Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet. Toimintakertomus Tasekirja Verksamhetsberättelse Balansbok 2013

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet Toimintakertomus Tasekirja 2013 Verksamhetsberättelse Balansbok 2013 Yhteinen kirkkoneuvosto

2 Sisällysluettelo I Toimintakertomus Yleiskatsaus Seurakuntatyön oleelliset piirteet Katsaus talouteen... 7 Seurakuntien taloudellinen tilanne Suomessa... 7 Helsingin seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne Merkittävimmät investoinnit Arvio merkittävimmistä riskeistä Vakuutukset Hallinto Hallintoelinten kokoonpano Yhteisen kirkkovaltuuston tärkeimmät päätökset ja niiden täytäntöönpano Henkilöstö Väkiluku Jäsenet Helsingin ev.lut.seurakuntien väkiluku Kaupungin ja seurakuntien väestön kehitys Läsnäolevan väestön muutostapahtumat Talousarvion toteutumisvertailut Talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden arviointi Käyttötalouden toteutumisvertailu Säästöt Yhteinen hallinto LUOTTAMUSELIMET TARKASTUSTOIMI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO KESKUSREKISTERI JA TIETOHALLINTO Seurakunnallinen toiminta, seurakuntien erittely HAAGAN SEURAKUNTA HERTTONIEMEN SEURAKUNTA KALLION SEURAKUNTA KANNELMÄEN SEURAKUNTA LAUTTASAAREN SEURAKUNTA MALMIN SEURAKUNTA MEILAHDEN SEURAKUNTA HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA OULUNKYLÄN SEURAKUNTA PAAVALIN SEURAKUNTA PAKILAN SEURAKUNTA PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA ROIHUVUOREN SEURAKUNTA TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA TÖÖLÖN SEURAKUNTA VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA VUOSAAREN SEURAKUNTA JOHANNES FÖRSAMLING MATTEUS FÖRSAMLING PETRUS FÖRSAMLING... 87

3 DIAKONIAN PROJEKTIT Yhteiset seurakunnalliset tehtävät YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ GEMENSAMT SVENSKT FÖRSAMLINGSARBETE VIESTINTÄ MUU YHTEINEN SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Ympäristö ja hautaustoimi Kiinteistötoimi KIINTEISTÖJEN UUDIS- JA NYKYHINTALASKELMAT KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN KUSTANNUSSELVITYS Tuloslaskelma (ulkoinen), vert. talousarvioon Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (ulk/sis) Rahoitusosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma, tunnusluvut Rahoituslaskelma, tunnusluvut Tase, tunnusluvut Esitys tuloksen käsittelystä II Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma (ulkoinen) Rahoituslaskelma Tase Konsernitase III Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja menetelmät Jaksotusperiaatteet ja menetelmät Muuta huomioitavaa Lomapalkkajaksotus Konsernitilinpäätös Vakuutusluettelo Tuloslaskelman liitetiedot Rahoituslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Pysyvät vastaavat ja poistot Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset Oma pääoma Siirtovelat Toimeksiantojen varat ja pääomat Lainat rahoituslaitoksilta Testamenttirahastojen tilinpäätöslaskelmat Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja omistuksia koskevat liitetiedot Eläkevastuuvajaus (laskennallinen Kiel-vastuu) Laskennallinen hautainhoitovastuu Kiinnitykset, omavelkaiset takaukset ja muut vastuusitoumukset Maanvuokravastuut

4 5.5. Arvonlisäveron palautusvastuu Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot IV Hautainhoitorahaston toimintakertomus ja tilinpäätös V Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä VI Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista Luettelo tositelajeista VII Tilintarkastuskertomus

5 I Toimintakertomus

6 1. Yleiskatsaus 1.1. Seurakuntatyön oleelliset piirteet Kertomusvuosi sisälsi jälleen muutaman kirkkoa koskevan mainekriisin, jotka aiheuttivat kirkosta eroamisen kasvua. Kallion kirkossa pidetty rukoustapahtuma ja siitä tehty televisio-ohjelma, kristillisdemokraattisen sisäministerin Kansanlähetyspäivillä pitämä puhe sekä loppuvuoden kirkosta eroamislukujen julkaisut nostivat eroajamääriä, jotka olivat kokonaisuudessaan korkeammat kuin viime vuosina yleensä. Toisaalta kirkkoon myös liityttiin Helsingissä enemmän kuin koskaan. Kun vielä muuttoliike toi seurakuntiin lisää jäseniä, kirkon jäsenmäärä Helsingissä laski vain vähän. Yksittäisistä kirkollisista tapahtumista huomattavimpia olivat kesäkuussa Messukeskuksessa pidetyt Lähetysjuhlat. Ne ja niihin liittyvät seurakunnissa järjestetyt pienemmät tapahtumat toivat lähetystyötä voimakkaasti esiin. Lähetysjuhlilla suurinta julkista huomiota herätti rekisteröidyssä parisuhteessa elävän miesparin siunaaminen lähetystyöhön. Pääsiäisenä jälleen järjestetty Via Crucis katunäytelmä kokosi jälleen tuhansia ihmisiä Tuomiokirkon tietämille. Varsin suuren kävijämäärän, yli , kokosi myös Tuomiokirkon kryptassa joulukuussa esillä ollut italialaisten seimiasetelmien näyttely. Kampin hiljentymiskappeli palveli ensimmäisen kokonaisen toimintavuotensa. Lyhyessä ajassa kappeli on vakiinnuttanut asemansa helsinkiläisten hengellisen ja henkisen huollon toimipisteenä. Vuodessa siellä kävi yli hiljentyjää tai tutustujaa. Lähes kaikissa seurakunnissa järjestettiin diakoninen joululahjatapahtuma, jonka puitteissa seurakuntalaiset hankkivat lahjoja vähävaraisten kotien lapsille. Yhdessä Vantaan seurakuntien kanssa järjestetyssä Jaettu ilo tapahtumassa seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset jakoivat joulutervehdyksiksi piparipussia joukkoliikenteen pysäkeillä. Tapahtuma otettiin hyvin myönteisesti vastaan. Kirkko Helsingissä on alkanut korostaa yhä enemmän seurakuntalaisten merkitystä kirkon toimijoina. Seurakunnat ovat sitoutuneet yhteiseen Jäsenelle parasta projektiin, jolla kirkon työtä pyritään kehittämään paremmin vastaamaan seurakuntalaisten toiveita ja tarpeita. Lähes jokainen seurakunta on ottanut erityiseksi kehittämisen kohteeksi vapaaehtoistyön. Se oli myös yksi yhteisen Jäsenelle parasta projektin kärkihankkeista. Muita kärkihankkeita ovat lapsiperheisiin kohdistuva Pienelle parasta, jumalanpalveluselämää kohentamaan tarkoitettu Monimuotoinen hartauselämä sekä rippikouluikäisiä ja sen jälkeisiä ikävuosia koskeva Nuorelle parasta. Kärkihankkeista monimuotoinen hartauselämä sekä osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa saatiin päätökseen ja niissä tehdyn työskentelyn hedelmiä kerätään tulevaisuuden seurakuntatyössä. Pienelle parasta kärkihanke eteni niin, että kolmivuotiaille lähetettäväksi tarkoitettu materiaali valmistui. Kirkollisista juhlapyhistä yksi yli muiden on edelleen joulu ja sitä edeltävä aika. Varsinaisten joulukirkkojen rinnalla erittäin vahvan aseman kirkollisessa elämässä on saanut joulumusiikki, erityisesti joululaulut. Musiikkitilaisuudet kaikkiaan keräsivät jälleen entistä enemmän osallistujia. Niiden kävijämäärä on ohittanut pääjumalanpalvelusten kävijämäärän, jossa tapahtui hienoista, ei kuitenkaan tilastollisesti kovinkaan merkittävää laskua.

