Alkusanat 4. 1 Eurojustin rakenne ja kehitys 8. 2 Oikeudellinen ympäristö ja kumppanit Tapausten käsittely 22

Transkriptio

1 V u o s i k e r t o m u s

2

3 S I S Ä L L Y S Alkusanat 4 1 Eurojustin rakenne ja kehitys 8 2 Oikeudellinen ympäristö ja kumppanit 12 3 Tapausten käsittely 22 4 Suhteet kansallisiin viranomaisiin 46 5 EU:n laajentuminen ja kolmannet maat 50 6 Hallinto 54 7 Vuoden 2004 saavutukset tavoitteisiin nähden 62 8 Tavoitteet vuodelle Päätelmät Liitteet 72

4 A L K U S A N A T Minulla on ilo esitellä Eurojustin vuoden 2004 vuosikertomus. Tämä on Eurojustin kolmas vuosikertomus. Se on laadittu Eurojust-päätöksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jossa puheenjohtajaa kehotetaan antamaan kollegion puolesta neuvostolle kirjallisesti vuosittain selvitys Eurojustin toiminnasta ja hallinnosta, myös talousarvion osalta. Olen hyvin iloinen voidessani ilmoittaa, että vuonna 2004 kollegiolle toimitettujen tapausten määrä kasvoi yli 27 prosenttia vuoden 2003 määrään verrattuna, mikä heijastaa käsiteltäviksi toimitettujen tapausten jatkuvaa kasvusuuntausta. Vuonna 2003 tapausten määrä lisääntyi 50 prosenttia vuonna 2002 toimitettujen tapausten määrään verrattuna. Vuonna 2004 kollegiolle toimitettujen monenvälisten tapausten määrä nousi merkittävästi, lähes 40 prosenttia. Myös vakavien tapausten määrä lisääntyi. On merkittävää, että Eurojustille toimitettiin entistä useampia tapauksia kansainvälisten tutkintatoimien varhaisessa vaiheessa. Tällöin Eurojust voi säästää voimavaroja ja tuoda todellista lisäarvoa kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. Nämä lisäykset ja parannukset ovat ilahduttavia, mutta tilanne ei silti ole vielä täysin tyydyttävä. Eurojustille voitaisiin varmasti toimittaa nykyistä useampia tapauksia, sillä kollegion mukaan Eurojustin valmiuksia käsitellä tapauksia ei vielä käytetä täysimääräisesti. Monia merkittäviä jäsenvaltioiden viranomaisten käsittelemiä monenvälisiä tapauksia ei toimiteta Eurojustille. Eurojustin panoksesta olisi monissa näistä tapauksista ollut varmasti paljon hyötyä. Eurojust voi tuoda lisäarvoa rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja tästä tiedottaminen on edelleen keskeinen osa työtämme. Vuoden 2003 vuosikertomuksessa ilmaistiin pettymys siihen, että Alankomaiden viranomaiset eivät olleet vielä kyseisen vuoden loppuun mennessä viimeistelleet Eurojustin kokoustiloja, mikä rajoitti Eurojustin toimintavalmiuksia. Suuremman kokoushuoneen työt valmistuivat helmikuun lopussa ja toinen tekniikka- ja turvallisuusvaatimukset täyttävä kokoushuone valmistui joulukuussa. Eurojust on tyytyväinen näihin tiloihin, jotka epäilemättä ovat avuksi sen pyrkiessä saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Eurojust saattoi järjestää useita tuloksellisia asiantuntijakokouksia merkittävistä tapausten käsittelyyn liittyvistä aiheista, muun muassa vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tutkinta- ja syyttäjäntoimien uusista ulottuvuuksista. Käsiteltävät aiheet koskivat terroristitoimintaa, ihmiskauppaa, valvottuja läpilaskuja ja salaista valvontaa rajat ylittävän laittoman huumausainekaupan tapauksissa, suhteita yhteystuomareihin sekä arvonlisäveroon liittyviä karusellipetoksia. Eurojust on saavuttanut menestystä terrorismiasiantuntijoiden kanssa järjestetyissä kokouksissa ja luonut verkostoja eri puolilla Eurooppaa toimivien erikoistutkijoiden ja syyttäjien välille. Näiden asiantuntijakokousten lisäksi Eurojust järjesti lokakuuta Prahassa käytännön toimijoiden vuotuisen seminaarin, jossa käsiteltiin eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyviä 4

5 aiheita. Eurojust järjesti myös yhteensä 52 kokousta yhteistyön helpottamiseksi ja toiminnan koordinoimiseksi tietyissä tapauksissa. Tämän kertomuksen tapausten käsittelyä koskevassa luvussa tarkastellaan lähemmin Eurojustille toimitettuja tapauksia ja asiantuntijakokouksia. Eurojust on jatkuvasti kehittänyt yhteyksiään lukuisiin elimiin. Kesäkuussa allekirjoitimme Europolin johtajan Jürgen Storbeckin kanssa Eurojustin ja Europolin välisen virallisen sopimuksen sen jälkeen, kun neuvosto oli hyväksynyt sopimuksen vuoden alkupuolella. Eurojustin ja Europolin suhde lujittuu jatkuvasti. Marraskuussa Eurojust ja Europol olivat tyytyväisiä voidessaan edistää ensimmäisen yhteisen tutkintaryhmän (JIT) perustamista Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan tutkijoista ja syyttäjistä, jotka käsittelevät yhdessä laittomaan huumausainekauppaan liittyvää tapausta. Norjan kanssa käydyt neuvottelut ensimmäisen virallisen sopimuksen toteuttamisesta Euroopan unionin ulkopuolisen valtion kanssa saatettiin päätökseen. Neuvosto hyväksyi sopimuksen vuoden 2005 alussa. Romanian kanssa käytävät neuvottelut ovat edenneet pitkälle ja toinen sopimus saadaan toivottavasti virallisesti tehtyä vuoden 2005 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Yhteysviranomaisten verkosto kasvaa jatkuvasti. Useat Länsi-Balkanin valtiot ovat nimenneet yhteysviranomaisia ja samoin on tehnyt Ukraina. Kansalliset jäsenet ovat myönteisin tuloksin pitäneet säännöllisesti yhteyttä Venäjän yhteysviranomaiseen tämän maaliskuussa 2004 Eurojustiin tekemän vierailun jälkeen. Israelin oikeusministeriön kanssa on käynnistetty alustavat neuvottelut, joiden toivotaan johtavan Israelin yhteysviranomaisen nimittämiseen vuoden 2005 alussa. Yksi vuoden 2004 merkittävimmistä saavutuksista oli se, että kollegion jäsenet laativat yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa henkilötietojen käsittelyä ja suojaamista koskevat säännökset, jotka kollegio hyväksyi yksimielisesti. Eurojustin tietosuojasta vastaava riippumaton yhteinen valvontaviranomainen hyväksyi säännökset, minkä jälkeen ne toimitettiin lokakuussa neuvoston hyväksyttäväksi. Neuvosto hyväksyi ne vuoden 2005 alussa. Joidenkin jäsenvaltioiden ei ainoastaan toukokuussa 2004 Euroopan unioniin liittyneiden jäsenvaltioiden on vielä tehtävä tarvittavat muutokset lainsäädäntöönsä ja ne eivät näin ollen ole noudattaneet Eurojust-päätöksen täytäntöönpanolle asetettua määräaikaa. On erittäin tärkeää, että kaikilla kansallisilla jäsenillä on käytettävissään kaikki sellaiset tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi. Jotkin kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet kansallisille jäsenilleen vain hyvin vähän tapauksia. Tähän on luultavasti usein syynä täytäntöönpanosäädösten puuttuminen. Kaikkien kansallisten jäsenten toimivaltaa on selkeytettävä ja varmistettava ja toimivalta on selkeästi määriteltävä ja esitettävä kansallisissa lainsäädännöissä. Monella kansallisella jäsenellä ei ole vielä tällaista selkeää ja varmaa asemaa ja siksi heillä on rajalliset toimintavaltuudet kotivaltioissaan. 5

6 Kollegio on hyvin tyytyväinen siihen, että Eurojust on vahvasti mukana neuvoston Tampereella vuonna 1999 tekemiin päätelmiin perustuvassa Haagin ohjelmassa, joka hyväksyttiin Eurooppaneuvostossa marraskuussa Haagin ohjelmassa viitataan ilahduttavan usein Eurojustiin ja vahvistetaan Eurojustin rooli johtavana toimijana EU:n oikeus- ja sisäasioihin liittyvissä kysymyksissä. Ohjelma on kunnianhimoinen ja Eurojust tekee kaiken voitavansa näiden odotusten täyttämiseksi. Vuonna 2004 Eurojustin jätti kolme kansallista jäsentä, jotka kaikki olivat kuuluneet kollegioon siitä alkaen, kun väliaikainen Eurojust perustettiin 1. maaliskuuta Jouduimme hyvästelemään kollegion varapuheenjohtajan ja Ranskan kansallisen jäsenen Olivier de Baynastin, joka nimitettiin syyskuussa Amiensin viralliseksi syyttäjäksi. Irlannin kansallinen jäsen Micheál Mooney ja Suomen kansallinen jäsen Tuomas Oja lähtivät myös Eurojustista kesällä ja palasivat työskentelemään kotimaihinsa. Me toivotamme Olivier lle, Micheálille ja Tuomakselle kaikkea hyvää heidän uusissa tehtävissään ja toivotamme tervetulleeksi heidän tilalleen kollegioon tulleet uudet jäsenet François Fallettin (Ranska), Jarlath Spellmanin (Irlanti) ja Maarit Loimukosken (Suomi). Toukokuussa Euroopan unionin laajentuminen toi suuria muutoksia kaikille EU:n organisaatioille. Eurojust ei tehnyt tässä poikkeusta. Laaja valmistelutyö tuotti ilahduttavan hyviä tuloksia. Laajentunut kollegio kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 4. toukokuuta. Kaikki kymmenen uutta jäsenvaltiota olivat nimenneet kansalliset jäsenensä ja kunkin 25 jäsenvaltion jäsenet olivat paikalla. Vielä tärkeämpää on se, että uusista jäsenistä yhdeksän on voinut osallistua kokouksiin säännöllisesti alusta alkaen. Ainoastaan Malta ei ole ollut usein edustettuna. Tämä ongelma saadaan varmasti ratkaistuksi vuonna Jäsenten määrän lisääntyminen 66 prosentilla pakottaa minkä tahansa organisaation muuttumaan. Muutos on vaikuttanut positiivisesti myös Eurojustin tyyppiseen nuoreen organisaatioon. Uudet kansalliset jäsenet ovat edistäneet keskittämistä, sitoutumista ja innostusta, mikä varmasti on hyödyksi jatkettaessa Eurojustin roolin kehittämistä. Totesin vuoden 2003 vuosikertomuksen alkusanoissa, että työtä on vielä paljon jäljellä ja tämä pitää yhä paikkansa. Merkittävää edistystä on kuitenkin tapahtunut ja vuoden 2004 aikana saatiin aikaan useita huomattavia saavutuksia. Eurojust uskoo luoneensa perustan, jonka ansiosta toimijoille voidaan tarjota tehokasta tukea sekä valmiudet käsitellä vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta. Yksi infrastruktuurien kehittämiseen liittyvistä merkittävimmistä saavutuksista oli tänä vuonna se, että E-POC I -hankkeen seurauksena Eurojustiin asennettiin uusi sähköinen tapausten hallintajärjestelmä (Case Management System, CMS), joka on nyt käytössä. Tämän järjestelmän avulla voidaan vastata Eurojust-päätöksen vaatimukseen automaattisen tietorekisterin ylläpidosta. Lisäksi aloitettiin sisäiselle viestinnälle keskeisen turvallisen tietoverkon asentaminen. E-POC II -hankkeen yhteydessä ryhdyttiin laatimaan toteutettavuustutkimusta mahdollisista ratkaisuista, joiden avulla kansalliset jäsenet saattaisivat välittää ja vastaanottaa turvallisesti viestejä 6

7 toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa. E-POC II -toteutettavuustutkimuksen pitäisi valmistua joulukuussa 2005 ja siihen sisältyy myös osa-alue, joka koskee Euroopan oikeudellista verkostoa varten tarkoitettua virtuaalista yksityisverkkoa (VPN). Vuonna 2004 Eurojust lujitti kahdentoista ensimmäisen Haagin kuukauden aikana saavutettua kehitystä. Eurojustin infrastruktuuria ja henkilöstöä on laajennettu, jotta organisaatiolla olisi tarvittavat valmiudet parantaa tehokkuutta ja työskennellä kaikkialla Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Vuoden 2004 tammikuun alussa Eurojustiin kuului 15 kansallista jäsentä ja avustajaa, hallinnollinen johtaja ja 29 hallinnollista toimihenkilöä. Joulukuun loppuun mennessä organisaatio oli laajentunut niin, että siihen kuului 25 kansallista jäsentä ja heidän avustajansa sekä heitä tukevat 63 hallinnollista toimihenkilöä. Viime vuoden aikana useita henkilöitä nimitettiin Eurojustin henkilöstösuunnitelmassa määriteltyihin tehtäviin. Näihin tehtäviin sisältyvät lähes kaikki Eurojustin hallinnon keskeiset tehtävät: oikeudellisen yksikön sekä henkilöstöasioiden, taloushallinnon ja tietohallinnon yksiköiden päälliköt. Eurojustin toiminnasta ja työstä laadittiin ensimmäinen riippumaton tutkimus ja raportti vuoden 2004 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen alakomitea F, joka vastaa EU:n oikeus- ja sisäasioihin liittyvistä kysymyksistä, laati yksityiskohtaisen tutkimuksen Eurojustista. Tutkimusryhmän jäsenet kokosivat todisteita vuoden ensimmäisten kuukausien aikana ja kuulivat kollegiota virallisesti vieraillessaan Eurojustin toimitiloissa toukokuussa. Oli hyvin ilahduttavaa, että raportissa Eurojustin todettiin aloittaneen toimintansa erinomaisesti. Paljon on silti vielä tehtävä. Eurojustin on jatkuvasti rakennettava kuvaansa kaikkialla laajentuneessa EU:ssa ja parannettava tutkijoiden ja syyttäjien luottamusta, jotta voitaisiin varmistaa, että he epäröimättä kysyvät Eurojustilta neuvoa ja toimittavat asioita sen käsiteltäviksi. Kehotan tämän kertomuksen vastaanottajia varmistamaan, että heidän lainkäyttöalueellaan sen saavat luettavakseen kaikki, jotka osallistuvat vakavan rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. MICHAEL G. KENNEDY Kollegion puheenjohtaja Helmikuu

8 1 E U R O J U S T I N R A K E N N E J A K E H I T Y S Eurojustiin kuuluu 25 kunkin jäsenvaltion oman oikeusjärjestelmänsä mukaisesti lähettämää kansallista jäsentä, jotka ovat tuomareita, syyttäjiä tai vastaavaa toimivaltaa käyttäviä poliiseja. Useat jäsenvaltiot ovat nimittäneet kansalliselle jäsenelleen avustajan. Kaksitoista avustajaa työskentelee Haagissa kansallisten jäsenten kanssa, kun taas neljä jäsenvaltiota on nimennyt avustajia, jotka työskentelevät kotimaastaan käsin. Haagin ulkopuolella työskentelevät avustajat vierailevat Eurojustin toimitiloissa, kun heidän on toimittava kansallisten jäsentensä sijaisina. Joidenkin kansallisten jäsenten ja heidän avustajiensa työmäärä on kasvanut siinä määrin, että useat jäsenet ovat pyytäneet saada toisen avustajan. EU:n laajentuminen uudistaa Eurojustin työskentelyrakennetta Vuonna 2002 perustettiin neljä komiteaa, jotta kansallisten jäsenten käsittelemät monenlaiset aiheet voitaisiin jakaa kollegion kansallisten jäsenten kesken ja käsitellä tehokkaasti pienryhmissä. Tapausten käsittelystä, strategiasta, tiedonvälityksestä ja evaluoinnista vastaavat komiteat jatkoivat työtään vuonna Kahden viime vuoden aikana neljään komiteaan jakautuva rakenne on toiminut hyvin ja sen ansiosta on saavutettu paljon. Tämä piti paikkansa erityisesti vuonna 2004, jolloin tapausten käsittelystä vastaava komitea otti vastuulleen yhä suuremman määrän erityyppistä järjestäytynyttä rikollisuutta käsitteleviä kokouksia ja seminaareja, joita esitellään yksityiskohtaisesti myöhemmin tässä kertomuksessa. Myös strategiasta vastaava komitea käsitteli lukuisia merkittäviä aiheita vuoden aikana. Koko tämä kehitys oli hyvin merkityksellistä, mutta kaikkein haastavinta ja siksi myös ilahduttavinta oli henkilötietojen käsittelyä ja suojaamista koskevien säännösten valmistelu ja yksimielinen hyväksyminen. Muita hyvin tärkeitä töitä olivat Europolin ja Norjan kanssa tehtyjen sopimusten viimeistely sekä pyrkimykset parantaa suhteita OLAFiin. Päätoimisen tiedottajan nimittämisestä ja kollegion taustan muutoksista vuonna 2003 johtuen tiedonvälityksestä ja evaluoinnista vastaavien komiteoiden toiminta oli vähemmän aktiivista. EU:n laajentumisella ja hallinnollisen henkilöstön kasvulla oli merkittäviä vaikutuksia. Muuttuneessa ympäristössä oli otettava käyttöön entistä tehokkaampia ja tuloksellisempia työskentelytapoja. Neljä komiteaa eivät selvästikään enää pystyneet vastaamaan riittävän tehokkaasti 25 kansallisen jäsenen laajentuneen kollegion sekä Eurojustin tarpeisiin. Oli tärkeää yhdistää kaikkien sekä uusien että kokeneiden kansallisten jäsenten valmiudet ja taidot ja hyödyntää niitä sekä tarjota tällä tavoin heille ja heidän avustajilleen mahdollisuus edistää Eurojustin toimintaa, operatiivisia pyrkimyksiä ja hallintoa. 8

9 Lokakuussa järjestetyssä suunnitteluseminaarissa päätettiin siirtyä entistä joustavampaan ja käytännöllisempään järjestelyyn. Työhön liittyvää vastuuta päätettiin jakaa muodostamalla 21 työryhmää, joiden jäsenet valitaan kaikista Haagissa pysyvästi toimivista kansallisista jäsenistä ja heidän avustajistaan. Useimmat työryhmistä ovat erikoistuneet tietyntyyppisiin rikoksiin, kun taas jotkin työryhmät vastaavat hallinnollisista tai strategisista tehtävistä. Kuhunkin työryhmään kuuluu useita kansallisia jäseniä ja avustajia ja heistä yksi toimii puheenjohtajana ja johtaa kyseisen alan työtä. Tämä toimintamenetelmä tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää kansallisten jäsenten ja heidän avustajiensa henkilökohtaista kokemusta ja asiantuntemusta sekä saada tukea Eurojustin hallinnollisilta toimihenkilöiltä. Työryhmät voivat kartoittaa näkemyksiä, tarkastella aineistoa ja aiheita, esittää suosituksia ja valmistella tilanneselostuksia kollegion kokouksiin. Työryhmien jäsenet voivat myös edustaa kollegiota foorumeissa, joissa käsitellään kyseisen ryhmän vastuulla olevia aiheita. Tällä tavoin kollegio voi käsitellä entistä paremmin monitahoisia aiheita ja välttyä siten esittelemästä kaikkia asioita 25 kansalliselle jäsenelle, joiden olisi keskusteltava ja päätettävä ehdotetusta toimintatavasta. Tämä toimintamalli on elintärkeä, kun hoidettavana on yhä suurempi määrä sekä tapausten käsittelyyn että strategioihin liittyviä aiheita. Toimintamallista on hyötyä myös käsiteltäessä lainsäädäntöehdotuksia, joita jäsenvaltiot ja EU:n kumppanit sekä erityisesti EU:n organisaatiot ja toimielimet toimittavat kollegiolle lausuntoa varten. Työryhmien nimet ja jäsenet esitellään tämän kertomuksen liitteissä. Tietosuoja, E-POC -hanke ja Eurojustin tapausten hallintajärjestelmä (Case Management System, CMS) Vuoden 2003 vuosikertomuksessa todettiin, että Eurojust oli käynnistänyt tapausten käsittelyssä käytettävää tietokonepohjaista järjestelmää koskevan työn. Hanketta käsiteltiin ensisijaisena, koska Eurojustin tärkein tehtävä on tapausten käsittely. Järjestelmän tavoitteena on tarjota yleiskatsaus rajat ylittävien rikosten ja Eurojustille toimitettujen tutkintatoimien luonteesta ja laajuudesta sekä koota nämä ja muut tapausten käsittelyä koskevat tiedot helppokäyttöiseen tietokantaan. Tätä työtä jatkettiin vuonna Eurojust jatkoi vuonna 2004 myös osallistumistaan EU:n E-POC -hankkeeseen (European Pool against Organised Crime), jota rahoitetaan rikosoikeutta koskevasta Grotius II -ohjelmasta. Hanketta johtaa Italia Ranskan, Slovenian ja Romanian oikeusministeriöiden tukemana. Tavoitteena on tehdä toteutettavuustutkimus, jossa suunnitellaan ohjelmistojärjestelmä 9

10 Eurojustin tietojenvaihtoon liittyvien tehtävien tukemista varten sekä kehitetään soveltuva ohjelmisto. Vuonna 2004 hanketta kehitettäessä tuli selväksi, että E-POC-hankkeen pohjalta olisi mahdollista kehittää tapausten hallintajärjestelmän prototyyppi, joka täyttäisi Eurojustin tapausten käsittelylle asettamat vaatimukset. Tämän tuloksena tehtiin Italian oikeusministeriön kanssa sopimus prototyypin edelleen kehittämisestä Eurojustin tapausten hallintajärjestelmän ensimmäisen version toteuttamiseksi. Samaan aikaan Eurojust kehitti tietosuojasäännökset, jotka kattavat myös tapausten käsittelyyn liittyvän tietosuojan. Yhteinen valvontaviranomainen hyväksyi sekä tietosuojasäännökset että uuden tapausten hallintajärjestelmän. Tämä työ saatiin päätökseen syyskuussa Kansallisten jäsenten, avustajien ja asiaankuuluvan henkilöstön koulutuksen jälkeen järjestelmää ryhdyttiin käyttämään 15. lokakuuta Järjestelmään rekisteröitiin 370 tapausta ennen sen käyttöönottoa ja kyseisen päivän jälkeen käyttäjät rekisteröivät vielä 150 tapausta. Myös E-POC II -hankkeen työt on käynnistetty Eurojustin toimiessa virallisena kumppanina. Tällä hankkeella kehitetään edelleen Eurojustin tapausten hallintajärjestelmän toimintaa, erityisesti tiedonvälitystä ja Eurojustin tietosuojasäännösten käyttöönottoa ajatellen. 10

11 11

12 2 O I K E U D E L L I N E N Y M P Ä R I S T Ö J A K U M P P A N I T Eurojustia pidetään Euroopan unionin infrastruktuurin keskeisenä osana vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. Tämä asema heijastuu ilahduttavasti tärkeisiin aloitteisiin, kuten Haagin ohjelmaan. EU:n vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luominen edellyttää, että jäsenvaltiot saattavat osaksi kansallisia lainsäädäntöjään EU:n oikeus- ja sisäasioista vastaavien ministerien kokouksissa tehdyt päätökset ja sopimukset. Täytäntöönpanon tämänhetkisen tilanteen tarkastelu jäsenvaltioissa tuo esiin joitakin merkittäviä saavutuksia, mutta myös sen, että joitakin tärkeitä säädöksiä ei ole vielä pantu kokonaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Jäljempänä kuvataan joidenkin tärkeimpien säädösten täytäntöönpanoa koskevaa tilannetta. Eurojust-päätöksen täytäntöönpano Viime vuonna todettiin, että useat jäsenvaltiot eivät olleet saattaneet Eurojust-päätöstä osaksi kansallisia lainsäädäntöjään. Valitettavasti tilanne on yhä sama Kreikassa ja Espanjassa. Luxemburg ja Italia saattoivat päätöksen osaksi kansallisia lainsäädäntöjään helmikuussa Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneistä jäsenvaltioista, joiden oli saatettava päätös osaksi kansallista lainsäädäntöään, ainoastaan Kypros ei ole tehnyt tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia. Lainsäädännön muutosten laiminlyönti merkitsee usein sitä, että maan toimivaltaisilla viranomaisilla ei ole muodollista oikeusperustaa tapausten toimittamiseksi Eurojustin kansalliselle jäsenelle oikeusavun saamiseksi ja toisaalta, että Eurojustin kansallista jäsentä ei ole valtuutettu toimimaan sillä tavoin kuin Eurojustia perustettaessa oli tarkoitus. Jos yhdeltäkin kansalliselta jäseneltä puuttuvat päätöksessä tarkoitetut valtuudet, tilanne on ongelmallinen paitsi kyseiselle kansalliselle jäsenelle, myös koko yksikölle, jonka työskentely kyseisen henkilön kanssa rajoittuu ja jää alemmalle tasolle kuin päätöksessä on tarkoitettu. Ketju on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Oikeus- ja sisäasioihin liittyvien keskeisten säädösten täytäntöönpano Eurooppalainen pidätysmääräys pantiin täytäntöön vuoden 2004 aikana 24 jäsenvaltiossa 25:stä. Tämä on huomattava saavutus. Vaikka eurooppalainen pidätysmääräys ei ollutkaan käytössä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, vuoden loppuun mennessä ainoastaan Italia ei ollut pannut täytäntöön uutta säädöstä. Eurojust järjesti Prahassa lokakuussa seminaarin eurooppalaisen pidätysmääräyksen kanssa tekemisissä oleville käytännön toimijoille. Seminaarissa edustajat nimesivät lukuisia esteitä ja aiheita, jotka esitetään tämän kertomuksen liitteessä II (Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen oikeudellinen ja käytännöllinen täytäntöönpano). Valitettavasti on jälleen todettava, kuten Eurojustin vuosien 2002 ja 2003 vuosikertomuksissa, että lukuisat maat eivät ole panneet täytäntöön vuonna 2000 keskinäisestä oikeusavusta tehtyä 12

13 EU:n yleissopimusta ja siihen liittyvää pöytäkirjaa. Tätä kertomusta laadittaessa ainoastaan Tanska, Viro, Suomi, Unkari, Latvia, Liettua, Portugali, Espanja ja Alankomaat ovat panneet yleissopimuksen täytäntöön. Vuoden 2004 lopussa ainoastaan Espanja, Alankomaat, Latvia ja Liettua olivat vahvistaneet pöytäkirjan täytäntöönpanon. Kansallisen täytäntöönpanon laiminlyönti heikentää merkittävästi tehokasta keskinäistä oikeusapua ja kansainvälistä yhteistyötä EU:ssa vakavan rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta tehty puitepäätös pantiin täytäntöön vuoden 2004 lopussa kaikissa jäsenvaltioissa Kreikkaa, Italiaa, Latviaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta. Neuvosto oli määrännyt täytäntöönpanon määräpäiviksi 1. tammikuuta vanhalle jäsenvaltiolle ja kesäkuun 2004 kymmenelle uudelle jäsenvaltiolle. Vuoden 2004 loppuun mennessä 19. joulukuuta 2002 tehty päätös poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi oli pantu täytäntöön täysimääräisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Terrorismin torjunnasta 13. kesäkuuta 2002 tehtyä puitepäätöstä ei kuitenkaan ollut pantu täytäntöön Kyproksessa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa ja Maltassa. Rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta 26. kesäkuuta 2001 tehdyn puitepäätöksen täytäntöönpanon määräpäivä oli 31. joulukuuta 2002 (kesäkuu 2004 uusille jäsenvaltioille). Vuoden 2004 loppuun mennessä Kreikka, Luxemburg, Malta ja Ruotsi eivät olleet panneet päätöstä täysimääräisesti täytäntöön. Euroopan oikeudellinen verkosto (European Judicial Network, EJN) Eurojustin ja EJN:n välinen erinomainen yhteistyö jatkui vuonna EJN:n sihteeri osallistuu säännöllisesti kollegion kokouksiin ja useat Eurojustin kansallisten jäsenten sijaiset ja avustajat ovat EJN:n yhteysviranomaisia. EJN:n yhteysviranomaiset täydentävät osaltaan Eurojustin näkemystä, erityisesti silloin, kun esille tulee aiheita ja ongelmia, jotka voivat edellyttää virallisia suosituksia keskinäisen oikeusavun parantamiseksi. Vuoden 2004 aikana EU:n puheenjohtajavaltioina toimineiden Irlannin ja Alankomaiden järjestämiin onnistuneisiin EJN:n kokouksiin osallistui useita Eurojustin kansallisia jäseniä puhujina, työpajojen jäseninä ja avustajina. Puheenjohtajavaltiona toimineen Alankomaiden järjestämä EJN:n kokous pidettiin Haagissa ja Eurojust oli ilahtunut voidessaan järjestää osan kokouksesta toimitiloissaan. Tämä tarjosi useille EJN:n yhteysviranomaisille ensimmäisen tilaisuuden vierailla Eurojustissa, tavata kansallisia jäseniä sekä nähdä uudet kokous- ja konferenssitilat, jotka olivat valmistuneet vuoden aikana. 13

