Oikeusministeriö E-KIRJELMÄ OM KPO Lehtinen Helinä JULKINEN EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA

Transkriptio

1 Oikeusministeriö E-KIRJELMÄ OM KPO Lehtinen Helinä JULKINEN EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Selvitys Eurojustin vuosikertomuksesta U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään eduskunnan suurelle valiokunnalle perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Eurojustin vuosikertomuksesta. Ylijohtaja Jarmo Littunen LIITTEET Muistio (oikeusministeriö) Eurojustin vuosikertomus 2005

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa, järjestäytynyt rikollisuus OM, SM EUE, PLM, STM, TH, TPK, UM, VM, VNEUS Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

3 OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO EUROJUSTIN VUOSIKERTOMUS 2005 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 28. helmikuuta 2002 päätöksen Eurojustin perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi. Eurojustin tavoitteena on parantaa vakavan kansainvälisen rikollisuuden parissa työskentelevien tutkijoiden ja syyttäjien välistä koordinointia ja yhteistyötä sekä tukea tämän työskentelyn tehostamista. Rikosasioiden käsittely on Eurojustin toiminnan ydintehtävä. Eurojustissa tehtäviä hoidetaan kansallisen jäsenen välityksellä. Eurojustin rakenne ja kehitys Eurojustin kollegioon kuuluu 25 kunkin jäsenvaltion lähettämää kansallista jäsentä, jotka ovat syyttäjiä, tuomareita tai vastaavaa toimivaltaa käyttäviä poliiseja. Kollegion työtä tukevat hallinnollinen johtaja ja hänen alaisuudessaan työskentelevät hallinnolliset toimihenkilöt. Tietosuoja, E-POC hanke ja Eurojustin tapausten hallintajärjestelmä (E-POC = European Pool of Organized Crime) Neuvosto vahvisti 24. helmikuuta 2005 Eurojustin tietosuojasäännöt, joiden mukaan Eurojust sitoutuu luomaan automaattisen tapausten hallintajärjestelmän (CMS). Vuonna 2005 käynnistetyn E-POC-II -projektin tuloksena valmistui uudempi versio tapausten hallintajärjestelmästä, jota kansalliset jäsenet ja toimihenkilöt käyttävät työkaluna tapauksia käsitellessään. Uudessa versiossa keskityttiin Eurojustin tietosuojasäännösten monien vaatimusten toteuttamiseen ja automatisoimiseen. Tapausten hallintajärjestelmän sisältämiä ominaisuuksia ovat tietojen kohteen oikeuksien hallinta, arkaluonteisten tietojen rekisteröintimenettely, henkilötietojen käsittely rekisterissä, automaattiset ilmoitukset ja lokitiedostojen tarkastelumahdollisuus tietosuojavaltuutetulle sekä tietojen aikarajoitusten seuranta. Oikeudellinen ympäristö ja kumppanit Eurojust yksikön rooli jäsenmaiden tutkijoiden ja syyttäjien väliset rajat ylittävän yhteistyön sekä koordinoinnin tukijana ja mahdollistajana tekee yksiköstä tärkeän toimijan EU:n alueen vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistajana. Eurojust päätöksen täytäntöönpano Eurojust on huolestunut siitä, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole saattaneet päätöksiä osaksi kansallisia lainsäädäntöjään kohtuullisessa ajassa. Viiveet ja päätösten pienin mahdollinen täytäntöönpanoaste ovat Eurojustin huolenaiheita ja vaikuttavat yksikön päivittäiseen työhön. Eurojust painottaa aikaisempien vuosien tapaan oikeudellisten säädösten nopeaa ja tehokasta täytäntöönpanoa rikosasioihin liittyvän oikeudellisen yhteistyön

4 2 tehostamiseksi. Jäsenmaiden väliseen täytäntöönpanoon liittyvät eroavuudet heikentävät kansallisten jäsenten kykyä työskennellä tehokkaasti. Euroopan oikeudellinen verkosto ja yhteystuomarit Europol Kollegio perusti Euroopan oikeudellisen verkoston ja yhteystuomarien työryhmän vuonna Työryhmän tavoitteena on 1) perustaa yhteisöllinen linkki ja viestintäkanava verkoston sihteeristön ja jäsenten sekä yhteystuomareiden ja Eurojustin kollegion välille, 2) tehostaa yhteistyötä ja 3) saada verkoston ja Eurojustin työskentely täydentämään toisiaan tehokkaasti. Eurojust katsoo saavuttaneensa yllä mainitut tavoitteet. Eurojustin Europol-työryhmä teki vuonna 2005 yhteistyötä Europolin kanssa organisaatioiden vuonna 2004 allekirjoittaman sopimuksen täytäntöön panemiseksi. Organisaatioiden asettama yhteinen valmistelukomitea kokoontui useita kertoja käsittelemään yhteisiä aiheita. Tiedonvaihto organisaatioiden välillä on lisääntynyt erikseen määriteltyjen yhteysviranomaisten kautta. Toimielinten välille kehitetään suojattua tietoteknistä tiedonvälitysjärjestelmää. Yhteydenottojen määrä Eurojustin ja Europolin välillä on noussut vuodesta 2004 vuoteen :sta 118:aan. Yhteiset tutkintaryhmät (Joint Investigation Teams, JIT) Muu yhteistyö Yhteisistä tutkintaryhmistä tehtyä puitepäätöstä ei ole pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Heinäkuussa 2005 sovittiin JIT:n asiantuntijoiden epävirallisen verkoston perustamisesta. JIT:n verkoston on määrä avustaa selvitystä syistä siihen miksi yhteisiä tutkintaryhmiä muodostetaan niin harvoin. Eurojustin ja OLAF:in (Euroopan petostentorjuntavirasto) yhteistyötä on kehitetty perustamalla OLAF- työryhmä, joka on tavannut OLAF:in syyttäjäyksikön joka toinen kuukausi. EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori on vieraillut Eurojustissa ja ilmoittanut tukevansa Eurojustia poliittisella tasolla terrorismin torjuntaan liittyvien erilaisten lakialoitteiden muokkaamisessa ja kehottamalla asiaan liittyviä jäsenvaltioita järjestelmällisesti päivittämään omaa terrorismilainsäädäntöään. Yhteistyötä kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen kanssa on jatkettu osallistumalla yhdistyksen Euroopan alueellisen koulutuskonferenssiin ja kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen vuosikonferenssiin.

5 Euroopan perustuslaki 3 Jäsenten valtuudet Tapausten käsittely Eurojust katsoo jäsenmaiden lainsäädännön harmonisoinnin ja Eurojustin valtuuksien vahvistamisen voivan merkittävästi parantaa EU:n vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen tehokkuutta rikosten torjunnassa. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto pyysi Eurojustilta raportin kansallisen jäsenen toimivaltaan liittyvistä asioista sekä liittämään raporttiin tarvittaessa parannusehdotuksensa. Jäsenten valtuudet ovat keskeinen kysymys Eurojustin tapausten käsittelemisen kannalta. Todettiin, että kaikilla jäsenillä tulisi olla tietyn perustason valtuudet, että yhteistyötä voitaisiin tehdä samalta pohjalta. Tarvittavien yhteisien perusvaltuuksien katsottiin olevan muun muassa oikeus keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen tekemiseen, keskinäinen oikeusavun antamiseen, keskitettynä viranomaisena toimimiseen ulkomaalaisille oikeusviranomaisille, keskinäisen avun, esitutkinta- ja syytetoimien vaiheista päättämiseen eikä vain niiden suosittelemiseen, valvotuista läpilaskuista päättämiseen ja niihin valtuuttamiseen kiireellisissä tapauksissa ja muista tutkinnallisista vaiheista (esimerkiksi telekuuntelu ja peitetoiminta) kiireellisissä tapauksissa päättämiseen. Eurojustin juttumäärä on lisääntynyt merkittävästi. Erityisesti monimutkaiset jutut ovat lisääntyneet. Juttumäärien kehitys Vuonna 2005 käsitellystä 588 rikoksesta suurin ryhmä oli huumausainerikokset (135 juttua). Eurojust piti ongelmallisena sitä, että eri maiden välillä oli huomattavia eroja Eurojustin tarjoamien palvelujen hyödyntämisessä. Eniten juttuja käsiteltiin Saksan pyynnöstä (99 kappaletta). Suomi on pyytänyt apua 15 kertaa. Eniten pyyntöjä esitettiin Espanjalle (136 kappaletta). Suomelle esitettiin 4 pyyntöä. Jäsenvaltiot järjestivät yhteistyökokouksia juttujen hoitamiseksi valtiosta riippuen Suomi järjesti 2. Vuosikertomuksessa kuvatuista 20 jutusta yksi käsittelee törkeää petosrikosta, joka oli tehty Suomessa ja jonka asianomistajat asuivat Hollannissa. Eurojustin avulla Suomessa pidetyn oikeudenkäynnin yhteydessä järjestettiin videokonferenssi asianomistajien kuulemiseksi Hollannissa. Menettely osoittautui tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Suhteet kansallisiin viranomaisiin

6 Eurojust pitää tärkeänä yhteydenpitoa kansallisiin viranomaisiin sen käsiteltäväksi tulevien juttujen määrän lisäämiseksi ja Eurojustin toiminnan tunnettavuuden lisäämiseksi. Eurojust on muun muassa järjestänyt seminaareja ja markkinointitilaisuuksia jäsenvaltioissa 4 Kolmannet maat Hallinto Eurojust lujitti suhteita EU:n ulkopuolisiin maihin kuten esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan tiivistämällä yhteistyötä terrorismin torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Neuvoston suostumuksella tehtiin viralliset yhteistyösopimukset Norjan, Islannin ja Romanian kanssa. Vuoden 2005 loppuun mennessä Eurojustin henkilöstösuunnitelman 87 avoimesta paikasta oli täytetty 70. Eurojustin vuoden 2005 budjetti oli 13 miljoonaa euroa, josta käytettiin 93 %.

7 V u o s i k e r t o m u s

8

9 S I S Ä L L Y S Alkusanat 4 1 Eurojustin rakenne ja kehitys 10 2 Oikeudellinen ympäristö ja kumppanit 14 3 Tapausten käsittely 28 4 Suhteet kansallisiin viranomaisiin 68 5 Kolmannet maat 72 6 Hallinto 76 7 Vuoden 2005 saavutukset tavoitteisiin nähden 86 8 Eurojustin vuoden 2006 tavoitteet 90 9 Visio Tiivistelmä ja päätelmät Liitteet 102

10 A L K U S A N A T Minulla on ilo esitellä Eurojustin vuoden 2005 vuosikertomus, joka on järjestyksessä Eurojustin neljäs. Vuosikertomus on laadittu Eurojust-päätöksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jossa puheenjohtajaa kehotetaan antamaan kollegion puolesta neuvostolle kirjallisesti vuosittain selvitys Eurojustin toiminnasta ja hallinnosta, myös talousarvion osalta. Vuoden 2004 vuosikertomuksessa esitin, että Eurojustin perustamisen ensimmäinen vaihe oli saatu päätökseen. Joulukuussa 2005 tuli täyteen Eurojustin kolmas toimintavuosi Haagissa. Voin luottavaisena todeta, että Eurojust on edistynyt monin tavoin tavoitteessaan saavuttaa vakiintunut asema arvostettuna organisaationa, joka avustaa kansallisia esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisia. Organisaation sisäiset edistysaskeleet liittyvät Eurojustin infrastruktuurin kehittämiseen ja jatkuvasti kasvavaan tapausten määrään. Ulkoiset edistysaskeleet liittyvät suhteiden vahvistamiseen Euroopan unionin organisaatioiden kanssa sekä kolmen EU:n ulkopuolisen maan kanssa solmittavien virallisten yhteistyösopimusten päätökseen saamiseen. Erityisen ilahduttavaa on todeta, että ydintoimintamme eli tapausten käsittely, on lisääntynyt edellisestä vuodesta. Vuonna 2005 kollegiolle toimitettujen tapausten määrä kasvoi yli 54 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna. Kasvuprosentti oli siis erittäin merkittävä. Tapausten määrän kasvu heijastaa kansallisten esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten vahvistunutta luottamusta Eurojustin kykyyn tuoda lisäarvoa viranomaisten työhön sekä EU:n jäsenvaltioiden lisääntynyttä halukkuutta toimia yhteistyössä Eurojustin ja muiden valtioiden kanssa kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Tapausten määrän kasvu vuonna 2005 jatkoi edellisten vuosien erittäin positiivista suuntausta. Vuonna 2004 tapausten määrä kasvoi 27 prosenttia ja vuonna 2003 määrä kasvoi 50 prosenttia edeltävään vuoteen nähden. Kahdenvälisten tapausten osuus toisin sanoen tapausten, joihin liittyy kaksi maata kasvoi vuonna 2005, mutta olisi harhaanjohtavaa väittää, että kyseiset tapaukset olisivat yksinkertaisia. Kahdenväliset tapaukset ovat usein monimutkaisia, ja yleensä tutkinta- ja syytetoimiin osallistuu muitakin maita. Oli myös ilo huomata, että Eurojustille toimitettujen vakavien tapausten määrä lisääntyi. Tämäkin jatkoi aiempien vuosien positiivista kehityssuuntaa. Määrättyihin tapauksiin liittyvien yhteistyö- ja koordinointikokousten määrä nousi 73 kokoukseen vuonna 2005 (52 kokousta vuonna 2004). Mielestäni tämä kasvu kuvaa paremmin Eurojustin käsittelemien tapausten monimutkaisuutta kuin kahden- ja monenvälisten tapausten määrän karkea vertailu. Tämän katsauksen tapausten käsittelyä koskevassa luvussa tarkastellaan lähemmin Eurojustille toimitettuja tapauksia ja asiantuntijakokouksia. Luvussa on myös esimerkkejä tapauksista, joissa Eurojust on ollut mukana avustamassa. 4

11 Eurojustille toimitettujen tapausten määrän kasvu selittyy epäilemättä vahvoilla yhteyksillä sekä luottamuksella, jotka ovat kehittyneet Eurojustin sekä kansallisten esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välille kuluneiden kolmen vuoden aikana. Lisäksi kymmenen uutta jäsenvaltiota, jotka liittyivät Euroopan unioniin toukokuussa 2004, ovat nyt edustettuina yksikössämme. Niiden työ on vaikuttanut merkittävästi Eurojustin toiminnan tehokkuuteen ja toimitettujen tapausten määrään. On merkittävää, että Eurojustille toimitettiin entistä useampia tapauksia kansainvälisten tutkintatoimien varhaisessa vaiheessa. Tällöin Eurojust voi auttaa säästämään voimavaroja ja tuoda todellista lisäarvoa kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. Nämä lisäykset ja parannukset ovat ilahduttavia, mutta tilanne ei silti ole vielä täysin tyydyttävä. Olen jo aiemmissa vuosikertomuksissa todennut ja olen yhä vahvasti sitä mieltä, että vaikka Eurojustille toimitettavien tapausten määrä on kasvanut, Eurojustille voitaisiin varmasti toimittaa nykyistä enemmän tapauksia. Kollegion mukaan Eurojustin valmiuksia käsitellä tapauksia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Monet kansalliset jäsenet työskentelevät yksin ilman avustajaa. Lisäksi useiden kansallisten jäsenten työtaakka on erittäin suuri. He avustavat omien maidensa viranomaisten lisäksi myös muiden jäsenmaiden viranomaisia tapauksissa, jotka liittyvät heidän omiin maihinsa. Eurojustin kehittyessä ja sen tapausten määrän kasvaessa on käynyt yhä selvemmäksi, että kaikilla yksin työskentelevillä kansallisilla jäsenillä ei ole kykyä eikä mahdollisuuksia tarjota täydellistä tapausten käsittelyyn liittyvää tukea omien maidensa viranomaisille tai muille kollegion jäsenille ja työskennellä samanaikaisesti pääasiallisessa roolissaan johtokuntana toimivan kollegion jäseninä. Jäsenmaiden oikeus- ja sisäministerien, valtakunnansyyttäjien ja vastaavien tahojen kannattaisikin tarkastella omien kansallisten jäsentensä tarpeita ja arvioida, tarvitseeko oma jäsen avustajaa tai nimitettyä kansallista asiantuntijaa tuekseen. Vuonna 2005 isännöityjen ja koko ajan kasvussa olevien tapauskohtaisten koordinointikokousten lisäksi Eurojust järjesti säännöllisesti asiantuntijakokouksia, joissa käsiteltiin merkittäviä tapausten käsittelyyn liittyviä aiheita, kuten vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia tutkinta- ja syytetoimia. Käsiteltävät aiheet koskivat terrorismia, ihmiskauppaa, huumeiden salakuljetusta, suhteita yhteystuomareihin, väärennösrikoksia ja rahanpesua sekä omaisuuden pidättämistä ja takavarikoimista. 5

12 Lontoossa heinäkuussa tehdyt hirvittävät terrori-iskut varmistivat, että terrorismi on myös jatkossa Eurojustin tärkeimpien asioiden listalla. Eurojust järjesti vuonna 2005 useita onnistuneita kokouksia EU:n jäsenvaltioiden terrorismin erikoistutkijoille ja syyttäjille Haagissa sekä muualla. Tähän työhön liittyy se merkittävä piirre, että Eurojust pitää entistä säännöllisemmin yhteyttä EU:n ulkopuolisissa maissa toimiviin terrorismin tutkijoihin ja syyttäjiin, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan tulevina kuukausina sekä vuosina. Vähintään yksi mahdollinen terrori-isku pystyttiin ehkäisemään Eurojustin järjestämän monikansallisen kokouksen ansiosta. Näiden asiantuntijakokousten lisäksi Eurojust järjesti toukokuuta Budapestissä alan toimijoiden vuotuisen seminaarin, jossa käsiteltiin eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyviä käytännön ongelmia sekä lokakuussa 2004 järjestetyn ensimmäisen asiantuntijakokouksen seurantaa. Eurojust on jatkuvasti kehittänyt yhteyksiään lukuisiin elimiin. Suhteet Europoliin ja sen uuteen johtajaan ovat koko ajan vahvistuneet. Europolin päätöksentekoprosessin rakenteeseen voitaisiin kuitenkin tehdä joitakin parannuksia, jotka Eurojustin mielestä tekisivät yhteistyöstä vieläkin hedelmällisemmän. Vaikka monia potentiaalisia tilaisuuksia on vielä hyödyntämättä, Eurojustin ja OLAFin suhteet paranivat merkittävästi vuonna Kuten kahdessa edeltävässä vuosikertomuksessa on mainittu, kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä tehneet tarvittavia muutoksia lainsäädäntöönsä Eurojust-päätöksen täytäntöön panemiseksi. Ikävä kyllä Kypros, Espanja ja Kreikka eivät ole vielä saattaneet Eurojust-päätöstä osaksi omaa lainsäädäntöään. Täytäntöönpanolle asetettu määräaika oli syyskuussa 2003, mutta toivon mukaan Eurojust-päätös pantaisiin täytäntöön vuoden 2006 kuluessa. Tehokkaaseen tapausten hallintaan liittyvä tietosuoja on edelleen erittäin tärkeää. Eurojustin tapausten hallintajärjestelmä on otettu täydellisesti käyttöön. Vuoden aikana saatiin asennettua sisäisen viestinnän kannalta keskeinen suojattu tietoverkko. Olemme myös saaneet päätökseen E- POC II -hankkeen. Sen tarkoituksena oli laatia toteutettavuustutkimus mahdollisista ratkaisuista, joiden avulla kansalliset jäsenet voisivat lähettää ja vastaanottaa turvallisesti viestejä sähköisessä muodossa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa. Järjestelmän varhainen ja tehokas käyttöönotto on ratkaiseva tekijä Eurojustin tulevan menestyksen kannalta. Toivomme, että saamme hyväksynnän työn jatkamiselle vuonna 2006 E-POC III -hankkeena aiemman työn pohjalta. 6

13 Eurojustin suhteet Euroopan unionin ulkopuolisiin valtioihin kehittyivät merkittävästi vuonna Norjan kanssa Oslossa allekirjoitettu sopimus oli Eurojustin ensimmäinen virallinen yhteistyösopimus EU:n ulkopuolisen valtion kanssa. Olemme erittäin iloisia siitä, että Norjan valtakunnansyyttäjänvirasto nimitti sopimuksen ehtojen mukaisesti Knut Kallerudin Eurojustissa toimivaksi Norjan yhteyssyyttäjäksi. 2. joulukuuta 2005 allekirjoitettiin lisäksi viralliset yhteistyösopimukset Romanian ja Islannin kanssa. Olemme varmoja siitä, että nämä sopimukset syventävät Eurojustin jo ennestään erinomaisia epävirallisia suhteita molempiin maihin, erityisesti Romaniaan. Eurojustin näkemyksen mukaan Romanian kanssa solmittu sopimus on luonnollinen askel kohti maan liittymistä Euroopan unioniin. Eurojust aloitti vuonna 2005 viralliset sopimusneuvottelut Yhdysvaltain ja Sveitsin kanssa. Olemme myös käyneet epävirallisia keskusteluja Venäjän federaation ja Ukrainan kanssa, ja suhteiden odotetaan kehittyvän edelleen positiivisesti seuraavan vuoden aikana. Eurojustin infrastruktuurin kehittyminen jatkui. Joulukuun 2005 loppuun mennessä organisaatio oli laajentunut niin, että siihen kuului kansallisia jäseniä 25 jäsenmaasta sekä heille nimitetyt sijaiset ja avustajat, hallinnollinen johtaja sekä 70 hallinnollista toimihenkilöä. Olemme edenneet hyvin, mutta paljon on vielä tekemistä. Aiomme edelleen kehittää infrastruktuuriamme ja valmiuksiamme avustaa kansallisia esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisia, jotta voisimme rakentaa imagoamme Euroopan unionissa sekä muissa maissa. Tarkoituksena on kehittää Eurojustin kykyä toimia eräänlaisena linkkinä EU:n ulkopuolisten maiden esitutkinnasta ja syyttämisestä vastaaville viranomaisille. Eurojust haluaa erityisesti kehittää valmiuksiaan tarjota alan toimijoille järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden oikeudellisiin näkökohtiin liittyvää lainopillista neuvontaa ja tukea sekä hyviin käytäntöihin liittyvää opastusta. Lisäksi Eurojust haluaa edelleen osallistua omalla panoksellaan Euroopan komission ja muiden elinten esityksiin EU:n alueen vapautta, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta koskevista tehokkaista laeista, menettelytavoista ja prosesseista. Joulukuussa 2005 Eurojust saavutti viimein pitkään odottamansa merkittävän tavoitteen, kun Alankomaiden viranomaiset vahvistivat Eurojustin asemapaikan ja statuksen Haagissa. Saimme päätökseen Alankomaiden ulkoasiainministeriön kanssa käydyt pitkähköt neuvottelut asemapaikkasopimuksemme ehdoista ja erikseen Alankomaiden hallituksen kiinteistöviraston (Rijksgebouwendienst) kanssa käydyt neuvottelut, jotka koskivat Haagissa sijaitsevien toimitilojemme vuokrasopimusta vuoteen 2012 saakka. 7

14 Kolmivuotinen toimikauteni kollegion puheenjohtajana kului nopeasti ja päättyi vuoden puolivälissä. Toimikausi osoittautui erittäin haastavaksi ja miellyttäväksi, joten päätin tarjoutua ehdokkaaksi myös toiselle kaudelle. Minulla oli suuri ilo ja kunnia tulla kollegoideni valitsemaksi toiselle toimikaudelle. Vuonna 2005 Eurojustin jätti kolme kansallista jäsentä. Jouduimme ikäväksemme hyvästelemään Slovenian kansallisen jäsenen Barbara Brezigarin, Kreikan kansallisen jäsenen Stavroula Koutoulakoun ja Puolan kansallisen jäsenen Jerzy Iwanickin. Haluan kiittää heitä kaikkia heidän merkittävästä työpanoksestaan Eurojustin kehittämisessä ja laajentamisessa. Stavroula palasi Ateenaan johtavaksi syyttäjäksi. Jerzy on palannut Puolan oikeusministeriöön, jossa hän voi toivon mukaan hyödyntää täydellisesti Eurojustista saamaansa kokemusta. Olemme erittäin iloisia siitä, että Barbara nimitettiin Slovenian valtakunnansyyttäjäksi. Toivotamme kaikille kolmelle kaikkea hyvää uusissa tehtävissä ja toivotamme tervetulleiksi heidän tilalleen kollegioon tulleet uudet jäsenet Malči Gabrijelčičin Sloveniasta, Lampros Patsavellasin Kreikasta ja Mariusz Skowrońskin Puolasta. Donatella Frendo Dimech ylennettiin vuonna 2005 kansallisen jäsenen sijaisesta Maltan kansalliseksi jäseneksi. Näin voitiin varmistaa, että Maltalla on säännöllinen edustus kollegion kokouksissa. Olisin kiitollinen, jos tämä vuosikertomus toimitettaisiin kaikkien niiden esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien luettavaksi, jotka osallistuvat vakavan rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan tai vastaavat siitä. MICHAEL G. KENNEDY [valokuva] Kollegion puheenjohtaja Tammikuu