7 Ilahduttavaa kasvua tapahtui osallistumisessa perhekerhotoimintaan. Edelleen ilonaiheita ovat rippikoulujen suosion pysyminen korkealla sekä isostoimintaan osallistuvien suuri määrä. Hienoista laskua on tapahtunut kastettujen ja kirkollisesti vihittyjen määrässä. Osittain tähän on pyritty vastaamaan erityisillä kastepäivillä, joihin on kutsuttu niitä perheitä, joiden lapsi on syystä tai toisesta jäänyt kastamatta. Samoin on järjestetty eri tavoilla matalan kynnyksen vihkipäiviä tai öitä. Tilaisuudet ovat olleet melko suosittuja. Kirkollisiin toimituksiin osallistuneiden määrässä on myös tapahtunut vähenemistä. Osaltaan tämä heijastanee pääkaupungissa käynnissä olevaa yksityistymiskehitystä. Perhejuhlia vietetään yleisesti yhä pienemmän piirin voimin Katsaus talouteen Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan vuonna 2013 kokonaistuotanto supistuu 1,2 % ja vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Kotimaisesta kysynnästä ei ole ensi vuonna talouskasvun vauhdittajaksi. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän 3,6 prosentilla. Kotitalouksilla näkymät ovat vaikeat. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu nyt selvästi työmarkkinoille. Työllisyys on supistunut koko vuoden 2013 ajan ja sen heikkeneminen on kiihtynyt kesän jälkeen. Työllisyys heikkenee vuonna 2014 ja työttömyysaste kohoaa 8,4 %:iin. Vienti lähtee hitaaseen kasvuun ja vaihtotaseen alijäämä supistuu. Kasvun taustalla on Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun vahvistuminen ja maailmankaupan vauhdittuminen vähitellen. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Valtiovarainministeriön ennusteeseen sisältyvät riskit ovat edelleen pääosin negatiivisia ja liittyvät etupäässä sekä euroalueen että Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Euroalueen viimeaikaisista rohkaisevista uutisista huolimatta kasvu on kuitenkin hauraalla pohjalla. Seurakuntien taloudellinen tilanne Suomessa Seurakuntien vuonna 2013 ennakkona saamien verotilitysten yhteismäärä pieneni 2,2 % (2012 2,8 %). Kirkollisverotilitykset kasvoivat 2,6 % (2012 kasvu 1,7 %) ja yhteisöverotilitykset pienenivät 1,2 % (2012 lasku 26,2 %). Viimeisin toimitettu verotus on vuodelta Ansiotulojen verotuksessa kirkollisverotus on kytketty kunnallisveropohjaan. Ansiotuloista maksuunpantu kirkollisvero kasvoi vuodelta 2012 toimitetussa verotuksessa 2,8 % (2011 kasvu 1,9 %).

8 Kirkon yhteisövero-osuus oli vuonna ,3 % (vuosina ,55 %). Yhteisöille maksuunpannusta verosta kirkolle tullut osuus laski vuodelta 2012 toimitetussa verotuksessa edellisestä verotuksesta 11,9 % (2011 kasvu 1,7 %). Kirkkohallituksen laatiman Seurakuntien talous tilaston mukaan seurakuntien talous heikkeni vuonna Negatiivinen vuosikate ja tilikauden tulos on edelleenkin ongelma entistä suuremmalle joukolle seurakuntia. Tilikauden tulos oli negatiivinen 63 prosentilla ( %) kaikista seurakuntatalouksista ja 36 prosentilla ( %) vuosikate oli negatiivinen. Kirkollisverotulot kasvoivat 0,8 prosenttia ja osuus yhteisöveron tuotosta laski 26,1 prosenttia. Suurin menoerä, henkilöstökulut, kasvoivat 3,1 prosenttia. Käyttötalouden kulut yhteensä kasvoivat 2,7 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat 8,6 prosenttia. Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos pieneni edelleen neljästä miljoonasta kahteen miljoonaan euroon, kun se vielä vuonna 2009 oli 24 miljoonaa euroa. Velkaantuminen on pysynyt ennallaan. Seurakuntien rahoitusvarallisuus jäsentä kohti on laskenut joka vuosi viimeisen kuuden vuoden aikana. Helsingin seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne Vuoden 2013 tuloksen muodostumisen kannalta merkittävimmät seikat olivat verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 milj. euroa ja toisaalta kiinteistösijoitusten myynneistä ja rahavarojen sijoitusten arvonnousujen realisoinneista kertynyt tavanomaista merkittävästi suurempi sijoitusten nettotuotto, joka oli 20,9 milj. euroa. Vuosikate ja tulos muodostuivat sijoitustuottojen määrästä johtuen tavanomaista paremmiksi. Kehitys oli myös talousarvioon verrattuna ennakoitua parempi. Käyttötalouden toimintakate ylitti talousarvion 0,9 milj. euroa. Vuoteen 2012 verrattuna toimintakate kasvoi 3,0 milj. euroa eli 3,4 %. Suurin kasvu oli henkilöstökuluissa, joiden määrää kasvoi 1,6 milj. euroa eli 2,8 %. Tästä kasvusta 1,4 milj. euroa johtui lomapalkkavarauksen kertaluonteisesta tarkistamisesta. Menoja kasvatti 1,2 milj. euroa toteutumatta jääneiden/muuttuneiden hankkeiden suunnittelukustannusten kirjaaminen kiinteistötoimiston menoksi tilinpäätöksessä. Peruskorjausinvestoinneista käyttötalouteen tehty kulujen siirto oli 0,3 milj. euroa. Seurakunnat käyttivät aikaisemmilta vuosilta kertyneitä säästöjä 0,3 milj. euroa. Toimintakatteessa on toisaalta kertaluonteisia poikkeuksellisia menoja em. 3 milj. euroa, mutta toisaalta käyttötalouteen siirto investoinneista on n. 3 milj. euroa pienempi kuin määrä, johon vuosittain pitää varautua. Verotulojen kasvuun vuonna 2013 vaikutti olennaisesti se, että vuonna 2012 verotuloja vähensi 2,4 milj. euroa keskimääräistä suurempi aikaisempiin vuosiin kohdistunut verotulojen takaisinperintä. Vuonna 2013 aikaisempiin vuosiin kohdistuvat takaisinperinnät olivat tavanomaisen suuruiset ja kirkollisverojen sekä yhteisöverojen ennakkotilitykset kasvoivat yhteensä 2,5 %. Vuoden 2013 verotilityksiä kasvatti lisäksi tilitysjärjestelmän muutos, jonka seurauksena verotilityksiä siirtyi vuodelta 2014 vuoteen ,7 milj. euroa. Verotulojen vastaiseen kehitykseen vaikuttavat esim. ansiotason muutokset, jäsenkehitys, työikäisen väestön määrän väheneminen, suhdannevaihtelut, verotilitysjärjestelmän aiheuttamat poikkeamat sekä verotuksen perusteissa tapahtuvat muutokset. Valtiovarainministeriö on valmistellut kirkon yhteisöveron korvaamista valtionavulla. Kirkolliskokous ottaa asiaan kantaa toukokuussa ja antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle. Ministeriön valmistelun pohjalta voidaan ennakoida mahdollisen muutoksen vaikuttavan seurakuntayhtymän yhteisöverotuloja vähentävästi nykyiseen tasoon verrattuna n % eli 2-3 milj. euroa. Vuosikatetta ja tulosta arvioitaessa on otettava huomioon poikkeuksellisen suuret rahoituksen nettotuotot. Rahoitustoiminnan nettotulos on ollut keskimäärin 10 milj.

