Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet. Toimintakertomus Tasekirja Verksamhetsberättelse Balansbok 2012

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet Toimintakertomus Tasekirja 2012 Verksamhetsberättelse Balansbok 2012 Yhteinen kirkkovaltuusto

2 Sisällysluettelo I Toimintakertomus Yleiskatsaus Seurakuntatyön oleelliset piirteet Katsaus talouteen Merkittävimmät investoinnit Arvio merkittävimmistä riskeistä Vakuutukset Hallinto Hallintoelinten kokoonpano Yhteisen kirkkovaltuuston tärkeimmät päätökset ja niiden täytäntöönpano Henkilöstö Väkiluku Jäsenet Helsingin ev.lut.seurakuntien väkiluku Kaupungin ja seurakuntien väestön kehitys Läsnäolevan väestön muutostapahtumat Talousarvion toteutumisvertailut Talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden arviointi Käyttötalouden toteutumisvertailu Säästöt Yhteinen hallinto LUOTTAMUSELIMET TARKASTUSTOIMI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO KESKUSREKISTERI JA TIETOHALLINTO Seurakunnallinen toiminta, seurakuntien erittely HAAGAN SEURAKUNTA HERTTONIEMEN SEURAKUNTA KALLION SEURAKUNTA KANNELMÄEN SEURAKUNTA LAUTTASAAREN SEURAKUNTA MALMIN SEURAKUNTA MEILAHDEN SEURAKUNTA HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA OULUNKYLÄN SEURAKUNTA PAAVALIN SEURAKUNTA PAKILAN SEURAKUNTA PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA ROIHUVUOREN SEURAKUNTA TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA TÖÖLÖN SEURAKUNTA VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA VUOSAAREN SEURAKUNTA JOHANNES FÖRSAMLING MATTEUS FÖRSAMLING PETRUS FÖRSAMLING DIAKONIAN PROJEKTIT... 89

3 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ GEMENSAMT SVENSKT FÖRSAMLINGSARBETE VIESTINTÄ MUU YHTEINEN SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Ympäristö ja hautaustoimi Kiinteistötoimi KIINTEISTÖJEN UUDIS- JA NYKYHINTALASKELMAT KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN KUSTANNUSSELVITYS Tuloslaskelma (ulkoinen), vert. talousarvioon Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (ulk/sis) Rahoitusosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma, tunnusluvut Rahoituslaskelma, tunnusluvut Tase, tunnusluvut Esitys tuloksen käsittelystä II Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma (ulkoinen) Rahoituslaskelma Tase Konsernitase III Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja menetelmät Jaksotusperiaatteet ja menetelmät Muuta huomioitavaa Lomapalkkajaksotus Konsernitilinpäätös Vakuutusluettelo Tuloslaskelman liitetiedot Rahoituslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Pysyvät vastaavat ja poistot Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset Oma pääoma Siirtovelat Toimeksiantojen varat ja pääomat Lainat rahoituslaitoksilta Pakolliset varaukset Testamenttirahastojen tilinpäätöslaskelmat Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja omistuksia koskevat liitetiedot Eläkevastuuvajaus (laskennallinen Kiel-vastuu)

4 5.2. Laskennallinen hautainhoitovastuu Kiinnitykset, omavelkaiset takaukset ja muut vastuusitoumukset Maanvuokravastuut Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot IV Hautainhoitorahaston toimintakertomus ja tilinpäätös V Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä VI Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista Luettelo tositelajeista VII Tilintarkastuskertomus

5 I Toimintakertomus

6 1. Yleiskatsaus 1.1. Seurakuntatyön oleelliset piirteet Kertomusvuosi oli kirkossa huomattavasti edellisiä rauhallisempi. Vuoden 2010 TV2:n Ajankohtaisen kakkosen Homoillan ja herätyskristillisten järjestöjen vuonna 2011 järjestämän Älä alistu kampanjan aiheuttamien kohujen kaltaisia julkisuusryöppyjä ja niitä seuranneita kirkosta eroamisen aaltoja ei koettu. Kirkosta eroaminen olikin koko maassa ja myös Helsingissä alhaisinta useaan vuoteen. Samanaikaisesti kirkkoon liittyminen lisääntyi jälleen hieman. Toki kirkosta eroaminen oli yhä selvästi kirkkoon liittymistä yleisempää. Näkyvin uusi elementti Helsingin kirkollisessa elämässä oli kesäkuun alussa käyttöön otettu Kampin kappeli. Se osoittautui ensimmäisenä toimintavuotenaan menestystarinaksi. Vierailijoita kappelissa oli yli Kappeli oli ehkä näyttävin ja merkittävin Helsingin Design Capital vuoden hankkeista. Se sai runsaan kävijämäärän lisäksi osakseen huomattavaa myönteistä julkisuutta. Kappelin vihkiminen ja siihen liittynyt Stadin Suvivirsi tapahtuma oli tietynlainen vuoden kirkollisen elämän huippukohta Helsingissä. Kappelin toiminta perustuu kirkon ja kaupungin yhteistyöhön. Tämän yhteistyön sisältö sai osakseen osin myös varsin kriittistä julkista keskustelua. Seurakuntien elämässä kiinnitettiin huomiota myös kirkon pyhien juhlahetkien, erityisesti kasteen ja avioliittoon vihkimisten vähenevään määrään. Erityistä huolta aiheutti se, että useat seurakuntien jäsenet ovat viime vuosien aikana jättäneet lapsensa kastattamatta. Syitä tähän selvitettiin näihin perheisiin kohdistuneella tutkimuksella, jossa todettiin kastamatta jättämisellä olevan useimmiten ideologisia syitä. Monet ajattelevat, että haluavat antaa lapsen itse aikanaan valita suhteensa uskontoon. Kirkon haasteena onkin pystyä osoittamaan, että vanhempien vastuulla on myös lapsen turvallinen kristillinen kasvatus. Syksyllä järjestettiin erityinen matalan kynnyksen kastepäivä, johon kutsuttiin erityisesti niitä perheitä, joilla jostain syystä lapsi on jäänyt kastamatta. Kastepäivä kokosikin useita kymmeniä kastettavia eri puolilla kaupunkia järjestettyihin tilaisuuksiin. Samaan tapaan järjestettiin tiettyinä päivinä matalan kynnyksen vihkipäiviä, jotka olivat myös suosittuja. Kirkko Helsingissä on alkanut korostaa yhä enemmän seurakuntalaisten merkitystä kirkon toimijoina. Seurakunnat ovat sitoutuneet yhteiseen Jäsenelle parasta projektiin, jolla kirkon työtä pyritään kehittämään paremmin vastaamaan seurakuntalaisten toiveita ja tarpeita. Lähes jokainen seurakunta on ottanut erityiseksi kehittämisen kohteeksi vapaaehtoistyön. Se on myös yksi yhteisen Jäsenelle parasta projektin kärkihankkeista. Muita kärkihankkeita ovat lapsiperheisiin kohdistuva Pienelle parasta, jumalanpalveluselämää kohentamaan tarkoitettu Monimuotinen hartauselämä sekä rippikouluikäisiä ja sen jälkeisiä ikävuosia koskeva Nuorelle parasta. Jäsenistön ideoiden ja mielipiteiden seulomiseksi järjestettiin erityinen Toiveiden kirkko kysely, johon osallistuikin yli 2000 ihmistä. Seurakuntalaisten palaute- ja esirukouspyyntökanavaksi luotiin uusi Itkumuuri.fi palvelu. Kirkollisista juhlapyhistä yksi yli muiden on edelleen joulu ja sitä edeltävä aika. Varsinaisten joulukirkkojen rinnalla erittäin vahvan aseman kirkollisessa elämässä on saanut joulumusiikki, erityisesti joululaulut. Kauneimmat joululaulut tilaisuudet täyttivät 40 vuotta ja kirkot. Juhlavuoden päätapahtuma oli Hartwall-areenalla järjestetty konsertti.

7 Kirkko Helsingissä osallistui juhlavuoden merkeissä järjestettyyn mainoskampanjaan. Sen lisäksi yhteistyössä 200 vuotta täyttäneen Suomen Pipliaseuran kanssa toteutettiin niin ikään uuteen joululauluun perustuva Aito joulu kampanja. Joululaulujen suosiosta kertoo myös kymmenennen kerran toteutettu Jouluradio, jonka kuulijamäärä jälleen kasvoi ja joka tavoitti erityisesti kirkossa ongelmalliseksi todettua nuorten aikuisten ikäluokkaa. Helsingissä toteutettiin vuoden 2011 alusta merkittävä seurakuntarakenteen uudistus, jossa 12 seurakunnasta muodostettiin kuusi uutta. Kertomusvuosi oli toinen näiden uusien seurakuntien toimintavuosi. Normaali seurakuntatyö sujui näissä kohtuullisen hyvin ja monia suuremman seurakunnan mukanaan tuomia etuja opittiin myös hyödyntämään Katsaus talouteen Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan vuonna 2012 kokonaistuotanto ei lisäänny lainkaan. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5 % ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua kertyy 1,7 %. Katsauksen mukaan Euroalueen talouskehitys on heikkoa koko ennusteperiodin ajan. Toisin kuin aikaisemmin maailmantaloudessa kauppa ja tuotanto kasvavat suunnilleen samassa tahdissa. Suomen markkinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alentavat Suomen vientiä vuonna Viennin volyymi laskee 1,7 % vuodesta 2011 ja viennin osuus BKT:stä putoaa alle 40 prosenttiin. Vuonna 2013 vienti kasvaa noin prosentin. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet. Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi 0,6 prosenttiin ja kotitalouksien velkaantuminen jatkuu käytettävissä olevia tuloja nopeampana. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vielä vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin. Työllisyys on lähtenyt vuoden 2012 lopulla heikkenemään ja vuonna 2013 työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin, mutta toisaalta sen ei odoteta alentuvan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä. Sopeutustoimista huolimatta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla ja velkaantuminen jatkuu. Seurakuntien taloudellinen tilanne Suomessa Seurakuntien vuonna 2012 ennakkona saamien verotilitysten yhteismäärä pieneni 2,8 % (2011 3,6 %). Kirkollisverotilitykset kasvoivat 1,7 % (2011 kasvu 1,9 %) ja yhteisöverotilitykset pienenivät 26,2 % (2011 kasvu 18,2 %).

8 Viimeisin toimitettu verotus on vuodelta Ansiotulojen verotuksessa kirkollisverotus on kytketty kunnallisveropohjaan. Ansiotuloista maksuunpantu kirkollisvero kasvoi vuodelta 2011 toimitetussa verotuksessa 1,9 % (2010 kasvu 0,8 %). Yhteisöille maksuunpannusta verosta kirkolle tullut osuus kasvoi vuodelta 2011 toimitetussa verotuksessa edellisestä verotuksesta 1,7 % (2010 kasvu 8,7 %). Kirkon yhteisövero-osuus oli vuonna ,3 % (vuosina ,55 %). Kirkkohallituksen laatiman Seurakuntien talous tilaston mukaan seurakuntien talous vahvistui hieman vuonna Negatiivinen vuosikate ja tilikauden tulos on edelleenkin ongelma suurelle joukolle seurakuntia. Tilikauden tulos oli negatiivinen 48 prosentilla kaikista seurakuntatalouksista ja 24 prosentilla vuosikate oli negatiivinen. Kirkollisverotulot kasvoivat 1,8 prosenttia ja osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi 18,2 prosenttia. Suurin menoerä, henkilöstökulut, kasvoivat vain 0,7 prosenttia. Käyttötalouden kulut yhteensä kasvoivat 0,6 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat 1,3 prosenttia. Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos parani kahdesta miljoonasta kuuteen miljoonaan euroon, kun se vielä vuonna 2009 oli 24 miljoonaa euroa. Velkaantuminen on edelleen lisääntynyt. Vain suurimmat seurakuntataloudet ovat onnistuneet pitämään taloutensa ylijäämäisenä. Rahoitusarvopapereiden ja muiden rahavarojen määrä jatkoi vähenemistään jo neljäntenä vuotena peräkkäin. Helsingin seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne Vuoden 2012 tuloksen muodostumisen kannalta merkittävimmät seikat olivat verotulojen pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna 4,7 milj. euroa ja toisaalta kiinteistösijoitusten laaja realisointi, joka tuotti myyntivoittoina 24,1 milj. euroa. Vuosikate, tulos ja rahoitusasema muodostuivat myyntivoittojen seurauksena tavanomaista merkittävästi paremmiksi. Kehitys oli myös talousarvioon verrattuna ennakoitua parempi. Myynneillä on varauduttu rahoittamaan laajaa investointiohjelmaa. Käyttötalouden toimintakate alitti talousarvion 2,5 milj. euroa. Vuoteen 2011 verrattuna toimintakate kasvoi 0,9 %. Suurin kasvu oli henkilöstökuluissa, jotka kasvoivat 1,8 milj. euroa eli 3,1 %. Vuonna 2012 palkkoihin tuli yleiskorotus, jonka vaikutus vuonna 2012 oli 1,7 %, lisäksi eläkemaksuun tuli 1 % -yksikön korotus. Investoinneista käyttötalouteen tehty kulujen siirto oli 0,8 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Seurakunnat käyttivät aikaisemmilta vuosilta kertyneitä säästöjä 0,7 milj. euroa. Verotulojen osalta vuosi 2012 poikkesi keskimääräisestä vuodesta. Yhteisöverotulot ovat suhdanne herkkiä ja vuonna 2012 niiden tilitykset pienenivät taantuman seurauksena 2,4 milj. euroa. Verotuloja vähensi myös poikkeuksellisen suuri aikaisempiin vuosiin kohdistunut saatujen verotulojen takaisinperintä, joka oli 2,4 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Kirkollisverotulot ovat pysyneet lähes samansuuruisina vuodesta 2009 alkaen. Jäsenkehitys on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että ansiotason nousu ei näy kirkollisverotuloissa. Verotulojen vastaiseen kehitykseen vaikuttavat esim. ansiotason muutokset, jäsenkehitys, työikäisen väestön määrän väheneminen, suhdannevaihtelut, verotilitysjärjestelmän aiheuttamat poikkeamat sekä verotuksen perusteissa tapahtuvat muutokset. Rahoitustoiminnan nettotulos oli 29,9 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 0,5 milj. eurolla. Nettotulosta paransivat kiinteistösijoitusten myyntivoitot. Rahoitustoiminnan nettotulos on

9 ollut keskimäärin 10 milj. euroa/vuosi. Poikkeukselliset myyntivoitot pitää ottaa huomioon tilikauden 2012 vuosikatetta ja tulosta arvioitaessa. Ilman poikkeuksellisen suuria myyntivoittoja vuosikate ei olisi riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja ja tilikauden tulos olisi jäänyt negatiiviseksi. Tilannetta on huonontanut myös verotulojen poikkeuksellisen huono kehitys vuonna Yleisen taloudellisen tilanteen kehitysnäkymät ja seurakuntayhtymän talouden tilanteen vaikutus toiminnan ja talouden suunnitteluun arvioidaan vuosien talousarviokehyksen valmistelun yhteydessä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös pitkällä aikavälillä seurakuntayhtymän taloudelle asetetut tavoitteet niin, että talouden tasapaino turvataan. Seurakuntayhtymän talouden edellytyksiä arvioitaessa pitkässä juoksussa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Jäsenmäärän väheneminen on jo vaikuttanut heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen, joskin muutoksen vaikutus painottuu tuleviin vuosiin. Seurakuntayhtymän talouden näkymät edellyttävät, että toimitilojen sekä henkilöstömäärää vähennetään tulevina vuosina. Henkilöstön vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Verotulot Maksuunpannut verot Seurakuntayhtymän veroprosentti on 1 %. Viimeisimmässä eli vuodelta 2011 toimitetussa verotuksessa seurakuntayhtymän hyväksi maksuunpannut kirkollisverot kasvoivat 0,7 % ja yhteisöverot 10,3 % ja koko veropohja kasvoi 2,5 %. Kirkollisverojen osalta vuosilta toimitetuissa verotuksissa koko kirkolle maksuunpantujen kirkollisverojen määrä kasvoi 28,6 %, seurakuntayhtymän osalta vastaava luku oli 18,8 %. Eroa selittää pääosin jäsenmäärän kehitys Helsingissä verrattuna koko kirkkoon.

10 Miljoonaa euroa Maksuunpannut verot ,0 100,0 90,0 80,0 70,0 86,2 85,2 86,8 87,2 66,5 66,6 67,8 70,5 92,1 91,4 92,2 94,1 96,4 74,1 77,1 75,9 76,7 77,2 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 19,7 18,6 19,0 16,7 18,0 14,3 16,3 17,4 19,2 10,0 0, Ansioverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verot yhteensä Seurakuntayhtymän tilityksinä saamat verotulot vuosina sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa olevat arviot vuosille ovat seuraavat: TP 2011 TP 2012 Arvio 2013 Arvio 2014 Arvio 2015 kirkollisvero 77,3 77,2 79,0 79,5 80,0 yhteisövero 20,5 15,9 17,0 17,5 18,5 yhteensä 97,8 93,1 96,0 97,0 98,5 muutos milj. euroa 4,5-4,7 2,9 1,0 1,5 muutos-% 4,8 % -4,8 % 3,1 % 1,0 % 1,5 % Verotilitykset Seurakuntayhtymän saamat verotilitykset pienenivät yhteensä 4,8 milj. euroa eli 4,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kirkollisverojen tilitykset pienenivät 0,1 milj. euroa ja yhteisöverojen 4,6 milj. euroa eli 22,4 %. Seurakuntayhtymälle tilitetyistä verotuloista yhteisöverojen osuus oli vuonna ,1 % ja koko kirkossa 10,0 %. Verotilitysten merkittävään pienenemiseen vaikutti toisaalta suhdanteesta johtuva yhteisöverojen ennakkojen pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 milj. eurolla ja toisaalta poikkeuksellisen suuri aikaisempiin vuosiin kohdistunut aikaisempina vuosina

11 Miljoonaa euroa saatujen verotulojen takaisinperintä, joka oli 2,4 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Verotilitykset yhteensä alittavat talousarviossa olleen määrän n. 1,3 milj. eurolla. Verotilitykset ,0 100,0 90,0 80,0 70,0 85,7 69,8 97,9 94,2 90,8 91,6 93,4 93,1 96,0 97,0 98,5 74,2 76,3 77,8 77,2 77,3 77,2 79,0 79,5 80,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 15,9 16,6 17,9 13,8 16,2 20,6 15,9 17,0 17,5 18,5 10,0 0, Arvio 2013 Arvio 2014 Arvio 2015 Ansioverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verotilitykset yhteensä Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan vähimmäistavoitteena on sijoitetun pääoman reaaliarvon säilyttäminen, tästä syystä vuosituoton tulee olla vähintään inflaation suuruinen. Seurakuntayhtymän varojen sijoittamisessa pyritään matalahkolla, sijoitusstrategian mukaisella riskitasolla mahdollisimman hyvään tuottoon. Tavoitteena on saada tuottoa yli riskittömän tuottotason, joka vuonna 2012 oli 1,83 % (12kk euribor ). Sijoitustoiminnan ohjeen mukaan riskillisten sijoitusten osuus salkussa on % ja pääomaturvattujen %. Vuoden vaihteessa riskillisten sijoitusten osuus oli 37,50 % ja pääomaturvattujen 62,50 %. Rahavarojen sijoitusten allokaatio on sijoitustoiminnan ohjeen määrittelemän strategian mukainen. Suojaamattomien osakesijoitusten osuus salkun arvosta oli 11,80 %. Seurakuntayhtymän sijoitusten kirjanpitoarvo oli tilinpäätöksessä 133,4 milj. euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 140,8 milj. euroa. Vuonna 2012 seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitusten tuotto oli käyvin arvoin laskettuna +8,10 %.

12 Sijoitusten riskitaso pysyi hyvin alhaisella tasolla, kun katsotaan salkun toteutunutta volatiliteettia (4,8 %). Seurakuntayhtymän sijoitusstrategiana on hyödyntää pääomaturvattujen joukkolainojen tarjoamaa mahdollisuutta saavuttaa riskittömän koron ylittävää tuottoa yli talous-syklien. Pääomaturvan ansiosta seurakuntayhtymän on mahdollista osallistua riskipitoisempien sijoituskohteiden korkeampaan tuotto-odotukseen pääomaturvatusti. Kyseisten instrumenttien tuotto realisoituu sijoitusajan lopussa. Pääomaturvaa sisältävien joukkolainojen paino oli vuoden lopussa 73,53 %. Sijoitustoiminnassa käytetään vain eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana toimii Deutsche Bank. Osakkeiden osalta alavarainhoitajina olivat vuoden 2012 lopussa Tapiola, Evli ja Aktia. Sijoituksissa suositaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Kirkon keskusrahaston tekemän sopimuksen nojalla Ethix SRI Advisors seuloo kaksi kertaa vuodessa seurakuntayhtymän osakesalkut. Toteutetun seulonnan mukaan seurakuntayhtymän osakesalkuissa on vain vastuullisiksi arvioitujen yritysten osakkeita. Salkun pääomaturvattujen ja riskipitoisten sijoitusten jakauma

13 Salkun eri omaisuusluokkien painotukset salkussa Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitukset Seurakuntayhtymän kirjanpidossa seurataan erikseen sijoituskiinteistöjen ja seurakunnallisessa käytössä olevien kiinteistöjen tuottoja ja kuluja. Sijoituskiinteistöiksi lasketaan suoraan omistetut asuintalot, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt mukaan lukien aravarajoitteiset asuintalot, yksittäiset osakehuoneistot siltä osin kuin ne eivät ole seurakuntatiloina tai sosiaalisessa asuinkäytössä, tontit ja maa-alueet sekä metsät. Seurakuntayhtymän suorassa omistuksessa oli viisi sijoituskiinteistöksi luettavaa asuintaloa, joissa on yhteensä 91 asuntoa. Kokonaan omistettuja asunto-osakeyhtiöitä seurakuntayhtymän omistuksessa oli viisi kiinteistöä, joissa on kaikkiaan 207 asuntoa. Yksittäisiä asunto-osakehuoneistoja sijoituskohteena seurakuntayhtymän omistuksessa oli vuodenvaihteessa 221 kpl. Kiinteistöosakeyhtiömuotoisia aravataloyhtiöitä seurakuntayhtymällä on kolme, joista saadaan tuloja ainoastaan tontin vuokran muodossa. Näissä kohteissa on yhteensä 74 asuntoa. Seurakuntayhtymän sijoitusomaisuudeksi luettava asuntokanta käsitti vuoden lopussa kaikkiaan 593 huoneistoa, joista saatiin vuokratuloja noin euroa ja niiden kulut olivat noin euroa. Asuntojen vuokrausaste vuodenvaihteessa oli 96,9 %. Liike- ja toimistotilaa kiinteistösijoituskohteiksi luettavissa kiinteistöissä oli kertomusvuoden lopussa yhteensä m². Suurimmat kohteet ovat KOy Latokartanon Liikekeskus pysäköintiyhtiöineen, KOy Helsingin Bulevardi 16: kolme kerrosta sekä 50 % osuus

14 Kiinteistö Oy Quartetto F:stä Espoossa. Uutena kohteena valmistui vuoden lopussa KOY Helsingin Lehtisaaren Papinpöydänkuja 2 noin 1850 m 2 suuruinen ryhmäkotikiinteistö. Liike- ja toimistotilojen vuokrausaste vuoden lopussa oli tasan 100,0 %, vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti pitkiä. Vuokratuloja näistä kiinteistöistä saatiin yhteensä noin euroa ja niiden kulut olivat noin euroa. Myös seurakunnallisissa kiinteistöissä harjoitetaan kiinteistöliiketoimintaa vuokraamalla niistä huoneistoja ulkopuolisille asunnoiksi tai toimitiloiksi. Näissä oli kaikkiaan 116 asuntoa, mukaan lukien Hämeentie 75:n diakoniakäytössä oleva asuintalo, joista saatiin vuokratuloja yhteensä noin euroa. Seurakunnallisista kiinteistöistä liike- ja toimistokäyttöön vuokratuista huoneistoista saatiin vuokratuloja noin euroa Maa-alueista saatiin kertomusvuonna maanvuokratuloja noin euroa ja kuluja, pääasiassa kiinteistöveroja, maksettiin noin euroa. Kertomusvuoden aikana myytiin tavanomaista enemmän kiinteistöjä: kaksi asuintaloa tontteineen (Pukkilantie 2 ja Nousiaistentie 6), kaksi aravarajoitteista kiinteistöosakeyhtiötä (Säterinportin kiinteistöt Oy tontteineen ja KOy Jakolaakso), viisi tonttia tai maa-aluetta (osa yhteisomistuksessa Vantaan seurakuntayhtymän kanssa) sekä seitsemän asuinhuoneistoa. Myyntituloja näistä saatiin yhteensä noin euroa (velaton kauppahinta noin euroa). Vuoden aikana käytettiin näin hyväksi kiinteistösijoituksiin rakennettua varallisuuspuskuria. Em. myynneistä saadut rahat muodostavat osan kertomusvuonna aloitetun investointiohjelman rahoitusta. Tämä laaja neljä vuotta kestävä intensiivinen investointiohjelma on yhteisvastuultaan n. 140 miljoonaa euroa. Ohjelmassa on puolet seurakuntien ja seurakuntayhtymän käytössä olevien rakennusten korjaustöitä ja toinen 70 miljoonaa euroa tonttien hyödyntämiseen tähtääviä asuintalohankkeita. Investointiohjelman rahoitus on tarkoitus hoitaa vuosikatteen lisäksi asuntokannan myynneillä ja tuloa tuottaviin kohteisiin otettavilla lainoilla. Ohjelmaa ja sen rahoitusta suunniteltaessa on otettu käyttöön rahoitus- ja toteutustalouslaskelmataulukko, jota päivitetään kolmannesvuosittain. Lisäksi on otettu käyttöön kassanhallintaohjelma, jolla kiinteistötoimisto ennustaa talousjohdolle investointien kuukausittaista meno- ja tulokehitystä aina kaksi vuotta eteenpäin. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusten arvoksi arvioitiin uudelleen teetetyn markkinahinta-arvioinnin jälkeen vuoden lopussa noin 174 miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on 104 miljoonaa, toimisto- ja liikekiinteistöjen 26 miljoonaa ja tonttien 44 miljoonaa euroa. Lehtisaaren ryhmäkoti lisäsi markkina-arvoa 4 miljoonalla eurolla. Kiinteistö Oy Quartetto F:ää varten on seurakuntayhtymä ottanut lainan, jota oli kertomusvuoden lopussa jäljellä euroa. Muilta osin sijoituksiin kohdistuvat lainat ovat konserniyhtiöiden taseessa. Metsätalouskäytössä olevaa metsää seurakuntayhtymällä on Korpirauhan leirikeskuksen yhteydessä noin 100 ha ja Tuupovaarassa noin 145 ha, jonne muodostettiin 29 ha:n suuruinen luonnonsuojelualue Kertomusvuonna ei tehty merkittäviä hakkuita tai muita metsänhoidollisia toimenpiteitä.

15 Helsingin seurakuntayhtymän eläkevastuu Kirkon eläkevastuu on laskettu helmikuussa 2013 ja se on arvoltaan milj.euroa. Eläkevastuu tarkoittaa tulevaisuudessa maksettavien suoritusten nykyhetkeen diskontattua arvoa, kun diskontattava suoritus on joko eläkkeellä olevien osalta maksussa oleva eläke tai aktiivihenkilöiden ja vapaakirjalla olevien osalta laskentahetkeen mennessä karttunut eläkeoikeus. Kirkon eläkerahaston suuruus on arvoltaan milj.euroa, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus, josta Kirkon keskusrahasto vastaa, on milj.euroa. Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen osuus koko kirkon kattamattomasta eläkevastuusta on 267,4 milj. euroa (2011 vastaava arvo 281,2 milj. euroa). Eläkevastuulaskelma on taseen liitetietona. 1.3 Merkittävimmät investoinnit Malmin hautausmaan korttelin K10 purku ja uudisrakennukset ovat valmistuneet ja rakennukset käyttöönotettiin keväällä Työt käsittivät koko vanhan huoltorakennuskorttelikokonaisuuden purkutyöt sekä uuden kausityöntekijöiden huoltorakennuksen sekä varastorakennuksen rakennustyöt. Työt aloitettiin toukokuussa 2011 vanhojen rakennusten purkamisella ja pilaantuneiden maiden massanvaihdoilla. Hankkeen kustannusarvio oli 1,6 M ja hanke alitti kustannusarvion noin 10 %, ollen yhteensä euroa. Honkanummen hautausmaan siunauskappeleiden peruskorjaus on saatettu loppuun. Työt ovat päättyneet ja kohde on vastaanotettu. Vastaanottotarkastuksessa havaittujen virheiden ja puutteiden oikaisut on suoritettu pääosin. Hietaniemen hautausmaan huoltorakennuksen peruskorjaus aloitettiin heti Yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttyä urakkatarjoukset. Hankkeen hyväksytty talousarvio on yhteensä 4,4 M ja hanke on sekä aikataulussaan että kustannusrajoissaan. Kampin hiljentymiskappelin rakentaminen valmistui aikataulussaan ja vihittiin käyttöön toukokuun lopulla Kesästä talveen on toimintamalleja päästy kokeilemaan kappelissa ja kävijämääriltään kappeli on ollut yleisömenestys. Helsingin kaupunki ei ole vielä toistaiseksi käsitellyt vuokrasopimusasiaa osaltaan, mutta asian odotetaan ratkeavan keväällä Vuokrasopimuksen osalta yhtymä on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Hankkeen kustannukset ylittyivät huomattavissa määrin alun perin hyväksytystä kustannusarviosta ja valtuusto hyväksyi 2012 muutetun talousarvion. Lopullisia kustannuksia ei ole vielä arvioitavissa ennen arvonlisäveroasian ja vuokrasopimuksen keskeneräisyydestä johtuen. Kellokosken juhlatalon korjaustyö saatettiin ensimmäisen vaiheen osalta päätökseen vuoden 2011 elokuussa. Muut rakennusluvan mukaiset työt, lähinnä näyttämön paloosastointi, saatettiin loppuun mennessä, ja leirikeskuskäyttö käynnistyi kesällä.

16 Yhtiörakenteen muutokset hyväksyttiin keväällä 2012 ja hankkeen kustannukset siirrettiin seurakuntayhtymän taseesta yhtiölle maaliskuussa, kun tarvittavat yhtiöjärjestysmuutokset ja asian hallinnointi seurakuntayhtymässä oli loppuunsaatettu. Yhtiölle on otettu isännöitsijä. Vuoden 2012 loppukesästä rakennuksen katossa ilmeni vuotoja, jotka tullaan korjaamaan Malminkartanon kappelin rakentamisen vanhaan puustellirakennukseen sekä rakennuksen ostamisen seurakuntayhtymälle kirkkovaltuusto hyväksyi keväällä 2012 ja asetti enimmäiskustannusarvioksi 2,1 M. Hankesuunnittelusta ja rakennuslupasuunnittelusta kustannuksia kertyi vuonna 2012 noin 0,2 M. Tontinvuokraa ja kauppaa rakennuksesta ei ole voitu toteuttaa myyjästä (Helsingin kaupunki) johtuvista syistä vielä talousarviovuonna. Hanke etenee toteutusvaiheeseen vuonna Lohirannan leirikeskuksen uudisrakennustyöt käynnistettiin vuoden 2011 lopulla ja hanke valmistui viimeistelytöiden osaltakin tammikuussa Hankkeen talousarvio on n. 2,7 M. Hankkeen taloudellinen loppuselvitys on vielä tilipäätöshetkellä kesken. Porkkalanniemen uutta leirikeskusta koekäytettiin vuonna 2011 ja päätettiin lykätä päärakennuksen ruokailu ja keittiötilojen uudistamista kesän 2012 leirikauden jälkeiseen aikaan. Hanke käynnistettiin heti hankkeen saatua investointi- ja rakentamispäätöksen. Hanke on edennyt aikataulussaan. Sen kokonaiskustannusarvio oli yhteensä ja vuodenvaihteeseen mennessä hanke oli pysynyt talousarviossaan. Kohde valmistuu ajallaan leirikaudelle Lehtisaaren senioritalo ja autohalli hankkeena aloitettiin toukokuussa 2012 ja työt valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Hankkeen hyväksytty ja korotettu talousarvio on 13,0 M. Hankkeen toteutuneet kustannukset vuoden vaihteessa 2012/2013 ovat noin 5,8 M ja sidotut kustannukset noin 10,1 M. Lehtisaaren ryhmäkoti. Hanke valmistui ajallaan ennen vuodenvaihdetta 2013 ja vuokralainen otti kohteen käyttöön joulukuussa Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio oli n. 5,1 M, joka vastaa vuodenvaihteessa toteutunutta kustannusta. Hankkeen taloudelliset loppuselvitykset on pidetty ja näihin perustuva ennuste toteutumasta on noin 5,3 M Arvio merkittävimmistä riskeistä Yleistä Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän riskien hallinnan toimintamallin ja vastuunjakotaulukon kokouksessaan syksyllä vuonna Toimintamallin taustalla on laaja perusselvitys Helsingin seurakuntayhtymän riskeistä. Riskienhallinta on sovitettu osaksi Helsingin seurakuntayhtymän johtamista ja sovitettu toimivaan organisaatioon. Näkyväksi tehty riskien hallinta on vakiintunut oleelliseksi osaksi strategiatyötä sekä tietojärjestelmä- ja muiden kehitysprojektien ohjaamista. Vuoden 2012 aikana on kehitetty mm. kiinteistöriskien hallintaa.

17 Jäsenmäärän kehitys Kirkon jäsenyyden merkitys on erityisesti pääkaupunkiseudulla ollut jo pitkään laskussa. Vuoden 2012 aikana Helsingin seurakuntien jäsenmäärä aleni yhteensä 1971 jäsenellä ollen vuoden lopussa 0,5 % alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin. Jäsenmäärän laskun jatkuminen ja sen heikko ennustettavuus ovat Helsingin seurakuntayhtymän merkittävin pitkän aikavälin toiminnallinen ja taloudellinen riski. Jäsenosuuden merkittävä aleneminen muuttaa voimakkaasti toimintaympäristöä ja vaikeuttaa toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jäsenmäärän lasku alentaa verotuloja, mutta jäsenmäärän muutosprosenttia selvästi hitaammin. Kirkosta eronneista 71,9 % oli vuotiaita ja 47,4 % vuotiaita. Tässä elämänvaiheessa tulotaso on vielä suhteellisen alhainen mutta eronneiden jäsenien verotulojen menetys tulee koko painollaan näkymään seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Uuden riskin jäsenkehityksessä muodostavat lapset, joiden vanhemmista vähintään toinen kuuluu helsinkiläiseen seurakuntaan mutta joita ei kasteta ja samalla liitetä seurakuntaan. Näitä lapsia oli vuoden 2011 aikana 429, vuoden 2012 aikana arviolta 500. Kastamattomien lasten perheiden ajatuksia kasteesta tutkittiin Helsingissä vuoden 2012 aikana. Tutkimustulosten perusteella päädyttiin erilaisiin toimenpiteisiin, mm. tarkastelemaan kasteprosessia, etsimään erilaisia proaktiivisia tapoja toimia seurakuntalaisten kanssa ja järjestämään Kastepäiviä säännöllisesti. Ensimmäisessä Kastepäivässä kastettiin 40 lasta. Helsingin seurakuntayhtymässä on ryhdytty moniin toimenpiteisiin jäsenyyden vahvistamiseksi. Myönteisen jäsenkehityksen aikaansaamiseksi on panostettu mm. erilaisiin seurakuntien toimintaa tukeviin projekteihin. Näitä projekteja hallinnoidaan Jäsenelle parasta - jäsenyyden tukihankkeessa. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän yhteisen Jäsenstrategian pohjalta seurakunnat rakentavat omia jäsenyyden kehittämisohjelmiaan, joiden tekemistä varten kaikki seurakunnat ovat nimenneet jäsenyyden vahvistamisen kontaktiryhmät. Jäsenstrategian mukaista toimintaa toteutettiin mm. kärkihankkeissa: Pienelle parasta, Osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa sekä Monimuotoinen hartauselämä. Jäsenten kuulemista on kehitetty: vuoden aikana toteutettiin Toiveiden kirkko -verkkoaivoriihi, johon saatiin ideaa vastaajalta. Toiveiden kirkko -kyselyn yhteydessä ilmoittautui n. 270 henkilöä halukkaiksi kehittämään Kirkon Helsingissä toimintaa, heistä on muodostettu verkkopaneeli Kirkkoriihi. Vuoden 2012 elo-syyskuun vaihteessa käynnistettiin rukous- ja palautekanava Itkumuuri.fi / Klagomuren.fi. Saadut palautteet analysoidaan ja niitä käytetään hyödyksi toiminnan suunnittelussa. Palautteita saatiin vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 284 ja esirukouspyyntöjä lähetettiin Jäsenyyden vahvistamisen toimiin liittyy myös muuta kehitystyötä mm. viestinnän suuntaamiseksi yleisemminkin heikoimmin kirkkoon sitoutuneisiin jäseniin/ikäluokkiin ja koko jäsenyyden polun kehittämiseksi kohti ns. kohtaamisten helminauhaa, jossa seurakuntalaiset kohdataan säännöllisesti koko heidän jäsenyytensä ajan. Sijoitustoiminta ja kiinteistökehitys Helsingin seurakuntayhtymällä on meneillään ja edessään haasteellinen kiinteistökehittämisen ja kiinteistösijoittamisen vaihe. Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaisesti pyritään seurakuntayhtymälle vuosien saatossa kertynyt maa- ja kiinteistöomaisuus pitämään tuottavassa muodossa kaavoittamalla alueita/tontteja yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa pääosin asumiskäyttöön. Tämän seurauksena on käynnistynyt useita laajoja kiinteistökehityshankkeita mm. Lehtisaaressa, Viikissä ja

18 Ruskeasuolla. Näiden tuloksena rakennetaan helsinkiläisille uusia vuokra- ja omistusasuntoja. Samalla syntyy myös uusia sosiaalisen asumisen ratkaisuja sekä seniorija palvelutaloasuntoja. Vierasta pääomaa käytetään hallitusti sitoutuvien omien varojen kohtuullistamiseksi ja oman pääoman tuoton parantamiseksi. Tämä kasvattaa kiinteistösijoittamisen riskejä joita ovat rakentamisen riskit (rakentamisen kustannusten ennustevirheet, rakentamisen tekniset riskit, viranomaisriskit) ja markkinariskit (vuokratasojen ja myyntihintojen ennakointi). Asuintalojen kiinteistökehityshankkeissa onnistuttaessa voidaan kasvattaa omaisuuden arvoa ja nettokassavirtatuottoa. Vieraan pääoman osuus konsernitaseessa kasvaa nopeasti. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan määrä nousee vuoden ,9 milj. eurosta vuoden 2015 arvioituun 44,4 milj. euroon. Tämä edellyttää rahoituksen riskien (korkoriski ja maturiteettiriski) hyvää hallintaa. Yhteinen kirkkoneuvosto on vahvistanut rahoituksen suunnittelun ja rahoitusriskien hallinnan periaatteet osana konsernioheistusta tammikuussa Rahavarojen sijoitusten tuotot ovat merkittävä osa seurakuntayhtymän vuotuista tulorahoitusta. Rahavarojen sijoitusten nettotuotot ovat keskimäärin n. 5 milj. euroa vuodessa. Suhdannevaihtelut aiheuttavat tähän määrään suuria vaihteluja markkinaarvojen laskun ja toisaalta arvojen palautumisen myötä. Sijoitusten määrä tilinpäätöksessä on markkina-arvon mukaan 140,8 milj. euroa. Sijoitustoimintaan liittyy riskejä, joita hallitaan yhteisen kirkkoneuvoston vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa määriteltyjen periaatteiden pohjalta. Ohjeen mukaan rahavarat on sijoitettava suunnitellusti siten, että riittävä tuottotaso saavutetaan riskit halliten. Seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitustoiminta on järjestetty niin, että kirkkoneuvoston nimeämä sijoitusneuvottelukunta valvoo ja ohjaa sijoitustoiminnan strategian toteutumista ja suunnittelee operatiivista sijoitustoimintaa. Varainhoitajiksi valitaan vain korkeatasoisia varainhoitajia, tämän ohella varainhoitoa konsultoi päävarainhoitajaksi valittu palveluntuottaja. Yhden pää- tai alavarainhoitajan hallussa olevan varallisuuden määrä rajoitetaan tietyksi osaksi kokonaisvarallisuudesta. Sijoitukset hajautetaan siten, että vältetään sijoitusten maantieteellisestä, yritys-, toimialakohtaisesta ja käytettyjen sijoitusvälineiden yksipuolisuudesta aiheutuvaa riskiä. Sijoitustoiminnan painopiste kohdistuu sellaisiin sijoituksiin, joissa pääoma on suojattu. Pääomariskillisiä tuotteita saa salkussa olla enintään %. Henkilöstö Henkilöstön ikääntyminen ja lisääntyvä eläköityminen Helsingin seurakuntayhtymässä ja työmarkkinoilla yleensäkin muodostavat henkilöstöön liittyvän riskin. Motivoituneen ja osaavan henkilöstön saaminen avainalueiden ydintehtäviin tulee vaikeutumaan yleisen työmarkkinatilanteen seurauksena. Eläköityminen antaa toisaalta mahdollisuuden hallittuun henkilöstön vähentämiseen. Tämä edellyttää kuitenkin tehtäväjärjestelyjä ja yhteistoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä toimintojen turvaamiseksi. Haasteena ovat mm. virkojen verrattain kapeat tehtävänkuvat ja toisaalta organisaation taipumus pitäytyä totutuissa toimintamalleissa. Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia sisältää mm. rekrytointiin, palkitsemiseen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita, joiden tarkoituksena on turvata henkilöstön työssä jaksamista sekä työvoiman saantia. Joka neljäs vuosi toteutetaan koko henkilöstölle suunnattu työkyky- ja työhyvinvointikysely, jonka avulla seurataan henkilöstön ja työyksikköjen tilannetta sekä suunnitellaan ja suunnataan

19 toimenpiteitä kyselytulosten pohjalta. Käyttöönotetun henkilötietojärjestelmän avulla voidaan ylläpitää monipuolisia ja ajantasaisia henkilöstötietoja ja saada niistä johtamisen ja päätöksenteon tueksi tarpeellisia raportteja. Kirkon työntekijöiden eläkkeiden maksamisesta vastaa kirkon eläkelaitoksena toimiva Kirkon keskusrahasto. Eläkkeiden rahoitus on perustunut palkkasumman perusteella maksettavaan työnantajan ja palkasta perittävään työntekijän eläkemaksuun sekä rahastoinnin avulla kerrytetyn eläkerahaston sijoitustuottoihin. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja sen myötä maksettavien eläkkeiden määrä kasvaa. Kun kirkon henkilöstömäärän odotetaan samanaikaisesti vähenevän, eläke-ennusteen mukaan vuotuiset tulot eivät riitä eläkkeiden maksamiseen. Eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi kirkolliskokous päätti nostaa palkkaperusteista eläkemaksua vuoden 2012 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä. Kirkolliskokous on päättänyt lisäksi, että seurakunnilta voidaan periä kirkollisveron määrään perustuvaa eläkemaksua, joka voi olla 1 5 % kirkollisveron määrästä. Maksua aletaan periä vuonna 2013, jolloin maksu on 1,2 %, mikä tarkoittaa Helsingin seurakuntayhtymälle n. 1 milj. euroa. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelussa on varauduttu maksujen nousuun. Seurakuntayhtymän talous Seurakuntayhtymän käyttötalouden nettomenot ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin seurakuntayhtymän saamat verotulot. Verotulojen määrän kehitykseen on vaikuttanut olennaisesti kaksi taantumaa neljän viimevuoden aikana. Kirkollisverot ovat pysyneet lähes samansuuruisina myös jäsenkehityksestä johtuen ja yhteisöverot ovat vaihdelleet suhdannetilannetta noudatellen. Kokonaisuutena verotulot olivat vuonna 2012 hieman pienemmät kuin vuonna Vastaavana aikana ovat käyttötalouden nettomenot kasvaneet vuosittain. Puolet kasvusta tulee henkilöstömenojen kasvusta, joka koostuu pääosin yleiskorotuksista ja eläkemaksun noususta. Verotulojen muutoksen ja toimintakatteen kasvun epäsuhta on johtanut tilanteeseen, jossa vuosikate ei riitä käyttöomaisuuden poistoihin. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää kaikilta seurakunnilta ja seurakuntayhtymän yksiköiltä huolellista toimintojen priorisointia sekä uudelleen järjestämis- ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämistä. Myös resurssien ennakoiva suunnittelu niiden henkilöstön kuin toimitilojenkin osalta on välttämätöntä. Seurakuntien menoista henkilöstökulut olivat vuonna 2012 n. 63 % ja vuokrat n. 20 %. Koko Helsingin seurakuntayhtymässä henkilöstökulut olivat n. 50 % ja vuokrat 14 %. Seurakuntayhtymän taloutta ohjataan talousarviokehyksen avulla. Yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus ja verotuloihin vaikuttavat, vaikeasti ennakoitavat tekijät ovat haasteena talouden suunnittelussa. Kehystä valmisteltaessa ennakoidaan tulokehitystä suunnittelukaudella ja määritellään käyttötalouteen sekä investointeihin käytettävissä olevien määrien suuruus talousarviovuodelle ja kahdelle seuraavalla vuodelle. Voimassa olevassa kehyksessä on vuosille ennakoitu 1 %:n määrärahojen laskua/vuosi. Vuoden 2012 tilinpäätöstä tarkasteltaessa näyttää siltä, että tämä on vähimmäistavoite.