14 EJN:n sihteeristö on yhdistetty Eurojustin hallintoon ja se työskentelee tiivisti tämän kanssa. Rakenteita ja menettelytapoja on kehitetty edelleen, jotta voidaan taata Eurojust-päätöksen vaatimusten noudattaminen ja tarjota EJN:lle mahdollisuus saada rahoitusta Eurojustin talousarviosta ja siten toimia tehokkaasti. EJN:n sihteeristön työkalujen kehittäminen oli yksi sen tärkeimmistä saavutuksista vuonna Atlas-sivusto on uudistettu kokonaan helppokäyttöisyyden parantamiseksi sekä kymmenen uuden jäsenvaltion tietojen lisäämiseksi. Lopullisen vahvistamisen jälkeen tarkistettu sivusto avataan vuoden 2005 alussa. Sivustoon sisältyy uusia ominaisuuksia ja sen kautta voidaan käyttää uusia välineitä, muun muassa eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaa verkkopohjaista tietojärjestelmää sekä Compendium -välinettä, jonka tarkoituksena on auttaa käyttäjiä laatimaan kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä. EJN:n toisen työkalun, Fiches Belges -tiedoston, kauan odotettu päivitys käynnistettiin vuonna Myös toimintasuunnitelma EU:n oikeudellisen Atlas -sivuston laajentamiseksi kattamaan uudet jäsenvaltiot on suurimmalta osin saatu toteutettua. Kaikki muut tarvittavat toimenpiteet uusien jäsenvaltioiden sisällyttämiseksi EJN:n tietojärjestelmään saatiin suoritetuksi ajoissa. Uudet jäsenvaltiot ovat nimenneet kansalliset EJNyhteyshenkilöt, jotka osallistuvat EJN:n työkalujen kehittämistä, parantamista tai päivittämistä koskeviin hankkeisiin. Europol Eurojustin ja Europolin välinen suhde on kehittynyt huomattavasti vuoden 2004 aikana. Europolin ja Eurojustin väliseen sopimukseen johtaneet pitkähköt neuvottelut saatiin päätökseen ja neuvosto hyväksyi sopimuksen keväällä Sopimuksen allekirjoittivat virallisesti kollegion puheenjohtaja ja Europolin johtaja 9. kesäkuuta Näiden organisaatioiden välinen side vahvistui jatkuvasti viime vuoden aikana. Eurojust pyysi Europolia ensimmäisen kerran avaamaan analyysitietokannan vuonna 2003 ja pyyntö pantiin täytäntöön vuonna Tämä on selvä osoitus molempien organisaatioiden halusta tehdä yhä läheisempää yhteistyötä käytännön tasolla. 14

15 Eurojust on todennut, että kyseinen sopimus oli ensimmäinen askel vielä paljon vahvemman tulevan sopimuksen luomiseksi. Säännöllisillä kokouksilla ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa noudatettavalla yhteisellä lähestymistavalla oli yhä tärkeämpi osa organisaatioiden yhteistyössä kuluneena vuonna. Monet kansalliset jäsenet ovat kehittäneet eri aiheita varten yhteisen lähestymistavan kansallista poliisia edustavien virkaveljiensä kanssa Europolissa. Jotkut laativat yhdessä tiedotteita työnsä tunnetuksi tekemiseksi ja toiset pyrkivät kehittämään yhteisiä tiedottamismahdollisuuksia. Jotkut maat ovat myös kehittäneet yhteisen lähestymistavan tietojen vaihtamiseksi sekä luoneet yhteyksiä toimivaltaisiin viranomaisiinsa. Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen yhteysviranomainen Eurojustissa on allekirjoittanut yhteisymmärry spöytäkirjan Yhdistyneen kuningaskunnan Europolissa toimivan kansallisen yhteysviranomaisen kanssa. Tavoitteena on välttää päällekkäistä työtä ja parantaa tietojen keruuta sekä selkeyttää suhdetta ei ainoastaan Haagissa työskentelevien hyväksi, vaan myös niiden tahojen tietämyksen syventämiseksi, jotka käsittelevät kansainväliseen poliisiin ja oikeus-/syytetoimiin liittyviä asioita kotimaissaan. Oikeusjärjestelmien rakenteen sekä poliisin ja oikeuslaitoksen erilaisten vastuualueiden ja riippumattomuuden vuoksi jotkin kansalliset jäsenet katsovat, että on yhä olemassa rajoituksia, jotka ehkäisevät läheisten suhteiden kehittämistä Europolissa toimiviin virkaveljiin. Molempien organisaatioiden yhä tiiviimpi yhteistyö kaikilla tasoilla tarjoaa varmasti parhaat onnistumisen mahdollisuudet rajat ylittävän rikollisuuden torjumiselle Euroopassa. Tämäntyyppinen yhteistyö tarjoaa myös parhaan tuoton EU:n jäsenvaltioiden tekemille investoinneille Europolissa ja Eurojustissa. EU:n kansalaisilla on oikeus odottaa, että sekä Europolin että Eurojustin kokemuksia ja valmiuksia käytetään yhdessä, jotta voitaisiin luoda onnistuneesti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue. Toisaalta nyt kun Eurojustin ja Europolin väliset suhteet ovat kehittymässä ja tietoja vaihdetaan, on käynyt ilmi, että jotkin jäsenvaltiot eivät toimita Europolille riittävästi tietoja tai ainakaan korkealaatuisia tietoja. Tämä on ikävää ja se heikentää paitsi Europolin tehokkuutta, myös lopulta Eurojustin ja Europolin kykyä tehdä yhteistyötä ja torjua vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta. Yhteiset tutkintaryhmät (Joint Investigation Teams, JIT) Yhteisten tutkintaryhmien (JIT) määritelmä esitettiin vuonna 2000 tehdyssä keskinäistä oikeusapua koskevassa EU:n yleissopimuksessa. Yleissopimuksen täytäntöönpano jäsenvaltioissa oli kuitenkin hidasta. Yhteisiä tutkintaryhmiä koskevat määräykset poimittiin yleissopimuksesta ja niistä muokattiin erityinen puitepäätös, jonka tarkoituksena oli nopeuttaa toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia luoda yhteinen tutkintaryhmä. Vaikka puitepäätös hyväksyttiin vuonna 15

16 2002, ensimmäinen yhteinen tutkintaryhmä muodostettiin valitettavasti vasta marraskuussa 2004, kun Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta perustivat tutkintaryhmän käsittelemään huumausainekauppaverkostoa. Eurojust ja Europol ovat myös mukana kyseisessä aloitteessa. Eurojust tukee Europolin kanssa jatkuvasti tätä yhteistä tutkintaryhmää ja käyttää saatuja kokemuksia välittääkseen hyviä käytäntöjä sekä muuta palautetta tämän uuden toimintamuodon kehittyessä operatiiviseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että muut samantyyppisten hankkeiden alullepanijat voivat saada parhainta mahdollista neuvontaa ja tukea. Yhteisten tutkintaryhmien edut tunnetaan hyvin. Ne tarjoavat jäsenvaltioiden tutkijoille ja syyttäjille rakenteen, jonka avulla ne voivat työskennellä yhdessä ja kerätä todisteita tietyn oikeusperustan puitteissa. Useat ongelmat ovat estäneet nykyistä useampien yhteisten tutkintaryhmien muodostamisen. Ongelmat ovat usein seurausta siitä, että näiden ryhmien perustamisesta kiinnostuneissa valtioissa ei ole tarvittavaa lainsäädäntöä. Tässä tulee siten esiin jo useita kertoja painotettu kysymys siitä, että jäsenvaltioiden on ratifioitava sitoumukset, jotka on tehty EU:n lainsäädäntöaloitteita hyväksyttäessä ja saatettava ne osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kuitenkin tilanteeseen liittyy myös muita vaikeita kysymyksiä. Nämä voivat koskea viimeisteltävänä olevan sopimuksen monitahoisuutta tai yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta aiheutuvia kustannuksia. Eurojustin tehtävänä on tarjota käytännön neuvontaa ja levittää hyviä käytäntöjä ja se voi kutsua nopeasti koolle kokouksia ongelmien ratkaisemiseksi. Eurojust voi myös käyttää hyväkseen valmiuksia työskennellä Europolin kanssa ja käyttää Europolin analyyttisiä tietoja. Eurojustin osallistuminen yhteisten tutkintaryhmien kehittämiseen tarjoaa mahdollisuuden laatia kriteerit perustettavia yhteisiä ryhmiä varten sekä tietopaketin yhteistä tutkintaryhmää ensi kertaa perustavien viranomaisten avuksi. Jotkin maat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä joissakin kaikkien osapuolten kannalta merkityksellisissä tapauksissa tai kysymyksissä yhteisiä tutkintaryhmiä muistuttavissa olosuhteissa ilman, että on pidetty tarpeellisena laatia virallista sopimusta puitepäätöksen mukaisesti. Hyvä esimerkki tästä ovat Ranskan ja Espanjan väliset pitkäaikaiset järjestelyt ETA:n terrorismin käsittelemiseksi. Yhteisiin tutkintaryhmiin liittyvä tärkein kysymys on se, että jäsenvaltioiden on säädettävä lait varmistaakseen, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittava oikeusperusta yhteisten tutkintaryhmien perustamiseksi. Toivottavasti tulevat vuodet ja ensimmäisten yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta saatavat kokemukset osoittautuvat hyödyllisiksi. Eurojust ja Europol voivat varmasti auttaa luomaan ympäristön, jossa yhteiset tutkintaryhmättunnusteta an luonnolliseksi tavaksi käsitellä järjestäytyneitä rikollisverkostoja, jotka toimivat useilla EU:n lainkäyttöalueilla. 16

17 Suhteet OLAFiin (Euroopan petostentorjuntavirasto) Eurojust ja OLAF allekirjoittivat 14. huhtikuuta 2003 yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena oli luoda entistä yhtenäisempi lähestymistapa näiden organisaatioiden erilaisia, mutta osittain päällekkäisiä tehtäviä varten EU:n budjettipetoksia käsiteltäessä. Valitettavasti yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen edistystä tapahtui vain vähän, joten kollegio ja OLAFin johtaja tapasivat lokakuussa 2003 ja sopivat työryhmän perustamisesta. Työryhmään kuului kaksi kollegion jäsentä ja kaksi OLAFin syyttäjäyksikön jäsentä ja se laati käytännön suuntaviivoja yhteisymmärryspöytäkirjan selkeän ja johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi seuraavien aiheiden osalta: Yleisten yhteysviranomaisten (Eurojustin kansallinen jäsen/olafin syyttäjä) nimeäminen molemmille organisaatioille Molempien organisaatioiden tuntemuksen parantaminen järjestämällä koulutusta ja perehdyttämiseen tarkoitettuja vaihtoja tai järjestelyillä, joiden tarkoituksena on seurata yksittäisten kansallisten jäsenten/syyttäjien työtä Yhteinen osallistuminen seminaareihin ja konferensseihin Tapauksiin liittyvien tietojen valinta organisaatioiden välistä tiedonvälitystä varten sekä tietojen seuranta OLAFin omien tietosuojasäännösten mukaisesti Eurojustin kollegio hyväksyi nämä suuntaviivat toukokuussa 2004 ja toimitti ne sitten OLAFille hyväksyttäviksi. Tämä aloite ei valitettavasti ole edennyt pidemmälle. Yhteistyötä on kuitenkin tehty jonkin verran ja OLAFin edustaja osallistui puhujana Eurojustin joulukuussa 2004 järjestämään petosasioita käsitelleeseen asiantuntijakokoukseen. Toivottavasti vuonna 2005 toteutetaan muita käytännön toimenpiteitä. Eurojustin ja OLAFin suhde on yksi harvoista valitettavista piirteistä Eurojustin vuoden 2004 toiminnassa. Tilanne on edistynyt jonkin verran, mutta Eurojust ei ole onnistunut luomaan toivomaansa tiivistä työsuhdetta kyseiseen organisaatioon, jonka tulisi olla yksi sen läheisistä yhteistyökumppaneista. Vuonna 2005 Eurojustissa käyttöön otetun uuden työryhmärakenteen yhteydessä perustettiin erityistyöryhmä OLAFin kanssa tehtävää työtä varten. Toivottavasti tämä työryhmä edistää yhteistyön paranemista. Kummankin osapuolen on ponnisteltava yhä enemmän kehittääkseen entistä käytännöllisemmän yhteisen lähestymistavan yhteisön talousarvioon liittyvien petosten torjumiseksi. 17

18 Yhteystuomarit Lukuisat jäsenvaltiot ovat nimenneet yhteystuomareita työskentelemään muissa EU:n jäsenvaltioissa kahdenvälisellä tasolla yhä paremman keskinäisen oikeusavun tukemiseksi. Useimmat työskentelevät rikosasioita koskevan keskinäisen oikeusavun alalla, mutta muutamat tarjoavat myös siviilioikeuteen liittyvää apua. Kesäkuussa 2004 Eurojust järjesti kokouksen kaikille EU:n yhteystuomareille. Tilaisuus oli onnistunut ja auttoi kehittämään yhteystuomareiden keskinäisiä suhteita sekä yhteystuomareiden ja Eurojustin välisiä suhteita. Kaikki kokouksen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että oli pyrittävä välttämään töiden ja ponnistelujen mahdollista päällekkäisyyttä. Kokous tarjosi tilaisuuden sekä nimetä joitakin toimijoiden kohtaamia käytännön ongelmia että lujittaa suhteita Eurojustin kansallisiin jäseniin, jotka eivät tunteneet omissa maissaan toimivia toisten valtioiden yhteystuomareita. Osallistujat kehottivat Eurojustia järjestämään vastaavanlaisen kokouksen vuosittain. EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori Eurooppa-neuvosto nimitti vuonna 2004 Gijs de Vriesin Euroopan unionin terrorismin torjunnan koordinaattoriksi. Päätös uuden tehtävän perustamisesta oli ilahduttava. Terrorismi asettaa valtavia haasteita jäsenvaltioille, jotka kaikki pitävät sen torjumista ensisijaisena tavoitteena. Neuvottelukumppanin nimittäminen jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimielinten toimivaltaisia, terrorismiasioita hoitavia viranomaisia varten on merkittävä edistysaskel. Koordinaattori toimii myös EU:n virallisena korkean tason yhteyshenkilönä suhteissa kolmansiin maihin ja raportoi suoraan neuvostolle, mikä epäilemättä edistää tämän vaikean tehtävän suorittamista ja parantaa ponnistelujen koordinointia. Gijs de Vries vieraili Eurojustissa ensimmäisen kerran hyvin pian nimityksensä jälkeen. Kesäkuussa hän vieraili Eurojustissa uudelleen ja osallistui terrorismia käsitelleeseen asiantuntijakokoukseen. Kokouksessa hänellä oli tilaisuus tavata terrorismin tutkijoita ja alan syyttäjiä eri puolilta EU:ta sekä keskustella näiden kanssa eri aiheista. Eurojust tekee kaiken voitavansa tukeakseen Gijs de Vriesiä hänen tärkeässä työssään. Kansainvälinen syyttäjäyhdistys (The International Association of Prosecutors, IAP) Kansainvälinen syyttäjäyhdistys (IAP) on turvannut erinomaisen maineen määrittämällä syyttäjän työlle korkeimmat mahdolliset ammatilliset vaatimukset sekä vaalimalla ja levittämällä niitä. 18

19 Aikaisemmissa tehtävissään jotkin kollegion jäsenet ovat olleet IAP:in henkilöjäseniä. Vuonna 2004 Eurojust oli ilahtunut tullessaan hyväksytyksi IAP:in yhteisöjäseneksi. Syyskuussa 2004 järjestetyssä yhdistyksen vuotuisessa yleiskokouksessa Eurojustille osoitettiin arvostusta, kun kollegion puheenjohtaja nimitettiin ja valittiin IAP:n työvaliokunnan jäseneksi. Michael Kennedyn lisäksi valiokunnassa on Eurojustin Ranskan kansallinen jäsen François Falletti, joka on toiminut IAP:n työvaliokunnassa jo usean vuoden ajan. Euroopan perustuslaki Eurojust pitää myönteisenä vuonna 2004 tehtyä sopimusta Euroopan unionin uudesta perustuslaista. On ilahduttavaa nähdä, että perustuslain oikeus- ja sisäasioita käsittelevässä osassa Eurojustille on annettu merkittävä rooli ja sitä pidetään keskeisenä kumppanina EU:n vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa ja ylläpitämisessä. Perustuslaki tarjoaa useita mahdollisuuksia Eurojustin tulevalle kehittämiselle, muun muassa antamalla Eurojustille tehtäväksi käynnistää tutkinta- ja syytetoimia sekä ratkaista toimivaltakiistoja. Perustuslain laatijoiden Eurojustille osoittama luottamus on ilahduttavaa ja voidaan innokkaana odottaa eurooppalaisen yleisen syyttäjän kehittämistä Eurojustista, jos tähän tulevaisuudessa päästään. 19

20

21

22 3 T A P A U S T E N K Ä S I T T E L Y Huomioita tapauksia koskevista tilastoista Vuoden 2003 vuosikertomuksessa toivottiin, että tapausten käsittelyssä käytettävä uusi tiedonhallintajärjestelmä tarjoaisi mahdollisuuden esittää perusteellisia tilastollisia huomioita kollegion vuonna 2004 käsittelemistä tapauksista. Tätä kunnianhimoista tavoitetta on kuitenkin jouduttu tarkistamaan, sillä uutta järjestelmää päästiin käyttämään vasta vuoden 2004 lokakuun puolivälissä. Seuraavien huomioiden toivotaan kuitenkin antavan käsityksen Eurojustin työn tehokkuudesta vakavan rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Vuonna 2004 Eurojust käsitteli 381 tapausta. Tämä merkitsee 27 prosentin kasvua vuonna 2003 käsiteltyihin tapauksiin nähden (katso kuva 1). Tämä kasvu on osittain seurausta Euroopan unionin laajentumisesta, mutta heijastaa myös kansallisten viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön paranemista. Monet viranomaisista ovat nyt tottuneet työskentelemään Eurojustin kanssa ja luottavat aikaisempaa enemmän Eurojustin kykyyn turvata merkityksellinen yhteistyö ja rajat ylittävän tutkinta- ja syytetoiminnan koordinointi. Ilmoitettu 381 tapauksen määrä ei kuitenkaan vastaa kansallisten jäsenten ja heidän avustajiensa koko panosta Euroopan unionin oikeudellisessa yhteistyössä. Tämä luku ilmoittaa ainoastaan Eurojustissa rekisteröidyt tapaukset. Kuluneen vuoden aikana tutkijat ja syyttäjät ovat esittäneet maidensa kansallisille jäsenille myös useita satoja muita kysymyksiä, jotka on ratkaistu nopeasti eikä niitä ole rekisteröity. Jäsenvaltioiden esittämien tapausten ja eri maiden vastaanottamien apupyyntöjen määrät vaihtelevat huomattavasti (katso kuvat 2 ja 3). Voisi olettaa asukasmäärältään suurien jäsenvaltioiden esittävän eniten tapauksia ja voidaan huomata, että Saksan, Italian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan esittämien tapausten määrä onkin suuri. Mutta väestömäärä on vain yksi Eurojustille lähetettyjen tapausten määrään vaikuttavista tekijöistä. Eurojust-päätöksen täytäntöönpanon taso jäsenvaltioissa voi myös olla merkittävä tekijä. Esimerkiksi Portugali ja Ruotsi, jotka molemmat ovat panneet päätöksen täytäntöön, ovat esittäneet suuren määrän tapauksia niiden suhteellisen vähäiseen väestömäärään nähden. Väestöllä on vähemmän vaikutusta siihen, miltä mailta pyydetään apua. Espanja oli jälleen maa, jolta pyydettiin useimmin apua. Jotkin jäsenvaltiot, kuten Alankomaat, esittivät suhteellisen harvoin oikeusapupyyntöjä, mutta toiset jäsenvaltiot pyysivät niiltä usein apua. Uusien jäsenvaltioiden kymmenen kansallista jäsentä ovat samanlaisessa tilanteessa kuin 15 ensimmäistä kansallista jäsentä Eurojustin aloittaessa toimintansa väliaikaisena yksikkönä vuonna Eurojust-päätöstä ei ole vielä pantu täytäntöön kaikissa uusissa jäsenvaltioissa. Tämän tilanteen perusteella voidaan selittää, mistä syystä uusista jäsenvaltioista ainoastaan kuusi on pyytänyt tapauksiin liittyvää oikeusapua Eurojustilta. Uudet kansalliset jäsenet pyrkivät kuitenkin parantamaan Eurojustin tuntemusta omissa maissaan ja kannustamaan siten kansallisia viranomaisia toimittamaan yhä useampia tapauksia kollegiolle. 22

23 Kaksi seikkaa kuvaa kansallisten viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön paranemista ja tuo esiin jatkuvasti vahvistuvan luottamuksen Eurojustin ja kansallisten viranomaisten välillä. Ensiksi terrorismitapausten määrä on noin kaksinkertaistunut ja toiseksi useampia kuin kolmea maata koskevien monenvälisten tapausten määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi (katso kuva 4). Nämä kaksi suuntausta voidaan osoittaa myös koordinointikokouksia koskevilla tiedoilla (katso kuva 5). Vuoden 2003 vuosikertomuksessa esiteltiin Eurojustin toimintaa ja todettiin erityisesti, että kansallisten jäsenten työtä ei voida tarkoin kuvata yksinkertaisilla luvuilla, jotka kuvaavat esimerkiksi osallistumista jonkin tapauksen käsittelyyn ainoastaan oikeusapua pyytävänä maana tai maana, jolta apua on pyydetty. Toisaalta järjestettyjen koordinointikokousten lukumäärää voidaan pitää hyvänä osoituksena siitä, millä tavoin tietty maa kehittää toimintaansa ja osallistumistaan Eurojustin työhön. Koordinointikokousten määrä kasvoi huomattavasti. Vuonna 2003 järjestettiin 26 kokousta ja vuonna 2004 jo 52 kokousta. Näistä kokouksista 40 järjestettiin Eurojustin tiloissa tai niiden järjestämisessä käytettiin Eurojustin tiloja ja voimavaroja. Edellä mainituista kokouksista 23:een osallistui yli kolme maata. Epäilemättä Eurojustille on esitetty yhä enemmän pyyntöjä koordinointikokousten järjestämiseksi sen tiloissa sen jälkeen, kun uudet konferenssitilat valmistuivat ja saatiin käyttöön vuoden 2004 maaliskuussa. Koordinointikokouksissa käsitellyt rikostyypit jakautuivat seuraaviin järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin: terrorismi, laiton huumausainekauppa, petokset (myös yhteisön taloudellisia etuja vaarantavat petokset), ihmiskauppa ja laittoman maahanmuuton järjestäminen. Eurojustin vuonna 2004 käsittelemät tärkeimmät rikostyypit eivät poikenneet suuresti edellisvuodesta. Tietyntyyppisiä rikoksia, kuten ihmiskauppaa, koskevien Eurojustille toimitettujen tapausten määrä on kasvanut verrattuna vastaavanlaisten tapausten määrään vuonna 2003 vuonna 2003 tapauksia toimitettiin 13 ja vuonna (katso kuva 6). Eurojust on ilahtunut voidessaan tuoda esiin edistyksensä, joka näkyy vuonna 2004 käsiteltyjä tapauksia koskevissa tilastoissa. Jäsenvaltioiden ja erityisesti joidenkin jäsenvaltioiden, kuten Alankomaiden, toimivaltaiset viranomaiset voisivat kuitenkin käyttää Eurojustia aikaisempaa enemmän ja tehokkaammin. Vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta koskevien tutkinta- ja syytetoimien yhteydessä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja erityisesti koordinoinnin kehittämiseksi ja parantamiseksi voidaan tehdä vielä paljon. Eurojustilla on vielä valmiuksia käsitellä yhä monitahoisempia ja vaikeampia tapauksia. 23

24 Terrorismiryhmä Madridissa 11. maaliskuuta 2004 tehtyjen kauheiden pommi-iskujen seurauksena kollegio vastasi yhä useampiin asiantuntija-apua koskeviin pyyntöihin perustamalla apupyyntöjen käsittelyn helpottamiseksi ja tehostamiseksi useista kansallisista jäsenistä koostuvan työryhmän. Kaikilla työryhmän jäsenillä on tämän alan asiantuntemusta ja työryhmän tarkoituksena on johtaa terrorismiin liittyvää kollegion työtä. Terrorismiryhmä oli edelläkävijänä vuoden 2004 lopussa useita toiminta-aloja varten perustetulle työryhmärakenteelle. Terrorismiryhmän päätavoitteena on varmistaa, että terrorismia käsittelevät koordinointikokoukset ovat hyvin valmisteltuja ja järjestettyjä, parantaa terrorismiin liittyvää tiedonvaihtoa huolehtimalla säännöllisistä yhteyksistä terrorismista vastaamaan nimitettyjen yhteyshenkilöiden kanssa sekä perustaa yleinen tietokanta terrorismiin liittyviä oikeusasiakirjoja varten. Työryhmä suunnitteli myös tulostaulun, joka koskee viittä erillistä tavoitetta. Jokainen aihe on kuvattu selvästi ja sille on määritelty tarkka vastuualue ja määräaika sekä seurantaa ja kollegiolle toimitettavia selvityksiä koskevat vaatimukset. Tulostaulun viisi aihetta ovat seuraavat: Oikeudellinen yhteistyö: Järjestetään ja valmistellaan kaikki terrorismia käsittelevät asiantuntijakokoukset ja tuetaan terrorismitapauksia käsitteleviä operatiivisia koordinointikokouksia. Terrorismiasioita käsittelevien osapuolten välisen vuorovaikutuksen parantaminen: Varmistetaan terrorismista vastaavien kansallisten yhteyshenkilöiden säännöllinen yhteydenpito terrorismiin erikoistuneiden tai tärkeistä terroristitapauksista vastaavien tuomareiden ja syyttäjien, Europolin, EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin, tiedustelupalvelujen ja muiden asiaankuuluvien virastojen kanssa. Oikeustietokanta: Päivitetään säännöllisesti tietokantaa käytettävissä olevista kansallisista, eurooppalaisista ja kansainvälisistä terrorismiin liittyvistä oikeusasiakirjoista ja välineistä. Terrorismia koskevan oikeudellisen tietokannan käynnistäminen: Käynnistetään toteutettavuustutkimus Eurojustissa järjestettyjen koordinointikokousten osallistujilta sekä terrorismista vastaavilta kansallisilta yhteyshenkilöiltä koottujen tietojen perusteella. Terrorismin rahoittaminen: Tarkistetaan alaa koskevien EU:n tai YK:n välineiden käyttö ja niiden tarjoama lisäarvo. 24