9 Miljoonaa euroa euroa/vuosi. Ilman poikkeuksellisen suuria rahoitustuottoja vuosikate ei olisi riittänyt poistojen tekemiseen. Yleisen taloudellisen tilanteen kehitysnäkymät ja seurakuntayhtymän talouden tilanteen vaikutus toiminnan ja talouden suunnitteluun arvioidaan vuosien talousarviokehyksen valmistelun yhteydessä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös pitkällä aikavälillä seurakuntayhtymän taloudelle asetetut tavoitteet niin, että talouden tasapaino turvataan. Seurakuntayhtymän talouden edellytyksiä arvioitaessa pitkässä juoksussa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Jäsenmäärän väheneminen on jo vaikuttanut heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen, joskin muutoksen vaikutus painottuu tuleviin vuosiin. Seurakuntayhtymän talouden näkymät edellyttävät, että toimitilojen sekä henkilöstön määrää vähennetään tulevina vuosina. Henkilöstön vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Verotulot Maksuunpannut verot Seurakuntayhtymän veroprosentti on 1 %. Viimeisimmässä eli vuodelta 2012 toimitetussa verotuksessa seurakuntayhtymän hyväksi maksuunpannut kirkollisverot kasvoivat 1,1 %, yhteisöverot laskivat 9,2 % ja koko veropohja pieneni 0,9 %. Kirkollisverojen osalta vuosilta toimitetuissa verotuksissa koko kirkolle maksuunpantujen kirkollisverojen määrä kasvoi 32,2 %, seurakuntayhtymän osalta vastaava luku oli 20,2 %. Eroa selittää pääosin jäsenmäärän kehitys Helsingissä verrattuna koko kirkkoon. Maksuunpannut verot ,0 100,0 90,0 86,8 87,2 92,1 91,4 92,2 94,5 96,4 95,6 80,0 70,0 67,8 70,5 74,1 77,1 75,9 76,6 77,2 78,1 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 19,0 16,7 18,0 14,3 16,3 17,9 19,2 17,5 10,0 0, Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verot yhteensä

10 Miljoonaa euroa Seurakuntayhtymän tilityksinä saamat verotulot vuosina sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa olevat arviot vuosille ovat seuraavat: TP 2012 TP 2013 Arvio 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 kirkollisvero 77,2 81,1 80,0 81,0 82,0 yhteisövero 15,9 16,4 16,0 16,0 14,0 yhteensä 93,1 97,5 96,0 97,0 96,0 muutos milj. euroa -4,7 4,4-1,5 1,0-1,0 muutos-% 4,8 % 4,7 % -1,5 % 1,0 % -1,0 % Verotilitykset Seurakuntayhtymän saamat verotilitykset kasvoivat yhteensä 4,4 milj. euroa eli 4,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kirkollisverojen tilitykset kasvoivat 3,9 milj. euroa ja yhteisöverojen 0,5 milj. euroa. Seurakuntayhtymälle tilitetyistä verotuloista yhteisöverojen osuus oli vuonna ,8 % ja koko kirkossa 10,7 %. Vuonna 2012 verotilitysten pienenemiseen vaikutti poikkeuksellisen suuri aikaisempina vuosina liikaa seurakuntayhtymälle tilitettyjen määrien takaisinperintä. Vuonna 2013 takaisinperinnät olivat tavanomaisen suuruiset. Kirkollisverojen ennakkotilitykset kasvoivat 2,1 % ja yhteisöverojen 5,0 %. Myös verojen tilitysjärjestelmässä tapahtunut muutos kasvatti vuoden 2013 verotuloja n. 0,7 milj. euroa. Verotilitykset yhteensä ylittivät talousarviossa olleen määrän n. 1,5 milj. eurolla. Verotilitykset ,0 100,0 94,2 91,6 93,4 97,9 93,1 97,5 96,0 97,0 96,0 90,0 80,0 76,3 77,8 77,2 77,3 77,2 81,1 80,0 81,0 82,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 17,9 13,8 16,2 20,6 15,9 16,4 16,0 16,0 14,0 10,0 0, Arvio 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verotilitykset yhteensä

11 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan vähimmäistavoitteena on sijoitetun pääoman reaaliarvon säilyttäminen, tästä syystä vuosituoton tulee olla vähintään inflaation suuruinen. Seurakuntayhtymän varojen sijoittamisessa pyritään matalahkolla, sijoitusstrategian mukaisella riskitasolla mahdollisimman hyvään tuottoon. Sijoitustoiminnan ohjeen mukaan riskillisten sijoitusten osuus salkussa on % ja pääomaturvattujen %. Vuoden vaihteessa riskillisten sijoitusten osuus oli 30,8 % ja pääomaturvattujen 69,2 %. Rahavarojen sijoitusten allokaatio on sijoitustoiminnan ohjeen määrittelemän strategian mukainen. Suojaamattomien osakesijoitusten osuus salkun arvosta oli 9,6 %, indeksilainojen osuus 62,7 %, suojarahastojen osuus 0,7 % ja rahamarkkinasijoitusten 26,9 % Seurakuntayhtymän sijoitusten kirjanpitoarvo oli tilinpäätöksessä 110,9 milj. euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 117,6 milj. euroa. Vuonna 2013 seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitusten tuotto oli käyvin arvoin laskettuna + 7,6 %. Sijoitusten riskitaso pysyi hyvin alhaisella tasolla, kun katsotaan salkun toteutunutta volatiliteettia (5,4 %). Seurakuntayhtymän sijoitusstrategiana on hyödyntää pääomaturvattujen joukkolainojen tarjoamaa mahdollisuutta saavuttaa riskittömän koron ylittävää tuottoa yli talous-syklien. Pääomaturvan ansiosta seurakuntayhtymän on mahdollista osallistua riskipitoisempien sijoituskohteiden korkeampaan tuotto-odotukseen pääomaturvatusti. Kyseisten instrumenttien tuotto realisoituu sijoitusajan lopussa. Pääomaturvaa sisältävien joukkolainojen paino oli vuoden lopussa 42,3 %. Sijoitustoiminnassa käytetään vain eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana toimii Deutsche Bank. Osakkeiden osalta alavarainhoitajina olivat vuoden 2013 lopussa LähiTapiola, Evli ja Aktia. Sijoituksissa suositaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Kirkon keskusrahaston tekemän sopimuksen nojalla Ethix SRI Advisors seuloo kaksi kertaa vuodessa seurakuntayhtymän osakesalkut. Toteutetun seulonnan mukaan seurakuntayhtymän osakesalkuissa on vain vastuullisiksi arvioitujen yritysten osakkeita.