20 Kirkon palvelukeskus, Kipa Kirkkoon on perustettu henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja tuottava palvelukeskus, jonka asiakkaiksi tulevat kaikki seurakunnat. Palvelukeskuksen suomenkieliset toimipisteet tulevat Ouluun, Kuopioon ja Lahteen sekä ruotsinkielinen toimipiste Porvooseen. Ensimmäinen toimipiste perustettiin Ouluun ja se vastaanotti ensimmäiset asiakkaat syksyllä Muut toimipisteet aloittavat vuosina ja kaikki seurakunnat siirtyvät asiakkaiksi vuoteen 2017 mennessä. Helsingin seurakuntayhtymä siirtyy kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 2015 alusta. Siirtyminen toteutetaan projektina yhdessä palvelukeskuksen kanssa. Tässä yhteydessä selvitetään palvelukeskuksen palvelun sisältö ja vaikutukset seurakuntayhtymään jääviin toimintaprosesseihin ja tehtäviin, suunnitellaan asiakkaaksi siirtymisen edellyttämät valmistelevat toimenpiteet sekä tietojärjestelmien rajapintojen asettamat vaatimukset. Asiakkaaksi siirtymistä valmisteltaessa hyödynnetään myös Kipan käyttäjäseurakuntien kokemukset. Työntekijöiden siirtymishalukkuus ja mahdollisuudet työllistyä seurakuntayhtymässä selvitetään samalla Vakuutukset Seurakuntayhtymän vakuutukset on ajoneuvoja lukuun ottamatta keskitetty IF Vahinkovakuutusyhtiöön ja niitä hoitaa vakuutusmeklariyritys Marsh Oy. Seurakuntayhtymän kiinteistöt ja käyttöomaisuus on vakuutettu nykyhinta-arvostaan tulipalon, salamaniskun, myrskyn, murron ja nestevuodon varalta. Kirkko- ja kappelirakennuksilla, uruilla ja irtaimistolla on vakuutusmäärät, muut rakennukset on vakuutettu rakennustilavuuden mukaan. Seurakuntayhtymällä on myös metsävakuutus sekä toiminnan keskeytysvakuutus. Ajoneuvoilla ja veneillä on liikennevakuutus, osalla on myös kaskovakuutus IF-Vakuutusyhtiön lisäksi A-Vakuutuksessa ja Pohjolassa. Eräiden kirkkokiinteistöjen ja seurakuntatalojen vakuutusturvaa on muutettu alkaen siten, että näihin sovelletaan ensivastuuvakuutuksen ehtoja. Ensivastuuvakuutus parantaa vakuutusturvaa siten, että myös osavahingoissa korvattava summa määräytyy vakuutukseen merkityn vakuutuskohteelle sovitun määrän mukaisena. Ensivastuuvakuutusta käytetään yleensä silloin, kun omaisuudelle on vaikea tai mahdotonta määritellä jälleenhankinta- tai päiväarvoa. Seurakuntien toiminnan tai kiinteistöjen kolmannelle osapuolelle aiheuttamien omaisuustai henkilövakuutusten varalta on vastuuvakuutus. Henkilöstön lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus ovat IF Vakuutusyhtiössä. Vapaaehtoisilla työntekijöillä heidän osallistuessaan seurakuntatyöhön sekä lapsilla ja nuorilla päiväkerhoissa, muissa kerhoissa, rippikouluissa, leirimatkoilla on yksityistapaturmavakuutus. Luettelo vakuutuksista on liitetiedoissa.

21 2. Hallinto 2.1. Hallintoelinten kokoonpano Yhteinen kirkkovaltuusto Ylintä päätösvaltaa seurakuntayhtymässä käyttää yhteinen kirkkovaltuusto siten kuin siitä kirkkolaissa on säädetty. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa valittiin yhteiseen kirkkovaltuustoon 91 jäsentä toimikaudeksi Vuonna 2012 varsinaiset jäsenet olivat seuraavat: Raittila Kaisa toimittaja puheenjohtaja Enckell Lisa toimittaja varapuheenjohtaja jäsenet: Ahola Kai KTM Aromaa Eekku YTM Aromaa Sanni teoll. muotoilija Asikanius Riitta psykoterapeutti Bäckman Christina eläkeläinen Eklund Merja sairaanhoitaja Enckell Lisa toimittaja Eskola Irja VTM Haavisto-Hyvärinen Maija FM Hakalehto-Wainio Suvianna OTT Hannula Leena sisätautien erik.lääkäri Harjunpää Marika opiskelija Heinonen Ukko opisk. tilalle lukien TM Minna Mannert Hietaranta Miikka lääkäri Honkala Sanna-Mari arkkitehti Huhta Marja ekonomi Huhtinen Pekka TT Hänninen Reijo työnjohtaja Ikonen Tarja OTK Ingervo Sirkku erityisopettaja Jalovaara Ville TT Kantola Tarja kv-asiantuntija Kautonen Saimi opiskelija Kekkonen Elina hoitotyön vastaava Kivekäs Jyrki turvakodin kriisityöntekijä Kopponen Lauri lakimies Kostiander Leena KTM Laavi Helena TkL Laisaari Johanna VT Laitila Anu FM Lamminperä Tarja TtM Lanamäki Antti LiK Lankinen Joonas sosionomi tilalle johtaja Ami Lainela Laukkarinen Mirja osastosihteeri Lehikoski Arja erit.nuorisotyön siht. Lehtinen Sanna TM Lehtipuu Otto DI Leinonen Helena sihteeri Leinonen Tapio teol kand. Leppiniemi Jarmo professori Lundsten Lars dosentti Mathlin Teijo TT Matsinen Tytti opiskelija Mithiku Hanna teol.kand. Nenonen Lulu herastuomari Niiniluoto Mikko luokanopettaja Ojala Jaakko VTM Oksanen Ritva näyttelijä Orpana Jessi TM Paavolainen Sara näyttelijä Peltokorpi Risto pääohjelmoija Penkari Joni TM Piirainen Leena lähetystyöntekijä Pontela Tuula terveyskeskuslääkäri Pulli Juhana teol.yo Puoskari Mari DI Pynnönen Heikki konduktööri Pärssinen Mialeena koulutussuunnittelija Raike-Ojanen Elina sosionomi (AMK) Raittila Kaisa toimittaja Raittinen Timo kehittämispäällikkö Rissanen Laura VTM Saarela Veronica teol. yo Saarinen Meri erityisnuorisotyönohjaaja Sahi Timo lääkintäkenraalimajuri Salmela Kaija professori Salmenkari Kecia opiskelija Salmi Kauko projektipäällikkö Sihvonen Arja sosionomi Sihvonen Juha-Pekka KTM Simojoki Heli osastonhoitaja Sippola Laura-Liina MuM Sirkiä Hertta eläkeläinen Soininvaara Anna-Maria FM Storgårds Karl Gustav toimitusjohtaja Sundius Tom dosentti Suomalainen Nina erityisasiantuntija Suomalainen Sini viestintäkonsultti Syrjälä Marjaana VTM Tenkula Tarja osastonhoitaja Terämä Juha-Matti projektipäällikkö Toijonen Karita erityisluokanopettaja Tyrkkö Sirpa terveydenhoitaja Ugur Hannele aluejohtaja Virkkunen Arto lehtori Virri Vesa VTM Vuori Wiking opiskelija Vuorinen Tuulikki TtM Väätäinen Juha opettaja Yli-Ollila Hanna toimintaterapeutti Österberg Marianne VT

22 Sihteerinä toimi seurakuntayhtymän lakimies Arja Rossinen. Vuoden 2012 aikana kirkkovaltuusto kokoontui 8 kertaa. Käsiteltyjen asioiden määrä oli 119. Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto toimii seurakuntayhtymän yhteisenä valmistelu-, toimeenpano- ja hallintoelimenä. Simola Pertti lääninrovasti puheenjohtaja Leppiniemi Jarmo professori varajäsen: Salomaa Pekka ylikonstaapeli varapuheenjohtaja jäsenet: Asikanius Riitta psykoterapeutti Ikonen Tarja OTK Kopponen Lauri lakimies Kostiander Leena KTM Lanamäki Antti LiK Leinonen Helena sihteeri Lundsten Lars dosentti Ojala Jaakko VTM Penkari Joni TM Pontela Tuula terveyskeskuslääkäri Soininvaara Anna-Maria FM Storgårds Karl Gustav toimitusjohtaja Sundberg Pertti ekonomi varajäsenet: Lehtinen Sanna TM Simojoki Heli osastonhoitaja Raittinen Timo kehittämispäällikkö Sihvonen Juha-Pekka KTM Nenonen Lulu herastuomari Mithiku Hanna teol. kand. Stenman Hedvig hallintosihteeri Toijonen Karita erityisluokanopettaja Orpana Jessi TM Linnanahde Matti toimittaja Hiilamo Heikki tutkimusprofessori Sundius Tom dosentti Ingervo Sirkku erityisopettaja Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksissa toimivat esittelijöinä: Houtsonen Hannu keskusrekisterin johtaja Koskinen Markku kiinteistöjohtaja Miettinen Pentti yhteisen seurakuntatyön johtaja Rossinen Arja seurakuntayhtymän lakimies, yhteisen kirkkoneuvoston sihteeri Simola Seppo viestintäjohtaja Tarkka Riitta-Sisko hallintojohtaja, seurakuntayhtymän johtaja Liinakoski Kari tarkastuspäällikkö Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui toimintavuonna 17 kertaa. Käsiteltyjen asioiden lukumäärä oli 495, jotka olivat ryhmiteltyinä seuraavat: Ilmoitusasiat Virkojen lakkauttaminen ja perustaminen, virkaanottaminen, erot ja viran väliaikainen hoito Vuosilomat ja virkavapaudet... 3 Palkkaus, eläkkeet ja työaika... 4 Määrärahaesitykset ja laina-asiat... 6 Kiinteistöjen korjaus ja rakentaminen Virkamiespäätösluettelot Lausunnot ja selitykset... 3 Kalustoasiat... 2 Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden myynnit, ostot sekä aluevaihdot Asemakaava-asiat, rakennusluvat ja tontin vuokraus Hautausmaita- ja hautaustointa koskevat asiat.. 6 Talousarvio ja tilinpäätös Valitusasiat Muut asiat

23 2.2. Yhteisen kirkkovaltuuston tärkeimmät päätökset ja niiden täytäntöönpano Vuosittain yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi kuuluvien asioiden, toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion ja toimintakertomuksen lisäksi merkittävimmät yhteisen kirkkovaltuuston päätökset olivat vuonna 2012: Kiinteistöjen myynnit, ostot sekä kiinteistöjä koskevat sopimukset Vuonna 2012 yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seuraavat kiinteistöjä koskevat asiat: päätti myydä Helsingin kaupungin Viikin kaupunginosassa sijaitsevat korttelin tontit nrot 1-4 ja korttelin tontin nro 1 kauppahintaan euroa siten, että ostajina on 60 % määräosalla YIT Rakennus Oy perustettavien yhtiöiden lukuun ja 40 % määräosalla Suomen Osatontti Ky. Päätös alistettiin kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkohallitus vahvisti myyntipäätöksen. Kauppakirjat allekirjoitettiin kesäkuussa 2012 ; ostajina olivat perustetut asunto-osakeyhtiöt yhteensä 60 % määräosalla ja Suomen Osatontti Ky 40 %:n määräosalla. päätti myydä Juha Kontolalle Kiinteistö Oy Jakolaakson osakkeet sekä perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä osoitteessa Pukkilantie 2 sijaitsevan kiinteistön rakennuksineen. Viimeksi mainittu päätös alistettiin kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkohallitus vahvisti kiinteistön myyntipäätöksen. Osakkeiden kauppakirja allekirjoitettiin huhtikuussa ja kiinteistön kauppakirja kesäkuussa päätti myydä Hannu Paavolalle Säterinportin kiinteistöt Oy:n osakkeet sekä asunto-osakeyhtiöksi muutettavalle Säterinportin Kiinteistöt Oy:lle Helsingin Pukinmäessä sijaitsevan korttelin tontit nrot 1 ja 3. Tonttien myyntipäätös alistettiin kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto päätti myydä Hannu Paavolalle perustettavan yhtiön lukuun Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Nousiaistentie 6 sijaitsevan kiinteistön, jota koskeva päätös alistettiin kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkohallitus vahvisti kiinteistöjen myyntipäätökset. Osakkeiden kauppakirja allekirjoitettiin huhtikuussa ja kiinteistöjen kauppakirjat kesäkuussa Edellisessä ja tässä kohdassa mainittujen kiinteistöosakkeiden ja kiinteistöjen kauppahinta oli yhteensä hieman yli 21 milj. euroa. päätti hyväksyä kiinteistön kaupan esisopimuksen, joka koskee noin 8897 m2:n suuruisen määräalan myyntiä Vantaan kaupungin Kirkonkylässä Räckhals tilasta YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun. Päätös alistettiin kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkohallitus vahvisti päätöksen. Ostajasta johtuvista syistä kauppaa ei ole vielä tehty. päätti myydä Helsingin kaupungin Lehtisaaren kaupunginosassa korttelin tontin nro 1 BlueJet Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun euron kauppahinnalla. Päätös alistettiin kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkohallitus vahvisti myyntipäätöksen. Kauppakirja allekirjoitettiin lokakuussa päätti ostaa Helsingin kaupungilta Malminkartanon ns. Puustellirakennuksen euron kauppahintaan sekä tehdä maanvuokrasopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Kauppakirjan ja maanvuokrasopimuksen allekirjoittaminen on siirtynyt vuoden 2013 puolelle, koska eräät rakennuksen peruskorjaukseen liittyvät selvitykset ja rakennuslupa-asia ovat vielä kesken. päätti hyväksyä Viikin senioritalohankkeen sekä Asunto Oy Berliininpihan ja Asunto Oy Lontoonpihan asuintalohankkeiden eteenpäinviennin aiesuunnitelmat hankeselityksineen sekä oikeuttaa yhteisen kirkkoneuvoston perustamaan Viikin senioritalokohteelle asunto-osakeyhtiön sekä hyväksymään perustamisasiakirjat; lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto myönsi Viikin senioritalon kohteelle 1 milj, euron sekä Arabianrannan kohteille 1 milj. euron rakennusrahastosuoritusmäärärahan, jotka enintään 2 milj. euron edestä rahoitetaan asuntomyynneistä tulevista varoista seuraavan talousarviomuutoksen yhteydessä; Viikin senioritalolle on perustettu Asunto Oy Viikin Letkajenkka ja perustamisasiakirjat on hyväksytty syksyllä 2012.

24 päätti myydä Suomen Osatontti II Ky:lle Arabianrannan tontista (Asunto Oy Helsingin Berliininpiha) 60 %:n omistusosuuden 2,7 milj. euron kauppahinnalla ja Viikin tontista samoin 60 %:n omistusosuuden euron kauppahinnalla, hyväksyä yhteistyösopimukset Suomen AsuntoHypoPankki Oy:n ja Suomen Osatontti II Ky:n kanssa sekä hyväksyä hankkeisiin liittyvät maanvuokrasopimukset ja esisopimukset sekä hyväksyä apporttiluovutussopimukset, joilla luovutetaan Asunto Oy Helsingin Berliininpihalle apporttina 40 %:n osuus tontista arvoltaan 1,8 milj. euroa sekä perustetulle yhtiölle Viikin Letkajenkka apporttina 40 %:n osuus tontista , arvoltaan euroa, hyväksyä Asunto Oy Helsingin Berliininpihan ja Asunto Oy Helsingin Lontoonpihan uudet yhtiöjärjestykset sekä alistaa tonttiosuuksien luovutuksia ja apporttiluovutuksia koskevat päätökset kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkohallitus vahvisti sille alistetut päätökset. Tonttiosuuksien kauppojen ym. luovutusten ja sopimusten tekeminen on siirtynyt vuoden 2013 puolelle odottamaan hankkeiden investointipäätösten tekemistä. hyväksyi maanvuokrasopimukset, joilla Helsingin seurakuntayhtymä vuokraa Ruskeasuolla osoitteessa Paraistentie 13 sijaitsevalle tontille rakennettavaa asuintaloa ja palvelukeskusta varten perustetuille Asunto Oy Paraistentie 13 ja Kiskontie 22 -nimisille asunto-osakeyhtiöille tontin viideksikymmeneksi vuodeksi. Päätös alistettiin Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Tuomiokapituli vahvisti päätöksen. Vuokrasopimusten allekirjoittaminen siirtyi vuoden 2013 puolelle. hyväksyi maanvuokrasopimuksen, jolla Helsingin seurakuntayhtymä ja Vantaan seurakuntayhtymä vuokraavat perustettavalle Asunto Oy Helsingin Lehtisaaren Torni -nimiselle asunto-osakeyhtiölle tontin viideksikymmeneksi vuodeksi. Päätös alistettiin Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Tuomiokapituli vahvisti päätöksen. Vuokrasopimuksen allekirjoittaminen siirtyi vuoden 2013 puolelle. Kiinteistö- ja rakennushankkeita koskevat päätökset Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Lehtisaaren korttelissa sijaitsevan tontin nro 2 asuinkerrostalohankkeen hankesuunnitelman, vahvisti hankkeen yhteiseksi enimmäiskustannusarvioksi euroa vuoden 2011 lopun hintatasossa, hyväksyi laskelman, jonka mukaan seurakuntayhtymä sijoittaa enintään euroa perustettavan yhtiön rakennusrahastoon sekä oikeutti yhteisen kirkkoneuvoston valmistelemaan ja hyväksymään tarvittavan Asunto Oy:n perustamiseen liittyvät asiakirjat sekä aloittamaan viitesuunnitelmien pohjalta hankkeen luonnos- ja toteutussuunnitelmien laadinnan sekä oikeutta perustettavan asunto-osakeyhtiön saattamaan loppuun suunnittelutyöt sekä käynnistämään rakennustyöt, kun edellytykset yhtiöittämisen, tontin vuokrausten ja rakennuslupien puolesta ovat kunnossa. Asunto-osakeyhtiö Lehtisaaren Torni perustettiin lokakuussa Hankesuunnittelua jatketaan vuonna 2013 tähdäten siihen, että rakentamaan voitaisiin päästä keväällä vahvisti Lehtisaaren korttelin tonteilla 3 ja 4 sijaitsevan senioritalon ja ryhmäkodin rakennushankkeen yhteiseksi enimmäiskustannusarvioksi euroa sekä päätti sijoittaa enintään euroa perustettavien yhtiöiden rakennusrahastoihin ja asettaa tavoitteeksi toimintamalliin, jossa em. varat kokonaisuudessaan palautuvat seurakuntayhtymään asuinhuoneistojen ja autopaikkojen myyntitulona. Ryhmäkoti valmistui marraskuussa Senioritalon rakentaminen aloitettiin keväällä Asuntojen ja autopaikkojen ennakkomarkkinointi aloitettiin tammikuussa 2013 ja senioritalo valmistuu vuodenvaihteen 2013/2014 tienoilla. vahvisti Kampin kappelihankkeen enimmäiskustannusarvioksi 7,0 milj. euroa. Lisäksi yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi seuraavan ponnen: Tämän ponnen hyväksyessään yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että kiinteistötoimisto selvittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, miten Kampin kappelin kustannusarvion ylitykset ovat syntyneet ja miten ne voitaisiin vastaisuudessa välttää. Selvityksen antaminen on siirtynyt vuoden 2013 puolelle, koska sitä ennen halutaan saada ratkaisu kaupungin kanssa solmittavan vuokrasopimuksen mahdolliseen arvonlisäpalautukseen. hyväksyi Hietaniemen hautausmaan huoltorakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelmat ja ajoneuvohallin uudisrakennuksen L1-suunniltemat, hyväksyi huoltorakennuksen peruskorjauksen enimmäiskustannusarvioksi 4,4 milj. euroa (sis. alv) sekä päätti varata uudelle ajoneuvohallille 1,3 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon sekä

25 oikeutti yhteisen kirkkoneuvoston toimeenpanemaan huoltorakennuksen peruskorjauspäätöksen kun edellytykset rakennusluvan ja rahoituksen puolesta ovat kunnossa sekä käynnistämään ajoneuvohallin arkkitehtisuunnittelun rakennusluvan hakemiseksi. Huoltorakennuksen rakentaminen on aloitettu ja huoltorakennuksen sisäpuolen peruskorjaus valmistuu Ajoneuvohallin arkkitehtisuunnittelu on käynnissä. hyväksyi Malminkartanon Puustellirakennuksen/Malminkartanon kappelin peruskorjauksen ja muutostöiden hankesuunnitelman sekä luonnospiirustukset, vahvisti hankkeen enimmäiskustannusarvioksi 2,1 milj. euroa (sis. alv) sekä oikeutti yhteisen kirkkoneuvoston käynnistämään rakennustyöt, kun hanke on saatettu rakentamispäätösvaiheeseen. Muita päätöksiä Yhteinen kirkkovaltuusto Rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet keväällä 2012 ja rakennuslupahakemus on jätetty. Lisäksi on tilattu haitta-aineselvitys. Rakennuttaminen kilpailutetaan keväällä hyväksyi vuoden 2012 talousarvion menojen ylitykset ja seurakunnallisen toiminnan säästöjen perusteella myönnettävät talousarvion ylitysoikeudet sekä talousarviomuutokset; hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän uusitun hautaustoimen ohjesäännön, jonka Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli vahvisti syksyllä 2012 sekä hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaiden hautauskaavat ja käyttösuunnitelmat, joita koskevan päätöksen tuomiokapituli vahvisti helmikuussa 2013; myönsi Helsingin seurakuntayhtymän omavelkaiset takaukset Helsingin seurakuntayhtymän omistamien Kiinteistö Oy Lehtisaaren Papinpöydänkuja 2:n enintään 4 milj. euron lainan vakuudeksi, Asunto Oy Helsingin Kiskontie 22:n enintään 4,8 milj. euron lainan vakuudeksi sekä Asunto Oy Helsingin Paraistentie 13 enintään 5 milj. euron lainan vakuudeksi; hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän tietohallintostrategian vuosiksi hyväksyi Helsingin seurakuntien varhaiskasvatuksen kehittämislinjaukset vuosille ; vahvisti Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastus-kertomuksen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2011 sekä hyväksyi henkilöstökertomuksen; perusti yhteensä kuusi vakinaista virkaa, joista kolme seurakuntiin ja kolme seurakuntayhtymään; lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto perusti kymmenen määräaikaista virkaa, joista kuusi on seurakuntien virkoja, kolme seurakuntiin sijoitettuja virkoja ja yksi seurakuntayhtymän virka; osaan vakinaisten virkojen perustamisista liittyi samalla toisen viran lakkauttaminen; seurakunnista lakkautettiin yksi virka ja seurakuntayhtymästä kaksi virkaa; hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2013 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman. Luottamushenkilöiden aloitteet Yhteisen kirkkovaltuuston varajäsen Tuomas Anttila teki aloitteen, jossa hän esitti, että Helsingin seurakuntayhtymä ottaa huomioon yhtymän strategiatyöskentelyssä ja jäsenten kanssa käytävässä keskustelussa ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka kirkon jäsenellä on kirkkojärjestyksen mukaan ja että yhteinen kirkkovaltuusto kehottaa Helsingin evankelis-luterilaisia seurakuntia toimimaan samalla tavalla. Asiaa valmistelee yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyä varten. Asian valmistelu on vielä kesken. Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet Mikko Niiniluoto, Sanna Lehtinen ja Vesa Virri tekivät aloitteen Helsingin seurakuntayhtymän virkojen joustavasta siirtämisestä siten, että niiden siirto toiseen Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntaan olisi tarvittaessa mahdollista. Aloitteen mukaan virkojen joustava siirtäminen mahdollistaisi sekä paikallisseurakunnan että viran saavan työntekijän varmemman taloussuunnittelun. Aloitteen tekijät ehdottivat, että yhteinen kirkkoneuvosto/tarvittavat virkamiehet alkaisivat tutkia tällaiseen virkajärjestelmään siirtymisen mahdollisuutta. Valtuustoaloitteessa esiintuotua kysymystä virkojen joustavasta siirtämisestä ja siihen liittyvää toimenpide suunnitelmaa valmistellaan virkamiestyönä yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyä varten. Asian valmistelu on vielä kesken.

26 3. Henkilöstö Henkilöstön määrä Työntekijöiden lukumäärä Naisten osuus 71 % Miesten osuus 29 % Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin Seurakuntapapisto 212 Sairaalasielunhoito ja perheneuvonta 37 Kirkkomuusikot 69 Diakoniatyö 113 Nuorisotyö 107 Lapsityö 155 Muu seurakuntatyö 19 Johtajat ja päälliköt 21 Asiantuntijatyö 43 Hallinto- ja toimistotyö 196 Hautausmaatyö 64 Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö 211 Henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta Muut tarkemmat tiedot henkilöstöstä, henkilöstön tilasta ja investoinneista henkilöstöön annetaan kertomusvuodelta erillisessä henkilöstökertomuksessa.

27 4. Väkiluku 4.1. Jäsenet Vuosina (tilanne ) Helsingin kaupungin väkiluku, Helsingin seurakuntayhtymän jäsenmäärä (=läsnäoleva väestö) ja kirkkoon kuuluvuus ovat kehittyneet seuraavasti: Helsingin seurakuntayhtymä Muutos Helsingin kaupunki ) Muutos Kirkkoon kuuluvuus-% 63,8 61,7 60,4 59,2 ¹) Helsingin kaupungin väkiluku on Väestötietojärjestelmästä saatu ennakkotieto. Helsingin kaupungin asukasluku kasvoi ripeästi vuoden 2012 aikana. Kaupunki arvioi pelkästään muuttoliikkeen kasvattavan väkilukua noin hengellä. Erityisesti kotimaan muutto tuo kaupungille huomattavasti aikaisempaa suuremman muuttovoiton. Kotimaan kasvavasta muuttovoitosta hyötyy myös Helsingin seurakuntayhtymä. Uusia jäseniä saatiin muuttoliikkeen kautta henkeä, mikä lieventää merkittävästi kirkkoon/kirkosta erotuksen (-3 337) kokonaisjäsenmäärää vähentävää vaikutusta. Kaupunki vahvistaa viralliset vuoden 2012 väkilukutietonsa loppukeväästä.

28 4.2. Helsingin ev.lut.seurakuntien väkiluku Vuodet Seurakuntien väkiluku vuosittain 1) Alueella asuvat Seurakunta % 7) Haaga ,3 % 7) Herttoniemi ,9 % 7) Kallio ,5 % Kannelmäki ,8 % Lauttasaari ,9 % Malmi ,7 % Meilahti ,1 % 6) Helsingin Mikael ,6 % 7) Munkkiniemi ,4 % 7) Oulunkylä ,6 % Paavali ,0 % Pakila ,9 % Pitäjänmäki ,6 % Roihuvuori ,4 % Tuomiokirkko ,1 % 7) Töölö ,8 % Vartiokylä ,8 % Vuosaari ,2 % Suom. yht ) ,4 % 5) Johannes ,6 % Matteus ,7 % 4) Petrus ,9 % Ruots. yht ) ,4 % Asuinpaikka tuntematon YHTEENSÄ ,2 % Helsingin kaupunki Vuodet YHTEENSÄ Helsingin kaupunki Kirkkoon kuuluminen % 71,8% 71,5% 70,6% 69,8 % 68,8 % 67,8 % 66,5 % 1) Väestötietojärjestelmästä saatu ennakkotieto 2) Sisältää ulkomailta muuttaneet, ei pohjoismaisia kieliä äidinkielenään puhuvat henkilöä 3) Sisältää myös islantia, norjaa ja tanskaa äidinkielenään puhuvat 4) Lukas ja Markus yhdistyneet Petruksen seurakunnaksi 5) Norra sv, Södra sv ja Tomas yhdistyneet Johanneksen seurakunnaksi 6) Mellunkylän srk alkaen Helsingin Mikaelin srk 7) Hakavuori ja Huopalahti yhdistyneet alkaen Haagan seurakunnaksi 7) Herttoniemi ja Kulosaari yhdistyneet alkaen Herttoniemen seurakunnaksi 7) Munkkiniemi ja Munkkivuori yhdistyneet alkaen Munkkiniemen seurakunnaksi 7) Käpylä ja Oulunkylä yhdistyneet alkaen Oulunkylän seurakunnaksi 7) Taivallahti ja Töölö yhdistyneet alkaen Töölön seurakunnaksi

29 4.3. Kaupungin ja seurakuntien väestön kehitys Kirkkoon kuulumisen kehitys 80,0% 78,0% 76,0% 74,0% 72,0% 70,0% 68,0% 66,0% 64,0% 62,0% 60,0% 58,0%

30 4.4. Läsnäolevan väestön muutostapahtumat MUUTTOLIIKE / HELSINKI HELSINKIIN HELSINGISTÄ MUUTOS Suom. seurakunnat Ruots. seurakunnat YHTEENSÄ MUUTTOLIIKE / KIRKKO KIRKKOON KIRKOSTA MUUTOS Suom. seurakunnat Ruots. seurakunnat YHTEENSÄ SISÄISET MUUTOT SEURAKUNTAANSEURAKUNNASTA MUUTOS Suom. seurakunnat Ruots. seurakunnat YHTEENSÄ KASTETUT - KUOLLEET KASTETUT KUOLLEET MUUTOS Suom. seurakunnat Ruots. seurakunnat YHTEENSÄ AVIOEROT Suom. seurakunnat 917 Ruots. seurakunnat 58 YHTEENSÄ 975 AVIOLIITOT Kirkollinen vihk. Siviilivihk. Yhteensä Suom. seurakunnat Ruots. seurakunnat YHTEENSÄ Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet Vuosi Liittyneet Eronneet Kirkosta eronneet Kirkkoon liittyneet

31 5. Talousarvion toteutumisvertailut 5.1. Talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden arviointi Pienelle parasta Tavoite: Ihmisen uskonnolliselle kehitykselle on erityisen tärkeää se, millaisia hengellisiä eväitä hän kotikasvatuksessaan saa. Pienelle parasta hankkeella tuetaan vanhempia ja perheitä heidän tekemässään kasvatustyössä. Kotona tapahtuvaa hartaudenharjoitusta ja elämänkatsomuksellista pohdintaa tuetaan kehittämällä muun muassa lapsiperheille jaettavia aineistoja ja verkkopalveluja sekä lapsiperheitä tukevaa kokoavaa toimintaa. Vuoden 2012 aikana Pienelle parasta hanketta laajennetaan vauvaperheistä koskemaan perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Arvio: Pienelle parasta hanketta jatkettiin muun muassa kastamattomien lapsien perheille tehdyllä tutkimuksella ja järjestämällä erityinen kastepäivä, johon kutsuttiin kastamattomien lasten perheitä. Kolmivuotiaille jaettava aineisto, muun muassa Ruusukorva ja kyyhkynen kirja tuli lähes valmiiksi ja sen jakaminen perheille aloitetaan vuonna Koulun aloittavien siunaustapahtumaa kehitettiin niin, että se toimitetaan kaikissa seurakunnissa samaan aikaan. Pienelle parasta verkkosivujen uudistaminen alkoi ja hankkeen facebook-sivuston käyttöä tehostettiin. Monimuotoinen messu Tavoite: Laadullisesti tähdätään siihen, että seurakunnissa syntyy yhä rikkaampaa ja paikalliset olot paremmin huomioonottavaa jumalanpalveluselämää. Messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan mukaan seurakuntalaisia entistä enemmän ja monipuolisemmin. Jumalanpalveluksien monipuolisuutta ja kiinnostavuutta lisätään järjestämällä erilaisia messuja eri kohderyhmille. Monimuotoiseen messuun käsitetään kuuluvaksi muukin hartauselämä kuin sunnuntainen jumalanpalvelus. Hartauselämää kehitetään jalkauttamalla sitä erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja uusiin ympäristöihin. Määrällisesti tavoitellaan jumalanpalveluselämään osallistuvien määrän kasvua. Arvio: Laadullisten tavoitteiden suuntaan edettiin. Seurakuntalaisten osallistumista vahvistettiin monissa seurakunnissa ja erilaisia messuja kehitettiin. Seurakunnat toteuttivat hartauselämää myös muualla kuin omissa tiloissaan. Muun muassa messuja tai laulutilaisuuksia järjestettiin niin kauppakeskuksissa, kylätapahtumissa, toreilla kuin työpaikoilla. Pääjumalanpalveluksissa kävijöiden määrä nousi hivenen, mutta kaikissa jumalanpalveluksissa kävijöiden määrä hieman laski. Tilastoinnin puutteiden vuoksi ei kuitenkaan esimerkiksi muualla tapahtuvaa hartauselämää saada kirjatuksi asianmukaisesti. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vastuunkannon laajentaminen Tavoite: Kirkolla on Suomessa ja erityisesti Helsingissä runsaasti taloudellisia voimavaroja. Seurakunnilla on paljon työntekijöitä ja hyvässä kunnossa olevia toimitiloja. Näillä voimavaroilla saadaan aikaan paljon hyvää työtä. Monet kokevat kuitenkin seurakunnan toiminnan liian työntekijäpainotteiseksi, minkä vuoksi seurakuntalaiset jäävät pikemminkin työn kohteiksi kuin itse toimiviksi yhteisön jäseniksi. Vuoden 2012 aikana aloitetaan työskentely, jossa vapaaehtoistoiminnalle luodaan järjestelmällinen malli. Vastuun kantamista seurakunnan elämästä ja toiminnasta laajennetaan johdonmukaisesti työntekijäkunnan lisäksi seurakunnan jäsenille. Jokainen kristitty kantaa vastuuta arkielämässään omasta työstään, lähi-ihmisistään ja

32 ympäristöstään. Myös seurakunnan toiminnassa on annettava tilaa ihmisten ideoille ja vastuunkannolle erilaisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa tehtävissä. Arvio: Jäsenelle parasta hankkeessa työskenneltiin vapaaehtoistoiminnan mallin luomiseksi. Internetissä toimiva vapaaehtoistoiminnan alusta Suurella sydämellä otettiin johdonmukaisemmin käyttöön seurakunnissa. Useissa seurakunnissa saavutettiin hyviä tuloksia antamalla tilaa seurakuntalaisten omille ideoille ja vastuunkannolle. Toiveiden kirkko kysely hahmotti laajemmin seurakuntalaisten toiveita ja ideoita. Diakonia ja lähetys Tavoite: Diakonista apua annetaan siellä, mihin muu apu ei ylety. Sen rinnalla ollaan vaikuttamassa yhteiskunnan ajatteluun ja rakenteisiin siten, että tilapäisen avun tarvitsijoita olisi vähemmän. Kriisirahaston toimintaa jatketaan. Talousarvioon varatuilla erityismäärärahoilla useissa seurakunnissa jatketaan tai käynnistetään diakoniatyön projekteja. Lähetystyölle ja kirkon ulkomaanavulle osoitetaan yhä edellisvuonna kertyneiden verotulojen määrästä 3 %. Suvivirsi tapahtumaa kehitetään vuosittain toteutettavaksi kansainvälisen diakonian hankkeeksi. Arvio: Useita diakoniatyön projekteja jatkettiin ja uusia aloitettiin. Kriisirahaston toimintaa jatkettiin ja seurakunnat toimivat yhä johdonmukaisemmin niin, että eri seurakunnissa on yhteneväiset käytännöt mm. avustusten antamisessa. Edullisia ruokailuja ja lahjoituselintarvikkeiden jakelua jatkettiin useimmissa seurakunnissa. Ulkomaiseen apuun ja lähetystyöhön suunnattiin edelleen kolme prosenttia verotulosta. Suvivirren sunnuntai ja muut Suvivirsitapahtumat alkavat vakiintua vuotuiseksi seurakuntaelämän ja kansainvälisen diakonian tapahtumaksi. Ympäristöasioiden kehittäminen Tavoite: Ympäristöasioiden kehittäminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen on tullut jokapäiväiseksi osaksi seurakuntien ja yhtymän yksiköiden toimintaa. Tavoitteena on, että ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa kirkon toiminnassa Helsingissä. Arvio: Ympäristön huomioiminen on tullut kiinteästi osaksi seurakuntien toimintaa. Kaikki seurakunnat ja yhteiset yksiköt antavat toimintakertomuksessaan myös arvion omien ympäristötavoitteidensa saavuttamisesta. Jäsenkehitys Tavoite: Kirkon toimintaa ja julkista kuvaa Helsingissä kirkastetaan niin, että ihmiset sitoutuvat entistä paremmin kirkon jäsenyyteen. Heidän on nähtävä, että kirkolla on heille merkityksellistä annettavaa ja että kirkko tekee sellaista työtä, jota he haluavat omalla jäsenmaksullaan olla tukemassa. Määrällisenä tavoitteena on kirkosta eroamisen selkeä väheneminen ja kirkkoon liittymisen kasvu. Arvio: Kirkosta eroamiset vähenivät niin, että niitä oli pienin määrä viiteen vuoteen. Kirkkoon liittymiset lisääntyivät jälleen hieman ja niitä oli enemmän kuin koskaan. Eronneita oli kuitenkin edelleen yli 3000 enemmän kuin liittyneitä.