25 Perustamisestaan alkaen terrorismiryhmällä on ollut säännöllisiä kokouksia, joiden seurauksena järjestettiin lopulta terrorismia käsittelevä asiantuntijakokous kesäkuussa 2004 sekä useita muita erillisiä monenvälisiä koordinointikokouksia. Työryhmän jäsenet osallistuvat myös terrorismia käsitteleviin konferensseihin ja seminaareihin kollegion puolesta. Asiantuntijakokoukset (Strategic meetings) Kun ensimmäinen uusista seminaari- ja konferenssihuoneista valmistui maaliskuussa 2004, kollegio päätti järjestää lukuisia asiantuntijakokouksia, joissa käsiteltäisiin erityyppistä vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Kollegio halusi innokkaasti luoda verkostoja tutkijoista ja syyttäjistä, jotka ovat erikoistuneet tietyntyyppisiin rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin. Tämä oli toiminut hyvin terrorismin alalla ja Eurojust halusi laajentaa kokemusta muille merkittäville järjestäytyneen rikollisuuden aloille. Asiantuntijoiden vastuun ja luottamuksen kehittäminen muodostaa tärkeän osan työstä pyrittäessä varmistamaan yhä tehokkaampi ja nopeampi yhteistyö ja koordinointi. Mitä paremmin asiantuntijat tuntevat muilla lainkäyttöalueilla toimivat virkaveljensä ja yhteystyökumppaninsa, sitä todennäköisemmin he työskentelevät tehokkaasti näiden kanssa tärkeissä rikostapauksissa. Kokoukset tarjoavat kunkin alan toimijoille foorumin, jossa he voivat tavata ja keskustella käynnissä olevien tutkinta- ja syytetoimien aikana esiin tulleista käytännön kysymyksistä ja ongelmista. Lisäksi kokoukset antavat Eurojustille mahdollisuuden kertoa toimijoille asiaankuuluvista toimista ja tapausten käsittelystä Eurojustissa. Kokoukset tarjoavat myös puitteet lukuisille kahden- ja monenvälisille koordinointikokouksille, joissa käsitellään käynnissä olevia tapauksia. Kesäkuusta vuoden loppuun mennessä järjestettiin viisi kokousta. Näiden kokousten sekä kansallisten jäsenten tapausten käsittelyyn liittyvien muiden töiden ja tehtävien ansiosta jakso oli hyvin aktiivinen ja työn onnistumisen takaamiseksi suoritettiin runsaasti järjestelyitä. Jokaisesta asiantuntijakokouksesta esitetään seuraavassa lyhyt selvitys: Terrorismi Terrorismista vastaavien kansallisten yhteyshenkilöiden ja toimivaltaisten oikeusviranomaisten roolista ja tehtävistä keskusteltiin laajasti kesäkuun 23. päivän aamulla järjestetyssä istunnossa sekä verkostointikokouksessa, joka oli tarkoitettu sellaisille kiinnostuneille osallistujille, jotka eivät olleet mukana 24. kesäkuuta järjestetyissä operatiivisissa kokouksissa. 25

26 Keskustelujen lähtökohtana oli poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi tehty neuvoston päätös 2003/48/YOS, jonka 3 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että alaa koskevat tiedot toimitetaan Eurojustille. Helpottaakseen tämän säännöksen täytäntöönpanoon liittyvää työtä jäsenvaltioissa Eurojust oli valmistellut suuntaviivoja, jotka koskevat terrorismista vastaavien kansallisten yhteyshenkilöiden ja alaan erikoistuneiden kansallisten viranomaisten Eurojustin kansallisille jäsenille toimittamia tietoja ja joissa esitetään käytännön periaatteita tiedonvaihtoa varten. Tätä kysymystä käsittelevässä keskustelussa tuli esiin, että kansalliset yhteyshenkilöt ja kansalliset viranomaiset ovat hyvin tietoisia siitä, että heidän on työskenneltävä yhdessä Eurojustin kansallisen jäsenen kanssa ja luotava mahdollisimman nopeasti käytöntö tiedonvaihtoa varten neuvoston päätöksen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tällä hetkellä tämäntyyppinen järjestely on perustettu vain hyvin harvoissa maissa. Suuntaviivoja pidettiin laajasti hyvänä välineenä ja perustana kansalliselle aihetta koskevalle keskustelulle. Suuntaviivat esitetään tämän kertomuksen liitteessä III. Muita keskustelussa esiin tulleita kysymyksiä ovat: Jäsenvaltioissa esiintyvät oikeudelliset esteet jäsenvaltioiden ja Eurojustin väliselle tiedonvälitykselle Eurojustille toimitettavat tiedot: oikeudelliset tiedot tai tiedonannot sekä käsitys siitä, minkätyyppinen tieto on merkityksellistä Eurojustin tehtävien kannalta Eurojustille toimitettavien tietojen määrä: kaikki tiedot/vain yhteenvedot/vaiheittain toimitettavat tiedot Milloin tai missä vaiheessa tiedot on lähetettävä Eurojustille: tutkintatoimien alkuvaiheessa/ viiveellä erityistapauksissa? Minkälaista tietoturvaa/tietosuojaa Eurojustilta pitäisi vaatia toimitettavia tietoja varten? Mitä tehtäviä Eurojustin olisi suoritettava: luoda yhteyksiä toimivaltaisten viranomaisten välille nopeuttaa keskinäistä oikeusapua koskevia pyyntöjä helpottaa keskinäisen oikeusavun täytäntöönpanoa vastata tutkintatoimien koordinoinnista 26

27 luoda järjestelmät tietojen käsittelyä varten perustaa tietokanta tarjota palautetta tietoja toimittaville maille käynnistää läheinen yhteistyö Europolin kanssa tehdä lainsäädäntöehdotuksia ministerineuvostolle. Eurojust järjestää seurantakokouksen vuoden 2005 keväällä taatakseen neuvoston päätöksen täytäntöönpanon sekä tehokkaan tiedonvaihdon kansallisten viranomaisten, kansallisten yhteyshenkilöiden ja Eurojustin kansallisten jäsenten välillä. Ihmiskauppa Ihmiskauppaa käsittelevä kokous, joka sisällytetään nykyisin vuosittain Eurojustin kalenteriin, järjestettiin vuonna 2004 syyskuussa. Kokouksessa käsiteltiin paitsi ihmiskauppaa myös laittoman maahanmuuton järjestämistä (ihmisten salakuljetusta) näiden rikosten ilmeisten yhteyksien vuoksi. Kokouksessa määriteltiin ensisijaisiksi tavoitteiksi parantaa rajat ylittävien tapausten koordinointia, nimetä ja ratkaista yhteistyön esteitä ja sulkuja sekä helpottaa yhteisten tutkintaryhmien perustamista tämäntyyppisissä tapauksissa. Lisätavoitteeksi asetettiin läheisten yhteistyösuhteiden kehittäminen Europoliin käytännön toimijoiden eduksi muun muassa avustamalla yhteisten tutkintaryhmien perustamista ja edistämällä todistajien suojelua. Eurojustin toimittamaan kyselylomakkeeseen saadut vastaukset tarjosivat yleiskatsauksen jäsenvaltioiden mahdollisuuksista käyttää salaisia tutkintamenetelmiä tämäntyyppisissä tapauksissa. Lisäksi kokouksen esityksissä käsiteltiin todistajien suojelua ja todistajien paluuta kotimaahansa, uhrien käyttöä todistajina syytetoimissa sekä erilaisia todisteiden keräämiseen liittyviä vaikeuksia, jotka ovat tyypillisiä erityisesti ihmiskauppaan liittyville tapauksille. Esitykset herättivät kiinnostusta ja vauhdittivat osallistujien keskustelua käytännön yhteistyöstä operatiivisissa tapauksissa. Puheenvuoroissa tuli ilmi, että kaikki osallistujat tuntevat hyvin syyttäjien (eikä ainoastaan poliisiviranomaisten) välisen varhaisen rajat ylittävän yhteistyön merkityksen, tarpeen pohtia oikeudenkäyntivaihetta jopa tutkintatoimien aikaisessa vaiheessa, syyttäjien ja hallituksista riippumattomien järjestöjen välisen yhteistyön merkityksen sekä lähtö- että kohdemaissa, väliaikaisten oleskelulupien tarjoamisen ja ihmiskaupan uhrien tuen merkityksen sekä mahdolliset ristiriidat muiden maiden ensisijaisten tavoitteiden kanssa, kuten pyrkimyksen poistaa maasta laittomat maahanmuuttajat. Puheenvuoroissa mainittiin lisäksi, kuinka tärkeää on saada todistajanlausuntoja uhreilta ja että tietojen keräämiseen liittyy usein kulttuurillisia, kielellisiä tai muita vastaavia ongelmia. Puheenvuoroissa asetettiin myös vastakkain tiedusteluperusteinen lähestymistapa uhrikeskeisen lähestymistavan kanssa ihmiskauppaa koskevissa tutkintatoimissa. 27

28 Monilla lainkäyttöalueilla asioita ei voida käsitellä ilman uhrilta saatua todistajanlausuntoa ja yhdessä puheenvuorossa esitettiin, että yhdistetty lähestymistapa mahdollistaisi käsittelyn etenemisen. Muissa puheenvuoroissa ja esityksissä painotettiin lainkäyttöalueeseen liittyviä kysymyksiä, erityisesti tapauksia, joissa rikoksen eri osat kuuluvat eri lainkäyttöalueisiin, sekä tarvetta tuoda esiin rikollisryhmän tai -järjestön yhteyksiä ja sidoksia. Kokouksen aikana esiteltiin äskettäin perustettu CARIN-verkko, jonka tarkoituksena on koota yhteen rikos- ja siviilioikeudellista omaisuuden pidättämistä ja menettämistä käsittelevät kansalliset viranomaiset. Europol tukee aloitetta ja sillä pyritään tehostamaan kansainvälistä toimintaa rikoksista saadun voiton takavarikoimiseksi. Verkossa välitetään tietoa rikoksista saadun voiton takavarikointiin liittyvistä kansallisista lainsäädännöistä ja parhaista käytännöistä. Eurojust on myös mukana CARIN-verkossa ja tukee toimintaa toimittamalla tapauksia Eurojustin kansallisille jäsenille. Eurooppalainen pidätysmääräys Eurooppalaista pidätysmääräystä käsiteltiin Eurojustin vuotuisessa käytännön toimijoiden kokouksessa, joka järjestettiin Tsekin tasavallassa Prahassa lokakuussa Se oli ensimmäinen Eurojustin uusissa jäsenvaltioissa järjestämä kokous. Kokouksen toivotaan omalta osaltaan osoittaneen Eurojustin tahdon tavoittaa vasta äskettäin EU:hun liittyneiden jäsenvaltioiden tutkinta- ja syyttäjäviranomaiset sekä ottaa heidät täysipainoisesti mukaan toimintaan. Kokous oli ajankohtainen ja erityisen kiinnostava, koska kokouksen järjestämisajankohtana Tsekin tasavalta oli juuri sisällyttämässä eurooppalaisen pidätysmääräyksen kansalliseen lainsäädäntöönsä. Tämän kertomuksen liitteessä II esitetään perusteellisesti kokouksen johtopäätökset ja sen tuloksena laaditut perusteet. Laiton huumausainekauppa Eurojustin ensimmäinen laitonta huumausainekauppaa käsittelevä asiantuntijakokous järjestettiin marraskuuta Kokoukseen osallistui noin 70 alaan erikoistunutta tutkijaa ja syyttäjää kaikista jäsenvaltioista Maltaa lukuun ottamatta. Kokoukseen osallistui myös Romanian, Europolin ja Interpolin sekä Yhdysvaltain huumausaineviranomaisen (DEA) edustajia. Kokouksen tarkoituksena oli keskittyä ongelmiin ja esteisiin, joita syyttäjät ja tutkijat kohtaavat jokapäiväisessä työssään, sekä tarjota kansainvälisille elimille, kuten Eurojustille ja Europolille, mahdollisuus esittää välineitä ongelmien ratkaisemiseksi. Kokouksen toisena päivänä edustajilla 28

29 oli mahdollisuus käyttää tulkkausjärjestelmällä varustettuja konferenssitiloja, minkä ansiosta oli mahdollista järjestää yksittäisiä tapauksia käsitteleviä kahden- ja monenvälisiä tapaamisia ja keskusteluja. Strategisissa keskusteluissa keskityttiin käsittelemään lainopillisia ja oikeudellisia ongelmia, jotka liittyvät kansainvälisen laittoman huumausainekaupan torjunnassa käytettävien erityistekniikoiden järjestelyihin. Ensimmäisenä kokouspäivänä järjestetyssä täysistunnossa seminaarin osallistujat kuulivat jäsenvaltioita, Europolia Interpolia ja Yhdysvaltain huumausaineviranomaista edustavia puhujia, jotka kaikki esittivät puheenvuoroja valvotuista läpilaskuista ja muista järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa käytettävistä välineistä. Näiden puheenvuorojen jälkeen esiteltiin tapauksia Sloveniasta, Italiasta, Ranskasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Espanjasta, Alankomaista ja Kreikasta. Iltapäivän aikana järjestettiin työpajoja seuraavista kolmesta aiheesta: valvotut läpilaskut, puhelimien salakuuntelu sekä koordinointiin liittyvät ja oikeudelliset esteet. Kaikkia työpajoja johtivat Eurojustin kansalliset jäsenet. Edustajat arvostivat työpajoja suuresti. Seminaarin päätelmistä ja suosituksista voidaan esittää seuraava yhteenveto: tarve Eurojustin varhaiseen osallistumiseen, tarve Europolin ja Eurojustin väliseen yhteistyöhön nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ja tarve käynnissä olevien tutkintatoimien nykyistä varhaisempaan koordinointiin eri maissa. Lisäksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on yhdenmukaistettava valvottujen läpilaskujen ja muiden laittoman huumausainekaupan torjunnassa käytettävien erityistoimenpiteiden varmistamiseksi. Lainsäädäntöjen yhdenmukaistamisen mahdollistamiseksi seminaarissa esitettiin puitepäätöksen tekemistä erityistutkintatekniikoista. Arvolisäveropetokset Arvonlisäveropetoksia koskevien tapausten yhä lisääntyvästä määrästä ja niiden Euroopan laajuisista vaikutuksista on muodostunut erityinen huolenaihe Eurojustille. Arvonlisäveropetoksiin, veropetoksiin ja muuntyyppisiin petoksiin liittyvät tapaukset muodostavat suurimman ryhmän Eurojustille toimitetuista tapauksista. Arvonlisäveropetoksista on tullut yksi vakavammista rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden muodoista, mutta oikeusviranomaisilla ei silti useinkaan ole asiaankuuluvaa tuntemusta torjua sitä tehokkaasti. Lisäksi lukuisat esteet hidastavat yhä keskinäistä oikeusapua ja yhteistyötä. Eurojust järjesti joulukuussa 2004 asiantuntijakokouksen arvonlisäveroon liittyviä karusellipetoksia koskevasta erityisaiheesta. Kokouksessa oli tarkoitus keskustella näistä ongelmista paitsi aihetta käsittelevien asianomaisten oikeusviranomaisten kanssa, myös alalla johtavassa asemassa olevien eri hallintoelinten, etenkin vero- ja tulliviranomaisten kanssa. Kokouksen päätavoitteena oli tarjota kokeneille ja vähemmän kokeneille oikeusviranomaisille 29

30 laajasti tietoa arvonlisäveroon liittyviä karusellipetoksia koskevista toimintamenetelmistä sekä edistää yhä tiiviimmän yhteistyön käynnistämistä toimivaltaisten hallintoelinten kanssa. Kokoukseen osallistui lähes 80 edustajaa EU:n kaikista 25 jäsenvaltiosta. Myös Romania, Norja ja Sveitsi olivat edustettuina. Useimpiin valtuuskuntiin kuului sekä oikeus- että hallintoviranomaisia, mikä kuvasti kokouksen nimenomaista tarkoitusta. Kokousohjelma jakautui kahteen erilaiseen toisiaan täydentävään istuntoon. Aamulla järjestetyn istunnon tarkoituksena oli käsitellä pääpiirteittäin yleisiä ongelmia ja iltapäiväistunto oli tarkoitettu tapausten käsittelyn esittelyyn. Puhujat edustivat sekä oikeus- että hallintoviranomaisia. Aamulla järjestetyssä istunnossa pääpuhujana oli Luxemburgin verohallinnon edustaja. Muut puhujat edustivat OLAFia ja Europolia ja ensimmäistä kertaa Eurojustissa puhujaksi oli kutsuttu yksityissektorin edustaja rahoitusyhtiö KPMG:stä. Osallistujilla oli tilaisuus vaihtaa kokemuksiaan ja lisätä tuntemustaan paitsi tämäntyyppisten petosten monitahoisuudesta, myös parhaista tavoista niiden torjumiseksi. Asiantuntijakokouksessa esitettiin seuraavat tärkeimmät päätelmät: Tulonmenetykset ovat hyvin korkeat. Tämäntyyppisiin petoksiin on puututtava kiireellisesti nykyistä tehokkaammin, sillä niistä on tullut laittoman huumausainekaupan jälkeen yli rajojen toimivien rikollisjärjestöjen suosituin rikollisuuden muoto. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toteutettu oikeudellinen panos saattaa olla tehokasta ja välttämätöntä todellisten pitkäaikaisten tulosten saavuttamiseksi. Tätä varten on kiireellisesti edistettävä oikeus- ja hallintoviranomaisten välistä kansallista ja valtioiden välistä yhteistyötä ja muokattava rikosasioita koskevia menettelyjä tämäntyyppisten petosten asettamien haasteiden mukaisiksi. Esimerkiksi perinteisiä tutkinta- ja todisteidenkeruumenettelyjä olisi tarkistettava. Jotkin yhteiset oikeusjärjestelmät voivat tarjota erittäin hyödyllisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Eurojustin olisi kyettävä tekemään konkreettisia aloitteita ja toimimaan nykyistä aktiivisemmin arvonlisäveropetosten torjumiseksi. Tässä yhteydessä on erittäin suositeltavaa perustaa yhteisiä tutkintaryhmiä ja pysyviä yhteistyöverkkoja oikeus- ja hallintoviranomaisten välille. 30

31 Esimerkkitapauksia Eurojustin tekemän työn esittelemiseksi kuvataan jäljempänä yksityiskohtaisesti joitakin kollegion vuonna 2004 käsittelemiä tapauksia. Esimerkit kattavat useita jäsenvaltioita ja monia erityyppisiä rikollisuuden muotoja. Terrorismi Aamun ruuhkatunteina 11. maaliskuuta 2004 Madridissa tehtiin yksi Euroopan kautta aikojen tuhoisimmista terrori-iskuista. Kaupungissa räjähti yhteensä kymmenen pommia neljässä eri junassa. Uhrien määrä oli suuri: 191 kuollutta ja yli loukkaantunutta. Madridin rautatieinfrastruktuuri vahingoittui laajasti. Pommit oli piilotettu koululaukkuihin istuinten alle. Pommeista kaksi ei räjähtänyt ja näiden pommien tutkimuksissa kävi ilmi, että pommien räjäyttämiseen oli käytetty matkapuhelimia. Yksi Espanjan valtakunnallisen ylioikeuden Audiencia Nacionalin vanhemmista tuomareista nimitettiin käsittelemään tapausta yhteistyössä poliisin kanssa. Perusteelliset tutkintatoimet osoittivat, että iskuista oli vastuussa pääasiassa Espanjassa asuvista Marokon kansalaisista koostuva ryhmä. Jotkin Espanjan kansalaiset olivat toimittaneet räjähteet. Syyllisistä yhdeksän teki itsemurhan, kun poliisi oli juuri pidättämässä heitä. Lukuisia muita epäiltyjä ei pidätetty. Joillakin heistä oli yhteyksiä sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Iskujen rahoitusta koskevat tutkintatoimet jatkuvat yhä. Espanjan oikeusviranomaiset pyysivät Eurojustia edistämään tietojenvaihtoa sellaisten EU-valtioiden kanssa, joissa on käynnissä iskuun sidoksissa olevia tutkintatoimia, sekä keskustelemaan mahdollisista lainkäyttöalueisiin liittyvistä ristiriidoista niiden välttämiseksi. Eurojust järjesti 24. kesäkuuta 2004 koordinointikokouksen, johon osallistui oikeus- ja poliisiviranomaisia Espanjasta, Italiasta, Belgiasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Ranskasta. Kokous tarjosi foorumin merkityksellisten tietojen vaihdolle ja hyvän kahdenvälisen poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyön luomiselle varhaisessa vaiheessa joissakin tapaukseen liittyvissä maissa. Lisäksi ryhdyttiin järjestelyihin oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Ranskan viranomaiset olivat aloittaneet tutkintatoimet Ranskan kansalaisen saamien vammojen vuoksi ja tästä syystä he kykenivät auttamaan espanjalaisia tutkijoita käyttämällä omia tutkintatoimiaan oikeusapupyyntöjen hoitamiseksi. Lisäksi Ranskan viranomaiset kykenivät harkitsemaan työn koordinointia espanjalaisten virkaveljiensä kanssa ja käsittelemään lainkäyttöalueita koskevia ristiriitakysymyksiä. Italian viranomaiset olivat myös käynnistäneet tutkintatoimia pidätettyään erään epäillyn iskujen järjestäjän, jolla oli yhteyksiä Belgiaan ja Ranskaan. He saattoivat keskustella lainkäyttöalueisiin liittyvistä ongelmista sekä pyrkiä ratkaisemaan mahdolliset luovuttamiseen liittyvät kysymykset. 31

32 Laiton huumausainekauppa Tässä tapauksessa Itävallan poliisi tarkkaili laittomaan huumausainekauppaan osallistuvaa rikollisjärjestöä Wienissä. Yksi kuriireista tunnettiin ja oli viitteitä siitä, että organisoinnista vastasi eräs Saksan kansalainen hollantilaisten ja itävaltalaisten jakelijoiden avustamana. Itävallan poliisi suunnitteli valvotun läpilaskun pystyäkseen tunnistamaan muut mukana olevat henkilöt. Tapaus toimitettiin Eurojustille Europolin Itävallan kansallisen yhteysviranomaisen kautta, jotta voitaisiin selvittää oikeudelliset vaatimukset Amsterdamista Saksan kautta Wieniin suuntautuvalle valvotulle läpilaskulle. Eurojustissa Itävallan, Saksan ja Alankomaiden edustajat keskustelivat aiheesta ja tekivät tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että vaatimukset täytettiin valvotun läpilaskun toteuttamiseksi. Eurojust välitti tiedot Itävallan viranomaisille ja tuomioistuin toimitti keskinäistä oikeusapua koskevat pyynnöt. Valvottu läpilasku toteutettiin ja sen yhteydessä useita henkilöitä saatiin pidätettyä, rikollisryhmän jäseniä tunnistettiin ja suuret määrät kannabista ja kokaiinia saatiin takavarikoitua. Tämä tapaus osoittaa aikaisessa vaiheessa Eurojustille toimitetun oikeusapupyynnön tuomat edut oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja onnistuneen yhteisen yhteistyötavan kehittämiseksi poliisiviranomaisten ja rikosten torjunnasta vastaavien oikeusviranomaisten välille. Terrorismi Tämä tapaus on tärkeä esimerkki varhaisessa vaiheessa toteutettavasta Eurojustin ja Europolin välisestä rakentavasta yhteistyöstä. Tärkein kysymys oli, millä tavoin Eurojust voisi auttaa Europolin tietojen avulla koordinoimaan oikeudellisia toimia muslimiterroristiryhmän vastaisen toiminnan toteuttamiseksi Itävallassa käyttämällä tiettyjä analyysitietokannan tuloksia mahdollisten oikeudenkäyntien valmistelemiseksi. Eurojustin kesäkuussa 2004 terrorismista järjestämän asiantuntijakokouksen jälkeen Eurojustin Itävaltaa edustava kansallinen jäsen järjesti kokouksen, johon osallistuivat terrorismista vastaava Itävallan kansallinen yhteyshenkilö ja Europolin terrorismin vastaiset asiantuntijat sekä Europolissa muslimiterroristien toimintaa koskevasta analyysitietokannasta vastaavat henkilöt. Kokouksessa sovittiin, että Europolin analyytikko ja asiantuntija osallistuisivat toimintaan Wienissä. Kahden päivän aikana järjestettiin lukuisia kotietsintöjä, pidätyksiä, todistajien kuulemisia sekä todisteiden ja aineiston takavarikoimisia. Tulos oli myönteinen ja mahdollisten terroristien valmistelemiseksi ja terroristitoimissa tarvittavien resurssien hankkimiseksi 32

33 suunnitellut toimet saatiin keskeytettyä. Runsaasti hyödyllisiä tietoja kerättiin ja niitä verrattiin Europolin analyyttisessä tietokannassa oleviin tietoihin ja aineistoihin. Tämä tapaus oli hyvä esimerkki onnistuneesta ennaltaehkäisystä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, Eurojustin ja Europolin yhteisten strategioiden kehittämisestä. Petos Tutkintatuomari toimitti yli 10 miljoonan euron menetyksiä aiheuttaneen tapauksen Belgian liittovaltion syyttäjän virastoon oikeustoimen koordinointia ja yhteistyötä varten. Luxemburgiin, Ranskaan, Espanjaan ja Sveitsiin lähetettävät alkuperäiset oikeusapupyynnöt toimitettiin suoraan Belgian kansalliselle jäsenelle. Eurojustin kansalliset jäsenet tekivät pyyntöihin korjausehdotuksia entistä nopeamman ja tehokkaamman täytäntöönpanon varmistamiseksi. Eurojustin Sveitsin yhteysviranomaisen kuulemisen jälkeen oikeusapupyyntö toimitettiin edelleen liittovaltion oikeusministeriöön Sveitsissä. Ensimmäisenä tavoitteena oli nimetä kussakin maassa pyyntöjen täytäntöönpanosta vastaavat toimivaltaiset työryhmät, jotta ne voitaisiin kutsua kolmannen tason koordinointikokoukseen ja esittää niille suoraan Belgian tutkintatuomarin ja Belgian kansallisen yhteysviranomaisen konkreettiset pyynnöt. Kokouksen lopullisena päämääränä oli organisoida oikeusapupyyntöjen samanaikainen täytäntöönpano jäädyttämällä pankkitilejä, takavarikoimalla asiakirjoja, järjestämällä kotietsintöjä ja kuulustelemalla epäiltyjä. Kokouksen lopuksi kaikki valtuuskunnat sopivat yhteisen päivämäärän oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanoa varten. Suunnitellut toimet toteutettiin samanaikaisesti kesäkuussa Ilman Eurojustin tukea vastaavanlaista tulosta olisi ollut mahdotonta saavuttaa samassa ajassa. Laiton huumausainekauppa Elokuun lopussa Tsekin syyttäjä pyysi Tsekin kansalliselta jäseneltä apua tapauksessa, joka koski Tsekin tasavallasta Italiaan suuntautunutta 60 kilon heroiinierän kauppaa. Huumausainekauppaa käytiin usean vuoden aikana ja Tsekin tasavallassa oli useita henkilöitä saatu vangituksi. Vankeusajan oli määrä päättyä vuoden 2004 marraskuun puolivälissä. Syyttäjällä oli siten vain rajoitetusti aikaa valmistella tapaus tuomioistuimen käsittelyyn. Muussa tapauksessa vangitut henkilöt vapautettaisiin ja jotkut heistä olivat ulkomaalaisia, jotka hyvin todennäköisesti poistuisivat Tsekin lainkäyttöalueelta. Aikaa oli rajoitetusti oikeusapupyyntöjen 33