12 Salkun pääomaturvattujen ja riskipitoisten sijoitusten jakauma Salkun eri omaisuusluokkien painotukset salkussa

13 Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitukset Seurakuntayhtymän kirjanpidossa seurataan erikseen sijoituskiinteistöjen ja seurakunnallisessa käytössä olevien kiinteistöjen tuottoja ja kuluja. Sijoituskiinteistöiksi lasketaan suoraan omistetut asuintalot, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt mukaan lukien aravarajoitteiset asuintalot, yksittäiset osakehuoneistot siltä osin kuin ne eivät ole seurakuntatiloina tai sosiaalisessa asuinkäytössä, tontit ja maa-alueet sekä metsät. Seurakuntayhtymän suorassa omistuksessa oli viisi sijoituskiinteistöksi luettavaa asuintaloa, joissa on yhteensä 91 asuntoa. Kokonaan omistettuja asunto-osakeyhtiöitä seurakuntayhtymän omistuksessa oli viisi kiinteistöä, joissa on kaikkiaan 207 asuntoa. Yksittäisiä asunto-osakehuoneistoja sijoituskohteena seurakuntayhtymän omistuksessa oli vuodenvaihteessa 214 kpl. Kiinteistöosakeyhtiömuotoisia aravataloyhtiöitä seurakuntayhtymällä on kolme, joista saadaan tuloja ainoastaan tontin vuokran muodossa. Näissä kohteissa on yhteensä 74 asuntoa. Seurakuntayhtymän sijoitusomaisuudeksi luettava asuntokanta käsitti vuoden lopussa kaikkiaan 586 huoneistoa. Asuinkiinteistöistä saatiin vuokratuloja noin euroa ja niiden kulut olivat noin euroa. Asuntojen vuokrausaste vuodenvaihteessa oli 95,9 %. Liike- ja toimistotilaa kiinteistösijoituskohteiksi luettavissa kiinteistöissä oli kertomusvuoden lopussa yhteensä m². Suurimmat kohteet ovat KOy Latokartanon Liikekeskus pysäköintiyhtiöineen, KOy Helsingin Bulevardi 16:n kolme kerrosta, 50 % osuus KOy Quartetto F:stä Espoossa sekä KOy Papinpöydänkuja 2 Lehtisaaressa. Liike- ja toimistotilojen vuokrausaste vuoden lopussa oli 97,7 % ja niiden vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti pitkiä. Vuokratuloja näistä kiinteistöistä saatiin yhteensä noin euroa ja niiden kulut olivat noin euroa. Maa-alueista saatiin kertomusvuonna maanvuokratuloja noin euroa ja kuluja, pääasiassa kiinteistöveroja, niistä maksettiin noin euroa. Kertomusvuoden aikana aloitettuja uusia asuntorakennushankkeita olivat As Oy Helsingin Kiskontie 22 (28 asuntoa) ja As Oy Helsingin Paraistentie 13 (29 asuntoa) Ruskeasuolla, As Oy Helsingin Berliininpiha (66 asuntoa) ja As Oy Helsingin Lontoonpiha (36 asuntoa) Arabianrannassa sekä seniorikoti As Oy Helsingin Letkajenkka Viikin Latokartanossa (120 asuntoa). Vuoden 2013 aikana myytiin kaksi 60 % osuutta asuntotonteista Latokartanossa ja Arabianrannassa yhteensä eurolla. Vuokrakäytössä olleita asuinhuoneistoja myytiin kahdeksan kappaletta yhteensä euron kauppahinnalla. Lisäksi myytiin vuoden lopussa valmistuneesta seniorikoti Lehtihovista 24 huoneistoa 13,8 miljoonan euron kauppahinnalla. Seurakuntayhtymän omistukseen jäi Lehtihovissa 18 asuntoa, joiden myynti jatkuu vuoden 2014 puolella. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusten arvoksi arvioitiin vuoden lopussa noin 196 miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on 124 miljoonaa, toimisto- ja liikekiinteistöjen 28 miljoonaa ja tonttien 44 miljoonaa euroa. Kiinteistö Oy Quartetto F:ää varten on seurakuntayhtymä ottanut lainan, jota oli kertomusvuoden lopussa jäljellä euroa. Muilta osin sijoituksiin kohdistuvat lainat ovat konserniyhtiöiden taseessa. Metsätalouskäytössä olevaa metsää seurakuntayhtymällä on Korpirauhan leirikeskuksen yhteydessä noin 100 ha ja Tuupovaarassa noin 145 ha. Tuupovaaran alueeseen sisältyy