33 JUMALANPALVELUSELÄMÄÄN OSALLISTUMINEN TOIMINTARYHMIEN JÄSENMÄÄRÄ

34 5.2. Käyttötalouden toteutumisvertailu Toimintakatteiden yhteenveto Yksikkö TA 2012 TOT 2012 KATE-ERO TOT% TP 2011 Yhteinen hallinto ### Luottamuselimet % ### Tarkastustoimi % ### Hallinto- ja taloustoimisto % ### Keskusrekisteri % % Seurakunnallinen toiminta ### Haagan seurakunta % ### Herttoniemen seurakunta % ### Kallion seurakunta % ### Kannelmäen seurakunta % ### Lauttasaaren seurakunta % Malmin seurakunta % ### Meilahden seurakunta % ### Mikaelin seurakunta % ### Munkkiniemen seurakunta % ### Oulunkylän seurakunta % ### Paavalin seurakunta % ### Pakilan seurakunta % ### Pitäjänmäen seurakunta % ### Roihuvuoren seurakunta % Tuomiokirkkoseurakunta % ### Töölön seurakunta % ### Vartiokylän seurakunta % ### Vuosaaren seurakunta % ### Johannes församling % ### Matteus församling % ### Petrus församling % ### Diakonian projektit % % Yhteiset seurakunnalliset tehtävät ### Yhteinen seurakuntatyö % ### Lehtisaaren toimintakeskus ### Gemensamt svenskt församlingsarbete % ### Viestintä % ### MUU YHTEINEN SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA % % Ympäristö- ja hautaustoimi % Kiinteistötoimi % Yhteensä %

35 Säästöt 2012 SÄÄSTÖ YLITYSOIKEUS 2013 Seurakunnat Säästö yhteensä Kehys Toteutuma Säästön Säästö yhteensä Suunniteltu Säästöä jäljellä Säästö käyttö käyttö 2013 Ylitysoik 2013 Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Meilahti Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkko srk Töölö Vartiokylä Vuosaari Johannes Matteus Petrus Yht. seurakuntatyö Gemensamt sv Kriisiapu Yht.tapahtumat x) Nuoret aikuiset x) Yht.kn:n käytt Muut yhteiset teht x) Yhteisten tapahtumien ja Nuorten aikuisten työ on siirretty Yhteiseen seurakuntatyöhön talousarviossa 2011

36 Yhteinen hallinto

37 100 Yhteinen hallinto TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3150 Maksutuotot S3300 Vuokratuotot S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus

38 LUOTTAMUSELIMET 1001 Luottamuselimet TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät -32 S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset S4900 Muut kulut 500 S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Luottamuselimet KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP Vaalit Yhteinen kirkkovaltuusto Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteensä

39 TARKASTUSTOIMI TOIMINTAKERTOMUS 2012 TARKASTUSTOIMEN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän tarkastustoimen johtosäännön mukaan: Tarkastustoimi vastaa Helsingin seurakuntayhtymän sekä sen muodostaman konsernin hallinnon ja talouden sisäisestä tarkastuksesta ja sisäisen valvonnan tukemisesta yhteisen kirkkoneuvoston alaisena ja tarkastustoimen tehtävänä on tarkastaa ja arvioida Helsingin seurakuntayhtymän sisäistä valvontaa, riskien hallintaa, taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuutta sekä toiminnan lain- ja päätöksenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Tarkastustyön yleisiä tavoitteita ovat päätösten laillisuus ja ohjeiden noudattaminen toimeenpanon päätöstenmukaisuus riittävän sisäisen valvonnan varmistaminen ja kehittäminen erilaisten riskien tunnistaminen ja niiden hallinta tilintarkastajien avustaminen päätöksenteon, johtamisen ja toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus Sisäisen tarkastuksen työn kohteet määritellään vuosittain laadittavassa tarkastussuunnitelmassa, jonka yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy. Tarkastustoimi on raportoinut säännöllisesti yhteiselle kirkkoneuvostolle suorittamistaan tarkastuksista. Vuoden 2012 tarkastussuunnitelma toteutui pääosiltaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti ja suunnitelman tavoitteet on oleellisilta osin saavutettu. Vuonna 2011 käynnistettiin tarkastustoimen aloitteesta hanke seurakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kuvaamiseksi. Seurakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja ja työnjakoa ei aikaisemmin ole dokumentoitu, vaan ne ovat olleet ns. hiljaista tietoa. Pilottina laadittiin ensin Lauttasaaren ja Roihuvuoren seurakuntien prosessikuvaukset ja vastuujakotaulukot. Kokemukset hankkeesta ovat olleet erittäin myönteisiä ja vuonna 2012 saatettiin päätökseen Munkkiniemen, Paavalin, Vartiokylän ja Matteuksen seurakuntien sisäisen valvonnan kuvaukset. Loput 15 seurakuntaa työstävät ohjatusti omat prosessinsa vuoden 2013 aikana. Merkittävimpiä vuoden 2012 aikana suoritettuja tarkastuksia ja sisäisen valvonnan kehityshankkeita olivat: Kiinteistösijoitusten riskien hallinta ja kiinteistösijoitusten kannattavuuden seuranta Seurakuntien sisäisen valvonnan kuvaukset; prosessit ja vastuunjakotaulukot Mikaelin seurakunnan tarkastus Kauden painopisteenä on ollut edelleen yhteisen kirkkoneuvoston vuonna 2009 hyväksymän riskien hallinnan toimintamallin käyttöönoton tuki ja toimeenpanon seuranta yhteistyössä johtavien viranhaltijoiden kanssa. Näkyväksi tehty riskien hallinta on vakiintunut oleelliseksi osaksi tietojärjestelmä- ja muita kehitysprojekteja. Tarkastustoimen viranhaltijat ovat osallistuneet kehitysprojektien ohjaus- ja/tai projektiryhmien työskentelyyn sisäisen valvonnan asiantuntijoina. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Tarkastustoimessa on tarkastuspäällikön ja sisäisen tarkastajan virat. Tarkastuspäällikön virkaa hoitaa KTM Kari Liinakoski ja sisäisen tarkastajan virkaa hoiti tradenomi Teemu Järvi. Tarkastustoimen viranhaltijoiden työpanosta on voitu täydentää ostamalla sisäisen tarkastuksen palvelua sitä tarjoavilta asiantuntijayhteisöiltä. Tarkastajien osaamista on kehitetty osallistumalla alan ammatilliseen koulutukseen ja syventämällä työn ohessa seurakunnallisen toiminnan eri työmuotojen tuntemusta. Yhteistyö seurakuntien, hallinto- ja taloustoimiston ja muiden seurakuntayhtymän toimintojen sekä tilintarkastajien kanssa on sujunut hyvin. TILINTARKASTAJAT Tarkastustoimi avustaa tilintarkastajia hyvän tilintarkastustavan mukaisen tarkastuksen suorittamisessa. Vuosille on Helsingin seurakuntayhtymälle valittu tilintarkastajaksi vuonna 2011 vahvistetun taloussäännön muutoksen seurauksena yksi tilintarkastusyhteisö (PwC Julkistarkastus Oy) ja tämän yhteisön nimeämä vastuullinen tilintarkastaja (Outi Koskinen KHT, JHTT). Yhteistyö tilintarkastajan kanssa on jatkunut erikseen sovitun työnjaon mukaisesti. Sisäinen tarkastus osallistui Helsingin seurakuntayhtymän konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastukseen. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Tarkastustoimen vuoden 2013 keskeiset painopisteet ovat kiinteistötoimen ja yhteisen seurakuntatyön sisäisen valvonnan kehittäminen sekä seurakuntien talouden ja henkilöstöhallinnon kehityshankkeen ohjaaminen. Sisäinen tarkastaja irtisanoutui ja henkilöhaku on käynnistetty. Yhteinen kirkkoneuvosto on käsitellyt tarkastustoimen työsuunnitelman kokouksessaan 2/2013.

40 1002 Tarkastustoimi TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Tarkastustoimi KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP Tilintarkastus Sisäinen tarkastus Yhteensä

41 HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TOIMINTAKERTOMUS 2012 HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTON TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Hallinto- ja taloustoimisto tuottaa ja kehittää seurakunnille ja seurakuntayhtymän yksiköille niiden tehtävien toteuttamista tukevia henkilöstö-, talous- ja hallintopalveluja. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Hallinto- ja taloustoimistossa on käynnissä samanaikaisesti kehittämishankkeita, jotka etenevät vaiheittain ja jaksottuvat usealle vuodelle. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Henkilöstöhallinto Henkilötietojärjestelmä Henkarin toimintoja sekä henkilöstöraportointia on kehitetty. Järjestelmässä havaittuja virheitä on korjattu ja toimintavarmuuden parantamiseksi on tehty lisämäärittelytyötä. Henkilötietojärjestelmän käyttäjille on järjestetty yhteisen koulutuksen lisäksi tarpeen mukaan yksilökohtaista, työyksikkökohtaista ja ammattiryhmäkohtaista koulutusta. Lisäksi intranetiin on tehty video-ohjeita henkilötietojärjestelmän käytön helpottamiseksi. Palkkausjärjestelmän kehittämistyötä on jatkettu palkkaustyöryhmässä työnantajan edustajien ja pääluottamusmiesten kesken. Seurakuntien eri ammattiryhmien tehtävän vaativuuden, vaativuusryhmän ja peruspalkan määräytymisperiaatteiden arvioinnin apuna on käytetty tehtävänkuvauksia täydentäviä lomakkeita. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottoon liittyvien arviointiperusteiden määrittely aloitettiin. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönoton valmistelun ja ohjeistuksen laatimisen aikataulua on siirretty. Työkyky- ja hyvinvointikysely toteutettiin keväällä 2012 ja vastauksista raportoitiin lokakuussa Työnohjauksen painopisteen siirtämistä yksilöohjauksesta ryhmäohjaukseen on käynnistetty. Koulutustarpeiden selvittäminen on toteutettu enenevässä määrin kehittämiskeskustelujen kautta. Keskustelujen kautta on pyritty löytämään aihepiirejä ja teemoja, jotka koskevat useampaa ammattiryhmää samanaikaisesti. Työhyvinvoinnin kehittämistä on jatkettu suunnitelmien mukaisesti yhteistoiminnan keinoin. Koulutustilaisuuksissa on korostettu työhyvinvoinnin johtamisen tärkeyttä ja työkykyneuvotteluja on käyty entistä enemmän. Talous- ja asiakirjahallinto, Prime resurssienhallinta Kiinteistöinvestointien suunnittelu Business Planning ohjelmalla -projekti toteutettiin Kirjanpidon kausiseurantaa tehostettiin mm. täsmentämällä osto- ja myyntireskontraprosessit sekä sijoituskirjanpidon laatimis- ja seurantaperiaatteita. Raportoinnin kehittämistä Analyzer raporttiohjelmalla jatkettiin. Konsernitason kassasuunnittelun kehittämistä Finance ohjelmaa hyödyntäen jatkettiin yhteistyössä kiinteistötoimiston controllerin sekä isännöitsijäkonttoreiden kanssa. Sähköisen asianhallintajärjestelmän Dynasty 360:n käyttöönottoa seurakuntayhtymässä valmisteltiin. Koulutukset järjestettiin joulukuussa 2012 ja järjestelmä otettiin projektisuunnitelman mukaisesti käyttöön tammikuussa Jatkettiin yhteistyötä muiden suurten seurakuntayhtymien ja kirkkohallituksen kanssa sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman (eams) laatimista varten osana asianhallintaprojektia. Työ saatiin valmiiksi joulukuussa 2012 ja loppuraportti luovutettiin Prime käyttövaltuushallinnan suunnittelu ja dokumentointi aloitettiin ja työ jatkuu edelleen Primen rakenteita, mm. kustannuspaikkoja ja tilaisuustyyppejä selkiytettiin ja luotiin edellytykset tuottaa suoraan Primen kautta kirkkohallituksen edellyttämä toimintatilasto (A3-tilasto). Vakituisen henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan. Vuoden aikana taloushallinnossa on käytetty osa-aikaista ruuhkaapua. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TULEVAA TOIMINTAA VARTEN Vakinaisen henkilöstön määrä pysyy ennallaan. Vuonna 2013 käytetään suurissa hankkeissa tarvittaessa ulkopuolista konsulttiapua ja määräajaksi palkattua henkilöstöä. Helsingin seurakuntayhtymä siirtyy kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 2015 alusta. Seurakuntayhtymässä selvitetään muutoksen vaikutusta hallinto- ja taloustoimiston toimintoihin ja laaditaan suunnitelma siirtymistä varten.

42 1003 Hallinto- ja taloustoimisto TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3150 Maksutuotot S3300 Vuokratuotot S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Hallinto- ja taloustoimisto KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP Talouden yleishallinto Asiakirjahallinto Vahtimestaripalvelut Prime-resurssienhallinta Taloustoimisto Palvelussuhdeyksikkö Työsuojelu Tyky Työterveyshuolto Työpaikkaruokailu Muut yhteistoimintamenot Työnohjaus Koulutus Muu henkilöstön kehittäminen Yhteensä

43 KESKUSREKISTERI JA TIETOHALLINTO TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Keskusrekisteri toteuttaa omalta osaltaan Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatusta tuottamalla asiakkailleen laadukkaita väestökirjanpidon, hautatoimen ja tietohallinnon palveluja, ylläpitämällä jäsen- ja hautarekisteriä sekä hoitamalla sille laissa erikseen määrätyt viranomaistehtävät. Keskusrekisterin vuodelle 2012 asetetut tavoitteet saavutettiin varsin hyvin. Tähän liittyen: Kirkon keskitetty jäsentietojärjestelmä (Kirjuri) otettiin käyttöön Tähän liittyen kuluneen vuoden aikana osallistuttiin Kirkkohallituksen hankeprojekteihin testaamalla sovellusta, tarkistamalla tietoja ja rakentamalla rajapintoja nykyjärjestelmistä Kirjuriin sekä kouluttamalla käyttäjiä Kirjuri- ja IHA-järjestelmän käyttöön. JS Partners toteutti Helsingin seurakuntien tavoitettavuustutkimuksen. Vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna Keskusrekisterissä toteutettiin organisaatiouudistus, jossa tiimiorganisaatiosta siirryttiin linjaorganisaatioon. Tässä yhteydessä keskusrekisteriin ja tietohallintoon perustettiin 6 palveluyksikköä, joille kullekin valittiin oma palveluesimiehensä sisäisellä haulla. Keskusrekisterin maisematilassa toteutettiin kesän aikana mittava remontti, jonka yhteydessä kalustus uusittiin täydellisesti. Sen lisäksi epäkunnossa ollut ilmastointijärjestelmä korjattiin ja valaistus uusittiin. Vanhat kalusteet jaettiin seurakuntayhtymän muihin toimitiloihin. Käyttökelvottomat kalusteet hävitettiin Modeon Green officekierrätysjärjestelmää hyödyntäen. Maiseman arkistoholvi uudistettiin. Vanhat Zippel-arkistoautomaatit (10 kpl) hävitettiin ja tilalle hankittiin siirtohyllyt. Perhelehdet koteloitiin Arkistolaitoksen suosittelemiin happovapaisiin Pankaframe-arkistokoteloihin ja siirrettiin kellariarkistoon. Mercantil-mapeissa säilytettäviä väestörekisteri-ilmoituksia koteloitiin ja siirrettiin maiseman arkistoholviin. Rippikirjat siirretiin pystysäilytyksen aiheuttamien mekaanisten vaurioiden vuoksi vaakasäilytykseen, jota varten hankittiin n. 100 lisähyllyä. Jäsentietojärjestelmästä ajettiin vaaliluettelot Kallion ja Oulunkylän kirkkoherran vaaleja varten. Mirja Koskela Presente Oy:stä ja Seija Riekkinen Helsingin seurakuntayhtymästä järjestivät keskusrekisterin henkilöstölle työhyvinvointiin liittyvän koulutuksen. Henkilöstön osaamisen laajentamista jatkettiin systemaattisen työnkierron avulla. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi tietohallintostrategian vuosille Helsingin seurakuntayhtymälle laadittiin tietoturvapolitiikka ja järjestettiin henkilöstölle tietoturvakoulutusta. Otettiin käyttöön etäkäyttöpalvelu, keskitetysti hallittu langaton verkkopalvelu ja varmennepalvelut. Toteutettiin it-laitteiden sähköinen tilausjärjestelmä. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Keskusrekisteri jatkoi vuonna 2012 toimintansa kehittämistä tavoitteenaan palvelujen korkea laatu ja toiminnan tehokkuus. Tietojärjestelmäkehittämisen, osaamisen laajentamisen sekä työnkierron ja perehdyttämisen avulla lisättiin toiminnan tehokkuutta ja henkilökunnan motivaatiota. Kirkkohallituksen Kirjuri-järjestelmän kehittämiseen osallistuttiin kuluneena vuotenakin erittäin merkittävällä työpanoksella. Tilastotuotannossa julkaistiin kuukausi-, puolivuosi- ja vuositilastot sekä eräitä erityistilastoja. Lisäksi jatkettiin seurakuntayhtymän väkilukuennusteiden laadintaa pitkän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelua varten. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Keskusrekisterissä laadittiin vuoden 2012 aikana kaikkiaan virkatodistusta pääpainon ollessa laajempisisältöisissä sukuselvityksissä. Lisäksi asiakkaille laadittiin tuntiveloitteisena maksupalvelutyönä sukututkimuksia henkilöresurssien sallimissa rajoissa. Hautauksia suoritettiin kertomusvuonna kaikkiaan kpl. Uusia hautoja lunastettiin 306 kpl ja uusia haudanhoitosopimuksia solmittiin yhteensä kpl. Tuottamistaan palveluista keskusrekisteri keräsi maksutuloja yhteensä euroa. Maksutulot jakaantuivat seuraavasti: hauta- ja hautausmaksut euroa, haudanhoitosopimukset euroa, virkatodistus- ja sukuselvitysmaksut euroa sekä lounasseteleiden myynti euroa. Lisäksi hautainhoitorahasto maksoi saamistaan palveluista keskusrekisterille palkkakustannuksia henkilösivukuluineen yhteensä euroa. Seurakuntien kanslistipalveluista keskusrekisteri sai maksutuloja euroa. It-koulutus- ja mobiililuokassa sekä toimittajan koulutustiloissa järjestettiin seurakunnille ja toimintayksiköille yhteensä 63 kurssipäivää, joihin osallistui yhteensä 756 työntekijää. Seurakuntia hyvitettiin tietohallintostrategian mukaisista it-hankinnoista vuonna 2012 yhteensä euroa. Tietohallinnon helpdesk-palveluun tuli vuoden aikana tuki- ja palvelupyyntöä. Tukipyynnöistä eniten oli käyttäjätunnusten hallintaan (578), sähköpostitilin hallintaan (432) sekä laite- ja ohjelmistoasennuksiin (336) liittyviä palvelupyyntöjä. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Keskusrekisterissä on lajiteltu roskat ja jätteet jo useita vuosia. Kertakäyttöastioiden määrää on vähennetty merkittävästi ja siirrytty samalla ympäristöystävällisiin paperituotteisiin. Henkilökunta on sisäistänyt tämän osaksi luontaisia rutiineja.

44 Ympäristöystävällistä tietotekniikkaa (Green IT) on pyritty hyödyntämään aina, kun se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. It-laitteiden vuokraaminen on vähentänyt merkittävästi sähköelektroniikkaromua. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Keskusrekisterin jatkuvana tavoitteena on asiakaspalvelun kehittäminen ja toimintojen tehostaminen. Mahdollisuudet tähän tarjoaa kirkon keskitetty Kirjuri-järjestelmä, tietotekniikan laaja hyödyntäminen, osaamisen laajentaminen sekä johtamisen parantaminen. Vuoden 2013 aikana keskusrekisterin uutta organisaatiota ajetaan sisään, jonka lisäksi sisäisiä toimintamalleja kehitetään entistä toimivammiksi. Agenssi Oy järjestää uusille palveluesimiehille esimieskoulutuksen kevään 2013 aikana. Tietohallintostrategia vuosille tukee toimintastrategian tavoitteiden saavuttamista ja luo painopistealueille suuntaviivat tieto- ja viestintätekniikan kehittämiselle Keskusrekisteri TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3150 Maksutuotot S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset 300 S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Keskusrekisteri KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP Keskusrekisterihallinto Kirkonkirjojenpito Hautapalvelut Tietohallinto Yhteensä

45 Seurakunnallinen toiminta, seurakuntien erittely

46 200 Seurakunnallinen toiminta 200 Seurakunnallinen toiminta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,0% 03 Seurakuntatoimisto ,7% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,2% 05 Hautaan siunaaminen ,0% S3010 TOIMINTATUOTOT Muut kirkolliset toimitukset ,6% S3020 Korvaukset Muut seurakuntatilaisuudet ,1% S3120 Myyntituotot Aikuistyö ,5% 09 Nuoret aikuiset ,9% S3150 Maksutuotot Tiedotus ja viestintä ,5% S3300 Vuokratuotot Musiikki ,6% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,8% S3700 Tuet ja avustukset Päiväkerho ,1% 32 Pyhäkoulu- ja lapsityö ,8% S3800 Muut tuotot Varhaisnuorisotyö ,1% 34 Partio ,7% S4000 TOIMINTAKULUT Rippikoulu ,2% S4010 Henkilöstökulut Nuorisotyö ,1% S4020 Palkat Erityisnuorisotyö ,4% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Perhekerhotyö ,3% 39 Koulu- ja oppilaitostyö ,3% S4180 Muut henkilöstömenot Muu lapsi- ja nuorisotyö ,2% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Diakonia ,7% S4300 Palvelujen ostot Yhteiskunnallinen työ ,5% S4500 Vuokrat Evankelioiminen ,4% 55 Sielunhoito ,2% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Lähetys ,0% S4800 Annetut avustukset Kansainvälinen diakonia ja muu -242 kv.toiminta ,4% S4900 Muut kulut 90 Muu seurakuntatyö ,0% Projekti I Diakonia ,2% S4995 TOIMINTAKATE Projekti 2 Lähetys ,0% KEHYS10 Kehys yhteensä 93 Projekti ,2% Projekti ,4% 95 Projekti ,1% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,4% 97 Projekti ,2% 98 Yhteisvastuu ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 200 Seurakunnallinen toiminta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht kaupungin väkiluku kirkkoon kuuluvuusprosentti 61,70 % 60,40 % 59,20 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

47 HAAGAN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Haagan seurakunnan toinen toimintavuosi sujui myönteisen kehityksen merkeissä. Yhä edelleen ollaan alkumetreillä, mutta toimintatavat ja käytänteet alkavat vakiintua. Toiminnassa yhdistyy toimivien työtapojen ylläpito ja kehittäminen sekä uusien keinojen etsintä. Työyhteisössä sisäinen ilmapiiri on hyvä, vanha seurakuntaraja näyttää käyneen merkityksettömäksi. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Työyhteisön organisoiminen tiimeiksi on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Yhteistyö eri työalojen kesken on tässä organisaatiomallissa luontevaa ja joustavaa. Tiimien välisessä tiedotuksessa on parantamisen varaa. Jumalanpalveluselämä on elinvoimaista. Seurakunnan kahden kirkon messujen alkamisajat porrastettiin. Jumalanpalveluselämän monimuotoistamisen edistämiseksi asetettiin työryhmä, jonka työ tulokset näkynevät tulevina vuosina. Musiikkityön painopisteenä on jumalanpalveluselämän ohella perinteisesti ollut konserttitoiminta. Näiden rinnalla lasten ja perheiden parissa tehtävän työn musiikillinen osa-alue on vahvistunut. Kirkkomusiikkiin on paneuduttu myös luentosarjan myötä. Tiedotuksen keskeisinä kanavina ovat edelleen sanomalehdet. Seurakunnan internet-sivun vaikutus erityisesti nuoremman jäsenistön parissa on vahvistunut. Uutena alueena on sosiaalinen media; seurakunnan facebook-sivun myönteinen vaikutus on voitu havaita välittömästi sivun avaamisen jälkeen. Aikuistyössä painopisteenä on jumalanpalveluselämä, hiljaisuuden viljely sekä yhteiskunnallisen ja teologisen keskustelun ylläpitäminen. Seurakuntalaisten suunnittelemat seurakuntaillat, Kysy uskosta illat ja Keskiviikon keskustelut ovat koonneet seurakuntalaisia erilaisten aiheiden pariin. Vapaaehtoisten seurakuntalaisten toiminta on vahvistunut. Vuonna 2012 kuljettiin hyvää vauhtia kohti tavoitteiden mukaista vapaaehtoistyötä. Uusia seurakuntalaisten ideoimia ja toteuttamia tehtäviä syntyi runsaasti (aikuisten sählyvuoro, laula kanssain ryhmä, hiljaisuuden piiri, toivon tiistai iltojen suunnitteluryhmä, kahvipannuporukka). Kristillisen kasvatuksen osalta asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin. Eräänä tavoitteena on ollut turvallisen paikan tarjoaminen seurakunnan nuorimmille jäsenille arjen keskellä. Yhteistyö koulujen ja muiden tahojen kanssa on ollut sujuvaa. Seurakunnan päiväkerhoissa on opeteltu kristillisen uskon perusasioita ja iltapäiväkerhossa yhteisen elämän sääntöjä opiskellaan kristillisistä lähtökohdista. Vanhempiin on pidetty tiiviisti yhteyttä. Perhekerhot ovat olleet aina vain suositumpia. Perhekerhoissa äidit ja isät ovat saaneet mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja osallistua yhteiseen kirkkohetkeen. Lapsi- ja perhetyön yhteinen kesäjuhla keräsi satoja osallistujia. Vanha seurakuntaraja on perhetyössä kadonnut näkymättömiin. Varhaisnuorisotyön osallistujamäärät ovat olleet lievässä nousussa. Leiritoiminta on laajentunut kattamaan koko vuoden, erityisesti päiväleirit ovat olleet suosittuja. Varhaisnuorten kerhot keskittyvät Hakavuoren kirkolle, nuorisotyö Tönölle. Nuorten toiminnasta saatu palaute oli yleensä positiivista. Nuoret tiedostivat seurakunnan toiminnasta kumpuavia hengellistä elämää tukevia sisältöjä. Edelleen on pystytty löytämään tapoja täydentää palveluntarjontaa sekä erityisesti palvella niitä nuoria, joille seurakuntayhteyden ja hartauselämän kokeminen ovat tärkeitä. Rippikoulut sujuivat hyvin, palaute oli positiivista lukuun ottamatta Porkkalan leirikeskuksen ruoka- ja siivouspalvelua. Yhteistyö kanttorien ja diakoniatyöntekijöiden kanssa on ollut antoisaa. Kaksivuotinen isoskoulutus on alkanut kantaa hyvää hedelmää. Diakoniatyö siirtyi ajanvaraukselliseen päivystyskäytäntöön. Tämä on rauhoittanut vastaanottokäytäntöä ja mahdollistanut asiakkaan kiireettömän kohtaamisen. Vastaanotolla tapahtuvien asiakastapaamisten määrä on pysynyt ennallaan, mutta tapaamiset kodeissa ovat lisääntyneet. Uutena toimintana on ikäihmisille suunnattu päihdekuntoutusryhmä Riistavuoren palvelutalossa ja kehitysvammaisten ryhmä Rastikodilla sekä rovastikunnallinen omaishoitajien keskusteluryhmä Lassilan seurakuntakodilla. Diakoniatyöntekijä on ollut mukana rippikoulutyön suunnittelussa sekä osallistunut rippileireille ja päivärippikoulun opetuspäiviin. Uutena toimintana on aloitettu Hyvä Design-projekti, jonka tarkoituksena on suunnitella ja auttaa asiakasta rakentamaan toimiva ja viihtyisä koti. Lisäksi diakoniatyössä on käynnistetty perhe- ja parisuhdetyö. Lähetystoimintaa pitävät yllä kaksi lähetyspiiriä ja vapaaehtoisista koostuva vastuuryhmä. Lähetysväen järjestämät myyjäistapahtumat ovat koonneet runsaasti seurakuntalaisia ja tuottaneet varoja lähetystyöhön. Keräysvaroin voitiin kattaa suurin osa nimikkosopimusten kokonaissummasta.kaksi nimikkosopimusta päättyi ja toisen tilalle tehtiin uusi sopimus. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Taloudellinen tulos on arvion mukainen. Hyvää tulosta auttoivat eräät virkavapaudet, joihin ei otettu sijaista. Epävarmuus Hakavuoren kirkon remontin ajankohdasta on aiheuttanut ongemia. Eräistä tiloista on päätetty luopua vuoden 2013 alusta.

48 ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Ympäristötyöryhmä on toiminut aktiivisesti ja ohjannut työyhteisöä toimimaan ympäristöystävällisesti. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Kehityksen suunta on myönteinen. Keskeistä on sisäisen viestinnän vahvistaminen ja uusien innovaatioiden löytäminen Haagan seurakunta 2210 Haagan seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,0% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,7% S3010 TOIMINTATUOTOT Jumalanpalveluselämä ,8% S3020 Korvaukset Hautaan siunaaminen ,7% S3150 Maksutuotot Muut kirkolliset toimitukset ,2% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,9% S3300 Vuokratuotot Aikuistyö ,9% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Nuoret aikuiset ,5% S3700 Tuet ja avustukset Tiedotus ja viestintä ,7% S3800 Muut tuotot Musiikki ,9% S4000 TOIMINTAKULUT Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,5% S4010 Henkilöstökulut Päiväkerho ,8% S4020 Palkat Pyhäkoulu- ja lapsityö ,1% 33 Varhaisnuorisotyö ,8% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Partio ,1% S4180 Muut henkilöstömenot Rippikoulu ,9% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Nuorisotyö ,3% S4300 Palvelujen ostot Perhekerhotyö ,9% S4500 Vuokrat Koulu- ja oppilaitostyö ,0% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muu lapsi- ja nuorisotyö ,1% S4800 Annetut avustukset Diakonia ,9% S4900 Muut kulut Sielunhoito ,8% 60 Lähetys ,8% S4995 TOIMINTAKATE Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,2% KEHYS10 Kehys yhteensä Muu seurakuntatyö ,0% 91 Projekti I Diakonia ,0% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,5% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2210 Haagan seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 66,90 % 64,90 % 63,30 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

49 HERTTONIEMEN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vuosi 2012 oli toiminnallisesti tasainen verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin käytiin läpi suuria muutoksia. Seurakunta juhli Myllypuron kirkon 20 vuotista olemassaoloa. Vuoden aikana saatettiin käyntiin kaksi suurempaa hanketta. Seurakunta osallistui seurakuntayhtymän jäsenyyden vahvistamishankkeeseen omalla kärkihankkeella, jonka kautta kehitetään vapaaehtoistyön koordinointia ja pyritään saamaan lisää vapaaehtoisia. Seurakunnalla on vanhastaan vahva vapaaehtoistyön panos erityisesti diakoniassa Herttoniemen kirkolla ja Myllypuron kirkoilla järjestetyissä viikoittaisissa ruokailuissa ja Myllypuron ruoanjakelussa, kirpputorilla, lähimmäispalvelutoiminnassa, kodittomien yössä, kahvilatoiminnassa sekä monissa muissa tehtävissä. Vapaaehtoisia on kymmeniä myös nuoriso- ja rippikoulutyössä ja musiikkitoiminnassa. Toinen hanke oli syksyllä käynnistetty organisaation uudistusprosessi. Tavoitteena oli luoda toiminnan sisällöistä käsin perusteltu tiimiorganisaatio, jossa toteutuisi myös lähiesimiehisyys. Konsulttina oli työyhteisökonsultti Erkki Saarinen. Seurakuntaneuvosto teki joulukuussa päätöksen uudesta organisaatiosta, johon kuuluu viisi tiimiä, niiden tiimiesimiehistä kuuluva johtoryhmä sekä strategiatyöryhmä. Aluetyön profiili säilytettiin alueneuvostojen kautta, joihin seurakuntalaisten lisäksi osallistuvat alueella työskentelevät työntekijät. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto esitti, että Myllypuron ruoanjakelulle pitää yhdessä kehittää uudenlainen käytäntö, jossa toteutuvat mm. inhimillinen kohtelu ja asiakkaiden kohtaaminen ajan kanssa sisätiloissa. Kehittämishankkeeseen perustettiin työryhmä, jossa on seurakunnan edustajien lisäksi seurakuntayhtymän ja sosiaaliviraston työntekijöitä. Jumalanpalvelusten keskeisen merkityksen ja arvon tuominen näkyviin seurakuntalaisten ja työntekijöiden osallistumisessa sekä tilaisuuksien toteutuksessa toteutui melko perinteisellä tavalla jokaisen papin toimittaessa jumalanpalveluksia omalla persoonallisella tavallaan. Nuorten aikuisten toiminnassa kehitettiin uudenlainen Mezzu, jolla on oma kohdeyleisönsä. Myös uusi nuorten aikuisten lauluryhmä sai alkunsa Mezzussa. Työntekijöitten keskinäisen yhteyden ja hengellisen jakamisen vahvistaminen toteutui keskinäisenä rukousyhteytenä kaikkien työkokousten ja muiden yhteisten tilaisuuksien yhteydessä. Lisäksi työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua n. kerran kuussa järjestettyyn rukoushetkeen. Työntekijöille ja seurakuntalaisille yhteisesti järjestetty kirkkovaellus Myllypuron kirkolta seurakunnan muitten kirkkojen kautta Leposaareen ei vielä kutsunut kovin montaa osallistujaa. Seurakunnan monipuolisen musiikkitarjonnan ulottaminen kaikille alueille toteutui hyvin 90:n musiikkitilaisuuden kautta, joihin osallistui yhteensä 4331 osanottajaa. Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen parantaminen oli vuoden aikana viestintätyöryhmän jatkuvan arvioinnin ja kehittämistyön alla. Haasteeksi nousivat mm. Kirkko ja kaupunki lehden ilmoitusten sisältö, joka kustannussyistä pyrittiin pitämään mahdollisimman niukkana siten, että säännöllisestä viikkotoiminnasta tiedotettiin vain kerran kuussa. Lisäksi seurakuntalaispalautetta on tullut runsaasti kotisivujen sekavuudesta ja epäajankohtaisista tiedoista. Perhekerhotoiminnan laajentaminen ja vakiinnuttaminen on onnistunut odotuksia paremmin. Diakoniassa on uusina toimintamuotoina kehitetty senioripysäkkitoimintaa sekä elämäntarinaryhmä. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Talous asetti seurakunnan vakavan haasteen eteen. Vuoden 2012 budjetti oli laadittu optimisen ajatuksen varaan, että seurakunnalla on periytyneitä säästöjä. Vuoden 2011 tilinpäätös osoitti kuitenkin, että säästöt oli käytetty. Seurakunnan piti etsiä säästökohteita toiminnasta ja ennen kaikkea pidättäytymällä viransijaisuuksista ja virkojen täytöstä. Työvoiman väheneminen toiminnan jatkuttua pääpiirteissään samalla tasolla aikaisempien vuosien kanssa vaati työntekijöiltä entistä enemmän. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA. Myllypurossa Liikuntamyllyllä elintarvikkeiden ilmaisjakelun kautta jatkettiin laajamuotoista kierrätystä. Sammatin leirikeskukseen ei seurakuntayhtymältä löytynyt kompostia. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN SUUNNITTELUA VARTEN Vapaaehtoisuuteen perustuvaa osallisuutta tulee edelleen vahvistaa seurakuntalaisten keskuudessa. Tulevina vuosina rippikouluikäluokissa tapahtuu nousu, johon on varauduttava hyvissä ajoin. Viestintää tulee edelleen kehittää. Uudessa organisaatiossa on mietittävä työnjakoa uudella tavalla, sekä edelleen kehittää tiimityöskentelyä.

50 2220 Herttoniemen seurakunta 2220 Herttoniemen seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,5% 03 Seurakuntatoimisto ,7% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,9% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,6% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,6% S3150 Maksutuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,3% 08 Aikuistyö ,4% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,5% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Tiedotus ja viestintä ,2% S3700 Tuet ja avustukset Musiikki ,2% S3800 Muut tuotot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,6% 31 Päiväkerho ,6% S4000 TOIMINTAKULUT Pyhäkoulu- ja lapsityö ,4% S4010 Henkilöstökulut Varhaisnuorisotyö ,8% S4020 Palkat Partio ,1% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Rippikoulu ,6% 36 Nuorisotyö ,8% S4180 Muut henkilöstömenot Perhekerhotyö ,4% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Koulu- ja oppilaitostyö ,3% S4300 Palvelujen ostot Muu lapsi- ja nuorisotyö ,7% S4500 Vuokrat Diakonia ,0% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Yhteiskunnallinen työ ,3% S4800 Annetut avustukset Evankelioiminen ,1% 55 Sielunhoito ,3% S4900 Muut kulut Lähetys ,0% S4995 TOIMINTAKATE Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,0% 91 Projekti I Diakonia ,4% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti ,7% 94 Projekti ,2% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,0% 97 Projekti ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2220 Herttoniemen seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 59,70 % 58,20 % 56,90 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

51 KALLION SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Seurakunnan toiminnan keskeisimpiä osa-alueita ovat pitkään olleet jumalanpalvelus, musiikki ja aikuistyö. Lisäksi lapsiperheiden lisääntyminen alueella alkaa näkyä perhetoiminnan osallistujamäärissä. Alppilan kirkolle sijoitetut vieraskieliset toiminnot kasvavat ja rikastuttavat alueen seurakuntatyötä. Kalasataman ja Pasilan konepajan alueen rakentamisen myötä seurakunnan jäsenmäärän lasku on pysähtynyt. Kirkkoherran eläkkeelle jäämistä juhlittiin syyskuussa ja loppuvuoden tehtäviä hoiti vs. kirkkoherra. Marraskuussa järjestettiin kirkkoherran vaali, jossa äänestysprosentti nousi helsinkiläisittäin korkeaksi ollen 9.0 prosenttia. Uusi kirkkoherra aloittaa viran hoidon vuoden 2013 puolella. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Jumalanpalveluskäyntien lukumäärä on jatkanut kasvua jo kolmatta vuotta. Kirkollisten toimitusten määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Alppilan kirkon arkitoiminta on vilkasta, mutta jumalanpalvelukselle etsitään uutta ilmettä. Keskustelua on vuoden aikana sävyttänyt erilaiset näkemykset jumalanpalveluksen alkamisajasta Alppilassa. Työlle asetetut osallistujatavoitteet on saavutettu ja ylitetty kautta linjan. Merkittävä asia seurakunnan toiminnassa ovat olleet Kallion kirkon satavuotisjuhlat, joita on vietetty pitkin vuotta. Juhlavuosi on tuonut näkyvyyttä kirkolle ja seurakunnalle sekä Helsingissä että laajemminkin. Juhlavuoden osa-alueet, kuten esimerkiksi juhlakirja, kirkon arkkitehtuurista rakennettu valokuvanäyttely, kasvatuksen vastuuryhmän valmistama Helmiportin salaisuus -kierros lapsille ja koululaisille, juhlavuoden näytelmä Kallio rokkaa ja laaja kirkkomusiikkituotanto ovat olleet toiminnallisesti ja taloudellisesti suurimpia ponnistuksia. Hiljainen rukouslaulu ja laulukoulu Raakkujat ovat osoittautuneet menestystarinoiksi. Sateenkaarityö on kotiutunut Alppilan kirkkoon. Elämän keskus -diakoniaprojekti vakiinnuttaa asemaansa. Seurakuntalaisille on löytynyt mielekkäitä tehtäviä mm. jumalanpalveluksissa sekä vanhus- ja diakoniatyössä. Aikuistyön ryhmien ja retriittien tavoitteet on ylitetty. Perhekerhotoiminta on kasvussa ja on laajaa verrattuna esimerkiksi useimpiin muihin helsinkiläisseurakuntiin. Luonteva kontakti alueen kouluikäisiin on löytynyt kasvavan iltapäiväkerhotoiminnan ja koulutyön puitteissa. Yhteiskunnallinen työ elää vuorovaikutuksessa kalliolaisten yhteisöjen, kuten Kallio-liikkeen, Kallion Kulttuuriverkoston sekä Kallio kukkii ja Kallio kipinöi tapahtumien järjestäjien kanssa. Henkilöstön koulutustavoite onnistuttiin toteuttamaan lähes kokonaan. Johtoryhmän koulutus siirtyi seuraavalle vuodelle. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Taloudellinen tilanne on kiristynyt, mutta taloutta on hoidettu vastuullisesti. Palkkamenot olivat arvioitua suuremmat. Säästöt kuitenkin riittävät ja jatkossa pyritään sopeuttamaan talous määrärahojen mukaiseksi. Määrärahat saattavat kääntyä nousuun muuttoliikkeen lisätessä seurakunnan jäsenmäärää. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Toimistoissa ja keittiöissä kierrätetään ja lajitellaan. Suunniteltu energiankulutuksen järkeistäminen jää vielä ensi vuodelle. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Vuoden 2011 alussa käyttöönotetun organisaatiomallin toimivuutta on tarkasteltava tulevina vuosina. Seurakunnan uudet alueet haastavat luomaan strategiaa, jolla pystytään laadukkaasti kohtaamaan seurakuntaan muuttava väestö, vaikka taloudelliset resurssit niukkenisivat.

52 2230 Kallion seurakunta 2230 Kallion seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,6% 03 Seurakuntatoimisto ,6% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,8% 05 Hautaan siunaaminen ,7% S3010 TOIMINTATUOTOT Muut kirkolliset toimitukset ,4% S3020 Korvaukset Muut seurakuntatilaisuudet ,0% S3150 Maksutuotot Aikuistyö ,5% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,5% 10 Tiedotus ja viestintä ,7% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Musiikki ,9% S3700 Tuet ja avustukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,8% S3800 Muut tuotot Päiväkerho ,9% 32 Pyhäkoulu- ja lapsityö ,9% S4000 TOIMINTAKULUT Varhaisnuorisotyö ,7% S4010 Henkilöstökulut Partio ,0% 35 Rippikoulu ,5% S4020 Palkat Nuorisotyö ,1% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Perhekerhotyö ,7% S4180 Muut henkilöstömenot Koulu- ja oppilaitostyö ,1% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Muu lapsi- ja nuorisotyö ,1% 41 Diakonia ,7% S4300 Palvelujen ostot Yhteiskunnallinen työ ,4% S4500 Vuokrat Evankelioiminen ,0% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sielunhoito ,7% S4800 Annetut avustukset Lähetys ,2% S4900 Muut kulut Kansainvälinen diakonia ja muu -35 kv.toiminta ,8% 90 Muu seurakuntatyö ,0% S4995 TOIMINTAKATE Projekti I Diakonia ,5% 92 Projekti 2 Lähetys ,1% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti ,4% 94 Projekti ,1% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,2% 96 Projekti ,3% 97 Projekti ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2230 Kallion seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 55,60 % 54,00 % 52,50 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

53 KANNELMÄEN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Kannelmäen seurakunta on rohkeasti läsnä arjessa ja juhlassa. Seurakunta on pitänyt esillä kirkollisten toimitusten merkitystä ja toiminut hankeseurakuntana kirkkohallituksen messuprojektissa. Vuonna 2010 Pontus Salmen johdolla aloitettu strategiaprosessi saatiin tavoitteen mukaisesti päätökseen. Seurakunnan toiminta-ajatukseksi tuli: Ihmistä varten: uskoa, toivoa ja rakkautta. Strategiasta johdetut visionääriset tavoitteet ovat ohjanneet seurakunnan toimintaa ja kertomusvuonna tapahtunutta suunnittelutyötä. Seurakunta tarjoaa monipuolista kokoavaa toimintaa eri ikäluokille ja kohderyhmille. Vapaaehtoisten vastuunkantajien merkitys toiminnan toteuttajina on kasvamaan päin. Toiminnan olennaisena piirteenä voidaan pitää myös yhteistyötä ja yhteyttä alueen eri toimijoiden kanssa. Seurakunta on ollut mukana Helsingin seurakuntien jäsenelle parasta työskentelyssä ja osallistunut seurakuntien yhteisiin tapahtumiin. Tiedotuksen puolella on oltu aktiivisia ja omat FB sivut otettiin käyttöön maaliskuussa. Piispa Irja Askola, dekaani Reijo Liimatainen ja lakimiesasessori Ritva Saario vierailivat seurakunnassa tammikuussa. Päivä aikana järjestettiin neuvottelut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Prisman Paikan mahdollisuuksia on hyödynnetty siten, että työalat hoitavat päivystystehtävää viikon aikana omalla vuorollaan. Syksystä alkaen Virastopaikka on ollut auki perjantaisin klo Infotaululla on esitelty seurakunnan ajankohtaisia tapahtumia sekä tuotu esille kirkkovuoteen liittyvää hengellistä aineistoa. Seurakunta oli tavoitteensa mukaisesti läsnä alueen tapahtumissa. Suvivirren sunnuntaita vietettiin ulkoilmamessun merkeissä Mätäjoki festareiden yhteydessä ja elokuussa oltiin mukana Malminkartanon elojuhlilla. Alueelle on jalkauduttu myös soppatykin, glögin ja piparkakkujen kera. Kirkollisten toimitusten asemaa on vahvistettu osallistumalla Helsingin seurakuntien yhteiseen kastepäivä tapahtumaan sekä järjestämällä hääpäivä Paikassa ja Kannelmäen kirkossa. Kuusi lasta kastettiin ja pareja vihittiin 13. Määrällisesti toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Työssä tapahtuu jatkuvasti pientä korjausliikettä ympäristössä tapahtuvien muutosten myötä. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Seurakunnan talous on tasapainossa. Henkilöstön määrää on vähennetty hyödyntäen luonnollisen poistuman tarjoamia mahdollisuuksia. Tarvittaessa työhön kutsuttavia tuntityöntekijöitä on käytetty tarpeen mukaan lapsi- ja nuorisotyössä sekä vahtimestaripalvelujen tuottamisessa. Malminkartanon pitkäaikainen sakraalitilahanke saatiin suunnittelun osalta päätökseen. Rakennuksesta käytetään jatkossa seurakuntaneuvoston päätöksen mukaisesti nimeä: Malminkartanon kappeli. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti talousarvioesityksen yhteydessä kappelin rahoituksesta. Rakennusprojektia valmistelevat työt käynnistyivät joulukuussa. Seurakunnan toimitilat ovat hyvässä käytössä. Suunnitelmia tilojen vähentämiseksi ei ole tehty. Kuninkaantammen rakentamisen myötä toimitilan löytäminen alueelta tulee ajankohtaiseksi. Uutena toimintona aloitettiin syksyllä Kannelnaperot kuoro (3-5 v.). Ryhmä tuli täyteen välittömästi ja lisäryhmän perustamisesta tehtiin päätös. Varhaisnuorten leiritoiminta on edelleen erittäin suosittua. Lähetyksen työtupa on saanut uusia jäseniä ja työn tuotokset ovat tuottaneet hyvää mieltä mm. kastesukkien muodossa seurakunnan uusille jäsenille. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Ympäristöohjelman tavoitteita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Päiväkerhoissa ja kasvatuksen puolella ympäristöasiat on sisällytetty opetustavoitteisiin. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Tulevina vuosina suunnittelun avainsanoja ovat: yhteistyö ja vapaaehtoisuus. Seurakunnan kokonaisresurssit eivät enää kasva ja toimintaa tulee priorisoida entistä enemmän yhdessä valitun strategian pohjalta.