34 täytäntöönpanoa varten ja tapaus toimitettiin Eurojustille oikeusapua varten. Eurojustissa järjestetyn kokouksen jälkeen kansalliset jäsenet saattoivat edistää useita monitahoisia toimia kolmella eri lainkäyttöalueella ennen vankeusajan päättymistä. Lisäksi Tšekin tutkijoiden tarvitsi useiden vierailujen sijasta käydä Italiassa vain kerran, mikä säästi heidän rajallisia voimavarojaan. Laiton huumausainekauppa Saksan syyttäjät tutkivat laittomaan huumausainekauppaan liittyvää tapausta, jossa erään naisen epäiltiin toimivan kuriirina ja kuljettavan Rotterdamista heroiinia Italiassa toimivalle välittäjäorganisaatiolle. Saksalaiset suunnittelivat naisen pidätystä samaan aikaan, kun Italian syyttäjät tutkivat asianomaista huumeiden välittäjien ryhmää. Italialaiset syyttäjät kuulivat kuriirin pidätystä koskevasta saksalaisten suunnitelmasta, joka olisi mitätöinyt heidän koko työnsä. Italialaiset syyttäjät lähettivät Eurojustille kiireellisen oikeusapupyynnön, jossa Saksan viranomaisia pyydettiin siirtämään pidätystä myöhemmäksi. Saksan syyttäjäviranomainen ilmoitti, että Saksan lainsäädännön mukaan pidätyksen lykkääminen oli mahdotonta, elleivät Alankomaat, Saksa ja Italia voisi sopia valvotun läpilaskun järjestämisestä. Eurojust järjesti koordinointikokouksen vain 24 tunnin kuluttua oikeusapupyynnön vastaanottamisesta. Kolmen maan toimivaltaiset viranomaiset osallistuivat kokoukseen. Kokouksen aikana sovittiin valvotun läpilaskun järjestämisestä. Läpilasku järjestettiin ja toteutettiin kolme päivää myöhemmin. Tämän tuloksena epäillyt kaksitoista italialaista välittäjää ja saksalainen kuriiri pidätettiin Italiassa ja haastettiin oikeuteen. Laiton huumausainekauppa Vuoden 2004 marraskuun lopussa Puolan syyttäjäviranomainen pyysi Puolan kansalliselta jäseneltä apua laitonta huumausainekauppaa koskevassa tapauksessa. Joillakin tapaukseen liittyvillä tekijöillä oli yhteyksiä Saksaan, missä lukuisat henkilöt olivat vangittuina. Puolan syyttäjäviranomainen odotti useiden kuukausien ajan, että Saksan viranomaiset panisivat oikeusapupyynnön täytäntöön. Oikeusapupyynnön täytäntöönpano tuli hyvin kiireelliseksi, koska tutkintavaiheessa hyväksytty epäiltyjen rajallinen pidätysaika oli päättymässä ja todisteet oli valmisteltava nopeasti oikeuskäsittelyä varten. Saksalaisten todistuslausunnolla oli keskeinen merkitys, jotta syyttäjä voisi aloittaa tapauksen käsittelyn. Saksan ja Puolan kansalliset jäsenet tekivät tiivistä yhteistyötä taivuttaakseen viranomaiset toteuttamaan täytäntöönpanon nopeasti. Tapaus rekisteröitiin Eurojustissa ja kolmen päivän kuluessa pyyntö pantiin täytäntöön ja todistuslausunto toimitettiin. Tapaus saatiin oikeuteen ennen pidätysajan päättymistä. 34

35 Laiton maahanmuutto Yli 25 maahan liittyvän tapauksen toimitti Eurojustille Belgian liittovaltion syyttäjän virasto Brysselissä lokakuussa 2004 järjestetyn valmistelevan kokouksen jälkeen. Belgian kansallisella tasolla tapaustiedosto oli saatu lähes viimeisteltyä ja tutkintatuomari päätti toimittaa kaikki saatavilla olevat merkitykselliset tiedot EU:n asianomaisten maiden toimivaltaisille viranomaisille käsitelläkseen tätä rikollisverkostoa koordinoidulla tavalla. Tapaukseen läheisimmin liittyviä seitsemää maata kehotettiin lähettämään tutkija ja syyttäjiä edustajiksi Eurojustin järjestämään kokoukseen. Ensimmäisenä tavoitteena oli saada kyseisten seitsemän maan toimivaltaiset viranomaiset tarkistamaan etukäteen asianomaiseen verkostoon mahdolliset liittyvät käynnissä olevat rikostutkintatoimet ja, mikäli mahdollista, harkitsemaan mahdollisuutta käynnistää rikostutkintatoimia, jotta eri maissa voitaisiin järjestää samaan aikaan toimia rikosten lopettamiseksi. Kokous järjestettiin nopeasti ja Europol osallistui kokoukseen tarjotakseen analysointivalmiuksiaan, mikäli niitä tarvittaisiin. Tietoja vaihdettiin kokouksen aikana menestyksekkäästi. Tärkein kohde pidätettiin joulukuussa Belgiassa ja neljässä muussa EU-valtiossa järjestettiin yhteinen oikeus- ja poliisitoiminta. Tämä tapaus on yhä käynnissä. Vaikka Eurojustia kuultiin Belgian tapauksessa myöhäisessä vaiheessa, tulos oli kohtalaisen myönteinen, vaikkakin melko rajallinen. Jos Eurojustia olisi kuultu aikaisemmin, tulokset olisivat saattaneet olla vielä rohkaisevampia. Tapaus on kuitenkin osoituksena todellisesta lähestymistavan muutoksesta Belgian oikeuslaitoksessa ja erityisesti tahdosta käynnistää toimet kokonaista rikollisverkostoa vastaan sen sijaan, että vain verkoston yhtä erillistä osaa vastaan käynnistettäisiin toimet jossakin jäsenvaltiossa. Laiton huumausainekauppa peitetoiminta Eurojustilla oli mahdollisuus auttaa Saksan ja Puolan syyttäjiä luomaan ja kehittämään oikeusperusta, jonka avulla Saksan soluttautuneet tutkijat saattoivat toimia Puolan alueella. Tällaista ei todennäköisesti ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Saksan ja Puolan poliisit olivat työskennelleet tiiviisti yhdessä ja kehittäneet useita pitkälle kehitettyjä teknisiä toimenpiteitä. Oikeudellisia ja syytetoimiin liittyviä näkökohtia oli hiottava ja määriteltävä hieman tarkemmin. Paitsi Saksan ja Puolan, myös muiden jäsenvaltioiden uskottiin tarvitsevan tällaista tutkintatekniikkaa tulevaisuudessa jäsenvaltioiden välisessä työssä. 35

36 Eurojustin kanssa käytyjen yksityiskohtaisten neuvottelujen ja keskustelujen jälkeen molempien maiden syyttäjäviranomaiset allekirjoittivat muistion kokouksessa, joka järjestettiin Saksan ja Puolan välisellä rajalla sijaitsevassa kaupungissa. Murha ja salaliitto moottoripyöräjengi Italian Bolzanon pääsyyttäjä pyysi Eurojustilta oikeusapua eri puolilla Eurooppaa toimivaan rikollisjärjestöön liittyvässä tapauksessa. Tapaus koskee ryhmää moottoripyöräjengiläisiä, joita Italiassa syytettiin murhasta ja salaliitosta ja joita koskevat tutkintatoimet olivat käynnissä Saksassa, Ruotsissa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Ranskassa ja Itävallassa. Italian syyttäjä lähetti useita oikeusapupyyntöjä Tanskaan, Luxemburgiin, Ruotsiin ja Saksaan. Eurojust järjesti koordinointikokouksen, johon osallistuivat tapaukseen liittyvien maiden toimivaltaiset viranomaiset ja Europolin edustajat. Kokouksessa saavutettiin hyviä tuloksia. Eurojustin tarjoama yhteistyö ja tuki mahdollisti oikeusapupyyntöjen tehokkaan täytäntöönpanon ja edisti sitä ja tämä vauhditti voimakkaasti Italian tutkintatoimia. Myös tiedonvaihto oli tuloksellista ja se mahdollisti loppujen lopuksi rikollisjärjestön rakenteen ja sen toimien hajottamisen eri puolilla Eurooppaa. Eurooppalainen pidätysmääräys Vuoden 2004 elokuun lopussa Slovakian tasavallan viranomaiset esittivät eurooppalaisen pidätysmääräyksen Zairen kansalaisesta, jonka oli tarkoitus olla pidätettynä Belgiassa 14. lokakuuta 2004 saakka. Eurooppalainen pidätysmääräys toimitettiin 6. syyskuuta Interpolin välityksellä slovakin kielellä englanninkielisen käännöksen kanssa. Interpol välitti 13. lokakuuta 2004 ranskankielisen käännöksen eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä. Eurooppalaista pidätysmääräystä ei valitettavasti oltu välitetty Belgiassa toimivaltaiselle oikeuselimelle ja tästä syystä pidätysmääräystä ei pantu täytäntöön ja henkilö vapautettiin. Tämä tapaus on selvä esimerkki eurooppalaisen pidätysmääräyksen viestintään liittyvistä esteistä paitsi tietyn valtion elinten välillä, myös kahden Euroopan unionin jäsenvaltion välillä. Viestintä hoidetaan niin sanotuissa vanhoissa EU:n jäsenvaltioissa Schengenin tietojärjestelmän avulla. Järjestelmä on hyvin tehokas ja SIRENE-toimistoilla on jo käytössään säännöt toimitettujen tai vastaanotettujen pidätysmääräysten käsittelemisestä. Vaikka Schengenin yleissopimus sitoo EU:n uusia jäsenvaltioita (ne eivät ole allekirjoittaneet yleissopimusta, mutta ovat hyväksyneet sen täytäntöönpanon allekirjoittaessaan sopimuksen Euroopan unioniin liittymisestä), ne eivät voi käyttää Schengenin tietojärjestelmää sen teknisten rajoitusten vuoksi. Tästä syystä eurooppalaiset pidätysmääräykset välitetään Interpolin kautta. EU:n vanhojen 36

37 jäsenvaltioiden on oltava tietoisia tästä mahdollisuudesta ja niiden on muokattava kansallisia viestintäkanaviaan varmistaakseen eurooppalaisten pidätysmääräysten tehokas ja oikeaan aikaan tapahtuva täytäntöönpano. Eurojust haluaa korostaa, että tehokkuuden kannalta olisi tärkeää, että eurooppalaiset pidätysmääräykset välitettäisiin mahdollisuuksien mukaan suoraan pidätysmääräyksen antavalta viranomaiselta täytäntöönpanevalle viranomaiselle. Ihmiskauppa Italian ja Kreikan syyttäjät toimittivat useita Euroopan maita koskevan ihmiskauppatapauksen Eurojustille maiden kansallisten jäsenten välityksellä. Molemmat syyttäjät tutkivat aluksi toistensa tutkimuksista tietämättä rikoksia, jotka olivat saman Albaniasta ja muista Balkanin maista suuntautuvaa ihmiskauppaa harjoittavan rikollisverkoston tekemiä. Eurojust edisti varhaisessa vaiheessa Italian ja Kreikan viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja varmisti, että asianomaiset viranomaiset huolehtisivat toimiensa koordinoinnista. Ensimmäinen tätä tapausta koskeva koordinointikokous järjestettiin Kreikassa ja seurantakokous suunniteltiin ja järjestettiin vuoden 2005 alussa Eurojustin toimitiloissa Haagissa. Tähän kokoukseen osallistuivat myös albanialaiset syyttäjät ja Europolin edustaja. Tapausta käsitellään yhä. Laiton huumausainekauppa ja rahanpesu Vuoden 2004 toisen vuosipuoliskon aikana Eurojustille toimitettiin laaja laittomaan huumausainekauppaan ja rahanpesuun liittyvä tapaus, joka koski Kreikkaa, Espanjaa, Saksaa ja Belgiaa. Lähinnä Kreikan, Espanjan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain poliisien yli kahden vuoden aikana toteuttaman menestyksekkään yhteistyön jälkeen 5,4 tonnin kokaiinierä onnistuttiin takavarikoimaan Espanjan vesillä. Miehistön jäsenet pidätettiin ja vangittiin Espanjassa, kun taas tämän ja muiden vastaavanlaisten laittomien toimien pääepäilty pidätettiin Saksassa ja luovutettiin Kreikkaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla. Kyseessä oli ensimmäinen Kreikan tekemä eurooppalainen pidätysmääräys, koska pidätysmääräystä koskeva maan lainsäädäntö oli astunut voimaan ainoastaan muutamia päiviä aikaisemmin. Kreikkalaisten oikeusviranomaisten oli toimitettava keskinäistä oikeusapua koskevat pyynnöt Saksalle ja Belgialle rikollisjärjestön jäsenten näissä kahdessa maassa tekemien laittomien toimien vuoksi. Eurojust järjesti toimitiloissaan Haagissa koordinointikokouksen, johon osallistuivat syyttäjät kaikista tapaukseen liittyvistä maista. Kokoukseen oli järjestetty simultaanitulkkaus neljälle kielelle oikeudellisten ja teknisten tietojen vaihdon helpottamiseksi ja jotta voitiin varmistaa, että kaikki tapauksen yhteydessä yhteistyökumppaneina toimivat toimivaltaiset viranomaiset saattoivat tehdä tiivistä yhteistyötä ja saattaa oikeuteen rikollisjärjestön, joka oli pitkään osallistunut lukuisiin laajoihin rikoksiin. 37

38 Tuomiovaltakiista eurooppalainen pidätysmääräys Tämä tapaus on ensimmäinen, jossa Eurojustilta pyydettiin eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen 16 artiklan nojalla neuvoa tuomiovaltakiistan ratkaisemiseksi. Saksan ja Belgian viranomaiset olivat toimittaneet pidätysmääräykset samasta petostapaukseen liittyvästä epäillystä, Alankomaiden kansalaisesta, jonka myös tiedettiin asuvan vakituisesti Alankomaissa. Amsterdamissa toimiva syyttäjä, joka vastaa keskusviranomaisena kaikista Alankomaiden saamista eurooppalaista pidätysmääräystä koskevista pyynnöistä, pyysi Eurojustilta neuvoa. Rikokset koskivat saksalaisen yhtiön kautta hankittujen tavaroiden maksamatta jättämistä. Hankinnan jälkeen tavarat myytiin välittömästi tapaukseen kytkeytyneiden välittäjien kautta Belgiassa oleville ostajille. Ostajat maksoivat käteisellä ja saivat asiakirjat, jotka todennäköisesti olivat väärennettyjä. Kärsityt tappiot olivat miljoonia euroja. Sekä Saksa että Belgia halusivat asettaa pääepäillyn syytteeseen. Belgia pyysi myös luovuttamaan toisen alankomaalaisen epäillyn, joka toimi ainoastaan Belgiassa. Saksan tapaus koski ainoastaan petosta. Belgian tapaus koski sekä petosta että asiakirjojen väärentämistä. Kummallakin maalla oli tuomiovalta pääepäillyn asettamiseksi syytteeseen, mutta asiakirjojen väärentäminen kuului ainoastaan Belgian tuomiovaltaan. Asianomaisten maiden kansalliset jäsenet keskustelivat tapauksesta useissa kokouksissa. Eurojust kehotti Alankomaiden toimivaltaisia viranomaisia ensiksi siirtämään pääepäillyn Saksaan sillä ehdolla, että Saksa ottaisi hoidettavakseen Belgian syytetoimen sikäli kuin se ei muodostanut non bis in idem -tilannetta. Toiseksi Eurojust esitti toisen epäillyn siirtämistä Belgiaan. Sekä Saksan että Belgian viranomaiset olivat ilmoittaneet hyväksyvänsä ratkaisun. Toimivaltainen tuomioistuin Amsterdamissa teki päätöksensä Eurojustin antamien neuvojen perusteella. Vakava veropetos alkoholin salakuljetus Vakavaa veropetosta koskeva tapaus toimitettiin Eurojustille ensimmäiseksi vuonna Asia koskee viittä Euroopan maata ja tappioiden on arvioitu olevan vähintään 80 miljoonaa euroa. Monitahoinen rikollisjärjestö toimi Portugalissa ja Espanjassa ja sillä oli yhteyksiä muissa maissa toimiviin henkilöihin ja yrityksiin. Oikeusviranomaiset ryhtyivät toimiin tiiviin yhteistyön käynnistämiseksi ja järjestö saatiin hajotettua. Aluksi tiedettiin ainoastaan, että yksi yritys harjoitti alkoholin vientiä maasta toiseen ja että alkoholia oli toimitettu suuret määrät Etelä-Euroopasta Skandinaviaan. Osoittautui tarpeelliseksi koota tarkkoja tietoja alkoholin alkuperämaista, joista oli mahdollista löytää yhteyksiä eri maissa 38

39 suoritettuihin toimiin. Oli viitteitä siitä, että epäillyt ja toiminnat eri maissa saattoivat olla samoja tai ainakin hyvin läheisessä yhteydessä toisiinsa. Portugalin ja Espanjan viranomaiset käyttivät Eurojustin välittämiä tietoja sekä viranomaisten suoraan toisilleen toimittamia tietoja pitääkseen yllä tiivistä poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyötä sekä käynnistääkseen koordinoidun toiminnan kussakin maassa ja Euroopan tasolla Eurojustin tuella. Tässä yhteydessä järjestettiin muun muassa koordinointikokouksia eri kohteissa ja Eurojustin omissa toimitiloissa. Eurojustin panoksen ansiosta oli mahdollista määrittää tutkintatoimien väliset yhteydet ja taata kansallisten viranomaisten välinen tiedonvaihto. Lisäksi hankittujen tietojen perusteella käynnistettiin uusia tutkintatoimia ja onnistuttiin luomaan yhteyksiä järjestön toimien monien eri osatekijöiden välille. Tällä tavoin saatettiin tunnistaa rikostoimintaan osallistuvia henkilöitä ja yrityksiä, kerätä tietoja ja hankkia todisteita kansallisten viranomaisten käyttöön. Tämän seurauksena pidätettiin yli 20 henkilöä, muun muassa järjestön johtaja. Monet syytetoimet ovat yhä käynnissä. Eurojust auttoi myös valmistelemaan ja panemaan täytäntöön oikeusapupyynnöt hyvin lyhyessä ajassa. Käynnistetyn koordinoinnin tarkoituksena oli korjata puutteita ja ehkäistä työn päällekkäisyyttä toisiinsa yhteydessä olevissa tutkintatoimissa. Lisäksi tällä tavoin pystyttiin nimeämään tarkoin eri lainkäyttöalueisiin liittyvät seikat ja ehkäisemään tutkinta- ja syytetoimiin osallistuvien jäsenvaltioiden väliset mahdolliset tuomiovaltakiistat. Laittomien maahanmuuttajien salakuljetus ja laiton huumausainekauppa Huomattava määrä Yhdistyneen kuningaskunnan viime vuoden aikana toimittamista tapauksista on koskenut laittomien maahanmuuttajien salakuljetusta. Yhdistyneen kuningaskunnan syyttäjäviranomainen (Crown Prosecution Service CPS) ja kansallinen rikospoliisi (National Crime Squad NCS) toimittivat yhdessä Eurojustille tapauksen, joka koskee laittomien maahanmuuttajien salakuljetusta ja laitonta huumausainekauppaa harjoittavan järjestäytyneen rikollisryhmän tutkintaa. Maaliskuussa 2004 järjestettiin kokous Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten pyynnöstä. Kokoukseen osallistuneet maat olivat Saksa, Belgia, Ranska, Itävalta ja Alankomaat. Myös Europolin edustajia osallistui kokoukseen. Kokouksessa käsiteltiin Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan rinnakkaisten tutkintatoimien hallintaa ja todisteiden vaihtoa molempien maiden kansallisten viranomaisten välillä. Kokouksessa käsiteltiin myös Yhdistyneen kuningaskunnan ja Belgian tutkintatoimien välisiä yhteyksiä ja Belgian viranomaisille toimitettiin uusia tietoja, joiden avulla he saattoivat edistyä tutkintatoimissaan. Kokouksessa varmistettiin myös, että keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen täytäntöönpanoa edistettiin Ranskassa ja Itävallassa ja tarkasteltiin mahdollisuutta käynnistää tutkintatoimet Alankomaissa. Kokouksen jälkeen Saksassa suoritettiin pidätyksiä ja takavarikoitiin onnistuneesti 107 kiloa heroiinia. Myös 39

40 Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritettiin laittoman maahanmuuton helpottamiseen liittyviä pidätyksiä. Alankomaissa suoritettiin etsintöjä useissa eri kohteissa. Toukokuussa 2004 järjestettiin seurantakokous. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan edustajat esittelivät tutkinta- ja syytetoimien senhetkistä tilannetta. Myös Alankomaiden edustajat esittivät tilannekatsauksen ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanolle esitettiin määräaika. Saksan edustajat saattoivat myös toimittaa uusia oikeusapupyyntöjä Alankomaiden viranomaisten täytäntöönpanoa varten. Lisäksi kokouksessa käytiin perusteltuja keskusteluja todistusaineistosta ja tuomiovaltakysymyksistä. Tämä tiedonvaihto osoittautui epäilemättä erittäin hyödylliseksi tutkintatoimien jatkuessa. Laittomien maahanmuuttajien salakuljetus Englannin ja Walesin syyttäjäviranomainen (CPS) ja Kentin poliisi toimittivat Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten puolesta Eurojustille uuden laittomien maahanmuuttajien salakuljetusta koskevan tapauksen lokakuussa Yhdistyneen kuningaskunnan tapaukseen liittyvä erillinen tutkintatoimi oli käynnissä Saksassa. Saksalaisten oli tarkoitus pidättää epäiltynsä vuoden 2004 joulukuun alussa ja CPS ja Kentin poliisi olivat halukkaita järjestämään yhteisen operaation, jotta pidätykset voitaisiin toteuttaa koordinoidusti saman päivän aikana. Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksella oli yhteyksiä myös Belgiaan. Yhdistyneen kuningaskunnan rikollisryhmän keskeisen yhteistyökumppanin uskottiin asuvan Brysselissä ja toimivan siellä osana tätä ryhmää. CPS ja Kentin poliisi halusivat tarkastella mahdollisuutta, että Belgian viranomaiset käynnistäisivät tutkintatoimet kyseisestä henkilöstä, hänen toiminnastaan ja mahdollisista yhteyksistään Yhdistyneen kuningaskunnan epäiltyihin. Eurojust järjesti koordinointikokouksen, jossa käsiteltiin näitä aiheita. CPS:n Kentissä toimiva syyttäjä, kaksi Kentin poliisin edustajaa, saksalainen syyttäjä ja belgialainen tuomari osallistuivat kokoukseen. Kaikki osapuolet olivat halukkaita osallistumaan yhteistyöhön ja auttamaan toisiaan. Hyödyllisten keskustelujen jälkeen sovittiin, että pidätykset toteutettaisiin koordinoidusti Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja että Belgian viranomaiset aloittaisivat tutkintatoimet toiminnasta, jota uskottiin harjoitettavan tähän tapaukseen liittyen Brysselissä. Kokouksen jälkeen pidätykset suoritettiin koordinoidusti. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on nyt yksi ja Saksassa kaksi epäiltyä vangittuina. Tutkintatoimet on käynnistetty Belgiassa ja ne jatkuvat yhä. Nämä tapaukset osoittavat selvästi koordinoinnin tuomat edut tapauksissa, joissa eri maiden välillä on olemassa yhteyksiä tai eri maissa on käynnissä rinnakkaisia rikostutkintatoimia. Eurojust on täydellinen foorumi tällaisten tutkintatoimien yhdistämiseksi sillä tavoin, että se tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa tietoja sekä keskustella ja sopia tulevista strategioista, suunnitella niitä ja panna ne täytäntöön. 40

41 Investointipetos Tämä tapaus on tärkeä esimerkki EU-maiden ja kolmansien maiden välisestä rakentavasta yhteistyöstä tapauksen aikaisessa vaiheessa. Ranskalainen tutkintatuomari, joka käsitteli 1,5 miljoonan euron tappiot aiheuttanutta petostapausta, pyysi Eurojustia hankkimaan tietoa samantyyppisistä tapauksista, jotka liittyvät samoihin, eri puolilla maailmaa toimiviin rikollisiin. Ranskan lisäksi tapaus koski viittä muuta EU:n jäsenvaltiota eli Luxemburgia, Itävaltaa, Italiaa, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Tsekin tasavaltaa, sekä kahta ulkopuolista maata eli Liechtensteiniä ja Sveitsiä. Eurojust vastasi koordinoinnista tiiviissä yhteistyössä yhteystuomareiden, Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin kolmansissa maissa toimivien yhteysviranomaisten kanssa ja tällä tavoin saatettiin nopeasti vahvistaa, että viidessä muussa maassa oli esiintynyt samanlaisia tapauksia, joista jotkin koskivat samaa ranskalaista uhria ja lisäksi vielä Ranskassa tuli esiin toinen tapaus. Vaihdettujen tietojen avulla sekä tutkintatuomarit että poliisiviranomaiset saivat kattavan yleiskäsityksen eri puolilla Eurooppaa tehdyistä rikoksista. Lisäksi tiedot paljastivat, miten hyvin rikolliset olivat järjestäytyneet. Kesäkuussa 2004 kaksi epäillyistä pidätettiin Ranskassa. Yksi tutkintatuomareista pyysi Eurojustia välittömästi järjestämään toisen koordinointikokouksen, joka on tarkoitus pitää vuoden 2005 alussa. Kokous tarjoaa mahdollisuuden koordinoida tehokkaasti käynnissä olevia tutkintatoimia ja edistää suoraa tiedonvaihtoa uusiin pidätyksiin liittyvän käynnissä olevan ja tulevan keskinäisen oikeusavun helpottamiseksi. Se auttaa myös koordinoimaan tulevia oikeustoimia vaarantamatta muissa Euroopan maissa käynnissä olevia tutkintatoimia. Kokous tarjoaa myös tilaisuuden keskustella varhaisessa vaiheessa mahdollisista tuomiovaltaa koskevista ristiriidoista ja luovuttamisongelmista. Yleensä ottaen voitaisiin suunnitella strategia, jossa sovittaisiin kyseistä järjestäytynyttä rikollisryhmää koskevien syytetoimien käynnistämispaikasta. Strategiassa voitaisiin määrittää, käynnistetäänkö syytetoimet yhdessä maassa vai useassa maassa. 41

42 Kuva 1: Toimitettujen tapausten kokonaismäärä Kuva 2: Pyyntöjä toimittaneet maat BE CZ DK DE EE EL ES FR IE IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT SI SK FI SE UK

43 Kuva 3: Pyyntöjä vastaanottaneet maat BE CZ DK DE 8 EE EL ES FR 3 7 IE 41 IT 12 CY 8 LV LT LU HU MT NL 7 15 AT PL PT 8 SI SK FI SE UK Kuva 4: Kahden- ja monenväliset tapaukset Kahdenväliset Monenväliset tapaukset Monenväliset tapaukse (kolme maata) (neljä maata tai enemmän)

44 Kuva 5: Koordinointikokoukset BE CZ DK DE EE EL ES FR IT 1 LV 2 LT LU HU NL AT PL PT 1 SI SK FI SE UK RO AL NO TU SW Kuva 6: Rikostyypit Laiton huumau- Petokset Rahanpesu Murhat Terrorismi Järjestäytyneet Muut sainekauppa 20 % 7% 7% 7% ryöstöt 33% 20% 6% 44

45 45

46 4 S U H T E E T K A N S A L L I S I I N V I R A N O M A I S I I N Eurojustille on erittäin tärkeää, että kansallisilla jäsenillä ja heidän avustajillaan on vahva ja luottavainen suhde kaikkiin kansallisiin viranomaisiinsa. Tämän suhteen lujuus takaa asiaankuuluvien tapausten toimittamisen Eurojustille. Suurin osa kansallisista jäsenistä työskentelee kollegiossa ilman avustajaa. He kaikki antavat panoksensa infrastruktuuriin ja laajoihin poliittisiin ja strategisiin kysymyksiin Eurojustissa. Ajankäytössään he asettavat etusijalle tapausten käsittelyn. Heillä on kuitenkin vain rajoitetusti aikaa käytettävänään edistämään tapausten toimittamista Eurojustille ja Eurojustia koskevaan tiedotukseen kotimaissaan. Tästä syystä kansalliset jäsenet ovat Haagissa kolme päivää viikossa ja käyttävät kaksi päivää viikossa yhteyksien hoitamiseen kansallisiin viranomaisiin. Kahden kuukauden välein varaamme kansallisille jäsenille viikon, jonka aikana he voivat käsitellä tapauksia kotimaissaan ja vahvistaa suhteitaan kansallisiin viranomaisiin. Eurojustilla ei ole minkäänlaisia valtuuksia vaatia toimittamaan tapauksia kollegiolle. Vaikka Eurojustille toimitettavien tapausten määrä on sen perustamisen jälkeen vähitellen kasvanut, kollegion mielestä sillä on kuitenkin valmiuksia käsitellä nykyistä useampia tapauksia. Tapauksia koskevat tilastot osoittavat, että tähän mennessä jotkin maat ovat toimittaneet Eurojustille hyvin harvoja tapauksia, kun taas toiset maat ovat pyytäneet apua huomattavassa määrässä tapauksia. Vuoden 2004 toisen vuosipuoliskon aikana EU:n puheenjohtajana toiminut Alankomaat järjesti Haagissa epävirallisen kokouksen oikeus- ja sisäasioista vastaaville ministereille. Eurojust oli hyvin tyytyväinen siihen, että useat ministerit varasivat aikaa vieraillakseen Eurojustin toimitiloissa. Oli myönteistä, että useat ministereistä olivat peräisin EU:n uusista jäsenvaltioista. Heillä oli tilaisuus tavata kansallisia jäseniään ja saada ensi käden tietoa Eurojustin työstä. On ilahduttavaa todeta, että ministereiden, yleisten syyttäjien ja muiden ylempien virkamiesten vierailut lisääntyivät vuoden 2004 aikana. Monia vierailijoita kehotetaan yhdistämään Eurojustin vierailunsa Europoliin suuntautuvaan vierailuun. On erittäin tärkeää, että jäsenvaltioissa tutustutaan yhä paremmin näihin molempiin organisaatioihin. Eurojust on aina ilahtunut voidessaan vastaanottaa ministereitä ja muita ylempiä kansallisia edustajia. Kehotamme sellaisia henkilöitä, jotka eivät vielä ole tutustuneet Eurojustiin, vierailemaan toimitiloissamme mahdollisimman pian. Eurojustin organisaation kannustaminen ja sen toiminnasta tiedottaminen hallinnon korkeimmilla tasoilla ja muissa elimissä parantaa Eurojustin tunnettuutta jäsenvaltioissa. Vuonna 2004 kansalliset jäsenet käyttivät hyväkseen kaikki tilaisuudet esitelläkseen Eurojustin työtä ja lisätäkseen sen käyttöä. Kansallisilla jäsenillä, jotka ovat ammatiltaan syyttäjiä ja 46