14 vuonna 2012 muodostettu 29 ha:n luonnonsuojelualue. Kertomusvuonna ei tehty merkittäviä hakkuita tai muita metsänhoidollisia toimenpiteitä. Helsingin seurakuntayhtymän eläkevastuu Kirkon eläkevastuu on laskettu helmikuussa 2014 ja se on arvoltaan milj.euroa. Eläkevastuu tarkoittaa tulevaisuudessa maksettavien suoritusten nykyhetkeen diskontattua arvoa, kun diskontattava suoritus on joko eläkkeellä olevien osalta maksussa oleva eläke tai aktiivihenkilöiden ja vapaakirjalla olevien osalta laskentahetkeen mennessä karttunut eläkeoikeus. Kirkon eläkerahaston suuruus on arvoltaan milj.euroa, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus, josta Kirkon keskusrahasto vastaa, on milj.euroa. Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen osuus koko kirkon kattamattomasta eläkevastuusta on 274,5 milj. euroa (2012 vastaava arvo 267,4 milj. euroa). Eläkevastuulaskelma on taseen liitetietona. 1.3 Merkittävimmät investoinnit Malmin hautausmaan korttelin K57 purku ja uudisrakennukset ovat käynnistyneet ja rakennukset käyttöönotetaan keväällä Työt käsittivät koko vanhan huoltorakennuskorttelikokonaisuuden purkutyöt sekä uuden kausityöntekijöiden huoltorakennuksen sekä varastorakennuksen rakennustyöt. Hanke on aikataulussaan ja kustannusarviossaan. Se rahoitetaan yhdessä hautainhoitorahaston kanssa ja kokonaiskustannusarvio on 1,8 M. Hietaniemen hautausmaan huoltorakennuksen peruskorjaus vaihe/konehallin rakentaminen aloitettiin heti Yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttyä urakkatarjoukset. Hankkeen 1. vaihe eli huoltorakennuksen peruskorjaus valmistui toukokuussa 2013 ja 2. vaihe eli uuden konehallin rakentaminen käynnistettiin syksyllä Hankkeen hyväksytty talousarvio on yhteensä 4,4 M ja hanke on sekä aikataulussaan että kustannusarviossaan. Malminkartanon kappelin rakentamisen vanhaan puustellirakennukseen sekä rakennuksen ostamisen seurakuntayhtymälle yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi keväällä 2012 ja asetti enimmäiskustannusarvioksi 2,1 M. Hanke on kappelin osalta valmistunut ja käyttöönotettu joulukuussa Pihatyöt sekä ajoyhteyden kunnostaminen jatkuvat vielä keväällä Hanke on aikataulussaan ja kustannusarviossaan. Porkkalanniemen leirikeskuksen päärakennuksen laajennus Hanke käynnistettiin heti hankkeen saatua investointi- ja rakentamispäätöksen. Hanke pysyi kustannusarviossaan ja valmistui ajallaan leirikaudelle Lehtisaaren senioritalo As Oy Lehtihovi ja autohalli hankkeena aloitettiin toukokuussa 2012 ja työt valmistuivat ajallaan vuoden 2013 marraskuun loppuun mennessä. Asukkaat muuttivat joulukuun alusta sisään ja liiketilat on vuokrattu. Hanke on pysynyt 16,65 M korotetussa talousarviossaan. Hankkeessa valmistui 42 asuntoa ja 42 autopaikkaa Asuntoja on vielä myymättä n. 10 kpl, joista osa on jo varattu.

15 Viikin As Oy Letkajenkka -senioritaloprojekti käynnistyi kesäkuun alussa Hankkeen talousarvio on 21 miljoonaa euroa ja asuntoja valmistuu yhteensä 120 kpl sekä 220 m2 suuruiset liiketilat. Asuntojen myynti aloitettiin marraskuussa 2013 ja ensimmäiset asunnot on jo myyty. Hanke on edennyt talousarviossaan ja rakennustyöt aikataulussaan. Arvioitu valmistumisajankohta on huhtikuussa Arabianrannan As Oy Berliininpiha ja As Oy Lontoonpiha -hankkeet käynnistyivät kesäkuun alussa Berliininpiha on RS-hanke, jossa valmistuu myyntiä varten yhteensä 66 asuntoa ja sen talousarvio on 14,2 miljoonaa euroa. Lontoonpiha on vuokrakohde jossa valmistuu yhteensä 36 asuntoa ja sen talousarvio on 9,15 miljoonaa euroa. Berliininpihan asuntojen myynti aloitettiin syyskuussa 2013 ja asunnoista on myyty jo noin 40 kpl ja muutama on lisäksi varattu. Hankkeet ovat edenneet talousarvioissaan ja rakennustyöt aikatauluissaan. Arvioitu valmistumisajankohta on helmikuussa Ruskeasuon As Oy Paraistentie ja As Oy Kiskontie hankkeet käynnistyivät helmikuussa Paraistentie on asuntola-hanke jossa valmistuu yhteisen seurakuntayön asuttamistoimintaa varten yhteensä 29 asuntoa sekä Meilahden seurakunnalle seurakuntasali. Kiskontie on vapaarahoitteinen vuokratalo johon valmistuu 28 asuntoa ja vuokrattava liiketila, joka on vuokrattu Suomen lähikaupalle. Hankkeiden yhteinen talousarvio on 13,3 miljoonaa euroa. Autohallipaikkoja valmistuu yhtiöiden yhteisen pihakannen alle yhteensä 32 kpl. Hankkeet ovat talousarviossaan ja aikataulussaan, vaikka rakennesuunnittelun kanssa on ollut vaikeuksia. Arvioitu valmistumisajankohta on syyskuussa Töölon kirkon peruskorjaus ja lisärakennukset hanke kilpailutettiin keväällä 2013 ja sen kustannusarvio ylittyi niin merkittävästi hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan verrattuna, että hanke keskeytettiin ja päätettiin supistaa kirkon peruskorjaushankkeeksi. Peruskorjauksen kilpailutus järjestetään talvella Arvio merkittävimmistä riskeistä Yleistä Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän riskien hallinnan toimintamallin ja vastuunjakotaulukon kokouksessaan syksyllä vuonna Toimintamallin taustalla on laaja perusselvitys Helsingin seurakuntayhtymän riskeistä. Riskienhallinta on sovitettu osaksi Helsingin seurakuntayhtymän johtamista ja sovitettu toimivaan organisaatioon. Näkyväksi tehty riskien hallinta on vakiintunut oleelliseksi osaksi strategiatyötä sekä tietojärjestelmä- ja muiden kehitysprojektien ohjaamista. Vuoden 2013 aikana on kehitetty kiinteistösijoittamisen riskien hallintaa, panostettu jäsenyyden vahvistamiseen, aloitettu hyvissä ajoin valmistautuminen Kirkon Palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymiseen sekä varauduttu entistä määrätietoisemmin henkilöstö- ja maineriskien hallintaan. Jäsenmäärän kehitys Kirkon jäsenyyden merkitys on erityisesti pääkaupunkiseudulla ollut jo pitkään laskussa. Vuoden 2013 aikana Helsingin seurakuntien jäsenmäärä aleni yhteensä jäsenellä ollen vuoden lopussa 0,7 % alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin. Jäsenmäärän laskun jatkuminen ja sen heikko ennustettavuus ovat Helsingin seurakuntayhtymän merkittävin pitkän aikavälin toiminnallinen ja taloudellinen riski. Jäsenosuuden merkittävä aleneminen