54 2240 Kannelmäen seurakunta 2240 Kannelmäen seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,9% 03 Seurakuntatoimisto ,0% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,0% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,2% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,0% S3150 Maksutuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,4% 08 Aikuistyö ,2% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,7% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Tiedotus ja viestintä ,2% S3700 Tuet ja avustukset Musiikki ,5% S3800 Muut tuotot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,7% 31 Päiväkerho ,5% S4000 TOIMINTAKULUT Pyhäkoulu- ja lapsityö ,5% S4010 Henkilöstökulut Varhaisnuorisotyö ,9% S4020 Palkat Partio ,3% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Rippikoulu ,5% 36 Nuorisotyö ,1% S4180 Muut henkilöstömenot Erityisnuorisotyö ,4% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Perhekerhotyö ,1% S4300 Palvelujen ostot Koulu- ja oppilaitostyö ,2% S4500 Vuokrat Muu lapsi- ja nuorisotyö ,9% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Diakonia ,6% S4800 Annetut avustukset Yhteiskunnallinen työ ,2% 51 Evankelioiminen ,2% S4900 Muut kulut Sielunhoito ,6% S4995 TOIMINTAKATE Lähetys ,8% 70 Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,3% KEHYS10 Kehys yhteensä Muu seurakuntatyö ,0% 91 Projekti I Diakonia ,2% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,2% 94 Projekti ,1% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2240 Kannelmäen seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 62,80 % 61,00 % 59,80 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

55 LAUTTASAAREN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Lauttasaaren seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen ja haluaa antaa lauttasaarelaisille elämään kestävän perustan. Seurakunta rohkaisee ja tukee lauttasaarelaisia sekä kannustaa pitämään huolta toisista ja ympäristöstä. Tätä toiminta-ajatustaan seurakunta toteuttaa kutsumalla entistä vahvemmin seurakuntalaisia mukaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Seurakunta aloitti vuoden 2012 alusta toteuttamaan strategiaansa kirjattuja toimenpiteitä yllämainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Jumalanpalveluselämässä on jatkettu messun uudistamista. Nykyinen käytäntö aloitettiin pääsiäisenä Messun ajankohta siirrettiin alkamaan klo 11 ja messujen jälkeen on toisinaan kirkkokahvin lisäksi brunssi- tai lounasvaihtoehto. Samanaikaisesti toteutuneen strategiauudistuksen hengessä juuri moniammatillisuutta sekä musiikin monimuotoisuutta on lisätty. Tärkeänä tavoitteena oli luoda jumalanpalveluksesta yhteinen lämminhenkinen ja yhteisöllinen kokemus samalla tuoden evankeliumi ja sakramentit kirkkaana esille. Kirkollisten toimitusten laatua pyritään jatkuvasti parantamaan. Seurakuntalaisille tarjottiin monipuolista, korkeatasoista musiikkia yhteisissä messuissa, kirkollisissa toimituksissa ja konserteissa. Keskeinen tavoite on ollut eri toimintamuotojen kautta tukea lasten kristillistä kasvatusta sekä lapsiperheiden arkea. Laaja säännöllinen viikkotoiminta on ollut suosittua ja päiväkerhoihin on ollut välillä lapsia jonossa, lisääntyneen kysynnän takia. Pyhäkoulu on nyt vilkkaassa toiminnassa. Iltapäiväkerholaisten määrää lisättiin edelleen toimintavuoden aikana. Tyttöjen ja poikien kävijämäärän lisääminen etenkin leireillä on ollut haasteellista. Nuorten puolella koulutustoiminta, leirit ja tapahtumat keräävät hyvin nuoria, mutta nuorteniltoihin osallistuminen on vähäisempää. Rippikoulutyö on ollut onnistunutta ja tavoittanut hyvin lauttasaarelaiset nuoret. Nuorten aikuisten toiminta kaipaisi uusia ideoita. Seurakunta näkyy siellä, missä seurakuntalaisetkin sekä alueen tapahtumissa että myös verkossa. Tiedotusta lisättiin vuonna 2012 koko seurakunnassa postittamalla kevät- ja syysesitteet lauttasaarelaisiin koteihin. Seurakunta aktivoitui myös sosiaalisessa mediassa kuluneen vuoden aikana perustamalla uusia fb-sivuja. Diakoniatyön tavoitteena oli parantaa kotona ja laitoksissa asuvien vanhusten, pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten elämänlaatua tuomalla heidän arkeensa iloa ja turvaa. Haasteena on tavoittaa diakonian asiakkaat paremmin ja aktivoida heitä mukaan toimintaan. Diakonisille retkille ja leireille on haastavaa löytää asiakkaita, joten diakoniatyöntekijät pyrkivät keksimään tapoja saada kohderyhmiä matalan kynnyksen toimintaan. Vuoden 2012 painopistealueena kansainvälisessä työssä oli toimijoiden aktivointi. Asetimme tavoitteeksi myös ideoida uusia tapahtumia eri ikäryhmille yhteistyökumppaneiden kanssa ja uusien vapaaehtoisten aktivoinnin mukaan kansainvälisen työn ryhmään. Vuoden aikana vapaaehtoisten määrä kansainvälisessä työssä kaksinkertaistui, muissa vapaaehtoistoiminnan rekrytoinneissa on haasteita. Kirkkokahvila valmistui uudenlaiseksi kohtaamispaikaksi ja vapaaehtoistoiminnan rekrytointitilaksi. Kirkkokahvila on avoinna arkisin ja varattavissa viikonloppuisin lauttasaarelaisten perheiden ja yhteisöjen käyttöön. Tuotto Kirkkokahvilasta tuloutetaan Kirkon Ulkomaanavulle. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Seurakunnan henkilöstö ja taloudelliset resurssit ovat riittäneet toiminnan hoitamiseen. Henkilöstön siirtyessä eläkkeelle tai muihin tehtäviin on sovittu suoritettavan ko. viran/toimen tarpeellisuusarviointi. Mahdollisten virkojen ja toimien täyttämättä jättäminen tulee näkyä myös henkilökunnan tekemissä työtehtävissä. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Seurakunnassa on olemassa kaikkia työaloja koskeva ympäristökasvatusohjelma. Kirkolla vietettiin Luomakunnan sunnuntaita. Seurakunnan ympäristöryhmä on aktiivinen ja toimenpiteet ympäristövaikuttamiseen ovat kehittyneet. Toukokuussa vietettiin Kasinorannassa yhdessä WWF:n kanssa kevätjuhlaa, jossa sovittiin, että ympäristö pidetään siistinä kesän aikana. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakunnan toimintaorganisaatio on uudistettu vastaamaan entistä paremmin tämän päivän haasteisiin. Organisaatiouudistus vaikuttaa myös seurakunnan luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien lisääntymiseen ja vapaaehtoistoiminnan vahvistumiseen seurakunnan elämässä. Seurakunnan alueelle on tulevina vuosina muuttamassa tuhansia uusia asukkaita. Seurakunnassa on aloitettu valmistelut uusien seurakuntalaisten vastaanottamiseksi. Kirkkorakennuksessa olevat lapsi- ja nuorisotyön tilat ovat pikaisen peruskorjauksen tarpeessa.

56 2250 Lauttasaaren seurakunta 2250 Lauttasaaren seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,4% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,0% S3010 TOIMINTATUOTOT Jumalanpalveluselämä ,7% S3020 Korvaukset Hautaan siunaaminen ,5% S3150 Maksutuotot Muut kirkolliset toimitukset ,9% S3300 Vuokratuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,0% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Aikuistyö ,7% S3700 Tuet ja avustukset Nuoret aikuiset ,8% S3800 Muut tuotot Tiedotus ja viestintä ,2% 20 Musiikki ,4% S4000 TOIMINTAKULUT Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,5% S4010 Henkilöstökulut Päiväkerho ,2% S4020 Palkat Pyhäkoulu- ja lapsityö ,9% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Varhaisnuorisotyö ,7% S4180 Muut henkilöstömenot Partio ,8% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Rippikoulu ,4% S4300 Palvelujen ostot Nuorisotyö ,9% S4500 Vuokrat Diakonia ,4% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sielunhoito ,0% S4800 Annetut avustukset Lähetys ,8% S4900 Muut kulut Kansainvälinen diakonia ja muu -14 kv.toiminta ,7% S4995 TOIMINTAKATE Projekti I Diakonia ,3% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti ,1% 94 Projekti ,5% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2250 Lauttasaaren seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 70,80 % 69,80 % 68,90 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

57 MALMIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Malmin seurakunta toimii kahdeksassa seurakuntapiirissä, joiden toiminnasta vastaa piirin kappalainen piirineuvoston ja piirin työntekijäryhmän kanssa. Piirillä on omat toimitilat, pienet toimintarahat ja jumalanpalveluselämä. Piirit toimivat aluevastuun pohjalta seurakunnan lähiyhteisönä. Seurakuntapiirien rinnalla on työalat, jotka tukevat piireissä toteutettavaa toimintaa ja hoitavat koko seurakunnan alueella tehtävät, joita ei ole mielekäs jakaa kahdeksaan osaan. Työaloilla on vastaavat työntekijät, jotka vastaavat työalan toiminnasta ja toimivat työalan työntekijöiden lähiesimiehenä. Matriisiorganisaation turvin seurakunnan on mahdollista toteuttaa alueellista lähiyhteisötoimintaa, jossa työntekijät voivat tulla tutuksi alueen asukkaille. Työalojen puitteissa on mahdollista toteuttaa koko seurakuntaa koskevia projekteja, kehittää toimintaa ja rakentaa uusia toimintatapoja. Matriisimalli edellyttää vahvaa vastuiden jakamista seurakuntapiireille ja työaloille ja vastaaville työntekijöille. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Siitä lähtien kun nykymuotoisia toiminta- ja taloussuunnitelmia on laadittu, Malmin seurakunnan ensimmäisenä tavoitteena on ollut seurakunnan perustehtävien mahdollisimman hyvä hoito. Perustehtävien sisältöä ja laatua on vuosien varrella kehitetty valitsemalla vuosittain yksi tai kaksi perustehtävää, joiden toteuttamista ja sisältöä pohdittu. Vuoden aikana toteutettiin messuelämässä piispainkokouksen uuden jumalanpalveluksen oppaan mukaisia ohjeistuksia erityisesti ehtoollisen viettoon liittyvissä asioissa. Seurakuntapiireissä kiinnitettiin runsaasti huomiota jumalanpalveluselämän toteuttamiseen ja yhteisöllisten elementtien lisäämiseen. Työaloilla kehitettiin jotain työalan osaaluetta. Esimerkiksi rippikoulutyössä aloitettiin rippikoulun musiikkiopetuksen ja musiikin käytön kehittämistyö. Diakoniatyössä vastaavasti tarkennettiin vapaaehtoistoiminnan käytäntöjä ja laadittiin ohjeistus työmuodon eri vapaaehtoistehtävistä. Vuoden 2012 erityisiksi painopisteiksi kirjattiin 1. Vapaaehtoistoiminnan strategian laatiminen yhteistyössä työalojen ja seurakuntapiirien kanssa vuonna 2011 aloitetun kartoituksen pohjalta. Strategia ei tullut valmiiksi, mutta seurakuntaneuvosto asetti sen laatimista varten toimikunnan, jonka työskentely on käynnistynyt hyvin. Tavoitteena on saada strategia valmiiksi syyskuussa Seurakunnan viestintästrategian uudistaminen sekä vuonna 2011 määritettyjen ydin- ja perusviestien käyttöönotto. Seurakuntaneuvosto hyväksyi uuden viestintästrategian kesäkuussa. Strategiaa on sen jälkeen lähdetty jalkauttamaan mm. muuttamalla painopistettä printtiviestinnästä sähköiseen viestintään ja kiinnittämällä työkokouksissa huomiota sisäiseen viestintään. 3. Pienelle parasta hankkeiden toteuttaminen seurakuntayhtymässä laadittujen suunnitelmien mukaan. Seurakunnassa on toteutettu hankkeen kaikkia seurakuntia koskevat osat. Koululaisten siunaamiset toteutettiin eri kirkoissa. Kymppisynttärit, joihin osallistui 92 kymmenvuotiasta ja 78 perheenjäsentä, vietettiin yhteisesti Malmin kirkolla. 4. Hengellinen elämä verkossa -hankkeen sovittaminen Malmin seurakuntaan. Seurakunnan henkilöstö on osallistunut laajasti hankkeeseen liittyvään koulutukseen. Valmisteilla olevassa verkkoviestintästrategiassa selvitetään millaisilla henkilöstöresursseilla seurakunta on mukana kirkon yhteisessä hankkeessa. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Seurakunnan taloudelliset resurssit ovat hyvät. Edellisiltä vuosilta on kertynyt säästöjä, joita kirjattiin vuodelle 2012 talousarviomuutoksessa euroa. Ennakoitua suurempien toimintatuottojen ja pienempien toimintamenojen vuoksi seurakunnan säästö on kasvanut vuonna 2012 ja on vuoden päättyessä euroa, mistä on vuoden 2013 talousarviossa merkitty käytettäväksi euroa. Säästöjen turvin seurakunnan henkilöstömäärä ja toiminta pystytään säilyttämään usean vuoden ajan nykytasolla. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Malmin seurakunnan ympäristöohjelma on päivitetty vuonna Ympäristötoimintaa toteutetaan ohjelman mukaisesti. Kierrätyksen ja ympäristöä säästävien toimenpiteiden lisäksi ympäristökasvatuksen merkitystä on painotettu. Tähän liittyen seurakunnassa on laadittu paastonajan virikevihko 7 viikkoa kohtuullisuutta. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakuntayhtymän jäsentukihankkeen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen tulee olla lähivuosien keskeisenä painopisteenä.

58 226 Malmin seurakunta 226 Malmin seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,8% 03 Seurakuntatoimisto ,5% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,1% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,4% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,1% S3150 Maksutuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,6% 08 Aikuistyö ,9% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,6% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Tiedotus ja viestintä ,3% S3700 Tuet ja avustukset Musiikki ,8% S3800 Muut tuotot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,6% 31 Päiväkerho ,5% S4000 TOIMINTAKULUT Pyhäkoulu- ja lapsityö ,1% S4010 Henkilöstökulut Varhaisnuorisotyö ,7% S4020 Palkat Partio ,9% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Rippikoulu ,1% 36 Nuorisotyö ,4% S4180 Muut henkilöstömenot Erityisnuorisotyö ,8% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Perhekerhotyö ,1% S4300 Palvelujen ostot Koulu- ja oppilaitostyö ,0% S4500 Vuokrat Diakonia ,3% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Yhteiskunnallinen työ ,1% S4800 Annetut avustukset Evankelioiminen ,2% 55 Sielunhoito ,3% S4900 Muut kulut Lähetys ,9% S4995 TOIMINTAKATE Kansainvälinen diakonia ja muu -15 kv.toiminta ,2% 90 Muu seurakuntatyö ,0% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti ,6% 94 Projekti ,2% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,0% 96 Projekti ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 226 Malmin seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 64,10 % 62,90 % 61,70 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

59 MEILAHDEN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Meilahden seurakunnan toiminnan lähtökohtana on seurakunnan toiminta-ajatus: Jumalan on läsnä ilosanoma ja armo elämän arkeen. Tätä toiminta-ajatusta on vuosi- ja kausisuunnitelmien pohjalta toteutettu onnistuneesti moniammatillisten vastuuryhmien, ja niihin kuuluvien tiimien sekä työ- ja projektiryhmien välityksellä. Julistuksen, kasvatuksen, palvelu- ja tukitoiminnan, ja vapaaehtois- ja aluetoiminnan vastuuryhmät on muodostettu seurakunnan työntekijöistä, luottamushenkilöistä ja muista vastuunkantajista. Vastuuryhmien alaisuudessa toimivat tiimit, 7 kpl, koostuvat työntekijöistä, kuitenkin siten, että aluetoiminnan tiimeissä on myös maallikkojäseniä. Eri työ- ja projektiryhmät koostuvat ensisijaisesti maallikkojäsenistä, joiden osallistuminen suunnitteluun ja toteuttamiseen on kasvavassa määrin eräs seurakunnan toiminnan tärkeistä kulmakivistä. Yhteisöllisyys on näkynyt koko toiminnassa myönteisenä ja kannustavana voimavarana. Seurakuntatyön vaikuttavuutta ja tavoittavuutta, sekä seurakuntalaisten että alueen muun väestön keskuudessa, on toteutettu toimipisteisiin sijoittuvalla monimuotoisella toiminnalla, viestinnällä, eri yhteistyöfoorumeihin osallistumalla sekä esimerkiksi seurakuntalounaiden ja ohjelmallisten kirkkokahvien järjestämisellä. Seurakunnan jäsenyyden parempaa tiedostamista ja sen merkityksen arvostamista on eri muodoin korostettu. Yleisen pappeuden periaate oli seurakunnan toiminnassa selkeästi esillä luottamustehtäviin, vapaaehtoistoimintaan ja maallikoiden koulutuksiin osallistamisen muodossa. Hengellisen työn viranhaltijoiden työaikakokeilu on koettu onnistuneeksi ja kokeilua päätettiin jatkaa ajalle Johtoryhmäkoulutus toteutettiin sisäisenä valmennuksena. Seurakuntatyön onnistuneesta toteutumisesta saatiin paljon myönteistä palautetta mm. monimuotoisten messujen ja kirkkomusiikin, kirkollisten toimitusten, kuoro- ja konserttitoiminnan, lasten ja nuorten kerhotoiminnan, koulu- ja asukasyhdistysyhteistyön, diakonian asiakaskohtaamisten, ateriapalvelu- ja kahvilatoiminnan, vapaaehtoistoiminnan, ja suntioiden ja kirkkoherranviraston asiakaspalvelun merkeissä. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Asetetut toiminnalliset tavoitteet on keskeisiltä osin saavutettu hyvin. Suunnitelmallisuus, aktiivinen tekeminen ja myönteinen ilmapiiri ovat näkyneet sekä varsinaisessa seurakuntatyössä että yhteistyöhankkeissa. Työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja muiden vastuunkantajien välinen vuorovaikutus on ollut tuloksellista ja innostavaa. Seurakuntaneuvoston toiminta on ollut aktiivista ja sitoutunutta. Toimintaympäristön haasteellisuus on asettanut seurakuntatyölle uusia haasteita ja nostattanut ratkaistavaksi nopeastikin muodostuvia ongelmia. Näihin vastaaminen on edellyttänyt aktiivista muutosseurantaa ja toiminnan arviointia, valmiutta muutoksiin ja jossain määrin myös resurssien uudelleen kohdentamista. Messutoiminnan monipuolistamisessa on onnistuttu, erityismessut keräsivät paljon väkeä ja palaute on ollut positiivista. Kuorotoiminnan asema on vahva, kuoroilla oli vuoden aikana yhteensä 7 messuvierailua ja 11 konserttia/esiintymistä. Meilahden kamarikuoro on vakiinnuttanut paikkansa seurakunnan toiminnassa. Nuorten aikuisten gospelkuoro sai uuden nimen Gospel Helsinki ja sen suojelijaksi tuli piispa Irja Askola. Gospel Helsinki on Helsingin ainoa luterilainen seurakunnan oma gospelkuoro. Hengellistä opetusta ja mahdollisuutta keskustella uskon ja elämän kysymyksistä oli tarjolla mm. Uskon Akatemiassa, Armolahja, Kohdataan kirkolla, Jumalan kohtaaminen ja Usko tai Älä illoissa sekä raamattupiiritoiminnassa. Laaja-alaista kasvatustoimintaa tehtiin diakonia- ja perhelähtöisesti, seuraten ympäröivää yhteiskuntaa ja siellä tapahtuvia ilmiöitä, jotka koskettavat myös kirkon kasvatustyötä. Erityisesti vuodenaikana kiinnitettiin huomiota nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, aluetyön, Region, SkidiPirtin, nuortenkahvilan ja rippikoulutyön kautta. Toiminnasta tiedottamiseen ja sen näkyvyyteen kiinnitettiin painokasta huomiota mestat.fi - sivuston, kausitiedotuksen ja koulukirkkokutsujen muodossa. Koko seurakuntatyössä yhteistyö seurakunnan alueen koulujen ja päiväkotien, sekä eri laitosten, järjestöjen ja seurojen kanssa on ollut vuorovaikutteista ja sisällöllisesti onnistunutta. Seurakunta koetaan arvostetuksi ja halutuksi yhteistyökumppaniksi. Palvelutoiminnassa ateriapalvelu- ja kahvilatoiminta, kriisiasiakkaiden auttaminen, lähimmäispalvelu ja ohjelmallinen piiritoiminta ovat olleet keskeisiä toimintamuotoja. Kansainvälisen diakonian ryhmän toiminta on ollut aktiivista. Avuntarvitsijat on kohdattu kokonaisvaltaisesti. Tarvittaessa on toimittu yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Asiakkaita on tuettu monin eri tavoin löytämään paikkansa seurakunnassa. Ryhmätoiminta on koettu ennaltaehkäisevänä toimintana ja rohkaisuna muun toiminnan piiriin, jota on toteutettu päiväpiireinä, retkitoimintana ja viikonloppuleirinä. Aikuisväestön kohdalla on kokoontunut useita keskustelu-, raamattu/rukous- ja harrasteryhmiä, joista monet ovat aktiivisten seurakuntalaisten vetämiä. Vapaaehtoistoiminnan tiimin päätehtävänä on ollut vapaaehtoistoiminnan läpäisyperiaatteen toteuttamiseen sekä rakenteiden vahvistamiseen liittyvien kokonaisuuksien työstäminen. Laadittiin Vapaaehtoisen perehdyttämisopas, joka sai osakseen positiivista huomiota myös kokonaiskirkon tasolla. NikkaRistitoiminta käynnistettiin. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Seurakunnan taloudellinen tilanne onnistuttiin pitämään varsin hyvin tasapainossa. Alijäämää muodostui Työvoiman toiminnallisessa sijoittelussa onnistuttiin hyvin. Päätettiin toimitilojen vähentämissuunnitelmasta.

60 ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Ympäristösuunnitelman toteuttamisessa on paneuduttu asenteisiin vaikuttamiseen, kierrätystematiikan esillä pitämiseen, ympäristöystävällisten hankintojen tekemiseen, paperin kopiointi- ja lajittelukäytäntöjen ympäristöystävällisyyteen ja sähkön käytön vähentämiseen. Seurakuntamme käyttää Reilun kaupan tuotteita mm. kirkkokahveilla ja kahviautomaatissa. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta tullaan edelleen käyttämään seurakunnan strategisena voimavarana. Seurakunnan määrällisesti ja laadullisesti hyvin hoidettu julistus-, kasvatus-, palvelu- ja tukitoiminta sekä vapaaehtois- ja aluetoiminta tulevat olemaan niitä avaintekijöitä, joiden kautta ihmiset jatkossakin mieltävät seurakunnan merkitykselliseksi yhteisöksi omassa elämässään. Talouden kasvavat haasteet on tarkkaan huomioitava myös henkilöstösuunnitelmassa. Lomakodin käytön jatkuminen tulee päätettäväksi v aikana. Ruskeasuolle v valmistuvan seurakuntakeskuksen toiminta tulee vahvistamaan toimintaedellytyksiä Meilahden seurakunta 2270 Meilahden seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,5% 03 Seurakuntatoimisto ,9% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,6% 05 Hautaan siunaaminen ,9% S3010 TOIMINTATUOTOT Muut kirkolliset toimitukset ,1% S3020 Korvaukset Muut seurakuntatilaisuudet ,7% S3150 Maksutuotot Aikuistyö ,6% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,1% 10 Tiedotus ja viestintä ,8% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Musiikki ,6% S3700 Tuet ja avustukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,1% S3800 Muut tuotot Päiväkerho ,4% 32 Pyhäkoulu- ja lapsityö ,7% S4000 TOIMINTAKULUT Varhaisnuorisotyö ,5% S4010 Henkilöstökulut Partio ,7% 35 Rippikoulu ,1% S4020 Palkat Nuorisotyö ,4% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Erityisnuorisotyö ,6% S4180 Muut henkilöstömenot Perhekerhotyö ,5% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Koulu- ja oppilaitostyö ,0% 40 Muu lapsi- ja nuorisotyö ,9% S4300 Palvelujen ostot Diakonia ,3% S4500 Vuokrat Yhteiskunnallinen työ ,0% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Evankelioiminen ,2% S4800 Annetut avustukset Sielunhoito ,8% S4900 Muut kulut Lähetys ,6% 70 Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,1% S4995 TOIMINTAKATE Muu seurakuntatyö ,0% 91 Projekti I Diakonia ,3% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti ,8% 94 Projekti ,8% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,3% 96 Projekti ,8% 97 Projekti ,4% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2270 Meilahden seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 62,30 % 60,90 % 60,10 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

61 HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Helsingin Mikaelin seurakunta toteuttaa kirkon perustehtävää määrätietoisesti ja aktiivisesti Itä Helsingissä. Seurakunnan jäsenyyden parempaa tiedostamista on tuettu mm. tiedotuksen avulla. Jokaiseen jäsentalouteen jaetaan mm. Mikael-lehti sekä joulutervehdys. Seurakunta tiedottaa toiminnastaan Facebook -sivustoilla ja lapsiperheiden jäsenyyttä tuetaan sähköpostin välityksellä yli 450 perheeseen. Östersundomin alueella seurakunnan perustoimintaa on kehitetty työalojen kesken sekä Sipoon seurakunnan kanssa. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Tavoite 1. Huolehdimme siitä, että jumalanpalveluselämä on huolellisesti, laadullisesti hyvin sekä yhteisöllisesti suunniteltua ja toteutettua: Messujen toimittamiseen osallistuivat kattavasti eri työalat ja sen työntekijät. Seurakuntaneuvoston jäsenten, eri järjestöjen ja yhdistysten aktiivinen osallistuminen messun toteuttamiseen on toteutunut kiitettävästi. Pääjumalanpalvelusten kävijämäärässä tapahtui lisäystä n. 500 kävijää edellisvuoteen verrattuna. Mikkelinpäivämessu toteutettiin nuortenmessuna yhdessä kansainvälisen seurakunnan ja Taize-nuorten kanssa. Juhla-aikojen, kuten jouluna, jumalanpalveluksissa käy runsaasti ihmisiä. Päivähoidon ja koulujen kanssa toteutetut jumalanpalvelukset ovat säännöllinen osa jumalanpalveluselämää. Tavoite 2. Osallistumme toimintaan luomakunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi. Teemat olivat esillä eri työalojen toiminnassa. Seurakunnan tilaisuuksissa käytettiin reilun kaupan tuotteita ja jatkettiin ympäristöohjelman toteuttamista. Tavoite 3. Tuemme kotien hengellistä elämää. Autamme perheitä selviytymään arkielämän vaikeuksista ja sovittelemme ristiriidoissa. Seurakunnan lapsi- ja perhetyötä on kehitetty: Lapsiperheiden vanhempia on tuettu yksilötapaamisissa ja erilaisissa vertaistukiryhmissä. Säännölliset perhekirjeet sähköpostilla ovat antaneet materiaalia kotien kristilliseen kasvatukseen.. Päiväkoteihin pidettävää yhteyttä on toteutettu säännöllisesti ja niiden henkilökunnalle on annettu tukea ja materiaalia uskontokasvatuksen toteuttamiseen. Kasvatuskumppanuutta on toteutettu niin lapsi- ja perhetyössä kuin nuorten ja rippikoululaisten vanhempien kanssa. Diakoniatyössä on toteutettu perheiden tukemista ja auttamista yhteistyössä eri aluejärjestöjen kanssa. Etsivä työote on korostunut Kontulan Symppiksessä asiakaskontaktien yhteydessä ja yhteistyössä Roottori-hankkeen toimijoiden kanssa. Diakonian tiedotusta on tehostettu rovastikunnallisella hankkeella. Tavoite 4. Tarjoamme vapaaehtoisille mahdollisuuden toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta. Kontulan Vanhustenkeskuksen kanssa on kehitetty yhteistyötä. Vapaaehtoiset avustavat asukkaiden kuljettamisessa ja tilaisuuksien toteuttamisessa sekä vierailevat vanhusten luona. Vuoden aikana vahvistettiin vapaaehtoisten vastuunkantajien osallistumismahdollisuuksia lähetys- ja aikuistyöhön järjestämällä vapaaehtoisten kanssa koulutusta, toteuttamalla lähetystapahtumia sekä osallistumalla tasauskeräykseen. Nuorten lähetyskohdehanke oli osana vapaaehtoistoiminnan kokonaisuutta. Edelleen vapaaehtoisten panos toimintapiirien ja kerhojen vetäjinä on ollut erittäin merkittävä. Erityisnuorisotyön Saapas-toiminta on suurelta osalta ollut tehtävään perehdytettyjen vapaaehtoisten varassa. Vapaaehtoisten nuorten panos on olennainen osa rippikoulu- ja nuorisotyötä. Diakoniatyössä on toteutettu vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti. Tavoite 5. Kirkollisissa toimituksissa tarjoamme ihmisille mahdollisuuden pysähtyä Jumalan eteen. Kirkollisissa toimituksissa olivat keskeistä ihmisten kohtaaminen, toimituskeskustelut ja laadullisesti hyvä toimitusten hoitaminen. Kummien, omaisten ja ystävien osallistuminen toimitusten toteuttamiseen yhdessä papin (ja kanttorin) kanssa vahvistivat yhteisöllisyyden kokemusta. Kasteperheille jaetaan kristillistä kasvatusta tukevaa materiaalia. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Taloudelliset resurssit olivat riittivät toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Seurakunnan talous on hyvällä pohjalla. Henkilöstön lukumäärä on säilynyt samana. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Ympäristötyöryhmän tekemä suunnitelma jätteiden lajittelusta ja sähkön säästämisestä on toteutettu. Sen toimesta kehitettiin ympäristökasvatusta eri työaloilla. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Östersundomin alueen rakentaminen vaikuttaa osaltaan tulevan toiminnan, sen tarvitseman henkilöresurssien sekä seurakuntatilojen suunnitteluun. Aktiivista yhteistyötä lisätään alueella toimijoiden kanssa sekä Helsingin kaupungin suunnitteluviraston, seurakuntayhtymän ja Helsingin hiippakunnan kanssa. Työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien yhteistyötä sekä koulutusta kehitetään palvelemaan eri työaloja. Lähivuosien haasteena on kirkon jäsenyyden vahvistamisprosessin edistäminen seurakuntamme alueella.

62 2280 Mikaelin seurakunta 2280 Mikaelin seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,9% 03 Seurakuntatoimisto ,6% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,9% 05 Hautaan siunaaminen ,3% S3010 TOIMINTATUOTOT Muut kirkolliset toimitukset ,4% S3020 Korvaukset Muut seurakuntatilaisuudet ,0% S3150 Maksutuotot Aikuistyö ,6% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,8% 10 Tiedotus ja viestintä ,8% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Musiikki ,9% S3700 Tuet ja avustukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,7% S3800 Muut tuotot Päiväkerho ,2% 32 Pyhäkoulu- ja lapsityö ,2% S4000 TOIMINTAKULUT Varhaisnuorisotyö ,2% S4010 Henkilöstökulut Partio ,3% 35 Rippikoulu ,5% S4020 Palkat Nuorisotyö ,0% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Erityisnuorisotyö ,9% S4180 Muut henkilöstömenot Perhekerhotyö ,0% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Koulu- ja oppilaitostyö ,2% 40 Muu lapsi- ja nuorisotyö ,2% S4300 Palvelujen ostot Diakonia ,4% S4500 Vuokrat Yhteiskunnallinen työ ,7% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sielunhoito ,7% S4800 Annetut avustukset Lähetys ,0% S4900 Muut kulut Kansainvälinen diakonia ja muu -18 kv.toiminta ,2% 90 Muu seurakuntatyö ,0% S4995 TOIMINTAKATE Projekti I Diakonia ,4% 92 Projekti 2 Lähetys ,0% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti ,4% 94 Projekti ,0% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,0% 96 Projekti ,4% 98 Yhteisvastuu ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2280 Mikaelin seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 57,40 % 56,10 % 54,60 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

63 MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Uuden Munkkiniemen seurakunnan ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tavalla hyvin antoisia ja samalla myös hyvin haastavia. Vaikka lakkautetut, Munkkivuoren ja Munkkiniemen seurakunnat ovat sosio-ekonomiselta rakenteeltaan hyvin samanlaiset on haasteena kuitenkin ollut kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdistäminen sekä uuden toiminta-ajatuksen ja toimintamallin jalkauttaminen. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Yhdistyminen on tuonut aivan selkeästi monipuolisuutta seurakunnan toimintaan lähes kaikilla toiminnan alueilla, mukaan lukien uuden toimintamallin mukaisessa projektitoiminnassa, joka on aloittanut taloudellisesti hyvin pienillä resursseilla. Uuden toimintamallin mukaisesti vapaaehtoisten toiminta, seurakuntalaislähtöisyys ja alhaalta seurakuntalaisten omista tarpeista nouseva toiminta on selkeässä kasvussa. Lapsi-, varhaisnuoriso-, nuoriso- ja rippikoulutyössä on nähtävissä hyvin selkeää synergian tuomaa etua. Toiminta on vilkastunut ja toimintaan osallistuvien määrä on kasvanut merkittävästi. Yhdistyminen, uusi toiminta-ajatus ja toimintamalli ovat virkistäneet selvästi myös aikuisten parissa tapahtuvaa toimintaa. Musiikkitoiminta on vilkastunut huomattavasti, seurakunnassa toimii nyt useampi aktiivinen kuoro ja nuorten lauluyhtye MunLaulu ja bändi. Samalla kun messujen ajankohtia ja paikkoja on yhdistymisen myötä muutettu, mikä on ollut monelle vaikeaa, on myös havaittavissa jumalanpalveluselämän monipuolistumista. Seurakunnassa järjestetään nyt säännöllisesti perinteinen, kokoileva ja uutta etsivä sekä säännöllisesti myös perheitä kokoava messu. Kahden vuoden ajan on toimittu yhdessä Kotiryhmäverkoston kanssa. Joka toinen pyhä nämä messut kokoavat n. 300 henkeä ja samaan aikaan yhdessä järjestettävä Sunnuntai Seikkailu kokoaa selvästi enemmän lapsia ja varhaisnuoria kuin edellisenä vuonna. Jäsenyyden vahvistamisen vastuuryhmä on lähtenyt luomaan Helsingin seurakuntayhtymän tämän hetken keskeisimmän hankkeen paikallista sovellutusta, jotta seurakunnan visio, Usko on elämää, voisi olla totta kaikkien alueella asuvien elämässä. Diakoniatyössä alueemme erityisenä kehityshankkeena on ollut ikääntyviin ihmisiin kohdistuva etsivä diakoniatyö sekä sairauden, työttömyyden, ihmissuhteiden ja taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevien ihmisten auttaminen. Lähetys ja kansanväkisen vastuun toiminta on ollut aktiivista ja asetetut tavoitteet on saavutettu. Seurakunnan tavoitteet on asetettu korkealle, mutta samalla yhdessä valmisteltu tavoite, johon on sitouduttu, on myös antanut suuntaa toiminnan kehittämiselle, suuntaan joka nousee alueella asuvien ihmisten tarpeista ja jossa nähdään jokaisen ihmisen ainutlaatuinen arvo. Alueella asuvia on pyritty tavoittamaan omalla Yhteys -lehdellä ja kokotoimisella tiedottajalla. Viestintä, mukaan lukien sisäinen viestintä, on yksi seurakunnan haasteista, johon on pyritty vastaamaan mahdollisimman hyvin. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Uuden seurakunnan ensimmäiset vuodet ovat olleet supistuvien resurssien tähden erityisen haastavia. Samalla kun taloudelliset resurssi pienenevät pyritään kuitenkin yhä kasvavaan toimintaan. Kahden vuoden aikana on työntekijöiden määrä vähentynyt viidellä, kaksi pappia, osatoiminen seurakuntasihteeri, kokotoiminen - ja osatoiminen suntio. Ottaen huomioon supistuvat talous- ja henkilöstöresurssit ensimmäiset vuodet ovat olleet erittäin hyviä. Tästä kuuluu kiitos työhön sitoutuneille työntekijöille, luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Munkkiniemi on Reilunkaupan seurakunta joka on sitoutunut kestävän kehityksen mukaisiin arvoihin. Kierrätys- ja ympäristöarvot ovat osa seurakunnan vakiintunutta toimintaa. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakunnan perustehtävä ja sen itsensä luoma visio alueesta, jossa usko on elämää on haastava ja samalla kertaa innostava etsimään uusia tapoja, jotta tämä voisi olla totta kaikkien alueella asuvien elämässä. Uusi toimintamalli on haasteellinen sekä seurakuntalaisille, että työntekijöille. Seurakunnassa koetaan kaikille Helsingin seurakunnille yhteiset haasteet kirkon jäsenyyden suhteen. Seurakunnan taloudelliset resurssit tulevat suunnitelman mukaan pienenemään ilman yleistä kehitystäkin n. 25% ensimmäisten seitsemän vuoden aikana. Tämä asettaa merkittävän haasteen niin henkilöstö- kuin kiinteistöstrategialle. Vuonna 2012 toimittiin vielä näkemyksen mukaan, jossa seurakunnan kirkot profiloituvat, Lehtisaari lasten ja perheiden, Munkkiniemi kokeilevaan ja uutta etsivään ja Munkkivuori perinteiseen toimintaan. Toinen erityisesti työntekijöiden ja työyhteisön kannalta tärkeä jo pitkälle suunniteltu hanke on yhteisten toimitilojen saaminen. Taloudellisten resurssien pienentyessä seurakuntalaisten oma vastuu, sitoutuminen ja oma-aloitteisuus tulevat todennäköisesti olemaan kasvava resurssi.

64 2290 Munkkiniemen seurakunta 2290 Munkkiniemen seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,8% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,0% S3010 TOIMINTATUOTOT Jumalanpalveluselämä ,5% S3020 Korvaukset Hautaan siunaaminen ,5% S3150 Maksutuotot Muut kirkolliset toimitukset ,1% S3300 Vuokratuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,3% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Aikuistyö ,9% S3700 Tuet ja avustukset Tiedotus ja viestintä ,8% S3800 Muut tuotot Musiikki ,2% 30 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,0% S4000 TOIMINTAKULUT Päiväkerho ,6% S4010 Henkilöstökulut Pyhäkoulu- ja lapsityö ,0% S4020 Palkat Varhaisnuorisotyö ,7% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Partio ,7% S4180 Muut henkilöstömenot Rippikoulu ,5% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Nuorisotyö ,6% S4300 Palvelujen ostot Perhekerhotyö ,4% S4500 Vuokrat Koulu- ja oppilaitostyö ,2% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Diakonia ,3% S4800 Annetut avustukset Sielunhoito ,1% S4900 Muut kulut Lähetys ,5% S4995 TOIMINTAKATE Muu seurakuntatyö ,0% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti I Diakonia ,0% 93 Projekti ,1% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,1% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2290 Munkkiniemen seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 73,70 % 72,20 % 71,40 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

65 OULUNKYLÄN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Oulunkylän seurakunta on visionsa mukaisesti koko alueella vaikuttava ennakkoluuloton ja armollinen, hengellinen ja henkinen yhteisö, joka vuorovaikutuksessa tukee sekä jäsentensä että alueen kaikkien ihmisten uskon, yhteisvastuullisuuden ja elämäntaidon kasvua. Seurakunta tukee monenlaista seurakuntayhteyttä, vahvistaa jäsenyyden merkitystä ja käy vuoropuhelua uskon ja elämän kysymyksistä. Seurakunta toimii ihmisten arjessa ja verkostoituu eri toimijoiden kanssa. Jumalanpalveluselämän runkona ovat jokasunnuntaiset messut Oulunkylän, Käpylän ja Maunulan kirkoissa. Alueen monien laitosten, koulujen ja yhdistysten kanssa ollaan jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA monivuotinen strategiatyöskentely ulkopuolisen konsultin kanssa saatiin päätökseen ja yhteisten arvojen soveltaminen käytäntöön alkoi laman aiheuttaman taloudellisen tilanteen ja kasvavan ahdistuksen vuoksi taloudellinen tuki avustettavaa kohti lisääntyi joululahjapuuprojekti toteutettiin yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa jo neljättä kertaa ja lahjatoiveita oli 100 kpl pyhäkoulu aloitettiin uudelleen säännöllisesti Oulunkylän kirkolla tammikuussa ja se lisäsi lapsiperheiden määrää messuissa verkkokirkko päätettiin kymmenen toimintavuoden jälkeen lakkauttaa: alkujaan tuore työmuoto ei enää täyttänyt tarkoitustaan johtavan nuorisotyönohjaajan, johtavan diakonin ja lapsityönohjaajan virat perustettiin ja niiden myötä selkiytettiin väliesimiesjärjestelyjä nimettiin Oulunkylän, Käpylän ja Maunulan kirkoille kullekin kolme nimikkopappia, jotka huolehtivat erityisesti niiden jumalanpalveluselämästä yhdessä kanttorien kanssa, näin yritetään palvella alueita paremmin jalkauduttiin alueen kyläjuhlille ja muihin tapahtumiin: Maunula-päivä, Käpylän kyläjuhlat, Oulunkylä-päivä sekä joululaulut kauppakeskuksissa Oulunkylän kirkon 40-vuotisjuhlaviikon tapahtumat keräsivät osallistujia ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ sitoutunut, kouluttautunut ja osaava henkilöstö on seurakunnan operatiivisen työn ja toiminnan suuri voimavara; talouden kiristyminen pakottaa virkojen ja toimien vapautuessa arvioimaan mahdollisuuksia järjestää työ uudelleen pienemmin henkilöstöresurssein toiminnan kärsimättä työntekijöiden vaihtuvuus ja sijaisuudet vaikuttivat osaltaan työn pitkäjännitteiseen suunnitteluun Oulunkylän vanhan kirkon sisätilaremontti kesti syyskauden luovuttiin Veräjämäen seurakuntakodista ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Seurakunta on edelleen noudattanut olemassa olevia ympäristöperiaatteita pyrkien toiminnassaan säästämään luontoa ja energiaa sekä kuluttamaan eettisesti. Olemme kiinnittäneet huomiota jätteiden lajitteluun ja pitäneet ympäristöasiaa esillä sekä henkilökunnan että seurakuntalaisten parissa. Oulunkylän seurakunta on Reilun kaupan seurakunta. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Sopeutuminen uuteen seurakuntarakenteeseen on jo hyvässä vauhdissa. Henkilöstö- ja tilasuunnitelmat on tehty ja nyt niitä aletaan soveltaa käytännössä. Seurakunnan strategisten painopisteiden toteuttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Seuraavaksi tulee tehdä viestintäsuunnitelma ja etsiä uusia viestintämuotoja.