15 9

16 1 E U R O J U S T I N R A K E N N E J A K E H I T Y S Esittely Eurojustin kollegioon kuuluu 25 kunkin jäsenvaltion lähettämää kansallista jäsentä, jotka ovat syyttäjiä, tuomareita tai vastaavaa toimivaltaa käyttäviä poliiseja. Useat jäsenvaltiot ovat nimittäneet kansalliselle jäsenelleen sijaisen ja/tai avustajan. Vuonna 2005 Haagissa työskenteli 15 sijaista ja/tai avustajaa kansallisten jäsenten kanssa, kun taas neljä jäsenvaltiota on nimennyt sijaisen ja/tai avustajan, jotka työskentelevät kotimaastaan käsin. Haagin ulkopuolella työskentelevät sijaiset ja/tai avustajat käyvät Eurojustissa, kun heidän on toimittava kansallisten jäsentensä sijaisina tai muiden tehtävien niin vaatiessa. Kansallisten jäsenten työmäärä on kasvanut siinä määrin, että useat jäsenet ovat pyytäneet saada toisen avustajan tai nimitetyn kansallisen asiantuntijan. Kollegion työtä tukevat hallinnollinen johtaja ja hänen alaisuudessaan työskentelevät hallinnolliset toimihenkilöt. Henkilöstörakenne ja henkilöstön vastuualueet on kuvattu tämän vuosikertomuksen luvussa 6. Eurojustin uusi työskentelyrakenne Yksi Eurojustin tavoitteista vuodelle 2005 oli laatia ja ottaa käyttöön uusi 21 työryhmästä koostuva työskentelyrakenne, jonka tarkoituksena on pyrkiä hyödyntämään Euroopan unionin laajenemisesta aiheutuneita etuja mahdollisimman paljon. Eurojustissa sovittiin myös näiden järjestelyjen tehokkuuden tarkistamisesta sopivan jakson kuluttua. Työryhmärakenne otettiin käyttöön vuoden 2005 alkupuoliskolla. Se toimi käytännössä varsin hyvin, paljon paremmin kuin aiemmat järjestelyt, koska uudessa rakenteessa kollegion jäsenet pystyvät tekemään määrättyihin aiheisiin ja ongelmiin liittyvää yhteistyötä pienissä ryhmissä, joita hallintoon kuuluvat jäsenet tarvittaessa avustavat. Joillekin kansallisille jäsenille aiheutui työryhmien määrän kasvusta se ongelma, että he joutuivat osallistumaan useisiin kokouksiin viikoittain. Asiasta keskusteltiin lokakuun suunnittelukokouksessa ja sovittiin, että työryhmien määrä supistetaan neljääntoista. Joitakin työryhmiä yhdistellään, jotta tehtävät ja kokoukset eivät menisi päällekkäin. Osa pienemmistä työryhmistä päätettiin kuitenkin säilyttää, jotta voitaisiin edelleenkin panostaa tärkeiden kumppanuuksien kehittämiseen, esimerkiksi EJN:n ja OLAFin kanssa. Kollegio keskusteli uudesta työryhmärakenteesta joulukuussa ja hyväksyi sen. Tällä halutaan varmistaa työryhmien vahvuus ja hyödyntää kollegiossa olevaa henkilökohtaista kokemusta sekä myös säilyttää jäsenyyden 10

17 jatkuvuuden tuomat edut. Kansalliset jäsenet jaetaan uusiin työryhmiin arviolta vuoden 2006 alussa. Entinen työryhmärakenne jatkaa toimintaansa siihen asti. Tietosuoja, E-POC -hanke ja Eurojustin tapausten hallintajärjestelmä (Case Management System, CMS) Neuvosto vahvisti 24. helmikuuta 2005 Eurojustin tietosuojasäännöt, joiden mukaan Eurojust sitoutuu luomaan automaattisen tapausten hallintajärjestelmän (CMS). Kansallisten jäsenten tulee käyttää tapausten hallintajärjestelmää käsitellessään tapauksiin liittyviä toimenpiteitä. Järjestelmä sisältää myös Eurojust-päätöksessä määritetyt tilapäiset työtiedostot ja rekisterin. Tietosuojasääntöjen ja E-POC -hankkeen samanaikainen kehittäminen on osoittautunut hyödylliseksi ratkaisuksi, jonka avulla Eurojust on pystynyt varmistamaan sääntöjen yhteensopivuuden ja tapausten hallintajärjestelmän teknisten vaatimusten toteuttamisen. Vuonna 2005 käynnistetty E-POC-II -hanke seurasi vuoden 2004 E-POC -hanketta, jonka aikana valmistui Eurojustin tapausten hallintajärjestelmän ensimmäinen prototyyppi. Eurojustista tuli tämän EU:n AGIS-ohjelmasta rahoittaman hankkeen täysjäsen. Hankkeessa ovat mukana myös Italian, Ranskan, Slovenian ja Romanian oikeusministeriöt. Projektin tuloksena valmistui kaksi uudempaa versiota tapausten hallintajärjestelmästä, jota kansalliset jäsenet ja toimihenkilöt käyttävät työkaluna tapauksia käsitellessään. Heinäkuussa valmistunut ensimmäinen versio keskittyi Eurojustin tietosuojasäännösten monien vaatimusten toteuttamiseen ja automatisoimiseen. Tapausten hallintajärjestelmän sisältämiä ominaisuuksia olivat tietojen kohteen oikeuksien hallinta, arkaluonteisten tietojen rekisteröintimenettely, henkilötietojen käsittely rekisterissä, automaattiset ilmoitukset ja lokitiedostojen tarkastelumahdollisuus tietosuojavaltuutetulle sekä tietojen aikarajoitusten seuranta. Marraskuussa voimaan tullut toinen versio sisältää uusia ominaisuuksia, jotka tukevat terrorismin sekä huumausaine- ja ihmiskaupan tutkintaa. Toinen versio myös tukee Eurojustin eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyviä vastuita, eri tapausten välisten linkkien kehittyneitä tunnistusmekanismeja ja kehittyneitä tilastollisia raportteja. Uuteen versioon sisältyy lisäksi toteutettavuustutkimus, jonka avulla voidaan varmistaa turvallinen tiedonvälitys Eurojustin ja kansallisten viranomaisten välillä. 11

18 Projektin päätteeksi pidettiin joulukuussa Roomassa tiedotustilaisuus, jossa 25 jäsenmaan kutsuvieraille esiteltiin, mitä etua on yhtenäisestä tiedonvälityskäytännöstä kansallisten jäsenten ja heidän omien maidensa kansallisten viranomaisten välillä. Tietosuojavaltuutetun lokakuussa 2005 tekemät koetarkastukset ja Eurojustin yhteisen valvontaviranomaisen (JSB) marraskuussa tekemä ensimmäinen tarkastus osoittivat, miten tärkeää tapausten hallintajärjestelmän laajamittainen käyttö on, jotta voidaan varmistaa tietosuojasäännösten noudattaminen ja hyödyntää täydellisesti järjestelmän ominaisuuksia. 12

19 13

20 2 O I K E U D E L L I N E N Y M P Ä R I S T Ö J A K U M P P A N I T Esittely Eurojustin rooli jäsenmaiden kansallisten tutkijoiden ja syyttäjien välisen rajat ylittävän yhteistyön sekä koordinoinnin tukijana ja mahdollistajana tekee yksiköstä tärkeän toimijan EU: n alueen vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistajana. Yksiköltä pyydetään nykyisin usein konsultointia tai sitä pyydetään mukaan kokouksiin kertomaan näkemyksistään asioissa, joissa Eurojustin asiantuntemuksesta on hyötyä (tuomiovaltakiistat, järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien puitepäätösten luonnokset, eurooppalaisen pidätysmääräyksen arviointi, yhteinen tutkintaryhmäverkosto, taistelu terrorismia vastaan jne.). Jotkin tahot lähettävät Eurojustille kutsuja säännöllisesti, esimerkiksi neuvosto, Euroopan parlamentti, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan monialainen työryhmä MDG (Multidisciplinary Group on Organised Crime) sekä Euroopan poliisipäälliköiden toimintatyöryhmä (European Police Chiefs Task Force). Näin Eurojustille tarjoutuu erinomainen tilaisuus esitellä näkemyksiään käytännön kokemuksensa pohjalta sekä saada tietoja eurooppalaisia toimielimiä kulloinkin askarruttavista ongelmista. Tietojen jakaminen on tavoitteena myös kokouksissa, joita järjestetään Eurojustin toimitiloissa joka toinen kuukausi neuvoston sihteeristön ja komission edustajien kanssa. Syyskuusta 2005 lähtien näiden kokousten kutsut on laajennettu koskemaan myös kulloinkin vuorossa olevan EU: n puheenjohtajamaan ja kahden seuraavan puheenjohtajamaan edustajia. Näin voidaan turvata hyödyllisten kontaktien sekä tiedonvälityksen jatkuvuus. Vuoden 2005 alussa käyttöön otettu Eurojustin uusi työryhmärakenne on helpottanut yhteyksien luomista eurooppalaisiin virastoihin ja toimielimiin sekä vahvistanut niiden sekä Eurojustin suhteita. Eurojustilla oli 19. lokakuuta ilo toivottaa tervetulleeksi vapaudesta, turvallisuudesta ja oikeudesta vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Franco Frattini. Olimme erittäin kiitollisia hänen tarjouksestaan vahvistaa Eurojustin ja komission välistä yhteistyötä. Bryssel-työryhmä vastaa monien edellä lueteltujen toimintojen koordinoinnista ja organisoinnista. Eurojust-päätöksen täytäntöönpano Eurojust on saavuttanut EU:n vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevissa asioissa tärkeän toimijan aseman, joka on tunnustettu useissa eurooppalaisissa sanomalehdissä ja asiakirjoissa, kuten Haagin ohjelmassa. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan aina saata Brysselissä tehtyjä päätöksiä osaksi kansallisia lainsäädäntöjään kohtuullisessa ajassa. Viiveet ja päätösten pienin mahdollinen täytäntöönpanoaste ovat huolenaiheita Eurojustille ja vaikuttavat yksikön päivittäiseen työhön. 14

21 On kuitenkin ilahduttavaa, että Luxemburg ja Italia ovat saattaneet Eurojust-päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään ja Maltalla on säännöllinen edustus kollegiossa. Toivottavasti Eurojustpäätös saatetaan mahdollisimman pian osaksi lainsäädäntöä myös Kyproksessa, Kreikassa ja Espanjassa. Vuosikertomuksessa 2004 painotettiin, että jos päätöstä ei ole saatettu osaksi jonkin maan lainsäädäntöä, tämä voi estää kyseisen maan kansallista jäsentä työskentelemästä kansallisten viranomaisten kanssa mahdollisimman tehokkaasti, mikä puolestaan rajoittaa koko yksikön toimintaa. Valitettavasti joidenkin maiden viranomaiset eivät ole tukeneet omia kansallisia jäseniään riittävästi pysyvän asemapaikan perustamisessa Haagiin. Esimerkiksi Liettuan ja Puolan kansalliset jäsenet ovat asuneet hotelleissa 1. toukokuuta 2004 lähtien. Työ ei kuitenkaan pääty vielä Eurojust-päätöksen saattamiseen osaksi eri maiden kansallista lainsäädäntöä. Huomioon on otettava myös kullekin kansalliselle jäsenelle myönnettävien valtuuksien laajuus (katso kohtaa Jäsenten valtuudet jäljempänä). Eurojust-päätös voidaan saattaa osaksi lainsäädäntöä perustasolla, jolloin kansallisella jäsenellä on valtuudet avustaa keskinäistä oikeusapua koskevissa pyynnöissä ja koordinoida tutkimuksia. Päätöksen nojalla voidaan myös myöntää hätätapauksissa lisävaltuuksia, esimerkiksi valvottujen läpilaskujen tai peitetoiminnan tukemiseksi. On selvää, että Eurojustin yleinen vahvuus perustuu läheisesti siihen, millaisia valtuuksia kansalliset jäsenet saavat kotimaistaan. On myös syytä painottaa sellaisten kansallisten yhteyselinten nimittämisen tärkeyttä, jotka ovat oman maansa hierarkiassa riittävän kokoisia ja toimivaltaisia, jotta monitahoisia tapauksia voitaisiin käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Kasvun on jatkuttava iältään vielä nuoressa yksikössä, kunnes on selvää, että jokainen kansallinen yhteysviranomainen pystyy työskentelemään parhaalla mahdollisella tavalla kunkin maan rikollisuuden torjunnassa. Kussakin jäsenvaltiossa toimivien kansallisten yhteyshenkilöiden tai avustajien nimittäminen helpottaisi kovasti Eurojustin yhteistyötä kunkin maan tuomareiden ja syyttäjien kanssa. Se myös parantaisi kansallisten jäsenten välistä koordinointia. Oikeus- ja sisäasioihin liittyvien keskeisten säädösten täytäntöönpano Eurojust on aiemmissa vuosikertomuksissa painottanut oikeudellisten säädösten nopeaa ja tehokasta täytäntöönpanoa rikosasioihin liittyvän oikeudellisen yhteistyön tehostamiseksi. Jos säädöksiä ei panna täytäntöön ollenkaan tai ne pannaan täytäntöön vain osittain, erot jäsenvaltioiden välillä kasvavat. Tämä voi aiheuttaa kansallisten jäsenten työskentelyssä erilaisia hankaluuksia ja riskejä, jotka heikentävät jäsenten kykyä koordinoida toimintoja tehokkaasti. 15

22 Kun tarkastellaan täytäntöönpanon nykytilannetta jäsenmaissa, käy ilmi, että kaikkia tärkeitä säädöksiä ei ole pantu kokonaan täytäntöön kaikissa jäsenmaissa alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Monia säädöksiä ei ole pantu täytäntöön määräajassa, joka annettiin Eurooppaneuvoston päätöslauselmassa Madridin pommi-iskujen jälkeen. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä: Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä 13. kesäkuuta 2002 tehty puitepäätös, Eurooppaneuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä kesäkuu 2004: SAKSA ja KYPROS eivät pysty soveltamaan eurooppalaista pidätysmääräystä omiin kansalaisiinsa. Yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta 13. kesäkuuta 2002 tehty puitepäätös, Eurooppaneuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä kesäkuu 2004: KREIKKA, ITALIA ja LUXEMBURG eivät ole panneet puitepäätöstä täytäntöön. Terrorismin torjunnasta 13. kesäkuuta 2002 tehty puitepäätös, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä kesäkuu 2004: LIETTUA ja KYPROS eivät ole panneet puitepäätöstä täytäntöön. Rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta 26. kesäkuuta 2001 tehty puitepäätös, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä kesäkuu 2004: KREIKKA ja LUXEMBURG eivät ole panneet puitepäätöstä täytäntöön. Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29. toukokuuta 2000 tehty yleissopimus, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä joulukuu 2004: TŠEKIN TASAVALTA, KREIKKA, IRLANTI, ITALIA, LUXEMBURG, MALTA ja SLOVAKIAN TASAVALTA eivät ole panneet yleissopimusta täytäntöön. Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 16. lokakuuta 2001 tehty yleissopimuksen pöytäkirja, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä joulukuu 2004: 16

23 VIRO, KREIKKA, IRLANTI, ITALIA, LUXEMBURG, MALTA, PORTUGALI ja SLOVAKIAN TASAVALTA eivät ole vahvistaneet pöytäkirjan täytäntöönpanoa. Omaisuuden tai todisteiden jäädyttämistä koskevien määräysten täytäntöönpanosta 22. heinäkuuta 2003 tehty puitepäätös, alkuperäinen täytäntöönpanon määräpäivä elokuu 2005, Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa annettu täytäntöönpanon määräpäivä joulukuu 2004: BELGIA, TŠEKIN TASAVALTA, SAKSA, VIRO, ESPANJA, KREIKKA, IRLANTI, ITALIA, LATVIA, LIETTUA, LUXEMBURG, MALTA, PORTUGALI, SLOVENIA ja YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA eivät ole panneet puitepäätöstä täytäntöön. Euroopan oikeudellinen verkosto (European Judicial Network, EJN) ja yhteystuomarit (Liaison Magistrates, LM) Kollegio perusti Euroopan oikeudellisen verkoston ja yhteystuomarien työryhmän (EJN-LM -työryhmän) vuonna 2004 pidetyn Eurojustin suunnittelutapahtuman jälkeen. Tavoitteet vuodelle 2005 Vuosi 2005 oli työryhmän ensimmäinen työskentelyvuosi. Työryhmän tavoitteina oli 1) perustaa asianmukainen yhteisöllinen linkki ja ennen kaikkea viestintäkanava EJN:n sihteeristön ja jäsenten sekä yhteystuomarien ja toisaalta Eurojustin kollegion välille, 2) tunnistaa käytännön toimenpiteet, joilla EJN:n, yhteystuomarien ja Eurojustin välistä yhteistyötä voidaan parantaa niiden toiminnan tehostamiseksi sekä päällekkäisten töiden ja tapausten käsittelyn välttämiseksi ja 3) saada EJN:n jäsenten, yhteystuomareiden ja Eurojustin työskentely täydentämään tehokkaasti toisiaan. Saavutukset vuonna 2005 EJN-LM -työryhmä kokoontui vuonna 2005 kahdeksan kertaa toteuttamaan näitä tavoitteita ja saavutti kolme tärkeää päämäärää. Työryhmä on osallistunut säännöllisesti EJN:n kokouksiin. Erityisesti kannattaa mainita EJN:n kaksi täysistuntoa, jotka pidettiin Luxemburgissa (kesäkuussa) ja Edinburghissa (joulukuussa). Tilaisuuksissa syvennettiin Eurojustin ja EJN:n välistä suhdetta ja pystyttiin 17

24 antamaan lopullisia tietoja siitä, miten Eurojustin operatiiviset ja hallinnolliset toiminnot ovat edenneet. Työryhmästä on tullut pysyvä linkki EJN:n, sen sihteeristön ja Eurojustin kollegion välille. EJN-LM -työryhmä järjesti 14. marraskuuta 2005 Eurojustin toimitiloissa kokouksen EU:n jäsenvaltioiden kaikille yhteystuomareille. Kokoukseen osallistuivat myös EJN:n edustajat troikan jäsenvaltioista. Kokous oli maaliskuussa 2002 Brysselissä ja heinäkuussa 2004 Haagissa pidettyjen aiempien tapaamisten seurantakokous. Kokoukseen osallistuvilla oli mahdollisuus kertoa yhteistyökokemuksistaan kahdenvälisellä tasolla ja Eurojustkokemuksista monenvälisellä tasolla, erityisesti EU:n laajenemisen jälkeen vuonna Kokouksessa annettiin yhteystuomareille ajantasaista tietoa Eurojustin toiminnoista ja keskusteltiin myös rajat ylittäviin tutkimuksiin ja syytetoimiin liittyvistä asioista. Erityistä huomiota kiinnitettiin kunkin tahon roolien ja strategioiden arviointiin, jotta voitaisiin parantaa kansallisille viranomaisille tarjottavaa tukea kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tähtäävien toimenpiteiden koordinoinnissa. Kokoukseen osallistui 18 EU:n 21 yhteystuomarista, Eurojustissa toimiva Norjan yhteyssyyttäjä sekä kolme ranskalaista yhteystuomaria ja yksi espanjalainen yhteystuomari, joiden toimipaikka on EU:n ulkopuolella (Kanadassa, Venäjän federaatiossa ja Marokossa). Työryhmän kolmas tehtävä vuonna 2005 oli EJN:n ja Eurojustin yhteinen markkinointiesite, jolla on kaksi tarkoitusta. Yhteinen esite on ensimmäisessä vaiheessa kohdistettu erityisesti alan toimijoille. Se sisältää perustietoja EJN:n ja Eurojustin tehtävistä sekä osaamisalueista. Esite on ladattavissa EJN:n ja Eurojustin verkkosivustoista. Tulevaisuudessa esitteeseen lisätään Europolin ja OLAFin lyhyt esittely. EJN:ää koskevan version luonnos on laadittu kevään 2005 lopulla ja kollegio vahvisti lopullisen Eurojust-version joulukuussa Lopullinen yhteinen versio otetaan käyttöön vuoden 2006 alkupuolella. EJN ja Eurojust ovat lisänneet verkkosivustoihinsa toistensa linkit sekä linkit Europoliin ja OLAFiin. Europol Eurojustin Europol-työryhmä teki vuonna 2005 yhteistyötä Europolin kanssa organisaatioiden vuonna 2004 allekirjoittaman sopimuksen täytäntöön panemiseksi. Organisaatiot perustivat yhteisen valmistelukomitean, joka kokoontui useita kertoja käsittelemään yleisiä yhteistyöhön liittyviä aiheita. Lisäksi Europolin johtaja ja Eurojustin kollegion puheenjohtaja tapasivat säännöllisesti vuoden 2005 aikana. 18

25 Tiedonvaihto organisaatioiden välillä on lisääntynyt erikseen määriteltyjen yhteysviranomaisten kautta. Parhaillaan ollaan kehittämässä suojattua tietoteknistä järjestelmää, joka mahdollistaa tiedonvälityksen näiden kahden toimielimen välillä. Työ ei ole valitettavasti edennyt toivotussa aikataulussa, mutta molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun päästäneen vuoden 2006 alkupuoliskolla. Europolin näkökulmasta tiedonvälitys Eurojustin kanssa kehittyi seuraavasti: Europolin Eurojustille lähettämät pyynnöt: 0 1 Europolin Eurojustilta saamat vastaukset: 0 1 Europolin Eurojustilta saamat pyynnöt: 8 64 Europolin Eurojustille lähettämät vastaukset: 4 52 Yhteensä: Organisaatioiden välisestä yhteistyöstä tehtiin vuonna 2005 yhteinen arviointiraportti. Raportissa suositeltiin muun muassa, että Eurojust kannustaisi jäsenmaita harkitsemaan, pitäisikö Eurojustin kansalliset jäsenet kutsua osallistumaan analyysitietokantaan. Raportissa kehotetaan myös pohtimaan, miten organisaatiot voisivat osallistua toistensa suunnittelutoimintoihin. Eurojust ja Europol tekevät yhteistyötä yhteisiä tutkintaryhmiä (Joint Investigation Teams, JIT) koskevassa projektissa. Ensimmäisessä vaiheessa, joka on lähes päätöksessä, on laadittu jäsenvaltioiden yhteisiä tutkintaryhmiä koskevan lainsäädännön opasta. Marraskuussa 2005 Eurojust ja Europol isännöivät yhdessä 25 jäsenvaltion nimittämille JIT:n asiantuntijoille järjestettyä kokousta, johon osallistui yli 90 henkeä. Eurojust ja Europol ovat osallistuneet useisiin toistensa isännöimiin asiantuntijakokouksiin ja operatiivisiin kokouksiin ja pitäneet niissä esityksiä. Eurojust ja Europol ovat myös tehneet yhteistyötä useissa käynnissä olevissa tapauksissa, jotka koskevat muun muassa terrorismia, huumeiden salakuljetusta, ihmiskauppaa, lapsipornoa, valuuttaväärennöksiä ja petoksia. Vuonna 2005 Eurojust oli mukana koordinoimassa tapauksia, jotka liittyivät Europolin seitsemästätoista analyysitietokannasta kahdeksaan. Europolin oikeusperusta ei kuitenkaan salli Eurojustin ja Europolin yhteistyötä toivotussa laajuudessa. Yhteistyön tiivistäminen on molempien osapuolten etu, jotta vakavaa rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta voitaisiin torjua entistä tehokkaammin. Toivottavasti yhteistyön tiivistämisen esteet voidaan pian poistaa. 19

26 Yhteiset tutkintaryhmät (Joint Investigation Teams, JIT) ja marraskuun seminaari Yhteisistä tutkintaryhmistä 13. kesäkuuta 2002 tehtyä puitepäätöstä ei ole pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. EU:n puheenjohtajamaana toiminut Luxemburg teki huhtikuussa 2005 aloitteen kansallisten asiantuntijoiden nimittämisestä yhteisten tutkintaryhmien asiantuntijaverkostoon, mikä kannustaisi ryhmien käyttöön. Tämän jälkeen heinäkuussa 2005 sovittiin JIT-asiantuntijoiden epävirallisen verkoston perustamisesta. Verkoston rakenteen tulisi olla mahdollisimman vähän byrokraattinen, jotta se pystyisi kokoontumaan kokonaisuudessaan tai pienempinä ryhminä, ja myös kokouksia tulisi järjestää, kenties Eurojustin tai Europolin tiloissa. JIT:n verkoston on sopimuksen mukaan määrä tarjota apuaan seuraavissa asioissa: a) yhteisten tutkintaryhmien niukan käytön syiden selvittäminen (alan toimijoiden tietämyksen puute, resurssiongelmat, oikeudelliset hankaluudet, byrokraattiset esteet yms.), b) yhteisten tutkintaryhmien perustamiseen ja toimintaan liittyviä käytännön kysymyksiä koskevien tärkeiden tietojen vaihtaminen eri maissa, c) parhaiden käytäntöjen jakaminen ja d) yhteistyö muiden kansallisten asiantuntijoiden ja organisaatioiden kanssa. Kaikki jäsenvaltiot ovat nimittäneet omat JIT-asiantuntijansa, samoin OLAF, Europol ja Eurojust. Marraskuun seminaari Eurojust ja Europol järjestivät marraskuuta Eurojustin toimitiloissa ensimmäisen yhteisten tutkintaryhmien kansallisten asiantuntijoiden verkoston kokouksen, johon osallistui asiantuntijoita 22 jäsenmaasta, OLAFista, Eurojustista ja Europolista sekä edustajia komissiosta ja neuvoston sihteeristöstä. Kokouksessa pidettiin useita esityksiä ja käytiin keskusteluja, erityisesti työryhmissä, joissa osallistujat tarkastelivat asiantuntijaverkoston sekä eri asiantuntijoiden tehtäviä ja tavoitteita, kansainvälisten elinten, kuten Eurojustin, Europolin ja OLAFin vuorovaikutusta sekä verkoston rakennetta, työskentelytapoja ja työkaluja. Espanjan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden asiantuntijat pitivät kokouksen yhteydessä erittäin mielenkiintoiset esitykset puitepäätöksen pohjalta muodostetuista nykyisistä 20