16 muuttaa voimakkaasti toimintaympäristöä ja vaikeuttaa toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jäsenmäärän lasku alentaa verotuloja, mutta jäsenmäärän muutosprosenttia selvästi hitaammin. Kirkosta eronneista 70,9 % oli vuotiaita ja 43,4 % vuotiaita. Tässä elämänvaiheessa tulotaso on vielä suhteellisen alhainen mutta eronneiden jäsenien verotulojen menetys tulee koko painollaan näkymään seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Riskin jäsenkehityksessä muodostavat lapset, joiden vanhemmista vähintään toinen kuuluu helsinkiläiseen seurakuntaan mutta joita ei kasteta ja samalla liitetä seurakuntaan. Näitä lapsia oli vuosien aikana noin 500 vuodessa. Kastamattomien lasten perheiden ajatuksia kasteesta tutkittiin Helsingissä vuoden 2012 aikana. Tutkimustulosten perusteella päädyttiin erilaisiin toimenpiteisiin, mm. tarkastelemaan kasteprosessia, etsimään erilaisia proaktiivisia tapoja toimia seurakuntalaisten kanssa ja järjestämään Kastepäiviä säännöllisesti. Yhteisiä kastepäiviä toteutettiin kaksi vuoden 2013 aikana ja niissä kastettiin yhteensä 37 lasta. Helsingin seurakuntayhtymässä on ryhdytty moniin toimenpiteisiin jäsenyyden vahvistamiseksi. Myönteisen jäsenkehityksen aikaansaamiseksi on panostettu mm. erilaisiin seurakuntien toimintaa tukeviin projekteihin. Näitä projekteja hallinnoidaan Jäsenelle parasta jäsenyyden tukihankkeessa. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän yhteisen jäsenstrategian pohjalta seurakunnat rakentavat omia jäsenyyden kehittämisohjelmiaan, joiden tekemistä varten kaikki seurakunnat ovat nimenneet jäsenyyden vahvistamisen kontaktiryhmät. Jäsenstrategian mukaista toimintaa toteutettiin mm. kärkihankkeissa: Pienelle parasta, Osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa sekä Monimuotoinen hartauselämä, joiden lisäksi vuoden 2013 alusta aloitettiin uusi kärkihanke Nuorelle parasta. Vuoden 2012 aikana toteutettiin Toiveiden kirkko -verkkoaivoriihi, johon saatiin ideaa vastaajalta. Kyselyn tulokset analysoitiin tarkemmin keväällä 2013 ohjaamaan Kirkon Helsingissä toiminnan suunnittelua. Lisäksi toteutettiin kaste- ja vihkiprosessin palvelutasotutkimukset, joissa Helsingin seurakuntien toiminta sai erittäin hyvät arviot. Palvelutasotutkimuksista saatiin myös paljon kehittämisideoita, joiden pohjalta työtä jatketaan. Vuonna 2012 käynnistetyn rukous- ja palautekanava Itkumuuri.fi / Klagomuren.fi toiminta jatkui. Saadut palautteet analysoidaan ja niitä käytetään hyödyksi toiminnan suunnittelussa. Palautteita saatiin vuoden 2013 aikana yhteensä 556 ja esirukouspyyntöjä lähetettiin Lisäksi kerätään palautetta kirkosta eronneilta jäseniltä, palautteeseen vastataan ja sitä analysoidaan. Jäsenyyden vahvistamisen toimiin liittyy myös muuta kehitystyötä mm. viestinnän suuntaamiseksi yleisemminkin heikoimmin kirkkoon sitoutuneisiin jäseniin/ikäluokkiin ja koko jäsenyyden polun kehittämiseksi kohti ns. kohtaamisten helminauhaa, jossa seurakuntalaiset kohdataan säännöllisesti koko heidän jäsenyytensä ajan. Seurakuntayhtymän talous - menojen kasvu- verotulojen kehitys Seurakuntayhtymän käyttötalouden nettomenot ovat kasvaneet viime vuosina selkeästi nopeammin kuin seurakuntayhtymän saamat verotulot. Verotulojen määrän kehitykseen on vaikuttanut olennaisesti kaksi taantumaa neljän viimevuoden aikana. Kirkollisverot ovat kasvaneet jäsenkehityksestä johtuen hitaasti ja yhteisöverot ovat vaihdelleet suhdannetilannetta noudatellen. Menojen kasvusta puolet tulee henkilöstömenojen kasvusta, joka koostuu pääosin yleiskorotuksista ja eläkemaksun noususta. Verotulojen muutoksen ja toimintakatteen kasvun epäsuhta on johtanut tilanteeseen, jossa vuosikate ei riitä käyttöomaisuuden poistoihin. Talouden tasapainottaminen on edelleen välttämätöntä. Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää kaikilta seurakunnilta ja seurakuntayhtymän yksiköiltä huolellista toimintojen priorisointia sekä uudelleen järjestämis- ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämistä. Myös resurssien ennakoiva suunnittelu niin henkilöstön kuin toimitilojenkin osalta on välttämätöntä. Seurakuntien

17 menoista henkilöstökulut olivat vuonna 2013 n. 62 % ja vuokrat n. 21 %. Koko Helsingin seurakuntayhtymässä henkilöstökulut olivat n. 57 % ja vuokrat n.14 %. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen palkanosan käyttöön ottaminen vuonna 2015 lisää henkilöstömenojen kasvupaineita. Sijoitustoiminta on tuottanut poikkeuksellisen hyvin kahtena viime vuonna, kunkiinteistösijoituksia on realisoitu ja rahavarojen sijoitusten arvonnousuja on tuloutettu myyntien kautta. Tuottoja on käytetty investointien sekä toiminnan rahoittamiseen. Seurakuntayhtymän taloutta ohjataan talousarviokehyksen avulla. Yleisentaloudellisen tilanteen epävarmuus ja verotuloihin vaikuttavat, vaikeasti ennakoitavat tekijät ovat haasteena talouden suunnittelussa. Kehystä valmisteltaessa ennakoidaan tulokehitystä suunnittelukaudella ja määritellään käyttötalouteen sekä investointeihin käytettävissä olevien määrien suuruus talousarviovuodelle ja kahdelle seuraavalla vuodelle. Voimassa olevassa kehyksessä on vuosille ennakoitu 1-1,5 %:n määrärahojen laskua/vuosi. Tavoitetta tarkastellaan uudelleen kehystä valmisteltaessa. Valtiovarainministeriö on valmistellut kirkon yhteisöveron korvaamista valtionavulla. Kirkolliskokous ottaa asiaan kantaa toukokuussa ja antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle. Ministeriön valmistelun pohjalta voidaan ennakoida mahdollisen muutoksen vaikuttavan seurakuntayhtymän yhteisöverotuloja vähentävästi nykyiseen tasoon verrattuna n % eli 2-3 milj. euroa. Mahdollinen muutos ajoittuu vuoden 2015 tai vuoden 2016 alkuun. Henkilöstöriskit Talouden kiristyminen verotulojen kasvun hitauden vuoksi edellyttää Helsingin seurakuntayhtymältä toiminnan kustannustason alentamista. Henkilömenojen osuus tuloslaskelmassa on noin 60 % kaikista menoista, joten merkittäviä säästöjä on tavoiteltava sopeuttamalla henkilökunnan määrää eri yksiköissä. Henkilöstöstrategian mukaisesti pyritään henkilömenoja alentamaan ns. luonnollisen poistuman kautta. Tehtäväjärjestelyt ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen ovat osa sopeuttamistoimia. Seurakunnallisen toiminnan organisaatio- ja virkarakenne vaikeuttavat merkittävästi henkilökunnan joustavaa siirtymistä seurakuntien ja seurakuntayhtymän yksiköiden välillä. Haasteena ovat mm. virkojen verrattain kapeat tehtävänkuvat ja toisaalta organisaation taipumus pitäytyä totutuissa toimintamalleissa. Sisäisen liikkuvuuden lisääminen on tehokasta henkilökustannusriskin hallintaa. Helsingin seurakuntayhtymässä on käynnistetty toimia sisäisten työmarkkinoiden kehittämiseksi. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen Helsingin seurakuntayhtymässä ja työmarkkinoilla yleensäkin muodostavat toisen henkilöstöön liittyvän riskin. Motivoituneen ja osaavan henkilöstön saaminen avainalueiden ydintehtäviin on edelleen vaikeaa, vaikka yleinen työmarkkinatilanne on sitä heikon talouskasvun ja kasvaneen työttömyyden seurauksena ainakin väliaikaisesti helpottanut. Eläköityminen antaa toisaalta mahdollisuuden hallittuun henkilöstön vähentämiseen. Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia sisältää mm. rekrytointiin, palkitsemiseen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita, joiden tarkoituksena on turvata henkilöstön työssä jaksamista sekä työvoiman saantia. Joka neljäs vuosi toteutetaan koko henkilöstölle suunnattu työkyky- ja työhyvinvointikysely, jonka avulla seurataan henkilöstön ja työyksikköjen tilannetta sekä suunnitellaan ja suunnataan toimenpiteitä kyselytulosten pohjalta. Käyttöönotetun henkilötietojärjestelmän avulla voidaan ylläpitää monipuolisia ja ajantasaisia henkilöstötietoja ja saada niistä johtamisen ja päätöksenteon tueksi tarpeellisia raportteja.