47 tutkijoita, ei aina ole mainonnassa ja markkinoinnissa tarvittavaa asiantuntemusta. Eurojustin toiminnasta tiedottaminen on kuitenkin keskeinen osa organisaation työtä ja jatkuvasti käytetään aikaa Eurojustin tuntemuksen parantamiseksi jäsenvaltioissa. Joidenkin kansallisten jäsenten Europolissa toimivien kansallisten virkaveljiensä kanssa tekemät aloitteet strategioista, joiden tarkoituksena on lisätä kummankin organisaation tuntemusta kotimaissa, ovat erittäin myönteisiä. On ilahduttavaa todeta, että kaikki jäsenvaltiot, uuden jäsenvaltiot mukaan luettuina, ovat nimenneet terrorismista vastaavat kansalliset yhteyshenkilöt. Kyseessä on merkittävä askel, mutta Eurojustin ja jäsenvaltioiden kannalta järjestelmän tehokkuudelle on yhtä tärkeää myös se, että yhteyshenkilöt kykenevät hoitamaan tehtävänsä. Käytännön työtä koskevien järjestelyjen ja kaikkien osapuolten edun vuoksi kaikkien yhteyshenkilöiden on saatava nopeasti käyttöönsä kaikki neuvoston päätöksessä vaaditut tiedot ja pystyttävä toimittamaan kyseiset tiedot kansallisille jäsenilleen Eurojustissa. Näin ei aina ole. Yhä useammin myös lukuisat lausunnonantajat, akateemikot ja kokousjärjestäjät myöntävät, että Eurojustilla on keskeinen asema järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Euroopan unionissa. EU:ssa on viime aikoina toteutettu useita oikeus- ja sisäasioita koskevia muutoksia ja aloitteita sekä käynnistetty toimia vakavan rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan parantamiseksi. Kansallisia jäseniä, samoin kuin heidän kotimaassaan toimivia virkaveljiään, pyydetään usein esittämään lausuntoja joko kansallisissa tai kansainvälisissä tiedotusvälineissä, puhumaan seminaareissa tai osallistumaan työpajoihin. Jäsenten on käytettävä hyväkseen kaikki tämäntyyppiset tilaisuudet edellyttäen, että se ei haittaa tapausten käsittelyä. Erilaisissa yhteyksissä esiintymällä parannetaan Eurojustin tunnettuutta ja voidaan rohkaista kansallisia tutkija- ja syyttäjäviranomaisia toimittamaan tapauksia Eurojustin käsiteltäväksi. 47

48

49

50 5 E U : N L A A J E N T U M I N E N J A K O L M A N N E T M A A T EU:n laajentuminen Euroopan unionin laajentuminen 1. toukokuuta 2004 muutti suuresti kaikkia EU:n organisaatioita, eikä Eurojust muodosta tästä poikkeusta. Vuonna 2002 perustetun väliaikaisen Eurojust-yksikön alkuajoista lähtien Eurojust on nimitettyjen yhteysviranomaistensa välityksellä ollut läheisesti yhteydessä EU:n uusiin jäsenvaltioihin. Se järjesti säännöllisesti kokouksia yhteysviranomaistensa kanssa valmistautuakseen laajentumisen tuomiin uusiin haasteisiin ja varmistaakseen kitkattoman siirtymävaiheen Eurojustin kasvaessa 15 kansallisen jäsenen organisaatiosta 25 kansallisen jäsenen organisaatioksi. Eurojust saavutti tavoitteensa niin, että kaikki kymmenen uutta jäsenvaltiota olivat nimenneet kansalliset jäsenensä Eurojustiin laajentumisajankohtaan mennessä. Kaikki kymmenen uutta kansallista jäsentä osallistuivat 4. toukokuuta 2004 laajentuneen kollegion kokoukseen. Siitä alkaen suurin osa kansallisista jäsenistä liittyi Eurojustiin heti pysyvinä jäseninä. Useat kansalliset jäsenet osallistuivat kollegion kokouksiin säännöllisesti, mutta eivät olleet vakituisesti Haagissa, mikä osoitti, että tarvittiin käytännön järjestelyjä ja lainsäädännön muutoksia sellaisten taloudellisten infrastruktuurien perustamiseksi, joilla saatettiin tukea kansallisten jäsenten asettumista vakituisesti Haagiin. Vuonna 2004 EU:n jäsenvaltioista ainoastaan Malta ei ollut säännöllisesti edustettuna kollegion kokouksissa, osittain koska Maltan kansallinen jäsen nimitettiin pian EU:n laajentumisen jälkeen valtakunnansyyttäjäksi. Toivottavasti hänen tilalleen nimitetään pian toinen henkilö, jotta Malta voi osallistua entistä täysipainoisemmin Eurojustin työhön. Uudet kansalliset jäsenet ovat tuoneet mukanaan uusia lähestymistapoja ja uuden näkökulman rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. He ovat alkaneet osallistua aktiivisesti kollegion ja koko Eurojustin työhön. Monet ovat esittäneet lukuisia tapauksia ja useat ovat olleet aktiivisesti mukana kollegion työssä. Yhteistyön toivotaan kehittyvän ja paranevan kollegion luottamuksen kasvaessa ja sen tottuessa tekemään yhteistyötä ja koordinoimaan tapauksia Euroopan unionin nykyisessä uudessa lainsäädäntöympäristössä. Kolmannet maat Vuonna 2004 Eurojust sai päätökseen neuvottelut ja teki yhteistyösopimuksen Norjan kuningaskunnan kanssa. Tämä on ensimmäinen Eurojustin kolmannen maan kanssa tekemä sopimus ja sen toivotaan tarjoavan puitteet tulevaisuudessa muiden kolmansien maiden kanssa tehtäville sopimuksille. Sopimus lähetettiin neuvostolle hyväksyttäväksi syksyllä Tätä 50

51 vuosikertomusta viimeisteltäessä oli ilahduttavaa kuulla, että neuvosto hyväksyi sopimuksen helmikuussa Eurojust on jatkanut säännöllistä työtään yhteysviranomaistensa kanssa jäljellä olevissa EU:n hakijamaissa. Esimerkiksi yhteistyö Romanian viranomaisten kanssa on jatkunut hyvin myönteisenä Eurojustin yhteysviranomaisen välityksellä. Lisäksi Romanian yleinen syyttäjä vieraili Eurojustissa kuluneen vuoden aikana ja käynnisti viralliseen yhteistyösopimukseen tähtäävän työn. Sopimukseen toivotaan päästävän vuoden 2005 aikana. Eurojustin vuoden 2004 vierailuihin sisältyi muun muassa Venäjän federaation äskettäin nimitetyn yhteysviranomaisen ensimmäinen vierailu. Eurojustin yhteysviranomainen on Moskovassa valtakunnansyyttäjän viraston kansainvälisellä osastolla toimiva ylempi syyttäjä. Hän vieraili kollegansa kanssa Eurojustissa maaliskuussa ja esitti arvokkaita näkemyksiä siitä, millä tavoin yhteistyötä voitaisiin kehittää. On ilahduttavaa, että yhteysviranomainen on voinut säännöllisesti auttaa kansallisia jäseniä useissa Venäjän federaatioon liittyvissä tapauksissa. Toivottavasti vierailun alulle panemat yhteydet voivat vahvistua tulevaisuudessa. Euroopan unionin laajentumisen myötä sen itärajat ovat muuttuneet ja EU on näin saanut uusia naapureita, muun muassa Ukrainan. Kollegion puheenjohtaja kirjoitti valtakunnansyyttäjälle ja ehdotti yhteysviranomaisen nimeämistä. Kirjeeseen vastattiin myönteisesti ja maa on nimittänyt yhteysviranomaisen. Valtakunnansyyttäjä ja yhteysviranomainen ovat käynnistäneet järjestelyt vieraillakseen Eurojustissa vuoden 2005 alussa. Eurojustilla on useita yhteysviranomaisia Etelä-Amerikan valtioissa. Se haluaa innokkaasti tukea äskettäin muodostettua syyttäjien ja tutkijoiden muodostamaa Red Iberoamericana de Asistencia Judicial -verkostoa (IbeRED). Vuonna 2004 Eurojust käynnisti Espanjan kansallisen jäsenen välityksellä hyviä alustavia yhteyksiä ja näiden ensimmäisten yhteydenottojen toivotaan kehittyessään tarjoavan keskinäistä hyötyä IbeRED-verkostolle sekä Etelä-Amerikan ja EU:n viranomaisille. On tärkeää luoda yhä laajempia yhteyksiä Eurojustin kypsyessä organisaationa. Israelin oikeusministeriön kansainvälisen jaoston edustajat kävivät Eurojustin kanssa vuoden 2004 aikana alustavia keskusteluja, joiden tavoitteena oli suhteiden lähentäminen tulevaisuudessa sekä rakenteiden perustaminen oikeusalan yhteistyötä varten. Maan toivotaan nimeävän tämän seurauksena virallisen yhteysviranomaisen vuoden 2005 alussa. Yhdysvaltain oikeusministeriön edustajat pitivät Eurojustin kanssa järjestetystä strategisesta kokouksesta saamiaan selvityksiä myönteisinä ja olivat halukkaita käynnistämään Eurojustin kanssa toiminnan tällä alalla. Tarkoituksena on järjestää vuoden 2005 alussa kokous päätökseen 51

52 saatettujen terrorismitapausten käsittelemiseksi. Tavoitteena on pyrkiä perustamaan yhteys Yhdysvaltain syyttäjien sekä terrorismia käsittelevistä tutkijoista ja syyttäjistä muodostetun Eurojustin verkoston välille sekä tarkastella hyviä käytäntöjä, saatuja kokemuksia ja läheisiin tapauksiin liittyviä yhteyksiä. Toivottavasti myönteinen kokemus kannustaa Yhdysvaltoja neuvottelemaan virallisesta sopimuksesta Eurojustin kanssa. Tämän ansiosta voidaan kehittää myönteisiä ja hyödyllisiä suhteita paitsi terrorismitapauksiin liittyvällä alalla, myös muilla järjestäytyneen rikollisuuden aloilla, kuten laittoman huumausainekaupan, rahanväärennyksen ja petosten sekä rahanpesun aloilla. Kollegion puheenjohtaja käytti puheenvuoron EU:n ja Länsi-Balkanin valtioiden oikeusministerien yhteiskokouksessa vuoden 2003 loppupuolella. Vuoden 2004 aikana kaikki Länsi-Balkanin valtiot Bosnia ja Hertsegovinaa lukuun ottamatta vastasivat kollegion puheenjohtajan kehotukseen ja nimittivät yhteysviranomaiset Eurojustin kanssa tehtävää työtä varten. Eurojust katsoo, että tehokkaan yhteistyön kehittäminen Länsi-Balkanin valtioiden kanssa vaikuttaa merkittävästi Eurojustin tulevaan kehitykseen. Lukuisat Länsi-Balkanin valtiot ovat Euroopan unioniin suuntautuvaa ihmiskauppaa tai kiellettyjen tavaroiden kauppaa harjoittavien järjestäytyneiden rikollisryhmien käyttämiä läpikulkumaita tai alkuperämaita. Hyvä ja tehokas oikeusalan yhteistyö on ratkaisevan tärkeää tämäntyyppisen rikollisuuden tehokkaalle torjunnalle. Kaksi kansallisten jäsenten sijaista on ryhtynyt vastaamaan Eurojustin suhteista sekä tällä alueella tehtävistä aloitteista, joita ovat muun muassa vakaussopimukseen liittyvä aloite järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloite (SECI-keskus) ja Kaakkois-Euroopan syyttäjien neuvoa-antava ryhmä (SEEPAG). Eurojust on lisäksi keskittänyt yhden uusista työryhmistään jatkamaan jo aloitettua työtä alueen syyttäjien ja tutkijoiden auttamiseksi tehostamaan toimintaansa. Vuoden 2004 lopussa seuraavat valtiot olivat nimittäneet yhteysviranomaiset Eurojustin kanssa tehtävää yhteistyötä varten: Albania, Argentiina, Bulgaria, Kanada, Kroatia, Japani, Liechtenstein, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Norja, Montenegro, Romania, Venäjän federaatio, Serbia, Sveitsi, Turkki, Ukraina ja Yhdysvallat. 52

53 53

54 6 H A L L I N T O Eurojustin päivittäisestä hallinnosta ja henkilöstön johtamisesta vastaa hallinnollinen johtaja, jonka toimia valvoo kollegion puheenjohtaja. Seuraavissa kappaleissa annetaan lisätietoa Eurojustin hallinnosta ja johdosta, muun muassa taloushallinnosta. Yleistä Vuosi 2004 oli hyvin haastava Eurojustin hallinnolle. Eurojustin muutettua Haagiin kahden vuoden aikana tehtiin paljon työtä sellaisen infrastruktuurin perustamiseksi, jolla voitaisiin taata, että Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto voisivat aloittaa täysipainoisen toimintansa. On ensiarvoisen tärkeää, että ne pystyvät tarjoamaan sellaista tukea ja palveluja, joita niiltä odotetaan Euroopan unionin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen keskeisinä toimijoina. Vaikka budjettivarat ja valmiudet olivat aluksi rajallisia, perusinfrastruktuurien perustamisessa on edistytty merkittävällä tavalla vuosien 2002 ja 2006 välisen tavoitejakson aikana. Saavutettu edistys on ollut ilahduttavaa. Ei ole yllättävää, että jotkin haastavimmista ja tärkeimmistä tekijöistä, kuten Eurojustin turvallinen tietoverkko ja Euroopan oikeudellisen verkoston yksityinen virtuaaliverkko, ovat yhä kehitysvaiheessa. Sekä Eurojustin että Euroopan oikeudellisen verkoston infrastruktuuri kasvoi kuitenkin merkittävästi vuoden 2004 aikana ja ne tarjoavat nyt laajat edellytykset ja palveluja, jotka ovat tarpeellisia Eurojust-päätöksessä ja Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta annetussa yhteisessä toiminnassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurojust on nyt toiminut Alankomaissa runsaan kahden vuoden ajan ja on valitettavaa, että Alankomaiden hallituksen kanssa ei vieläkään ole tehty virallista asemapaikkasopimusta. Alankomaiden ulkoasiainministeriön kanssa käydyt pitkähköt neuvottelut eivät vieläkään ole johtaneet viralliseen sopimukseen Eurojustin aseman vahvistamisesta Haagissa. Samoin Eurojust ei ole allekirjoittanut virallista vuokrasopimusta toimitilojensa käytön vahvistamiseksi kaupungissa. Nämä jatkuvaa epävarmuutta aiheuttavat tekijät haittaavat tarpeettomasti työtä ja huolestuttavat nykyisiä ja tulevia kansallisia jäseniä, heidän avustajiaan ja Eurojustin henkilöstöä. EU:n laajentuminen EU:n laajentumisen valmistelu ja käsittely vaikuttivat merkittävästi Eurojustin operatiiviseen työhön ja henkilöstöasioihin vuonna Eurojustin toimitiloissa oli laajentumisen vuoksi suoritettava erilaisia rakennus- ja kunnostustöitä kymmenen uuden kansallisen jäsenen ja heitä avustavan henkilöstön vastaanottamiseksi. On ilahduttavaa, että tarkan valmistelutyön ansiosta voitiin varmistaa, että Eurojustin laajentuminen toukokuussa ja seuraavien kuukausien toiminta sujuivat kitkattomasti ja onnistuneesti. 54

55 Hallinnon organisaatiorakenne Hallinnollisia palveluja tarjoaa tällä hetkellä kuusi yksikköä: taloushallinnosta, henkilöstöasioista ja tietohallinnosta vastaavat yksiköt, oikeudellinen yksikkö sekä turvallisuusasioista ja yleisistä palveluista vastaava yksikkö. Lisäksi on viisi muuta nimettyä yksikköä: Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristö, tiedotusyksikkö, tietosuojavaltuutettu, kokouspalvelut-yksikkö sekä kollegion sihteeristö. Organisaatiokaavio TALOUS YHTEINEN VALVONTAVIRANOMAINEN HENKILÖSTÖHALLINTO KOLLEGIO TIETOHALLINTO OIKEUDELLINEN YKSIKKÖ HALLINTOJOHTAJA KOLLEGION SIHTEERISTÖ TIETOSUOJAVALTUUTETTU TURVALLISUUS JA YLEISET PALVELUT TIEDOTTAJA EUROOPAN OIKEUDELLINEN VERKOSTO Nykyisissä hallinnollisissa järjestelyissä yhdistyvät Eurojust-päätöksen vaatimukset sekä kevyt ja joustava johtamisrakenne, jonka muodostavat kunkin yksikön päälliköt sekä hallinnolliselle johtajalle raportoiva jaosto. Erityistyöryhmät, joihin tarvittaessa kuuluu kollegion jäseniä, perustettiin käsittelemään erityishankkeita, kuten EU:n laajentumista, tapausten hallintajärjestelmän kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä turvallista tietoverkkoa. Perustetut rakenteet ovat joustavia ja niitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan ja varmistaa tällä tavoin, että kollegion tapausten käsittelyyn ja muuhun toimintaan liittyvät tarpeet täytetään. Taloushallinto Vaikka Eurojust on keskeinen toimija EU:n terrorismin ja muiden vakavien rikollisuuden muotojen torjunnassa, sen vuotuinen talousarvio on suhteellisen pieni. Vuonna 2003 budjettiviranomainen myönsi Eurojustille 8 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 määrä oli 9,3 miljoonaa euroa, vaikka Eurojust oli esittänyt 11,5 miljoonaa euroa. Muille toimielimille varattuun rahoitukseen verrattuna nämä ovat suhteellisen pieniä summia käytettäviksi edistämään vakavaan rajat ylittävään 55

56 rikollisuuteen liittyvän koko oikeudellisen toiminnan koordinointia 25 jäsenvaltiossa. Yksittäinen Eurojustin avustuksella ratkaistu arvonlisäveropetosta koskeva tapaus saattaisi kattaa Eurojustin koko vuotuista talousarviota vastaavan summan. Eurojustin vuoden 2004 työ on epäilemättä maksanut reilusti takaisin Eurojustille varatut budjettimäärärahat. Talousarvion kehitys vuosina (esitetyt, myönnetyt ja käytetyt määrärahat) (katso kuva 7) Euroopan tilintarkastustuomioistuin kiitti Eurojustin moitteetonta taloudenhoitoa vuonna Tilintarkastustuomioistuimen Euroopan parlamentille antamassa kertomuksessa myönnettiin hallinnolliselle johtajalle vastuuvapaus varainhoitovuodelle Kertomuksessaan tilintarkas tustuomioistuin esitti myönteisen lausunnon Eurojustin vuoden 2003 taloushallinnosta. Tilintarkastustuomioistuin oli erityisen tyytyväinen siihen, että vuoden 2003 tilinpäätöksen laatimisessa oli noudatettu suoriteperusteista kirjanpitoa julkista sektoria koskevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuimen esittämien suositusten seurauksena taloudenhoitoa koskevia suuntaviivoja on parannettu ja sisäistä valvontaa varten on määritetty standardit. Euroopan komission sisäisen tarkastuksen yksikön tuella Eurojust kehittää edelleen omia sisäistä tarkastusta koskevia valmiuksiaan. On ilahduttavaa, että vuonna 2004 Eurojust pystyi käyttämään 98 prosenttia kyseisen vuoden budjettimäärärahoistaan. Tämän uskotaan olevan tulosta ulkopuolisten tilintarkastajien vuonna 2004 merkille panemasta varainhoidon ja taloushallinnon järjestelyjen paranemisesta. Vuonna 2003 vastaava luku oli noin 76 prosenttia, mikä johtui Eurojustin organisaatiorakenteen perustamiseen liittyvästä siirtymävaiheesta. On myös mainittava, että Eurojust odottaa yhä Euroopan komission hyväksyntää Eurojustin kollegion marraskuussa 2003 hyväksymälle varainhoitoasetusluonnokselle. Henkilöstöhallinto Vuoden 2004 aikana henkilöstöasioiden yksikkö keskittyi kolmeen keskeiseen tehtävään: henkilöstön työhönottoon, uusien henkilöstösääntöjen täytäntöönpanoon ja laajentumisen valmisteluun. Lisäksi Eurojustin henkilöstökoulutusvalmiuksia kehitettiin edelleen ja otettiin käyttöön henkilöstöhallinnon ohjelmistoväline Centurio. Vuoden aikana Eurojust teki runsaasti henkilöstön työhönottoon liittyviä töitä täyttääkseen Eurojustin vuoden 2004 henkilöstötaulukossa esitetyt 76 avointa työpaikkaa. Vuoden 2003 loppuun mennessä 28 työpaikkaa oli täytetty yhteensä 53 avoimesta työpaikasta. Vuonna 56

57 uutta toimihenkilöä aloitti työnsä. Vuoden 2004 lopussa henkilöstöasioiden yksikkö oli täyttänyt 52 työpaikkaa (katso kuva 8). Edellä mainitun jakson aikana lukuisia tehtäviä hoitivat väliaikaiset työntekijät Eurojustin täysipainoisen toiminnan varmistamiseksi. On ilahduttavaa, että neljä uusista jäsenvaltioista peräisin olevaa toimihenkilöä aloitti tehtävänsä Eurojustissa vuoden 2004 aikana. Tietohallinto Tietohallintoyksikön tärkein saavutus oli Eurojustin (väliaikaisen) tapausten hallintajärjestelmän (CMS) onnistunut käyttöönotto lokakuussa Tämä Eurojustin operatiiviselle työlle keskeinen väline kehitettiin Grotius-ohjelmasta rahoitetusta prototyypistä E-POC-hankkeen yhteydessä. Hankkeeseen osallistuu useita kumppaneita, mutta sitä johtaa Italian oikeusministeriö. Vuonna 2004 edistyttiin huomattavasti myös CMS-järjestelmän edellyttämän turvallisen ympäristön luomisessa ja useat kansalliset jäsenet työskentelivät yhdessä hallinnollisen henkilöstön kanssa auttaakseen hankkeen kehittämisessä. Ensiksi Eurojustin verkkoon sisällytettiin erityisiä turvaominaisuuksia käsiteltyjen tietojen suojaamiseksi. Turvallinen verkko on fyysisesti erillinen verkko, joka täyttää korkeat ja täysin Eurojustin tietosuojavaatimuksia vastaavat turvallisuusstandardit ja sen toista vaihetta koskevat valmistelut ovat päättymässä. Toisen vaiheen viimeistelyä varten tarvittavat ylimääräiset työasemat hankittiin verkon toteutusta ennakoiden vuoden 2005 alussa. Hankkeen kolmas vaihe mahdollistaa Eurojustin, jäsenvaltioiden ja muiden strategisten kumppaneiden, kuten Europolin, välisen turvallisen viestinnän ja tämän vaiheen suunnittelu saatiin myös päätökseen. Lukuisia kursseja on järjestetty käyttäjien tutustuttamiseksi näihin uusiin välineisiin sekä muihin Eurojustissa käytössä oleviin tieto- ja viestintäteknisiin sovelluksiin. Tieto- ja viestintätekniikan käyttäjätuesta vastaava yksikkö otti onnistuneesti käyttöön kaikki uusia jäsenvaltioita varten tarvittavat tekniset laitteet. Laitteistojen, matkapuhelinpalvelujen ja kirjastoresurssien hankintaa koskevat uudet puitesopimukset on toteutettu. Kirjastoresurssien hankintaa koskevan puitesopimuksen ansiosta on ollut mahdollista laajentaa kirjastoa ja hankkia monikielinen kokoelma kirjoja, aikakausjulkaisuja ja muuta aineistoa kollegion operatiivisen työn tukemiseksi. Oikeudellinen yksikkö Oikeudellinen yksikkö perustettiin 1. huhtikuuta 2004 Eurojustin nimittäessä ensimmäisen oikeusasioista vastaavan virkamiehensä. Yksikönpäällikkö aloitti työnsä elokuussa. Oikeudellisen yksikön perustaminen on vielä alkuvaiheessaan. Vaikka yksikköön kuuluukin ainoastaan kaksi lakimiestä, he ovat jo ryhtyneet tarjoamaan monenlaista oikeudellista neuvontaa kollegiolle ja Eurojustin eri hallinnollisille toimihenkilöille. 57

58 Vuonna 2004 yksikkö tarjosi merkittävää tukea Eurojustin lainsäädäntökehystä viimeisteltäessä, muun muassa hyväksyttäessä päätös asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi sekä päätös Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1073/1999 täytäntöönpanosta. Yksikön tärkeisiin tehtäviin on kuulunut myös oikeudellisen neuvonnan antaminen sekä kollegiolle että hallinnollisille yksiköille Eurojustin lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvistä aiheista sekä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännöstä. Se on auttanut Eurojustin tekemiä tai suunnittelemia sopimuksia koskevissa neuvotteluissa ja sopimusten laatimisessa ja oikeudellisessa seurannassa sekä varmistanut riitaasioita koskevien tapausten hallinnan. Yksikköä laajennetaan vuonna 2005, minkä ansiosta se pystyy tukemaan kollegiota sen hoitaessa tehtäviään lausuntojen antamiseksi Eurojustin toimivallan piiriin kuuluvista poliittisista ja lainsäädännöllisistä ehdotuksista. Huhtikuussa 2003 Espanjan kuningaskunta nosti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Eurojustin kahdeksasta henkilöstön työhönottoa koskevasta ilmoituksesta. Espanja, jota Suomen tasavalta myöhemmin tuki, esitti, että kielitaitoa koskevat vaatimukset sekä vaatimus siitä, että jotkin hakemuksen mukana toimitettaviksi vaadituista asiakirjoista oli oltava englanninkielisiä, olivat Euroopan unionin lainsäädännön ja syrjintäkiellon periaatteen vastaisia. Julkisasiamies esitti 16. joulukuuta 2004 lausuntonsa, jossa hän hylkäsi perusteen syrjintäkiellon periaatteen rikkomisesta, mutta kehotti Eurojustia peruuttamaan ainoastaan yhden ilmoituksen, jossa vaatimuksen englanninkielisen hakemuksen laatimisesta ei voitu osoittaa millään tavalla liittyvän ehdotettuihin tehtäviin. Lausunnossa ehdotettiin kuitenkin, että peruuttaminen ei vaikuttaisi jo tehtyyn nimitykseen. Tapausta ei ollut vielä ratkaistu vuoden 2004 lopussa. Kun tätä vuotta 2004 koskevaa vuosikertomusta oltiin lähettämässä painettavaksi, tuomioistuin antoi 15. maaliskuuta 2005 lopullisen tuomionsa, jonka mukaan Espanjan tapausta ei voida hyväksyä. Tuomioistuimen mukaan ei ole olemassa oikeusperustaa, jonka mukaan jäsenvaltio voi nostaa kanteen rikosasioita koskevan poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti tehdyistä päätöksistä. Tarkka jäljennös tuomiosta on nähtävillä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen verkkosivustolla osoitteessa: tapauksen viite C-160/03, Spain/Eurojust. Tiedotusyksikkö Vuonna 2004 lehdistö- ja suhdetoiminta-asioista vastaava tiedotusyksikkö kehitti ja toteutti Eurojustin viestintäpolitiikkaa, paransi Eurojustin tunnettuutta EU:ssa ja vastasi vuosikertomuksen toteuttamisesta. 58