66 2300 Oulunkylän seurakunta 2300 Oulunkylän seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,3% 03 Seurakuntatoimisto ,6% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,4% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,6% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,7% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,0% S3150 Maksutuotot Aikuistyö ,3% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,7% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Tiedotus ja viestintä ,6% S3700 Tuet ja avustukset Musiikki ,8% S3800 Muut tuotot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,9% 31 Päiväkerho ,0% S4000 TOIMINTAKULUT Pyhäkoulu- ja lapsityö ,1% S4010 Henkilöstökulut Varhaisnuorisotyö ,6% 34 Partio ,5% S4020 Palkat Rippikoulu ,3% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Nuorisotyö ,3% S4180 Muut henkilöstömenot Perhekerhotyö ,5% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Koulu- ja oppilaitostyö ,2% S4300 Palvelujen ostot Muu lapsi- ja nuorisotyö ,0% 41 Diakonia ,4% S4500 Vuokrat Yhteiskunnallinen työ ,7% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Evankelioiminen ,0% S4800 Annetut avustukset Sielunhoito ,5% S4900 Muut kulut 60 Lähetys ,7% Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,1% S4995 TOIMINTAKATE Muu seurakuntatyö ,0% KEHYS10 Kehys yhteensä 92 Projekti 2 Lähetys ,4% Projekti ,8% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,7% 97 Projekti ,2% 98 Yhteisvastuu ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2300 Oulunkylän seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 63,80 % 62,10 % 60,60 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

67 PAAVALIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 Paavalin seurakunta toimii ihmisiä varten, että uskoisimme Jumalaan, rakastaisimme lähimmäisiämme ja kantaisimme vastuuta ympäristöstä. Seurakunnan strategiassa Ystävyyden yhteisö olemme määritelleet ydintehtäviksi jumalanpalveluselämän, kasvatustyön ja diakonian hyvän hoitamisen. SEURAKUNNAN OLEELLISET PIIRTEET JA ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Väestötiedot Alueen väkimäärä ja samoin seurakunnan jäsentenmäärä kasvaa. Toisaalta kirkkoon sitoutuminen alueella ei ole ollut perinteisesti kovin vahvaa. Yhä suurempi osa alueelle muuttaneista ei kuulu seurakuntaan Toiminnallisista seikoista Kasvatustyössä on tehty selvä strateginen muutos, pyritään lähityöhön. Toimintoja siirretään sinne, missä nuoret asuvat ja elävät. Uusia nuorten toimintoja avattiin Paavalinkirkolla. Samalla valmisteltiin toimintojen siirtäminen uudelle asuinalueelle Arabiaan, jonne valmistui seurakunnan toimitila Keula. Jumalanpalveluselämää kehitettiin määrätietoisesti. Paavali on yksi koko kirkon jumalanpalveluselämän jatkokehittämisen seurakunta Lapsi-ja perhetyön toiminnat vetävät. Lapsille suunnattu muskarit, sylivauvatoiminta ja erilaiset lapsi-vanhempiryhmät on laajentunut voimakkaasti. Arabianrannassa aloitettiin toimintamuotona iltapäiväkerhotoiminta Diakoniset haasteet seurakunnan ovat suuret johtuen alueen kaupunkirakenteesta ja väestöpohjasta. Diakonia etsii jatkuvasti uusia kohteita; mielenterveysryhmät ja erilaiset perhe-ja sururyhmät ovat vakiinnuttaneet paikkansa seurakunnan toimintana. Vapaaehtoistyön erityisprojekti on tuottanut hedelmää ja diakoniatyön vapaaehtoistoiminta on kehittynyt. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Henkilöstö: Seurakunnalla on 23 päätoimista työntekijää. Se on motivoitunut seurakuntatyöhön ja etsii jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa toimivia toimintatapoja ja työmuotoja. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen panostetaan. Seurakunnalla on tätä varten määräaikainen virka, jolle saatiin vielä rahoitusta vuodeksi. Tilat: Seurakunta on luopunut Toukolan seurakuntakeskuskiinteistöstä. Uudet pienemmät tilat valmistuvat vuoden lopulla uuden asutuksen keskelle Arabianrantaan, Flooranaukiolle. Paavalinkirkon kirkkokeskusta kehitetään edelleen seurakunnallisen toiminnallinen keskukseksi. Talous: Talous pidetään edelleen tasapainossa lähivuosina. Kiinteistökuluja ei voi enää oleellisesti pienentää. Sen sijaan on tärkeää pitää hallinnassa henkilöstökulut. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Paavalina seurakunta on Reilun Kaupan seurakunnan. Ympäristökasvatus on oleellinen osa seurakunnan toimintaa. Suoritetussa arvioinnissa ympäristötavoitteiden katsottiin toteutuneen hyvin. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Paavalin seurakunta toimii haastavassa toimintaympäristössä. Kirkkoon sitoutumisaste on alhainen. Toisaalta seurakunta on niitä harvoja helsinkiläisiä seurakuntia, jonka jäsenmäärä kasvaa. Tämä haastaa seurakuntaa miettimään toimintaansa. Miten tavoittaa alueensa väestö siten, että he kokisivat kirkon kotinaan? Erityistä huomiosta kiinnitetään seurakunnan perustehtävien hyvään hoitamiseen ja alueelle muuttavien vastaanottamiseen.

68 2310 Paavalin seurakunta 2310 Paavalin seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,9% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,3% 04 Jumalanpalveluselämä ,3% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,8% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,4% S3120 Myyntituotot Muut seurakuntatilaisuudet ,4% 08 Aikuistyö ,2% S3150 Maksutuotot Nuoret aikuiset ,3% S3300 Vuokratuotot Tiedotus ja viestintä ,8% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Musiikki ,9% S3700 Tuet ja avustukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,1% S3800 Muut tuotot 31 Päiväkerho ,9% Pyhäkoulu- ja lapsityö ,4% S4000 TOIMINTAKULUT Varhaisnuorisotyö ,8% S4010 Henkilöstökulut Partio ,0% S4020 Palkat Rippikoulu ,0% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Nuorisotyö ,8% 37 Erityisnuorisotyö ,0% S4180 Muut henkilöstömenot Perhekerhotyö ,0% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Koulu- ja oppilaitostyö ,0% S4300 Palvelujen ostot Muu lapsi- ja nuorisotyö ,1% S4500 Vuokrat Diakonia ,9% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Yhteiskunnallinen työ ,0% 51 Evankelioiminen ,8% S4800 Annetut avustukset Sielunhoito ,4% S4900 Muut kulut Lähetys ,1% S4995 TOIMINTAKATE Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,0% 90 Muu seurakuntatyö ,0% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti I Diakonia ,1% 92 Projekti 2 Lähetys ,0% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,1% 95 Projekti ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2310 Paavalin seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 54,40 % 53,50 % 52,00 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

69 PAKILAN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Pakilan seurakunta toimii alueella, jonka väestö painottuu lapsiin ja nuoriin. Seurakunta keskittyy kasvatustehtävän toteuttamiseen. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa on mutkatonta. Seurakunta tukee perheiden hengellistä elämää juhlassa ja arjessa. Seurakunnan kokoava toiminta keskittyy yhä enemmän Hyvän Paimenen kirkolle. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kasvatukseen liittyvien kysymysten painottuminen asetettiin yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelmaa on opittu toteuttamaan omassa toiminnassa ja sen linjaukset ovat vaikuttaneet yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetussa työssä. Samalla kun vapaaehtoistyötä toteutettiin hyväksi koettujen toimintatapojen kautta, vuonna 2013 alkavan vapaaehtoistyön projektin valmisteluosuus saatiin valmiiksi. Jäsenelle parasta -hankkeeseen liityttiin lähinnä Pienelle parasta kärkihankkeen kautta seurakunnan väestörakenteesta johtuen. Messuun osallistuneiden määrä on laskenut tavoitteista huolimatta. Tähän on vaikuttanut sekä osallistujamäärän väheneminen mediaanin osalta että suurten jumalanpalvelusten määrän lasku. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Hyvän Paimenen kirkko on seurakunnan kokoavan toiminnan keskus, jossa voidaan järjestää monipuolista toimintaa. Torpparinmäen korttelitalo tarjoaa tilat kerhotoiminnalle ja seurakuntalaisten järjestämille tilaisuuksille. Itä-Pakilan seurakuntakodin vähäisestä käytöstä luovuttiin kokonaan. Paloheinän toimitilojen väistötila odotti edelleen toteutumistaan. Paloheinän kerhotalon suunnittelun eteneminen on sidoksissa Helsingin kaupungin kaavamuutosprosessin aikataulun kanssa. Henkilöstömäärää vähennettiin kahdella työvuodella toimintakauden aikana, kun seurakunta päätti lopettaa kappalaisen viran ja yhdestä lastenohjaajan työsuhteesta luovuttiin. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Seurakunta on sitoutunut Reilun kaupan seurakunnaksi. Ympäristötoimintaa jatkettiin Helsingin seurakuntayhtymän linjausten mukaisesti. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Myönteinen ilmapiiri seurakunnan toimintaa kohtaan auttaa kumppanuutta alueen muiden toimijoiden kanssa. Lisääntyvä tietoisuus seurakunnan jäsenistä ja heidän asennoitumisestaan elämän ja uskon kysymyksiin auttaa punnitsemaan yhä enemmän seurakuntalaisten näkökulmasta niitä kysymyksiä, joiden pohdintaan elämä Helsingin todellisuudessa seurakuntaa haastaa.

70 2320 Pakilan seurakunta 2320 Pakilan seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,4% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,0% S3010 TOIMINTATUOTOT Jumalanpalveluselämä ,1% 05 Hautaan siunaaminen ,1% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,1% S3150 Maksutuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,0% S3300 Vuokratuotot Aikuistyö ,8% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Nuoret aikuiset ,2% S3700 Tuet ja avustukset Tiedotus ja viestintä ,9% S3800 Muut tuotot Musiikki ,9% 30 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,7% S4000 TOIMINTAKULUT Päiväkerho ,5% S4010 Henkilöstökulut Pyhäkoulu- ja lapsityö ,7% S4020 Palkat Varhaisnuorisotyö ,8% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Partio ,1% S4180 Muut henkilöstömenot Rippikoulu ,4% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Nuorisotyö ,1% S4300 Palvelujen ostot Perhekerhotyö ,3% S4500 Vuokrat Koulu- ja oppilaitostyö ,5% 40 Muu lapsi- ja nuorisotyö ,0% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Diakonia ,0% S4800 Annetut avustukset Yhteiskunnallinen työ ,0% S4900 Muut kulut Evankelioiminen ,5% S4995 TOIMINTAKATE Sielunhoito ,3% KEHYS10 Kehys yhteensä Lähetys ,3% 70 Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,5% Kehyksen ylitys/alitus Muu seurakuntatyö ,0% 98 Yhteisvastuu ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2320 Pakilan seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 77,30 % 76,50 % 75,90 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

71 PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET - pääjumalanpalvelusten osallistumismäärä laskee edelleen; uusi pohjalukema oli vuoden lopussa 1110 kävijää verrattuna vuoteen 2011 ja osallistujaa verrattuna vuoteen kaikki jumalanpalvelukset yhteensä kokosivat 844 ihmistä enemmän sanan ääreen kuin edellisenä vuotena ja 2511 ihmistä enemmän kuin vuonna em. luvuista voi tehdä sen johtopäätöksen, että su klo 10 messu ei valitettavasti kerää ihmisiä sanan ja sakramentin äärelle kuin ennen. - ilahduttavana piirteenä voi todeta, että erikoismessut ovat vuodesta toiseen saavuttaneet enemmän osallistujia. - kirkollisten toimitusten määrä on lähes vakio vuodesta toiseen. - lapsi- ja perhetyö toimii edelleen myötätuulessa, samoin varhaisnuorisotyö. - musiikkitilaisuuksissa oli kertomusvuonna kävijää enemmän kuin edellisinä toimikausina. - diakoniatyössä asiakkaat vähenivät 244 käyntiä vuodesta 2011, onko hätä vähentynyt vai emmekö löydä niitä, jotka ovat hukassa. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA - Seurakunnassamme on kehitetty uusi kuorisääntö, koska olemme olleet yksi Helsingin hiippakunnan jumalanpalveluselämän kehittämisseurakunnista. Uusi kuorisääntö otettiin käyttöön 1. adventtina. Sen vaikutusta voidaan arvioida vuoden 2013 toimintakertomuksessa. - Seurakuntamme tavoitteena on lisätä vapaaehtoisten osallistumista. Vapaaehtoisuus toteutuu tällä hetkellä parhaiten isoskoulutuksen ja yhteisvastuukeräyksen kautta. Henkilöstöresurssit eivät nykyisellään riitä vapaaehtoisten löytämiseen. - lähetystyössä aktiivisten jäsenten määrä osoittaa jo toisena vuotena peräkkäin lisäystä, jonka yhtenä selittävänä tekijänä voivat olla uudet lähetyskohteet. - musiikkitoiminnassa konserttien lisäys, erityismessut ja seurakunnan bändin joululaulukiertue on aktivoinut seurakuntalaisia osallistumaan toimintaan. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ - seurakunnan väkiluku on toistaiseksi pysynyt yli , joka tarkoittaa, että taloudellisesti seurakunta pystyy hoitamaan perustehtävänsä nykyisellä henkilökunnalla. - tämän lisäksi on pystytty palkkaamaan toinen kanttori jouluavuksi. - edellisten vuosien säästöt ja tarkka talouden linja, jonka seurauksena on tullut säästöä myös kertomusvuonna, on tehnyt mahdolliseksi sen, että kesäajaksi on voitu palkata lomasijaisia. - em. merkitsee sitä, että positiivista henkilöstöpolitiikkaa on voitu harjoittaa mm. siten, että vuosilomat on ollut helppo sopia työntekijöiden anomusten mukaan, mikä edistää työssä viihtyvyyttä seurakunnassamme. - seurakunnan toimitilat ovat riittävät ja vuosittaisesta vuokramäärärahasta jää mukava summa varsinaiseen toimintaan, koska maksamamme vuokrat ovat pienemmät kuin jäsenmäärän mukaan saamamme vuokraraha. - Konalan seurakuntatalo tarvitsee peruskorjauksen ensi tilassa. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA - vihreät arvot ja ympäristön huomioiminen ovat normaali osa seurakuntamme toimintaa tänä päivänä. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN - tarkalla budjetoinnilla työpaikat säilyvät vielä pitkään, vaikka kirkkoon kuulumisprosentti on valitettavasti laskeva myös meidän seurakuntamme kohdalla ollen kertomusvuoden lopussa 62,6 %. - perustyötä tehden sekä erikoismessuihin ja musiikkiin satsaamalla seurakuntamme antaa oman tärkeän panoksensa Jumalan valtakunnan työhön Pitäjänmäen seurakunnan alueella.

72 2330 Pitäjänmäen seurakunta 2330 Pitäjänmäen seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,4% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,0% S3010 TOIMINTATUOTOT Jumalanpalveluselämä ,7% S3150 Maksutuotot Hautaan siunaaminen ,4% S3300 Vuokratuotot Muut kirkolliset toimitukset ,2% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,4% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Aikuistyö ,8% S3700 Tuet ja avustukset Nuoret aikuiset ,3% S3800 Muut tuotot Tiedotus ja viestintä ,0% S4000 TOIMINTAKULUT Musiikki ,1% S4010 Henkilöstökulut Päiväkerho ,6% S4020 Palkat Pyhäkoulu- ja lapsityö ,0% 33 Varhaisnuorisotyö ,2% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Partio ,0% S4180 Muut henkilöstömenot Rippikoulu ,8% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Nuorisotyö ,3% S4300 Palvelujen ostot Perhekerhotyö ,6% S4500 Vuokrat Koulu- ja oppilaitostyö ,0% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muu lapsi- ja nuorisotyö ,1% S4800 Annetut avustukset Diakonia ,1% S4900 Muut kulut Yhteiskunnallinen työ ,1% 51 Evankelioiminen ,1% S4995 TOIMINTAKATE Sielunhoito ,9% KEHYS10 Kehys yhteensä Lähetys ,1% 70 Kansainvälinen diakonia ja muu -18 kv.toiminta ,7% Kehyksen ylitys/alitus Projekti I Diakonia ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2330 Pitäjänmäen seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 65,50 % 64,20 % 62,60 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht 186 Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

73 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Roihuvuoren alueen työntekijätilanne vakiintui hieman edellisvuoteen nähden, kun alueelle valittiin uusi aluekappalainen ja seurakuntapastori. Seurakunnan nuorisotyöntekijät johtivat syksyllä muutamassa alueen koulussa ryhmäyttämisharjoituksia yhdessä rovastikunnan nuorisotyön projektityöntekijän kanssa. Palaute kouluilta oli erittäin myönteistä ja työ poiki kutsuja uusiin kouluihin. Roihuvuoren seurakunta osallistui pilottiseurakuntana seurakuntayhtymän järjestämään seurakuntien talouden ja hallinnon prosessien kuvantamishankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena oli jäntevöittää erilaisia hallinnon rutiineja ja vapauttaa siten resursseja seurakunnan varsinaisten perustehtävien hoitamiseen. Kirkollisiin toimituksiin osallistuneiden määrä kasvoi, vaikka kirkollisten vihkimisten lukumäärä laski entisestään. Kirkoissamme vihittiin tarkasteluvuonna vain 16 paria. Tiedotuksessa lisättiin sosiaalisen median käyttöä kun seurakunta avasi sivuston Facebookissa. Seurakunta oli muuttotappioalue ja jäsenmäärä laski muuttoliikkeen vuoksi 169 jäsenellä (vuonna 2011, +119) ja seurakunnasta erosi 101 enemmän kuin siihen liittyi. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Nuoriso- ja rippikoulutyöhön osallistuvien nuorten lukumäärä on kasvanut huomattavasti. Isostoiminnassa mukana olevien lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Sekä päiväjumalanpalvelukset että erityisjumalanpalvelukset vetivät aiempaa enemmän väkeä. Seurakunnan strategiassa on seurakunnan toiminnan painopisteeksi asetettu vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Tässä pyrkimyksessä on menty oikeaan suuntaan, mikä on näkynyt vapaaehtoisten suurena määränä seurakunnan kaikilla työaloilla, Roihuvuoressa, Laajasalossa, rippikoulu- ja nuorisotyössä sekä Kiikarilehden toimittamisessa. Kolme vuotta kestänyt nuorisokanttoriprojekti on kasvattanut nuoren seurakunnan musiikkitoiminnan lähes tyhjästä kymmenien nuorten liikkeeksi. Nuorisokanttorin kokoama bändi ja esilauluryhmä ovat vastanneet gospelmessujen musiikista. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Seurakunnan kolme kirkkoa oheistiloineen sekä Laajarannan kerhotalo olivat käytössä korkealla käyttöasteella. Marjaniemen seurakuntakodilla ei järjestetty seurakunnan omaa toimintaa juuri lainkaan ja seurakuntakodin tulevaisuudesta on keskusteltu seurakuntaneuvostossa. Yhdessä kiinteistötoimen kanssa seurakuntaneuvosto järjesti Marjaniemessä myös muutaman yleisön kuulemistilaisuuden. Syyskaudella käynnistettiin olemassa olevilla henkilöstöresursseilla kokeilumielessä kaksi avointa päiväkerhoa, joihin liittyi merkittävästi myös musiikkiohjelmaa. Kokeilu osoittautui menestykseksi ja Laajarannassa jouduttiin pian perustamaan kolmaskin ryhmä. Talousarvioon sisällytettiin noin euroa säästövaroja, mutta tiukan taloudenpidon ansiosta tätä varaa ei jouduttu käyttämään. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Harrastimme kierrätystä, suljimme tietotokoneita ja pyrimme välttämään turhaa autoilua. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Lähivuosina seurakunnan toimintaan varsinkin Laajasalon alueella tulee vaikuttamaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen aloittaminen ja yli kymmenen tuhannen uuden asukkaan saapuminen seurakunnan alueelle. Asukkaiden vastaanottaminen seurakuntaan tulee olemaan suuri haaste. Kruunuvuorenrannassa tarvittaneen pian erityinen projektityöntekijä. Seurakunnan käytössä olevista kiinteistöistä maksettavien sisäisten vuokrien osuus budjetissa on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja suunta jatkunee samana tulevaisuudessa. Seurakunnassa on arvioitava, voitaisiinko tiloja vuokraamalla kerätä aiempaa määrätietoisemmin tuloja vuokrakustannusten peittämiseksi. Yhteydet alueen kouluihin ja opettajakuntaan ovat keskimäärin hyvät ja monessa koulussa on aloitettu koulupäivystykset, mutta päivänavauksia pidetään aiempaa vähemmän. Seurakunnan on tulevaisuudessa oltava yhteistyössä koulujen kanssa entistä aktiivisempi ja etsittävä uusia toiminnallisia avauksia.

74 2340 Roihuvuoren seurakunta 2340 Roihuvuoren seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,2% 03 Seurakuntatoimisto ,7% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,7% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,4% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,3% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,1% S3150 Maksutuotot Aikuistyö ,9% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,6% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Tiedotus ja viestintä ,5% S3700 Tuet ja avustukset Musiikki ,3% 30 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,2% S3800 Muut tuotot Päiväkerho ,7% S4000 TOIMINTAKULUT Pyhäkoulu- ja lapsityö ,3% 33 Varhaisnuorisotyö ,0% S4010 Henkilöstökulut Partio ,1% S4020 Palkat Rippikoulu ,9% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Nuorisotyö ,0% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Perhekerhotyö ,2% S4300 Palvelujen ostot Koulu- ja oppilaitostyö ,1% 40 Muu lapsi- ja nuorisotyö ,0% S4500 Vuokrat Diakonia ,8% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Yhteiskunnallinen työ ,0% S4800 Annetut avustukset Evankelioiminen ,5% S4900 Muut kulut Sielunhoito ,1% 60 Lähetys ,3% S4995 TOIMINTAKATE Kansainvälinen diakonia ja muu -16 kv.toiminta ,9% KEHYS10 Kehys yhteensä 90 Muu seurakuntatyö ,0% Projekti I Diakonia ,0% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,0% 94 Projekti ,1% 95 Projekti ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2340 Roihuvuoren seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 67,10 % 65,90 % 64,40 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

75 TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Tuomiokirkkoseurakunnan toiminta-aluetta on koko Helsingin ydinkeskusta Katajanokalta Ruoholahteen. Työtä tehdään sekä seurakunnan jäsenten että muiden alueella asuvien parissa. Alueella on runsaasti työpaikkoja, laitoksia ja virastoja. Valtion, kaupungin ja yliopiston läsnäolo tuo erityisen haasteen. Keskustan alueella liikkuu päivittäin paljon ihmisiä myös vapaa-ajalla. Seurakunnan toiminnasta suurin osa suuntautuu koko Helsingin alueelta tuleville ihmisille. Jumalanpalveluselämä on ollut vilkasta ja monimuotoista. Vuoden aikana järjestettiin noin 1400 jumalanpalvelusta ja niihin osallistui yli henkeä (n. 73 henkeä/jumalanpalvelus). Messuja järjestettiin runsaasti eri yhteistyökumppaneiden ja eri työalojen kanssa. Vuoden aikana pidettiin kaksi valtiollista jumalanpalvelusta. Kertomusvuoden aikana vietettiin Tuomiokirkon 160-vuotisjuhlia ja Cantores Minores kuoron 60-vuotisjuhlia. Syksyllä järjestettiin pohjoismainen Taize-kokoontuminen. Piispa Irja Askola vieraili seurakunnassa lokakuussa ja perehtyi seurakunnan toimintaan ja strategiaan. Kertomusvuosi oli Mikael Agricolan kirkossa toteutettavan neljän sopijaosapuolen (Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Tuomasyhteisö, HelsinkiMissio ja Helsingin seurakuntayhtymä) Agricola-projektin neljäs toimintavuosi. Projektin tarkoituksena on ollut luoda uudenlaista yhteistyötä ja tarjota pääkaupunkiseudulla asuville mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen ja vastuunkantamiseen hengellisessä työssä. Cafe Agricola, kaikille avoin kahvila ja lounasravintola, on muodostunut merkittäväksi kohtaamispaikaksi. Agricola-messu on kasvanut yhdeksi suurimmista säännöllisistä messuista pääkaupunkiseudulla. Kesäaikana Agricolassa oli laajaa konsertti- ja kulttuuritoimintaa. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Seurakunnan perustoimintaa on kyetty pitämään yllä varsin hyvin. Jumalanpalvelusten lukumäärä laski jonkin verran, mutta osallistujien määrän keskiarvo jumalanpalvelusta kohti kohosi hiukan. Myös kirkollisiin toimituksiin osallistujien määrä on korkea, avioliittoon vihkimisiin ja siunauksiin osallistujien määrä (n henkeä) laski kuitenkin vuoden aikana yli henkeä. Jäsentukihankkeen soveltaminen seurakuntatasolle aloitettiin selvittämällä lapsen kastamiseen liittyvää prosessia seurakunnan jäsenen näkökulmasta. Syksyllä järjestettiin kastepäivä, jolloin kastettiin samassa tilaisuudessa 16 lasta. Agricola-projektin toiminta on ollut erittäin innostavaa ja toiminta vilkasta. Kahvilassa on käynyt noin henkeä viikossa. Vapaaehtoisilla seurakuntalaisilla on ollut suuri merkitys toiminnan järjestämisessä. Yhteistyörakenteita on jatkuvasti kehitetty. Annankadun diakonian ja kansainvälisen työn keskuksen toimintaa on kehitetty Dianna-projektin myötä. Projektityöntekijä aloitti toimintansa seurakuntalaisten olohuoneessa Annankulmassa. Diakonisen vanhustyön projekti (Diva) päättyi elokuussa, ja siinä syntynyttä toimintaa silloitettiin vakinaiseen toimintaan. Seurakunnan vapaaehtoistoiminta on laajaa ja monimuotoista. Toiminta on vahvistunut varsinkin Vanhan kirkon ja Annankulman piirissä. Ajattelun viikkoon osallistuminen ja Taize-kokoontuminen vahvistivat osaltaan Tuomiokirkon profiilia yhteiskuntasuhteiden kirkkona. Ruoholahden kappelissa on syntynyt uutta yhteisöllisyyttä ja vilkasta toimintaa. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Seurakunnan talous on kiristynyt ja resurssien karsimista on jatkettu. Työntekijävaihdokset, sairaudet ja virkavapaat ovat aiheuttaneet sijaisjärjestelyjä, mikä on tuntunut työn rasittavuudessa. Bulevardin seurakuntatalo on vakiinnuttanut asemansa keskusseurakuntatalona. Työntekijöiden työskentely samoissa tiloissa on vahvistanut keskinäistä yhteyttä ja tiedonkulkua. Jätkäsaaren toimitilakysymys ei ole ratkennut. Muutto alueelle kasvaa koko ajan. Alueelle tarvitaan riittävät toimintatilat keskeiselle paikalle Jätkäsaari-Ruoholahti alueen kokonaisuutta ajatellen. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Seurakunnan ympäristötyöryhmä on kartoittanut ympäristökysymyksiä ja seurannut seurakuntayhtymän ratkaisuja. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Talouden kiristyminen tulee ottaa huomioon strategian mukaisesti varsinkin tila- ja henkilöstöratkaisuissa. Lisääntynyt kirkosta eroaminen nuorten aikuisten ikäryhmässä velvoittaa etsimään toiminnassa rohkeita avauksia.

76 235 Tuomiokirkkoseurakunta 235 Tuomiokirkkoseurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,7% 03 Seurakuntatoimisto ,8% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,1% 05 Hautaan siunaaminen ,7% S3010 TOIMINTATUOTOT Muut kirkolliset toimitukset ,3% S3020 Korvaukset Muut seurakuntatilaisuudet ,6% S3150 Maksutuotot Aikuistyö ,5% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,3% 10 Tiedotus ja viestintä ,4% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Musiikki ,5% S3700 Tuet ja avustukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,0% S3800 Muut tuotot Päiväkerho ,4% 32 Pyhäkoulu- ja lapsityö ,9% S4000 TOIMINTAKULUT Varhaisnuorisotyö ,5% S4010 Henkilöstökulut Partio ,1% 35 Rippikoulu ,3% S4020 Palkat Nuorisotyö ,8% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Erityisnuorisotyö ,3% S4180 Muut henkilöstömenot Perhekerhotyö ,1% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Koulu- ja oppilaitostyö ,2% 40 Muu lapsi- ja nuorisotyö ,0% S4300 Palvelujen ostot Diakonia ,4% S4500 Vuokrat Yhteiskunnallinen työ ,8% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Evankelioiminen ,1% S4800 Annetut avustukset Sielunhoito ,5% S4900 Muut kulut Lähetys ,8% 70 Kansainvälinen diakonia ja muu -30 kv.toiminta ,5% S4995 TOIMINTAKATE Muu seurakuntatyö ,0% 91 Projekti I Diakonia ,8% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti ,3% 94 Projekti ,2% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,2% 96 Projekti ,2% 97 Projekti ,7% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 235 Tuomiokirkkoseurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 62,40 % 61,30 % 60,10 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

77 TÖÖLÖN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Kulunut vuosi oli toinen yhdistyneen Töölön seurakunnan toimintavuosi. Seurakunta toimii vaativassa ympäristössä keskeisen sijaintinsa johdosta. Se on useiden eri suunnilta tulevien odotusten ja toiminnallisten vaatimusten paineessa. Seurakunnan harrastus- ja perinteisiä seurakuntapiirejä yhdisteltiin remontteihin ja seurakuntien yhtymiseen liittyvien tilajärjestelyjen vuoksi. Töölön kirkko suljettiin kesäkuussa ja siellä ollut toiminta sijoitettiin pääasiassa Temppeliaukion kirkkoon ja Runeberginkatu 39 seurakuntakotiin. Kävijämäärät seurakunnan piireissä ja jumalanpalveluksissa lisääntyivät erityisesti loppuvuonna. Laitoshartauksien määrä oli mittava, niiden toteuttaminen vaati seurakunnalta koordinointia. Seurakunnan musiikkityölle on ollut luonteenomaista sidosryhmien mukanaolo messumusiikin toteuttamisessa. Seurakunnassa toimiva musiikkileikkikoulu kokosi noin 70 lasta ja lisäksi heidän vanhempiaan. Musiikkileikkikoulu on merkittävä seurakunnan musiikkikasvatuksen muoto. Lapsi ja perhetyössä perinteiset aamuryhmät ja iltapäiväkerho toimivat täysipainoisesti työntekijävaihdoksista huolimatta. Avoimessa päiväkerhossa kävijöiden määrä on lisääntynyt ja se kokoontuu kahdesti viikossa Temppeliaukion kirkossa. Seurakunnassa järjestettiin kolme rippikoulua, ja suuri osa rippikoululaisista osallistui isoskoulutukseen. Kasvatustyön vastuuryhmä piti tiheästi kokouksia. Sen vastuualue on vastuuryhmistä laajin. Seurakunnan nuorten tila Kerhis kokosi vuoden 2012 aikana n käyntiä. Diakoniatyössä tehtiin yhteistyötä Helsingin kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Diakoniaruokailu siirrettiin Runeberginkatu 39 seurakuntakotiin. Ateria tarjottiin kaksi kertaa viikossa. Ruokailuja oli 61 kertaa ja niissä kävi yhtensä 2561 henkilöä. Diakoniatyössä on huomioitu kasvanut nuorten ja akateemisesti koulutettujen työttömyys sekä mielenterveysongelmien kasvun yleistyminen. Työtä tehtiin rovastikunnallisesti ja verkostoitumalla usean tahon kanssa. Vapaaehtoisten työpanos on ollut merkittävä. Keväällä 2012 tehtiin yli 2000 vapaaehtoistuntia. Uutena yhteistyötahona toimintaan tuli mukaan Ruusulankadun nuorten tukiasuntola. Julistustyön painopistettä ohjattiin vuoden 2012 aikana seurakuntalaisten raamattutietämyksen kasvattamiseen. Erityismessut siirrettiin yksinomaan Temppeliaukion kirkkoon. Toimitusten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Seurakunnassa perustehtävän rinnalla aloitettu projektityö toteutti kaikki suunnitellut projektit ja pysyi budjetissa. Suurimpia projekteja olivat Kari Tikan ooppera Tuuli puhaltaa ja Torimessu, joka kokosi Töölön torille 900 henkeä yhteiseen ulkoilmamessuun. Jäsenyyden vahvistamisen vastuuryhmä järjesti vuoden aikana kahdeksan kulttuuriklubi - tapahtumaa. Tämä seurakunnan toimintamuoto tavoittaa erityisesti sellaisia seurakuntalaisia, jotka eivät ole ennestään aktiivijäseniä ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kokeilevia jumalanpalveluksia toteutettiin vuonna 2012 entisessä laajuudessa. Väliportaan hallinto toimi johtamisjärjestelmän osana ja vastuuryhmät suunnittelivat työtä jäsenlähtöisesti. Musiikkityön vastuuryhmä aktivoitui vuoden aikana. Kirkonpalvelutyön vastuuryhmän osalta vuoden aikana ei vielä päästy samaan. Lapsi- ja perhetyössä yhteistyö alueen päiväkotien ja koulujen kanssa toteutui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. messutoiminta oli vilkasta ja tavoitti kattavasti ikäryhmän. Vuoden päättyessä vietettiin seurakunnan kanttori Tapio Tiitun 50-vuotistaiteilijajuhlaa, jossa Temppeliaukion kirkkoon kokoontui 900 vierasta ilmaiskonserttiin. Vuoden aikana vierailtiin Tallinnan Pyhän Hengen ystävyysseurakunnassa. Tämän seurakunnan usean kuoron konsertti toteutettiin vastavuoroisesti Temppeliaukion kirkossa. Suomussalmen ystävyysseurakunnassa vierailtiin. Viron Torin seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö sen sijaan hiipui. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Seurakunnassa oli lukuisia pitkiä sairaslomia, joiden vuoksi jouduttiin hankkimaan määräaikaisia sijaisia. Tämä sitoi rahavaroja suunniteltua enemmän. Vastuuryhmät suoriutuivat rekrytoinneista tuloksellisesti. Vapaaehtoisten seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden entistä aktiivisempi panos näkyi toiminnassa. Työntekijämäärä on seurakunnan perustehtävän suorittamisen kannalta riittävä. Ruuhka-aikojen lisätyövoiman tarve tulee esille erityisesti jouluna, jolloin kirkonpalvelutyöhön on kutsuttava lisää tuntityöntekijöitä. Töölön kirkon huono kunto aiheutti tilojen sulkemisen. Suunniteltu toiminta pystyttiin toteuttamaan lähes suunnitelmien mukaisesti ottamalla käyttöön uusia vuokratiloja. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Töölön ja Taivallahden seurakuntien yhdistäminen on onnistunut kohtuullisen hyvin. Seurakuntarakenne ja uusi johtamisjärjestelmä toimivat odotusten mukaisesti. Vastuuryhmien tehtäviä ja toimintaa on tarpeen vielä hioa. Vahvaksi rakennettu projektitoiminta palvelee seurakuntalaisia nopeaa reagointia vaativissa muutoksissa. Osa nyt toteutetuista projekteista siirtyy pysyväksi toiminnaksi ja uusia projekteja on tarpeen saada liikkeelle. Perustehtävästä lähtevä työ vaatii väliportaan hallinnon vahvaa osaamista. Johtamisen tueksi on suositeltavaa osallistua sitä tukevaan koulutukseen.

78 Vielä on vahvistettava yli työalarajojen menevää työtä sekä luoda rohkeasti uusia toimintoja kuunnellen samalla herkällä korvalla seurakuntalaisten ajatuksia Töölön seurakunta 2360 Töölön seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,5% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,3% 04 Jumalanpalveluselämä ,0% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,3% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,5% S3150 Maksutuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,9% S3300 Vuokratuotot Aikuistyö ,5% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Nuoret aikuiset ,7% S3700 Tuet ja avustukset Tiedotus ja viestintä ,1% S3800 Muut tuotot Musiikki ,6% 30 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,8% S4000 TOIMINTAKULUT Päiväkerho ,2% S4010 Henkilöstökulut Pyhäkoulu- ja lapsityö ,5% S4020 Palkat Varhaisnuorisotyö ,0% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Partio ,5% 35 Rippikoulu ,8% S4180 Muut henkilöstömenot Nuorisotyö ,6% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Perhekerhotyö ,8% S4300 Palvelujen ostot Koulu- ja oppilaitostyö ,2% S4500 Vuokrat Diakonia ,8% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Yhteiskunnallinen työ ,0% S4800 Annetut avustukset Evankelioiminen ,5% S4900 Muut kulut Sielunhoito ,6% 60 Lähetys ,5% S4995 TOIMINTAKATE Kansainvälinen diakonia ja muu -26 kv.toiminta ,0% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti ,0% 94 Projekti ,7% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,2% 96 Projekti ,9% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2360 Töölön seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 66,10 % 64,70 % 63,80 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

79 VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Kulunut vuosi oli vilkkaan toiminnan vuosi Vartiokylän seurakunnassa. Koko vuotta värittivät monenlaiset erilaiset tapahtumat, jotka olivat olennainen osa vilkasta toimintaamme. Karkauspäivänä vietimme karkauspäivän karkeloita Vartiokylän kirkolla ja kaikkisekaisin-messua samassa paikassa. Palmusunnuntaina toteutimme aasivaelluksen, kiersimme elävän aasin perässä seurakuntamme kaikki kirkot, aloitimme sopalla Matteuksenkirkolla sieltä Puotilan kappelin kautta Vartiokylän kirkolle. Pääsiäisenä Matteuksenkirkossa kuvattiin pitkänä perjantaina ja pääsiäisaamuna tv-jumalanpalvelukset. Puotilan kappelissa järjestimme tahdon iltoja hääpareille ja joulukuussa ( ) siellä oli häätapahtuma. Uudenlainen vapaaehtoistoiminta, Puotilan kappelin olohuone, alkoi syksyllä Puotilan kappelissa täysin vapaaehtoisvoimin. Matteuksenkirkossa järjestettiin Helsingin seurakuntien yhteinen kastepäivä yhdessä Matteus församlingenin kanssa. Metroasemalla olimme perinteisesti tarjoilemassa glögiä ja piparia joulukuussa. Kahdessa tapahtumassa kohtasimme yhdessä vapaaehtoisten kanssa useita tuhansia itähelsinkiläisiä. Kauneimpia joululauluja lauloimme kirkkojen lisäksi paikallisissa pubeissa. Saimme myös toukokuussa piispan vieraaksemme. Syksyn aikana teimme yhdessä Matteus församlingenin kanssa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kuvaukset, joka oli seurakuntayhtymän järjestämä koulutus. Kirkot ja kappeli täyttyivät ääriään myöten erilaisissa tapahtumissa ympärivuoden. Erilaisten juhlien ja tapahtumien lisäksi jatkui seurakunnassa normaali perinteinen seurakuntatyö, jossa kohdattiin seurakuntalaisia kaikissa ikäryhmissä ja eri elämäntilanteissa. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vuoteen 2012 olimme asettaneet tavoitteita musiikkityöhön, vapaaehtoistoimintaan, jumalanpalveluselämän kehittämiseen ja toimintaan kauppakeskuksessa. Musiikkityössä kuorotoiminnan kehittäminen ja uusien kuorolaisten rekrytointi onnistui. Kolmen kerran kuoro ja päivälaulajat olivat uusia toimintamalleja joiden kautta saimme myös uusia laulajia kuoroihin. Lasten ja nuorten puolella aloitimme muskaritoiminnan. Bänditoiminta ja erilaiset kitarakerhot vetivät nuoria mukaan toimintaan. Uusi olohuone toimintamalli alkoi syksyllä Puotilan kappelissa. Toiminta oli täysin innokkaiden ja motivoituneiden vapaaehtoisten suunnittelema ja toteuttama. Vapaaehtoisten määrä kasvoi jokaisessa tiimissä. Jumalanpalveluselämän kehittämistä jatkoimme edelleen eri kirkoissamme. Vartiokylän kirkon lasten ja nuorten messuissa kävijämäärät lisääntyivät huomattavasti. Lapsikuoro ja nuorten bändi olivat mukana toteuttamassa messuja. Messujen kävijämäärään lisääminen viidellä sadalla henkilöllä verrattuna vuoteen 2011 onnistui. Itäkeskuksen kauppakeskuksessa emme pystyneet kehittämään toimintaamme siten kuin olimme suunnitelleet. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Seurakuntamme tilaresurssit ovat kokoomme nähden liian suuret. Tiloja on meillä neljässä paikassa yli 3000 neliötä. Väestömäärän perusteella optimi tilakoko meidän kokoiselle seurakunnalle olisi n.1800 neliötä. Nykyisellä tilamäärällä on vaikea saada tilojen käyttöastetta riittävän korkeaksi. Tilojen vuokrakustannukset nousevat myös kohtuuttoman suuriksi toimintaamme nähden. Matteuksenkirkossa ja Vartiokylän kirkoissa oli runsaasti omaa toimintaamme, Puotilan kappelin toiminnasta suurin osa oli muuta kuin meidän seurakuntamme toimintaa. Muille seurakunnille järjestetty toiminta rasittaa huomattavasti seurakuntamme taloutta. Vuoden 2012 aikana emme pystyneet taloudellisista syistä täyttämään kaikkia virkoja/työsuhteita. Lisää henkilöstöresursseja saimme kuitenkin rovastikunnallisen diakonian tiedotus-projektin kautta. Seurakuntayhtymän yhteiset tapahtumat, hankkeet ja painopisteet vaativat suurta työpanosta seurakunnan työntekijöiltä ja osa hankkeista tuli hyvinkin lyhyellä varoitusajalla toteutettavaksi. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Toiminnassamme olemme ottaneet huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Lajittelu on arkeamme kaikissa toimipisteissämme. Hankinnoissa pyrimme suosimaan luomu- ja Reilun kaupan- tuotteita. Nuorten ja nuorten aikuisten kanssa on järjestetty onnistuneesti Tuunaus-päiviä. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Tulevaisuus on täynnä haasteita ja samalla myös mahdollisuuksia. Liian suuret tilaresurssit pakottavat meidät päätöksiin luopua tiloista, vaikka luovumme joistakin tiloista jää meille vielä yhä toimivat tilat monimuotoiseen toimintaan alueellamme. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen antaa mahdollisuuden rikkaaseen ja laajaan toimintaan, vaikka toimintamäärärahamme tulevaisuudessa vähenevät. Sitoutuneet, motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijät luovat mahdollisuuden kohdata tulevaisuuden haasteet luottavaisin mielin.