27 yhteisistä tutkintaryhmistä. Selostetut tapaukset liittyivät laittomaan huumausainekauppaan ja kansainväliseen terrorismiin. Asiantuntijat antoivat yleiskatsauksen käytännön tilanteesta ja havaituista ongelmista painottamalla joitakin näkökohtia, jotka heidän kokemustensa mukaan tulisi ottaa huomioon yhteisiä tutkintaryhmiä perustettaessa. Esittelijät nostivat esille muun muassa kaikki yksityiskohdat huomioon ottavien alustavien neuvottelujen tärkeyden, tutkimusten huolellisen valikoinnin tarpeen sekä kielelliset ja muut käytännön ongelmat, jotka koskevat yhteisten tutkintaryhmien toimintaan osallistuvia oikeusviranomaisia. Lisäksi Europolin ja Eurojustin oikeudelliset palvelut raportoivat edistymisestään kaikissa jäsenmaissa yhteisiin tutkintaryhmiin sovellettavan kansallisen lainsäädännön oppaan laatimisessa. Osallistujat sopivat kokouksessa useista päätelmistä, jotka koskivat pääasiassa eri osallistujien tehtäviä ja tavoitteita. Päätelmät ja työryhmien työn tulokset on esitelty 2. joulukuuta 2005 julkaistussa neuvoston asiakirjassa 15277/05. Osallistujilta saatu palaute oli erittäin positiivista. Osallistujat sopivat tulevien kokousten järjestämisestä ad hoc -pohjalta ja ilmaisivat toiveensa siitä, että kokouksissa keskityttäisiin myös jatkossa käytännön asioihin. Europol on suostunut isännöimään seuraavaa kokousta, joka järjestetään samalta pohjalta ja yhteistyössä Eurojustin kanssa. Suhteet OLAFiin (Euroopan petostentorjuntavirasto, European Anti-Fraud Office, OLAF) Eurojustin ja OLAFin suhteet kehittyivät merkittävästi vuonna OLAF-työryhmä, johon kuuluu neljä kollegion jäsentä, aloitti toimintansa tammikuussa Perustamisensa jälkeen työryhmä ja OLAFin syyttäjäyksikkö ovat tavanneet joka toinen kuukausi. Kokouksissa Eurojust on saanut tapausyhteenvedot yhdestätoista OLAFin tapauksesta. Ranskan, Saksan, Espanjan, Italian ja Irlannin OLAFin tapausten tärkeimpien maiden kansalliset jäsenet raportoivat näiden tutkimusten edistymisestä kollegiolle. Seitsemässä tapauksessa kansalliset jäsenet kuitenkin raportoivat, että OLAF ei toimittanut tapauksia Eurojustille riittävän varhain, jotta Eurojust olisi voinut tuoda niihin lisäarvoa. 21

28 Useita tärkeitä vaiheita, joita ehdotettiin vuonna 2003 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpano-ohjeissa, on saavutettu: Tapausten siirto OLAFista Eurojustille on juuri alkanut. Lokakuussa 2005 toteutui ensimmäinen keskinäinen vierailu, kun neljä kansallista jäsentä kävi OLAFissa kaksipäiväisellä vierailulla. Vierailuun sisältyi kokouksia ja kokemusten vaihtoa OLAFin kolmen osaston muun muassa tutkinta- ja operaatio-osaston virkamiesten kanssa sekä osallistuminen tapausten käsittelyyn liittyvään johtokunnan kokoukseen. Vierailu tarjosi tilaisuuden parantaa OLAFin Eurojust-tuntemusta ja myös vahvistaa molemminpuolista luottamusta. Yhteinen osallistuminen konferensseihin ja seminaareihin on lisääntynyt. Eurojust oli mukana johtamassa OLAFin marraskuussa 2005 järjestämää petossyyttäjien kolmannen EUkonferenssin istuntoa. OLAF oli puolestaan kutsuttu Eurojustin marraskuussa 2005 järjestämään asiantuntijakokoukseen, jossa käsiteltiin rahanpesua. Eurojust ja OLAF laativat yhdessä markkinointimateriaalia ja ovat lisänneet toistensa linkit omille Internet-sivuilleen. Eurojust isännöi vuoden aikana kahta tärkeää OLAFiin liittyvää vierailua. Huhtikuussa komission varapuheenjohtaja ja komissaari Siim Kallas kävi vierailulla, joka osoittautui hedelmälliseksi molemmille organisaatioille. Joulukuussa 2005 OLAFin johtaja Franz-Hermann Brüner vieraili Eurojustissa ja tapasi kollegion puheenjohtajan sekä OLAF-työryhmän. Vierailun aikana sovittiin tulevista tavoitteista, muun muassa virallisen yhteistyösopimuksen etenemisestä. Tapaamisen yhteydessä OLAFin syyttäjäyksikölle luovutettiin yleiskatsaus Eurojustin kansallisten jäsenten kanssa vaihdettujen OLAFin tapausten etenemisestä. OLAF-työryhmä aikoo suunnitelmien mukaan raportoida kollegiolle tapausten etenemisestä maaliskuuhun 2006 mennessä. Neuvoston Eurojustin vuosikertomusta 2004 koskevissa päätelmissä Eurojustia ja komissiota (OLAF) kehotettiin tutkimaan oikeudellisia edellytyksiä, jotka sallisivat nopeat järjestelyt henkilötietojen vaihtamiseksi. Molemmat organisaatiot pyrkivät noudattamaan kehotusta mahdollisimman pian. Toiveissa on, että neuvottelut virallisen sopimuksen solmimiseksi alkavat vuoden 2006 alussa. Vaikka Eurojustin ja OLAFin suhteet ovat parantuneet merkittävästi vuonna 2005, tehtävää on vielä paljon, että organisaatiot pystyvät tekemään tehokkaasti yhteistyötä ja hyödyntämään keskinäisiä vahvuuksiaan, osaamistaan ja kokemuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. 22

29 EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori Gijs de Vries, joka toimii EU:n virallisena korkean tason yhteyshenkilönä suhteissa kolmansiin maihin ja joka raportoi suoraan neuvostolle, on vaikuttanut merkittävästi terrorismin torjunnassa toimivien tahojen työskentelyn koordinointiin. Gijs de Vries vieraili Eurojustissa 10. marraskuuta 2005 puhumassa kollegiolle. Terrorismityöryhmällä oli tuolloin tilaisuus esittää yleiskatsaus toiminnastaan. Työryhmä selvitti myös neuvoston 19. joulukuuta 2002 antamaan päätökseen ja neuvoston uuteen 20. syyskuuta 2005 antamaan päätökseen liittyvää tilannetta. Gijs de Vries vakuutti olevansa sitoutunut tukemaan Eurojustia poliittisella tasolla avustamalla terrorismin torjuntaan liittyvien erilaisten lakialoitteiden muokkaamisessa ja kehottamalla järjestelmällisesti asiaan liittyviä jäsenvaltioita päivittämään omaa terrorismilainsäädäntöään. Tämä yhteinen pyrkimys tuonee mukanaan yhä suurempaa menestystä ja kuten vilpittömästi toivomme sen avulla pystytään asteittain vähentämään terrori-iskujen riskiä Euroopassa. Kansainvälinen syyttäjäyhdistys (The International Association of Prosecutors, IAP) Eurojustin läheinen yhteistyö kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen kanssa jatkui vuonna Maaliskuussa Eurojustissa järjestettiin osa kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen Euroopan alueellisesta koulutuskonferenssista, joka on nykyisin jokavuotinen tapahtuma. Konferenssiin osallistui yli 50 nuorempaa syyttäjää monista EU:n jäsenmaista ja muista Euroopan maista. Konferenssi tarjosi Eurojustille erinomaisen tilaisuuden luoda kontakteja niihin syyttäjiin, jotka eivät normaalissa työssään välttämättä ole yhteydessä organisaatioon. Elokuussa useita kansallisia jäseniä osallistui kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen vuosikonferenssiin, joka pidettiin tänä vuonna Kööpenhaminassa. Tanskan syyttäjäviranomaisen isännöimässä konferenssissa teemoina olivat todistajat, asiantuntijat ja uhrit. Eurojustice Portugalin valtakunnansyyttäjä kutsui lokakuussa Eurojustin osallistumaan Lissabonissa järjestettävään kahdeksanteen vuotuiseen Eurojustice-konferenssiin. Tapaamiseen osallistui EU: n jäsenmaiden ja joidenkin kolmansien maiden valtakunnansyyttäjiä. Konferenssia koskevissa 23

30 päätelmissä painotettiin Eurojustin merkitystä ja sitä, miten tärkeää on hyödyntää organisaation koordinointipotentiaalia toimivaltaisten viranomaisten välisessä työssä kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Euroopan perustuslaki Nykyinen Euroopan perustuslakiluonnos sisältää määräyksiä, jotka toteutuessaan tehostavat ja lujittavat järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Jos asianmukainen lainsäädäntö tulee voimaan Euroopassa, Eurojustilla olisi oikeus käynnistää tutkimuksia. Lisäksi Eurojustista voitaisiin jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä tehdä Euroopan yleinen syyttäjäelin, joka torjuisi yhteisön talousarvioon kohdistuvia petoksia ja vakavia rikoksia. Muut määräykset tähtäävät rikoslain harmonisoinnin parantamiseen, erityisesti euron väärentämiseen sekä oikeu denkäyntikysymyksiin, kuten todisteiden vaihtoon sekä vastaajien ja uhrien kohteluun, liittyvissä asioissa. Eurojust katsoo käytännön kokemuksensa perusteella, että eri jäsenmaiden lainsäädännön harmonisointi sekä Eurojustin valtuuksien vahvistaminen voisivat merkittävästi parantaa EU: n vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen tehokkuutta rikosten torjunnassa. Kansallisten jäsenten ja avustajien osallistuminen kansainvälisiin tutkimuksiin eittämättä helpottuisi, jos jotkin perustuslakiluonnoksen määräyksistä tulisivat voimaan. Kävipä perustuslakisopimukselle tulevaisuudessa miten tahansa, on tärkeää ottaa huomioon nykyisissä määräyksissä ilmaistut periaatteet sekä kansanäänestykset. Erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaate on osoittautunut erittäin tehokkaaksi eurooppalaiseen pidätysmääräykseen ja omaisuuden jäädyttämiseen liittyvien puitepäätösten täytäntöönpanon kautta. Ehdotusta sisäisen turvallisuuden komiteasta (Korkean tason koordinointikomitea eli High Level Co-ordination Committee, aiemmin COSI), jossa tärkeimmät eurooppalaiset toimielimet ja virastot voisivat vaihtaa tietoja, laatia rikostentorjuntastrategioita ja tukea Euroopan turvallisuutta, tulisi kannattaa. Eurojustilla oli ilo osallistua toukokuussa 2005 järjestettyyn ensimmäiseen kokoukseen, ja Eurojustin mielestä komitealla on merkittävästi potentiaalia. Jäsenvaltioiden kansalaiset odottavat entistä parempia tuloksia vakavien rikosten torjunnassa Euroopan tasolla. Eurojust on sitoutunut parantamaan nykyisten määräysten puitteita, jotta yksikkö pystyisi paremmin saavuttamaan omat tavoitteensa ja päämääränsä. 24

31 Jäsenten valtuudet Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kutsui 2. joulukuuta 2004 pidetyssä kokouksessaan Eurojustin arvioimaan kansallisten jäsenten oikeudellisten valtuuksien laatuun ja määrään liittyviä kokemuksia sekä raportoimaan niistä neuvostolle vuoden 2005 puoleenväliin mennessä. Neuvosto pyysi, että raporttiin liitettäisiin tarvittaessa mukaan mahdollisia parannusehdotuksia. Jäsenten valtuudet ovat keskeinen kysymys Eurojustin tapausten käsittelyn kannalta, joten Eurojust toivotti tervetulleeksi tilaisuuden käsitellä ja kommentoida tätä tärkeää asiaa. Eurojust teki analyysin ja arvion Eurojust-päätöksen 9(3) artiklaan liittyvistä valtuuksista ottaen kuitenkin huomioon myös 6 artiklassa mainittujen tehtävien suorittamiseen tarvittavat valtuudet. Neuvostolle heinäkuussa 2005 lähettämässään vastauksessa kollegio ilmaisi tietoisuutensa siitä, että arvio voisi hyvinkin herättää kritiikkiä, koska se on luonteeltaan epätieteellinen ja subjektiivinen ja se voi heijastaa kansallisten jäsenten kokemuksia vain nykyisten valtuuksien valossa. Lisäksi on erittäin todennäköistä, että jos kansallisilla jäsenillä olisi enemmän valtuuksia, heille toimitettaisiin enemmän tietoja ja tapauksia. Tällöin puolestaan tarvittaisiin lisävaltuuksia, jotta tapaukset voitaisiin käsitellä tyydyttävästi. Tehty analyysi voi myös heijastaa sitä, että monet kansallisista jäsenistä ovat erittäin kokeneita syyttäjiä ja tuomareita, joilla on omilla lainkäyttöalueillaan hyvät, asianmukaiset ja tehokkaat verkostot sekä kontaktit. Näin ollen he eivät välttämättä tarvitse lisävaltuuksia yhtä paljon kuin kokemattomammat kansalliset jäsenet, jotka tarvitsevat lisää valtuuksia pystyäkseen toimimaan tehokkaasti. Kun nämä seikat otetaan huomioon, analyysin perusteella oikeudellisten lisävaltuuksien puuttuminen joko kansallisilta jäseniltä itseltään tai muilta kansallisilta jäseniltä, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä, on todellisuudessa haitannut vain harvojen kansallisten jäsenten työtä. Vaikka tämä otettaisiin huomioon, merkittävän monet kansalliset jäsenet nostivat esiin valtuuksia, jotka heidän mielestään tulisi myöntää kaikille kansallisille jäsenille. Näiden valtuuksien myöntäminen auttaisi osaltaan varmistamaan tietyn yhtenäisen perustason, jolloin kansalliset jäsenet pystyisivät tekemään yhteistyötä samalta pohjalta ja heillä sekä heidän kansallisilla virkaveljillään olisi yhteneväiset odotukset ja siten myös kyky toimia yhteistyössä ja tukea oikeudellista yhteistyötä tietyllä varmuudella. Yhteisiä perusvaltuuksia olisivat muun muassa keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen tekeminen keskinäisen oikeusavun antaminen pyynnöstä 25

32 keskitettynä viranomaisena toimiminen ulkomaalaisille oikeusviranomaisille keskinäisen avun, esitutkinta- ja syytetoimien vaiheista päättäminen eikä vain niiden suositteleminen valvotuista läpilaskuista päättäminen ja niihin valtuuttaminen kiireellisissä tapauksissa muista tutkinnallisista vaiheista (esimerkiksi telekuuntelu ja peitetoiminta) päättäminen kiireellisissä tapauksissa. Voi vaikuttaa ristiriitaiselta, että vaikka oikeudellisten valtuuksien puute on aiheuttanut vain vähän ongelmia kansallisille jäsenille, Eurojustin mielestä valtuuksia tulisi kuitenkin lisätä. Asia ei kuitenkaan ole näin. Kuten edellä on mainittu, tämän luonteinen arviointi pelkästään heijastaa nykyisten valtuuksien perusteella saatuja kokemuksia. Lisävaltuudet voisivat hyvinkin vahvistaa Eurojustin roolia ja tuoda Eurojustille lisää tapauksia ja vakavia rikoksia koskevia tietoja, joista olisi apua jäsenvaltioiden välisessä yhteistyössä ja koordinoinnissa. Tämä taas puoltaisi aiempaa laajempien valtuuksien myöntämistä. 26

33

34 3 T A P A U S T E N K Ä S I T T E L Y Huomioita tapauksia koskevista tilastoista Vuonna 2005 kollegio rekisteröi 588 tapausta, joista kaksi oli muunnettu kansallisista tapauksista kollegion tapauksiksi. Tämä merkitsee 54 prosentin kasvua vuonna 2004 käsiteltyihin tapauksiin nähden. Kasvu jakautuu useimpiin niistä jäsenmaista, joissa Eurojustin tunnettuus lisääntyy koko ajan ja joissa Eurojustia myös käytetään paljon. Vaikka paljon työtä on yhä tehtävänä, vaikuttaa siltä, että kansalliset viranomaiset ovat entistä paremmin tietoisia Eurojustin osallistumisen mukanaan tuomasta todellisesta ja potentiaalisesta lisäarvosta ja suhtautuvat Eurojustiin luottavaisesti. Aiempien vuosien tapaan kahdenvälisten tapausten suhteellinen määrä on yhä merkittävä (78 prosenttia). Väärinkäsitysten välttämiseksi Eurojust haluaa tässä yhteydessä mainita joitakin merkittäviä seikkoja. Kun Eurojust viittaa kahdenvälisiin tapauksiin, tämä voi joskus mutta ei aina tarkoittaa sitä, että kansallisella tasolla tapaukseen osallistuu vain kaksi maata. Se tarkoittaa sitä, että kansallisten viranomaisten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, koordinoitava tutkimuksia tai syytetoimia tai ratkaistava jonkin maan ongelmia, mutta tapaukseen voi liittyä useitakin maita. Joskus tapauksen käsittely laajenee myöhemmin yhteen tai useampaan muuhun maahan. Kahdenvälinen tapaus ei läheskään aina tarkoita yksinkertaista tapausta. Monet kansalliset jäsenet ovat kertoneet, että jotkin heidän kahdenvälisistä tapauksistaan ovat erittäin monimutkaisia ja että Eurojustin osallistuminen on säästänyt runsaasti aikaa ja parantanut tutkimuksiin ja/ tai syytetoimiin liittyvää yhteistyötä sekä koordinointia kahden maan välillä, mikä on paljon enemmän kuin Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisilta voidaan odottaa. Myös Eurojustin työn tuoma lisäarvo on kahdenvälisissä tapauksissa merkittävä, joskus jopa merkittävämpi kuin monenvälisissä tapauksissa. Huomioon tulisikin ottaa Eurojustin osallistumisen syy tai tarve pyyntöjen kahden- tai monenvälisyyden sijasta. Joissakin tapauksissa Eurojust on syyttäjien viimeinen toivo tarvittavan kansainvälisen yhteistyön saamisessa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat kollegion kommentit 7 artiklan mukaisesti tulleisiin kahteen pyyntöön. Esimerkiksi erittäin monimutkainen Prestige-tapaus koskee pääasiassa Espanjaa ja Ranskaa. Koordinointikokousten määrä kasvoi yli 40 prosenttia. Suuntaus oli sama kuin rekisteröityjen tapausten määrän kehityksessä. Eurojust toimi vuoden mittaan järjestäjänä tai tukijana 73 kokouksessa. Niistä 55 järjestettiin Eurojustin tiloissa ja 8 jäsenvaltioissa. Kokouspaikkaa valittaessa otettiin huomioon kansallisten viranomaisten toiveet ja tarpeet sekä kokousten käytännön tukemista 28

35 koskevat asiat. Suurimpaan osaan koordinointikokouksista (42 kokoukseen) osallistui 3 14 maata. Kokouksissa käsitellyt tapaukset liittyivät pääasiassa laittomaan huumausainekauppaan (22), petoksiin ja/tai rahanpesuun (20), terrorismiin (10) ja ihmiskauppaan (9). Muita elimiä, kuten OLAF ja Europol, sekä EU:n ulkopuolisia maita osallistui 13 koordinointikokoukseen. Jokainen jäsenvaltio on ollut edustettuna vähintään yhdessä koordinointikokouksessa. Monissa kokouksissa varsinaiseen työskentelyyn sisältyy erityisen toimintasuunnitelman laatiminen, joka sisältää koordinoituja toimenpiteitä, kuten todisteiden etsintää ja takavarikoimista sekä pidätyksiä, koskevat ohjeet. Tämä tuo merkittävästi lisäarvoa, jonka avulla kansalliset viranomaiset pystyvät entistä määrätietoisemmin käsittelemään tapaustensa kansainvälisiä näkökohtia. Koordinointikokouksissa ei järjestelmällisesti seurata Eurojust-päätöksen 6 (c) artiklaan perustuvia koordinointipyyntöjä. 99 tapauksessa koordinointia pyydettiin alusta alkaen; 14 tapauksessa kansallisen jäsenen oli lisäksi varmistettava yhden tai useamman Eurojust-päätöksen 6 (c) artiklan mukaisen oikeusapupyynnön siirto. Viimeksi mainittuun seikkaan liittyen on merkittävää huomata, että kansallisilta jäseniltä on pyydetty apua tällä perusteella 58 tapauksessa. Eurojustin mielestä tämä luku on osoitus siitä, että Eurojustin ja kansallisten viranomaisten välinen luottamus on vahvistunut. Eurojustin käsittelemät rikokset noudattavat samaa kaavaa kuin edellisvuosina. Laittomaan huumausainekauppaan ja petoksiin liittyvien tapauksien osuus on suurin Eurojustille toimitetuista rikostapauksista. Prosenttiosuudet eivät ole kuitenkaan kovin oleellisia tietoja rikostapauksissa. Eurojust rekisteröi 36 erityyppistä rikostapausta vuonna 2005, ja niistä on hankala raportoida erikseen. Eurojust haluaa kuitenkin korostaa, että kaikentyyppisten rikostapausten toimittaminen on yleisesti ottaen lisääntynyt, joskus merkittävästikin. Esimerkiksi vuonna 2004 ihmiskauppaan liittyviä tapauksia oli 19, kun vuonna 2005 niitä oli jo 33. On syytä korostaa, että monissa tapauksissa päärikokseen liittyy myös muita, pienempiä rikoksia. Nämä tilastot heijastavat vain Eurojustille toimitettuja ja rekisteröityjä tapauksia. Kansalliset jäsenet avustavat lisäksi merkittävästi kansallisia viranomaisiaan esimerkiksi analysoimalla ja ratkaisemalla oikeudellisia kysymyksiä, neuvomalla avunpyyntöjen käsittelyssä tai avustamalla rajat ylittävään yhteistoimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisten välisten yleisten ongelmien ratkaisemisessa. Eurojust pyrkii myös jatkossa parantamaan tilastointiaan, jotta pystyisimme tarjoamaan entistä yksityiskohtaisempia tietoja kansallisten jäsenten osallistumisesta oikeudelliseen yhteistyöhön Euroopassa. Toivomme, että seuraavilla kolmella sivulla olevat tilastot ja taulukot (kuvat 1 5) ja kommentit sekä tapausten selostukset parantavat tietoutta rikostapausten käsittelystä kollegiossa. 29

36 30 30 Kuva 2: Tapausten määrä Kuva 1: Koordinointikokoukset UK SE FI SK SI PT PL AT NL HU LU LT LV CY IT IE FR ES EL EE DE DK CZ BE

37 Kuva 3: Pyyntöjä toimittaneet maat BE CZ DK DE EE EL ES FR IE IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT SI SK FI SE UK Kuva 4: Pyyntöjä vastaanottaneet maat BE CZ DK DE EE EL ES 46 FR IE IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT SI SK FI SE UK

38 Kuva 5: Rikostyypit Laiton huumausainekauppa Petokset Julkiseen omaisuuteen kohdistuvat rikokset petos mukaan lukien Rahanpesu Henkeen, terveyteen ja henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvat rikokset Murhat Veropetokset Muut rikokset Kuuluminen rikollisjärjestöön Ihmiskauppa Järjestäytyneet ryöstöt Yleisten asiakirjojen väärennökset Terrorismi Arvonlisäveropetokset Eurojust-päätöksen 7 artikla Kollegio noudatti vuonna 2005 toiminnassaan ensimmäistä kertaa 7 a) artiklan määräyksiä kahdessa eri tarkoituksessa. Ensimmäisessä tapauksessa kollegio pyysi 7 a) i) artiklan mukaisesti Espanjan viranomaisia ryhtymään tutkimukseen ja mahdollisesti syytetoimiin eräässä petostapauksessa, koska toisen tapaukseen liittyvän maan eli Yhdistyneen kuningaskunnan tuomiovalta ei kyseisessä tapauksessa riittänyt syytteen nostamiseen. Toisessa tapauksessa kollegio pyysi 7 a) ii) artiklan mukaisesti Ranskan ja Espanjan toimivaltaisia oikeusviranomaisia hyväksymään sen, että Espanjan oikeusviranomaisilla oli paremmat mahdollisuudet huolehtia Prestige-öljytankkerin haaksirikkoon liittyvästä oikeudenkäynnistä kokonaisuudessaan. 32

39 Molempiin pyyntöihin sisältyi yksityiskohtaiset perustelut, erityisesti Prestigen tapaukseen. Molemmissa pyynnöissä otettiin huomioon uhrien asema sekä uhrien mahdollisuus huolehtia oikeuksistaan tyydyttävällä tavalla. Kollegion mielestä lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää yhteistyötä osallistuvien maiden kesken. Eurojust on jo tarjonnut lisäapua kansallisille viranomaisille. Määräaikojen noudattamisen laiminlyönti eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa tapauksissa Eurojustille on ilmoitettu useammista määräaikojen noudattamisen laiminlyönneistä eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa tapauksissa edellisvuotisiin tietoihin verrattuna. Eurojustissa kuitenkin ymmärretään, että tällaisten ilmoitusten teko ei ole vielä järjestelmällistä. Vaikka kansalliset jäsenet muistuttavat omia kansallisia viranomaisiaan näiden vastuista, jotka on ilmaistu 13. kesäkuuta 2002 annetun puitepäätöksen 17(7) artiklassa, heillä on ollut suuria vaikeuksia kaikkien olennaisen tärkeiden tietojen saamisessa. Toivon mukaan ensi vuonna kaikki jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa ja Eurojust saa kaikki tarvitsemansa tiedot. Kun tämä edellinen kommentti otetaan huomioon, seuraavat tilastotiedot on syytä katsoa epätäydellisiksi. Vuonna 2005 raportoitiin 53 laiminlyöntiä määräaikojen noudattamisessa. Syyt esitettiin 44 tapauksessa: Yhdistynyt kuningaskunta: 31 Portugali: 6 Ranska: 4 Malta: 3 Irlanti: 3 Espanja: 2 Belgia: 2 Ruotsi: 1 Italia: 1 Jäsenvaltioiden esittämät tärkeimmät syyt viittasivat seuraaviin: a) oikeudenkäynnin lykkääminen vireillä olevan käsittelyn tai pyynnön esittäneessä maassa kärsityn rangaistuksen vuoksi 13 tapausta; b) vastaajien tekemät valitukset 12 tapausta; ja c) täytäntöönpanevan viranomaisen pyytämät lisätiedot 11 tapausta. Lisäksi viidessä tapauksessa täytäntöönpanevat viranomaiset eivät voineet luovuttaa epäiltyjä, koska kaksi epäiltyä pääsi pakoon ja kolme epäiltyä ei ilmestynyt kuultavaksi. Molemmissa tapauksissa kansalliset viranomaiset antoivat pidätysmääräykset. 33