59 Viime vuonna Eurojustin verkkosivustolla kävi päivittäin merkittävä määrä vierailijoita. Verkkosivustoa parannettiin ja päivitettiin vuonna 2004 ja se suunnitellaan uudestaan ja uusi versio julkaistaan vuonna Eurojustin sisäinen tiedotuslehti, Eurojust Weekly, on ollut suuri menestys. Sähköisen lehden muodossa julkaistava tiedote jaetaan kaikille työntekijöille sekä toiselle yhtä tärkeälle kohderyhmälle eli kaikille Eurojustin ulkopuolisille yhteysviranomaisille, joille se tarjoaa mahdollisuuden pysyä ajan tasalla organisaatiomme kehityksessä. Lehteä on kiitetty laajasti ja muut pitkään toimineet virastot ja organisaatiot ovat käyttäneet sitä mallina. Kokouspalvelut-yksikkö Eurojustilla on nyt oma kokouspalveluista vastaava yksikkö, joka hoitaa yli 25 maan edustajille järjestettävien konferenssien ja kokousten monitahoiset logistiset tehtävät. Vuonna 2004 järjestettiin yhteensä 267 operatiivista kokousta. Yksikkö vastasi kuudesta eri aiheita käsittelevästä kokouksesta, joista kuhunkin osallistui noin 80 edustajaa. Eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva asiantuntijakokous järjestettiin Prahassa ja se osoitti Eurojustin kyvyn järjestää tapahtumia myös Alankomaiden ulkopuolella. 59

60 Kuva 7: Eurojustin talousarvio (Luvut miljoonaa euroa) Esitetyt Myönnetyt Käytetyt määrärahat määrärahat määrärahat Kuva 8: Eurojustin henkilöstö

61 61

62 7 V U O D E N S A A V U T U K S E T T A V O I T T E I S I I N N Ä H D E N Jäljempänä esitetään kollegion vuodelle 2004 asettamat tavoitteet, jotka julkaistiin Eurojustin vuoden 2003 vuosikertomuksessa. Samassa yhteydessä esitetään huomioita kuhunkin tavoitteeseen liittyvien todellisten saavutusten arvioimiseksi. TAVOITE SAAVUTUSTEN ARVIOINTI Laaditaan ja annetaan neuvoston hyväksyttäviksi tietosuojasäännöt Eurojust-päätöksen mukaisesti. Saavutettu. Kollegio hyväksyi säännöt yksimielisesti lokakuussa 2004 sen jälkeen, kun tietosuoja-asioista vastaava Eurojustin yhteinen valvontaviranomainen oli ne jo hyväksynyt. Neuvosto hyväksyi säännöt helmikuussa Hyväksytään kokousohjelma ja toteutetaan muita toimia, jotta voidaan kehittää edelleen kollegion ja Euroopan unioniin liittyvien valtioiden nykyisiä suhteita sekä varmistaa, että siirtymävaihe olisi saumaton, kun kollegion kansallisten jäsenten määrä kasvaa 15:stä 25:een EU:n laajentuessa 1. toukokuuta Saavutettu. Kokouksia järjestettiin useita. Kaikki kymmenen uutta jäsenvaltiota nimittivät kansalliset jäsenensä, jotka kaikki osallistuivat Eurojustin laajentuneen kollegion ensimmäiseen kokoukseen Haagissa 4. toukokuuta Malta ei vielä osallistu työhön täysipainoisesti. Jatketaan kaikin mahdollisin tavoin työtä, jolla edistetään Eurojust-päätöksen nopeaa ja täysimääräistä täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanoon liittyvän lainsäädännön antamista. Saavutettu osittain. Päätöksen täytäntöönpanoon liittyvän kansallisen lainsäädännön hyväksymistä on edistetty kaikin mahdollisin tavoin. Vuoden 2004 loppuun mennessä useat jäsenvaltiot, joiden oli annettava asiaa koskevia säädöksiä, olivat tehneet sen. Joidenkin jäsenvaltioiden on vielä annettava kyseiset säädökset. Tarkastellaan ja uudistetaan Eurojustin markkinointistrategiaa, jotta voidaan lisätä Eurojustille toimitettuja vakavia monenvälisiä tapauksia. Suunniteltavalla strategialla varmistetaan täysipainoinen keskittyminen sellaisen tehokkaan, selkeän ja yksityiskohtaisen ohjelman kehittämiseen, jolla uusia jäsenvaltioita kannustetaan toimittamaan tapauksia Eurojustille laajentuneessa Euroopan unionissa. Saavutettu osittain ja työ on parhaillaan käynnissä. 62

63 TAVOITE SAAVUTUSTEN ARVIOINTI Eurojustin ja Europolin vuorovaikutuksen laatua parannetaan seuraavin keinoin: Saavutettu. Nopeutetaan Europolin kanssa neuvoteltavan sopimuksen hyväksymistä ja täytäntöönpanoa. Eurojustin ja Europolin välinen sopimus allekirjoitettiin 9. kesäkuuta Yhteisiä kokouksia järjestetään säännöllisesti tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tietyissä tilanteissa, joissa Eurojust voi tuoda lisäarvoa, sekä tiiviissä yhteistyössä Europolin kanssa Eurojustin tulisi tuottaa myös omia tapauksia. Eurojust on alkanut kehittää joitakin omia tapauksiaan ja jatkaa työtään Europolin kanssa näiden valmiuksien kehittämiseksi. Kannustetaan kansallisia jäseniä kehittämään ja parantamaan suhteitaan kansallisiin virkaveljiinsä Europolissa. Tarkoituksena on hyödyntää Eurojustin ja Europolin kansallisten yhteysviranomaisten yhdistettyjä voimavaroja mahdollisimman hyvin sekä erityisesti välttää päällekkäistä työtä ja varmistaa, etteivät toisen organisaation käynnistämät toimet haittaa toisen organisaation työtä. Useat kansalliset jäsenet tapaavat säännöllisesti kansallisia virkaveljiään Europolissa. Yksi maa on laatinut Eurojustin työryhmän ja Europolin kansallisen yhteysviranomaisen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena on parantaa työskentelysuhteiden selkeyttä, avoimuutta ja käytännön tehokkuutta. Parannetaan edelleen Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) välistä yhteistyötä ja varmistetaan, että organisaatiot ovat täysin tietoisia toistensa työstä. Varmistetaan, että yhteistyön mahdollisuuksia Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristön kanssa hyödynnetään täysimääräisesti. Saavutettu. Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) välinen suhde pysyy vahvana. Vuoden aikana Eurojust työskenteli säännöllisesti EJN:n kanssa. Yhteistyötä tehtiin sekä Haagissa EJN:n sihteeristön kanssa että EJN:n säännöllisissä kokouksissa Dublinissa ja Haagissa Irlannin ja Alankomaiden toimiessa EU:n puheenjohtajamaina. Tarkastellaan ja arvioidaan Eurojustin ja OLAFin nykyistä yhteisymmärryspöytäkirjaa sekä aloitetaan arvioinnin perusteella OLAFin kanssa tehtävän uuden sopimuksen suunnittelu ja valmistelu organisaatioiden tehokkuuden parantamiseksi. Saavutettu osittain yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanoa koskevien pyrkimysten ansiosta. Työtä on vielä jatkettava ja parhaiten voidaan edistyä panemalla täytäntöön sopimus, erityisesti äskettäin hyväksyttyjen Eurojustin tietosuojasääntöjen osalta. Luodaan puitteet Eurojustin uudelle tietojärjestelmälle, joka mahdollistaa suojatun sähköisen tiedonvälityksen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja johon sisältyy tapaustietokanta. Saavutettu. Tapausten hallintajärjestelmä (CMS) on ollut käytössä lokakuusta 2004 alkaen. Työtä on vielä jatkettava vuonna 2005, jotta voidaan kehittää edelleen CMS-järjestelmää sekä jäsenvaltioiden viranomaisten ja Eurojustin välisessä viestinnässä käytettävää turvallista järjestelmää. 63

64

65

66 8 T A V O I T T E E T V U O D E L L E Eurojustin vuotuinen suunnitteluseminaari järjestettiin lokakuussa EU:n laajentumisen ja kansallisten jäsenten vaihdosten vuoksi yli puolet kollegion jäsenistä osallistui Eurojustin suunnitteluseminaariin ensimmäistä kertaa. Seminaarissa oli mukana yli 40 osallistujaa ja se oli haastava ja mielenkiintoinen tilaisuus kaikille osapuolille. Suunnitteluprosessin toteutus ei ollut helppo, koska alustusten esittämiseen, tavoitteista päättämiseen ja Eurojustin tulevaisuuden kehittämiseen osallistui niin useita henkilöitä. Kollegio haluaa kiittää Englannin ja Walesin syyttäjäviranomaisen (Crown Prosecution Service) hallinnointi- ja tilintarkastusyksikön jäseniä onnistuneesta avusta seminaarin järjestämisessä. Kollegio hyväksyi seuraavat keskeiset tavoitteet vuodelle 2005: Perustetaan uusi rakenne yhä tehokkaampien työmenetelmien käyttöön ottamiseksi käyttäen hyväksi kaikkien kollegion jäsenten asiantuntemusta ja henkilöstön ammattitaitoa. Varmistetaan, että Europolin kanssa tehty sopimus toimii moitteettomasti käytännössä. Parannetaan Eurojustin tapaa työskennellä OLAFin kanssa sekä Eurojustin mahdollisuuksia vaikuttaa OLAFiin tietosuojasääntöjä noudattaen. Määritetään neuvottelustrategiat ja ensisijaiset tavoitteet tulevia kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia varten. Kehitetään tapausten käsittelyä varten strateginen toimintatapa, joka kattaa muun muassa seuraavat tehtävät: asetetaan etusijalle terrorismin torjuntaan liittyvä toiminta ja parannetaan torjuntavalmiuksia, uudistetaan markkinointistrategia ja käsiteltävien tapausten hankintaa koskeva strategia käsiteltäviksi toimitettavien tapausten määrän lisäämiseksi, määritetään tapausten toimittamista ehkäisevät tekijät ja selvitetään niiden syyt sekä tiedotetaan jäsenvaltioille Eurojustin tarjoamasta lisäarvosta. Suunnitellaan menetelmiä Eurojustin suorituskyvyn parantamiseksi seuraavilla tavoilla: arvioidaan Eurojustin roolia luodaan järjestelmä suorituskyvyn hallintaa varten ja määritetään suorituskykyä koskevat standardit. 66

67 Toimitaan entistä aktiivisemmin pyrittäessä vaikuttamaan EU:n rikosoikeuspolitiikkaan, lainsäädäntöön ja tärkeimpiin päätöksentekijöihin. Kehitetään kollegion jäsenten ja Eurojustin henkilöstön koulutusta. Jatketaan työtä eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvän käytännön toiminnan tehostamiseksi. Kehitetään tehokkaat hallinnon tukijärjestelmät tapausten käsittelyä sekä tieto- ja viestintätekniikan tehostettua ja turvallista toimintaa varten. Tarkastellaan Eurojustin pitkän aikavälin näkymiä ja määritellään ne. 67

68 9 P Ä Ä T E L M Ä T Joulukuussa 2004 vietettiin Eurojustin Haagin toimitiloihin muuton toista vuosipäivää. Tämä muodosti virstanpylvään organisaation toiminnalle. Eurojustin asettautumisvaihe näyttää olevan päättymässä. Näiden kahden vuoden aikana toimitilat on kalustettu ja niitä on muokattu Eurojustin käyttöön ja lähes kaikki keskeisten hallinnollisten toimihenkilöiden ja monien muiden toimihenkilöiden työpaikat on täytetty. Eurojust on saanut onnistuneesti päätökseen haastavan prosessin kymmenen uuden kansallisen jäsenen nimeämiseksi ja heille tarkoitettujen työtilojen järjestämiseksi EU:n laajentumisen yhteydessä. Uudet kokous- ja konferenssitilat ovat valmistuneet ja tieto- ja viestintätekninen perusjärjestelmä on otettu käyttöön. Vaikka työtä on vielä paljon tekemättä, voidaan katsoa, että Eurojust on hankkinut myös kohtuullisen määrän tietoa ja käsitellyt melko suuren määrän tapauksia. Eurojust on luonut perustan vahvalle organisaatiolle. Nyt voidaan keskittyä kehittämään ja vahvistamaan olemassa olevia kumppanuussuhteita ja luomaan uusia sekä Euroopan unionin alueella että sen ulkopuolella. Vuonna 2004 Eurojust saavutti useita keskeisiä tavoitteita: Euroopan unionin laajentuminen Eurojust on laajentunut samanaikaisesti Euroopan unionin kanssa ja siirtynyt joustavasti kollegioon, johon kuuluu entisten 15 kansallisen jäsenen sijaan 25 kansallista jäsentä. Kymmenen uutta kansallista jäsentä nimitettiin toukokuussa ja he kaikki osallistuivat Eurojustin ensimmäiseen kokoukseen vuoden 2004 toukokuun alussa. Uusien kansallisten jäsenten merkitys Eurojustin työssä on kasvamassa. Valitettavasti Malta on harvoin edustettuna Eurojustissa, eikä se tästä syystä voi osallistua täysipainoisesti kollegion operatiiviseen työhön. Tämän tilanteen toivotaan muuttuvan vuonna Tapausten käsittely Vuonna 2004 Eurojustille toimitettiin 381 tapausta. Tämä merkitsee 27 prosentin kasvua vuonna 2003 toimitettuihin 300 tapaukseen nähden. Vuonna 2004 Eurojustille toimitettiin lähes 40 prosenttia enemmän monenvälisiä tapauksia, toisin sanoen tapauksia, jotka koskevat useampaa kuin kahta jäsenvaltiota. Eurojust järjesti 52 koordinointikokousta yksittäisten tapausten käsittelemiseksi sekä lukuisia asiantuntijakokouksia, joissa käsiteltiin erityyppisiä järjestäytyneen rikollisuuden muotoja, kuten terrorismia. 68

69 Eurojust järjesti lokakuussa Prahassa vuotuisen käytännön toimijoiden kokouksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoon liittyvistä aiheista. Tietosuojasäännöt ja E-POC-hanke/Tapausten hallintajänjestelmä Pieni kollegion jäsenistä koottu työryhmä laati tietosuojavaltuutetun avulla luonnoksen työjärjestyksen tietosuojaa koskevista säännöistä. Eurojust-päätöksen vaatimuksen mukaisesti täysimääräinen kollegio hyväksyi lokakuussa ensiksi yksimielisesti sääntöjen luonnoksen ja vähän tämän jälkeen luonnoksen hyväksyi tietosuoja-asioista vastaava Eurojustin riippumaton yhteinen valvontaviranomainen (JSB). Säännöt on toimitettu neuvostolle hyväksyttäväksi, ja neuvoston toivotaan antavan hyväksyntänsä vuoden 2005 alussa. Tällä välin Eurojustin sääntöjä sovelletaan yhteisen valvontaviranomaisen hyväksynnällä tilapäisesti siten, kuin ne olisi jo vahvistettu ja saatettu voimaan. Vuoden aikana kehitetty E-POC-hanke oli perustana Eurojustin tapausten hallintajärjestelmän prototyypille, jonka ensimmäinen versio otettiin käyttöön 15. lokakuuta Europol Eurojustin ja Europolin välinen virallinen sopimus allekirjoitettiin ja näiden kahden organisaation välinen suhde vahvistuu jatkuvasti. Euroopan oikeudellinen verkosto (EJN) Eurojust ja EJN jatkavat tiivistä yhteistyötään, jota edistää EJN:n sihteeristön toimiminen Eurojustin toimitiloissa. Suhde tiivistyi entisestään, kun osa Alankomaiden EU:n puheenjohtajakauden aikana järjestetystä EJN:n yhteysviranomaisten kokouksesta järjestettiin Eurojustin toimitiloissa. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) Suhde OLAFiin on yksi pettymystä aiheuttanut tekijä tulokseltaan yleensä ottaen myönteisen vuoden aikana. OLAF toimitti Eurojustin käsiteltäväksi hyvin harvoja tapauksia ja vaikka kummankin organisaation edustajat olivat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa, se ei johtanut toivottuihin myönteisiin tuloksiin. Vuonna 2005 on pyrittävä työskentelemään aikaisempaa enemmän entistä myönteisemmän suhteen kehittämiseksi. 69

70 Kolmannet maat Neuvottelut Norjan kuningaskunnan kanssa tehtävästä sopimuksesta saatiin päätökseen vuoden 2004 keskivaiheilla. Neuvoston odotetaan antavan virallisen hyväksyntänsä, jotta sopimus voidaan allekirjoittaa ja panna täytäntöön. Eurojust on saanut yhteysviranomaisten verkoston välityksellä runsaasti myönteistä tukea Euroopan unionin ulkopuolisilta mailta ja monet yhteysviranomaiset osallistuvat säännöllisesti Eurojustin kokouksiin. Yhteysviranomaisia on nimitetty myös useissa Länsi-Balkanin valtioissa, muun muassa Kroatiassa, josta tuli EU:n jäsenehdokasmaa vuonna Myös Ukraina on nimittänyt yhteysviranomaisen ja muiden valtioiden, kuten Israelin, odotetaan nimittävän yhteysviranomaisia vuonna Uusi rakenne Eurojustin toiminnan johtamiseksi Vuoden 2004 lopussa Eurojustiin perustettiin uusi työryhmärakenne, jonka tarkoituksena on tarjota Eurojustille mahdollisuus hyödyntää entistä paremmin käytössään olevaa ammattitaitoa ja voimavaroja sekä mukautua organisaation muodon ja koon muutoksiin. Uuden rakenteen täytäntöönpanoa jatketaan vuonna Jäljempänä lueteltuihin työryhmiin kuuluu kansallisia jäseniä ja avustajia asianmukaisten hallinnollisten toimihenkilöiden tukemina. Työryhmät ovat vastuussa mainituista aiheista ja toimittavat täysimääräiselle kollegiolle toimintaa koskevia raportteja ja suosituksia. Ihmiskauppa Europol Eurooppalainen pidätysmääräys ja eurooppalainen todisteiden luovuttamismääräys Länsi-Balkanin valtiot Laiton huumausainekauppa Kolmannet maat OLAF Petokset Puheenjohtajuus Rahanpesu Rikokset jalkapallo-otteluissa Suorituskyvyn hallinta Tapausten käsittely Terrorismi Tietotekniikkarikokset Tietosuoja ja E-POC -hanke Tulevaisuus Euroopan oikeudellinen verkosto ja yhteystuomarit Väärennysrikokset Bryssel KOLLEGIO Ympäristörikokset 70

71 Vuoden 2004 saavutukset verrattuna tavoitteisiin Vuoden 2003 lopussa esitettiin joukko tavoitteita, jotka oli tarkoitus saavuttaa vuonna Monet tavoitteista saavutettiin täysin ja niissä kaikissa edistyttiin ainakin osittain. Eurojustin saavutuksia asetettuihin tavoitteisiin nähden tarkastellaan muualla tässä vuosikertomuksessa. Hallinnon kehittäminen Eurojustin henkilöstötaulukon täydentämiseksi asetetut henkilöstön työhönottoa koskevat tavoitteet saavutettiin. Eurojustin palveluksessa olevan henkilöstön määrä lisääntyi vuoden 2004 tammikuun alun 29 työntekijästä 52 työntekijään vuoden 2004 joulukuun loppuun mennessä. Kaikki yksikönpäälliköiden virat täytettiin oikeudellisen yksikön päällikön virka mukaan luettuna. Eurojustin turvallisen tietoteknisen viestintäjärjestelmän käyttöönottoa koskevat ensimmäiset toimenpiteet suoritettiin vuoden 2004 jälkipuoliskon aikana. Tähän hankkeeseen liittyvää työtä jatketaan vielä koko vuoden 2005 ajan. Asemapaikkasopimus Vuoden 2004 aikana oli tarkoitus tehdä sekä asemapaikkasopimus että erillinen vuokrasopimus Alankomaiden viranomaisten kanssa. Nämä sopimukset olisivat virallistaneet Eurojustin toiminnan kansainvälisenä järjestönä Alankomaissa sekä Eurojustin toimitilojen käytön Haagissa. Kumpaakaan sopimusta ei ikävä kyllä tehty kuluneen vuoden aikana. Prosessi on viivästynyt toiminnan hitauden ja Alankomaiden neuvottelukannan muuttumisen vuoksi. Tilanteen epävarmuus aiheuttaa Eurojustin kollegiossa ja henkilöstössä huolestuneisuutta ja epävarmuutta. Eurojust uskoo, että tämän huolen jakavat myös muut tahot EU:n laajassa yhteisössä. Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen esittämä tutkimusraportti Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen alakomitea F sai heinäkuussa valmiiksi Eurojustin työtä käsittelevän raportin. Raporttia varten kerättiin yksityiskohtaisia kirjallisia ja suullisia todisteita lukuisista eri lähteistä. Tämä raportti on ensimmäinen Eurojustin työstä ja toiminnasta laadittu itsenäinen selvitys. Raportin päätelmät olivat myönteisiä. Alakomitea kiitti kollegion ja hallinnon tekemää työtä uuden organisaation perustamiseksi ja totesi Eurojustin käynnistäneen toimintansa erinomaisesti. Raporttiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa: 71

72 1 0 L I I T T E E T LIITE I VALOKUVIA Kansalliset jäsenet Mike Kennedy on kollegion puheenjohtaja ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen jäsen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus syyttäjänä. Hän on käsitellyt monenlaisia vakavia tapauksia Englannin ja Walesin syyttäjäviranomaisen (Crown Prosecution Service) päätoimipaikassa, jossa hän toimi myös keskinäistä oikeusapua ja luovuttamista käsittelevän kansainvälisen osaston päällikkönä. Ennen liittymistään Eurojustiin hän toimi pääsyyttäjänä (Chief Crown Prosecutor) Sussexissa, Englannissa. Ulrike Haberl-Schwarz on Itävallan kansallinen jäsen ja kollegion varapuheenjohtaja. Hän aloitti uransa tuomarina Salzburgissa vuonna Hän käsitteli merkittäviä talousrikostapauksia tutkintatuomarina kuuden vuoden ajan ja sai näin kokemusta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä että järjestäytyneestä rikollisuudesta. Hän aloitti työnsä Eurojustissa tammikuussa Hänet valittiin kollegion varapuheenjohtajaksi vuonna Roelof-Jan Manschot on Alankomaiden kansallinen jäsen ja kollegion varapuheenjohtaja. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus syyttäjänä. Hän oli syyttäjä (advocaat-generaal) muutoksenhakutuomioistuimessa Amsterdamissa vuodesta 1985 ja käsitteli erityisesti järjestäytynyttä rikollisuutta ja talousrikoksia. Hänet nimitettiin pääsyyttäjäksi vuonna 1995 ja hän aloitti työnsä Eurojustissa kesäkuussa Hänet valittiin varapuheenjohtajaksi syyskuussa 2004 Olivier de Baynastin tilalle. Michèle Coninsx on Belgian kansallinen jäsen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus syyttäjänä. Hän työskenteli yhdeksän vuoden ajan Kansainvälisessä siviiliilmailujärjestössä, jossa hän vastasi ilma-alusten tuhotöihin ja kaappauksiin liittyvän terrorismin torjunnasta. Ennen liittymistään Eurojustiin hän toimi Belgiassa kansallisena syyttäjänä ja käsitteli terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Pavel Zeman on Tsekin tasavallan kansallinen jäsen. Hän toimii syyttäjänä ylimmän syyttäjän virastossa Brnossa. Ennen kuin hänet nimitettiin kansalliseksi jäseneksi Eurojustiin, hän työskenteli ylimmän syyttäjän viraston kansainvälisellä osastolla, jossa hän käsitteli kansainväliseen oikeusapuun liittyviä tapauksia. Johan Reimann on Tanskan kansallinen jäsen. Hän on työskennellyt 25 vuoden ajan Tanskan oikeuslaitoksessa, muun muassa syyttäjänä Kööpenhaminan ja Själlannin piirisyyttäjän virastoissa, poliisijohtajana oikeusministeriössä ja poliisitarkastajana. Ennen nimitystään Eurojustiin hän toimi apulaiskansliapäällikkönä oikeusministeriössä, jossa hän vastasi Tanskan poliisi- ja syyttäjätoimen yleisestä talous- ja henkilöstöhallinnosta. 72

73 Hermann von Langsdorff on Saksan kansallinen jäsen. Hänellä on 30 vuoden kokemus tuomarina ja syyttäjänä. Ennen kuin hänestä tuli Saksan kansallinen jäsen, hän työskenteli liittovaltion syyttäjänä hoitaen terrorismi- ja vakoilutapauksia. Raivo Sepp on Viron kansallinen jäsen. Hänellä on 15 vuoden kokemus oikeuslaitoksessa toimimisesta. Hän aloitti uransa syyttäjäviranomaisen tutkijana. Hän on työskennellyt myös esitutkintaviraston johtajana. Sen jälkeen hän on toiminut maakunnan poliisipäällikkönä ja poliisiviraston apulaispääjohtajana. Hän toimi viiden vuoden ajan tasavallan valtakunnansyyttäjänä. Stavroula Koutoulakou on Kreikan kansallinen jäsen. Hän työskenteli yksityisessä asianajotoimistossa, ennen kuin hänestä tuli Kreikan oikeuslaitoksen jäsen vuonna Hän toimi yleisenä apulaissyyttäjänä Ateenassa ja Korintissa, ennen kuin hänet siirrettiin Eurojustiin kesäkuussa Ruben Jimenez on Espanjan kansallinen jäsen. Hänet nimitettiin tutkintatuomariksi vuonna Vuonna 1996 hänet nimitettiin Espanjan korkeimpaan tuomarineuvostoon, jonka jäsenenä hän toimi kuuden vuoden ajan. Tässä toimessa hän vastasi Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnan järjestämisestä Espanjassa. François Falletti on Ranskan kansallinen jäsen. Hänellä on 27 vuoden kokemus syyttäjän tehtävistä tuomioistuimessa sekä toimimisesta Ranskan oikeusministeriössä rikos- ja armahdusasioista vastaavana johtajana vuosina , ennen kuin hänet nimitettiin pääsyyttäjäksi Lyonin muutoksenhakutuomioistuimeen. Hän hoiti pääsyyttäjän tehtäviä siihen saakka, kun hänet nimitettiin Eurojustiin syyskuussa 2004 Olivier de Baynastin tilalle Ranskan kansalliseksi jäseneksi. Aikaisemmissa tehtävissään hän on vastannut hyvin monenlaisista tapauksista ja kysymyksistä, jotka ovat liittyneet erityisesti talousrikoksiin ja keskinäiseen oikeusapuun. Hän on osallistunut myös eurooppalaisten ja kansainvälisten syyttäjäjärjestöjen toimintaan. Jarlath Spellman on Irlannin kansallinen jäsen. Hänestä tuli Irlannin asianajajakunnan jäsen vuonna 1992 ja hän toimi asianajajana useiden vuosien ajan. Hän työskenteli lainopillisena avustajana oikeusministeriön oikeus- ja sisäasioista vastaavassa virastossa vuonna Vuonna 2001 hänet nimitettiin yleisen pääsyyttäjän viraston virkamieheksi. Hänellä on kokemusta hyvin monenlaisiin vakaviin rikoksiin liittyvistä syytetoimista sekä keskinäistä oikeusapua ja luovuttamista koskevien asioiden käsittelystä. 73