18 Harkinnanvaraisen palkanosan (havan) käyttöönottoprosessi on alkanut vuonna 2014 ja palkanosa otetaan käyttöön Helsingin seurakuntayhtymässä vuoden 2015 aikana. Esimiestyön kannalta prosessi on suhteellisen raskas ja vaativa. Hyvin toteutettuna se parantaa merkittävästi vuorovaikutteista henkilöstöjohtamista pitkällä aikavälillä. Taloudelliseen palkitsemiseen kanavoitavat varat ovat kuitenkin melko vähäiset. Uudistuksen toimeenpano sitoo vuosina koko henkilöstön aikaa ja ajatuksia siinä määrin, että Helsingin seurakuntayhtymässä on tiedostettu palkkausjärjestelmän uuden osion vaikutus operatiivisen toiminnan riskeihin. Helsingin seurakuntayhtymässä on kuusi johtajan virkaa. Kaksi viranhaltijaa siirtyi eläkkeelle vuonna 2013 ja kaksi siirtyy vuoden 2014 aikana. Lähes koko johdon vaihtuminen 2-3 vuoden aikana on nähty toiminnan ja talouden johtamiseen kohdistuvana riskinä. Riskin hallintakeinoja ovat riittävän ajoissa käynnistetyt ja pitkälle aikavälille ajoitetut rekrytointiprosessit, johdon suorahaun palvelujen käyttäminen ja siirtymävaiheen rinnakkainen toiminta. Kirkon työntekijöiden eläkkeiden maksamisesta vastaa kirkon eläkelaitoksena toimiva Kirkon keskusrahasto. Eläkkeiden rahoitus on perustunut palkkasumman perusteella maksettavaan työnantajan ja palkasta perittävään työntekijän eläkemaksuun sekä rahastoinnin avulla kerrytetyn eläkerahaston sijoitustuottoihin. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja sen myötä maksettavien eläkkeiden määrä kasvaa. Kun kirkon henkilöstömäärän odotetaan samanaikaisesti vähenevän, eläke-ennusteen mukaan vuotuiset tulot eivät riitä eläkkeiden maksamiseen. Eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi kirkolliskokous päätti nostaa palkkaperusteista eläkemaksua vuoden 2012 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä. Kirkolliskokous on päättänyt lisäksi, että seurakunnilta voidaan periä kirkollisveron määrään perustuvaa eläkemaksua, joka voi olla 1 5 % kirkollisveron määrästä. Maksua alettiin periä vuonna 2013, jolloin maksu on 1,2 %, mikä tarkoittaa Helsingin seurakuntayhtymälle n. 1 milj. euroa. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelulle maksujen kasvaminen on haaste. Sijoitustoiminnan ja kiinteistökehityksen riskit Helsingin seurakuntayhtymällä on meneillään ja edessään haasteellinen kiinteistökehittämisen ja kiinteistösijoittamisen vaihe. Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaisesti pyritään seurakuntayhtymälle vuosien saatossa kertynyt maa- ja kiinteistöomaisuus pitämään tuottavassa muodossa kaavoittamalla alueita/tontteja yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa pääosin asumiskäyttöön. Tämän seurauksena on käynnistynyt useita laajoja kiinteistökehityshankkeita mm. Arabiassa, Lehtisaaressa, Ruskeasuolla ja Viikissä. Näiden tuloksena rakennetaan helsinkiläisille uusia vuokra- ja omistusasuntoja. Samalla syntyy myös uusia sosiaalisen asumisen ratkaisuja sekä seniorija palvelutaloasuntoja. Vierasta pääomaa käytetään hallitusti sitoutuvien omien varojen kohtuullistamiseksi ja oman pääoman tuoton parantamiseksi. Tämä kasvattaa kiinteistösijoittamisen riskejä, joita ovat rakentamisen riskit (rakentamisen kustannusten ennustevirheet, rakentamisen tekniset ja juridiset riskit, viranomaisriskit) ja markkinariskit (vuokratasojen ja myyntihintojen ennakointi). Asuintalojen kiinteistökehityshankkeissa onnistuttaessa voidaan kasvattaa omaisuuden arvoa ja nettokassavirtatuottoa. Vieraan pääoman osuus konsernitaseessa jatkaa kasvuaan vuonna 2014 ja laskee jälleen 2015, kun kehittämisen tuloksena rakennettuja asuntoja myydään. Vieraan pääoman käytön lisääntyminen edellyttää rahoituksen riskien (korkoriski ja maturiteettiriski) hyvää hallintaa. Yhteinen kirkkoneuvosto on vahvistanut rahoituksen suunnittelun ja rahoitusriskien hallinnan periaatteet osana konserniohjeistusta tammikuussa 2012.