40 Lisätiedot, joita täytäntöönpanevat viranomaiset ovat pyytäneet tietoja antavalta viranomaiselta, voidaan luokitella seuraavasti: määräajan ylitys (3 tapausta) eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen johtaneiden tapahtumien kronologinen järjestys (1 tapaus) pidätysmääräyksessä kuvattu rikos (3 tapausta) Non bis in idem -periaate (2 tapausta) lääketieteellinen hoito (2 tapausta) Vaikka jäsenvaltioiden on raportoitava Eurojustille tapauksista, joissa eurooppalaisten pidätysmääräysten määräaikoja ei pystytä noudattamaan, Eurojustilla ei ole valtuuksia kerätä tietoja annettujen eurooppalaisten pidätysmääräysten määrästä. Vuonna 2005 annettiin yli eurooppalaista pidätysmääräystä. Vaikka tätä pienempi määrä on pantu täytäntöön, Eurojustissa ei uskota, että pakoilevien epäiltyjen palauttamiselle asetettu määräaika ylittyi vain 48 tapauksessa. Vastauksia on valitettavasti saatu vain seitsemästä jäsenvaltiosta, joten vertailuista saatava hyöty on tältä osin kyseenalainen. Kun tarkastellaan lähemmin 31:tä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvää tapausta, voidaan havaita, että yli puolessa tapauksista viivästys johtui epäiltyjen piileskelystä, meneillään olevien rikosoikeudenkäyntien päätökseen viemisestä tai siitä, että tuomiota pakoilleet kärsivät tuomionsa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Toivottavasti kaikki jäsenvaltiot toimittavat tulevaisuudessa täydelliset ja yksityiskohtaiset raportit siitä, miksi eurooppalaisen pidätysmääräyksen määräajat on ylitetty. Terrorismityöryhmä ja neuvoston uusi päätös Terrorismityöryhmä Terrorismityöryhmän tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat: terrorismia koskevan asiantuntemuksen keskittäminen Eurojustiin terrorismia koskevien koordinointikokousten asianmukainen valmistelu ja järjestäminen terrorismiin liittyvän tiedonvälityksen parantaminen ylläpitämällä säännöllisesti yhteyttä nimitettyihin kansallisiin terrorismista vastaaviin yhteyshenkilöihin 34

41 terrorismiin liittyviä oikeudellisia asiakirjoja sisältävän yleisen tietokannan perustaminen ja ylläpito avoimista ja suljetuista lähteistä saatavien terrorismia koskevien tietojen vastaanoton sekä käsittelyn tehostaminen yhteyden pitäminen terrorismin vastaista työtä tekeviin osapuoliin ja näitä aiheita käsitteleviin kokouksiin Brysselissä. Terrorismityöryhmä kokoontui lähes viikoittain ja jatkoi työtään vuonna 2004 suunnitellun tulostaulun mukaisesti. Tulostaulun viisi tärkeintä aihetta ovat seuraavat: Oikeudellinen yhteistyö: Järjestetään terrorismia käsitteleviä strategisia, operatiivisia ja muita kokouksia sekä tuetaan terrorismitapauksia käsitteleviä operatiivisia koordinointikokouksia. Terrorismiasioita käsittelevien osapuolten välisen vuorovaikutuksen parantaminen: Varmistetaan terrorismista vastaavien kansallisten yhteyshenkilöiden säännöllinen yhteydenpito terrorismiin erikoistuneiden tai tärkeistä terrorismitapauksista vastaaviin tuomareihin ja syyttäjiin, Europoliin, EU:n terrorismin torjunnan koordinaattoriin, tiedustelupalveluihin ja muihin asiaankuuluviin toimielimiin. Toteutettavuustutkimus oikeustietokannasta, johon voidaan säännöllisesti päivittää käytettävissä olevat kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset terrorismiin liittyvät oikeusasiakirjat ja välineet. Terrorismia koskevan oikeudellisen tietokannan perustaminen: Tietokanta perustuu tietoihin, jotka on kerätty muun muassa Eurojustissa järjestettyjen koordinointikokousten osallistujilta ja vastaanotettu terrorismista vastaavilta kansallisilta yhteyshenkilöiltä; osaamisalueiden siirto tapausten hallintajärjestelmään (CMS). Terrorismin rahoittaminen: Tarkistetaan alaa koskevien EU:n tai YK:n välineiden käyttö ja niiden tarjoama lisäarvo. 35

42 Terrorismityöryhmä valmisteli kaksi tärkeää asiantuntijakokousta. Ensimmäiseen helmikuussa 2005 järjestettyyn kokoukseen osallistuivat Yhdysvallat, Belgia, Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Kokouksen tavoitteena oli antaa tietoja, joiden avulla maat voisivat kehittää toimintaansa ja yhteistyötään Euroopan unioniin ja Pohjois-Amerikkaan liittyvissä islamilaisten äärijärjestöjen terrorismitapauksissa, tunnistaa yhteistyön esteet ja asiat, joista olisi syytä ottaa opikseen, sekä määrittää tiedonvaihdon suuntaviivat. Jäsenvaltioiden edustajat selvittivät määrättyihin tapauksiin liittyvien tutkimusten, syytetoimien ja oikeudenkäyntien nykytilannetta. Eurojustin puheenjohtaja raportoi kokouksen päätelmistä kirjeitse Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajalle ja EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorille. Toinen kokous järjestettiin maaliskuussa Sen tavoitteena oli tehostaa kaikkien 25 jäsenmaan kansallisten terrorismista vastaavien yhteyshenkilöiden verkostoitumista ja erityisesti pyrkiä varmistamaan, että neuvoston 19. joulukuuta 2002 antamaa päätöstä terrorismia koskevien tietojen vaihtamisesta noudatetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kokouksessa painotettiin, että Eurojust ei tuottanut riittävästi tietoja yleiskuvan saamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden terrorismitapauksista. Kokouksessa myös todettiin, että useat jäsenvaltiot luottivat mieluummin omiin verkostoihinsa ja kahdenvälisiin menetelmiin kuin hyödynsivät tilaisuutta yhteistyöhön Eurojustin kautta. Tilanne ei ole merkittävästi parantunut. Vain jotkut jäsenvaltiot vaihtavat terrorismiin liittyviä tietoja Eurojustin kanssa säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Useimmat jäsenvaltiot vaihtavat tietoja Eurojustin kanssa vain ajoittain tai eivät ollenkaan. Toivottavasti tilanne muuttuu, kun neuvoston vuoden 2006 puolivälissä antama uusi päätös pannaan täytäntöön. Terrorismitapausten prosenttiosuus pieneni 5 prosenttiin vuonna 2005 (7 prosenttia vuonna 2004), mutta on syytä huomata, että islamilaisten äärijärjestöjen terrorismiin liittyvien monenvälisten operatiivisten koordinointitapausten laatu parani merkittävästi. Eurojust sai vuoden 2005 aikana tietoja useista terrorismin alalla julistetuista tuomioista. Eurojust osallistui jokaisen tapauksen käsittelyyn. Terrorismityöryhmä käynnisti myös terrorismia koskevat taktiset kokoukset. Neuvoston uusi päätös Tiedonvaihdon laadullinen ja määrällinen parantaminen on yksi terrorismin vastaisen taistelun tärkeimmistä edellytyksistä. Eurojust toivottaa tervetulleeksi neuvoston 20. syyskuuta 2005 terrori-iskuja koskevasta tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä antaman päätöksen 2005/671/YOS, joka tuli voimaan 20. syyskuuta 2005 ja joka on pantava jäsenmaissa täytäntöön 30. kesäkuuta 2006 mennessä. Uusi päätös, joka kumoaa neuvoston 19. joulukuuta 2002 antaman päätöksen 36

43 2003/48/YOS poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi, parantaa merkittävästi Eurojustille toimitettavien tietojen laajuutta. Päätös laajentaa vastuun kaikkiin rikosoikeudenkäynnin vaiheisiin, mukaan lukien tuomiot, sekä kaikkiin henkilöihin, ryhmiin tai yksiköihin, joita on tutkittu, syytetty tai tuomittu terroriiskuista. Asiantuntijakokousten (Strategic meetings) käynnistäminen Eurojust vahvisti vuonna 2005 strategisia pyrkimyksiään vakavan järjestäytyneen rikollisuuden päämuotojen torjumiseksi järjestämällä seitsemän asiantuntijakokousta, kun edellisvuonna näitä kokouksia järjestettiin viisi. Valtaosa kokouksista järjestettiin Eurojustin erinomaisissa tiloissa Haagissa, mutta joitakin kokouksia järjestettiin myös Unkarissa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kokouksilla on kolmenlaisia tavoitteita. Ensinnäkin niissä voidaan keskustella järjestäytyneen rikollisuuden erityisalueisiin liittyvistä syytetoimien käytännön ongelmista, ratkaisuista sekä hyvistä käytännöistä. Lisäksi kokoukset tarjoavat kunkin alan toimijoille foorumin, jossa he voivat tavata ja keskustella käynnissä olevien esitutkinta- ja syytetoimien aikana esiin tulleista käytännön kysymyksistä ja ongelmista. Toiseksi kokousten avulla voidaan luoda verkostoja näillä alueilla työskentelevien syyttäjien ja tutkijoiden kesken sekä parantaa heidän keskinäistä luottamustaan, jotta yhteistyötä ja koordinointia Euroopan maissa voitaisiin parantaa, nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Kolmanneksi kokousten tarkoituksena on tunnistaa mahdollisia uusia tapauksia, joissa kaivataan yhteistyötä ja koordinointia, ja toimittaa nämä tapaukset Eurojustille. Toimijoiden välisten keskustelujen ja esitysten lisäksi asiantuntijakokoukset tarjoavat myös puitteet lukuisille kahden- ja monenvälisille kokouksille, joissa syyttäjät, poliisiviranomaiset ja muut tapausten kanssa suoraan tekemisissä olevat tahot voivat keskustella tietyistä tutkimuksista ja syytetoimista. Seuraavassa osiossa on lyhyet raportit kustakin kokouksesta. 37

44 Terrorismia käsittelevä asiantuntijakokous Eurojust järjesti 9. maaliskuuta 2005 toista kertaa Euroopan oikeudellisessa historiassa asiantuntijakokouksen, johon osallistuivat kaikki 25 kansallista terrorismista vastaavaa yhteyshenkilöä. Tämä asiantuntijakokous jakautui kolmeen osaan: 1. Neuvoston 19. joulukuuta 2002 antaman päätöksen (kansallisten terrorismista vastaavien yhteyshenkilöiden nimittäminen ja tietojen vaihtaminen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, Eurojustin ja Europolin välillä) soveltaminen ja tiedottaminen neuvoston uudesta päätösluonnoksesta, joka laajentaa merkittävästi neuvoston 19. joulukuuta 2002 antaman päätöksen sovellusaluetta. 2. Pidetyssä tiedotustilaisuudessa käsiteltiin kolmea projektia, joita Eurojust ja Europol valvovat läheisessä yhteistyössä. Kansallisia terrorismitapausten käsittelystä vastaavia yhteyshenkilöitä pyydettiin hyvissä ajoin toimittamaan seuraavat olennaisen tärkeät oikeudelliset tiedot: tiedot, joiden perusteella luodaan terroristiryhmiin liittyvä sanasto tiedot, jotka liittyvät multimedian käyttöön rikosoikeudenkäyntien eri vaiheissa tiedot, jotka liittyvät terroristien värväykseen. 3. Järjestettiin neljä työryhmää, joiden tarkoituksena oli vastata tietojen vaihtoa käsittelevään kyselyyn (ajoitus, kanavat ja metodologia). Terrorismia käsittelevä taktinen kokous Terrorismityöryhmä esitteli käsiteltävien tapausten hankintaa koskevien pyrkimysten vahvistamiseksi uuden konseptin: taktiset kokoukset. Nämä kokoukset on suunnattu yksinomaan tällaisten tapausten parissa työskenteleville syyttäjille, joiden tulee tuoda kokoukseen käsiteltäväksi määrättyjä tapauksia. Kaikkien maiden ei siis tarvitse lähettää edustajiaan näihin kokouksiin, joskin kaikki Eurojustin kansalliset jäsenet voivat osallistua niihin. Kokouksissa on tarkoitus esitellä tapauksia ja niihin liittyviä ongelmia sekä keskustella niistä. Taktisia kokouksia järjestetään vain silloin, kun riittävä määrä tapauksia voidaan tunnistaa. Eurojust päätti järjestää taktisen kokouksen niille jäsenvaltioille, joita islamilaisten äärijärjestöjen terrorismi koskettaa eniten. Kokouksen päätavoitteena oli tarjota islamilaisten äärijärjestöjen 38

45 terrorismitapauksia käsitteleville johtaville viranomaisille foorumi, jossa he pystyivät keskustelemaan terrorismiin liittyvistä asioista, vaihtamaan tietoja ja kokemuksia sekä luomaan verkoston. Eurojustin Italiassa järjestämän ensimmäisen taktisen terrorismia käsittelevän kokouksen aikana useat maat, erityisesti Ranska, esittivät huolestuneisuutensa niistä henkilöistä, joilla on yhteyksiä Irakiin tai jotka on koulutettu siellä ja jotka palaavat Eurooppaan tekemään terroriiskuja. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä kokoukseen, mikä osoitti, että vastaavanlaisia kokouksia tarvitaan myös jatkossa. Eurojustia pyydettiin seuraavassa vaiheessa kyselemään jäsenvaltioilta asiaan liittyvistä käynnissä olevista tutkimuksista tai syytetoimista sekä yhteyksistä muihin jäsenmaihin ja Yhdysvaltoihin. Lisäksi kysyttiin, onko jäsenmaissa halukkuutta osallistua vuonna 2006 Eurojustissa järjestettävään taktiseen kokoukseen, joka käsittelisi toimintojen koordinointia. Asiantuntijakokous eurooppalaisen pidätysmääräyksen (EAW) täytäntöönpanosta Eurojust järjesti alan toimijoille Budapestissä toukokuuta 2005 kokouksen, jossa käsiteltiin eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa. Kokouksessa keskityttiin vuonna 2004 Prahassa järjestetystä asiantuntijakokouksesta saatujen kokemusten perusteella eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamiseen liittyviin käytännön ongelmiin. Kokouksen ensimmäisen päivän alussa keskityttiin tapausten esittelyihin. Muiden puheenvuorojen ohella kokouksessa kuultiin Saksassa ja Belgiassa vireillä olevista tai jo päättyneistä perustuslakiin liittyvistä tapauksista. Kaksi kuukautta myöhemmin Saksan perustuslakituomioistuin hylkäsi eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen kansallisen täytäntöönpanon. Kaikki esitykset, työryhmien päätelmät, Eurojustin järjestämään kyselyyn saadut vastaukset sekä Saksan ja Puolan perustuslakituomioist uinten päätösteksti löytyvät CD-levyltä, jonka Eurojust julkaisi kokouksen jälkeen. Vaikka kokous pidettiin vain seitsemän kuukautta Prahassa pidetyn eurooppalaista pidätysmääräystä käsitelleen kokouksen jälkeen, Eurojust havaitsi merkittävän määrän käytännön ongelmia, joista keskusteltiin työryhmissä. Työryhmissä keskusteltiin ja päätelmiä tehtiin seuraavista aiheista: Eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja luovutuksen välinen yhteys Jäsenvaltiot soveltavat eurooppalaista pidätysmääräystä Euroopan unionin sisällä. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytetään luovutusmenettelyä. Luovutussopimus on tästä huolimatta yhä voimassa useiden jäsenvaltioiden välillä. Koska kansainvälisen sopimuksen määräyksiä ei voida muokata itse puitepäätöksessä, on suositeltavaa poissulkea luovutussopimuksen käyttö tekemällä eurooppalaisen luovutussopimuksen artiklan 28(3) mukainen ilmoitus. 39

46 Soveltaminen ajallaan Eurooppalaista pidätysmääräystä tulisi soveltaa rikosten tekopäivästä huolimatta, lukuun ottamatta valtioita, jotka ovat tehneet puitepäätöksen 32 artiklan mukaisen ilmoituksen (Itävalta, Italia ja Ranska). Muiden valtioiden antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen suorittamisen määräajat aiheuttavat eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamisessa ongelmia, jotka on ratkaistava käytännön tasolla tapauskohtaisesti ja erittäin joustavasti. Kansallisten lainsäätäjien tulisi kuitenkin olla tietoisia siitä, että rajoittavista oikeudellisista vaatimuksista ei ole apua eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanossa, koska sen tulisi helpottaa ja nopeuttaa syytetoimia eikä mutkistaa asioita tai korostaa kansallisia eroja. Kieltäytymisperusteet Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta kieltäytymiselle esitettiin useita perusteita, muun muassa puutteelliset tosiasioiden kuvaukset, täydentävien tietojen puuttuminen ja puutteellinen lainsäädäntö sen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, josta eurooppalainen pidätysmääräys on annettu. Yksi ongelma oli yleinen kaikissa ryhmissä: käännökset. Osallistujien mielestä oli joskus hankalaa saada vaaditut käännökset tehdyiksi annetussa lyhyessä ajassa. Myös käännösten huono laatu mainittiin. Hyvä käytäntö olisi se, että jäsenvaltiot hyväksyisivät muitakin kuin oman kansallisen kielensä tai että jäsenvaltiot hyväksyisivät yhden yhteisen kielen. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen perustuslainmukaisuuteen liittyvät vireillä olevat menettelyt Kuten aiemmin on jo mainittu, kokouksessa esiteltiin Belgian ja Saksan tapauksia. Työryhmässä esiteltiin lisäksi Puolan tapausta. Osallistujat kysyivät niiden valtioiden käytännöistä, jotka kieltäytyivät luovuttamasta omia kansalaisiaan. Pitäisikö vastavuoroisuusperiaatetta soveltaa? Lähettämiseen liittyviä käytännön kokemuksia Eurooppalaisten pidätysmääräysten lähettämiseen voidaan käyttää useita kanavia (SIS, Interpol, yhteystuomarit tai suora yhteys). Kaikkien toimijoiden tulisi olla hyvin selvillä siitä, että EU:hun vuonna 2004 liittyneet valtiot sekä Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät pysty käyttämään Schengenin tietojärjestelmää (SIS). Tämän vuoksi käytetään kanavana Interpolia. Interpolin kautta lähetetty ilmoitus (ilman mukaan liitettyä eurooppalaista pidätysmääräystä) ei ole kuitenkaan pätevä pidätyksen syy Alankomaissa, Ruotsissa, Kyproksessa tai Irlannissa. 40

47 Luovuttamiseen liittyvät ongelmat Puitepäätöksen 5(3) artiklan soveltamisesta esitettiin kolme tärkeää kysymystä: mikä on oikeudellinen peruste vankien palauttamiselle, kuka vastaa palauttamisesta ja kuka maksaa kulut. Kokouksessa päädyttiin siihen, että vuonna 1983 tehty tuomittujen henkilöiden siirtoa koskeva eurooppalainen luovutussopimus ei ole asianmukaisin työkalu, koska siirtoon tarvitaan tuomitun henkilön suostumus. Siksi selkeä täytäntöönpano kansallisessa lainsäädännössä on tarpeen. Käytössä ei ole minkäänlaista järjestelmää, joka kertoisi määräyksen täytäntöönpanevalle maalle, että luovutettu henkilö on tuomittu ja hänet tulisi palauttaa. Kokouksessa ilmaistiin huoli siitä, ettei tuomittujen henkilöiden palautuksesta aiheutuvista kuluista ole säädetty missään. Euron väärentämistä käsittelevä asiantuntijakokous Valuuttojen väärentämistä koskevien tapausten yhä lisääntyvästä määrästä ja niiden Euroopan laajuisista vaikutuksista on muodostunut erityinen huolenaihe Eurojustille. Eurojustin väärennysrikokset-työryhmä järjesti tämän vuoksi kesäkuussa 2005 asiantuntijakokouksen euron väärentämistapauksia käsitteleville toimijoille. Kokouksessa oli tarkoitus keskittyä käytännön asioihin, joten väärennysrikokset-työryhmä arvioi kaikkia väärennystapauksia ja keskusteli niistä käsittelyyn osallistuvien kansallisten jäsenten kanssa. Kokoukseen kutsuttuja Europolin ja Euroopan keskuspankin puhujia pyydettiin valmistelemaan esitykset, joihin sisältyisi mahdollisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Yksi esitys liittyi liettualaiseen tapaukseen, jossa väärennetyn valuutan painopaikka löydettiin, yli 8 miljoonan euron arvosta väärennettyä valuuttaa takavarikoitiin ja epäillyt pidätettiin. Kokoukseen osallistui yli 60 henkilöä, ja siellä keskusteltiin seuraavista ongelmista ja esteistä: 1. Euron väärentämistapausten määrä kasvaa jäsenmaissa ja väärennetyn rahan laatu paranee, mutta Eurojustille toimitettujen tapausten määrä on pysynyt entisellä tasolla. 2. Euron väärentämisprosessi tuotannosta jakeluun on aina rajat ylittävä rikos. Siksi tutkimuksissa ei kannata keskittyä ainoastaan painopaikkaan tai jakelijoihin vaan myös erityisesti rikollisverkostoihin. Kokoukseen osallistuneet mainitsivat tärkeimpinä tekijöinä yleisen koulutuksen tarpeen, tietojen vaihtamisen hyvissä ajoin, tehokkaan varoitusjärjestelmän jo alkuvaiheessa sekä tutkintatoimien koordinoinnin. Yhteistyö ei ole ollut kyllin tehokasta; tietojen vaihtaminen on ollut hidasta, ja koordinoinnin puute kansallisella tasolla on heijastunut suoraan myös EU:n tasolle. 41

48 3. Kokouksessa painotettiin, että kaikki takavarikoidut väärennetyt eurot on lähetettävä jäsenvaltioiden keskuspankkien kansallisiin analysointikeskuksiin, tiedot väärennöksistä on toimitettava Europolille ja rajat ylittävät tapaukset on toimitettava Eurojustille. Asiantuntijakokous tarjosi myös puitteet lukuisille kahden- ja monenvälisille koordinointikokouksille, joissa käsiteltiin määrättyjä tapauksia. Yhdessä koordinointikokouksessa, johon myös Europol osallistui, käsiteltiin yksinomaan Itävallan toimittamaa monenvälistä tapausta, jonka tuloksena pidätettiin useita henkilöitä rikollisverkoston johtaja mukaan lukien. Laitonta huumausainekauppaa käsittelevä asiantuntijakokous Järjestyksessä toinen Eurojustin järjestämä laitonta huumausainekauppaa käsittelevä asiantuntijakokous pidettiin syyskuuta Kokous, johon osallistui lähes 80 tutkijaa ja syyttäjää kaikista jäsenvaltioista, oli erittäin onnistunut. Kokouksen tarkoituksena oli tunnistaa keskinäisen oikeusavun esteet laitonta huumausainekauppaa koskevissa tapauksissa sekä etsiä niihin mahdollisia ratkaisuja. Esitykset pidettiin aamulla ja iltapäivällä kokoonnuttiin työryhmiin. Toinen päivä oli varattu koordinointikokouksille. Työryhmissä keskusteltiin ja tehtiin päätelmiä seuraavista aiheista: Huumausainekauppa Internetissä Yksi tunnistetuista esteistä oli se, että joissakin maissa huumeiden myyntiä Internetissä ei katsota rikokseksi. Lisäksi eri maiden huumausainekauppaa koskevassa lainsäädännössä on merkittäviä eroja, ja Internet-rikollisuutta pyritään torjumaan erilaisin menetelmin. Työryhmissä korostettiin lainvalvontaviranomaisten oikeudellisen valvonnan välttämättömyyttä. Todisteiden kelpuuttaminen Yksi tärkeimmistä ongelmista laittoman huumausainekaupan alueella on se, että common law lainkäyttöalueilla todistajien on todistettava suullisesti oikeudenkäynnissä, kun taas siviilioikeuteen perustuvilla lainkäyttöalueilla hyväksytään myös kirjalliset todistajanlausunnot. Yksi ratkaisu tähän epäyhtenäisyyteen voisi olla se, että common law -maiden oikeusapupyynnöissä tulisi selkeästi ilmaista, että todistajien on tultava henkilökohtaisesti todistamaan oikeudenkäyntiin. 42

49 Yritystietojen osalta ehdotettiin, että kaikkien EU-maissa toimivien matkapuhelinyhtiöiden laskutustietojen yhtenäistäminen olisi hyödyllistä. Tämä voitaisiin liittää toimiluvan saamisen sopimusehtoihin. Valvotut läpilaskut Jotta operaatioiden onnistumista tulevaisuudessa voitaisiin parantaa, kokouksessa tehtiin seuraavat ehdotukset: Syyttäjien on osallistuttava esitutkintaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Europolin on valvottava rajat ylittävien valvottujen läpilaskujen operatiivisia kysymyksiä ja Eurojustin niiden oikeudellisia näkökohtia. Toimivaltaisten viranomaisten tiiviit yhteydet ennen valvottua läpilaskua ja sen jälkeen ovat erittäin tärkeitä. Jäsenvaltioiden lainsäädännön ja oikeuskulttuurin eroihin tulisi perehtyä nykyistä paremmin. Laiton huumausainekauppa -työryhmä aikoo laatia yhteistyössä Europolin kanssa valvottuja läpilaskuja koskevan päivitetyn oppaan. Opas valmistuu toivottavasti vuoden 2006 alkupuoliskolla. Ihmiskauppaa (THB) ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvää rikollisuutta käsittelevä asiantuntijakokous Alan toimijat kokoontuivat lokakuuta 2005 ihmiskauppaa ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvää rikollisuutta käsittelevään kokoukseen, jonka Yhdistynyt kuningaskunta ja Eurojust järjestivät yhteistyössä tuolloin EU:n puheenjohtajamaana toimineessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kokouksen tarkoituksena oli keskustella alan tämänhetkisestä kehityksestä sekä tarkastella ihmiskauppaongelman laajuutta EU:ssa sen alueella käynnistettyjen esitutkinta- ja syytetoimien määrän sekä Europolin ja Eurojustin käsittelemien tapausten valossa. Tarkoituksena oli myös edistää keskustelua tapausten käsittelyyn liittyvistä erityisistä esitutkinta- ja syytetoiminäkökulmista. Kokouksessa keskityttiin pääasiassa ihmiskauppaan, mutta laittomaan maahanmuuttoon liittyvää rikollisuutta sivuttiin verrattaessa tapausten käsittelyä. Esityksiä pitivät ylemmät syyttäjät ja poliisi sekä Euroopan komissio, Euroopan 43