74 Cesare Martellino on Italian kansallinen jäsen. Hän aloitti uransa syyttäjänä vuonna Hän toimi vuoteen 1988 saakka apulaissyyttäjänä Roomassa ja sittemmin pääsyyttäjänä Ternissä. Hän on uransa aikana käsitellyt arkaluonteisia tapauksia, jotka ovat koskeneet järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa, murhia ja ihmisryöstöjä. Hänellä on nykyisin Italiassa merkittävä tehtävä tuomarina urheiluoikeuden alalla. Katerina Loizou on Kyproksen kansallinen jäsen. Hän työskenteli yksityisessä asianajotoimistossa ennen siirtymistään oikeusministeriön virastoon vuonna Hän toimi tasavallan lainopillisena neuvonantajana Nikosiassa kunnes hänet siirrettiin Eurojustiin syyskuussa Gunãrs Bundzis on Latvian kansallinen jäsen. Hänellä on 11 vuoden kokemus syyttäjänä. Ennen siirtymistään syyttäjäviranomaisen palvelukseen hän työskenteli useiden vuosien ajan rikospoliisissa. Hän aloitti työnsä valtakunnansyyttäjän virastossa vanhemman apulaissyyttäjän tehtävissä. Sen jälkeen hänet nimitettiin Latvian yhden piirikunnan pääsyyttäjäksi. Hän jatkoi työskentelyä valtakunnansyyttäjän virastossa pääsyyttäjänä metodologiasta vastaavassa jaostossa ja myöhemmin kansainvälisestä yhteistyöstä vastaavassa jaostossa, jossa hän käsitteli yhteistyötä luovuttamiseen liittyvissä rikosasioissa, oikeudenkäyntien ja tuomittujen henkilöiden siirtämistä sekä keskinäistä oikeusapua. Rolandas Tilindis on Liettuan kansallinen jäsen. Hän aloitti uransa tutkijana vuonna 1991 Liettuan sisäasiainministeriön ja valtakunnansyyttäjän viraston tutkintaosastojen eri jaostoissa. Vuonna 1995 hänet nimitettiin syyttäjäksi valtakunnansyyttäjän viraston järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan tutkinnasta vastaavalle osastolle ja hän on käsitellyt arkaluonteisia, laajasti yleiseen etuun vaikuttavia tapauksia, joilla on myös yhteyksiä kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ennen liittymistään Eurojustiin toukokuussa 2004 hän toimi syyttäjänviraston yhteysviranomaisena tällä alalla. Georges Heisbourg on Luxemburgin kansallinen jäsen. Hän on ollut Luxemburgin oikeuslaitoksen jäsen vuodesta Hän on työskennellyt yli 20 vuotta syyttäjänä. Hänet nimitettiin apulaispääsyyttäjäksi vuonna 1993 ja hän toimi järjestäytynyttä rikollisuutta tutkivan osaston päällikkönä, jolloin hän vastasi merkittävistä rahanpesutapauksista ja kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä. Ilona Lévai on Unkarin kansallinen jäsen. Hän on ammatiltaan syyttäjä ja hän on 25-vuotisen uransa aikana hankkinut kokemusta yleisen syyttäjäviranomaisen kaikilta tasoilta. Vuodesta 1990 alkaen hän on toiminut Unkarin valtakunnansyyttäjän virastossa. Ennen Eurojustiin liittymistä hän toimi kansainvälisistä ja eurooppalaisista asioista vastaavana pääjohtajana kuuden vuoden ajan. Hän vastasi muun muassa maansa syyttäjäviranomaisen valmistautumisesta EU:n jäsenyyttä varten. Vuonna 2003 hän sai tasavallan presidentin myöntämän ansioristin. 74

75 Silvio Camilleri, Maltan kansallinen jäsen. Jerzy Iwanicki on Puolan kansallinen jäsen. Hänellä on 18 vuoden kokemus syyttäjän tehtävistä Puolan syyttäjäviranomaisen eri tasoilla. Hän käsitteli talousrikoksia alueellisen syyttäjänviraston tutkintajaostossa Varsovassa. Vuonna 1996 hänet nimitettiin oikeusministeriön alaisen kansallisen syyttäjänviraston järjestäytyneestä rikollisuudesta vastaavaan toimistoon. Ennen työnsä aloittamista Eurojustissa hän toimi syyttäjäviranomaisen yhteysviranomaisena tällä alalla. José Luis Lopes da Mota on Portugalin kansallinen jäsen. Hänellä on 25 vuoden kokemus oikeuslaitoksessa syyttäjänä ja Portugalin apulaispääsyyttäjänä, jolloin hän vastasi syyttäjäntoimen hallinnoinnista kansallisella tasolla ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän toimi lehtorina Portugalin kansallisessa tuomarikoulussa ja varaoikeusministerinä, jolloin hän vastasi muun muassa Eurooppa-asioista. Barbara Brezigar on Slovenian kansallinen jäsen. Koko uransa ajan hän on ollut syyttäjäviranomaisen palveluksessa. Hän on ylin valtakunnansyyttäjä. Aikaisemmin hän toimi ensin järjestäytyneestä rikollisuudesta ja muista vakavista rikollisuuden muodoista vastaavan valtakunnansyyttäjien ryhmän päällikkönä. Vuonna 2000 hän toimi oikeusministerinä. Peter Paluda on Slovakian tasavallan kansallinen jäsen. Hän on työskennellyt 22 vuoden ajan Slovakian oikeuslaitoksessa. Hänellä on 12 vuoden kokemus syyttäjänä. Hän työskenteli piiri- ja aluesyyttäjän virastossa Banská Bystricassa Keski-Slovakiassa vuoteen 1987 saakka. Sen jälkeen hän työskenteli 1. helmikuuta 1987 ja 24. toukokuuta 1994 välisen ajan yleisen syyttäjän virastossa Bratislavassa. Kun hänet nimitettiin Eurojustiin, hän toimi Slovakian tasavallan korkeimman oikeuden tuomarina ja käsitteli rikostapauksia. Maarit Loimukoski on Suomen kansallinen jäsen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus kihlakunnansyyttäjänä Helsingissä. Vuonna 1999 hänet nimitettiin valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa hän toimi järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistuneena valtionsyyttäjänä. Ennen kuin hänet nimitettiin Eurojustiin, hän toimi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa sekä rikos- ja oikeusalan yhteistyöstä vastaavana erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä. 75

76 Solveig Wollstad on Ruotsin kansallinen jäsen. Solveig Wollstadilla on yli 15 vuoden kokemus syyttäjänä muun muassa järjestäytyneeseen laittomaan huumausainekauppaan ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvistä tapauksista. Ennen kuin hänestä tuli Ruotsin kansallinen jäsen, hän oli yleinen pääsyyttäjä Ruotsissa ja Linköpingin yleisen syyttäjäviranomaisen kansainvälisen yksikön päällikkö. Hän oli myös EJN:n ruotsalainen yhteysviranomainen. Sijaiset Jürgen Kapplinghaus on Saksan kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on yli 29 vuoden kokemus syyttäjäntoimesta eri tasoilla. Hän toimi vuodesta 1975 vuoteen 1989 paikallisena syyttäjänä ja työskenteli sitten 10 vuoden ajan valtakunnansyyttäjänvirastossa. Vuosina hän työskenteli Nordrhein-Westfalenin oikeusministeriössä. Hän on erikoistunut yli 15 vuoden ajan keskinäiseen oikeusapuun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Ennen työnsä aloittamista Eurojustissa vuonna 2001 hän oli ministeriössä keskinäisestä oikeusavusta ja luovuttamisesta vastaavan jaoston päällikkö. Jean-Francois Bohnert on Ranskan kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on 19 vuoden kokemus Ranskan oikeuslaitoksessa. Hän aloitti uransa syyttäjänä Strasbourgissa ja työskenteli sen jälkeen tutkintatuomarina ranskalaisessa sotatuomioistuimessa Saksassa. Sittemmin hän toimi lähes viiden vuoden ajan Ranskan yhteystuomarina Saksassa, ensin Bonnissa ja sitten Berliinissä. Carmen Manfredda on Italian kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on 30 vuoden kokemus järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Ennen työnsä aloittamista Eurojustissa hän työskenteli yleisenä syyttäjänä Milanossa ja sen jälkeen pääsyyttäjänä Vigevanossa. Donatella Frendo Dimech on Maltan kansallisen jäsenen sijainen. Hän valmistui notaariksi vuonna 1991 ja vuonna 1993 hän suoritti oikeustieteen tohtorin tutkinnon ja vuonna 1995 Magister Juris -tutkinnon kansainvälisen oikeuden alalla. Vuonna 1997 hän aloitti oikeusministeriön virastossa syyttäjänä ja vuodesta 2000 alkaen hän on käsitellyt rahanpesuun liittyviä asioita sekä vastannut kansainvälisestä keskinäisestä oikeusyhteistyöstä ja luovuttamisista. Tasavallan ylemmän neuvonantajan tehtäviä hoitaessaan hän on myös Euroopan oikeudellisen verkoston Maltan yhteysviranomainen. 76

77 Jolien Kuitert on Alankomaiden kansallisen jäsenen sijainen. Hän on yleinen syyttäjä Alankomaiden kansallisessa yleisen syyttäjän virastossa, jossa hän vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Hän on myös syyttäjälaitoksen yhteysviranomainen Euroopan oikeudellisessa verkostossa. António Santos Alves on Portugalin kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus työskentelystä yleisen syyttäjäviranomaisen eri tasoilla. Vuosina hän toimi ympäristöasioista vastaavana päätarkastajana ja vuodesta 2003 alkaen toukokuuhun 2004 saakka hän työskenteli erityisasiantuntijana Portugalin pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa. Sanna Palo on Suomen kansallisen jäsenen sijainen. Hän on rikostarkastaja, jolla on oikeudellinen koulutus. Hän toimi oikeudellisena sihteerinä ulkoasiainministeriössä kahden vuoden ajan ja rikosjutuista vastaavana tuomarina Helsingissä vuoden ajan. Lisäksi hän on työskennellyt neljän vuoden ajan keskinäistä oikeusapua koskevien asioiden parissa Suomen keskusrikospoliisissa Helsingissä. Ola Löfgren on Ruotsin kansallisen jäsenen sijainen. Hän on työskennellyt syyttäjänä 10 vuoden ajan. Hän on syyttäjänä saanut kokemusta kaikenlaisista vakavista rikoksista ja hän on työskennellyt talousrikoksia tutkivassa virastossa Tukholmassa. Hänellä on usean vuoden kokemus kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asioista Ruotsin valtakunnansyyttäjänvirastossa. Hän kuului myös Ruotsin valtuuskuntaan, kun Brysselissä neuvoteltiin neuvoston päätöksestä Eurojust-yksikön perustamiseksi. Rajka Vlahovic on Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on 12 vuoden kokemus syyttäjänä Keski-Lontoossa ja hän on tuomioistuinasianajaja (Higher Court Advocate). Syyttäjäviranomaisen palveluksessa hän on hoitanut monenlaisia vakavia tapauksia, kuten sotarikossyytteitä. Ennen työnsä aloittamista Eurojustissa hän työskenteli tullihallinnossa (Her Majesty s Customs and Excise Solicitor s Office), jossa hän vastasi kansainvälisestä keskinäistä oikeusavusta ja luovuttamisesta. 77

78 Avustajat Anne Delahaie on Ranskan kansallisen jäsenen avustaja. Hänellä on kokemusta oikeusministeriössä vuodesta 1979 ja hän suoritti oikeustieteellisen tutkinnon vuonna Hän oli oikeusministeriössä mukana kansainvälisessä rikosoikeudellisessa yhteistyössä sekä kahden- ja monenvälisissä neuvotteluissa (Schengen ja EU, Euroopan neuvosto sekä YK). Hän on toiminut Eurojustissa Ranskan kansallisen jäsenen avustajana vuodesta Francesca Pietrini on Italian kansallisen jäsenen avustaja. Hän on työskennellyt oikeusministeriössä vuodesta Vuonna 1998 hän valmistui lakimieheksi. Vuonna 1999 hänet nimitettiin oikeusministerin valtiosihteerin avustajaksi. Sittemmin hän työskenteli oikeusministerin kabinettipäällikön avustajana. Syyskuussa 2004 hänet nimitettiin Eurojustiin Italian kansallisen jäsenen avustajaksi. Ann den Bieman on Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen jäsenen avustaja. Hän on toiminut Skotlannin syyttäjäviranomaisen (Procurator Fiscal Service) syyttäjänä vuodesta Maaliskuussa 2000 hänet lähetettiin Alankomaihin yhtenä Lockerbieoikeudenkäynnin syyttäjistä. Hän aloitti sittemmin työnsä Eurojustissa, jossa hän työskentelee Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen jäsenen avustajana. Susanne Stotz on Saksan kansallisen jäsenen avustaja. Vuodesta 1999 hän on työskennellyt Saksan oikeuslaitoksen palveluksessa Baijerissa, missä hän aloitti syyttäjänä. Työskenneltyään neljän vuoden ajan talousrikoksista vastaavalla osastolla hän aloitti vuonna 2003 tuomarina valamiestuomioistuimessa, jossa käsiteltiin mahdollisesti kuolemanrangaistukseen johtavia rikoksia. Toimiessaan Koillis-Baijerissa lähellä Itä-Euroopan maita hän osallistui keskinäistä oikeusapua koskeviin tapauksiin ja kahdenväliseen yhteistyöhön erityisesti tsekkiläisten virkaveljiensä kanssa. Tammikuusta 2005 alkaen hän on työskennellyt Eurojustissa Saksan kansallisen jäsenen avustajana. Hallinnollinen johtaja Ernst Merz suoritti oikeustieteellisen tutkinnon vuonna 1981 ja hän toimi tuomarina Saksassa vuoteen 1987 saakka. Sitten hänet nimitettiin Rheinland-Pfalzin ja Thüringenin oikeusministeriöön. Hän toimi vuosina ERA:n (Academy of European Law) johtajana Trierissä. Vuonna 2000 hänet nimitettiin Koblenzin sosiaalituomioistuimen presidentiksi ja hän toimi Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston ensimmäisenä pääsihteerinä. Toukokuussa 2002 hänestä tuli Eurojustin väliaikainen hallinnollinen johtaja ja syyskuussa 2002 hänet nimitettiin hallinnolliseksi johtajaksi. 78

79 79

80 LIITE II EUROOPPALAISESTA PIDÄTYSMÄÄRÄYKSESTÄ TEHDYN PUITEPÄÄTÖKSEN OIKEUDELLINEN JA KÄYTÄNNÖLLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lokakuussa 2004 Eurojust järjesti Prahassa strategisen kokouksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta. Kokouksen päätavoitteina oli nimetä neuvoston 13. kesäkuuta 2002 eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tekemän puitepäätöksen täytäntöönpanon oikeudelliset ja käytännölliset esteet sekä määrittää perusteet sellaisia tapauksia varten, joissa samasta henkilöstä on tehty samanaikaisia pidätysmääräyksiä (eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen 16 artikla). Kokous järjestettiin Tsekin tasavallassa oikeudellisen yhteistyön uusia välineitä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi yhdessä uudessa jäsenvaltiossa ja kokoukseen osallistui alan asiantuntijoita, muun muassa käytännön toimijoita ja yliopistojen edustajia, kaikista 25 jäsenvaltiosta sekä Euroopan oikeudellisen verkoston, neuvoston sihteeristön ja Euroopan komission edustajia. Aiheita käsiteltiin täysistunnoissa ja työpajoissa. Kokouksen tuloksista voidaan esittää seuraavanlainen yhteenveto: Esteiden nimeäminen Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä 13. kesäkuuta 2002 tehdyn puitepäätöksen päätarkoituksena oli parantaa oikeudellisen yhteistyön tehokkuutta Euroopan unionissa sekä nopeuttaa luovuttamismenettelyjä. Italiaa lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet puitepäätöksen määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöään. Vaikka eurooppalainen pidätysmääräys tuli voimaan joissakin jäsenvaltioissa vasta äskettäin, sen täytäntöönpanossa on jo esiintynyt useita ongelmia: Standardilomakkeen täyttäminen ja tapauksen olosuhteita koskevan kuvauksen pituus. Jotkin jäsenvaltiot toimittavat puutteellisia tietoja, eivätkä kuvaa rikosta riittävästi. Täytäntöönpanovaltion kielellä toimitettavan eurooppalaisen pidätysmääräyksen käännöksen laatu. Jos asiakirjoista täytäntöönpanovaltion kielelle tehtyjen käännösten laatu on heikko, eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano saattaa viivästyä tarpeettomasti ja sille asetettujen määräaikojen noudattaminen vaikeutuu. Alkuperäisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen toimittaminen määräajassa, joka vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Joidenkin täytäntöönpanovaltioiden kansallisessa lainsäädännössä on määrätty lyhyt määräaika pidätysmääräyksen ja puitepäätöksen 8 artiklan 2 kohdassa vaaditun käännöksen lähettämiselle. Lisäksi jotkin jäsenvaltiot eivät hyväksy faksilla lähetettyjä pidätysmääräyksiä vaan vaativat alkuperäisen pidätysmääräyksen toimittamista lyhyessä määräajassa. 80

81 Joissakin jäsenvaltioissa Interpolin kautta lähetettyä ilmoitusta ( red notice ) ei hyväksytä väliaikaista pidättämistä koskevaksi pyynnöksi. Tässä tapauksessa on toimitettava myös varsinainen pidätysmääräys heti, kun henkilö on löytynyt. Schengenin alueeseen kuuluvat jäsenvaltiot antavat ilmoitukset Schengenin tietojärjestelmässä (SIS). Tässä yhteydessä ongelmana on, annetaanko ilmoitus SISjärjestelmässä ainoastaan silloin, kun asianomaisen henkilön osoite on tuntematon, vai tehdäänkö niin järjestelmällisesti. On olemassa epäilyksiä siitä, tarkastaako SIRENE-toimisto pidätysmääräyksen laillisuuden, toisin sanoen sen, onko rikos vanhentunut. Toimivaltaisten viranomaisten määrittäminen jäsenvaltioissa, joissa pidätysmääräys pannaan täytäntöön. SIRENE-toimistojen avusta katsotaan yleensä olevan hyötyä Schengenin alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisten yhteyksien helpottamisessa ja tehostamisessa. EJN:n Atlas-verkkosivuston muokkaaminen merkitsee tässä yhteydessä huomattavaa parannusta. Rikosten luettelo. Erilaisten oikeusjärjestelmien vuoksi rikokset on joidenkin mielestä määritelty epäselvästi ja epämääräisesti. Alussa tulkintaohjeiden puuttuminen lisää prosessin epäselvyyttä ja epämääräisyyttä. On kuitenkin muistettava, että puitepäätöksessä oleva rikosten luettelo määritellään määräyksen antavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Kyseisen valtion tuomari tai syyttäjä tietää, mistä rikoksesta hän tekee tutkinnan. Toisaalta vaikeuksia on aiheuttanut myös se seikka, että eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyssä puitepäätöksessä ei edellytetä liitännäisiin rikoksiin liittyvää luovuttamista, toisin sanoen henkilön luovuttamista pienempien rikosten perusteella eurooppalaisen pidätysmääräyksen piiriin kuuluvien rikosten lisäksi. Rikosten määritelmien erot kansallisissa lainsäädännöissä ja määritelmien kääntäminen eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamisalan puitteissa (puitepäätöksen 2 artikla) ovat osoituksena siitä, että tietyt rikokset eivät ole kaikissa maissa yhtä merkittäviä ja kaikilla mailla ei ole tietyistä rikoksista samanlaista käsitystä. Joissakin tapauksissa eurooppalaista pidätysmääräystä ei pantu täytäntöön kaksoisrangaistavuuden puuttumisen perusteella. Tarkemmin sanottuna joissakin tapauksissa henkilön luovuttamispäätöstä lykättiin samaa henkilöä koskevien kansallisten tutkintatoimien vuoksi. 81

82 Lisäksi joidenkin jäsenvaltioiden lainsäädäntö edellyttää, että eurooppalainen pidätysmääräys on annettava ennen pidätyksen suorittamista, erityisesti, jos pidätysmääräys toimitetaan Interpolin välityksellä. Tähän menettelytapaan liittyy kuitenkin epäillyn pakenemisen riski ja todennäköisyys. Yksi jäsenvaltio soveltaa eurooppalaista pidätysmääräystä rikoksiin, jotka on tehty sen päivämäärän jälkeen, jona eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva puitepäätös on saatettu osaksi maan lainsäädäntöä. Joissakin tapauksissa eurooppalaista pidätysmääräystä ei pantu täytäntöön, koska pidätysmääräys oli vastaanotettu tai koska pidätysmääräykseen liittyvät tapaukset olivat tapahtuneet ennen kuin pidätysmääräystä koskeva puitepäätös oli saatettu osaksi asianomaisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Vaikeuksia saattaa aiheuttaa se, että saattaessaan eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaa puitepäätöstä osaksi kansallista lainsäädäntöään monet jäsenvaltiot sisällyttivät ihmisoikeudet pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteisiin, vaikka tätä ei tarkoitettu puitepäätöksessä ja jäsenvaltioiden on noudatettava niitä poikkeuksetta. Käytännön toimijoiden ensimmäiset kokemukset eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen mukaisesti käsitellyistä tapauksista osoittavat, että tehokas täytäntöönpano vaatii sekä aikaa että joitakin muutoksia. Vaikka lähes kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään, tämä suoritettiin kunkin valtion omien täytäntöönpanomenetelmien ja omien vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden tähänastisena ongelmana on ollut viestinnässä käytettäviä kieliä, toimitusehtoja ja käännösvalmiuksia koskevan sääntelyn riittämättömyys. Pidätysmääräyksen toimitustavat eivät ole lainkaan yhdenmukaisia. Lähitulevaisuudessa tulisi selventää ja yhdenmukaistaa pidätysmääräyksen toimitustapoja toiminnan tehostamiseksi. Suuntaviivat samanaikaisia pidätysmääräyksiä koskevan päätöksen tekemiseksi Kansainvälisen rajat ylittävän rikollisuuden lisääntyminen on johtanut sellaisten tapausten lisääntymiseen, joissa useammalla kuin yhdellä jäsenvaltiolla on niiden kansallisten lainsäädäntöjen mukaan toimivalta nostaa syyte ja antaa tuomio kyseisistä tapauksista. Tilanne vaatii koordinointia, jotta voidaan varmistaa, että henkilöä ei syytetä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa samoista teoista. 82

83 Yksi Eurojustin päätehtävistä on helpottaa kansallisten syyttäjäviranomaisten asianmukaista koordinointia. Tämän vuoksi vuoden 2003 vuosikertomuksessa julkaistiin Eurojust-päätöksen nojalla suuntaviivoja sellaisia perusteita varten, jotka olisi otettava huomioon useita lainkäyttöalueita koskevissa tapauksissa. Päätös siitä, millä lainkäyttöalueella on parhaat edellytykset aloittaa syytetoimet, kuuluu aina toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, mutta asianomaisten jäsenvaltioiden kuuleminen ja päätösten tekeminen varhaisessa vaiheessa takaa todennäköisesti parhaan tuloksen. Samalla tavalla tehokkaan koordinoinnin käynnistäminen varhaisessa vaiheessa asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ennen eurooppalaisen pidätysmääräyksen toimittamista supistaa todennäköisesti mahdollisimman pieneksi sellaisten tapausten määrän, joissa samasta henkilöstä tehdään useita pyyntöjä. On olemassa neljä päätilannetta, joissa kaksi tai useampi jäsenvaltioista on antanut eurooppalaisen pidätysmääräyksen samasta henkilöstä syytteen nostamiseksi tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi (samanaikaiset pidätysmääräykset): Kaksi (tai useampia) samasta henkilöstä annettua pidätysmääräystä syytteen nostamiseksi samasta rikoksesta. Kaksi (tai useampia) samasta henkilöstä annettua pidätysmääräystä syytteen nostamiseksi kahdesta (tai useammasta) eri rikoksesta. Kaksi (tai useampia) samasta henkilöstä annettua pidätysmääräystä, joista yksi (tai useampi) on annettu syytteen nostamiseksi rikoksista ja yksi (tai useampi) vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi. Kaksi (tai useampia) samasta henkilöstä annettua pidätysmääräystä kahden (tai useamman) vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi. Päätettäessä siitä, mikä samanaikaisista pidätysmääräyksistä on pantava täytäntöön, on käytettävä perusteita, jotka eroavat kussakin edellä mainitussa tilanteessa jäljempänä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Edellä mainitut neljä tilannetta voivat joskus sekoittua. Sellaisissa tapauksissa, joita ei todennäköisesti esiinny usein, perusteita on sovellettava soveltuvin osin. Kaikki samanaikaisia pidätysmääräyksiä koskevat tilanteet ovat ainutlaatuisia. Päätöstä siitä, mikä samanaikaisista pidätysmääräyksistä pannaan täytäntöön, on harkittava tapauskohtaisesti 83

84 ottaen huomioon kaikki kuhunkin yksittäiseen tapaukseen liittyvät tekijät, olosuhteet ja tosiseikat sekä arvioiden ja tarkastellen kaikkia merkityksellisiä tekijöitä. Seuraavissa suuntaviivoissa oletetaan kunkin samanaikaisen pidätysmääräyksen osoittavan, että asianomaisen lainkäyttöalueen viranomaiset voivat ja haluavat nostaa syytteen ja saada aikaan langettavan tuomion. 1) Kaksi (tai useampia) samasta henkilöstä annettua pidätysmääräystä syytteen nostamiseksi samasta rikoksesta Pohjimmiltaan tässä on kyseessä päätös siitä, millä lainkäyttöalueella syyte nostetaan. Lähtökohtana olisi pidettävä Eurojustin suuntaviivoja siitä, millä lainkäyttöalueella syyte on nostettava sellaisissa rajat ylittävissä tapauksissa, joissa syytetoimet on mahdollista aloittaa kahdella tai useammalla eri lainkäyttöalueella. Tästä syystä on otettava huomioon kaikki suuntaviivoissa mainitut merkitykselliset tekijät, esimerkiksi alue, jolla rikos enimmäkseen tehtiin tai jolla vahinko enimmäkseen aiheutui. Suuntaviivoissa mainittuja perusteita sovelletaan useimmissa tapauksissa, mutta joitakin eroja esiintyy samanaikaisten pidätysmääräysten olemassaolon vuoksi. Samanaikaisten pidätysmääräysten antamisajankohta, joka mainitaan puitepäätöksen 16 artiklan 1 kohdassa pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen mahdollisesti vaikuttavana seikkana, ei sinänsä tunnu merkitykselliseltä. Kuitenkin se voitaisiin ottaa huomioon, jos jonkin pidätysmääräyksen aikaisen antamisajankohdan ansiosta syytetoimet ovat asianomaisessa jäsenvaltiossa edenneet pidemmälle ja kyseinen jäsenvaltio pystyy tästä syystä käynnistämään tapausta koskevan oikeudenkäynnin nopeammin. Syytetyn kotipaikka mainitaan Eurojustin suuntaviivoissa ja henkilön luovuttamismahdollisuudella on vähän merkitystä, ellei täytäntöönpanovaltio harkitse pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta kieltäytymistä muista syistä. Syytetyn kansalaisuus voi kuitenkin olla huomioon otettava tekijä, jos syytetyllä on jonkin luovuttamista pyytävän maan kansalaisuus. Samoin vahvat henkilökohtaiset siteet johonkin luovuttamista pyytävään maahan voivat olla huomioon otettava tekijä. Rikoksen suhteellinen törkeys mainitaan puitepäätöksessä yhtenä perusteena. Tällä tekijällä on kuitenkin vähän merkitystä tilanteessa, jossa pidätysmääräykset liittyvät samaan rikokseen. Päätöstä siitä, millä lainkäyttöalueella syyte nostetaan, ei pitäisi perustaa arvioon siitä, millä lainkäyttöalueella seuraamukset ovat ankarimmat. 84

85 2) Kaksi (tai useampia) samasta henkilöstä annettua pidätysmääräystä syytteen nostamiseksi kahdesta (tai useammasta) eri rikoksesta Tässä tapauksessa päätös ei voi perustua ainoastaan lainkäyttöalueen valintaa koskeviin perusteisiin. Kysymys ei ole siitä, kuka nostaa syytteen, vaan siitä, kuka nostaa syytteen ensin. Siksi lähtökohtana pitäisi olla se, mille lainkäyttöalueelle aiheutuu eniten vahinkoa, jos syytetoimien on odotettava toisella lainkäyttöalueella toteutettavien syytetoimien lopputulosta. Vahinko voi liittyä esimerkiksi rikoksen vanhentumiseen, kanssasyytetyn syytetoimiin, todisteita, muun muassa todistajanlausuntoja, koskeviin ongelmiin, uhrien osaan, takavarikointimahdollisuuteen jne. Samanaikaisten pidätysmääräysten antamisajankohdan pitäisi olla merkityksellinen tekijä ainoastaan silloin, jos jonkin pidätysmääräyksen aikaisen antamisajankohdan ansiosta syytetoimet ovat asianomaisessa jäsenvaltiossa edenneet pidemmälle ja kyseinen jäsenvaltio pystyy tästä syystä käynnistämään tapaustaan koskevan oikeudenkäynnin nopeammin. Rikosten suhteellinen törkeys pitäisi ottaa huomioon. Siten jollakin lainkäyttöalueella annetussa pidätysmääräyksessä voidaan pyytää henkilön luovuttamista lukuisia rikoksia koskevia syytetoimia varten, kun taas toinen pidätysmääräys koskee ainoastaan yhtä rikosta. Kuitenkin myös yksittäisten rikosten törkeys pitäisi ottaa huomioon. Tässä yhteydessä ratkaisevana tekijänä pitäisi olla rikoksen törkeys sellaisenaan, eikä niinkään tuomioistuinten suhteellinen tuomiovalta eri lainkäyttöalueilla. Lisäksi tärkeänä tekijänä voidaan pitää uhrien asemaa sekä arvioitaessa rikoksen törkeyttä että sitä, mikä syytetoimi olisi asetettava etusijalle. 3) Kaksi (tai useampia) samasta henkilöstä annettua pidätysmääräystä, joista yksi (tai useampi) on annettu syytteen nostamiseksi rikoksista ja yksi (tai useampi) vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi Tässäkään tilanteessa ei ole kysymys siitä, kuka nostaa syytteen tai mikä rangaistus pitäisi panna täytäntöön, vaan pikemminkin rikoksia koskevien syytetoimien ja rangaistusten kärsimisen järjestyksestä. 85