80 2370 Vartiokylän seurakunta 2370 Vartiokylän seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,2% 03 Seurakuntatoimisto ,7% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,7% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,8% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,0% S3150 Maksutuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,9% 08 Aikuistyö ,5% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,6% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Tiedotus ja viestintä ,0% S3700 Tuet ja avustukset Musiikki ,9% S3800 Muut tuotot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,6% 31 Päiväkerho ,9% S4000 TOIMINTAKULUT Pyhäkoulu- ja lapsityö ,0% S4010 Henkilöstökulut Varhaisnuorisotyö ,5% S4020 Palkat Partio ,6% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Rippikoulu ,1% 36 Nuorisotyö ,0% S4180 Muut henkilöstömenot Erityisnuorisotyö ,1% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Perhekerhotyö ,7% S4300 Palvelujen ostot Koulu- ja oppilaitostyö ,0% S4500 Vuokrat Muu lapsi- ja nuorisotyö ,2% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Diakonia ,9% S4800 Annetut avustukset Yhteiskunnallinen työ ,2% 51 Evankelioiminen ,2% S4900 Muut kulut Sielunhoito ,5% S4995 TOIMINTAKATE Lähetys ,0% 70 Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,5% KEHYS10 Kehys yhteensä Muu seurakuntatyö ,0% 91 Projekti I Diakonia ,1% Kehyksen ylitys/alitus Projekti 2 Lähetys ,0% 94 Projekti ,9% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2370 Vartiokylän seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 62,30 % 60,70 % 58,80 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

81 VUOSAAREN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 SEURAKUNNAN TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Vuosaaren seurakunnan toiminta-ajatus on Jumalan rakkauden vastaanottamista ja viestittämistä sanoin ja teoin, sillä rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa (Room. 13:10). Seurakuntamme olennaisin tehtävä on kertoa ilosanomaa Jeesuksesta kansainvälisessä ja monikulttuurisessa Vuosaaressa. Toiminta-ajatuksemme toteuttaminen on mahdotonta pelkillä omilla ponnisteluillamme. Se on mahdollista ainoastaan Jumalan armosta, ja siihen seurakuntamme on turvautunut. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vuoden 2012 painopisteenä oli, että perustehtävät tulevat mahdollisimman hyvin hoidetuksi. Työntekijät ovat todella panostaneet siihen, että työt ovat tulleet hyvin tehdyksi. Vuoden 2012 toiminnassa on paljon ilonaiheita. Lapsityössä perhekerhoissa oli pientä nousua kävijämäärissä. Päiväkotien kanssa tehtävä yhteistyö on kukoistanut, niistä osallistutaan hyvin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin ja lapsityö kävi myös useasti päiväkodeissa vierailuilla. Uutelan joulupolku sai osakseen paljon positiivista palautetta. Nuorisotyössä K-18 nuorten aikuisten illat toimivat kaudella 2012 merkittävänä kohtaamispaikkana seurakunnan nuorille aikuisille. Iltojen osallistujat kokivat yhteyttä toisiinsa ja saattoivat jakaa elämässä pinnalla olevia ajatuksia ja tuntoja rukousta unohtamatta. Viime vuonna järjestettiin pääsiäisvaellus, joka keräsi runsaan osanottajamäärän pääsiäisen tienoilla. Pääjumalanpalvelusten osallistujamäärä nousi 9 %, konserttitoiminta oli vilkasta ja vapaaehtoisten panostus seurakunnan toimintaan eri muodoissaan jatkui vahvana. Kriisiryhmän valmistava viikoittainen lounas on tärkeä monelle alueen asukkaalle. Vapaaehtoisen pastorin vetämä raamattupiiri Johanneksen evankeliumista aloitti uutena, ja Kuninkaan illat evankelioivina tilaisuuksina vakiintuivat osaksi seurakunnan aikuis- ja vapaaehtoistyötä. Kaikesta hyvästä huolimatta myös haasteita riittää Helsingin viidenneksi suurimmassa seurakunnassa. Esimerkiksi iltapäiväkerhon erityislasten määrän kasvu asetti haasteita toiminnalle, kuten myös diakoniatyössä asiakastapaamisten määrien huomattava kasvu. Alue on diakonisesti erittäin haastava, ja moniongelmaiset asiakkaat kuormittavat työntekijöitä. Seurakuntamme lähetystyö kaipaisi päätoimista lähetyssihteeriä, mutta näillä taloudellisilla resursseilla siihen ei valitettavasti ole mahdollisuutta. Päiväkerhojen osallistujamäärässä oli pientä laskua, ja hautaan siunaamisissa väestörekisteriläisten osuuden nousu oli iso. Erityisesti nuorisotyö joutui säästötoimenpiteistä johtuen tulemaan pienenevillä resursseilla toimeen. Työntekijöiden työssä jaksaminen ja työilmapiiri ovat jatkossa entistä suuremman huomion kohteena. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Talouden heikkeneminen ei tullut yllätyksenä, mutta sen vakavuusaste yllätti koko työyhteisön sekä seurakuntaneuvoston. Neuvoston keväällä tekemä päätös leikata toimintamäärärahoja 1 2 prosenttia osoittautui loppukesästä aivan liian optimistiseksi. Vuoden 2013 budjetti olisi ollut lähes miinuksella, ja kolmen vuoden jälkeen jo yli puoli miljoonaa euroa. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut sitä, että meillä ei olisi ollut rahaa maksaa palkkaa lähes kolmasosalle työntekijöistämme kolmen vuoden päästä. Monen oli vaikea ymmärtää tätä, sillä olihan seurakunnallamme vielä säästöjä, mutta mm. yhtymältä saatavan rahan väheneminen sekä henkilöstökulujen jatkuva nousu aiheuttavat talouden nopean heikkenemisen. Meillä avautui mahdollisuus säästää henkilöstökuluissa virkavapauksien muodossa ja tartuimme siihen. Tämä tuotti tulosta eli saimme säästettyä yli viime vuonna. Säästö tuli todella tarpeeseen, sen avulla ja jatkamalla säästävällä linjalla pystymme turvaamaan pari vuotta tarvittavan työntekijämäärän seurakunnassamme. Iso seurakunta tarvitsee työntekijöitä, jotta voimme turvata toiminta-ajatuksemme mukaisen seurakuntatyön Vuosaaren alueella. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Seurakuntamme kantaa vastuuta ympäristön hyvinvoinnin puolesta. Ylläpidimme ekologisia käytäntöjämme, lajittelimme jätteet toimipisteissämme ja vuodesta 2012 alkaen olemme Reilun kaupan seurakunta. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakunnan jäsenmäärä jatkoi pienenemistään vuonna 2012, tosin vain 53 hengellä. Se on 343 henkeä vähemmän kuin vuonna Jäsenmäärä vuoden lopussa oli , ja seurakuntaan kuulumisprosentti oli 56,2 % joka on Helsingin neljänneksi alhaisin. Tämä on 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Vähenevä jäsenmäärä aiheuttaa talouden kiristymistä, se puolestaan lisää säästämistä, joka taas tuo haasteita työyhteisön työssä jaksamiseen. Yhä enemmän joudumme kiinnittämään huomiota työn rajaamiseen ja työyhteisön hyvinvointiin. Jatkamme Vuosaaren seurakunnan työilmapiirin kehittämistä jatkossakin. Monista haasteista huolimatta uskomme edelleen valoisampaan tulevaisuuteen, vaikka se tulee merkitsemään työntekijöiden määrän vähenemistä. Siksi meidän on säästettävä jo nyt luonnollisen poistuman kautta, ettemme joudu pakon edessä vähentämään tärkeimpiä resurssejamme eli työntekijöitämme. Yhä me luotamme, että Jumala pitää Vuosaaren seurakunnasta huolen.

82 2380 Vuosaaren seurakunta 2380 Vuosaaren seurakunta TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,5% 03 Seurakuntatoimisto ,1% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Jumalanpalveluselämä ,2% S3010 TOIMINTATUOTOT Hautaan siunaaminen ,2% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,5% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,8% S3150 Maksutuotot Aikuistyö ,3% S3300 Vuokratuotot Nuoret aikuiset ,4% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Tiedotus ja viestintä ,5% S3700 Tuet ja avustukset Musiikki ,9% S3800 Muut tuotot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,8% 31 Päiväkerho ,1% S4000 TOIMINTAKULUT Pyhäkoulu- ja lapsityö ,1% S4010 Henkilöstökulut Varhaisnuorisotyö ,0% 34 Partio ,8% S4020 Palkat Rippikoulu ,1% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Nuorisotyö ,6% S4180 Muut henkilöstömenot Erityisnuorisotyö ,7% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Perhekerhotyö ,5% S4300 Palvelujen ostot Koulu- ja oppilaitostyö ,7% 40 Muu lapsi- ja nuorisotyö ,2% S4500 Vuokrat Diakonia ,3% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Yhteiskunnallinen työ ,8% S4800 Annetut avustukset Evankelioiminen ,1% S4900 Muut kulut 55 Sielunhoito ,3% Lähetys ,2% S4995 TOIMINTAKATE Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,2% KEHYS10 Kehys yhteensä 91 Projekti I Diakonia ,1% Projekti 2 Lähetys ,1% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,6% 94 Projekti ,0% 95 Projekti ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2380 Vuosaaren seurakunta Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 58,90 % 57,60 % 56,20 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

83 JOHANNES FÖRSAMLING VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2012 VÄSENTLIGA DRAG I FÖRSAMLINGENS VERKSAMHET Johannes församling är en svenskspråkig cityförsamling som vill vara en mötesplats i stadens centrum med en medveten dialog kring livsfrågorna. Johannes församling vill förmedla livsmod och hopp till människor som allt mer känner sig främmande för kristen tro och traditionella värderingar. Enligt församlingsrådets prioriteringar skall Johannes församling satsa på ett mångsidigt utvecklande av barn- och familjearbetet samt arbetet bland unga vuxna. I framtiden kommer diakoniarbetet att få allt större betydelse. Johannes församling är en församling som gått in för att utveckla gudstjänstlivet i en mångsidig riktning. Förutom en rik liturgisk utformning strävar vi i församlingen till att utveckla medverkan i olika uppgifter i gudstjänsterna som en organisk del av frivilligarbetet. EVALUERING AV VERKSAMHETEN SAMT FÖRVERKLIGANDET AV DE UPPSTÄLLDA MÅLEN Verksamheten präglas av medvetenhet om den kritiska ekonomiska situationen. Alla planer är omöjliga att förverkliga. Det blir allt viktigare att genomföra en prioritering. Allt mer resurser bör sättas på fostran bland de yngsta församlingsmedlemmarna. Under året planerades en medveten satsning på att utveckla frivilligarbetet inom olika verksamhetsområden. Gudstjänstdeltagandet har inte nått upp till de mål som vi har föresatt oss. Ungdomsarbetet, som under många år varit utan verksamhetsutrymmen, har äntligen i slutet av året tagit nya utrymmen i bruk. Utrymmen i både andra och tredje våningen i församlingshuset på Högbergsgatan 10 togs i bruk under år 2012 och fyller nu syftet att vara centrum för verksamheten i vår församling. EVALUERING AV RESURSERNAS ANVÄNDNING Allt mera blir vi tvungna att överväga användningen av verksamhetsutrymmen. Det handlar snarast om att noggrant överväga vilka utrymmen som är meningsfulla att bibehålla och hur många verksamhetspunkter det är angeläget att upprätthålla. Den resursanvändningsplan som församlingsrådet initierat och som bearbetas av en arbetsgrupp, anger riktlinjer för verksamhetens utveckling och dess prioritering samt personalbehovet under de närmaste fem åren. Församlingsrådet ser det angeläget, för att inte säga nödvändigt, att församlingens budget redan inom nästa budgetår håller sig till de angivna ramarna. Personalstyrkan har nu nått ett definitivt maximum. Snarast handlar det om att se efter på vilka punkter personalen kan reduceras för att bättre motsvara de verkliga behoven. EVALUERING AV MILJÖVERKSAMHETEN Johannes församling är enligt beslut i församlingsrådet en ekologisk församling med hållbar livsstil och rättvis handel som konkretiseringar. I alla avseenden har Johannes församling inte konsekvent kunnat genomföra de uppställda målen, men vi vinlägger oss om en fortsatt fostringsprocess kring de globala värderingarna. Vi bör satsa på att öka medvetenheten om de ekologiska värderingarna bland medarbetarna och att finna praktiska handlingsmönster för kanalisering av denna medvetenhet. KONKLUSION FÖR PLANERING AV DEN KOMMANDE VERKSAMHETEN Den interna revision, som genomfördes under slutet av år 2011, innebär en fortsatt utmaning till att finna fungerande strukturer och rutiner inom organisationen. Under året 2012 företogs inget egentligt strategiarbete, som det alltså gäller att starta under våren Församlingsrådet har också utsett en arbetsgrupp för att utveckla en egen kommunikationsstrategi under slutet av år Trots dystra ekonomiska framtidsutsikter ser vi hoppfullt mot framtiden. Det gäller att känna in trender och i god tid förbereda åtgärder för att församlingen i verksamhet och ekonomi kan anpassa sig till situationen under kommande år.

84 2410 Johannes församling 2410 Johannes församling TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,1% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,5% S3010 TOIMINTATUOTOT Jumalanpalveluselämä ,5% 05 Hautaan siunaaminen ,0% S3020 Korvaukset Muut kirkolliset toimitukset ,4% S3150 Maksutuotot Muut seurakuntatilaisuudet ,0% S3300 Vuokratuotot Aikuistyö ,9% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Nuoret aikuiset ,4% S3700 Tuet ja avustukset Tiedotus ja viestintä ,8% S3800 Muut tuotot Musiikki ,7% 30 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,0% S4000 TOIMINTAKULUT Päiväkerho ,8% S4010 Henkilöstökulut Pyhäkoulu- ja lapsityö ,5% S4020 Palkat Varhaisnuorisotyö ,4% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Rippikoulu ,0% S4180 Muut henkilöstömenot Nuorisotyö ,6% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Erityisnuorisotyö ,0% S4300 Palvelujen ostot Perhekerhotyö ,3% S4500 Vuokrat Koulu- ja oppilaitostyö ,0% 41 Diakonia ,1% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Yhteiskunnallinen työ ,5% S4800 Annetut avustukset Evankelioiminen ,2% S4900 Muut kulut Sielunhoito ,2% S4995 TOIMINTAKATE Lähetys ,6% KEHYS10 Kehys yhteensä Kansainvälinen diakonia ja muu -22 kv.toiminta ,8% 90 Muu seurakuntatyö ,0% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,5% 98 Yhteisvastuu ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2410 Johannes församling Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 70,70 % 69,30 % 68,60 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

85 MATTEUS FÖRSAMLING VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2012 VÄSENTLIGA DRAG I FÖRSAMLINGENS VERKSAMHET Gudstjänstlivet och särskilt söndagens högmässa i huvudkyrkan är hjärtat genom vilket församlingslivet pulserat. Regelbundenheten i gudstjänstrytmen i de tre sidokyrkorna ger församlingens medlemmar goda ramar för gudstjänstfirandet. Lekmännens aktiva engagemang i olika uppgifter betonar mässan som hela församlingens gemensamma kraftkälla. I de kyrkliga förrättningarna möter församlingen årligen en stor del av sina egna medlemmar, men också andra församlingars medlemmar och personer som inte hör till kyrkan. Församlingen har utvecklat gudstjänstdiakonernas uppgift i gudstjänsten. Kyrktillhörigheten på Matteus församlings område är 76,7 % vilken är den högsta bland församlingarna i Helsingfors. EVALUERING AV VERKSAMHETEN SAMT FÖRVERKLIGANDET AV DE UPPSTÄLLDA MÅLEN Högmässan är i enlighet med målsättningarna den centrala mötesplatsen för församlingens medlemmar. Gudstjänsterna har mångsidigt riktat sig till olika målgrupper. Målmedvetna satsningar har gjorts på konfirmationsgudstjänster och familjegudstjänster. Inom barn- och familjearbetet har jul- och påskvandringarna samlat ett allt större antal deltagare, också genom att vuxna kunnat delta i dem. Barnkörsverksamheten har fått ett uppsving under året. Arbetet kring skriftskolan och hjälpledarutbildningen utgör basen för ungdomsarbetet. Ett målmedvetet arbete för att samla ungdomar efter skriftskolan har nu börjat bära frukt. Bibelskola har hållits under året och samlat medlemmar som har velat fördjupa sig i Bibeln. Samlingar som kan engagera vuxna församlingsmedlemmar, såsom Alfa-verksamhet eller motsvarande behöver utvecklas ytterligare i församlingen. Missionsverksamheten och den internationella diakonin har fortsättningsvis varit mycket aktiv. Församlingens bidrag till Finska Missionssällskapet och Kyrkans Utlandshjälp har ökat. Inom diakonisektorn ökar hjälpbehovet, vilket syns både i samtalen och i de bidrag som getts som understöd. Under året har en deltidssekreterare för frivilligarbetet inlett sitt arbete och detta har på många sätt påverkat verksamheten. En markant ökning av utnyttjandet av utrymmen i Matteuskyrkan har märkts under året. En omstrukturering av musikverksamheten har initierats för att effektivare kunna rikta musikinsatserna i församlingens liv. EVALUERING AV RESURSERNAS ANVÄNDNING Matteus församling har goda verksamhetsutrymmen och utrymmenas användning är mycket effektiv. Även om alla medarbetare inte har egna arbetsrum, har alla goda förutsättningar för att få arbeta och mötas. Satsningarna på arbetet bland barn och ungdom har burit frukt. Församlingsmedlemmar har aktivt engagerat sig i förtroendeuppgifter och ansvarsgrupper. Allt flera anmäler sig villiga att delta i olika uppdrag. EVALUERING AV MILJÖVERKSAMHETEN Församlingen använder rättvisemärkta produkter och sorterar avfallet. En fortsatt utveckling av miljöverksamheten är viktig. KONKLUSION FÖR PLANERING AV DEN KOMMANDE VERKSAMHETEN Erfarenheten av samlingar kring bordsgemenskap uppmuntrar till fortsatt planering av sådan verksamhet. Flera samlingar för församlingsmedlemmar, som ger en möjlighet att erfara att vi är många, behövs. En satsning på att ytterligare effektivera användningen av sociala medier och andra kanaler för att nå församlingsmedlemmar bör göras.

86 2420 Matteus församling 2420 Matteus församling TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,4% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,4% S3010 TOIMINTATUOTOT Jumalanpalveluselämä ,5% S3150 Maksutuotot Hautaan siunaaminen ,7% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Muut kirkolliset toimitukset ,9% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,2% S3700 Tuet ja avustukset Aikuistyö ,9% S3800 Muut tuotot Tiedotus ja viestintä ,2% S4000 TOIMINTAKULUT Musiikki ,2% S4010 Henkilöstökulut Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,0% S4020 Palkat Päiväkerho ,5% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Pyhäkoulu- ja lapsityö ,8% 33 Varhaisnuorisotyö ,3% S4180 Muut henkilöstömenot Rippikoulu ,8% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Nuorisotyö ,8% S4300 Palvelujen ostot Koulu- ja oppilaitostyö ,0% S4500 Vuokrat Muu lapsi- ja nuorisotyö ,0% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Diakonia ,1% S4800 Annetut avustukset Evankelioiminen ,8% S4900 Muut kulut Sielunhoito ,8% 60 Lähetys ,1% S4995 TOIMINTAKATE Kansainvälinen diakonia ja muu kv.toiminta ,7% KEHYS10 Kehys yhteensä Projekti I Diakonia ,5% 92 Projekti 2 Lähetys ,0% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,5% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2420 Matteus församling Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 78,40 % 77,80 % 76,70 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

87 PETRUS FÖRSAMLING VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2012 VÄSENTLIGA DRAG I FÖRSAMLINGENS VERKSAMHET Enligt den uttalade målsättningen i verksamhetsplanen har församlingen fortsatt att stöda och träna medlemmarna i församlingen till ett målmedvetet lärjungaskap. Lärjungaprocessen utvecklades framför allt i de mindre gemenskaperna i hemgrupperna integrerade i en större gemenskap i gudstjänsten. Församlingen har två traditionella gudstjänster och en progressiv eftermiddagsgudstjänst. Medlemsantalet i församlingen har också senaste år fortsatt att sjunka. En starkt bidragande orsak till detta är obalansen mellan antalet avlidna och födda. Församlingen arbetade målmedvetet på att anpassa personalresurserna till de krympande ekonomiska resurserna. Under året genomfördes under ledning av samfällighetens arbetsskyddschef en riskbedömning av de anställdas arbetsmiljö. EVALUERING AV VERKSAMHETEN SAMT FÖRVERKLIGANDET AV DE UPPSTÄLLDA MÅLEN Barn-arbetet har gått framåt med en stark tillväxt i mamma-pappa barngrupperna. Förnyelsen i skriftskolarbetet fortsatte med en modifiering av den nya modellen från I ungdomsarbetet och vuxenarbetet lärjungatränades de unga ledarna i mentorgrupper (huddles) och i konkreta arbetsuppgifter. Bibelundervisningen har en prioriterad plats i verksamheten med 1-2 bibelstudier per vecka. Arbetet bland kvinnor utvecklades genom bland annat kvinnobruncher. Missionsverksamheten har med marginal uppnått de uppställda målen. Diakoniprojektet , vars mål var en större grupp av frivilliga medarbetare, avslutades. Satsningen på ett större engagemang av frivilliga i diakoniarbetet fortsatte. Satsningen på ett nytt Petrus Center modifierades. EVALUERING AV RESURSERNAS ANVÄNDNING De personella resurserna är för stora i förhållande till budgeten. De ekonomiska resurserna för verksamheten är för små. Trots denna obalans har församlingen med växlande framgång försökt använda resurserna rationellt. Församlingens ekonomi gick c euro på minus år EVALUERING AV MILJÖVERKSAMHETEN Värnandet om miljön har regelbundet betonats genom att målmedvetet satsa på sortering av avfall och energibesparingsåtgärder. KONKLUSION FÖR PLANERING AV DEN KOMMANDE VERKSAMHETEN Församlingen bör fortsätta med att: 1) Arbeta för förverkligandet av ett gemensamt församlingscenter. 2) Fortsätta målmedvetet på lärjungaträning på alla nivåer i församlingen. 3) Arbeta för en mera diakonal medvetenhet i församlingen.

88 2430 Petrus församling 2430 Petrus församling TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,6% TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP Seurakuntatoimisto ,2% S3010 TOIMINTATUOTOT Jumalanpalveluselämä ,6% S3020 Korvaukset Hautaan siunaaminen ,0% S3150 Maksutuotot Muut kirkolliset toimitukset ,0% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,5% S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot Aikuistyö ,8% S3700 Tuet ja avustukset Nuoret aikuiset ,2% S3800 Muut tuotot Tiedotus ja viestintä ,1% S4000 TOIMINTAKULUT Musiikki ,1% S4010 Henkilöstökulut Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,8% S4020 Palkat Päiväkerho ,4% 32 Pyhäkoulu- ja lapsityö ,4% S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut Varhaisnuorisotyö ,1% S4180 Muut henkilöstömenot Rippikoulu ,0% S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät Nuorisotyö ,4% S4300 Palvelujen ostot Perhekerhotyö ,7% S4500 Vuokrat Koulu- ja oppilaitostyö ,8% S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muu lapsi- ja nuorisotyö ,4% S4800 Annetut avustukset Diakonia ,1% S4900 Muut kulut Yhteiskunnallinen työ ,0% 51 Evankelioiminen ,5% S4995 TOIMINTAKATE Sielunhoito ,6% KEHYS10 Kehys yhteensä Lähetys ,4% 91 Projekti I Diakonia ,5% Kehyksen ylitys/alitus Projekti ,0% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot TILASTO- JA TUNNUSLUVUT 2430 Petrus församling Väestötiedot Jumalanpalveluselämä Tav Kastetut Rippikoulun käyneet Jumalanpalvelukset os.yht Avioliittoon vihityt Pääjumalanpalvelukset os.yht Kuolleet Kirkolliset toimitukset,os Läsnäoleva väestö Ehtoollisvieraita yhteensä kirkkoon liittyneet Musiikkitilaisuudet,os kirkosta eronneet Muut tilaisuudet,os.yht alueella asuvat kirkkoon kuuluvuusprosentti 73,90 % 72,90 % 71,90 % Toimintatilastot Tav Partioryhmät, jäs.yht Lasten ryhmät, jäs Nuorten tilaisuudet, osallistujia Varhaisnuorten ryhmät, jäs.yht Isostoiminta, osallistujia Nuorten ryhmät, jäs.yht Diakonian asiakkaat Perhekerhotoiminta, os.yht Diakonian erityistilaisuudet, osallistujia Aikuistyön ryhmät, jäs.yht Lähetyksen ryhmät ja verkostot, jäseniä Kuorot ja soitinyhtyeet, jäs.yht Henk.koht. tapaamiset Vapaaehtoistoiminta, vapaaeht. ohj

89 DIAKONIAN PROJEKTIT DIAKONIAPROJEKTIT 2012 SEURAKUNTA KOHDE projektin kesto HERTTONIEMI Lapsiperheprojekti Perheelle parasta KALLIO Yhteyttä ja osall. Kallion srk:n vapaaehtoistoiminnassa Alppilan kirkko elämän keskus KANNELMÄKI Päihdekasvatusprojekti MALMI Nuorten tukipiste Solmu, diakoniset lapsiperheet jatko MEILAHTI Vapaaehtoistoiminnan kokonaiskehittäminen Diakonisen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen MIKAEL Vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti PAAVALI Vapaaehtoistyön kehittäminen ROIHUVUORI Päihdetyön projekti jatko TUOMIOKIRKKOSRK Vanhustyön projekti jatko Urbaanin diakonian projekti Dianna VARTIOKYLÄN ROV.K. Varhaisnuorisotyön monikulttuurinen hanke Diakoniatiedotus VARTIOKYLÄN SRK Vanhuksille parasta VUOSAARI Vanhustyön projekti Päihdeprojekti PETRUS Vapaaehtoistyön kehittäminen jatko YHTEINEN SRK-TYÖ Diakoniatyön kehittäminen Pienyrittäjien tuki TOISTAISEKSI JATKUVAT PROJEKTIT HERTTONIEMI Myllypuron aluetyöhön diak.työntekijän palkkaamiseen HUOPALAHDEN ROV.K. Projektityöntekijä maahanmuuttajatyöhön, (hyv. jatkovuodet ) YHTEINEN SRK-TYÖ Projektityöntekijä maahanmuuttajatyöhön, jatkovuosi Siirtyy Huopalahden rov.kunnalta KIINANKIEL.KAPPELISRK Kiinankielinen diakoniatyö DIAKONIAPROJEKTIT YHTEENSÄ

90 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät

91 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3020 Korvaukset S3150 Maksutuotot S3300 Vuokratuotot S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Yhteiset seurakunnalliset tehtävät TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,9% 03 Seurakuntatoimisto ,3% 04 Jumalanpalveluselämä ,1% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,2% 08 Aikuistyö ,1% 09 Nuoret aikuiset ,5% 10 Tiedotus ja viestintä ,9% 20 Musiikki ,8% 30 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ,1% 31 Päiväkerho ,0% 33 Varhaisnuorisotyö ,2% 35 Rippikoulu ,5% 36 Nuorisotyö ,8% 37 Erityisnuorisotyö ,8% 39 Koulu- ja oppilaitostyö ,4% 40 Muu lapsi- ja nuorisotyö ,6% 41 Diakonia ,6% 42 Perheneuvonta ,3% 43 Sairaalasielunhoito ,6% 44 Palveleva puhelin ,6% 50 Yhteiskunnallinen työ ,4% 70 Kansainvälinen diakonia ja muu -73 kv.toiminta ,2% 93 Projekti ,1% NOTKohdistamaton ,3% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot

92 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Yhteinen seurakuntatyö huolehtii seurakuntayhtymän perussäännössä mainituista yhteisistä koko kaupunkia koskevista tehtävistä. Se tukee seurakuntien työtä ja toimii seurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteiseen seurakuntatyöhön kuuluvat kasvatuksen ja seurakuntapalvelun, sairaalasielunhoidon, perheneuvonnan ja diakonian tehtäväalueet, joiden noin 115 työntekijän vastuualueet kattavat lähes neljäkymmentä eri työalaa. Toimintavuoden näkyvin tapahtuma oli yhteisen seurakuntatyön vastuulla olevan Kampin kappelin valmistuminen ja käyttöön siunaaminen kesäkuun alussa. Kappeli ja sen yhteinen toimintakonseptio Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa herätti mediassa suurta mielenkiintoa ja vuoden loppuun mennessä kappelissa kävi peräti neljännesmiljoona ihmistä! Kampin ostoskeskuksen ympäristö on Suomen vilkkain ihmisten liikkumispaikka. Sosiaaliviraston arvion mukaan kiinteä yhteistyö kirkon työntekijöiden kanssa kappelissa tarjoaa kiinnostavan areenan sosiaaliviraston strategian mukaiselle jalkautuvalle ja etsivälle sosiaalityölle. Kertomusvuonna yhteinen seurakuntatyö vastasi Helsingin seurakuntayhtymän yhteisestä jäsenyyden tukihankkeesta Jäsenelle parasta. Sen keskeisinä tavoitteina on kehittää Helsingin seurakuntien toimintaa jäsenlähtöisempään suuntaan, kartoittaa ja luoda edellytyksiä jäsenmäärän suotuisalle kehitykselle, toimia eri osahankkeiden koordinoijana sekä luoda uusia toimintatapoja yhdistämällä strategia, toiminta ja teknologia. Työskentelyä jatkettiin Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen jäsenstrategian pohjalta. Kärkihankkeista "Pienelle parasta" jatkui ja uudet kärkihankkeet "Osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa" sekä "Monimuotoinen hartauselämä" käynnistettiin. Jäsenyyden tukihankkeen ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyi vuoden 2012 lopussa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kolmen vuoden jatkokaudesta hankkeelle sekä nimesi uuden jäsenstrategian mukaisen kärkihankkeen "Nuorelle parasta" alkamaan vuoden 2013 alusta. Hankkeen ensimmäisten kolmen vuoden aikana on syntynyt myönteinen näkökulma yhteisille toimintatavoille, joiden toteuttamiseen kaikki seurakunnat ja yhteiset yksiköt osallistuvat. Yhteisen jäsenstrategian lisäksi valmistellaan jokaisen seurakunnan omaa jäsenyyden kehittämisohjelmaa sen pohjalta. Tätä varten seurakunnissa on nimetty jäsenyyden vahvistamisen kontaktiryhmät kevään 2012 aikana. Marraskuussa järjestettiin koko henkilöstöä koskeva työntekijäseminaari Helsingin Messukeskuksessa teemalla Ihmistä varten MItä se on. Osallistujia oli 868. Toimintavuoden aikana toteutettiin Internetissä joukkoistamiskysely Toiveiden kirkko ja siihen liittyvä -aivoriihi sekä Lapsiperhe ja seurakunta 2 - Kastamattomat -kysely. Seurakuntien kanssa yhteistyössä järjestettiin ensimmäinen Helsingin Kastepäivä , jolloin kastettiin 40 lasta. Internetiin avattiin yhteistyössä viestinnän ja seurakuntien kanssa toimiva rukous- ja palautekanava Itkumuuri.fi, klagomuren.fi. Yhteisen seurakuntatyön vastuulla on ollut vieraskielisen seurakuntatyön kehittäminen. Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät solmivat vieraskielistä seurakuntatyötä koskevan yhteistoimintasopimuksen ja perustivat yhteisen englanninkielisen työn papinviran. Vieraskielistä seurakuntatyötä on tehty ns. kotipesä-periaatteella, jossa eri kieliryhmillä on ollut oma isäntäseurakunta : arabiankielisellä seurakuntatyöllä Herttoniemen seurakunta, kiinan ja vironkielisellä työllä Kallion seurakunta ja venäjänkielisellä työllä Mikaelin seurakunta. Lisäksi tuettiin kansainvälisen seurakunnan IEC:n ja englanninkielisten anglikaanien toimintaa. Yhteinen seurakuntatyö vastasi seurakuntien koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan koordinoimisesta ja kehittämisestä. Seurakuntien IP-kerhoissa lasten määrä on ollut viime vuosina reippaassa kasvussa; vuonna 2012 yhteensä 775 lasta, 2011 yhteensä 718 lasta, vuonna 2010 yhteensä 676 lasta. Helsingin kaupungin antaman tuen suuruus perusopetuslain mukaiseen koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan oli (vuoden 2011 tuki oli ). ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Toimintaa ja tavoitteiden toteutumista on arvioitu jäljempänä tehtäväalueittain. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Yhteinen seurakuntatyö on asiantuntijaorganisaatio, jonka kuluista kolme neljäsosaa on henkilöstömenoja. Ennustetusta tiukkenevasta talouskehityksestä huolimatta yhteisen seurakuntatyön menot vuosina pystyttäneen pitämään kuitenkin kehysbudjetin puitteissa hallituilla säästötoimenpiteillä toiminnan suuremmin kärsimättä. Kunkin työalan toimintaa kehitetään ottaen huomioon kirkon yhteisen strategian Meidän kirkko suuntaviivat sekä vuoden 2013 aikana valmistuva seurakuntayhtymän uusi strategia. Toiminnalla pyritään vastaamaan strategian mukaisesti toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin. Jäsenstrategian pohjalta nousevien jäsenlähtöisten toimintojen avulla pyritään vahvistamaan etenkin nuorten aikuisten seurakuntayhteyttä. Haasteena on kansankirkon kehittäminen kansalaisten kirkoksi, jossa vapaaehtoisille seurakuntalaisille avataan entistä laajemmat mahdollisuudet osallistua julistukseen, kasvatukseen ja palveluun tasavertaisina palkattujen työntekijöiden rinnalla. Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen on yhteisen seurakuntatyön lähivuosien painopistealue.

93 Diakonian tehtäväalue YLEINEN DIAKONIA JA VAMMAISDIAKONIA 1. Toiminta-ajatus Yleinen diakonia- ja vammaistyö edistää, tukee ja kehittää diakoniatyötä koordinoiden, kouluttaen ja toteuttaen sitä yhteistyössä seurakuntien, yhteisten työmuotojen ja muiden toimijoiden kanssa. Vammaistyö hoitaa myös tehtäviä, joita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa erikseen jokaisessa seurakunnassa, mm. seurakunnallista toimintaa eri vammaisryhmille. 2. Tärkeimmät tapahtumat toiminnassa ja toimintaympäristössä Vammaistyön uudelleen organisoiminen on ollut iso prosessi. Kahden eläkkeelle siirtyneen työntekijän tilalle palkattiin yksi uusi työntekijä, samalla yhden vammaistyössä olleen diakoniatyöntekijän työn painopiste siirtyi kehitysvammaistyöhön. Kehittämishankkeen tuloksena alkanut laajempi yhteistyö seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön diakonian kanssa jatkui mm työalakohtaisilla rovastikunnallisilla tapaamisilla. 3. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoite 1. Työmuotojen toiminnan päivittäminen ja kehittäminen toimintaympäristöanalyysien pohjalta: Johtavan diakoniasihteerin siirtyessä muihin tehtäviin työala jäi ilman johtavaa työntekijää syyskuussa Tästä syystä päivitysja kehittämistyötä ei ole vielä päästy aloittamaan. Tavoite 2. Kirkon saavutettavuus-ohjelman toteuttamiseen osallistuminen. Esteettömyystyöryhmän työn jatkuminen asiantuntijaryhmänä: Saavutettavuusohjelma Saavu julkistettiin. Työntekijät ovat pitäneet asiaa esillä. Esteettömyystyöryhmä jatkoi toimintaansa asiantuntijaryhmänä. Tavoite 3. Erityissururyhmien surutyön kehittäminen käynnistetään: Lapsen suru -koulutuspäivään osallistui 102 työntekijää Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta. Kehittäminen jatkuu yhteistyössä Espoon seurakuntayhtymän ja Terhokodin kanssa. Tavoite 4. Varmistamme mielenterveystyön jatkumisen työntekijän eläkkeelle siirtymisen vuoksi: Eläkkeelle siirtyminen siirtyi vuoden 2013 loppuun. Kahdessa opinnäytetyössä kartoitettiin seurakuntien diakoniatyöntekijöiden odotuksia yhteisen seurakuntatyön mielenterveystyölle ja diakoniatyöntekijöiden verkostoyhteistyötä mielenterveystyössä. 4. Resurssien käyttö Kehitysvammaistyössä papin ja diakoniatyöntekijän eläkkeelle jääminen on aiheuttanut työn uudelleen arvioimista ja järjestelyjä. Kehitysvammaistyön papin toimenkuvaa laajennettiin kattamaan koko vammaistyötä. Diakoniatyölle lahjoitetut testamenttivarat (Tyyne Salmio: kehitysvammaistyö ja Alli Pelkonen: vanhustyö) ovat mahdollistaneet sellaisen toiminnan tarjoamisen vanhuksille sekä kehitysvammaisille, jota ei olisi ollut muuten mahdollista toteuttaa. Vapaaehtoiset ovat mahdollistaneet toiminnan toteuttamista erityisesti näkövammaistyössä. Johtavan diakoniasihteerin siirryttyä muihin tehtäviin syyskuussa 2012 viran täyttö siirtyi organisaatiouudistuksen myötä syksyyn Tehtävään ei ole otettu sijaista, vaan esimiestehtävät hoitaa yhteisen seurakuntatyön johtaja ja hallinnolliset tehtävät kriisirahaston sihteeri oman työnsä ohella. 5. Johtopäätökset Toiminnassa on näkynyt kehittämishankkeen tavoitteet siten, että toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyöstä seurakuntien diakoniatyön kanssa on tullut pysyvä toimintatapa. Vähenevien työntekijäresurssien ja muuttuvan toimintaympäristön vuoksi työnkuvia on käytävä läpi ja tehtävä niihin tarvittaessa muutoksia sekä pohdittava työn tavoitteita ja painopisteitä. Tavoitteena on, että eläkkeelle siirtyvän diakoniatyöntekijän virka täytetään. Kehittämishankkeen tavoitteiden mukaisesti vahvistetaan edelleen yhteistyötä seurakuntien kanssa jatkamalla vammaistyön yhdyshenkilömallin kehittämistä seurakunnissa. Diakonian näkyvyyden lisäämiseksi kehitetään nettisivuja niin, että kaikissa seurakunnissa on yhdenmukaiset diakonian sivut. Helppokäyttöisten sivujen myötä seurakuntalaisten on helpompi löytää tarvitsemansa tiedot.

94 6. Tilastot 2012 Asiakaskontaktit Asiakkaiden lukumäärä Säännöllisesti Tilaisuudet yhteensä kokoontuvat ryhmät, jäseniä yht Kriisirahasto avustukset yh-teensä kpl / 65 kpl ,11 73kpl ,24 95 kpl ,49 vuokrat / % luotot / % pikavipit / % perintä / % ,88 / 51 % ,67 / 45 % ,99 / 53 % 6 988,91 / 12 % ,03 / 1 281,28 / 15 % 2 % 4 729,42 / 1 000,00 6 % 1 % 7 120,27 / 12 % 9 091,67 / 13 % 6 364,97 / 8 % ulosotot / % 1 000,00 / 2 % 3 146,98 / 4 % 2 127,80 / 2 % muut / % ,05 / 23 % ,61 / 21 % ,31 30 % ERITYISDIAKONIA 1. Erityisdiakonian toiminta-ajatus Erityisdiakonia palvelee vangittuja, asunnottomia ja syrjäytyneitä päihteistä kärsiviä ja tukee seurakunnissa tehtävää päihdetyötä. Tavoitteena on auttaa ja tukea asiakasta elämänmuutokseen. 2. Tärkeimmät tapahtumat erityisdiakonian toiminnassa ja toimintaympäristössä Miesten hoitokoti Neulansilmä suljettiin, koska asuntolamuotoinen toiminta ei vastaa enää Helsingin kaupungin Oma nimi ovessa tuetun asumisen strategiaa eikä Neulansilmään voitu osoittaa enää asukkaita. Loput asukkaat sijoitettiin valmistuneisiin uusiin kohteisiin ja henkilöstö sijoitettiin erityisdiakonian muihin tehtäviin ja Lehtisaaren nuorisokotiin. Vapautuneiden tilojen uusien käyttötarkoitusten kartoittaminen aloitettiin. Ruskeasuolle tulevan ensisijaisesti nuorille aikuisille tarkoitetun tuetun asumisen asumisyksikön rakentamishanke käynnistyi. Erityisdiakonia tuottaa itse tukipalvelut ja toimii yhteistyössä Meilahden seurakunnan kanssa. Yhteistyötä Diakin kanssa tiivistettiin solmimalla puitesopimus opiskelijoiden osallistumisesta opintoihinsa liittyen erityisdiakonian eri tehtäviin. 3. Erityisdiakonian tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoite 1: Tukea seurakuntien päihdetyötä. Seurakuntien kanssa järjestettiin useita yhteisiä leirejä, lomaviikkoja, keskustelufoorumeja ja muuta toimintaa. Työnohjaus käynnistyi ja konsultaatiota tarjottiin. Naisten päihdeasioiden erityiskoulutus järjestettiin yhteistyössä Vantaan ja Espoon seurakuntayhtymien ja Sininauhaliiton kanssa. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Tavoite 2: Etsiä uusia yhteistyömalleja verkostoissa: Astu/Hietaniemen palvelukeskus, Vastuunkantajat ry ja Kovaosaisten ystävät ry. Monipuolinen yhteistoiminta toteutui Hietaniemen palvelukeskuksessa, Vastuunkantajat ry:n kanssa kuntoutuskoti Tarpoilassa. Kovaosaisten ystävät ry:n kanssa yhteystyö kriminaalityössä ei edennyt, koska yhdistys ei saanut hakemaansa rahoitusta. Sen sijaan vankien omaisten parissa tehtiin työtä leireillä, tapahtumissa ja joulujuhlassa. Merkittävät yhteistyökumppanit olivat Vapautuvien tuki ry, KRITS:n ja Vankien omaiset ry (VAO), Snellu ja Vantaan seurakuntayhtymä. Tavoite 3: Vapaaehtoistyö, työharjoittelun ja kuntouttavan työn kehittäminen: koulutus, tuki ja virkistys. Aktiivisten vapaaehtoisten määrä nousi edellisvuodesta. Kuusi työharjoittelijaa toimi kirkonpalveluskunnan ohjauksessa yhteensä 1v 8kk 10pv. Määrä koettiin sopivaksi resursseihin ja työtehtäviin nähden. Puolet työharjoittelijoista suoritti valvotun koevapauden aikaista työvelvoitettaan. Hyvänä yhteistyökumppanina oli Suomenlinnan vankila. Voimaannuttava yhteisö -koulutusta tarjottiin ensikertaa erityisdiakonian eri yhteisöille. Tavoite 4: Perustoiminnan toteuttaminen Hermannin diakoniatalolla: diakoniatalo on avoinna syys- ja kevätaikana kuutena päivänä viikossa, kesällä viitenä päivänä. Tavoite toteutui kiitettävästi työntekijöiden, vapaaehtoistoimijoiden, työharjoittelijoiden ja opiskelijoiden voimin. Kesällä jaettiin lahjoitusruokaa kahden kuukauden ajan, koska Pelastusarmeijan avustustyössä oli lomatauko. Tavoite 5: Taloudellisena tavoitteena Neulansilmän hoitokodissa on 90% ja tukiasunnoissa 85% käyttöasteen saavuttaminen, millä katetaan ko. menot.