50 neuvosto, Kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiskeskus (International Centre for Migration Policy Development, ICMPD), Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava virasto (UNODC), Europol, Eurojust ja Euroopan yhteisön Albanialle antamasta poliisiavusta vastaava PAMECA. EU:n neuvoston sihteeristön edustaja esitteli kokouksen lopuksi yleisraportin suosituksineen. Yleiset päätelmät ja suositukset Puheenvuoroissa oltiin yksimielisiä siitä, että ihmiskauppa on järjestäytyneiden rikollisryhmien harjoittamaa hirvittävää rikollisuutta, jonka tarkoituksena on toimittaa miehiä, naisia ja lapsia seksikaupan kohteiksi tai laittomaksi työvoimaksi taloudellisen voiton toivossa. Kuluneiden 10 vuoden aikana kansainvälinen yhteisö on ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin ihmiskaupan torjumiseksi, tärkeimpinä esimerkkeinä Palermon yleissopimuksen pöytäkirjan täytäntöönpano, Euroopan unionin neuvoston puitepäätöksen täytäntöönpano sekä Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskeva yleissopimus, jonka allekirjoitti äskettäin 16 jäsenvaltiota. EU:n tasolla ollaan ottamassa käyttöön uusi ihmiskaupan torjuntaan liittyvä toimintasuunnitelma, jota ennakoitiin Haagin ohjelmassa. Näiden välineiden avulla voidaan pyrkiä ihmiskaupan yhtenäiseen torjuntaan maailmanlaajuisella sekä alueellisella tasolla. Kansallisella tasolla tarvitaan monialaista yhteistyötä sillä ihmiskaupan torjuntaan tarvitaan kaikkien tärkeiden viranomaisten ja riippumattomien järjestöjen yhteistoimintaa Eurojustin ja Europolin kanssa. Työryhmät ja erityiset päätelmät Kokous jakaantui neljäksi työryhmäksi keskustelemaan seuraavista aiheista: 1) erityiset ongelmat joita neuvoston ja komission ehdotettu suunnitelma tuo mukanaan alan toimijoille, 2) yhteistyö Eurojustin ja Europolin kanssa sekä 3) erityisesti syytetoimia koskevat lähestymistavat. Keskustelut käsittelivät näiden otsikoiden piiriin kuuluvia aiheita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä paikallisesti ihmiskauppaan liittyvien tapausten esitutkinta- ja syytetoimissa. Näin ollen on ehdotettu, että EU:n jäsenvaltiot ottavat nämä suositukset huomioon muotoillessaan tehokasta kansallista lähestymistapaa ihmiskaupan torjuntaan. Tiedonvälitys ja tiedustelutiedot Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että tiedonvälitys EU:n jäsenvaltioissa toimivien syyttäjien ja tutkijoiden kesken on edellytys rajat ylittävää rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa, koskevien esitutkinta- ja syytetoimien onnistumiselle. Tavoitteena tulisi olla asianmukainen tiedonvälitys paikallisen, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen tason yhteisen lähestymistavan mukaisesti. Tiedonvälitysjärjestelmien tulisi helpottaa tietojen välitystä eikä toimia sen esteenä. Europolin 44

51 tiedonvälityksen tulisi tapahtua nopeasti ja ilman byrokratiaa ja sen tulisi luoda lisäarvoa analyysien kautta. Eurojustin tiedonvälityksen tulisi liittyä määrättyihin tapauksiin, joissa Eurojust on mukana avustamassa ja koordinoimassa. Tietoja tulisi mahdollisuuksien mukaan vaihtaa myös riippumattomien järjestöjen ja uhrien etuja puolustavien järjestöjen kanssa. Näille järjestöille tulisi myös antaa palautetta siitä, miten ne ovat osallistuneet tapausten käsittelyyn. Järjestöjä tulisi kannustaa osallistumaan. Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten sekä muiden viranomaisten välinen koordinointi Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten sekä muiden kansallisten viranomaisten, erityisesti maahanmuuttoviranomaisten, tulisi perustaa pysyviä yhteistyömuotoja. Riippumattomien järjestöjen ja uhrien etuja puolustavien järjestöjen tulisi myös pystyä tekemään yhteistyötä esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten kanssa, vaikka joissakin tapauksissa järjestöjen ja viranomaiset edut voivat olla ristiriidassa keskenään. Yhteistyön helpottamiseksi tulisi laatia muistioita tai järjestelyjä, joista selviävät osapuolten roolit. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä ovat helposti haavoittuvat uhrit ja lapset. On syytä ryhtyä toimenpiteisiin, jotta uudelleen uhriksi joutuminen voidaan välttää. Erityisesti ihmiskauppaan liittyvät rikosnimikkeet Erityistä ihmiskaupparikosta tulisi käyttää kaikissa asiaan liittyvissä tapauksissa, mutta kokouksessa tuotiin esille, että tämä on mahdollista vain silloin, kun uhrit on nimenomaan määritelty ihmiskaupan uhreiksi ja he ovat halukkaita yhteistyöhön. Muissa tapauksissa on käytettävä vaihtoehtoisia rikosnimikkeitä, mutta ihmiskaupparikosta ei tulisi koskaan sekoittaa prostituutioon tai laittomaan maahanmuuttoon liittyviin rikoksiin. Lisäksi ihmiskaupasta saatu taloudellinen hyöty ja tuotot tulisi aina periä ja takavarikoida. Syyttäjien ja tuomarien erikoiskoulutus Syyttäjille suunnattua ihmiskauppaan liittyvää erikoistumiskoulutusta on alettu järjestää Euroopan tasolla vasta äskettäin. Joissakin EU:n jäsenvaltioissa syyttäjille on omia koulutusohjelmia ja su untautumisvaihtoehtoja, mutta lähestymistavat vaihtelevat. Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että ihmiskaupan torjunta on aivan oma erikoisalueensa, jossa tarvitaan erityisasiantuntemusta ja jatkuvaa koulutusta, ja että pyrkimyksiä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan 45

52 tasolla tulisi tehostaa. Useiden virastojen tulee olla mukana koulutuksessa, mahdollisuuksien mukaan myös oikeuslaitoksen. Nykyisiä koulutusmoduuleita ja oppaita tulee kehittää ja levittää jäsenmaihin. Eurojustin ja Europolin käyttö Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että Eurojustia ja Europolia tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon. Eurojustin ja Europolin tarjoama koordinointi ja muu apu tuo lisäarvoa tapauksien käsittelyyn sekä Europolin analysoitavien tietojen keruuseen. Kokouksessa tuotiin ilmi, että kansallisten syyttäjien on vaikeaa käsitellä ihmiskauppaan liittyviä tapauksia yksin ja että Europolin analysointiosaamisen sekä Eurojustin koordinointipalvelujen käyttäminen voisi osoittautua erittäin tehokkaaksi. Tarkasteltaessa esitutkinta- ja syytetoimien nykyistä määrää EU:n alueella on selvää, että Eurojustia ja Europolia ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Myös Euroopan oikeudellista verkostoa (EJN) voitaisiin käyttää nykyistä enemmän kahdenväliseen tiedonvälitykseen ja apuun niissä kahdenvälisissä tapauksissa, joissa se olisi asianmukaista. Syytetoimet ja rikoksia koskevat todisteet Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että uhrikeskeisen ja tiedusteluperusteisen lähestymistavan välille tulisi löytää tasapaino. Tavoitteena tulisi olla molemmat lähestymistavat yhdistävä käytäntö, jonka avulla voitaisiin välttää uhreille aiheutuvat tarpeettomat traumat tai uhrien painostaminen. Uhreja ei tulisi myöskään nähdä pelkästään välineinä, joiden avulla rikolliset voidaan tuomita. Ruotsalainen lähestymistapa, jossa asiakas kriminalisoidaan, jakoi kuitenkin osallistujien mielipiteet. Jotkut olivat sitä mieltä, että syytetoimet tulisi kohdistaa yksinomaan salakuljettajiin, toiset taas katsoivat, että vaikka tätä lähestymistapaa ei voitaisikaan panna täytäntöön, asiakkaat voisivat kenties antaa hyödyllisiä todisteita salakuljettajia vastaan. Osa osallistujista oli puolestaan sitä mieltä, että amerikkalaistyyppisellä asiakkaiden koulutuksella (ns. john schools ) on hyvät puolensa. Kokoukseen osallistuvat olivat joka tapauksessa yksimielisiä siitä, että niin kutsuttu uhriton syyttäminen ei sovi EU:n jäsenvaltioihin. Uhrien hyvä kohtelu ja uhrien kannalta mahdollisimman miellyttävät oikeudenkäyntimenettelyt ovat avaintekijöitä kaikissa ihmiskauppatapauksissa. 46

53 Rahanpesua koskeva asiantuntijakokous Eurojust järjesti 30. marraskuuta 2005 rahanpesua sekä omaisuuden pidättämistä ja takavarikoimista käsittelevän asiantuntijakokouksen, johon osallistui alan toimijoita lähes kaikista jäsenvaltioista. Kokouksen osallistujilla oli myös tilaisuus käydä keskenään keskusteluja yksittäisistä tapauksista. Asiantuntijoille esiteltiin muun muassa tarkistettua Euroopan neuvoston rahanpesusopimusta. Yhdessä esityksessä käsiteltiin CARIN (Camden Asset Recovery Network) -verkon nykytilannetta. Alankomaiden omaisuuden takavarikointiviraston syyttäjät vaihtoivat kokousedustajien kanssa kokemuksiaan ongelmista, esteistä ja mahdollisista ratkaisuista. Puolalaiset, belgialaiset ja luxemburgilaiset alan toimijat esittelivät lyhyesti tapauksiaan ja niissä kohtaamiaan ongelmia. Ongelmia olivat tuottaneet muun muassa a) yksityiskohtaisen tiedon määrä, jota Yhdistynyt kuningaskunta ja jotkin muut jäsenvaltiot vaativat oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanoa varten, b) oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanon viivästyminen joissakin jäsenvaltioissa (Espanjan vastausten kerrottiin viipyvän keskimäärin vuoden), c) joidenkin maiden toimittamat epämääräiset oikeusapupyynnöt, jotka katsotaan kalasteluyrityksiksi ja joita oikeusistuimet eivät voi panna täytäntöön sekä d) soveltumattomat siviilioikeudelliset sopimukset, kun jäsenvaltio on osapuolena. Joidenkin edustajien mielestä toimintatavoissa on epäyhtenäisyyttä, ja EU:n jäsenvaltioiden välillä tulisi tehdä vertailu rahanpesutapauksissa tarvittavasta keskinäisestä oikeusavusta. Asiakastyytyväisyyskysely Eurojustin kansalliset jäsenet ovat erittäin hyvin tietoisia siitä, miten tärkeää tapausten laadukas käsittely on. Tästä johtuen Eurojust pyrkii jatkuvasti parantamaan palveluidensa laatua. Kansallisia viranomaisia tyydyttävä toiminta ei ole tärkeää pelkästään jäsenmaiden rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa, vaan se on myös Eurojustin tehokkain markkinointikeino, jonka avulla Eurojust voi lisätä saamiensa laadukkaiden tapausten määrää. Tämän pyrkimyksen tueksi kollegio järjesti vuonna 2005 asiakastyytyväisyyskyselyn oikeusapupyyntöjä toimittaneiden jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille. Kysely tehtiin sadan satunnaisesti valitun esimerkkitapauksen perusteella. Tutkimuksen tulos kertoi laajasta tyytyväisyydestä noin 90 prosenttia viranomaisista kertoi olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä asiakkaita. Tutkimus myös osoitti, että parantamisen varaa on yhä. Eurojust aikoo jatkaa työtään tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 47

54 Yksityiskohtainen raportti tutkimuksesta on liitteessä III. Esimerkkitapauksia (20 tapausta) Eurojustin työtä yksittäisten operatiivisten tapausten käsittelyssä on selostettu seuraavissa esimerkkitapauksissa, joihin liittyy erilaisia rikoksia ja jotka koskevat useita jäsenvaltioita. Liitteessä II on lueteltu tapausten käsittelyyn liittyviä ongelmia ja esteitä. Laiton huumausainekauppa kiireellinen tutkinta [tapaus 1] Tanskan poliisi oli noin kuuden kuukauden ajan tutkinut merkittävää laitonta huumausaineka uppatapausta, joka koski 13 tonnia hassista ja suurta kokaiinierää. Huumekaupan johtajaksi epäiltiin erästä Tanskan kansalaista, joka asui Etelä-Amerikassa ja jolla oli useita rikostovereita Luxemburgissa ja Tanskassa. Operatiivisista syistä johtuen pääepäilty ja hänen avustajansa oli pidätettävä mahdollisimman pian. Pääepäilty viittasi pidätysaikanaan puhelinkeskustelussa erääseen henkilöön, jonka poliisi tunnisti Espanjassa asuvaksi Tanskan kansalaiseksi. Poliisin tiedossa oli kolme henkilön osoitetta. Koska uskottiin, että henkilöä saatettaisiin varoittaa ja hän voisi tuhota näissä tiloissa olevat todisteet, oli etsintä päästävä kiireesti suorittamaan Espanjassa. Tanskan syyttäjäviranomainen toimitti tapauksen Eurojustille eräänä perjantai-iltapäivänä. Tanskan ja Espanjan kansalliset jäsenet avustivat keskinäisen oikeusapupyynnön muotoilemisessa, toimivaltaisten espanjalaisten oikeusistuinten yksilöimisessä, yhteydenotoissa asiaan liittyviin tuomareihin, viikonloppuna järjestettävään etsintään liittyvien ongelmien ratkaisussa sekä oikeuskäsittelyn järjestämisessä seuraavalle päivälle eli lauantaille. Etsinnälle saatiin lupa ja se suoritettiin lauantaina puolelta päivin. Etsinnän yhteydessä saatiin arvokkaita todisteita. Etsinnän järjestäminen vieraassa maassa 24 tunnin kuluessa kolmessa eri osoitteessa ja kahdessa eri tuomiopiirissä olisi ollut mahdotonta aiemman keskinäisen oikeusapusäännöstön aikana -se saatiin aikaan vain Eurojustin avulla. 48

55 Karusellipetos [tapaus 2] Italian Maceratan yleinen syyttäjävirasto järjesti vuonna 2004 mittavan tutkinnan, jossa epäiltyjä syytettiin rikollisjärjestöön kuulumisesta ja laskujen kierrättämisestä Saksasta Italiaan suuntautuvan autojen salakuljetuksen avulla. Tässä Euroopan yhteisön etuihin vaikuttavassa karusellipetostapauksessa Maceratan syyttäjävirasto pyysi Eurojustia järjestämään koordinointikokouksen Saksan toimivaltaisten oikeusviranomaisten kanssa. Italian viranomaiset pyysivät apua Saksaan lähetettävän oikeusapupyynnön täyttämisessä. Tämä kokous johti hedelmälliseen yhteistyöhön Italian ja Saksan viranomaisten kesken. Hyödyllisiä tietoja saatiin vaihdettua, epäiltyjen pankkitilit löydettiin, Saksan alueella järjestettäviä etsintöjä suunniteltiin ja epäiltyjen omaisuus sekä tavarat takavarikoitiin. Non bis in idem -periaatteen arvioinnin jälkeen toimivaltaiset viranomaiset päättivät edetä erikseen ja Saksan viranomaiset järjestivät itsenäisen oikeuskäsittelyn, josta oli tuloksena vakava veronkiertotapaus. Terrorismi [tapaus 3] Italia pyysi huhtikuussa 2004 Eurojustilta apua Napolin seudun Camorran islamilaisten terroristijärjestöjen välisiä yhteyksiä koskevassa tapauksessa. Italian syyttäjät pyysivät Italian ja Espanjan kansallisia jäseniä yhteistyöhön erityisesti tutkimaan erään Napolissa pidätetyn ja kansainvälisistä laittomista huumausainekaupparikoksista syytetyn Marokon kansalaisen sekä Espanjassa pidätettynä olevan samannimisen, Madridissa 11. maaliskuuta 2004 tehtyyn terrori-iskuun osallistumisesta syytetyn henkilön välistä yhteyttä. Napolissa vuonna 2003 tehdyn pidätyksen yhteydessä paljastui Napolin Camorran johtama organisaatio, joka salakuljetti huumeita Italian ja Espanjan välillä Alankomaiden kautta. Samassa yhteydessä pidätettiin eräs Marokon kansalainen, joka kuitenkin vapautettiin myöhemmin vakavampiin syytöksiin tarvittavien todisteiden puutteessa. Hänet kuitenkin pidätettiin Espanjassa vuotta myöhemmin epäiltynä yhteyksistä islamilaisiin terroristijärjestöihin. Kyseisen henkilön epäilty rikoskumppani oli yksi Madridin terrori-iskuista vastanneen ryhmän johtajista, joka teki iskun jälkeen itsemurhan neljän rikoskumppaninsa kanssa välttääkseen joutumasta pidätetyksi. 49

56 Eurojustin Madridissa huhtikuussa 2005 järjestämässä kokouksessa Italia ehdotti läheistä oikeudellista yhteistyötä Espanjan kanssa, jotta voitaisiin varmistaa Italian mafian yhteys islamilaisiin terroristiverkostoihin. Vertailtuaan hallussaan olevia Marokon kansalaiseen liittyviä tietoja ja henkilötietoja oikeus- ja poliisiviranomaiset sopivat tulevien tutkintojen ja tiedonvaihdon koordinoinnista ja järjestivät Italian viranomaisille sekä poliisille luvan tulla kuuntelemaan marokkolaisvangin oikeudenkäyntiä. Kokous aloitti Italian ja Espanjan välisen korkean tason yhteistyön. Sen seurauksena perustettiin tutkimusapukomitea, joka vahvistaa ja parantaa Italian ja Espanjan välistä tiedonvaihtoa ja oikeudellista yhteistyötä. Italia pyysi syyskuussa 2005 keskinäistä oikeusapua myös Marokolta. Laiton huumausainekauppa [tapaus 4] Vuonna 2003 Italiassa tehdyt tutkimukset toivat tietoja albanialaisesta rikollisjärjestöstä, joka oli mukana Belgiasta ja Alankomaista Italiaan suuntautuvassa kokaiinin salakuljetuksessa. Bresciassa toimiva italialaissyyttäjä esitti Brysselissä ja Rotterdamissa toimivien tutkijoiden kanssa tehdyn yhteistyön perusteella tammikuussa 2004 oikeusapupyynnön, jossa pyydettiin apua telekuunteluun ja muuhun todisteiden hankkimiseen, muun muassa epäiltyjen henkilöllisyyden täydelliseen selvittämiseen. Jotta albanialaisen huumekauppiasverkoston toiminta Albaniassa, Belgiassa, Italiassa ja Alankomaissa voitaisiin lopettaa, määräsi italialaissyyttäjä toukokuussa pidätyksiin liittyvää varotoimenpidettä, muun muassa neljätoista eurooppalaista pidätysmääräystä, jotka oli määrä panna toimeen Belgiassa ja Alankomaissa. Eurojustissa Belgian ja Alankomaiden kansallisten viranomaisten kanssa pidetyn monenvälisen koordinointikokouksen jälkeen italialaissyyttäjä pyrki varmistamaan oikeudellisen yhteistyön ja tietojen vaihtamisen, jotta epäillyt voitaisiin löytää ja eurooppalaisten pidätysmääräysten samanaikaista täytäntöönpanoa voitaisiin koordinoida. Ennen tätä kokousta pyynnöt lähetettiin Italiasta Belgiaan ja Alankomaihin Eurojustin kautta, jotta tarvittavat tiedot saataisiin epäiltyjen löytämiseksi ja koordinoidun pidätysoperaation suunnittelemiseksi. Kokouksessa italialaissyyttäjä painotti, miten tärkeää oli panna nämä varotoimenpiteet täytäntöön samanaikaisesti, jotta epäillyt eivät voisi vältellä pidätetyksi tulemista. Myös Europolin tiloissa Haagissa pidettiin koordinointikokous, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa tehokas tiedonvaihto kaikkien tapaukseen osallistuvien oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten välillä. 50

57 Lokakuussa 2005 toteutettiin koordinoitu pidätysoperaatio, joka oli merkki Eurojustin onnistumisesta tehokkaassa oikeudellisessa koordinoinnissa. Veropetos, rahanpesu ja lahjonta [tapaus 5] Tässä tapauksessa, joka koski sisilialaisen mafian tapaan järjestäytyneen rikollisjärjestön hallitsemaa laittoman työvoiman käyttöä Saksassa, Wuppertalin syyttäjänvirasto ja Düsseldorfissa toimiva valtiollinen rikospoliisin yksikkö (LKA) pyysivät Eurojustilta koordinointiapua Saksassa ja Italiassa toteutettavien pakkokeinojen täytäntöönpanossa. Puutarha- ja maisemointibisneksessä toimiva rikollisjärjestö hyödynsi sellaisten yritysten verkostoa, joilla oli tekaistu laillinen liiketoimintarakenne. Toiminta aiheutti useiden miljoonien eurojen taloudelliset haitat hintaso pimusjärjestelyjen, veronkierron, sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnin sekä lahjonnan avulla vahvistaakseen asemaansa markkinoilla ja julkisen sektorin sopimusten alalla. Eurojustissa maaliskuussa 2005 pidetyn koordinointikokouksen yhteydessä laadittiin yhteinen strategia Saksassa ja Italiassa samanaikaisesti toteutettavia pakkokeinoja varten. Huhtikuussa 2005 täytäntöön pannut toimenpiteet, joihin osallistui pelkästään Saksassa 900 syyttäjää, poliisia ja tullin, verohallinnon ja työvoimahallinnon virkamiestä, johtivat a) yhdeksän pidätysmääräyksen täytäntöönpanoon Saksassa (joista on tähän mennessä seurannut kaksi juridisesti sitovaa tuomiota ja useita syytteeseenpanoja), b) noin 90 muuta epäiltyä henkilöä vastaan kohdistuvan tutkinnan aloittamiseen, c) yli 100 etsinnän tekemiseen ja d) yli 2,1 miljoonan euron arvoiseen omaisuuden takavarikoimiseen. Italiassa takavarikoitiin euroa käteistä ja Maserati-merkkinen auto. Saksan ja Italian välinen yhteistyö sekä oikeus- että poliisiviranomaisten tasolla on osoittautunut tässä tapauksessa erinomaisen toimivaksi, etenkin omaisuuden takavarikoinnissa, joka yleensä on monimutkainen kysymys. Vakava petos kiireellinen monenvälinen apu [tapaus 6] Slovakian tasavallan valtakunnansyyttäjänvirasto pyysi 8. ja 15. huhtikuuta sekä 3. toukokuuta 2005 keskinäistä oikeusapua Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan ja Itävallan toimivaltaisilta viranomaisilta vakavaa petostapausta koskevissa tutkinta- ja syytetoimissa. Rikoksesta epäiltiin kahta henkilöä, jotka toimivat erään yhteisyrityksen edustajina. Molemmat epäillyistä olivat laskeneet liikkeeseen ja merkinneet neljä viiden miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoista vakuutustakuuvelkakirjaa (yhteenlasketulta arvoltaan 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), jotka eivät kuitenkaan täyttäneet velkakirjalain määräyksiä. Kaikkien velkakirjojen oli määrä erääntyä 51

58 maksettaviksi 30. syyskuuta Niitä levitettiin tiettyjen henkilöiden kautta, ja niiden myynnistä oli tarkoitus saada taloudellista hyötyä syytetyille tai muille henkilöille 20 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. Slovakian viranomaiset pyysivät apua todistajien kuulemisessa ja arvopapereiden luovuttamisessa. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan viranomaiset täyttivät ja toteuttivat keskinäistä oikeusapua koskevat pyynnöt kokonaisuudessaan elo- ja syyskuussa 2005, ja Saksan viranomaiset, jotka eivät pystyneet täyttämään pyyntöä kokonaisuudessaan menettelytapoihin liittyvän esteen vuoksi, vastasivat myös pyyntöön elokuussa Tapaus on osoitus Eurojustin ja joidenkin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten erittäin nopeasta ja tehokkaasta avunannosta. Saamansa avun ansiosta Slovakian tasavallan toimivaltaiset viranomaiset pystyivät tekemään nopeasti päätöksen epäiltyjen asettamisesta syytteeseen. Tutkinta on yhä käynnissä. Laittomaan maahanmuuttoon liittyvä rikos [tapaus 7] Eurojust avusti merkittävästi Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamassa tapauksessa, joka koski laittomaan maahanmuuttoon liittyvää rikollisuutta. Toimintaan osallistui turkkilaisia järjestäytyneitä rikollisryhmiä, joita syytettiin Turkin kurdien laajamittaisesta salakuljetuksesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Lontoon poliisi tutki tapausta. Tapaukseen liittyi Yhdistyneen kuningaskunnan lisäksi useita muitakin maita, pääasiassa Belgia mutta myös Italia, Ranska ja Tanska. Yhdistynyt kuningaskunta oli tehnyt runsaasti keskinäisiä oikeusapupyyntöjä todisteiden saamiseksi näistä maista, ja pyyntöjen nopea täytäntöönpano oli yksi syy siihen, miksi Yhdistynyt kuningaskunta toimitti tapauksen Eurojustille. Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan operaation täytäntöönpanovaiheen lähestyessä maan tutkinta- ja syyttäjäviranomaiset halusivat varmistaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa täytäntöön pantujen pidätysten sekä muissa tapaukseen liittyvissä maissa täytäntöön pantavien epäiltyjen henkilöiden pidätysten koordinoinnin, jotta isku olisi mahdollisimman tehokas ja koko järjestäytyneen ihmisten salakuljetusverkoston toiminta voitaisiin hajottaa järjestön kaikissa toimintamaissa. Lisäksi pidätysten jälkeinen syytetoimien valmistelu edellytti tietojen ja todisteiden vaihtoa. Kaikista näistä syistä tapaus toimitettiin Eurojustille. Eurojustissa järjestettiin toukokuussa 2005 koordinointikokous, johon osallistuivat Yhdistyneen kuningaskunnan, Belgian, Ranskan, Saksan, Italian, Alankomaiden ja Europolin edustajat. Kokouksessa keskusteltiin ja sovittiin periaatteellisesti muun muassa pidätysten yhteisestä täytäntöönpanopäivästä ja tarkasteltiin myös muita aiheita, kuten yhteydenpitoa Turkin viranomaisiin sekä tiedotusvälineisiin kohdistuvaa strategiaa pidätysten jälkeen. 52