19 Rahavarojen sijoitusten tuotot ovat merkittävä osa seurakuntayhtymän vuotuista tulorahoitusta. Rahavarojen sijoitusten nettotuotot ovat keskimäärin n. 5 milj. euroa vuodessa. Suhdannevaihtelut aiheuttavat tähän määrään suuria vaihteluja markkinaarvojen laskun ja toisaalta arvojen palautumisen myötä. Sijoitusten määrä tilinpäätöksessä on markkina-arvon mukaan 141 milj. euroa. Sijoitustoimintaan liittyy riskejä, joita hallitaan yhteisen kirkkoneuvoston vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa määriteltyjen periaatteiden pohjalta. Ohjeen mukaan rahavarat on sijoitettava suunnitellusti siten, että riittävä tuottotaso saavutetaan riskit halliten. Seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitustoiminta on järjestetty niin, että kirkkoneuvoston nimeämä sijoitusneuvottelukunta valvoo ja ohjaa sijoitustoiminnan strategian toteutumista ja suunnittelee operatiivista sijoitustoimintaa. Varainhoitajiksi valitaan vain korkeatasoisia varainhoitajia, tämän ohella varainhoitoa konsultoi päävarainhoitajaksi valittu palveluntuottaja. Yhden pää- tai alavarainhoitajan hallussa olevan varallisuuden määrä rajoitetaan tietyksi osaksi kokonaisvarallisuudesta. Sijoitukset hajautetaan siten, että vältetään sijoitusten maantieteellisestä, yritys-, toimialakohtaisesta ja käytettyjen sijoitusvälineiden yksipuolisuudesta aiheutuvaa riskiä. Sijoitustoiminnan painopiste kohdistuu sellaisiin sijoituksiin, joissa pääoma on suojattu. Pääomariskillisiä tuotteita saa salkussa olla enintään %. Osakesijoitusten vastuullisuutta seurakuntayhtymä valvoo ulkopuolisen palveluntuottajan kaksi kertaa vuodessa toteuttaman salkkujen seulonnan kautta. Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) asiakkaaksi siirtymisen riskit Kirkkoon on perustettu henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja tuottava palvelukeskus, jonka asiakkaiksi tulevat kaikki seurakunnat vuoteen 2017 mennessä. Palvelukeskuksella on suomenkielinen toimipiste Oulussa ja ruotsinkielinen toimipiste Porvoossa. Oulun toimipiste vastaanotti ensimmäiset asiakkaat syksyllä 2012 ja Porvoo vuonna Helsingin seurakuntayhtymä siirtyy kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 2015 alusta. Siirtyminen toteutetaan projektina yhdessä palvelukeskuksen kanssa. Tässä yhteydessä on selvitetty palvelukeskuksen tuottaman palvelun sisältöä ja vaikutuksia seurakuntayhtymään jääviin toimintaprosesseihin ja tehtäviin sekä henkilöstöresursseihin. Asiakkaaksi siirtymisen edellyttämät valmistelutoimenpiteet sekä tietojärjestelmien rajapintojen liittymien rakentaminen ovat käynnissä. Valmistelussa hyödynnetään myös Kipan käyttäjäseurakuntien kokemuksia. Asiakkaaksi siirtyminen sisältää tietojärjestelmien sekä niiden rajapintojen toimivuuteen, uusiin toimintamalleihin- ja prosesseihin, valmistelun resursointiin sekä seurakuntayhtymässä että Kipassa liittyviä riskejä. Näitä riskejä pyritään minimoimaan hyvällä projektin hallinnalla, huolellisella suunnittelulla ja testauksella sekä riittävällä resurssoinnilla ja koulutuksella. Projekti sitoo merkittävästi talous- ja henkilöstöhallinnon avainhenkilöiden aikaa, nostaa kustannustasoa ja siirtää riskejä myös kuluvan vuoden toiminnan ylläpitämiseen. Siirtymävaihe jatkuu vuodelle 2015, jolloin on varauduttava virheiden, viiveiden ja häiriöiden selvittämiseen. Tämä on otettava huomioon myös resurssoinnissa. Hyvää hallintotapaa ja toiminnan eettisyyttä koskevat riskit Julkisen sektorin toimijoiden on yhä tarkemmin kiinnitettävä huomiota riskeihin joita mahdolliset poikkeamat hyvän hallintotavan ja toiminnan eettisyyden periaatteista aiheuttavat. Tällaiset riskit nousevat helposti esille julkisuudessa ja ne uhkaavat vakavasti ja/tai pitkäkestoisesti yhteisön mainetta. Helsingin seurakuntayhtymä ja kaikki kirkon työyhteisöt ovat jatkuvasti laajasti esillä mediassa. Esimerkiksi poikkeamat laeista ja

20 säännöksistä, hyvästä hallintotavasta ja yleisesti hyväksyttävistä eettisistä periaatteista sekä varsinaisen toiminnan laatuvirheet saavat helposti laajaa julkisuutta, joka heikentää jäsenten ja asiakkaiden sidoksia tai johtaa jopa välittömästi kirkon jäsenyydestä luopumiseen. Vaikka Helsingin seurakuntayhtymässä on kiinnitetty huomiota riskien hallintaan osana kaiken toiminnan ohjausta, nousee vuosittain esille jonkun verran yksittäisiä, yleensä pieniä tapauksia, joihin on reagoitava nopeasti, avoimesti ja päättäväisesti. Reagointikykyä pidetään Helsingin seurakuntayhtymässä yllä jatkuvalla seurannalla ja ohjeistuksella. Erityisesti on korostettava poikkeamiin reagointia. Uusia ratkaisuja tai muutoksia toteutettaessa mahdolliset riskit on tärkeää tiedostaa. Toiminnan eettisyyttä sääteleviä toiminnan periaatteita, johtosääntöjä ja ohjeita täsmennetään vuosittain 1.5. Vakuutukset Seurakuntayhtymän vakuutukset on ajoneuvoja lukuun ottamatta keskitetty IF Vahinkovakuutusyhtiöön ja niitä hoitaa vakuutusmeklariyritys Marsh Oy. Seurakuntayhtymän kiinteistöt ja käyttöomaisuus oli vakuutettu jälleenhankinta-arvostaan tulipalon, salamaniskun, myrskyn, murron ja nestevuodon varalta. Kirkko- ja kappelirakennuksilla, uruilla ja irtaimistolla oli vakuutusmäärät, muut rakennukset oli vakuutettu rakennustilavuuden mukaan. Seurakuntayhtymällä oli myös metsävakuutus sekä toiminnan keskeytysvakuutus. Ajoneuvoilla ja veneillä oli liikennevakuutus, osalla oli myös kaskovakuutus IF-Vakuutusyhtiössä. Eräiden kirkkokiinteistöjen ja seurakuntatalojen vakuutusturvaa on muutettu alkaen siten, että näihin sovelletaan ensivastuuvakuutuksen ehtoja. Ensivastuuvakuutus parantaa vakuutusturvaa siten, että myös osavahingoissa korvattava summa määräytyy vakuutukseen merkityn vakuutuskohteelle sovitun määrän mukaisena. Ensivastuuvakuutusta käytetään yleensä silloin, kun omaisuudelle on vaikea tai mahdotonta määritellä jälleenhankinta- tai päiväarvoa. Seurakuntien toiminnan tai kiinteistöjen kolmannelle osapuolelle aiheuttamien omaisuustai henkilövakuutusten varalta oli vastuuvakuutus. Henkilöstön lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutus ovat IF Vakuutusyhtiössä. Työttömyysvakuutuksen hoito siirtyi alkaen Työttömyysvakuutusrahastolle (TVR). Vapaaehtoisilla työntekijöillä heidän osallistuessaan seurakuntatyöhön sekä lapsilla ja nuorilla päiväkerhoissa, muissa kerhoissa, rippikouluissa, leirimatkoilla oli yksityistapaturmavakuutus. Luettelo vakuutuksista on liitetiedoissa.