95 Hoitokoti Neulansilmän käyttöaste alkoi laskea merkittävästi vuoden 2011 lopussa, kehityksen jatkuessa 2012 samansuuntaisena ja Astun kanssa neuvotellen päätettiin lopettaa hoitokoti Neulansilmän toiminta kokonaan. Käyttöaste oli 59,9 % ja tappiota tuli n Asuttamistoiminnan tukiasunnot olivat käytännössä jatkuvasti täynnä. 4. Erityisdiakonian resurssien käyttö Hoitokoti Neulansilmän lakkauttamisesta johtuvat henkilöstöjärjestelyt saatiin toteutettua joustavasti. Vapaaehtoistoimijoista oli aika ajoin pulaa, erityisesti päivätupa- ja ruokapäivinä. Aktiivisten vapaaehtoisten määrässä oli kuitenkin pientä lisäystä edelliseen vuoteen. 5. Johtopäätökset Vapaaehtoistoimintaan pyritään saamaan nuorempaa väkeä mukaan hyödyntämällä, Suurella sydämellä sivustoja ja rekrytoimalla vertaisohjaajia. Asuttamistoiminta tulee kasvamaan merkittävästi Ruskeasuon yksikön valmistuttua ja se edellyttää henkilöstöjärjestelyjä. 6. Tilastot Erityisdiakonia Asiakaskontaktit Tilaisuudet Ryhmät Leirit Retket Vapaaehtoiset Tukiasuntohuoneistot Neulansilmän käyttöaste 97,10 % 99,90 % 91,20 % ,9 % Erityisnuorisotyö 1. Erityisnuorisotyön toiminta-ajatus Apua ja tukea lapsille, nuorille ja perheille sinne ja siellä minne muu apu ei yllä. 2. Tärkeimmät tapahtumat Erityisnuorisotyön toiminnassa ja toimintaympäristössä Vankeudessa olevien vanhempien lasten vertaistukiryhmä Taimin käynnistyminen ja vankeudessa olevien vanhempien vanhemmuuden tukeminen vertaisryhmässä. Parisuhdekurssit samaa sukupuolta oleville pareille sekä trans-voimavaraleirin toteutuminen. Palveluoperaatio Saappaan päivystykset lähes joka viikonloppu ja 6 nuorisonhuolto tai festaripäivystystä. Tehtävään kutsuttujen saappaan vapaaehtoisten kouluttaminen itsenäisen päivystysvuoron hoitamiseen. Verkko ja chatti-auttamisen käynnistyminen Nettisaappaan ja Nettitupun osalta. Tarinateatteri-menetelmällä on toteutettu työnohjaus seurakuntien diakoniatyöntekijöille ja erityisnuorisotyönohjaajille. Suru- ja erokoulutusten toteuttaminen Espoon ja Kotkan kriisi- ja surutyötä tekeville seurakunnan sekä järjestöjen työntekijöille. 3. Keskeiset tavoitteet vuonna Työn rajaaminen, fokusointi ja keskittäminen olennaiseen Snellun strategian avaaminen Työn fokusointi ja olennaiseen keskittymisen haaste on jatkuvaa laaja-alaisella tehtäväalueella. Yhteisen ajan puitteissa työn avaamista on jatkettu ja keskitytty asiakastyön laadullisuuteen.

96 2. Asiakkuuden tukeminen sen synnystä päättymiseen kaikilla työaloilla Asiakastyön merkityksen ja työn sisällöllisen laadun tarkastelu. Asiakaskartoitukseen ja yhteneväiseen työskentelyyn on laadittu asiakashaastattelulomake. Henkilökohtaiseen asiakastyöhön tarvitaan terapeuttisten menetelmien lisäkoulutusta moniongelmaisen asiakaskunnan tukemiseksi. Koulutustarpeista on tehty aloite Helsingin hiippakuntaan. Yksityisten tahojen koulutukset ovat kalliita, eikä työnantaja niitä kokonaan kustanna, vaikka osaaminen tulee suoraan asiakaskuntaan. Sisällön luominen on kesken. 3. Työntekijän jaksaminen - työnohjaus, konsultointi, asiakaskokoukset, yhteinen jakaminen, työhyvinvointi. Työyhteisön kehittämiseen niin jaksamisen kuin yhteisöllisyyden näkökulmasta on kiinnitetty huomiota. Työyhteisön suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kehitystyö on aloitettu syksyllä 2012 (- 2015). Työskentely työilmapiirin parantamiseksi on kesken. Sitä toteutetaan yhteistyössä seurakuntayhtymän henkilöstöpalvelu-yksikön kanssa. 4. Rovastikuntakokouksiin osallistuminen Diakoniatyön ja nuorisotyön rovastikunnallisiin kokouksiin on osallistuttu tarpeen mukaan. Tavoitteena on ollut saada kontakti ryhmiin ja se on toteutunut. Yhteistyön määrä ja laatu on riippuvainen paikallisesta tarpeesta. Tiedonkulun tehokkuutta on keskitetysti parannettu diakoniatyön osalta vuoden 2012 aikana. Ympäristötavoitteet ympäristökasvatuksen lisääminen: Toiminnassa näkyy esim. ryhmien aloitusten yhteydessä. hankintojen ympäristövaikutukset ja eettisyys: Hankinnoissa suosittu myös second hand-tuotteita Snellun bussin kimppakyydit ja joukkoliikenteen suosiminen: Lisääntyneet edellisestä vuodesta 4. Erityisnuorisotyönkeskuksen resurssit Työntekijöitä 2012 kaikkiaan 9 joista yksi vastaanottotyöntekijä sekä yksi psykologi 5. Seuranta ja arviointi Työalakokouksissa ja työyhteisön kehittämispäivissä sekä toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä arvioidaan toteutunutta toimintaa työaloittain sekä koko työryhmän kesken. 6. Tilastotietoja 2012 Erityisnuorisotyö Asiakastapaamisia yhteensä Järjestettyjä koulutuksia 8 9 Puhelin- ja verkkoauttamisen kontakteja näissä osallistujia Työnohjaus - yksilötyönohjattavia -istuntoja Palveluoperaatio Saapas Kontakteja yhteensä x45 min 3 41x 45 min - ryhmätyönohjaus (5-6 hlö/ryhmä) - ryhmiä 2 3 Palveluoperaatio Saapas - istuntoja 70x45 partioita ja festareita min Palveluoperaatio Saapas Työ seksuaalivähemmistöjen vapaaehtoisia kanssa ryhmiä 2 2 Kriminaalityö ryhmiä vankiloissa näissä osallistujia näissä osallistujia Retki- ja leiritoiminta - vuorokausia yhteensä näissä kokoontumisia näissä osallistujia Tarinateatteri Pyhä Solmu - tilattuja esiintymisiä Kriminaalityö Huom. tarinateatterityönohjaus 6 4 muut tapahtumat ja on työnohjauksen tilastossa tapaamiset näissä osallistujia Monikulttuurisuustyö - nuorisotyö, toiminnassa mukana 50 50

97 KASVATUKSEN JA SEURAKUNTAPALVELUN TEHTÄVÄALUE 1. Toiminta-ajatus Kasvatus ja seurakuntapalvelu (KSP) on tehtäväalueillaan vastuullinen kumppani (a) seurakunnille kehittämällä ja tukemalla toimintaa, (b) verkostoissa toimimalla yhteistyötä edistäen ja (c) tehdessään seurakuntatyötä ja kohdatessaan ihmisen arjessa ja juhlassa. Olemme, jotta tässä kaupungissa syntyisi uskoa, toivoa ja rakkautta. 2. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Toiminta kytkeytyy lähes koko seurakuntatyön kirjoon diakoniatyötä lukuun ottamatta. KSP:ssä toimitaan kuudessa tiimissä, 28 työntekijän voimin ja lähes 20 työalalla. Varhaiskasvatus: Täydesti lapsi, Helsingin seurakuntien kehittämislinjaukset valmistui ja toimii pohjana seurakuntien omille linjauksille. Pienelle parasta kolmas yhteydenotto Ruusukorva ja Kyyhkynen valmistui. PiPakoulutuksen pilotit kahdessa seurakunnassa. Kastamattomat lapset tutkimus. Kastepäivä Nuoriso- ja koulutyö: Mestat verkkosivusto valmistui ja kaikki mukana rippikoulutiedotuksessa. Yhteisesti laaditut strategiset linjaukset vahvistettiin. Työ jatkuu Nuorelle parasta -hankkeena. Kouluun siunaamisen tutkimus. Oppilaitostyö: Ammatilliset oppilaitokset tutkimus valmistui ja työn edistäminen käynnistyi. Perustyö oppilaitoksissa vahvistui sopimusten ja tilojen kautta. Pääkaupunkiseudun yhteisen oppilaitostyön kehittäminen jatkui. Yhteiskunta ja kulttuuri: Pienyrittäjä-hanke jatkui ja toimintamalleja kehitettiin. Suomen Sosiaalifoorumi. Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön TVY:n kanssa työttömyystyön 20-vuotis juhlaseminaari. Osallisuus yhteiskunnassa kärkihankkeeseen osallistuminen. Lähetysjuhlien järjestelyt käynnistyivät. Perustettiin pääkaupunkiseudun vieraskielisen työn neuvottelukunta ja ohjausryhmä. Paperittomien ja liikkuvan väestön kysymykset eri toimenpiteiden kohteena. Kirkko soikoon festivaali Ennen kuulumatonta. Seurakuntapalvelu: Jäsentukihankkeen toteuttaminen seurakuntien kanssa suunnitellusti. Suvivirren viikko. Messuille osallistuminen. Markkinointiviestintä kirkkovuoden juhla-aikoina. Kristillinen Jooga ryhmät ja seminaari. Työntekijäpäivä. Itkumuuri, UTR-sivusto ja sosiaalisen median käytön kehittäminen. Lähetysjuhlat. Kampin kappeli: Avajaiset järjestettiin Taiteiden yö. Henkilökuntaa palkattiin 6 henkeä kirkon puolesta. Kastepäivä ja Vihkipäivä mm. Kappelilla. Kiinteää yhteistyötä kaupungin kanssa. Suuri medianäkyvyys ja vilkasta keskustelua kappelin ympärillä. Kävijämäärä ylitti kaikki odotukset. Saatu luotua vahvistuva brändi. 3. Tavoitteet vuodelle ja toteutumisen arviointi Jäsenelle parasta hanke. Hanke edistyi vuoden aikana. Sitä esiteltiin kaikissa seurakunnissa ja koordinaatioryhmät on perustettu. Kärkihankkeet ovat käynnissä. Tausta- ja tukitoimintoja on valmisteltu (mm. itkumuuri, prosessikuvaukset, Toiveiden kirkko kysely ja verkkopaneeli). Hanke sai jatkoa vuosille Ammatilliset oppilaitokset. Toteutettiin tutkimus ammattioppilaitosten ja seurakuntien yhteistyötilanteesta ja odotuksista. Aloitettiin oppilaitosten kanssa tehtävän työn kehittäminen seurakuntien kanssa. Pienyrittäjähanke. Hankkeessa on edistytty Yrittäjä-klinikan toiminnassa, jossa on mm. tarjottu vertaistukea. Pienlainarahasto-hanketta ei voida toteuttaa yhtymän puitteissa ja sille on etsitty muita kumppaneita mm. kaupunki. Ohjeistusta seurakuntien diakoniatyölle esitelty. Tiivistetty yhteistyötä Yrittäjäkummit ry:n kanssa. Nuorityön strategia. Laajalla yhteistyöllä laadittu nuorisotyön strategiset linjaukset vahvistettiin. Perustettiin työryhmä edistämään periaatteiden toteutumista seurakunnissa. Työ liitettiin jäsentukihankkeeseen. Vieraskielisen työn pysyvä rakenne. Perustettiin pääkaupunkiseudun neuvottelukunta sekä ohjausryhmä. Henkilöstöseminaari ja lähetysjuhlat. Toteutettiin henkilöstöseminaari, joka palautteen perusteella oli onnistunut. Lähetysjuhlien valmistelut on aloitettu. 4. Resurssien käyttö Kampin kappelin työntekijöiksi palkattiin toiminnanjohtaja, pappi, diakoniatyöntekijä ja nuorisotyöntekijä sekä kaksi vahtimestaria. Ammattikasvatuspastorin virka jätettiin täyttämättä. Jäsentukihankkeen Osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa kärkihankkeeseen palkattiin projektikoordinaattori vuodeksi. Sairaalalapsityössä lastenohjaajan toimi kasvatettiin 63 %:ksi. Lähetysjuhlien pääsihteeriksi nimitettiin projektisihteeri syyskuussa. Työn laajuuteen nähden resurssit ovat niukat, mutta riittävät. Jäsentukihankkeen muuttuessa pysyväksi toiminnaksi on punnittava, miten yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja spiritualiteettiin liittyvät haasteet resursoidaan.

98 5. Johtopäätökset Kasvatuksen ja seurakuntapalvelun yksikköön on koottu lähes kaikki seurakuntatyön työmuodot. Yksikön haasteena on tarjota seurakunnille työ- ja kehittämistukea sekä tehdä seurakuntien rinnalla työtä suoraan asiakkaiden kanssa. Jäsenlähtöisyyden tavoite vaikuttaa kaikkeen tehtävään työhön. Kirkko Helsingissä on konserninomainen kokonaisuus. Sisäisen yhteistyön onnistuminen on edellytys myös ulkoisille voitoille. Tästä syystä aloitettiin syksyllä oma prosessi perustehtävästä ja suhteesta seurakuntatyön kenttään. Tämän prosessin keskelle tuli myös Yskän organisaation muutoshanke. KSP:n haasteena on edellisten lisäksi myös fokusointi olennaiseen Kirkko Helsingissä tulevaisuuden rakentamisessa ja oikeaan osaamiseen panostaminen. Omalta osaltamme haluamme olla luotettava kumppani ja muutosagentti kohti hyvää tulevaisuutta. SAIRAALASIELUNHOIDON TEHTÄVÄALUE 1. Sairaalasielunhoidon toiminta-ajatus Sairaalasielunhoito toimii terveydenhuollossa ja vanhuslaitoksissa potilaiden ja asukkaiden, heidän omaistensa ja läheistensä sekä henkilökunnan parissa palvellen kohderyhmiä sielunhoidon keinoin sairauteen, kärsimykseen ja kuolemaan liittyvissä kriiseissä ja kysymyksissä erottamattomana osana hoitotyön kokonaisuutta. 2. Tärkeimmät tapahtumat sairaalasielunhoidossa ja toimintaympäristössä Sairaalapapit ovat huolehtineet työalan perustoiminnasta ja muista tarvittavista tehtävistä rauhallisemmissa oloissa edellisen vuoden henkilöstövaihdosten ja suurten sairaalajärjestelyjen jälkeen. Rakennus- ja peruskorjaushankkeet jatkuivat Meilahden alueella ja Malmin sairaalassa. Koskelan sairaalan 100-vuotista historiaa juhlittiin nykyisessä vanhustenkeskuksessa mm. juhlamessussa. Sopimusten edellyttämissä työhuone- ja toimitilajärjestelyissä on ilmennyt yhä useammin ongelmia eri hoitolaitoksissa säästöjen tai korjaustarpeiden vuoksi. Syyskaudella käynnistyi yhteisen seurakuntatyön organisaation kehittämiseen tähtäävä työskentely, jossa sairaalasielunhoito on asettanut tavoitteekseen turvata työalan johtamis- ja toimintaedellytykset ulkopuolisten hoitoorganisaatioiden laajalla ja vaativalla kentällä. 3. Sairaalasielunhoidon tavoitteiden toteutumisen arviointi Perustoimintoja kuvaavien tilastojen valossa toiminnan kokonaisuus on säilynyt monipuolisena ja viime vuosien keskimääräisellä tasolla. Vuosittaisessa vaihtelussa vähennystä on tällä kertaa ryhmäkeskusteluissa, yksityisissä ehtoollisissa ja kirkollisissa toimituksissa. Lisäystä puolestaan on henkilökohtaisissa keskusteluissa, yhteisissä ehtoollisissa, laitoksissa käydyissä työneuvotteluissa sekä koulutus- ja opetustehtävissä. Vuoteen 2011 verrattuna vaihtelu näyttää tapahtuneen jokseenkin samoissa toiminnoissa juuri päinvastaisiin suuntiin (ks 6 Tilastot). Tavoite 1: Sairaalapappien vastuualueet ja tehtävät järjestetään sairaala- ja henkilöstömuutosten vaatimalla tavalla erityisesti Meilahden klinikka-alueella yleissairaaloiden sekä naisten ja lasten hoitoaloilla. Sairaalapappien vastuualueet ja tehtävät sopeutettiin sairaaloiden osastosiirtojen ja olosuhteiden mukaisesti, mutta työalan ennakoidut henkilöstömuutokset ja niihin liittyvät työjärjestelyt eivät tulleet vielä ajankohtaisiksi. Vuonna 2012 Naistenklinikan korjaussuunnitelmat etenivät, ja uuden Lastensairaalan rakentamishanke käynnistyi. Tavoite 2: Kokonaisvaltaisen hoidon ja hengellisyyden vahvistaminen: 2.1. Sairaalasielunhoito ja diakoniatyö selvittävät yhdessä mahdollisuuksia vastata laajenevan kotisairaalahoidon ja vanhusten avohoidon tarpeisiin yhteistyössä seurakuntien kanssa. Tavoitteena on myöhemmin käynnistää toimintaan liittyvä projekti. Vireillä olleesta yhteistyöstä kehkeytyi jo 2012 suunnitelma sairaalasielunhoidon kolmivuotiseksi vanhustyön projektiksi Muut kaikki hylkää. Projektin suunnitelma ja rahoitus hyväksyttiin seurakuntayhtymässä siten, että virassa oleva sairaalapappi siirtyy projektityöhön 2013 alusta. Sairaalasielunhoidon tehtävien hoitamiseksi perustettiin vastaavaksi ajaksi määräaikainen sairaalapapin virka, joka myös täytettiin Geriatrian työalalla luodaan laitoksia varten koulutusmateriaalia kristillisen perinteen vahvistamiseksi ja hengellisen hoitamisen avuksi. Musiikkitoimintaan varataan erillinen testamenttimääräraha. Saattohoidon kehittämiseen on käytetty työalan valmistamaa materiaalia, jota kohtaan kiinnostus on kasvanut muuallakin. Hoitohenkilöstön avuksi on ryhdytty järjestämään osastoille hengellisen hoitotyön materiaalikoreja. Musiikkitoimintaan osoitetulla testamenttimäärärahalla (3000 ) voitiin järjestää muusikkovierailuja lukuisiin ehtoollis- ja hartaustilaisuuksiin ja musiikkitapahtumiin perinteisen Musiikkia sairaalaan -vapaaehtoistoiminnan ohella.

99 2.3. Sairaalasielunhoidossa liitytään kirkon kolmivuotiseen Pyhä -hankkeeseen, jossa vuoden 2012 teemana on Pyhän yhteydessä Nära det heliga. Teemavuoden painopisteinä ovat vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja hiljentyminen. Teemavuoden aihe on toteutunut luontevasti ja monipuolisesti sairaalasielunhoidon perustoiminnassa ja erilaisissa tilaisuuksissa siten, että kohderyhmillä on ollut mahdollisuus vuorovaikutukseen sairaalapappien ja toistensa kanssa, seurakuntayhteyteen, hiljentymiseen ja hengellisen elämän hoitamiseen. Monille jäsenille ja muille lähimmäisille sairaalasielunhoidon toiminta on ollut ainoa yhteys seurakuntaan. Jouluseimiperinne jatkui useissa sairaaloissa. Tavoite 3: Seurakuntayhtymän jäsentukihankkeeseen ja yhteisöilmeen kehittämiseen liittyen päivitetään työalan sähköinen ja muu tiedottaminen ajanmukaiseksi. Samalla avataan sairaalapappien yhteydet laitoksista kirkon verkkoon. Sairaalasielunhoidon tiedotteita, materiaalia ja yhteystietoja päivitettiin sekä seurakuntayhtymän että hoitoorganisaatioiden verkkoihin. Sairaalapappien välttämättömät etäyhteydet laitoksista yhtymän Sinfoon ja sisäisiin tiedostoihin saatiin toimimaan suhteellisen hyvin tietotekniikan asettamissa rajoissa. Kaikkia etäkäytön rajoituksia ei ole toistaiseksi pystytty ratkaisemaan. Tavoite 4: Laitosten henkilökunnalle järjestetään hyvinvointia tukevia henkisen virkistymisen ja hiljaisuuden päiviä. Tavoitteen mukaisesti järjestettiin yhteistyössä laitosten kanssa useille osasto- ja henkilökuntaryhmille hyvinvointi- ja kehittämispäiviä mm. Mustasaaressa. 4. Sairaalasielunhoidon resurssien käyttö Sairaalasielunhoidon toiminta-alueena Helsingissä on edelleen 26 hoitolaitosta. Työalan 23 viranhaltijasta kaksi on ollut osa-aikaeläkkeellä ja kaksi muussa osa-aikajärjestelyssä. Hallinto- ja esimiestehtävien sitoessa johtavan sairaalapapin työajasta valtaosan, on sairaalasielunhoidon kenttätyöhön käytettävissä ilman sijaisia noin 20 sairaalapapin työpanos. Työvoiman vajaus suhteessa toistaiseksi ennallaan säilyneeseen vastuualueeseen on vaikeuttanut palvelujen hoitamista ja yhteistyön kehittämistä. Tehtävien hoitoa täydennettiin yhden osa-aikaisen (60%) viransijaisen verran. Sairaalapapit ovat suunnitelleet ja kehittäneet toimintaansa neljässä työalaryhmässä yleissairaaloiden, geriatrian, psykiatrian sekä naisten ja lasten sairaaloiden hoitoaloilla. Yhteistyötä yhteisen seurakuntatyön muiden yksiköiden, seurakuntien, kirkon sairaalasielunhoidon ja ammattiyhdistyksen kanssa on tehty tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Pääkaupunkiseudun sairaalapappien tapaamisessa Meilahdessa oli aiheena elinsiirtojen eettiset kysymykset. Musiikkia sairaalaan -yhteistyötä on jatkettu osana vapaaehtoistyön koordinaattorin tehtävää. Vapaaehtoisten säännöllistä ryhmätoimintaa järjestettiin 10 laitoksessa ja noin 120 vapaaehtoisen voimin. Ryhmien ohella laitoksissa on ollut muuta musiikkitarjontaa mm. juhla-aikojen merkeissä. Yksi sairaalapappi sai valmiiksi erikoistumiskoulutuksensa, ja yksi aloitti työnohjaajakoulutuksen. Täydennyskoulutuksen painopisteinä olivat kriisi- ja traumakoulutus sekä saattohoito ja lapsen surun kohtaaminen. Yksi teologian opiskelija suoritti ohjatun sairaalaharjoittelun Helsingissä. Toimintavuoteen lähdettiin yhteisessä seurakuntatyössä vaaditun tiukan säästöbudjetin pohjalta. Sairaalasielunhoito on huolehtinut omasta säästöosuudestaan vastuullisesti, vaikka merkittävä osa säästöistä liittyykin henkilöstön ja sisäisten kulujen budjetointiin. Toiminnan käyttövarojen tulos on varsin tasapainoinen ja säästöjenkin osalta suunnitelman mukainen. 5. Johtopäätökset Tärkeiksi osoittautuneet sairaalasielunhoidon painopisteet on kirjattu myös jatkotoimintaan kolmivuotiskaudelle Työalalla varaudutaan jatkossakin ulkoisiin laitosjärjestelyihin ja sisäisiin työntekijämuutoksiin. Keskeistä on työalan resurssien ja toimintaedellytysten turvaaminen kirkon jäsenten ja muiden lähimmäisten palvelemiseksi vastuualueen laitoksissa kirkon ja seurakuntayhtymän strategioiden mukaisesti. Vanhustyön projektilla tuetaan seurakuntia ja vapaaehtoisia huolehtimaan sielunhoidosta ja palveluista muissa laitoksissa ja avohoidossa.

100 6. Tilastot Sairaalasielunhoito Sielunhoito (keskustelut ja hengell.tilais.) Henkilökohtaiset keskustelut Ryhmäkeskustelut Ryhmäkertoja Päivystystapaukset Kotikäynnit Jumalanpalvelukset, hartaushetket ja muut til Ehtoolliset Osallistujia Yksityiset ehtoolliset Osallistujia Rukoushetket (2008-) Muut kirkolliset toimitukset Koulutus- ja opetustoiminta Luennot, esitelmät ja oppitunnit Työnohjaus ja konsultaatiot Saatu koulutus Työnohjaus ja konsultaatiot Koulutustilaisuudet Yhteistyö Hoitoneuvottelut Työneuvottelut sairaalassa Työneuvottelut seurakunnan kanssa Oman työalan kokoukset ja neuvottelut PERHENEUVONNAN TEHTÄVÄALUE 1. Perheneuvonnan toiminnan olennaiset piirteet Asiakasmäärä ja yksilö-, pari- ja perheterapian modulimäärä laskivat edellisvuodesta. Toisaalta annetun työnohjauksen määrä lisääntyi. Hoidollisen työn vähenemiseen on myös vaikuttanut uuden, pareille suunnatun ryhmätyömuodon suunnittelu ja valmistelu sekä henkilöstössä tapahtuneet muutokset. Yksi työntekijä oli pitkällä virkavapaalla, ja siirtyi sen jälkeen osa-aikaeläkkeelle. Myös yksi osa-aikainen työntekijä siirtyi eläkkeelle. Kuluneena vuonna pidettiin 2 parisuhderyhmää ja 6 työnohjausryhmää. Asiakkaaksi pääsi 30.2% yhteydenottajista, mikä on edellisen vuoden tasoa. Vastaanottosihteerien haastattelujen määrä pysyi samana. Uusien asiakkaiden määrä nousi edellisestä vuodesta. Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä on saatu valmiiksi. Järjestelmä on valtakunnallinen ja otetaan käyttöön alkuvuodesta Juridisissa ongelmatilanteissa työntekijöiden käytettävissä on ollut konsultoiva lakimies. Psykiatrian erikoislääkäriin olisi voinut ottaa yhteyttä, jos asiakkaan kysymykset olisivat sitä vaatineet. 2. Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Työntekijäkunnassa ja toiminnan painotuksissa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen asetetut tavoitteet toteutuivat neuvottelutyössä, ryhmätoiminnassa, monikulttuurisessa ja vähemmistöjen parissa tehtävässä työssä, annetussa työnohjauksessa, koulutuksessa ja vastaanottotoiminnan kehittämisessä. Saatua työnohjausta on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkän aikavälin tarkastelussa sisäänpääsyprosentti on hyvä. Resurssien kohdentaminen oikein on pysyvä kehityshaaste, koska toiminnan ulkopuolelle jää jatkuvasti valtaosa yhteydenottajista. Tämä merkitsee myös asiakkaiden alkuarviointiin, uusiin työtapoihin ja asiakasvirran seurantaan perehtymistä. Korkea osaamistaso vaatii psykoterapeuttista koulutusta. Koulutustavoite on saavutettu hyvin. Asiakkaiden yleisimmät tulosyyt olivat vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, uskottomuus, psykososiaaliset kriisit ja elämänvaihekriisit. Suurin osa yhteydenottajista kuuluu ikäryhmään vuotiaat. 3. Arviointi resurssien käytöstä Henkilöstöresursseissa on ollut vajausta johtuen osa-aikaeläkkeelle ja eläkkeelle siirtymisistä sekä pitkistä virkavapauksista. Lisääntynyt koulutus on syventänyt työtapoja. Uutena työtapana voidaan mainita pareille tarkoitettu hoidollinen ryhmätoiminta. Valtakunnalliseen verkkoauttamisprojektiin on osallistunut kaksi perheneuvojaa. Vakiintuneen ajanvarauskäytännön lisäksi päätettiin ottaa käyttöön järjestelmä, joka takaa viikoittain nopean käyntiajan yhdelle uudelle asiakastapaukselle. Kehittämistarve on kuitenkin jatkuva; pysyviä ja keskeisiä kehittämisalueita ovat asiakkuuksien

101 priorisointi ja työtapojen arviointi. Viikoittain kokoontuva vastaanottotiimi arvioi asiakkaiksi pyrkivien kiireellisyysjärjestystä ja yhteisiä toimintaperiaatteita. Neuvottelutyö, ryhmätoiminta ja työnohjaus vaativat jatkuvaa ammatillista kehittämistä, mikä merkitsee panostamista henkilöstökoulutukseen, työnohjaukseen ja työyhteisön kehittämiseen. 4. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Panostetaan henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, työryhmän toimivuuteen ja ryhmätoimintaan. Pyritään mahdollisimman nopeasti ottamaan asiakkaiksi akuutissa kriisitilanteessa olevat ja kasvattamaan asiakkaaksi pääsevien osuutta kaikista yhteydenottajista sekä arvioimaan toimintaa. Yhteistyötä seurakuntien kanssa jatketaan työnohjauksen ja konsultaatioiden alueilla. Nykyiset resurssit eivät mahdollista asiakkuuksien merkittävää lisäystä. Laatuun ja työtapoihin liittyvät tekijät ovat keskeisessä asemassa työn kehittämisessä Yksilöneuvotteluja Työnohjaus parineuvotteluja yksilötyönohjausmoduleita perheneuvotteluja ohjattavia Kriisiryhmiä Ryhmätyönohjaus edellisissä jäseniä Ryhmiä Muita ryhmiä jäseniä edellisissä jäseniä Työnohjattavia yhteensä Vastaanottosiht. Haastatt Työyht. kehittämistoiminta Asiakkaita yhteensä Saatu työnohjaus, mod Annettu koulutus, mod / asiakkaista naisia kertaa 5 12 /4 12 /5 PALVELEVA PUHELIN 1. Palvelevan puhelimen työn toiminta-ajatus Palveleva puhelin (Pp) on kirkon sielunhoitotyötä. Sen tarkoituksena on tarjota valtakunnallisena palveluna puhelimitse välitöntä keskusteluapua elämän ongelmatilanteissa sekä tukea ja apua verkkoviestien välityksellä Palvelevan netin kautta. 2. Toiminta Palveleva puhelin päivysti joka ilta alkaen klo 18 sunnuntaista torstaihin klo 01 ja perjantaisin sekä lauantaisin klo 03 asti. Pääkaupunkiseudun Pp (Ppp) hoiti päivystystä klo 21 alkaen päivystyksen loppuun asti. Puhelinpäivystyksen hoitivat Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien työntekijät (459) sekä tehtävään koulutetut vapaaehtoiset seurakuntalaiset (73). Puhelimeen vastattiin pääkaupunkiseudulla kertaa. Eniten keskusteltiin sairauksista, yksinäisyydestä, elämänolosuhteista ja ns. perimmäisistä kysymyksistä. Miehet soittivat hieman naisia useammin. Keskustelut olivat luonteeltaan pääosin pohdinta- tai rupattelupuheluita, kriisikeskustelujen osuus oli 9 %. Palvelevaan nettiin saapuneista viestistä jatkokoulutetut vapaaehtoiset osallistuivat ammatillisesti ohjattuina Helsingissä 134 viestiketjuun. Netissä yhteydenottajat olivat enimmäkseen naisia (75 %) ja yhteydenotoissa keskusteltiin pääosin ihmissuhteisiin, elämänolosuhteisiin, ns. perimmäisiin kysymyksiin ja sairauksiin liittyvistä asioista. Netissä käsiteltiin puhelinta enemmän kriisitilanteita (23 %). Syksyllä Nettipappi-palvelu yhdistettiin Palvelevaan nettiin. Vapaaehtoisten päivystäjien säännöllinen työnohjaus toteutettiin 7 ryhmässä, työnohjaajia oli 6. Työnohjaajille oli oma konsultaationsa. Järvenpäässä oli toinen päivystyspiste, jonka päivystyksestä ja työnohjauksesta vastasivat Tuusulan rovastikunnan seurakunnat. Toimintaa koordinoi ja suunnitteli virkamiestyöryhmä, johon kuuluivat edustajat Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymistä sekä Keski-Uudenmaan seurakunnista ja Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskuksesta. Palvelevan puhelimen 24-tuntista kriisipuhelinvalmiutta pidettiin yllä yhteistyössä HeHun kanssa. Päivystäjien peruskurssille, työntekijöiden perehdytyspäiville, jatkokoulutuksiin sekä valtakunnallisille neuvottelupäiville osallistui 388 henkilöä. 3. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Keskustelujen määrälliset tavoitteet saavutettiin keskimäärin, ja edellisen vuoden keskustelujen määrä hieman ylitettiin. Osaa päivystäjistä turhautti jatkuvat mykkäsoitot sekä toistuvaissoittajien ja seksisoittojen suuri osuus, mikä tekee

102 tavoitteena olevan korkealaatuisen auttavan keskustelun haasteelliseksi. Yksi perehdytyspäivä peruttiin osallistujien puutteen vuoksi, muutoin koulutukset toteutettiin toimintasuunnitelman mukaan. 4. Resurssien käyttö Puhelinoperaattorin raportin mukaan nimenomaan iltayöllä on pula päivystysresursseista. Seurakunnat jättivät keskimäärin 4 seurakuntayhtymien tekemän sopimuksen mukaista jaettua päivystysvuoroa kuukaudessa hoitamatta. Vapaaehtoisia oli entistä vaikeampi saada työhön erityisesti juhlapyhinä. Koulutuksellista yhteistyötä tehtiin resursseja säästäen muiden pääkaupunkiseudulla puhelin- ja verkkoauttamistyötä tekevien tahojen, erityisesti SMS:n kriisipuhelimen ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. 5. Johtopäätökset Toimitilojen muuton jälkeiset tilakysymykset ja äänieritysongelmat vaativat edelleen ratkaisua. työnohjaukseen on resursoitava päivystyksen laadun takaamiseksi ja päivystäjien työssä jaksamiseksi. Koulutukseen ja 6. Tilastot Erillisinä tilastoina on laaja puhelutilasto, netin tilasto ja osallistujamäärät koulutuksiin. Palveleva puhelin Varsinaisia keskusteluja Mykkä- ja vikasoittoja Naissoittajia Miessoittajia Parisuhde tai perhe Yksin asuvat alle 25 v v v yli 64 v ikä ei tiedossa MUSTASAAREN TOIMINTAKESKUS 1. Toiminta-ajatus Mustasaari on helposti lähestyttävä, perheystävällinen, päihteetön ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Mustasaari tukee vieraidensa hengellisyyttä järjestämällä päivittäin hartaushetken ja kesäsunnuntaisin messun. Tämän lisäksi saaren työntekijät tarjoavat erilaista ohjattua toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Kesä- ja elokuu ovat erilaisten ryhmävierailuiden aikaa. Kesän suurin tapahtuma on juhannusjuhla. Heinäkuun kävijät ovat pääasiassa lapsiperheitä. Diakonisin perustein myönnettävät Mustasaari-kortit tuovat saareen vuosittain runsaasti vierailijoita. Kesän virallisten aukioloaikojen ulkopuolella Mustasaari on eri ryhmien ja yhteisöjen koulutus-, tyhy- ja virkistyskäytössä. Ryhmät ovat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun seurakuntien, eri järjestöjen, oppilaitosten, yritysten ja Helsingin kaupungin asiakkaita sekä henkilökuntaa. 2. Tärkeimmät tapahtumat Mustasaaren toimintaympäristössä 2012 Mustasaaren työntekijärakenne muuttui olennaisesti vuoden 2012 aikana. Saaressa työskenteli vain yksi ympärivuotinen viranhaltija ja 14 määräaikaista työntekijää. Blue Service Oy aloitti toimintansa saaressa alkaen ja ravintolatoiminta siirtyi kokonaisuudessaan heidän vastuulleen. Samaan aikaan alkoi yhteistyösopimus ISS:n kanssa, johon sisältyi yhden huoltomiehen työskentely saaressa kolmena päivänä viikossa koko kesäkauden ajan. 3. Mustasaaren 2012 tavoitteiden toteutumisen arviointi Ympärivuotisen viranhaltijan (toiminnanjohtajan) tehtäväkuvan täsmentyminen. Arviointi: Toiminnanjohtaja on kokonaisvastuussa kaikesta saaren toiminnasta ja toimenkuva on hyvin laaja. Tehtäväkuvaa tulee selkeyttää ja priorisoida sekä jakaa vastuuta. Mustasaaren kesätyöntekijöiden työnkuvien muotoutuminen.

103 Arviointi: Toimisto- ja kesäteologin tehtäväkuvat ja työnjako muodostuivat toimiviksi jakamalla eri vastuualueita. Pihatyöntekijät ja ISS:n huoltomiehen yhteistyö toimi hyvin. Siivoustyö säilyi entisellään. Aukioloaikojen, hinnoitteluiden ja keskeisten toimintojen uudelleen tarkastelun myötä saavutetaan säästöjä ja olennaiseen keskittymistä. Arviointi: Säästötoimet onnistuivat ja budjetti alittui. Mustasaari ei ollut auki viikonloppuisin. Ryhmiä ja toimintoja keskitettiin samoille päiville ja peruutusehdot otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. Mistään aiemmasta toiminnasta ei luovuttu, vaikka resurssien määrä väheni. Ravintolatoiminnan ulkoistamisella saavutetaan kustannusten säästöjä ja yhteistyö Blue Servicen kanssa toimii saumattomasti. Arviointi: Ravintolatoiminta jäi plussan puolelle. Perehdyttäminen saaren käytäntöihin vei runsaasti aikaa. Yhteistyö muotoutui kesän aikana toimivaksi. 4. Mustasaaren resurssien käyttö Saaressa on vain yksi viranhaltija. Tilanne on haavoittuvainen ja kuormittava. Kesätyöntekijärekrytointi oli onnistunut ja työntekijöitä oli riittävästi. Yhteistyö seurakuntien ja muiden tahojen kanssa oli tiivistä 5. Johtopäätökset Mustasaaren suosio kasvaa vuosi vuodelta. Toiminnan kannalta oleellista on pätevä ja riittävän suuri henkilökunta. Työntekijärakenteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi on turvattava. toiminnanjohtajan sijaistaminen loma-aikoina ja vapaapäivinä sekä vastuun jakaminen sesonkiaikoina. Saareen tulee palkata toimistonhoitaja vähintään puoleksi vuodeksi (huhti-syyskuu). Resurssien vähenemisestä johtuen jatkossa mietittävä, mikä on Mustasaaren keskeisin tehtävä. Mustasaari Kävijämäärä Seurakunnalliset lapsiryhmät Ei seurakunnaliset lapsiryhmät Seurakunnalliset aikuisryhmät Ei seurakunnalliset aikuisryhmät Mustasaari-kortit Teatterin katsojaluvut Juhannusjuhlat

104 3000 Yhteinen seurakuntatyö TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3020 Korvaukset S3150 Maksutuotot S3300 Vuokratuotot S3650 Kolehdit ja lahjoitustuotot S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Yhteinen seurakuntatyö KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP Yhteiset kustannukset Kasvatus ja seurakuntapalvelu Erityisnuorisotyö Diakoniatyö Erityisdiakonia Perheneuvonta Palveleva puhelin Sairaalasielunhoito Mustasaari Muut työalat ja projektit Yhteensä

105 LEHTISAAREN NUORISOKOTI 1.Toiminnan olennaiset piirteet Nuorisokodin tehtävänä on hoitaa ja kasvattaa vuotiaita tyttöjä, tarjoten heille turvalliset puitteet iän mukaiseen kasvuun ja kehitykseen. Tehtävää toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaalitoimen, nuoren perheen sekä muun lähi- ja tukiverkoston sekä viranomaisten kanssa. Yhteistyö on aloitettu myös muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. 2.Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Nuorisokodin toimintaa ohjaa ostosopimuksessa asetetut laatuvaatimukset sekä toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet, joita päivitetään jatkuvan arvioinnin ja saadun palautteen perusteella. Kasvatus- ja hoitotyössä noudatamme yhteisesti sovittuja linjoja Helsingin muiden nuorisokotien kanssa. Nuorisokodin toiminta on jaettu kahdelle osastolle: Noomi ja Ruut. Tytöt sijoittuvat osastoille vapautuvien paikkojen perusteella. Jokaisella nuorella on omaohjaaja. Noomi osastolla työtä tehdään parityönä ja Ruut-osastolla yksilötyönä. Vuoden tavoitteiksi ja haasteiksi oli asetettu mm. vuorovaikutustaitojen sekä nuoren ja hänen perheensä kohtaamisen parantaminen ja yhteisen toiminnan lisääminen. Tavoitteita on saavutettu työnjakoa selkeyttämällä, lomakkeita ja esitteitä sekä sääntöjä uudistamalla ja yhtenäistämällä. Asiakaspalautejärjestelmä on ajantasaistettu. Yhteistä toimintaa on lisätty säännöllisten toimintailtojen ja viikonloppujen avulla. Myös nuorisokodin ulkopuolelle suuntautunut virkistystoiminta on lisääntynyt: kesäleiri, kylpylämatka jne. Omaohjaajuuden vankistuminen ja lisääntynyt työ perheiden kanssa on parantanut vuorovaikutusta ja sitouttanut nuoria tulevaisuutensa suunnitteluun sekä nuorisokotiin. Asiakaskuntamme koostuu psyykkisesti oirehtivista, käytöshäiriöisistä, rajattomista, päihteitä käyttävistä, syömishäiriöisistä sekä riittävästä hoidosta ja huolenpidosta vaille jääneistä nuorista. Nuorten ikäjakauma on ollut 14-18, painottuen yli 17-vuotiaisiin. Uutena asiakasryhmänä on ollut hoidontarpeen arviointiin tulleet nuoret. Työryhmässä on kehitetty heitä varten uusi prosessi. Kehitämme edelleen toimintaamme lastensuojelun muuttuvia tarpeita vastaaviksi. 3.Arviointi resurssien käytöstä Helsinki osti kuluneelle vuodelle 3836 hoitopäivää, joista toteutui Vuoden kuluessa hyvitimme Helsingille 74 päivää ja yhteisneuvottelussamme joulukuussa sovimme, että hyvitämme vuoden 2013 aikana vielä 282 päivää ns. ylimääräisenä hoitopaikkana. Aloitimme yhteistyön Espoon kaupungin sosiaalitoimen kanssa, joka osti meiltä 322 hoitopäivää. Syynä käyttämättä jääneisiin hoitopäiviin oli pääasiassa Helsingin sote-uudistus, jonka vuoksi asiakasohjaus ei sujunut. Lisäksi vaikeasti hoidettavien nuorien määrä on edelleen kasvussa. Nuorisokodissa on remontoimalla ja lukitusta tehostamalla pyritty vastaamaan tähän tarpeeseen. Lisäksi henkilöstön motivoimista, perehdytystä, kustannustietoisuutta, työturvallisuutta, tyky-toimintaa ja koulutusta on kehitetty. Työnohjaus on kolmenviikon välein ja psyk.konsultaatio noin kerran kuukaudessa. Lisäksi on mahdollista saada henkilökohtaista työnohjausta. Henkilöstöstä kaksi pitkäaikaista työntekijää siirtyi eläkkeelle ja yksi työntekijä äitiyslomalle. 4.Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Lastensuojelun palveluiden kilpailutus työllisti ja aiheutti epävarmuuden tunneta henkilöstössä. Kilpailutuksen tuloksena Lehtisaaren nuorisokoti hyväksyttiin palveluntuottajaksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille. Seuraavat neljä vuotta palveluitamme ostetaan sijoitustarpeen mukaan, mikä aiheuttaa epävarmuutta tulokertymässä, siksi vapautuneita virkoja täytettiin määräaikaisilla työntekijöillä ja suuntaus jatkunee, koska vielä ei ole varmuutta asiakkaiden määrästä. Määräaikaiset sopimukset on tehty yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Vakituisilla, ammattitaitoisilla sijaisilla on paikattu äkillisiä työvoimatarpeita. Yksi työntekijä on ollut heinäkuusta alkaen vuorotteluvapaalla. Uusi äitiysloma on alkamassa sekä edellisen äitiysloman jatkuminen hoitovapaana vuoden 2013 loppuun, joten henkilöstö muutokset jatkuvat edelleen.