59 Syyskuussa 2005 Eurojustissa järjestettiin seurantakokous, jossa pääaiheena oli ennen kaikkea lokakuun alussa täytäntöön pantavien samanaikaisten pidätysten suunnittelu ja koordinointi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Belgiassa tehtiin 11. ja 13. lokakuuta yhteinen isku, jonka yhteydessä tehtiin yhteensä 26 pidätystä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa 19 ja Belgiassa 7. Eurojustin tarjoama rajat ylittävien tapausten koordinointiapu edisti selvästi iskun onnistumista. Eurojust on edelleen mukana tapauksen käsittelyssä. Vuoden 2006 alkupuoliskolle on ehdotettu vielä yhtä Eurojustissa järjestettävää kokousta, jossa laadittaisiin selvitys tapauksesta sekä keskusteltaisiin todisteiden keräämisestä oikeudenkäyntien valmistelua varten. Terrorismi luovutus ja koordinointi [tapaus 8] Tapauksessa tutkittiin erästä Espanjassa toimivaa islamistisolua, joka suunnitteli pommiiskua julkisella ja yksityisellä sektorilla toimivia laitoksia vastaan. Tapaukseen liittyivät myös Belgia, Alankomaat ja Sveitsi. Rikollisjärjestön johtaja oli vapaalla jalalla, ja hänestä oli annettu pidätysmääräys. Epäilty pidätettiin pidätysmääräyksen johdosta Sveitsissä, ja Sveitsin viranomaiset alkoivat tutkia islamilaista solua, jota epäilty oli perustamassa Sveitsiin. Espanja lähetti epäiltyä koskevan luovutuspyynnön, ja Sveitsin viranomaiset tiedottivat epävirallisesti aikomuksestaan kieltäytyä toteuttamasta pyyntöä, koska tutkimukset Sveitsissä olivat käynnissä. Keskinäiset neuvottelut ongelman ratkaisemiseksi eivät onnistuneet, joten Espanjan viranomaiset ottivat yhteyttä Eurojustiin. Järjestettiin koordinointikokous, jonka tarkoituksena oli jakaa tietoa ja tarkastella sitä, kumpi lainkäyttöalue soveltuisi paremmin syytetoimiin. Tietojen jakamisen yhteydessä havaittiin, että tutkinta oli kehittynyt pitemmälle Espanjassa, jolla oli myös olennaisen tärkeitä todisteita. Alankomaiden viranomaiset, jotka tutkivat henkilöllisyystodistuksia väärentävää islamilaista solua, päättivät kannattaa oikeustoimien järjestämistä Espanjassa, koska jotkut Espanjassa tutkinnan kohteena olevan solun jäsenet käyttivät passeja, jotka oli väärennetty Alankomaissa. Sveitsin viranomaiset ilmoittivat suosittelevansa lupaa epäillyn luovuttamiseksi Espanjaan, ja loppujen lopuksi Sveitsi päätti luovuttaa epäillyn. Eurojust ei näin ollen ainoastaan avustanut luovuttamispäätöksessä vaan myös ratkaisi Sveitsin ja Espanjan välisen kiistan lainkäyttöalueesta. Törkeä petos [tapaus 9] Törkeässä petostapauksessa, jossa rikos tehtiin Suomessa ja asianomistajat asuivat Alankomaissa, Suomen syyttäjäviranomainen lähetti Alankomaiden viranomaisille oikeusapupyynnön 53

60 voidakseen suorittaa Alankomaissa asuvien asianomistajien kuulemisen videoneuvottelun välityksellä. Alankomaiden yleinen syyttäjä torjui pyynnön ja ilmoitti suomalaissyyttäjälle, ettei videoneuvottelun järjestäminen ollut tarkoituksenmukaista. Tässä vaiheessa Suomen kansallinen jäsen pyysi hollantilaiselta virkaveljeltään apua, jotta tämä yrittäisi vaikuttaa Alankomaiden viranomaisten päätökseen sallia videoneuvottelu osana oikeudenkäynnin järjestämistä Suomessa. Alankomaiden kansallisen jäsenen avustuksella tutkintatuomari suostui järjestämään videoneuvottelun, joka toteutettiin onnistuneesti elokuun 2005 alussa. Videoneuvottelun teknisten valmistelujen yhteydessä suomalainen syyttäjä laati luettelon kuultavista henkilöistä sekä esitettävistä kysymyksistä. Molemmissa maissa käytettiin videoneuvottelun aikana tulkkeja mahdollisten kieliongelmien välttämiseksi kuulemisen aikana. Videoneuvottelulla oli oikeudenkäynnissä olennaisen tärkeä rooli, ja se osoittautui käännekohdaksi koko prosessissa. Hollantilaisten asianomistajien yhteneväiset lausunnot osoittivat vastaajan selitykset virheellisiksi. Ennen videoneuvottelua vastaaja oli kiistänyt kaikki syytökset. Tekniset järjestelyt toimivat täydellisesti ja kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä tuloksiin. Kokemus osoittautui kustannustehokkaimmaksi ja aikaa säästävimmäksi käytännöksi sekä asianomistajien että oikeudenkäynnin kannalta, mutta se ei olisi ollut mahdollista ilman Eurojustin apua. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja luovutuksen täytäntöönpano [tapaus 10] Latvian viranomaiset lähettivät toukokuussa 2005 Tšekin tasavaltaan pyynnön, joka koski eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa ja ennen 1. marraskuuta 2004 rikoksen tehneen henkilön luovuttamista. Tšekin viranomaiset vastasivat, että henkilön luovuttaminen eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella ei ollut tässä tapauksessa mahdollista, koska eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn neuvoston puitepäätöksen (2002/584/YOS) voimaansaattamiseksi annettu Tšekin lainsäädäntö sallii henkilöiden luovuttamisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella ainoastaan silloin, kun rikos on tehty 1. marraskuuta 2004 jälkeen. Tšekin viranomaiset pyysivät näin ollen Latvian viranomaisilta yhteistyötä tapauksen käsittelyssä vuonna 1957 solmitun luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen kahden lisäpöytäkirjan perusteella. Koska eurooppalaisesta 54

61 pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehty neuvoston puitepäätös oli kuitenkin saatettu voimaan Latvian kansallisessa lainsäädännössä, Latvialla ei maan lakien mukaan ollut enää oikeudellisia perusteita tehdä yhteistyötä yleissopimuksen perusteella. Tšekin ja Latvian kansalliset jäsenet tekivät tiiviisti yhteistyötä ja neuvottelivat kansallisten viranomaistensa kanssa ratkaisun löytämiseksi. Ratkaisu löytyikin sitten kahden päivän kuluttua. Latvia lähetti eurooppalaista pidätysmääräystä ja luovutuspyyntöä tukevat lisäasiakirjat Tšekin tasavaltaan diplomaattisia kanavia pitkin, ja näin Tšekin tasavallan oikeusviranomaisten vaatimukset saatiin täytetyiksi. Syytetty luovutettiin Latviaan. Tapaus osoitti, että tapausten toimittaminen Eurojustille on hyödyllistä myös silloin, kun tarvitaan apua näennäisesti ylitsepääsemättömien oikeudellisen ongelmien ratkaisussa ja rakentavan yhteistyön kehittämisessä jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välillä. Laiton huumausainekauppa [tapaus 11] Elokuussa 2004 eräs Slovenian kansalainen pidätettiin ja tuomittiin myöhemmin Italiassa huumausaineiden salakuljetuksesta. Tuomitun rikostoveri pidätettiin huhtikuussa 2005 ja asetettiin tutkintavankeuteen Sloveniassa. Slovenian tutkintatuomari halusi kuulustella vastaajaa, joka oli vangittuna Italiassa, ja vaati myös vastaajan pidätykseen liittyviä asiakirjoja. Tuomari lähetti toukokuussa 2005 oikeusapupyynnön Italian viranomaisille. Oikeusapupyynnön täytäntöönpanolla oli kiire, koska epäiltyä oli mahdollista pitää pidätettynä tutkintavaiheessa vain rajoitetun ajan. Italiasta saatavat todisteet olivat syytteeseenpanon kannalta ratkaisevan tärkeitä. Slovenialainen tutkintatuomari odotti pyynnön täytäntöönpanoa kuukauden ja pyysi sitten Slovenian kansalliselta jäseneltä apua. Italian ja Slovenian kansalliset jäsenet yrittivät yhteistyössä suostutella Italian viranomaisia toteuttamaan pyynnön mahdollisimman nopeasti. Kansallisten jäsenten avustuksella Slovenian tutkintatuomari pääsi kuulustelemaan Italiassa vangittuna olevaa vastaajaa 14. heinäkuuta 2005 ja sai pyytämänsä asiakirjat samassa yhteydessä. Tutkinta saatiin päätökseen ennen pidätysajan kulumista umpeen ja Slovenian syyttäjä sai tuotua syytteen toimivaltaisen tuomioistuimen päätettäväksi. 55

62 Luovutus [tapaus 12] Lokakuun 2005 alussa Tšekin tasavallan poliisi pidätti Bulgarian kansalaisen Belgian viranomaisten pyynnöstä. Tuomioistuin päätti vangita henkilön alustavasti luovutusta varten. Vuonna 1957 tehdyn luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti 40 päivän sallittu pidätysaika alkoi kulua heti pidätyshetkestä alkaen. Belgian viranomaisia pyydettiin toimittamaan luovutusasiakirjat tuona aikana. Pidätysajan 37. päivään mennessä Tšekin tasavallan viranomaiset eivät kuitenkaan olleet saaneet asiakirjoja, ja tšekkiläinen syyttäjä otti yhteyttä Tšekin kansalliseen jäseneen, joka puolestaan otti välittömästi yhteyttä Belgian kansalliseen jäseneen. Tämän jälkeen Belgian kansallinen jäsen otti yhteyttä Belgian viranomaisiin. Molempien maiden kansalliset jäsenet olivat yhteydessä omien maidensa oikeusministeriöihin ja varmistivat luovutusasiakirjojen toimittamisen Tšekin tasavallan Brysselin-lähetystöön 39. päivänä. Mainittakoon, että pidätysajan viimeinen päivä olisi tuolloin sattunut lauantaille, ja sitä edeltävä perjantai oli yleinen vapaapäivä Belgiassa. Ilman Eurojustin apua luovutusasiakirjoja ei olisi toimitettu ajoissa ja epäilty olisi ollut pakko vapauttaa. Laajamittainen sijoituspetos [tapaus 13] Tähän tapaukseen liittyi useita jäsenvaltioita: Itävalta, Belgia, Ranska, Luxemburg, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta ja kolmantena maana Sveitsi. Luxemburgilainen tutkintatuomari, joka käsitteli monimutkaista rajat ylittävää ja laajamittaista sijoituspetosta, johon liittyi satoja uhreja ja valtavat, arvoltaan miljoonan euron taloudelliset tappiot, pyysi Eurojustilta apua kiireellisten oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanossa ja tapaukseen liittyvän oikeudellisen toiminnan koordinoinnissa. Pääsyytetty odotti oikeudenkäyntiä vangittuna Luxemburgissa. Keskinäisten oikeusapupyyntöjen tavoitteena oli pääasiassa pankkitilien jäädyttäminen ja rikoksella hankittujen varojen takaisinperiminen. Eurojustissa järjestettiin marraskuussa 2005 koordinointikokous, johon osallistuivat Luxemburgin, Belgian, Ranskan ja Espanjan viranomaiset. Kokouksessa löydettiin käytännön ratkaisut erilaisten keskinäisten oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanoon liittyviin ongelmiin. Kokouksessa 56

63 myös tunnistettiin uusia lisätutkimusta vaativia alueita sekä vahvistettiin, että Luxemburg ja Ranska tutkivat samaa tapausta rinnakkain. Ranskalla ja Luxemburgilla oli molemmilla hyvä syy saada koko tapauksen käsittely itselleen: Ranskassa ranskalaisuhrien ylivoimaisesti suurempi määrä ja uhrien oikeuksien täysimääräisen suojelun varmistaminen Luxemburgissa yhtä suuri tarve puuttua vahinkoihin, joita rikollinen toiminta oli aiheuttanut maan rahoituslaitoksille. Eurojustin johdolla käytyjen hedelmällisten keskustelujen jälkeen osapuolet pääsivät sopimukseen siitä, että oikeudenkäynti voitaisiin siirtää Luxemburgista Ranskaan tutkimusten päällekkäisyyden välttämiseksi. Myöhemmin molempien maiden syyttäjäviranomaiset vahvistivat järjestelyn ja päättivät, että Ranskan oikeuslaitos ottaisi tapauksen kokonaan käsiteltäväkseen. Eurojustin asiaan puuttumisen ansiosta mahdollinen lainkäyttöalueeseen liittyvä kiista pystyttiin välttämään. Tämä tapaus osoittaa selvästi Eurojustin varhaisessa vaiheessa järjestämän koordinoinnin hyödyt, etenkin silloin, kun kiireellisten keskinäisten oikeusapupyyntöjen täytäntöönpano vaikuttaa erityisen hankalalta ja eri maissa tehdään samanaikaisesti tutkimuksia rinnakkain. Laiton huumausainekauppa eurooppalainen pidätysmääräys [tapaus 14] Espanjassa tutkittiin Madridista käsin toimivaa järjestöä, joka toi huumeita Eurooppaan. Yhdeksän henkilöä odotti oikeudenkäyntiä vangittuna. Kaikki epäillyt oli tunnistettu ja poliisi odotti pääsevänsä käsiksi viimeiseen lastiin, joka oli tulossa Atlantin yli. Huumeita kuljettava alus löytyi läheltä Portugalin rannikkoa. Poliisit pysäyttivät aluksen ja tutkivat sen. Kaksi epäiltyä oli Portugalissa etsimässä paikkaa, jossa lasti voitaisiin turvallisesti purkaa. Portugalin poliisi pidätti epäillyt ja takavarikoi aluksen, minkä jälkeen Lissabonissa käynnistyi uusi oikeudellinen tutkinta. Espanja antoi eurooppalaisen pidätysmääräyksen kahdesta Portugalissa pidätetystä epäillystä, mutta Portugalin viranomaiset kieltäytyivät panemasta määräystä täytäntöön ja perustelivat tätä sillä, että tutkintaa ja syytetoimia tulisi jatkaa Portugalissa. 57

64 Tapaus toimitettiin Eurojustiin. Espanjan ja Portugalin kansalliset Eurojustin jäsenet järjestivät maiden viranomaisten välisen koordinointikokouksen. Espanjan ja Portugalin oikeusviranomaiset tutkivat parhaillaan samoja todisteita, jotka kohdistuivat samoihin henkilöihin. Koordinointi oli siis välttämätöntä. Oli myös tarpeen selvittää, olisiko tutkimukset mahdollista keskittää Espanjaan, sekä varmistaa epäiltyjen luovutus Espanjaan. Eurojust järjesti tarvittavan koordinoinnin. Selvityksessä otettiin huomioon se, että tutkimukset oli aloitettu Espanjassa ensin, Espanjalla oli tärkeitä todisteita rikollisjärjestön toiminnasta, järjestö toimi Espanjasta käsin, useimmat järjestön jäsenet oli pidätetty Espanjassa ja Espanjassa oli myös tutkittu muuta asiaan liittyvää toimintaa; toisaalta oltiin sitä mieltä, että Portugalissa tutkinta oli käynnistynyt sen jälkeen, kun kaksi epäiltyä oli pidätetty määrätyistä teoista, mutta rikollisjärjestöön liittyvät tärkeät todisteet olisi pyydettävä Espanjasta jo tehtyjen pyyntöjen kautta. Näissä olosuhteissa ja vaikka oikeuden päätös kielsi epäiltyjen luovuttamisen Espanjaan, Portugalin kansallinen jäsen pyysi kansallisia viranomaisiaan pohtimaan, olisivatko Espanjan viranomaiset paremmassa asemassa tutkinta- ja syytetoimien jatkamista ajatellen. Portugalilainen syyttäjä hyväksyi Eurojustin kannan ja pyysi tuomaria siirtämään jutun käsittelyn Espanjaan. Vetoomustuomioistuin hyväksyi ja vahvisti ehdotuksen yhden vastaajan tekemän pyynnön jälkeen. Kun peruste jättää eurooppalainen pidätysmääräys mahdollisesti panematta täytäntöön oli poistunut, Espanjan tuomari antoi uuden eurooppalaisen pidätysmääräyksen yhteistyössä Portugalin viranomaisten kanssa. Lopulta rikosoikeudenkäynti siirrettiin ja vastaajat luovutettiin Espanjaan. Maiden kansalliset viranomaiset pystyivät Eurojustin tuella huolehtimaan tapausten asianmukaisesta koordinoinnista, ratkaisemaan lainkäyttöaluetta koskevan kiistan niin, että syytetoimet siirrettiin toiseen jäsenvaltioon, ja antamaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen. 58

65 Ihmiskauppa kolmas maa [tapaus 15] Latvian viranomaiset käynnistivät maaliskuussa 2005 rikostutkinnan tapauksessa, joka liittyi järjestäytyneen rikollisryhmän harjoittamaan ihmisten salakuljetukseen Latviasta prostituoiduiksi Norjaan marraskuun 2004 ja helmikuun 2005 välisenä aikana. Norjan viranomaisten antama oikeudellinen apu oli tapauksessa välttämätöntä, koska osa rikollisryhmän jäsenistä värväsi naisia Latviassa ja osa vuokrasi Norjassa asuntoja ja rekisteröi puhelinnumeroita seksipalvelujen tarjoamista varten. Latvian viranomaiset toimittivat maaliskuussa 2005 Norjaan keskinäisen oikeusapupyynnön, joka koski sen Oslossa sijaitsevan asunnon tarkkaa osoitetta, jossa seksipalveluja tarjottiin, jotta voitaisiin selvittää Norjassa yhä oleskelevien latvialaisnaisten asuinpaikka ja kuulustella heitä todistajina. Oikeusapupyynnön täytäntöönpanoa koskeva pyyntö toimitettiin Eurojustin kautta. Norjan toimivaltaiset viranomaiset käynnistivät Latviasta saamiensa tietojen perusteella rinnakkaisen rikostutkinnan, joka kohdistui tapaukseen liittyviin Norjan kansalaisiin. Eurojustin koordinointiapu ja tuki mahdollisti tehokkaan tiedonkulun ja yhteistyön Norjan ja Latvian viranomaisten välillä tapauksen rinnakkaisen tutkinnan aikana. Rikostutkinta on yhä käynnissä sekä Latviassa että Norjassa. Latvian viranomaiset esittivät tapaukseen liittyvän oikeusapupyynnön keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisesti. Norjan ja Eurojustin välinen 26. lokakuuta 2005 voimaan tullut yhteistyösopimus mahdollisti kansallisten viranomaisten yhteistyön ja koordinoinnin tapauksen käsittelyssä. Ihmiskauppa kolme lainkäyttöaluetta [tapaus 16] Yhdistynyt kuningaskunta toimitti Eurojustille useita merkittäviä ihmiskauppaan liittyviä tapauksia. On syytä huomata, että vaikka tapaukset sijoittuivat Yhdistyneen kuningaskunnan eri puolille, toisin sanoen Lontooseen, Etelä-Yorkshireen ja Skotlantiin, ne olivat selkeästi yhteydessä toisiinsa sikäli, että niiden tutkimuksissa keskityttiin albanialaisten järjestäytyneiden rikollisryhmien verkoston harjoittamaan ihmiskauppaan. 59

66 Yhdistyneen kuningaskunnan ja Liettuan kansalliset jäsenet osallistuivat aktiivisesti keskinäisten oikeusapupyyntöjen mahdollistamiseen, toisiinsa liittyvien esitutkinta- ja syytetoimien käynnistämiseen ja koordinointiin sekä kiireellisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon järjestämiseen lyhyessä ajassa ja monimutkaisissa olosuhteissa. Tapaukset koskivat naisten ja tyttöjen joista nuorimmat olivat 14-vuotiaita salakuljettamista Liettuasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan saapuneet naiset myytiin albanialaisille järjestäytyneille rikollisryhmille prostituoiduiksi. Alkuperäinen syy siihen, miksi tapaus toimitettiin Eurojustille, oli se, että tämä mahdollisti keskinäiset oikeusapupyynnöt todisteista, joita oli määrä käyttää Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettävissä albanialaisten vastaajien tulevissa oikeudenkäynneissä. Kun tapauksia tarkasteltiin Eurojustissa, kävi ilmi, että Liettuassa olisi käynnistettävä niihin henkilöihin kohdistuvat tutkimukset, jotka osallistuivat uhrien värväämiseen ja kuljettamiseen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Molemmat tavoitteet saavutettiin onnistuneessa koordinointikokouksessa, joka järjestettiin Eurojustissa tammikuussa Tapauksiin liittyvät tiedot esitettiin Liettuan syyttäjille ja poliisille, jotka suostuivat käynnistämään tutkimukset. Kokouksen tuloksena Liettuassa tehtiin pidätyksiä ja aloitettiin tutkinta, käynnissä olevat tutkimukset yhdistettiin ja tutkimukset Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Liettuassa voitiin suorittaa koordinoidusti. Kokoukseen osallistui myös Europol, joka kertoi albanialaisten järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnasta tiedusteluteitse kerätyistä tiedoista. Samaan aikaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehtiin lisää pidätyksiä, erityisesti Sussexin alueella, kun yksi epäillyistä liettualaiskuriireista saapui Gatwickin lentokentälle. Syytteitä ei kuitenkaan voitu nostaa Englannin ja Walesin tuomiovaltaan liittyvien ongelmien takia. Eurojustin kautta käytyjen lisäkeskustelujen jälkeen Liettuan viranomaiset vahvistivat, että syytteet voitaisiin nostaa Liettuassa. Tämän edistämiseksi Liettuan viranomaiset suostuivat antamaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen, jonka valmistelun, antamisen ja täytäntöönpanon koordinoinnista huolehti Eurojust. Koko prosessi, johon sisältyi eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaminen uudelleen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten vaadittua lisää tietoja, kesti vain neljä päivää, ja sen seurauksena liettualainen epäilty siirrettiin Liettuaan oikeudenkäyntiä odottamaan. 60

67 Samoihin aikoihin myös Skotlannin virallisen syyttäjän toimiston kansainvälinen yhteistyöyksikkö toimitti Eurojustiin ihmiskauppaa koskevan tapauksen, jossa pyydettiin keskinäistä oikeusapua ja jonka olosuhteet olivat erittäin samanlaiset naisten ja tyttöjen salakuljetus Liettuasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, myynti Yhdistyneessä kuningaskunnassa albanialaisryhmille ja pakottaminen tämän jälkeen prostituoiduiksi. Kun Skotlannin tutkinnan tietoja tarkasteltiin Eurojustissa, paljastui yhteisiä tekijöitä ja yhteyksiä molempiin Englannissa käynnissä oleviin tapauksiin sekä Liettuassa käynnissä olevaan tutkintaan. Liettuan kansallinen Eurojustin jäsen tiedotti yhteyksistä oman maansa viranomaisille, ja Liettuan osuus tutkimuksista yhdistettiin käsiteltäväksi omana tapauksenaan. Tämän toivotaan vahvistavan Liettuan tapausta. Kun tapaus aikanaan etenee oikeudenkäyntiin asti, siihen sisältyy sekä Skotlantiin että Englantiin suuntautunut ihmisten salakuljetus. Etelä-Yorkshiren syyttäjälaitoksen Eurojustille toimittamat tapaukset on nyt viety oikeuteen ja niistä on annettu tuomioita. Näihin sisältyvät muun muassa pitkät vapaudenmenetyksen käsittävät rangaistukset, kuten 18 ja 21 vuoden pituiset vankeustuomiot. Skotlannin ja Englannin viranomaiset sekä heidän virkaveljensä Liettuassa tekevät parhaillaan yhteistyötä syytetoimien edistämiseksi ja valmistelemiseksi Liettuassa. Eurojust on yhä merkittävästi mukana tässä yhteistyössä. Nämä tapaukset ovat sekä yksittäin että yhdessä erinomaisia esimerkkejä siitä, miten Eurojust voi ratkaista tapausten käsittelyn etenemisen mahdollistamalla ja koordinoimalla yksittäisten kansallisten viranomaisten ja virastojen välisiä tarvittavia toimenpiteitä. Lapsiporno [tapaus 17] Lapsipornoa vaihdettiin ja lähetettiin Internet-sivuston kautta. Toimintaan osallistuneet henkilöt asuivat useissa Euroopan sekä Keski- ja Etelä-Amerikan maissa: Espanjassa, Ruotsissa, Ranskassa, Italiassa, Chilessä, Argentiinassa, Costa Ricassa ja Perussa. Eurojustia pyydettiin koordinoimaan tutkinta- ja syytetoimia yhteistyössä Etelä-Amerikan syyttäjäorganisaation IberREDin (La Red Iberoamericana de Cooperacion Judicial) kanssa. 61