86 Voitaisiin hyvällä syyllä olettaa, että henkilön luovuttaminen syytteen nostamiseksi on etusijalla rangaistuksen täytäntöönpanoon verrattuna. Kuitenkin joissakin erityistapauksissa, kuten tapauksissa, joissa rangaistus on vaarassa raueta täytäntöönpano-oikeuden vanhenemista koskevan lain nojalla ja joissa syytteen nostamiseen ei liity vastaavanlaista vaaraa, rangaistuksen täytäntöönpanemiseksi tehtävä luovutus voidaan asettaa etusijalle. Samanaikaisten pidätysmääräysten antamisajankohta näyttää tässä tilanteessa olevan lähes merkityksetön, samoin kuin rikoksen tekopaikalla ja suhteellisella törkeydellä on yleensä hyvin vähän merkitystä. 4) Kaksi (tai useampia) samasta henkilöstä annettua pidätysmääräystä kahden (tai useamman) vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi Koska tässä tilanteessa keskeisenä ongelmana on päättää kahden tai useamman eri maissa kärsittävän vankeusrangaistuksen järjestyksestä ja olosuhteista, asianomaisten maiden vankilaviranomaisten on suurimmaksi osaksi vastattava tiiviin yhteistyön käynnistämisestä rangaistusten kärsimisen suunnittelemiseksi ja niiden käytännön järjestelyjen hoitamiseksi ottaen huomioon myös tuomitun henkilön henkilökohtaiset olosuhteet. Täytäntöönpanovaltion on päätöksessään painotettava erityisesti täytäntöönpano-oikeuden raukeamisesta annetusta laista johtuvaa rangaistusten vanhenemista. Rikosten ajankohdat ja suhteellinen törkeys voidaan ottaa huomioon, jotta varmistetaan niiden periaatteiden noudattaminen, joiden mukaan vanhempi rangaistus on kärsittävä ensiksi ja törkeämpi rikos on sovitettava ennen lievempää rikosta. Samanaikaisten pidätysmääräysten antamisajankohdilla on kuitenkin todennäköisesti vain vähän merkitystä tässä tilanteessa. Tapausten toimittaminen Eurojustille Puitepäätöksen 16 artiklan 2 kohdan mukaan täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi pyytää Eurojust-yksiköltä apua tehdessään päätöstä siitä, mikä samanaikaisista 86

87 pidätysmääräyksistä olisi pantava täytäntöön. Eurojust auttaa kuitenkin mielellään kaikkia osapuolia tämäntyyppisissä tapauksissa. Kansalliset jäsenet osallistuvat mielellään tapauksia koskeviin keskusteluihin ja auttavat asianomaisten maiden syyttäjien välisten kokousten ja neuvottelujen järjestelyissä. Määräaikojen noudattamisen laiminlyönti eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa tapauksissa Edellä kuvatun aseman lisäksi eurooppalaista pidätysmääräystä koskevassa puitepäätöksessä Eurojustille määrätään myös toinen tehtävä. Pidätysmääräyksestä 13. kesäkuuta 2002 annetun puitepäätöksen 17 artiklan 7 kohdassa vaaditaan jäsenvaltioita ilmoittamaan Eurojustille kaikista tapauksista, joissa määräaika on ylitetty ja joissa vaadittua henkilöä ei tästä syystä ole luovutettu. Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava mahdollisten viivästysten syyt (määräaikojen noudattamisen laiminlyönti). Selvästi vain hyvin harvojen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat olleet tietoisia tästä vastuusta. Lukuisat Eurojustin kansalliset jäsenet ovat joutuneet muistuttamaan kansallisia viranomaisiaan tästä vaatimuksesta tietojen saamiseksi. Seuraavassa ilmoitetaan saadut tiedot määräaikojen noudattamisen laiminlyönneistä. Vuonna 2004 Eurojust vastaanotti ilmoituksia eurooppalaisen pidätysmääräyksen määräaikoihin liittyvistä viivästyksistä 14 tapauksessa. Tämä luku on alhainen ja voidaan pitää varmana, että viivästyksiä on sattunut useammin kuin ilmoitetuissa 14 tapauksessa. Tämän todennäköisyyttä lisää se, että ilmoituksia on saatu ainoastaan neljästä jäsenvaltiosta. Eurojust kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että tarvittavat menettelyt on otettu käyttöön määräaikoihin liittyvien viivästysten ilmoittamiseksi Eurojustille ja että ne pannaan täytäntöön. Eurojust sai ilmoituksia seuraavilta jäsenvaltioilta: Yhdistynyt kuningaskunta kahdeksan tapausta Belgia kaksi tapausta Ranska kaksi tapausta Tanska yksi tapaus Portugali yksi tapaus Jäsenvaltiot ilmoittivat viivästysten johtuvan seuraavista syistä: Puolustuksen vaatima aika: kaksi tapausta. Yhdessä tapauksessa peruste liittyi ihmisoikeuksiin ja toisessa mielenterveydellisiin syihin. 87

88 Kieltäytyminen: kolme tapausta. Yhdessä näistä tapauksista oikeusviranomainen katsoi, että jotkin teoista oli suoritettu ennen jäsenvaltion 13. kesäkuuta 2002 tehdyn puitepäätöksen 32 artiklan mukaisesti ilmoittamaa päivämäärää. Toisessa tapauksessa oikeusviranomainen asetti puitepäätöksen täytäntöönpanosäännöt samaan asemaan rangaistusten kärsimistä koskevien kansallisten sääntöjen kanssa. Kolmannesta tapauksesta ei annettu tarkempia tietoja. Pyynnön tehneet viranomaiset tekivät näistä kieltäytymisistä valitukset, joihin saatiin myönteiset päätökset. Oikeudenkäynnin lykkääminen vireillä olevan käsittelyn tai pyynnön esittäneessä maassa kärsityn rangaistuksen vuoksi: kuusi tapausta. Joissakin näistä tapauksissa vaikuttaa siltä, että Yhdistynyt kuningaskunta ei noudattanut puitepäätöksen 24 artiklan määräyksiä vaan päätti pyynnön esittäneen maan suostumuksella ajoittaa tapauksen käsittelyn kansallisen rangaistuksen täytäntöönpanon jälkeen. Yhdessä tapauksessa määräaikaa ei voitu noudattaa, koska etsityn henkilön luovuttamispäätöksestä oli esitetty valitus. Yhtä tapausta koskevat tiedot ovat vielä puutteellisia. Yhdessä tapauksessa päätettyjen seikkojen laillinen pätevyys ja käännös vaativat selkeyttämistä. Tilanne johti asianomaisen henkilön vapauttamiseen ja alkuvaikeuksien selvittämiseksi oli toimitettava uusi eurooppalainen pidätysmääräys. Kahdesta Belgian tapauksesta vain toinen johti onnistuneeseen lopputulokseen. 88

89 89

90 LIITE III TERRORISMIASIOISTA VASTAAVIEN KANSALLISTEN YHTEYSVIRANOMAISTEN JA KANSALLISTEN ERITYISVIRANOMAISTEN EUROJUSTIN KANSALLISILLE JÄSENILLE TOIMITTAMIA TIETOJA KOSKEVAT SUUNTAVIIVAT 1. Neuvoston 19. joulukuuta 2002 tekemä päätös 2003/48/YOS poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että terrorismia käsittelevä kansallinen yhteyshenkilö tai asianmukainen oikeusviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen toimittaa Eurojustille asiaankuuluvat tiedot terrorismirikoksiin liittyvistä tutkinnoista. Päätöksen 3 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: 2. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ainakin seuraavat kansallisen yhteyshenkilön tai asianmukaisen oikeusviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen keräämät tiedot toimitetaan Eurojustille kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja siinä määrin kuin Eurojust-päätöksen mukaan on sallittua, jotta tämä voisi suorittaa tehtävänsä: a) henkilön, ryhmän tai yhteisön tunnistetiedot, b) tutkinnan tai syytteeseenpanon kohteena olevat teot ja niitä koskevat erityiset olosuhteet, c) yhteydet muihin merkitseviin terrorismirikoksiin, d) olemassa olevat keskinäistä oikeusapua koskevat pyynnöt, mukaan lukien tutkimusapupyynnöt, jotka on mahdollisesti esitetty toiselle jäsenvaltiolle tai jotka toinen jäsenvaltio on mahdollisesti esittänyt ja niiden tulokset. 2. Kollegio on harkinnut huolellisesti asianmukaisinta tapaa näiden tietojen toimittamiseksi Eurojustille ja suosittaa seuraavia suuntaviivoja: 2.1. Toimitettavien tietojen olisi liityttävä henkilöihin, ryhmiin tai yhteisöihin, jotka on lueteltu erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi annetun neuvoston yhteisen kannan liitteen uusimmassa versiossa (yhteinen kanta 2001/931/YUTP). Tiedoksi ilmoitetaan, että uusin versio esitetään neuvoston yhteisessä kannassa 2004/500/YUTP, annettu 17. toukokuuta 2004, EUVL L 196, 3. kesäkuuta Kansallisten yhteyshenkilöiden on kuitenkin varmistettava, että he ovat täysin tietoisia muutoksista Toimitettavien tietojen tulisi olla merkityksellisiä Eurojustin tehtävien kannalta. Niiden tulisi koskea oikeusviranomaisten johdolla tapahtuvia rikosoikeudellisia menettelyjä tai olla niistä peräisin. Siten ainoastaan oikeudelliset tiedot, jotka ovat peräisin terrorismirikoksia koskevista tutkinta- ja syytetoimista, eivätkä ole pelkästään poliisitutkintaa koskevia tietoja, 90

91 olisi toimitettava eteenpäin. Tällaisiin tietoihin sisältyvät esimerkiksi pidätysten, etsintöjen, virallisten kuulustelujen yms. perusteella saadut tiedot Tietojen pitäisi koskea terrorismin torjumisesta 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 1 3 artiklassa tarkoitettuja terrorismirikoksia Tiedot on toimitettava Eurojustille kansallisen jäsenen välityksellä yhteenvetoraportissa, jossa vahvistetaan: syy tutkinnan aloittamiseen käytetyt tutkintatoimet ainakin seuraavat tiedot: tutkinnan tai syytteeseenpanon kohteena olevat teot ja rikokset sekä niitä koskevat erityisolosuhteet, tiedot tutkinnan kohteena olevasta henkilöstä, ryhmästä tai yhteisöstä, yhteydet muihin merkityksellisiin terrorismirikostapauksiin ja erityisesti yhteydet muihin jäsenvaltioihin Jäljennökset kaikista keskinäistä oikeusapua koskevista, terrorismitapauksiin liittyvistä pyynnöistä, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat lähettäneet täytäntöönpantaviksi toisissa jäsenvaltioissa, samoin kuin oikeusapupyyntöjen tulokset on lähetettävä tiedoksi Eurojustille yhteenvetoraportissa. Kaikki oikeusapupyynnöt, jotka edellyttävät tällaisiin tapauksiin liittyvän toiminnan koordinointia, on toimitettava Eurojustin välityksellä Eurojust-päätöksen 6 artiklan g kohdan mukaisesti, jos ne edellyttävät Eurojustin toimia täytäntöönpanon koordinoimiseksi. Jos Eurojustilta pyydetään apua, pyynnön liitteenä on toimitettava raportti, jossa selvitetään esimerkiksi, minkätyyppistä koordinointia tai yhteistyötä pyyntö koskee Kaikista terrorismirikoksia koskevista eurooppalaisista pidätysmääräyksistä on toimitettava jäljennökset Eurojustille Tapauksista on toimitettava lisätietoja kansallisen jäsenen pyynnöstä Kansallisen yhteyshenkilön ja kansallisen jäsenen on päätettävä tiedonvälityksessä käytettävästä muodosta, välineestä ja menetelmästä. Tiedonvälityksessä käytettävän tietoteknisen järjestelmän kehittämiseksi on otettava yhteyttä Eurojustin tietohallintoyksikköön. 91

92 LIITE IV SUUNTAVIIVAT, JOIDEN MUKAAN PÄÄTETÄÄN, MILLÄ LAINKÄYTTÖALUEELLA SYYTETOIMET ON ALOITETTAVA Nämä suuntaviivat julkaistiin ensimmäisen kerran Eurojustin vuoden 2003 vuosikertomuksen liitteenä. Useat EU:n kymmenen uuden jäsenvaltion kansalliset jäsenet pyysivät, että ne liitettäisiin uudelleen vuoden 2004 vuosikertomukseen. Heidän mukaansa suuntaviivat olisivat avuksi ja hyödyksi heidän kansallisilla lainkäyttöalueilla toimiville virkaveljilleen, jotka käsittelevät tämäntyyppisiä aiheita ja jotka eivät ole voineet tutustua suuntaviivoihin omilla kielillään. Eurojust järjesti marraskuussa 2003 seminaarin, jossa keskusteltiin siitä, millä lainkäyttöalueella syytetoimet on aloitettava niissä rajat ylittävissä tapauksissa, joissa syytetoimet on mahdollista aloittaa kahdella tai useammalla lainkäyttöalueella. Seminaarin tavoitteena oli antaa Eurojustille suuntaviivoja sen käyttäessä valtuuksiaan, joiden nojalla se voi pyytää valtiota luopumaan syytetoimista, jos toisella valtiolla on muita paremmat edellytykset aloittaa syytetoimet. Seminaariin osallistui toimijoita kaikista EU:n jäsenvaltioista ja useimmista uusista jäsenvaltioista sekä komission, neuvoston pääsihteeristön, Europolin ja OLAFin edustajia. Seminaariin sisältyi useita esitelmiä ja neljä työpajaa ja mahdollisia perusteita käsiteltiin tapaustutkimusten avulla. Keskusteluissa oli mukana puhujina ja työpajojen osallistujina useita yliopistoprofessoreita ja tästä oikeudenalueesta kiinnostuneita tutkijoita. Kollegio kiittää kaikkia seminaarin osallistujia heidän panoksestaan. Eurojustin kollegio esittää seuraavassa suuntaviivat, jotka julkaistiin ensimmäisen kerran vuoden 2003 vuosikertomuksen liitteenä. Yleistä Näissä suuntaviivoissa syyttäjillä ei tarkoiteta ainoastaan syyttäjiä vaan myös tuomareita ja muita toimivaltaisia oikeusviranomaisia. Jokainen tapaus on ainutlaatuinen, joten päätös siitä, millä lainkäyttöalueella on parhaat edellytykset aloittaa syytetoimet, on tehtävä kunkin yksittäistapauksen tosiseikkojen perusteella. Huomioon on otettava kaikki tekijät, joiden arvellaan olevan merkityksellisiä. Päätöksen on aina oltava oikeudenmukainen, riippumaton ja puolueeton. Päätöstä tehtäessä on sovellettava Euroopan ihmisoikeussopimusta, jotta vastaajan tai mahdollisen vastaajan ihmisoikeudet voidaan suojata. 92

93 Päätös olisi tehtävä mahdollisimman varhaisessa tutkinta- tai syytetoimien vaiheessa ja siten, että kunkin lainkäyttöalueen kaikkia asianomaisia viranomaisia kuullaan täysimääräisesti. Ns. forum shopping, jonka kollegio määrittelee oikeuspaikan mielivaltaiseksi valinnaksi, on monitahoinen käsite, jolla on eri merkityksiä eri oikeusjärjestelmissä, eikä sitä käsitellä näissä suuntaviivoissa. Siitä keskustellaan todennäköisesti myöhemmin Eurojustissa, kun kollegio on saanut kokemusta tällaisten tapausten käsittelystä. Syyttäjien pitäisi tapausten ratkaisemiseksi käymissään keskusteluissa selvittää kaikki mahdollisuudet, joita nykyiset kansainväliset yleissopimukset ja säädökset antavat esimerkiksi oikeudenkäynnin siirtämiseen ja syytetoimien keskittämiseen yhteen jäsenvaltioon. Monesta allekirjoitetusta muttei vielä ratifioidusta yleissopimuksesta ja muusta säädöksestä voisi niin ikään olla apua tulevaisuudessa, kunhan ne on pantu täysimääräisesti täytäntöön. Non bis in idem -periaate Kansainvälisen rikosoikeuden ja kansainvälistä rikosoikeudellista toimivaltaa koskevan oikeuden perusperiaatteen mukaisesti vastaajaa ei saisi syyttää useammin kuin kerran samasta rikoksesta. Tätä sovelletaan silloinkin, kun vastaaja on vapautettu syytteestä kyseisen rikoksen osalta yhdellä lainkäyttöalueella. Näissä suuntaviivoissa tuetaan ja noudatetaan täysin kyseistä periaatetta. Alustavia näkökohtia Ensin olisi pohdittava, missä syytetoimet voidaan aloittaa. Tätä olisi pohdittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja joka tapauksessa heti, kun havaitaan, että syytetoimet voitaisiin aloittaa useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella. Syyttäjien on yksilöitävä jokainen lainkäyttöalue, jolla syytetoimet voidaan aloittaa ja jolla on myös realistiset mahdollisuudet saada aikaan langettava tuomio. Arviointi edellyttää asiantuntemusta ja tietoutta, jota on vain asianomaisten lainkäyttöalueiden kokeneilla toimijoilla. 93

94 Suunnittelukokous Jos rikos tehtiin usealla lainkäyttöalueella, joista kunkin toimivaltaiset viranomaiset voisivat panna vireille oikeudenkäynnin oman maansa tuomioistuimessa, olisi pidettävä kokous, jossa kunkin lainkäyttöalueen nimetyt ylemmät syyttäjät keskustelevat ja sopivat siitä, missä syytetoimet olisi aloitettava. Kunkin kokouksen osallistujaksi nimetyn syyttäjän on oltava täysin toimivaltainen keskustelemaan asioista ja tekemään päätöksiä edustamansa lainkäyttöalueen syyttäjäviranomaisten puolesta. Syyttäjien olisi tehtävä päätöksensä seuraavien perusteiden mukaisesti. Tapausten toimittaminen Eurojustille Eurojust toivoo, että sille toimitettaisiin tällaisia tapauksia varsinkin silloin, kun asianomaisten lainkäyttöalueiden edustajat eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, missä syytetoimet olisi aloitettava. Eurojust neuvoo ja avustaa mielellään tällaisissa kokouksissa. Eurojustin kansalliset jäsenet osallistuvat tarvittaessa mielellään keskusteluihin. Eurojust rohkaisee aktiivisesti kaikkia toimivaltaisia viranomaisia harkitsemaan tällaisten tapausten toimittamista Eurojustille. Päätös siitä, millä lainkäyttöalueella syytetoimet olisi aloitettava Oletus Alustavan oletuksen pitäisi olla se, että syytetoimet olisi mahdollisuuksien mukaan aloitettava sillä lainkäyttöalueella, jolla rikos enimmäkseen tehtiin tai jolla vahinko enimmäkseen aiheutui. Syyttäjien olisi päätöstä tehdessään punnittava huolellisesti ja oikeudenmukaisesti kaikki tekijät, jotka puoltavat ja vastustavat syytetoimien aloittamista kullakin lainkäyttöalueella, jolla syytetoimien aloittaminen on mahdollista. On pohdittava useita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lopulliseen päätökseen. Kaikkia näitä tekijöitä olisi pohdittava kyseisen rikoksen tekopaikkoina olleiden maiden syyttäjien kokouksessa. Päätös tehdään kunkin tapauksen asianhaarojen perusteella ja näiden suuntaviivojen tarkoituksena on tuoda johdonmukaisuutta päätöksentekoprosesseihin. 94

95 Muun muassa seuraavat tekijät olisi otettava huomioon: Syytetyn kotipaikka Huomioon otettavia tekijöitä ovat syytetoimien mahdollisuus kyseisellä lainkäyttöalueella ja se, onko siellä mahdollista aloittaa luovuttamismenettely tai siirtää oikeudenkäyntiä. Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen Lainkäyttöalueen toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuus saada toisen lainkäyttöalueen vastaaja luovutettua syytetoimia varten omalle lainkäyttöalueelleen, on yksi tekijä päätettäessä siitä, missä vastaajaa voidaan syyttää. Syytetoimien jakaminen tapauksiin kahdella tai useammalla lainkäyttöalueella Rajat ylittävää rikollisuutta koskevien monitahoisten tapausten tutkinta- ja syytetoimissa on usein mahdollista aloittaa useita syytetoimia eri lainkäyttöalueilla. Tapauksissa, joissa rikos on tehty usealla lainkäyttöalueella, syyttäjien olisi harkittava kaikkien syytetoimien aloittamista yhdellä lainkäyttöalueella, mikäli se on mahdollista. Tällaisissa tapauksissa syyttäjien olisi otettava huomioon, miten joitakin vastaajia koskevat syytetoimet yhdellä lainkäyttöalueella vaikuttavat syytetoimiin toisella tai kolmannella lainkäyttöalueella. Olisi kaikin keinoin varottava sitä, että syytetoimet hankaloittavat toisia syytetoimia. Kun usean rikoksentekijän väitetään osallistuneen toisiinsa liittyviin rikoksiin, syyttäjien olisi harkittava syytetoimien aloittamista kaikkien osalta yhdellä lainkäyttöalueella, mikäli se on mahdollista ja tehokasta, vaikkei se usein olekaan toteutettavissa. Todistajien henkilökohtainen läsnäolo Oikeudenmukainen ja tasapuolinen tuomio on ensiarvoisen tärkeä kaikille syyttäjille. Syyttäjien on pohdittava, ovatko todistajat halukkaita todistamaan ja tarvittaessa matkustamaan toiselle lainkäyttöalueelle todistamista varten. Kansainvälisen valaehtoisen todistuksen puuttuessa on pohdittava, onko tuomioistuimen mahdollista saada todisteet kirjallisessa muodossa tai muilla tavoin (puhelimitse tai videoyhteyden kautta). Sitä, onko todistaja halukas matkustamaan 95

96 todistamista varten toiselle lainkäyttöalueelle, olisi pohdittava huolellisesti, sillä se vaikuttaa todennäköisesti päätökseen siitä, millä lainkäyttöalueella syytetoimet aloitetaan. Todistajansuojelu Syyttäjien olisi aina pyrittävä varmistamaan, etteivät todistajat tai oikeusprosessissa avustavat henkilöt ole vaarassa. Kun päätetään syytetoimia koskevasta toimivallasta, voidaan esimerkiksi pohtia, onko yhdellä lainkäyttöalueella mahdollisuus todistajansuojeluohjelmaan ja puuttuuko tämä mahdollisuus toiselta lainkäyttöalueelta. Viivästykset Kaikilla lainkäyttöalueilla tunnetaan seuraava periaate: justice delayed is justice denied. Vaikka ajan ei pitäisi olla ratkaiseva tekijä päätettäessä siitä, millä lainkäyttöalueella syytetoimet on aloitettava, syyttäjien olisi muita tekijöitä punnitessaan pohdittava, miten kauan oikeudenkäynti kestää lainkäyttöalueella. Jos usealla valtiolla on syytetoimia koskeva toimivalta, olisi aina pohdittava, miten kauan oikeudenkäynti kestää. Uhrien edut Syyttäjien on otettava huomioon uhrien edut ja se, vahingoittaisiko niitä syytetoimien aloittaminen tietyllä lainkäyttöalueella. Samalla on pohdittava uhrien mahdollisuutta esittää korvausvaatimuksia. Todisteisiin liittyvät ongelmat Syyttäjät voivat ratkaista tapauksia ainoastaan luotettavien, uskottavien ja oikeudessa kelpaavien todisteiden perusteella. Todisteet hankitaan erilaisin tavoin ja usein hyvin erilaisissa muodoissa eri lainkäyttöalueilla. Eri lainkäyttöalueiden tuomioistuimilla on erilaisia sääntöjä usein hyvin erilaisissa muodoissa hankittujen todisteiden hyväksymistä varten. On pohdittava, ovatko todisteet saatavilla asianmukaisessa muodossa ja kelpuuttaako ja hyväksyykö tuomioistuin ne, sillä nämä tekijät vaikuttavat päätökseen siitä, missä syytetoimet voidaan aloittaa. Syyttäjien on otettava huomioon nämä tekijät päättäessään siitä, missä syytetoimet olisi aloitettava. 96

97 Oikeudelliset vaatimukset Syyttäjät eivät saa päättää syytetoimien aloittamisesta yhdellä lainkäyttöalueella ainoastaan siksi, että vältyttäisiin noudattamasta toisella lainkäyttöalueella sovellettavia oikeudellisia velvoitteita. On pohdittava syytetoimien aloittamista tietyllä lainkäyttöalueella koskevan päätöksen kaikkia mahdollisia seurauksia ja kunkin tapauksen mahdollista lopputulosta. Tähän kuuluvat mahdollisten vastaajien korvausvastuu sekä rikosten ja seuraamusten olemassaolo. Tuomiovalta Tuomioistuinten suhteellinen tuomiovalta syytetoimien osalta mahdollisilla lainkäyttöalueilla ei saa olla ensisijainen tekijä päätettäessä siitä, millä lainkäyttöalueella syytetoimet olisi aloitettava. Syyttäjät eivät saisi pyrkiä siihen, että syytetoimet aloitetaan sillä lainkäyttöalueella, jolla seuraamukset ovat ankarimmat. Syyttäjien olisi kuitenkin varmistettava, että mahdolliset käytettävissä olevat seuraamukset vastaavat syytetoimien kohteena olevan rikoksen vakavuutta. Rikoksen tuottama hyöty Syyttäjät eivät saisi päättää syytetoimien aloittamisesta tietyllä lainkäyttöalueella ainoastaan siksi, että siellä saataisiin takaisin suurempi osa rikoksen tuottamasta hyödystä kuin muualla. Syyttäjien olisi aina otettava huomioon rikoksen tuottaman hyödyn pidättämiseen, perintään, takavarikkoon ja menetetyksi tuomitsemiseen käytettävissä olevat toimivaltuudet sekä sovellettava näissä asioissa mahdollisimman tehokkaasti kansainvälisiä yhteistyösopimuksia. Syytetoimien aloittamiseen liittyvät voimavarat ja kustannukset Syytetoimien aloittamiseen liittyvät kustannukset tai niiden vaikutus syyttäjänviraston voimavaroihin otetaan huomioon päätettäessä siitä, että syytetoimet olisi aloitettava tietyllä lainkäyttöalueella, ainoastaan silloin, kun punnitaan yhtä lailla kaikkia muita tekijöitä. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa kieltäytyä syytetoimien aloittamisesta lainkäyttöalueellaan siksi, ettei tapaus kiinnosta heitä tai ettei se ole ensisijainen ylemmille syyttäjille tai oikeusministeriölle. 97

98 Jos toimivaltainen viranomainen suhtautuu näistä syistä vastahakoisesti syytetoimien aloittamiseen, Eurojust on valmis harkitsemaan toimivaltuuksiensa käyttöä, jotta viranomainen suostuisi aloittamaan syytetoimet. Matriisi Näissä suuntaviivoissa mainitaan tekijät, jotka olisi otettava huomioon päätettäessä siitä, millä lainkäyttöalueella syytetoimet olisi aloitettava. Kunkin tekijän ensisijaisuus ja painotus vaihtelevat tapauskohtaisesti. Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on antaa ohjeita ja määrittää päätöksenteossa tärkeät kysymykset. Eurojustin seminaarin aikana monet osallistujat kannattivat matriisin käyttöä. Matriisia ei välttämättä tarvitse käyttää orjallisesti, mutta järjestelmällisen lähestymistavan soveltamisesta toimivaltakiistoihin voi joskus olla hyötyä. Matriisin avulla voidaan suoraan vertailla ja painottaa mahdollisilla lainkäyttöalueilla sovellettavia tekijöitä. 98

99 99