106 3290 Lehtisaaren toimintakeskus TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3020 Korvaukset S3150 Maksutuotot S3800 Muut tuotot 20 0 S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4995 TOIMINTAKATE Talousarvion ylitys/alitus Lehtisaaren toimintakeskus KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP Yhteiset menot Noomi Ruut Yhteensä

107 GEMENSAMT SVENSKT FÖRSAMLINGSARBETE VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2012 VÄSENTLIGA DRAG I VERKSAMHETEN Verksamhetsåret präglades framför allt av sommarhemmet Lekholmens 75-årsfestligheter samt av att den svenska diakoniarbetaren inom gemensamt församlingsarbete anslöt sig till den svenska enhetens arbetslag, trots att tjänsten ännu finns i centralen för gemensamt församlingsarbete. Lekholmens jubileumsår förlöpte väl, med festligheter och festpublikationer, men också med inledande av nya former av verksamhet. Det svenska specialdiakoniarbetet införlivades väl med enhetens övriga verksamhet. SvEn fortsatte att förbereda en förstärkning av sitt uppsökande ungdomsarbete genom att inleda ett pilotprojekt med mentorsverksamhet för ungdomar som hotas av marginalisering och utslagning. Arbetet med att uppgöra en strategi för gemensamt svenskt församlingsarbete för åren avbröts i väntan på beslut inom rikskyrkan rörande det kyrkliga arbetets organisation, färdigställandet av Helsingfors kyrkliga samfällighets helhetsstrategi samt resultatet av arbetet med att förnya det gemensamma församlingsarbetets organisation. Inom flera arbetssektorer noterade man under verksamhetsåret en ökad efterfrågan på stödsamtal och själavårdssamtal. EVALUERING AV VERKSAMHETEN SAMT FÖRVERKLIGANDET AV DE UPPSTÄLLDA MÅLEN Tomasmässan Tomasmässan har i medeltal ca 30 deltagare. Under året firades sju mässor med sammanlagt 229 deltagare. Tomasmässan är en själavårdande och diakonal verksamhet med en egen förbönsgrupp. En av mässorna genomfördes i samarbete med handikapparbetet och omsorgsprästen. Musiken i mässan har skötts av en jazztrio med försångare. Målen för verksamheten uppnåddes. Information Under verksamhetsperioden bedrevs centraliserad informations- och kommunikationsverksamhet via så många medier som möjligt till stöd och utvidgning av de svenska församlingars information. Annonssamarbetet med huvudstadsregionens svenska församlingar fortsatte och styrgruppen utvidgades. Samarbetet gäller främst den återkommande annonsen Söndag Kyrkdag i Hbl, men i viss mån även andra annonser. Det stiftsomfattande informationssamarbetet fortsatte också. Samfällighetens nya webbsajt togs i bruk. Informationen och kommunikationen utvidgades också till de sociala medierna. Lekholmens 75 års jubileum betingade en stor satsning på informationen om jubiléet och materialproduktionen i samband med detsamma. Enhetens chef presenterade det gemensamma svenska församlingsarbetet för gemensamma kyrkofullmäktige. Målen för verksamheten uppnåddes. Gemensamt barn- och ungdomsarbete På Lekholmen hölls åtta konfirmandläger samt ett familjeläger. Dessutom ordnades ett programveckoslut i samarbete med FKS och ett avslutningsveckoslut. Under hösten hölls tre svenska weekendläger. Det totala antalet övernattningar på Lekholmen i den svenska verksamheten uppgick till 4213 (2011: 4106), av vilka holmbornas övernattningar var 453 (2011: 414). Antalet bokförda dagsgäster var 627 (2011: 705). Dagsgästernas minskning beror på att alla läger inte ordnade föräldrabesök. Lekholmsverksamheten fyllde 75 år och firades med jubiléum och festmässa 10.6 där biskop Björn Vikström medverkade. Till jubiléet utgavs boken All tid på Lekholmen i samarbete med Fontana Media. I samarbete med filmstuderande på yrkeshögskolan Arcada producerades filmen Det stora i en liten ö. Hemsidan förnyades. Under sommaren firades 38 gudstjänster av olika slag med i medeltal 67 deltagare och 118 gemensamma andakter med i medeltal 55 deltagare. Antalet andakter ökade tack vare höstverksamheten. På hösten fortsatte grundrenoveringen av byggnaderna. Jungfruburen och Kapellets tak renoverades. Det gemensamma ungdomsarbetet koordinerades inom ungdomsarbetarsamlingen PULS som förutom verksamheten på Lekholmen koordinerade deltagandet i Ungdomens Kyrkodagar och Höstdagarna. Förutom arbetsgrupper inom samfälligheten har pastorn för fostran medverkat i Krisgruppen för skolor och daghem samt i Klaarigruppen som är det svenskspråkiga rusmedelsförebyggande arbetet för barn och unga i Helsingfors. Familjerådgivning Familjerådgivningen erbjöd terapeutiska stödsamtal åt par och enskilda i församlingarnas hus i Berghäll. Familjerådgivningen kunde ta emot flera klienter än tidigare. Samarbetsnätverket kring Svenska Familjecentret i Helsingfors och kontakten med olika svenska aktörer i branschen fungerade väl, bl.a. ordnades gemensamt ett seminarium om tidigt stöd för utsatta familjer. En familjerådgivare slutförde sina behörighetsgivande studier, så att de båda ordinarie tjänsteinnehavarna nu är behöriga för sin tjänst. Målen för verksamheten uppnåddes. Samtalstjänst Församlingarnas Samtalstjänst finansierades av 27 samfälligheter/församlingar i södra Finland och dejoureringen sköttes av 6 församlingsanställda och 70 lekmannajourhavande från fem samfälligheter i huvudstadsregionen. Jouren var öppen alla dagar kl på det riksomfattande numret Riksnumret har två linjer varav den ena bemannas av Österbotten kl och av jouren i södra Finland kl Under tiden är de båda linjerna i bruk samtidigt. Under året tog man i södra Finland emot 712 samtal av vilka 588 utvecklades till egentliga stödsamtal. Under hösten 2011 inleddes en grundkurs för nya dejourer. Kursen hade fem deltagare och avslutades i januari 2012.

108 Nätjouren på svenska har hittat sin form och antalet meddelanden till nätjouren ökade till knappa hundra på ett år. Nätjouren har följande adress: Ett tjugotal dejourer deltog i Palveleva puhelins och Samtalstjänsts riksomfattande rådplägningsdagar, som hölls i Björneborg samt i Huvudstadsregionens telefonhjälpares gemensamma utbildningsdag. Kartläggningen av möjligheterna till att öppna en andra dejoureringspunkt fortsatte. Målen för Samtalstjänstens verksamhet uppnåddes. Arbete bland studerande Verksamhetsåret präglades av en oväntat stor efterfrågan på själavård, till stor del beroende på oväntade dödsfall inom högskolevärlden. Som ny verksamhetsform påbörjades en bollspelskväll i Alphyddans kyrka varje vecka. Studerande engagerades i Tomasmässan, verksamheten på Lekholmen samt informationsvcerksamheten. Festfilmen Det stora i en liten ö gjordes av studerande. Studentprästen var under terminerna regelbundet veckovis anträffbar i de svenska högskolorna i Helsingfors och fungerade som nationspräst i Vasa nation. Studentprästen var medlem av studentomsorgsteamet vid yrkeshögskolan Arcada, fungerade som ordförande för domkapitlets i Borgå stift kontaktgrupp för studerande till kyrkliga yrken och fungerade som fakultetskaplan för svenskspråkiga teologie studerande vid Helsingfors universitet. Pastorn för fostran fungerade som studentpräst i yrkesinstitutet Prakticum. Johannes församling deltog i verksamheten i Prakticum. Målsättningarna för verksamheten uppnåddes. Vuxen- och kulturarbete Kulturverksamheten präglades av Lekholmens 75-årsjubileum. Boken All tid på Lekholmen, skriven av Magnus Lindholm, filmen Det stora i en liten ö, gjord av Thomas Vikfors och Niclas Johansson, samt en utställning om Lekholmen, sammanställd av Magnus Lindholm, ingick i festligheterna. Lekholmens vänner och sammanslutningen för män Helsingfors herrar fortsatte sin verksamhet. Enhetens personal medverkade vid olika tillfällen på begäran i program i föreningar, utbildningsanstalter, på seminarier och i media. Målsättningarna för verksamheten uppnåddes. Specialdiakonin Inom den finskspråkiga Centralen för gemensamt församlingsarbete finns en svenskspråkig diakonitjänst. Arbetet ingår i det gemensamma svenska församlingsarbetet. Specialdiakonin stöder svenskatalande personer med funktionshinder och mental ohälsa, anhöriga, och deras stödpersoner. Arbetet sker i olika nätverk. Verksamhetsidén är att verka för att ett funktionshinder eller mental ohälsa inte är hinder för ett bra liv. Vid sidan av basverksamheten ordnades en specialskriftskola på Lärkkulla för utvecklingsstörda personer. Stödpersonverksamheten 4 betydelsefulla timmar fyllde 10 år. I samarbete med Folkhälsan i Nyland ordnades rekreationsdagar för anhörigvårdare och därtill i egen regi rekreationsdagar för anhörigvårdare och stödpersoner. Efterfrågan på arbetshandledningar ökade. Målsättningarna för verksamheten uppnåddes. EVALUERING AV RESURSERNAS ANVÄNDNING Enheten för gemensamt svenskt församlingsarbete utför de uppgifter som påförs enheten i Helsingfors kyrkliga samfällighets grundstadga. Resurserna har varit tillräckliga, men arbetet bland studerande och unga vuxna utförs på en absolut miniminivå, vilket inte motsvarar de målsättningar som har ställts upp i samfällighetens strategi. Enligt överenskommelse med Centralen för gemensamt församlingsarbete så ingick det svenska specialdiakoniarbetet i SVEn:s verksamhet, trots att tjänsten och verksamhetsmedel finns i Centralen. EVALUERING AV MILJÖVERKSAMHETEN Enheten har haft en representant i samfällighetens miljögrupp. På Lekholmen har man beaktat miljöfrågor inom fostran. Skapelsens söndag firades på Lekholmen under sommaren KONKLUSION FÖR PLANERING AV DEN KOMMANDE VERKSAMHETEN Enheten utför de specifika uppgifter som samfällighetens grundstadga påför den till nytta för särskilt de svenska församlingarnas medlemmar. Enheten och församlingarna utför i samråd också annan gemensam verksamhet. Arbetet med att tydliggöra enhetens plats i samfällighetens organisation har inletts. Enhetens verksamhet behöver utvecklas så, att särskilt unga och unga vuxna beaktas i planeringen och utförandet av verksamheten. Verksamheten 2012 i siffror Tomasmässan Mässbesökare: 229 (mål: 250 / 2011:209) Lekholmen Lägerdygn: 4213 (mål:4000 / 2011:4106) Holmbor:453 (mål:400 / 2011:414) Dagsgäster:627 (mål: 800 / 2011: 705) Familjerådgivningen Individuella:571 (mål: 500 / 2011: 712) Samtalstjänsten Samtal:712 (mål:1000 / 2011: 617)

109 3300 Gemensamt svenskt församlingsarbete TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3020 Korvaukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Gemensamt svenskt församlingsarbete TYÖALAKOHTAINEN ARVIO TP 2012 Kustannuspaikka TA 2012 Tulot Menot Kate Os-% 02 Seurakuntaneuvosto - päätöksenteko ,3% 03 Seurakuntatoimisto ,0% 04 Jumalanpalveluselämä ,5% 07 Muut seurakuntatilaisuudet ,0% 08 Aikuistyö ,5% 09 Nuoret aikuiset ,0% 10 Tiedotus ja viestintä ,0% 36 Nuorisotyö ,9% 39 Koulu- ja oppilaitostyö ,1% 40 Muu lapsi- ja nuorisotyö ,4% 42 Perheneuvonta ,0% 44 Palveleva puhelin ,3% TOIMINTAKATE ,0% Tulot Menot

110 VIESTINTÄ TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINNAN OLENNAISET PIIRTEET Seurakuntayhtymän viestinnän keskeisimmät välineet olivat Kirkko ja kaupunki lehti verkkoversioineen, erilaiset verkkopalvelut, päivittäistiedottaminen sekä radiotoiminta. Kirkko ja kaupunki jaetaan suomenkielisten seurakuntalaisten koteihin 48 numerona vuodessa. Kertomusvuoden alussa lehti siirtyi tarjouskilpailun perusteella uuden kustantajan hoidettavaksi. Kilpailusta tehdyn valituksen johdosta kustannussopimus on väliaikainen. Lehti täytti 70 vuotta. Pääkaupunkiseudun sähköisen viestinnän yksikkö, Toivontuottajat, toimii Helsingin yhtymän alaisuudessa. Kymmenennen kerran toteutetun oman radiokanavan Jouluradion kuuntelijaluvut olivat jälleen entistä korkeammat. Jouluradion facebook-ryhmässä oli liki ihmistä. Jouluradion joululaulukilpailu oli menestys ja tuotti yli 250 ehdokasta uudeksi suomalaiseksi joululauluksi. Perinteisesti eetterissä jouluradio välitettiin yhteistyössä paikallisten seurakuntayhtymien kanssa myös entistä useammille muille paikkakunnille. Verkon välityksellä jouluradiota kuunneltiin yli 100 maassa. Toivontuottajat jatkoi myös yhteistyötä Kotimaa24-uutispalvelun tuottamisessa. Verkkoviestintää kehitettiin edelleen. Uusittu Helsinginseurakunnat.fi -sivusto toimi ensimmäisen kokonaisen vuoden. UskoToivoRakkaus.fi sivustoa on tuotettu yhdessä yhteisen seurakuntatyön kanssa. Uutena verkkopalveluna avattiin palaute- ja esirukouskanava Itkumuuri.fi. Helsinki osallistui edelleen Vantaan seurakuntayhtymän vetämään Lastenkirkko.fi -hankkeeseen. Viestintä osallistui myös kirkkovuoden juhlapyhiin keskittyneen markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Suvivirren sunnuntai ja Stadin Suvivirsi hankkeiden viestintää toteutettiin yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Yhteistyössä Suomen Pipliaseuran sekä Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa toteutettiin Aito joulu kampanja ja Suomen Lähetysseuran kanssa Kauneimpien joululaulujen 40-vuotisjuhliin liittyvä kampanja. Kirkon mediasäätiön kautta annettiin tuotantotukea ohjelmahankkeille, joilla tuetaan kirkon arvojen mukaisen ohjelmiston tuottamista valtakunnallisille kanaville. Suhteita tiedotusvälineisiin kehitettiin edelleen. Seurakuntien ja yhtymän yhteisten yksiköiden elämästä, toiminnasta ja hallinnosta tiedotettiin viikoittain. Viestintä palveli päivittäin sekä joukkoviestimiä että yleisöä ja omaa henkilöstöä vastaten heidän esittämiinsä kysymyksiin. Sosiaalisen median käyttöä vuorovaikutuksen lisäämisessä alettiin käyttää entistä määrätietoisemmin. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kirkko ja kaupunki lehden lukimäärätavoitteeksi oli asetettu viikoittaista lukijaa. Lukijamäärää ei vuoden aikana mitattu, joten toteutumista ei voi arvioida. Tavoitteeksi asetettu yhteistyön vakiinnuttaminen uuden kustantajan kanssa onnistui hyvin. Jouluradiolle tavoiteltiin yli kuulijaa. Tähän päästiin selvästi, kuuntelijoita oli yhteensä noin miljoona ja keskimääräinen viikoittainen kuuntelijamäärä noin (edellinen vuosi ). Verkkopalveluissa tavoitteeksi oli asetettu yhteensä keskimäärin yli kuukausittaista kävijää. Tähän on päästy selvästi. Eri palveluilla (helsinginseurakunnat.fi, kirkkojakaupunki.fi, uskotoivorakkaus.fi ja kotimaa24.fi) on ollut yhteensä reilusti yli 2 miljoonaa kävijää. Kaikkien palveluiden kävijämäärät olivat kasvussa, helsinginseurakunnat.fi-palvelusta ei kuitenkaan ole edelliseltä vuodelta vertailukelpoista tietoa. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Viestinnän resurssit riittivät toteutettuun toimintaan muuten, mutta lehtien arvonlisäveron suhteen tehdyt uudistukset ja verottajan uusi tulkinta aiheuttivat yllättäen määrärahojen lisätarpeen. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Viestinnän ympäristötoiminnalle asetettu tavoite ympäristötietouden lisäämiseksi käsittelemällä aihetta monipuolisesti omissa viestimissä toteutui hyvin. Kirkko ja kaupunki -lehdessä ympäristöasiat ovat yksi keskeinen aihealue. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Kirkko ja kaupunki -lehti on lähitulevaisuudessa edelleen tärkeä julkisen viestinnän väline. Sen sisällön ajanmukaisuudesta on huolehdittava jatkuvasti. Lehden verkkoversiolla on yhä enemmän käyttäjiä ja sitä on uudistettava, jotta se vastaa paremmin myös nykyaikaisen sosiaalisen median haasteisiin. Pitkällä aikavälillä on arvioitava printtiviestinnän ja sähköisen viestinnän suhdetta ja etsittävä mahdollista yhteistyötä lähinnä naapuriseurakuntayhtymien kanssa. Radiotyössä jouluradion menestys innoittaa jatkamaan työtä. Kirkollisen uutispalvelun tuottaminen ja tukeminen on niin ikääntoivontuottajien tärkeä tehtävä. Verkkopalveluiden kehittäminen on ollut voimakasta ja kehittämistyötä on edelleen jatkettava. Sosiaalisen median johdonmukaisempaan käyttöön on panostettava. Markkinointiviestintä on tullut pysyväksi osaksi seurakuntayhtymän toimintaa ja sitä on syytä kehittää. Eri seurakunnissa tiedotus on hoidettu eri tavoin ja eritasoisesti. Viestintäyksikön toiminnassa on syytä kiinnittää huomiota entistä enemmän seurakuntien viestinnän tukemiseen. Verkottumista muiden seurakuntayhtymien ja kirkollisten toimijoiden kanssa jatketaan voimavarojen kokoamiseksi.

111 3500 Viestintä TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3020 Korvaukset S3150 Maksutuotot S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Viestintä KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP Viestintätoimisto Sähköinen viestintä Yhteensä

112 MUU YHTEINEN SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Muu yhteinen seurakunnallinen toiminta TP 2011 TA 2012 TP 2012 Diakoniset avustusvarat Kriisiavustukset Ruokapankkitoiminta Asuttamistoiminta Diakonialeiritoiminnan tukeminen Vajaakuntoisten työllistäminen Kriisiapu Käyttövarat Kirkkoherrainkokouksen käyttövarat Johtoryhmän käyttövarat Lääninrovastien käyttövarat Varaus toiminnan yhteisiin menoihin Henkilöstömenovaraukset Yhtymän eläkkeet Seurakuntayhtymän teosto- ja gramexmaksut Toiminnan vakuutukset Leiritoiminnan tukeminen Yhteiset tapahtumat Nuoret aikuiset Seurakuntarakenteen muutoksen tuki Jäsenyyden vahvistaminen Työntekijäseminaari Avustukset lähetykselle ja kv. diakonialle Suomen Lähetysseura Suomen ev.lut.kansanlähetys Ev.lut.lähetysyhdistys Kylväjä Suomen Pipliaseura Sanansaattajat Kirkon Ulkomaanapu YKN:n myöntämät kohdennetut avustukset Yleisavustukset Cantores Minores Eläkeläisyhdistys Henkilökuntayhdistys Gaius-säätiö Suomen Merimieskirkko Suomen Mielenterveysseuran SOS-palvelu Tuomasyhteisö ry Juutalainen seurakunta Kesäkotiyhdistykset Helsingin Urkukesä ry Via Crucis Agricola-projekti YKN:n myöntämät erilliset avustukset Yt tahojen käytössä olevien tilojen sis vuokr Lähetysjuhlat Avustukset vieraskieliseen työhön Anglikaaninen kirkko Kansainvälinen seurakuntatyö Kiinankielinen seurakuntatyö Arabiankielinen seurakuntatyö Vironkielinen seurakuntatyö Venäjänkielinen seurakuntatyö Hiippakunnallinen monikultt.työn sihteeri Vieraskielisen seurakuntatyön sis. vuokrat KAIKKI YHTEENSÄ

113 Ympäristö ja hautaustoimi

114 400 Ympäristö- ja hautaustoimi TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3020 Korvaukset S3150 Maksutuotot S3300 Vuokratuotot S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Ympäristö- ja hautaustoimi KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP Hautausmaahallinto Hautausmaakiinteistöt Varsinainen hautaustoimi Yhteensä

115 YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMI TOIMINTAKERTOMUS 2012 YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN OLENNAISET PIIRTEET Ympäristö- ja hautaustoimen palveluyksikön tehtäväalueeseen kuuluu hautausmaiden hallinto-, suunnittelu-, rakentamisja ylläpito- sekä hautauksiin liittyvien tehtävien lisäksi kantaa ympäristövastuuta kehittämällä yhtymän ympäristöjärjestelmää ja edistää Kirkon ympäristödiplomin mukaista ympäristöasioiden huomioimista yhtymän kaikissa toiminnoissa ja päivittäisissä tehtävissä. Palveluyksikkö vastaa myös metsien hoidosta, kiinteistöjen jätehuollosta, kiinteistöjen piha- ja viheralueiden viherrakennustöistä ja valvoo kiinteistöjen ulkoalueiden hoitourakoinnin sopimuksenmukaisuutta. Hautaustoimilain myötä hautausmaatoiminnan ylläpitäminen on eräs kirkon perustehtävistä ja seurakuntien hallinnoimat hautausmaat toimivat yleisinä hautausmaina. Hietaniemen hautausmaalla aloitettiin huolto- ja sosiaalirakennuksen peruskorjaus. Hautausmaan puuston uusimista jatkettiin poistamalla huonokuntoisia ja osin vaarallisia puita. Poistettuja puita korvaamaan istutetaan uusia puita. Malmin hautausmaalla puretun K10 huoltorakennuksen tilalle valmistui uusi kausityövoimalle tarkoitettu sosiaali- ja taukotila keväällä Hautausmaan purkukuntoisen huoltorakennuksen K57 sekä vanhan pumppaamorakennuksen uusinnan hankesuunnittelu aloitettiin ja hankesuunnitelmat saatiin valmiiksi kertomusvuoden aikana. Malmin krematorion tuhkausuuni muurattiin uudelleen syksyllä Honkanummen hautausmaalla kappelirakennuksen peruskorjaus ja työlaitteiden suojaksi tarkoitettu avokatos saatiin valmiiksi keväällä Hautausmaan vesi- ja viemärijärjestelmän perusparannustyötä jatkettiin. Maunulan hautausmaalla asiakaspaikoitusalueen asvaltti- ja uudistustyö saatiin valmiiksi. Hautaukset aloitettiin uuteen metsäkortteli 5:en ja tuhkan sirotteluun tarkoitettu sirottelualue 3 valmistui. Östersundomin hautausmaan uuden huoltorakennuksen peruskorjaus saatiin valmiiksi. Hautausmaan uusien hautakorttelien rakentamista jatkettiin. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kevät- ja syystalven runsaat lumisateet vaikuttivat hautausmaiden normaaliin toimintaan lisäten hautausmaiden talviajan kunnossapidon haasteita. Kesä ja syksy olivat normaalia sateisempia, mikä aiheutti myös lisätyötä kunnossapidon osalta. Uusia hauta-alueita on valmisteltu hautausmailla siten, että ne saadaan käyttöön tulevien vuosien aikana tarpeen mukaan. Kertomusvuoden aikana jatkettiin hautausmailla keskeneräisten projektien loppuunsaattamisia sekä normaaleja kunnostus- ja ylläpitotöitä. Hautausmailla uusittiin kone- ja laitekantaa sekä puu- ja pensasistutuksia. Hautaustoimen ohjesääntö uusittiin ja kaikille hautausmaille laadittiin ajantasaiset hautausmaakaavat sekä käyttösuunnitelmat osana hautaustoimen strategian päivitystä. Vuonna 2012 haudattiin Helsingissä yhteensä 4663 vainajaa. Tuhkahautausten osuus kaikista hautauksista oli 82 %. Helsingin seurakuntayhtymän kahdessa krematoriossa tuhkattiin kertomusvuonna yhteensä 3630 vainajaa. Näistä Malmin krematoriossa tuhkattiin 1266 vainajaa ja Honkanummen krematoriossa 2364 vainajaa. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Taloudelliset resurssit hautaustoimessa ovat olleet kohtuulliset ja suunnitelmien mukaiset työt on saatu osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta tehtyä ajallaan ja laadukkaasti. Hautaustoimessa vakituisen henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan. Hautausmaille palkattujen kausityöntekijöiden vuosityömäärä on pysynyt aiempien vuosien tasolla. ARVIOINTI YMPÄRISTÖTOIMINNASTA Helsingin seurakuntayhtymä sai Kirkon ympäristödiplomin ensimmäisen kerran joulukuussa 2005 ja nykyinen diplomi on voimassa vuoden 2014 alkuun saakka. Ympäristötoimintaa koordinoimaan ja Kirkon ympäristödiplomin uusintaa varten palkattiin projektityöntekijäksi ympäristöasiantuntija. Yhteinen kirkkoneuvosto nimesi syksyllä 2012 ympäristötyöryhmän, jossa on 11 jäsentä eri yhteisiltä työaloilta sekä seurakunnista. Ympäristötyöryhmän tehtävänä on ohjata ympäristötoimintaa yhdessä yhteisten työalojen ja seurakuntien yli 90 ympäristövastaavien ja tiimiläisten kanssa. Lisäksi joihinkin seurakuntiin on nimetty energiavastaava. Kertomusvuonna osallistuttiin Green Building Council Finlandin (GBC) toimintaan. Lisäksi ympäristöasioita on kehitetty kolmessa vuonna 2012 alkaneessa, konsulttivetoisessa projektissa, joiden tulokset valmistuvat vuonna Projektit liittyvät rakennushankkeiden suunnitteluohjeiden ympäristönäkökulmiin, vuokrasopimusten vihreään osioon ja rakennusten energiankulutusten selvittämiseen ja energiatehokkuuteen. Ympäristötyöhön liittyviä kontakteja on kehitetty, mm. Helsingin kaupungin Ekotukitoiminnan ja GBC:n osalta.

116 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Hautaustoimilain mukaisista hautaamiseen ja hautausmaiden ylläpitoon liittyvistä tehtävistä suoriutuminen edellyttää jatkossakin Helsingissä panostusta hautausmaiden toimintaedellytysten turvaamiseen. Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaiden toimintaa ohjaavaa hautausmaastrategiaa on tarkoitus päivittää vuoden 2013 aikana. Hautausmaatoiminnan vaatimia nykyaikaistamis- ja peruskorjaustehtäviä tullaan toteuttamaan Malmin ja Hietaniemen hautausmaiden huolto- ja sosiaalitilarakennuskannassa. Hautaustoimen hautausmaksuhinnaston rakenne aiotaan uusia tulevan toimintavuoden aikana. Kevään 2013 aikana suoritetaan sisäisiä ympäristöauditointeja yhteisillä toimialoilla ja seurakunnissa ympäristökatselmuksen ja ympäristöohjelman laatimiseksi. Ympäristötoiminnan pyrkimyksenä on hakea Kirkon ympäristödiplomin uusintaa vuoden 2013 aikana. HAUTAUKSET JA HAUTOJEN LUOVUTUKSET VUONNA 2012 Hautaukset hautausmaittain: arkku uurna tuhka sirottelu yht. uurna- ja ilman tuhkauurnaa hautaukset % Hietaniemi % Malmi % Honkanummi % Maunula % Kulosaari % Kallion kirkko % Östersundom % Tunnustukseton % yht % Uusien hautojen luovutukset hautausmaittain: arkkuhaudat uurnahaudat muistolehtouusi palautunut uusi palautunut haudat yht. Hietaniemi Malmi Honkanummi Maunula Kulosaari 7 7 Kallion kirkko Östersundom Tunnustukseton yht

117 Kiinteistötoimi

118 500 Kiinteistötoimi TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2011 TA 2012 TP 2012 S3010 TOIMINTATUOTOT S3150 Maksutuotot S3300 Vuokratuotot S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset 350 S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Talousarvio Talousarvion ylitys/alitus Kiinteistötoimi KUSTANNUSPAIKKAKOHTAINEN ARVIO (toimintakatteet) Kustannuspaikka TP 2011 TA 2012 TP KIINTEISTÖHALLINTO KIRKOT SEURAKUNTATALOT ASUINTALOT LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET MUUT KIINTEISTÖT KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖT ASUNTO-OSAKEYHTIÖT OSAKEHUONEISTOT VUOKRAHUONEISTOT Yhteensä

119 KIINTEISTÖTOIMI TOIMINTAKERTOMUS 2012 KIINTEISTÖTOIMEN OLENNAISET PIIRTEET Omassa käytössä olevien kiinteistöjen tekninen nykyhinta n. 540 milj. euroa. Nykyhinta saadaan kun kertomusvuoden hintatasossa olevasta uudisrakennushinnasta vähennetään rakennuskannan kuluma. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo on n.174 milj. euroa, nykyhinta on n. 102 milj. euroa ja uudishinta 142 milj.euroa. Nämä rakennuskannat yhdessä muodostavat n. 75 % Helsingin seurakuntayhtymän varallisuudesta, joka on käyttömielessä rikkaus, mutta on suurimmalta osin epälikvidi ja tuottaa huomattavat, noin 10 milj. euron, vuosittaiset korjaustarpeet nykykunnon säilyttämiseksi. Kiinteistötoimelle myönnetyillä varoilla ylläpidetään ja vuosikorjataan seurakuntayhtymän rakennukset niiden peruskorjausväleillä pyrkien taloudelliseen elinkaareen. Vuosi- ja peruskorjaukset tehdään oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Kiinteistötoimelle myönnetyillä varoilla ylläpidetään ja vuosikorjataan myös vapaarahoitteiset kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt sekä erilliset asunto-osakehuoneistot, maksamalla asianmukaiset rahastosuoritukset ja vastikkeet. Kaavoittamattoman ja samalla tuottamattoman maaomaisuuden kaavoituspyrkimyksiä jatkettiin sekä Vantaalla että Helsingissä. Lehtisaaren pohjoisosan asemakaavoitus on keskusta-alueen täydennysrakentamisen osalta vahvistunut ja uusien tonttien jako on toteutettu Vantaan ja Helsingin seurakuntien välillä. Helsingin seurakuntayhtymä on toteuttanut kaava-alueella kertomusvuoden marraskuussa valmistuneen vanhan toimistorakennuksen peruskorjaamisen ryhmäkodiksi ja käynnistänyt senioritalohankkeen sekä valmistellut yhteishankkeena Vantaan seurakuntien kanssa asuntotornitalon rakennuttamista. Vantaalla kaavoitusyhteistyö on edennyt kaksijakoisesti, koska Vantaan kaupunki on priorisoinut asemakaavahankkeitaan ja infrastruktuuri-investointeja on pyritty merkittävästi vähentämään. Yhteistyössä Vantaan seurakuntayhtymän ja Vantaan kaupungin kanssa on arvotettu kaava-alueiden prioriteettia uudelleen ja tämän tuloksena on päätetty edetä Lipstikan ja Hiekkaharju 5 kaava-alueiden osalta nopeasti, mikä tarkoittaa näiden asemakaava-alueiden kaavojen hallinnollista käsittelyä jo vuonna Toisaalta Leinelä II sekä Länsirekolanmäen alueiden kaavoitussuunnittelua on lykätty taloussuunnitelmakausien ulkopuolelle. Samoin on lykätty niinikään Elmon urheilupuistohankkeen toteutusta seurakuntien maille. ARVIOINTI TOIMINNASTA JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kertomusvuonna jatkettiin kiinteistöliiketoiminnan ja elinkaaritalouden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Helsingin seurakuntayhtymän rahoitusasema edelleen heikkeni ja valtuuston vuonna 2005 antamasta strategisesta tavoitteesta seurakuntien kiinteistömassan vähentämiseksi neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä, tuli keskeisempi kiinteistökehitystoimintaa ja kiinteistöinvestointeja ohjaava tekijä. Tulevien vuosien korjausvastuiden hallitsemiseksi jatkettiin sekä omassa käytössä olevan toimintatilakannan supistamiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä toteutettiin kiinteistövarallisuuden realisointeja, joista jälkimmäisestä saatavilla tuotoilla pyritään ylläpitämään ja kehittämään seurakuntien käytössä olevaa kiinteistökantaa hyvin harkiten ja mahdollistetaan toisaalta seurakuntayhtymän maaomaisuuden kehittäminen tuloa tuottavalla tavalla. Seurakuntien yhdistymisavustusten supistuminen ja kiinteistöjen hoitokustannusten nousu yhdessä aikaansaivat osaltaan seurakuntien luopumisratkaisuja eräistä seurakunnista, joiden osalta taloudelliset vaikutukset seurakuntatalouksiin kohdistuvat vuodelle 2013 tai tätä myöhemmälle ajanjaksolle. Jotta voidaan tehdä oikeita operatiivisia ratkaisuja ja keskipitkän tähtäimen suunnitelmia, pitää olla pitkän tähtäimen strategia, joka edellyttää visiota ja sitä tukevia laskelmia ja vaikuttavuusanalyysejä. Kiinteistöhallinnon sektorilla pitää tehdä jatkuvasti päätöksiä, joiden vaikutukset ovat usein pitkäikäisiä. Näiden päätösten suunnittelua tukevien osastrategioiden valmistelua jatkettiin ja osallistuttiin koko yhtymää koskevaan strategiaprosessiin. Kiinteistöstrategiaa valmistellaan uusitun yhtymän strategian pohjalta vuonna Leirikeskustoiminnassa jatkettiin hyväksi osoittautunutta käytäntöä tukea siirtolayhdistyksiä ja välittää ennakkovarauksien kautta leirikeskusvuoroja seurakunnille ulkopuolisista leirikeskuksista. Omat panostukset leirikeskuskapasiteetin lisäämiseksi ja olemassa olevan rakennuskannan uudistamiseksi olivat erittäin merkittäviä vuonna 2012, kattaen Lohirannan uuden majoitusrakennuksen rakentamisen sekä Ison

120 Leikosaaren majoitustilojen peruskorjauksia. Kellokosken juhlatalon peruskorjaus saatettiin keväällä 2012 päätökseen toisen vaiheen osalta ja rakennus otettiin leirikeskuskäyttöön kesällä ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Koko kiinteistöhallinnon resurssit olivat kertomusvuonna edelleen varsin kuormitettuja ja henkilökunta oli osin ylityöllistetty, kun normaalien töiden lisäksi panostettiin voimakkaasti kehitystöihin, kulujen minimointiin sekä tulojen kasvattamiseen. Osaa avoimista vakansseista ei myöskään täytetty vielä talousarviovuonna, jolla saatiin säästöjä henkilöstömenoihin. Kiinteistötoimiston henkilökunnan vaihtuvuus oli maltillista vuonna Investointien tärkeisiin hanke- ja suunnitteluvaiheisiin panostettiin kiinteistötoimiston ja konsulttien yhteistyöllä mm. laskelmalla entistä tarkemmin vastaiset elinkaarikustannukset. Seurakuntarakenteen muutos ja rahoitusaseman heikkeneminen on alkanut vaikuttamaan kiinteistökannasta aiheutuvaan kustannusrakenteeseen tai sen kehitykseen jälkijättöisesti mutta aiemmin ennakoitavissa olevalla tavalla. Toiminnalliset muutostarpeet tilankäytössä ja yhdistyneissä seurakunnissa ovat lisääntyneet ja ne jatkunevat edelleen taloussuunnitelmakaudella rasittaen kiinteistötaloutta. Yhteistyö toiminta- ja taloussuunnittelutoimikunnan kanssa jatkui tiiviinä ja hedelmällisenä. Kokonaisuutena arvioiden yhtymän taloudelliset resurssit olivat kohtuullisella tasolla kiinteistökannan kunnon ja täydennysrakentamisen edellyttämien tehtävien hoitoon, mutta osa tilanteen paranemisesta aiheutui suurten hankkeiden lykkääntymisistä tai kertaluontoisista eristä, kuten asuntokannan myynnistä saaduista tuloista. Toimintavuonna jatkettiin yleisen talouskehityksen ja kirkon kentän muutosten vaatimia suunnitteluja ja pyrittiin tilankäytön tehokkaampaan ohjaamiseen suunnittelun keinoin. Toimintakatteen supistuminen koettiin selvänä haasteena seurakuntatalouksien tulevien toimintakausien suunnittelussa, ja tämä vaikuttaa myös toimitilasuunnitteluun. JOHTOPÄÄTÖKSET TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Kiinteistöhallinnossa tehty kehitystyö antaa hyvän pohjan toimia siten, että palveluhenkisyyden lisäksi kiinteistöliiketoiminnallisuus ja elinkaaritalousajattelu korostuvat. Kiinteistöliiketoiminnallisuuden kehittämisellä pyritään parantamaan kiinteistöjen käyttötaloutta sekä vuokrausastetta ja sitä kautta tuottoa. Myös käyttö- huolto- ja ylläpitomallit on tarkasteltu ja koko kiinteistökannassa toimitaan kiinteistötietojärjestelmän sähköisessä ohjauksessa. Tämä malli on todettu hyväksi ja sen pohjalta on mahdollista kehittää toimintaa yhä paremmin käyttäjien tarpeet tyydyttäväksi. Omassa käytössä olevien tilojen toiminnan kehittämistä ja määrää, sekä rakentamismahdollisuuksia ja tarkoituksenmukaista ajoitusta on edelleen selvitetty vuoden aikana seurakunnissa toimitilakartoitusten eli ns. WOP-analyysien tuella. Nämä laskennallisen tilantarpeen esiintuovat WOP-analyysit on tehty kaikissa yhdistyneiden seurakuntien lähtöseurakunnissa sekä lisäksi yhdessä vuonna 2009 yhdistyneessä seurakunnassa. Yhdistyneistä seurakunnista saatujen kokemusten perusteella on havaittu tarvetta tehdä tarkentavia työpaikkasuunnittelua ja toimitilatehokkuutta tarkastelevia analyysejä, ja joulukuulla on käynnistetty ensimmäinen tällainen selvitys. Vuonna 2013 toimitilaselvitykset tulevat lisääntymään ja kiinteistötoimisto pyrkiikin tuottamaan seurakunnille päätöksenteon tueksi riittävää ja luotettavaa asiantuntijapalvelua talouden ja toiminnan päätösten tueksi. Hankesuunnitteluun panostetaan edelleenkin, koska hankesuunnitteluvaiheessa jo noin 80 % kustannuksista määrittyy ja sitoutuu. Tavoitteellinen toimintaja taloussuunnittelu sekä sitä tukeva laskenta on osoittautunut hyödylliseksi kiinteistötoimen eri sektoreiden vaativissa tehtävissä, vaikka silläkin on ollut rajoituksensa. Tulevan toiminta- ja taloussuunnittelujakson vuodet ovat etenkin kustannussäästöjen ja lisätulojen etsimismielessä työllistäviä koko kiinteistöhallinnossa. Vuonna 2011 aloitettu kiinteistökannan realisointiprojekti jatkuu, jotta vapautuvia pääomia voitaisiin hyödyntää kiinteistökannan ylläpidossa ja seurakuntayhtymän varallisuuden kehittämiseksi aloitettu kolmannesvuosittain tapahtuva toiminnan tarkastelu on osoittautunut hyväksi ja kehittänyt mm. johtoryhmätoimintaa. Organisaatiomalli on ollut toimiva ja tarkoituksenmukainen ja kiinteistötoimisto jatkaa oman organisaationsa kehittämistä henkilöstösuunnitelmassa ennakoidulla tavalla. Luottamuselimille tuotetaan monipuoliset, vaihtoehtoiset ja pitkän tähtäimen vaikutukset esille tuovat selvitykset päätöksenteon pohjaksi. Näin pyritään siihen, että tehtävät päätökset ovat perusteltuja myös tulevien sukupolvien silmin tarkasteltuina.

121 KIINTEISTÖJEN UUDIS- JA NYKYHINTALASKELMAT