68 Monien maiden toimivaltaiset viranomaiset ovat joskus vastahakoisia suorittamaan tutkinta- ja syytetoimia tämäntyyppisissä rikoksissa, erityisesti silloin, kun epäillyt asuvat eri maissa. Eurojustissa järjestettiin koordinointikokous, johon osallistui EU-maiden toimivaltaisten viranomaisten lisäksi useiden Keski- ja Etelä-Amerikan maiden edustajia IberREDin kautta. Kokouksessa saatiin ratkaistua ongelmia, jotka liittyivät tutkinnan käynnistämistä koskeviin oikeudellisiin vaatimuksiin tapaukseen liittyvissä maissa, sekä lainkäyttöalueisiin liittyviä ongelmia. Kokouksessa sovittiin myös etsintöjen ja tutkimusten suorittamista koskevasta koordinoidusta toimintasuunnitelmasta. Pidätyksiä tehtiin ja oikeudenkäyntejä järjestettiin Euroopassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ne kohdistuivat yli sataan henkilöön, jotka asuivat Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Uruguayssa, Panamassa, Chilessä ja Argentiinassa. Tapaus on ensimmäinen esimerkki Euroopan sekä Keski- ja Etelä-Amerikan välisestä koordinoinnista Eurojustin ja IberREDin tuella. Eurojen väärentäminen [tapaus 18] Eurojen, asiakirjojen ja luottokorttien väärentämistä sekä laitonta huumausaine- ja ihmiskauppaa harjoittavan rikollisjärjestön toiminta saatiin pysäytettyä 5. lokakuuta 2005, jolloin 15 epäiltyä järjestön jäsentä, heidän mukanaan kaksi järjestön johtajaksi epäiltyä henkilöä, pidätettiin Bulgariassa ja Itävallassa. Etsintöjä suoritettiin samanaikaisesti 30 kohteessa Bulgariassa ja Itävallassa, ja niiden yhteydessä takavarikoitiin väärennettyjä asiakirjoja, kuten passeja, luottokorttejaja henkilöllis yystodistuksia sekä väärennettyjä Bulgarian ministeriöiden asiakirjoja. Etsinnöissä löytyi myös tuliaseita, synteettisiä huumeita, väärennettyjä euromääräisiä seteleitä, suuria käteissummia ja rahanpesuun liittyviä asiakirjoja. Operaation taustalla olivat Bulgarian ja Itävallan poliisien, oikeusviranomaisten ja Europolin kuukausia jatkuneet yhteiset ponnistelut, joissa myös Eurojust oli mukana koordinoimassa ja avustamassa. Eurojust järjesti kaksi koordinointikokousta auttaakseen tapauksen ratkaisemisessa. Ensimmäinen kokous pidettiin Haagissa 28. kesäkuuta ja toinen Wienissä 29. syyskuuta. Kokouksissa 62

69 operaatioon osallistuvilla tahoilla, mukaan lukien Bulgarian viranomaisilla, oli mahdollisuus keskustella toimenpiteistä ja suunnitella niitä yksityiskohtaisesti sekä ratkaista yhteisen operaation valmisteluun liittyviä ongelmia. Ilman Eurojustin tukea Bulgarian viranomaiset eivät olisi voineet osallistua ratkaisevan tärkeään toiseen koordinointikokoukseen. Tämä merkittävä tapaus, josta kerrottiin laajasti Itävallan tiedotusvälineissä, korosti Eurojustin osallisuutta ja sai paljon kehuja Itävallan oikeusviranomaisilta. Kokemuksen ansiosta tapauksen käsittelyyn osallistuneiden poliisi- ja oikeusviranomaisten välille on kehittynyt toimiva yhteistyösuhde. Tapauksen erittäin positiivisen tuloksen ansiosta poliisi- ja oikeusviranomaisten sekä Eurojustin välille on syntynyt vahva keskinäinen luottamus, jonka pohjalta yhteistyö ja koordinoitu toiminta on mahdollista myös tulevaisuudessa. Terrorismi [tapaus 19] Ruotsissa kahta Irakin kansalaista, joilla oli yhteyksiä kansainvälisesti tunnettuihin ja Al Qaeda -järjestöön yhteydessä oleviin Ansar al-islam- eli Ansar al-sunna terroristijärjestöihin, syytettiin ja heidät pidätettiin vuonna 2005 terroristitoiminnan rahoittamisesta yhteensä miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Heitä syytettiin terrorismirikoksen valmistelusta, yleisen turvallisuuden vaarantamisesta sekä vaihtoehtoisesti erityisesti vakavien rikollisten toimien rahoittamisesta. Kyseessä oli kaikkien aikojen ensimmäinen Ruotsin terrorismilakiin liittyvä syytetoimi. Toimintaan oli osallistunut ilmeisesti useita terroristijärjestöjä, joiden lopullisena tavoitteena oli sharia-lakiin perustuvan islamilaisen valtion perustaminen. Rahallinen tuki syytteen mukaista terroritekoa varten kerättiin vuosina Ruotsin moskeijoissa ja siirrettiin myöhemmin Irakiin Hawala-pankkijärjestelmän ja kuriirien välityksellä. Osa keräysten tuotosta pantiin epäilyjen mukaan talteen Irakin Arbilissa vuoden 2004 alussa tapahtunutta kuolonuhreja vaatinutta pommi-iskua varten. Kansainvälinen yhteistyö oli olennaisen tärkeää tutkimusten suorittamisessa. Ruotsalainen syyttäjä, joka on myös Eurojustin terrorismista vastaava yhteyshenkilö, tiedotti Eurojustille jo varhaisessa vaiheessa Ruotsissa käynnissä olevasta tutkimuksesta. Ruotsin syyttäjä tarvitsi todisteita kahden syytetyn yhteyksistä terroristijärjestöihin tai niihin kuulumisesta sekä siitä, miten rahat oli siirretty Irakiin. 63

70 Ruotsin oikeusviranomaiset tarvitsivat olennaisen tärkeitä tietoja, jotka oli kerätty eräässä toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Koska nämä tiedot olivat osa peiteoperaatiota, kyseinen jäsenvaltio ei halunnut luovuttaa niitä Ruotsille. Eurojustin järjestämien useiden kokousten ja koordinoinnin jälkeen jäsenvaltiot sopivat keskenään laajasta tietojen vaihdosta ja panivat täytäntöön tapaukseen liittyvät keskinäiset oikeusapupyynnöt. Ruotsi sai odotettua enemmän tietoja ja todisteita, joiden mukaan muun muassa Yhdysvaltain dollaria oli siirretty Irakiin juuri ennen Pohjois-Irakissa tehtyä pommi-iskua. Toisesta EU:n jäsenvaltiosta saatuja todisteita esitettiin Tukholman käräjäoikeudelle ja hovioikeudelle. Hovioikeus tuomitsi lopulta syytetyt terroristirikoksen ja yleisen turvallisuuden vaarantamisen valmistelusta sekä erityisen vakavan rikollisen toiminnan rahoittamisesta. Hovioikeus ei löytänyt riittävästi todisteita siitä, että rahallinen tuki olisi kerätty nimenomaisesti Arbilin pommi-iskua varten, vaan se katsottiin kerätyksi yleensä terroristitoimintaa varten. Tuomio on pantu täytäntöön. Tapaukseen osallistunut ruotsalainen syyttäjä kutsuttiin myös todistajaksi toiseen EU:n jäsenvaltioon kertomaan Tukholmassa järjestetyssä oikeudenkäynnissä pidetyistä kuulusteluista. Laittomaan maahanmuuttoon liittyvä rikos Pachtou [tapaus 20] Operaatio Pachtou oli tapaus, joka yhdisti neljän EU:n jäsenmaan ja Turkin tutkimukset. Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyt tutkimukset osoittivat, että järjestäytynyt verkosto salakuljetti ihmisiä Turkin kurdialueilta Kreikan kautta Italiaan ja sieltä edelleen Ranskaan sekä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Eurojustin tekemissä kyselyissä paljastui, että myös Italiassa, Kreikassa ja Turkissa tehtiin samanaikaisesti samaan verkostoon liittyviä erillisiä tutkimuksia, jotka eivät olleet edenneet yhtä pitkälle. Eurojust järjesti lokakuussa koordinointikokouksen, johon osallistui poliiseja, tutkijoita, tuomareita ja syyttäjiä kustakin viidestä tapaukseen liittyvästä maasta. Kokouksessa vaihdettiin runsaasti tietoja ja verkoston eri osien väliset yhteydet selvenivät merkittävästi. Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat halusivat toimia nopeasti ja tehdä useita pidätyksiä omissa maissaan. Kun asioista oli keskusteltu ja Italian, Kreikan ja Turkin viranomaisille oli päätetty antaa lisätietoja, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset suostuivat kuitenkin lykkäämään toimenpiteitään niin, että pidätykset ja koti- sekä muut etsinnät voitaisiin suorittaa samana joulukuun päivänä 64

71 kaikissa viidessä maassa. 14. joulukuuta verkoston toiminta pysäytettiin tekemällä 82 pidätystä eri puolilla Eurooppaa: Turkissa (3), Kreikassa (2), Italiassa (21), Ranskassa (49) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (7). Tapaus kuvaa hyvin hyötyjä, joita monikansallinen ja eri toiminnot huomioon ottava lähestymistapa Eurojustin kautta voi tarjota. Tapaus myös osoittaa, että alun perin kahdenvälinen tapaus (tässä tapauksessa Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen) voidaan Eurojustissa tehokkaasti laajentaa käsittämään myös useita muita jäsenvaltioita ja näin voidaan varmistaa yhteistyön onnistunut tulos. 65

72 66

73 67

74 4 S U H T E E T K A N S A L L I S I I N V I R A N O M A I S I I N Eurojust pitää erittäin tärkeänä, että kansallisiin viranomaisiin pidetään yllä hyviä suhteita ja että niitä kehitetään edelleen, jotta sen käsiteltäväksi toimitettujen tapausten määrää voidaan lisätä ja että Eurojustin tunnettuus sekä alan ammattilaisten että suuren yleisön keskuudessa kasvaa. Kansallisten viranomaisten Eurojustin käsiteltäväksi toimittamien tapausten määrä on lisääntynyt merkittävästi vuosi vuodelta. Vuonna 2004 näitä tapauksia oli 381 ja seuraavana vuonna jo 588. Kasvu näkyy myös Eurojustin käsiteltäväksi toimitettujen monimutkaisten tapausten määrässä. Nämä sinänsä rohkaisevat tilastot eivät kerro, että kaikki tapaukset, jotka voitaisiin toimittaa Eurojustin käsiteltäväksi, todella lähetetään sille. On edelleen jäsenvaltioita, joiden toimittamien tapausten määrä jää odotettua alhaisemmaksi, ja myös niillä lainkäyttöalueilla, jotka ovat Eurojustin vakituisia asiakkaita, esiintyy lukuisia tapauksia, jotka hoidetaan ilman Eurojustin myötävaikutusta, vaikka tällainen yhteistyö saattaisi hyvinkin tarjota lisäarvoa. Monia tapauksia tuli jäsenvaltiosta, joka liittyivät EU:hun 1. toukokuuta 2004, mikä on pantu merkille osoituksena myönteisestä kehityksestä. Lisäksi vuoden 2005 aikana monet oikeusministerit, valtakunnansyyttäjät sekä Euroopan Parlamentin että kansallisten eduskuntalaitosten jäsenet vierailivat Eurojustissa, mutta edelleen vaaditaan tarmokkaita ponnisteluja, jotta Eurojustin tuntemus jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten eli alan toimijoiden keskuudessa kohenisi. Markkinointiseminaarit Tilanteen korjaamiseksi useimmat kansalliset jäsenet järjestivät omissa maissaan tuomareille, syyttäjille ja lainvalvontaviranomaisille tarkoitettuja markkinointitilaisuuksia. Tessalonikiassa Kreikassa pidettiin seminaari, johon osallistui yli 90 syyttäjää. Vastaava tilaisuus järjestettiin Tallinnassa, johon kokoontui yli 100 syyttäjää kolmesta Baltian maasta. Edelleen Saksan ja Puolan rajalla sijaitsevassa Cottbusissa pidettiin seminaari, johon osallistui yli 100 syyttäjää Saksasta, Puolasta ja Ukrainasta. Lisäksi pelkästään Saksan liittotasavallan eri osavaltioissa pidettiin lähes 70 seminaaria ja Portugalissa 15. Itävallassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Suomessa pidettiin useita eri tilaisuuksia, ja Budapestissa Unkarissa järjestettiin seminaari, joka kokosi yhteen 60 unkarilaissyyttäjää. Maltalla pidettiin maan historian ensimmäinen seminaari, jossa lähes kaikki oikeus- ja lainvalvontaviranomaiset olivat edustettuina. 68

75 Useimmissa tapauksissa järjestelyistä huolehtivat kansalliset osastot yksin, mutta varsin usein myös muut kansalliset jäsenet avustivat kollegoitaan tuoden todellisen eurooppalaisen tuulahduksen näihin tilaisuuksiin. Markkinointia tehdään myös Eurojustin toimitiloissa, joissa vierailee tuomari-, esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisia, sekä muita virkamiesvaltuuskuntia eri jäsenvaltioista. Vuoden 2005 aikana tällaisia vierailuja tehtiin kolmisenkymmentä. Eurojust osallistuu myös EU:n muiden toimielinten, Euroopan neuvoston, Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden tahojen järjestämiin seminaareihin, joissa jaetaan tietoa Eurojustin tehtävistä, roolista ja toiminnasta. Eurojust pyrkii mahdollisuuksien mukaan noudattamaan annettuja kutsuja, koska osallistuminen suo mahdollisuuden profiilin nostamiseen ja siten lisää Eurojustiin toimitettujen tapausten määrää. Toisinaan markkinointi häiritsee varsinaista työtämme eli rikostutkimuksen koordinointia. Sen vuoksi kollegio yrittää aina löytää kohtuullisen tasapainon tapausten käsittelyn vaatiman työmäärän ja Eurojustin tunnetuksi tekemisen välillä. Kaikki jäsenvaltiot ovat nimittäneet Eurojustiin terrorismista vastaavat kansalliset yhteyshenkilöt. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole käyttäneet Eurojust-päätöksen 32 artiklan 1 kohdan mahdollistamaa kansallisten yhteyshenkilöiden nimitysoikeuttaan. Eurojustin kollegio tervehtii nimityksiä tyydytyksellä, koska ne lujittavat yhteistyösuhteita kansallisiin viranomaisiin. 69

76

77

78 5 K O L M A N N E T M A A T Kansainväliset rikolliset eivät kunnioita kansallisia tai EU:n rajoja. Siksi Eurojustin työ toimivien suhteiden luomiseksi keskeisiin EU:n ulkopuolisiin maihin on edelleen hyvin tärkeää. Olemme työstäneet edelleen luetteloa, joka koskee epävirallista yhteysviranomaisten verkostoa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Luettelossa on alustavasti yksilöity maita, joiden kanssa voisi olla hyödyllistä tehdä virallinen yhteistyösopimus. Yhteistyösopimus Norjan kuningaskunnan kanssa allekirjoitettiin 28. huhtikuuta 2005, ja se tuli voimaan 1. elokuuta Knut Kallerud, Norjan valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjä, nimitettiin maan pysyväksi edustajaksi Eurojustiin. Eurojustissa Kallerud osallistuu säännöllisesti yksikön työskentelyyn sekä Norjaa koskevien tapausten käsittelyyn. Eurojustissa ollaan erittäin tyytyväisiä siitä, että virallista yhteistyösopimusta koskevat neuvottelut saatiin päätökseen Romanian ja Islannin tasavaltojen kanssa vuoden 2005 aikana. Oikeus- ja sisäasiain neuvosto hyväksyi molemmat sopimukset, jotka allekirjoitettiin Brysselissä 2. joulukuuta 2005 ministerikokouksen yhteydessä. Muodollisia neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa jatkettiin koko vuoden ajan. Molemmilla puolilla on halukkuutta päästä sopimukseen lähitulevaisuudessa, mutta oikeusjärjestelmien väliset erot varsinkin tietosuojaa koskevissa kysymyksissä aiheuttavat sen, että ratkaistavana on vielä joitakin visaisia pulmia. Eurojust aikoo parhaansa mukaan löytää molempia osapuolia tyydyttävät ratkaisut ja saattaa neuvottelut päätökseen kesään 2006 mennessä. Ensimmäinen virallinen tapaaminen Eurojustin ja Sveitsin liittovaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa pidettiin 1. joulukuuta Sveitsiä edustivat sekä liittovaltion oikeusministeriö että syyttäjävirasto. Sveitsin valtuuskunta ilmoittaa liittovaltion viranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen alkuvuodesta 2006, mahdollistaako Sveitsin oikeusjärjestelmä sopimusneuvottelujen aloittamisen. Jos vastaus on myönteinen, neuvottelut voitaisiin käynnistää vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Eurojustilla on jo jonkin aikaa ollut yhteysviranomainen Ukrainassa. Vuoden 2005 joulukuussa otettiin vastaan ukrainalainen valtuuskunta, jonka tarkoituksena oli selvittää edellytyksiä muodollisten sopimusneuvottelujen aloittamiseksi Eurojustin kanssa. Tulos oli lupaava, ja osapuolet sopivat yhteisestä tavoitteesta, jonka mukaan neuvottelut aloitetaan vuoden 2006 alkupuolella ja sopimus tehdään vuoden loppuun mennessä. Vuoden aikana Eurojustilla oli alustavia yhteydenottoja Kroatian hallitukseen, ja niiden tuloksena esitettiin Kroatian oikeusministerille virallinen kutsu vierailulle, joka on määrä tehdä vuoden 72

79 2006 alkupuolella. Eurojust toivoo, että vierailun tuloksena voidaan aloittaa neuvottelut jälleen yhdestä uudesta yhteistyösopimuksesta. Lisäksi Eurojustilla on säännöllisiä yhteyksiä Turkkiin ja Bulgariaan, jotka ovat myös EU:n jäsenehdokkaita. Yhteydenpito Turkin kanssa tiivistyi, ja useita tuomareiden ja lainvalvontavira nomaisten valtuuskuntia vieraili Eurojustissa vuoden 2005 kuluessa. Sekä Turkki että Bulgaria osallistuivat yksittäisten Eurojustin koordinoimien tapausten käsittelyyn; niitä käsitellään lyhyesti toisaalla tässä kertomuksessa. Yhteistyö sujui tyydyttävästi. Suhteet Venäjän federaation kanssa eivät kehittyneet kuten vuoden 2004 toimintakertomuksessa ennakoitiin. Yhteistyö yksittäisissä tapauksissa sujui kuitenkin hyvin Moskovassa toimivan yhteysviranomaisen välityksellä. Vuoden 2006 alkupuolella pyritään aloittamaan ponnistelut säännöllisen yhteistyön virallistamiseksi. Venäjän Federaatio on Brysselissä toimivan EUedustustonsa välityksellä esittänyt Eurojustille kutsun vierailla Moskovassa vuonna Eurojust ottaa kutsun tyytyväisenä vastaan edellyttäen, että neuvottelut Venäjän toimivaltaisten viranomaisten kanssa mahdollisesta sopimuksesta otetaan vierailun työjärjestykseen. Yhteydenpito Latinalaisen Amerikan maihin jatkui vuonna 2005 IberRED-verkoston (La Red Iberoamericana de Cooperacion Judicial) välityksellä ja koski erityisesti tapauksia, joiden käsittelyyn osallistui Keski- ja Etelä-Amerikan maita. IberRED on osoittautunut käyttökelpoiseksi väyläksi luotaessa suhteita alueen toimivaltaisiin oikeusviranomaisiin. Eurojustin oikeudellinen yksikkö on käynnistänyt toteutettavuustutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia sopimuksen solmimiseen näiden kahden elimen kesken. Vuonna 2005 Eurojust kutsuttiin mukaan Välimeren alueen maiden oikeus- ja sisäministeriöiden toimialueeseen kuuluvaan alueellista yhteistyötä koskevaan ohjelmaan Euromed Justice Programme jota Euroopan komissio rahoittaa ja jonka johtamisesta vastaa Euroopan julkisen hallinnon instituutti (EIPA) vuoden 1995 marraskuussa annetun Barcelonan julistuksen puitteissa. Joulukuussa 2005 Eurojust isännöi kolmatta seminaaria, jonka aiheena oli Terrorismi ja rikollisverkostojen väliset yhteydet ja jonka järjestelyistä vastasi Alankomaiden oikeusministeriö. Osallistumalla tähän aloitteeseen Eurojust voi tukea ohjelman päätavoitteita, jotka ovat kokemusten, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto sekä Välimeren alueen ja Euroopan välisen verkoston rakentaminen oikeudellisen yhteistyön alalla. 73

80 Länsi-Balkan Eurojustin Länsi-Balkanin valtiot -työryhmä jatkoi ponnistelujaan vuoden 2005 aikana luodakseen suhteita tämän tärkeän alueen maihin, joita ovat Kroatia ja entiseen Jugoslaviaan kuulunut Makedonia, molemmat EU:n nykyisiä jäsenehdokkaita, sekä Bosnia-Hertsegovina, Serbia- Montenegro ja Albania. Työryhmän työskentely painottui EU:n ja alueellisten hankkeiden sekä aloitteiden edistämiseen ja Eurojustin omaan tavoitteeseen, joka tähtää laadukkaan yhteistyön aikaansaamiseen alueen kansallisten syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisten kanssa. Lisäksi pyritään siihen, että kaikki maat nimittävät yhteysviranomaiset tehokkaan toiminnallisen yhteistyön varmistamiseksi. Työryhmän jäsenet ovat myös myötävaikuttaneet komission CARDS Police- ja juridisten hankkeiden toteuttamiseen alueella ja pitäneet esitelmiä kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä ja Eurojustin toiminnasta eri alueellisissa konferensseissa ja kokouksissa, joita ovat järjestäneet myös komissio, neuvosto ja YK. Työryhmä edusti Eurojustia oikeus- ja sisäasioita käsittelevässä Länsi-Balkanin ministeritason tapaamisessa, joka toteutettiin Wienissä marraskuussa Lisäksi työryhmä osallistui komission ja neuvoston järjestämään strategiseen kokoukseen, jossa tarkasteltiin EU:n toimintaa ja määritettiin painopistealueita oikeus- ja sisäasioita koskevissa kysymyksissä. Länsi-Balkanin valtiot -työryhmänsä kautta Eurojust jatkoi vuonna 2005 alueellisten hankkeiden kuten Kaakkois-Euroopan syyttäjien neuvoa-antavan ryhmän (SEEPAG) tukemista ja rohkaisi maita osallistumaan Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) täysistuntoon, joka pidettiin Skotlannissa Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudella. Eurojustin yhteysviranomaisten nimitykset kaikissa Länsi-Balkanin maissa vahvistettiin vuonna 2005, ja 15. marraskuuta 2005 Länsi-Balkanin valtiot -työryhmä järjesti Albanian, Kroatian ja Montenegron yhteysviranomaisille Eurojustin tiloissa tapaamiseen, jossa keskusteltiin toiminnallisen yhteistyön tulevaisuuden mahdollisuuksista. Valitettavasti muut yhteysviranomaiset eivät voineet osallistua tilaisuuteen. Tapaaminen oli erittäin hyödyllinen, ja Länsi-Balkanin maissa toteutettujen yhteysviranomaisten nimitysten toivotaan rohkaisevan alueen maiden ja EU:n jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia toimittamaan tapauksia Eurojustiin. Tapaamista Bosnia- Hertsegovinan, Makedonian ja Serbian yhteysviranomaisten kanssa suunnitellaan alkuvuodeksi Eurojust toivoo, että entistä laajempia mahdollisuuksia toiminnalliseen yhteistyöhön Länsi- Balkanin kollegojen kanssa avautuu vuoden 2006 aikana. 74

81 75

82 6 H A L L I N T O Johdanto Eurojustin päivittäisestä hallinnosta sekä henkilöstön johtamisesta ja budjettiseurannasta vastaa hallinnollinen johtaja, jonka toimia valvoo kollegion puheenjohtaja. Eurojustin hallinto on tyytyväinen voidessaan todeta, että vuodelle 2005 asetetut tavoitteet saavutettiin. Tarkastelujakson aikana edistyttiin merkittävästi kaikilla osa-alueilla sellaisen perusinfrastruktuurin rakentamisessa, jota Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto (EJN) tarvitsevat pystyäkseen toimimaan tehokkaasti. Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi tilikautta 2004 koskevassa kertomuksessaan, että Eurojustin taloushallinto oli hoidettu asianmukaisesti. Tuomioistuimen suosituksen mukaisesti Euroopan parlamentti myönsi hallinnolliselle johtajalle vastuuvapauden. Vaikka integroidun laadunhallintajärjestelmän (Integrated Quality Management System IQMS) rakentaminen edistyikin jossakin määrin vuoden 2005 aikana, järjestelmän täysimääräinen käyttöönotto on suunniteltu vasta vuodeksi Kertomusvuoden aikana Euroopan komission sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti ensimmäisen osittaisen tarkastuksensa Eurojustissa ottaen huomioon, että yksikkö on vielä perustamisvaiheessaan. Lopputulosta voidaan hyödyntää keskeisenä osana IQMS-laadunhallintajärjestelmän kehitystyötä. Organisaatiokaavio TALOUS YHTEINEN VALVONTAVIRANOMAINEN HENKILÖSTÖHALLINTO KOLLEGIO TIETOHALLINTO OIKEUDELLINEN YKSIKKÖ HALLINTOJOHTAJA KOLLEGION SIHTEERISTÖ TIETOSUOJAVALTUUTETTU TURVALLISUUS JA YLEISET PALVELUT TIEDOTTAJA EUROOPAN OIKEUDELLINEN VERKOSTO Organisaatio on osoittautunut rakenteeltaan toimivaksi ja tehokkaaksi. Vuoden 2005 aikana siihen tehtiin vain vähäisiä muutoksia. Vuodeksi 2006 on suunniteltu osittaista tarkastusta, jonka tavoitteena on kehittää valmiuksia kollegion operatiivisen työskentelyn tukemiseksi. 76

83 Vuoden 2005 aikana työntekijät valitsivat henkilöstösääntöjen 9 artiklan ja soveltamisohjeiden mukaisesti ensimmäisen henkilöstökomiteansa. Toiminnalle luotiin vaadittavat puitteet ja säännöllisistä työkokouksista sovittiin hallinnollisen johtajan ja kollegion puheenjohtajiston kanssa. Tämän yhteistyön avulla voidaan käsitellä merkittävä osa henkilöstön yleiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Taloushallinto Vuoden 2005 budjetti oli 13 miljoonaa euroa, josta käytettiin 93 %. Henkilöstökuluihin ja infrastruktuurikustannuksiin osoitetuista varoista käytettiin lähes 100 %, kun taas ,68 euron käyttömenoista käytettiin ,39 euroa. Jälkimmäisen erän osalta tavoite oli toteutunutta suurempi, mutta tähän ei päästy, koska 2 miljoonaa euroa myönnettiin ja osoitettiin käyttömenoihin vasta budjetin toisessa käsittelyssä vuoden 2004 tammikuussa. On kuitenkin syytä mainita, että Eurojustin isännöimien koordinaatiokokousten määrä lisääntyi merkittävästi vuonna 2005, mikä näkyi myös siinä, että tähän tarkoitukseen budjetoitujen varojen määrä kasvoi 200 %. Eurojust on vakuuttunut siitä, että vuoden 2005 määrärahaylijäämä saadaan käyttöön vuodeksi 2006, koska Eurojustin pyytämä 16,5 miljoonan euron määräraha on jo karsittu 14,7 miljoonaan euroon, ja puuttuvaa osuutta tarvitaan Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston infrastruktuurin rakentamiseen. Kuva 7: Eurojustin talousarvio 18 (Luvut miljoonaa euroa) Esitetyt Myönnetyt Käytetyt määrärahat määrärahat määrärahat 77

84 Vuonna 2005 edistyttiin merkittävästi taloushallinnon prosessien kehittämisessä. Eri virastoihin parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi tehtyjen vierailujen, Euroopan tilintarkastustuomioistu imen tarkastuksen tuloksen ja sisäisen tarkastuksen suositusten seurauksena eri osapuolten vastuualueita selkeytettiin. Myös toimintatapoja ja työprosesseja arvioitiin ja kehitettiin. Vaikka varainhoitoasetusta koskevissa neuvotteluissa saavutettiin jonkinlaista edistystä vuoden 2005 aikana, Eurojust odottaa edelleen Euroopan komission hyväksyntää. Uskomme, että Eurojustin viimeisin, kahta avoinna olevaa kysymystä koskeva ehdotus, on komission hyväksyttävissä ja asia saadaan pois päiväjärjestyksestä alkuvuodesta Henkilöstöhallinto ja rekrytointi Vuonna 2005 henkilöstöhallintoyksikkö keskittyi pääasiassa henkilöstön palkkaamiseen Eurojustiin. Vuoden 2004 toukokuun 1. päivänä toteutetun uudistuksen vuoksi yksikkö kiinnitti erityistä huomiota uusien henkilöstösääntöjen tehokkaaseen toimeenpanoon, mikä edellytti myös Centurio-henkilöstöhallinto-ohjelmiston päivitystä. Eurojustin henkilöstön kasvu lisäsi myös sisäisen ja ulkoisen koulutuksen määrää. Vuoden 2005 loppuun mennessä Eurojustin henkilöstösuunnitelman 87 avoimesta paikasta oli täytetty 70. Jäljellä olevien avointen paikkojen täyttäminen väliaikaisilla työntekijöillä on käynnissä. Työskentelyn jatkuvuuden varmistamiseksi avoimia paikkoja on täytetty väliaikaisin voimin, ja myös joitakin kansallisia asiantuntijoita nimitettiin. Kuva 8: Henkilöstö

85 Henkilöstöhallintoyksikkö oli tyytyväinen voidessaan todeta, että kiinnostus Eurojustia kohtaan on voimistumassa, mikä näkyy työpaikkahakemusten määrän kasvuna ja kaikista jäsenvaltioista saatujen harjoittelupaikkoja koskevien tiedustelujen lisääntymisenä. Tietohallintoyksikkö Vuonna 2005 tietohallintoyksikkö edistyi merkittävästi tarjottujen palvelujen ammattimaisuuden kehittämisessä. Sen lisäksi, että yksikkö koordinoi Eurojustin panosta E-POC II -hankkeessa, se toteutti myös toisen suojatun sisäisen tietoverkon tapausten hallintajärjestelmän (CMS) tueksi. Myös muita tieto- ja viestintätekniikan hankkeita käynnistettiin, kuten asiakirjojen hallintajärjestelmä. Lisäksi valmisteltiin liittymää, joka tarjoaa kansallisille jäsenille pääsyn Schengenin tietojärjestelmään. Tietohallintoyksikkö loi yhdessä tiedotusyksikön kanssa Eurojustille uuden verkkosivuston ja avusti Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) sihteeristöä sen oman verkkosivuston siirrossa. Nykyään tietohallintoyksikkö huolehtii tämän EJN:lle tärkeän työkalun teknisestä tuesta ja infrastruktuurista. Lisäksi on valmisteltu suojatun tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamista sekä Eurojustille että Euroopan oikeudelliselle verkostolle. Ratkaisun toteuttaminen on vuoden 2006 merkittäviä tavoitteita. Kirjastoa on kehitetty edelleen hankkimalla uusia teoksia ja tekemällä sopimuksia verkkoresurssien ja muiden sähköisten julkaisujen käytöstä. Kirjastokalusteiden hankinta on saatu päätöksen, joten kirjastoa päästään perustamaan konkreettisesti vuoden 2006 aikana. Tietosuojavaltuutettu Kertomusvuonna Eurojustin tietosuojaa kehitettiin voimakkaasti. Lähtökohtana tälle oli se, että neuvosto vahvisti 24. helmikuuta 2005 Eurojustin henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat tietosuojasäännöt. Tietosuojavaltuutetulla on ollut merkittävä roolisääntöjen ja tapausten hallintajärjestelmän kehitystyössä. Järjestelmä täyttääkin kaikki tietosuojamääräykset ja takaa, että monet tietosuojasääntöjen määräyksistä täyttyvät automaattisesti. Muiden tehtäviensä ohella tietosuojavaltuutettu kehitti merkittävästi tietämyksen tasoa Eurojustin henkilöstön ja kollegion jäsenten keskuudessa. Useita tiedostustilaisuuksia järjestettiin, ja kollegiolle ja hallintohenkilöstölle annettiin suullista ja kirjallista ohjausta lukuisissa tilaisuuksissa. Tietosuojavaltuutettu osallistui säännöllisesti kollegion tietosuojatyöryhmän ja turvallisuuskomitean työskentelyyn. 79

86 Tietosuojavaltuutettu on toiminut yhteistyössä yhteisen valvontaviranomaisen (JSB) kanssa ja osallistunut aktiivisesti sen kokouksiin sekä vuoden 2005 marraskuussa Eurojustissa järjestetyn tietosuojatarkastuksen valmisteluun. Ennen tarkastusta tietosuojavaltuutettu järjesti kuudelle kansalliselle viranomaiselle koetarkastukset, joiden tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisia kehittämistarpeita, ja raportoi tuloksista kollegiolle. Oikeudellinen yksikkö Oikeudellinen yksikkö on Eurojustin uusin yksikkö, joka kasvaa edelleen pystyäkseen vastaamaan kollegion ja hallinnon oikeudellista asiantuntemusta koskevaan lisääntyvään kysyntään. Oikeudellinen yksikkö tarjoaa kollegiolle tietoja ja neuvontaa kaikentyyppisissä oikeudellisissa asioissa, joihin kuuluvat myös EU:n politiikka ja lainsäädäntö rikosasioissa ja rikosoikeudenkäynteihin liittyvissä kysymyksissä. Oikeudellinen yksikkö seuraa tiivisti Euroopan unionin lainsäädäntöprosessia ja laatii kollegiolle lausuntoja Brysselissä valmisteilla olevista lakiehdotuksista, jotka liittyvät Eurojustin toimialaan. Lisäksi oikeudellinen yksikkö edustaa Eurojustia neuvoston työryhmissä. Yksikkö toimii kollegion työryhmien tärkeänä neuvoaantavana elimenä, ja puheenjohtajisto pyytää siltä toistuvasti oikeudellisia lausuntoja Eurojustpäätöksen ja tietosuojasääntöjen tulkinnasta. Oikeudellinen yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä hallinnollisen johtajan ja muiden yksiköiden kanssa. Erityisenä tehtävänään yksiköllä on talous- ja henkilöstöyksiköiden neuvonantajana toimiminen. Ensin mainitun kanssa on käsitelty mm. komission kanssa käytäviä neuvotteluja varainhoitoasetusluonnoksesta ja henkilöstöyksikölle on laadittu lausuntoja lukuisista henkilöstösäännöstön tulkintaan ja soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä. Oikeudellinen yksikkö vastaa myös riita-asioiden käsittelystä. Oikeudellisella yksiköllä on keskeinen asema toisaalta Eurojustin ja neuvoston sekä toisaalta komission ja OLAFin välisissä suhteissa, ja se osallistuu säännöllisesti kollegion pyynnöstä Brysselissä järjestettäviin kokouksiin ja raportoi niistä. Oikeudellisella yksiköllä on myös erinomaiset suhteet Europoliin ja siellä toimiviin virkaveljiin. Tätä suhdetta lujitti työskentely kahdessa yhteisessä tutkintaryhmässä (JIT), joissa molempien organisaatioiden oikeudelliset yksiköt esittivät merkittävää osaa. Hankkeissa oli kyse yhteisiä tutkintaryhmiä koskevan kansallisen lainsäädäntöoppaan laatimisesta ja alan kansallisten asiantuntijoiden ensimmäisen epävirallisen tapaamisen järjestämisestä (katso luku 2). 80

87 Oikeudellinen yksikkö on ollut keskeisessä asemassa isäntävaltion kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka ovat liittyneet mm. vuokrasopimukseen, asemapaikkasopimukseen sekä erioikeuksia ja immuniteettia koskevissa määräyksissä tapahtuneisiin muutoksiin. Vuoden 2005 tammikuusta lähtien oikeudellinen yksikkö on vastannut myös koko hankintaprosessista. Prosessia on jäntevöitetty ja hankintamenettelyjä tarkistettu, jotta varainhoitoasetuksen määräysten noudattaminen voidaan valvonnan tehostuessa entistä paremmin varmistaa. Tiedotusyksikkö Vuonna 2005 tiedotusyksikkö kasvoi edelleen ja jatkoi Eurojustin tiedotuspolitiikan kehittämistä tekemällä toimielintä tunnetuksi sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Eurojustin vuoden 2004 vuosikertomus julkaistiin kaikilla Euroopan unionin 20 virallisella kielellä, ja julkaisun levikki oli kappaletta. Verkkosivustolla osoitteessa tarjotaan tietoa yhteistyökumppaneille ja yleisölle. Eurojustin täysin uudistettu verkkosivusto lanseerattiin vuoden 2005 syyskuussa. Vuoden aikana rekisteröitiin vierailua tai osumaa, ja kävijöitä oli keskimäärin 164 päivässä. Osumien lähteet osoittivat, että 86 % niistä oli peräisin ulkomailta ja 14 % Alankomaista. Eurojustin tiedotusyksikkö laati ensimmäisen vieraille ja suurelle yleisölle tarkoitetun esitteen. Toistaiseksi sitä on levitetty kappaletta. Esite laadittiin aluksi englanniksi, mutta vuonna 2006 se on saatavana 20 kielellä. Vuoden 2005 aikana Eurojust isännöi 18 vierailijaryhmää, jotka koostuivat alan ammattilaisista, lakimiehistä, professoreista ja opiskelijoista ja edustivat jäsenvaltioiden sekä Norjan, Yhdysvaltojen ja Kanadan ja muiden kolmansien valtioiden yliopistoja ja oikeustieteellisiä tiedekuntia. Vieraille järjestettiin tutustuminen Eurojustin toimitiloihin ja pidettiin esitys toiminnasta. Eurojust osallistui kahteen Euroopan komission tuottamaan DVD-tuotantoon nimeltä Terrorismi Euroopassa: mikä on vastaus? ja Tervetuloa vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden alueelle. Nämä ohjelmat ovat tiedostusvälineiden ja yleisön saatavana. Lisäksi huhtikuussa järjestetyn seminaarin jälkeen tehtiin eurooppalaisen pidätysmääräyksen toteutuksesta CD-ROM -esitys, joka jaettiin alan toimijoille eri puolille Eurooppaa. 81

88 Tiedostusyksikkö isännöi useita kansainväliselle lehdistölle järjestettyjä tilaisuuksia. Tiedotusvälineille tarjottiin kollegion puheenjohtajan ja kansallisten jäsenten haastatteluja sekä Eurojustissa että muissa tilaisuuksissa, joiden tarkoituksena oli informoida lehdistöä Eurojustin tekemästä työstä ja sen saavuttamista tuloksista. Turvallisuus, toimitilat, yleiset palvelut ja kokouspalvelut -yksikkö Vuoden 2005 huhtikuun 1. päivänä perustettiin vasta nimetyn yksikön johtajan alaisuuteen yhdistetty turvallisuuden, toimitilojen, yleisten palvelujen ja kokouspalveluiden yksikkö. Päätös tehtiin, koska turvallisuuskysymykset liittyvät nykyisin läheisesti kaikkiin tiloja, laitteistoja, yleisiä palveluja ja tapahtumia koskeviin asioihin. Turvallisuusyksikkö toimii läheisessä yhteistyössä kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) turvallisuuspalvelujen kanssa fyysisen turvallisuuden varmistamiseksi. Eurojustin kaikelle toiminnalle on taattu turvallinen ympäristö riippumatta siitä, tapahtuuko toiminta laitoksen tiloissa tai niiden ulkopuolella. Lisäksi kiinnitettiin erityistä huomiota turvajärjestelyjen ja -periaatteiden edelleen kehittämiseen vuoden 2006 aikana tapahtuvaa virallistamista silmällä pitäen. Toimitiloista, laitteistoista ja yleisistä palveluista huolehtiva yksikkö vastaa nykyisen toimistorakennuksen kunnossapidosta, työhuoneiden sisäisistä siirroista, uusien työhuoneiden ja kokoustilojen rakentamisesta sekä logistiikasta ja kuljetuksista. Lisäksi yksikkö on ollut keskeisessä asemassa kehittäessään Eurojustin uusia toimitiloja koskevaa vaatimusmäärittelyä. Isäntävaltion on määrä luovuttaa uudet toimitilat Eurojustin käyttöön vuoteen 2012 mennessä, jolloin nykyinen vuokrasopimus päättyy ja johon mennessä nykyiset tilat ovat jo jääneet pieniksi. Eurojustin kokouspalvelut -yksikkö on onnistuneesti järjestänyt merkittävästi kasvaneen määrän seminaareja, konferensseja sekä asiantuntija- ja koordinointikokouksia. Tapahtumien järjestäminen on monimutkainen logistinen tehtävä, joka edellyttää osanottajien matka- ja majoitusjärjestelyjen tekemistä, yhteydenottoja osallistujiin, tulkkaus- ja ateriapalvelujen järjestämistä sekä varsinaiseen kokoukseen liittyvien teknisten tuki- ja koordinointipalvelujen tarjoamista. Kollegion sihteeristö Vuonna 2005 kollegiolle palkattiin sihteeri avustamaan sen kokousten valmistelussa ja seurannassa, pöytäkirjanpidossa, asiakirjojen tallennuksessa ja muissa tukitehtävissä. Sihteeri vastaa myös kollegion jäsenten välisen yhteydenpidon sujumisesta ja kollegion ja hallinnon 82

89 välisistä suhteista. Vuoden 2005 aikana kollegion sihteeristö toteutti muutoksia, jotka merkittävästi tehostivat kollegion toimintoja, kuten arkistojen hoitoa, kokousjärjestelyjä ja päivittäisten asioiden hoitoa. Sihteeristö osallistui myös hallinnolliseen työskentelyyn ja teki aloitteita, jotka helpottivat yhteydenpitoa kollegioon. Muita merkittäviä tapahtumia olivat Eurojustin puheenjohtajan valinta ja entisten kollegion jäsenten tapaaminen kesäkuussa. Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) sihteeristö EJN:n sihteeristöllä on ollut vuonna 2005 kaksi erityistehtävää normaalien tehtäviensä lisäksi: EJN:n toisen vuosia koskevan toimintakertomuksen seuranta sekä Atlas- ja Solonverkkosivustojen siirron loppuun saattaminen. Ensin mainitun osalta EJN:n sihteeristön roolina oli loppupäätelmiä koskevan sisäisen keskustelun virittäminen varsinkin siltä osin kuin tämä koski päätöksenteon yksinkertaistamista ja EJN:n tulevaa kehittämistä. Jälkimmäisen tehtävän osalta on huomattava, että mainitut, aiemmin erilliset sivustot yhdistettiin yhdeksi, 1. heinäkuuta 2005 julkaistuksi sivustoksi ( jota EJN:n sihteeristö ylläpiti yhdessä Eurojustin tietohallintoyksikön kanssa. Samalla ryhdyttiin erityisiin toimiin sivuston laadun analysoimiseksi ja sen edelleen kehittämistä koskevien vaatimusten määrittämiseksi ottaen huomioon tarve kehittää sellaisia työkaluja, joiden avulla EJN:n yhteysviranomaiset voivat täyttää uusien oikeudellisten välineiden ja EU:n tulevan laajentumisen asettamat vaatimukset. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää Euroopan oikeudellisen verkoston ja yhteystuomarien EJN- LM -työryhmän perustamiseen. EJN:n sihteeristö kuuluu työryhmään pysyväisjäsenenä, jonka tehtävänä on ohjata ja edistää tehokasta yhteistyötä kollegion kanssa. Euroopan oikeudellisen verkoston 21. kokous pidettiin Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella Luxemburgissa kesäkuuta Keskustelut painottuivat EJN:n tulevaan kehittämiseen ja kokouksen lopussa hyväksyttiin päätelmäasiakirja (doc 10070/05 EJN 35). EJN:n 22. kokous pidettiin Edinburghissa joulukuuta 2005 Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajuuskaudella. Keskeisiä aiheita esityslistalla olivat Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanaalisaarten instituutioiden tehtävät ja käytännöt oikeudellisen yhteistyön alalla, EU:n tuoreimpien oikeudellisten välineiden käytöstä kertyneet kokemukset ja suhteet muihin EJNtyyppisiin verkostoihin. 83

90 Eurojustin hallinto Eurojustin yksiköiden päälliköt: Catherine Deboyser, oikeudellinen osasto; Jacques Vos, turvallisuus ja yleiset palvelut; Ernst Merz, hallintojohtaja; Joannes Thuy, tiedottaja; Nadine Thwaites, kollegion sihteeri; Jon Broughton, tietohallinto; Elizabeth Casey, taloushallinto; Angel Galgo, EJN:n sihteeri; Diana Alonso Blas, tietosuojavaltuutettu. (Fabian Pereyra, henkilöstöhallinto, puuttuu kuvasta.) 84

91 85

92 7 V U O D E N S A A V U T U K S E T T A V O I T T E I S I I N N Ä H D E N Seuraavassa käsitellään vuoden 2004 vuosikertomukseen sisältyneitä yksityiskohtaisia tavoitteita, jotka kollegio asetti Eurojustille kalenterivuodeksi Eurojust pitää tärkeänä, että Euroopan unionin organisaatiot arvioivat edistymistään vuosittain. Aivan kuten aiemmissakin vuosikertomuksissa Eurojustin toimintaa on kommentoitu ja arvioitu vuodelle 2005 asetettujen tavoitteiden valossa. TAVOITE TOTEUMA Luodaan uusi rakenne yhä tehokkaampien työskentelymenetelmien kehittämiseksi käyttäen hyväksi kaikkien kollegion jäsenten asiantuntemusta ja henkilöstön ammattitaitoa. Saavutettiin. Uudesta työryhmärakenteesta sovittiin ja sitä koskeva suunnitelma sisällytettiin vuoden 2004 vuosikertomukseen. Rakenne otettiin käyttöön alkuvuodesta Pyritään varmistamaan, että Europolin kanssa tehty sopimus toimii moitteettomasti käytännössä. Saavutettiin ainakin osittain. Suhteemme Europoliin on lujittunut ja vahvistuu ajan myötä edelleen. Molempien organisaatioiden ylimmän johdon ja yhteysviranomaisten väliset suhteet ovat erinomaiset. On kuitenkin syytä selvittää mahdollisuuksia rakenteellisten puitteiden kehittämiseksi, jotta organisaatiot pystyvät tehostamaan työskentelyään yksittäisiä tapauksia käsitellessään. Kehitetään Eurojustin toimintamallia OLAFin kanssa tehtävän yhteistyön ja vaikutusmahdollisuuksien osalta tietosuojasäädöksiä hyödyntäen. Saavutettiin. Yhteistyön paranemisesta saatiin erittäin myönteisiä merkkejä kertomusvuoden aikana. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan todella tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi, jolloin molempien organisaatioiden kapasiteettia voidaan tehokkaasti hyödyntää hankalien yhteisön talousarvioon liittyvien, OLAFin tutkittavaksi toimitettujen petosten selvittämiseksi. Vuoden 2005 lopulla päätettiin OLAFin kanssa selvittää mahdollisuuksia virallisen sopimuksen laatimiseksi Eurojust-päätöksen 27 artiklan mukaisesti. Määritetään neuvottelustrategiat ja ensisijaiset tavoitteet tulevia kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia varten. Saavutettiin. Toimitimme Euroopan Unionin neuvoston sihteeristölle luettelon maista, joiden kanssa pyrimme ensisijaisesti neuvottelemaan yhteistyösopimukset vuoden aikana. Luetteloa tarkistetaan säännöllisesti. Vuonna 2005 tehtiin viralliset sopimukset Norjan kuningaskunnan, Romanian ja Islannin kanssa. 86

93 TAVOITE TOTEUMA Kehitetään tapausten käsittelyä varten strateginen toimintatapa, joka kattaa muun muassa seuraavat tehtävät: a) Asetetaan etusijalle terrorismin torjuntaan liittyvä toiminta ja parannetaan torjuntavalmiuksia b) Siirretään markkinoinnin ja käsiteltävien tapausten hankinnan painopistettä sen selvittämiseksi, miksi Eurojustille toimitettujen tapausten määrä jää alhaiseksi c) Määritetään tapausten toimittamista ehkäisevät tekijät ja selvitetään niiden syyt sekä d) Tiedotetaan jäsenvaltioille Eurojustin tarjoamasta lisäarvosta. Saavutettiin, vaikka tämä jääkin Eurojustin pysyväksi tavoitteeksi koko sen olemassaolon ajaksi. a) Eurojust on onnistuneesti parantanut tässä kertomuksessa kuvatulla tavalla toimintavalmiuksiaan terrorismityöryhmän avulla. b) Toimittujen tapausten määrä on kasvanut 54 %. Silti lisää tapauksia tarvitaan. Eurojust on järjestänyt markkinointiseminaareja ja muita tilaisuuksia niissä jäsenmaissa, joiden toimittamien tapausmäärien toivotaan lisääntyvän. c) Eurojust pyrkii aina selvittämään keskinäisen oikeusavun esteet; lisätietoja aiheesta on tämän kertomuksen liitteessä II. d) Eurojust hyödyntää kaikki tilaisuudet työnsä tunnetuksi tekemiseksi. Toimittujen tapausten määrän kasvu on osoitus onnistumisesta tältä osin. Tiedotusyksikköä olisi käytettävä tehokkaammin hyväksi mediasuhteiden parantamiseksi ja oman profiilin nostamiseksi. Kehitetään menetelmiä Eurojustin suorituskyvyn parantamiseksi seuraavilla tavoilla: a) Arvioidaan Eurojustin roolia b) Luodaan järjestelmä suorituskyvyn hallintaa varten ja c) la puesta en práctica de mediciones de rendimiento. Saavutettiin ja työ jatkuu. a) Vuonna 2005 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely. Lisätietoja tämän kertomuksen liitteessä III. b) & c) Tapausten vireillepanosta on laadittu ohjeita, jotta syytteet voidaan nostaa asetetussa määräajassa. Suorituskykymittareita on myös suunniteltu ja otettu käyttöön. Euroopan unionin sisäisen tarkastuksen yksikkö on laatinut kertomuksen ja ohjeen, jota nykyään noudatetaan. Toimitaan entistä aktiivisemmin pyrittäessä vaikuttamaan EU:n rikosoikeuspolitiikkaan, lainsäädäntöön ja tärkeimpiin päätöksentekijöihin. Saavutettiin ainakin osittain, ja työ jatkuu. Eurojustin kollegion ja/tai oikeudellisen yksikön edustajat osallistuvat säännöllisesti oikeus- ja sisäasioiden toimintapolitiikkaa määrittelevien ryhmien kokouksiin. Nykyään komissio ja muut tahot kysyvät Eurojustin mielipidettä eri asioista, jolloin sille tarjoutuu tilaisuus reagoida EUlakiehdotuksiin ja kommentoida niitä. 87

94 TAVOITE TOTEUMA Kehitetään kollegion jäsenten ja Eurojustin henkilöstön osaamista ja pätevyyttä lisäämällä koulutusta. Saavutettiin osittain ja työ jatkuu. Kollegion jäsenille ja hallintohenkilöstölle tarjottiin vuoden aikana erilaisia ammatilliseen osaamisen ja henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen tähtääviä kursseja. Kielikursseja on laajennettu hollannin ja ranskan kurssien ohella liike-elämän ja juridisen englannin kursseilla. Lisäksi kurssitarjontaan kuului liikkeenjohdon koulutusta, tieto- ja taloushallintoyksikössä annettua erikoiskoulutusta, hankintaa sekä kansainvälisen neuvottelutaidon koulutusta. Lisäksi organisaation sisällä perustettiin työryhmiä, joissa käsiteltiin tapausten hallintajärjestelmää, Excel-sovellusta ja uuttaa rahoituksen prosessinhallintaa. Koulutustarjontaa laajennetaan tulevana vuonna. Jatketaan ponnisteluja eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvän käytännön toiminnan tehostamiseksi. Saavutettiin. Eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen on edelleen merkittävä osa Eurojustin työtä. Pidätysmääräyksen soveltaville viranomaisille järjestettiin toukokuussa 2005 erityinen seminaari, joita järjestetään tarvittaessa myös tulevaisuudessa. Kehitetään tehokkaat hallinnon tukijärjestelmät tapausten käsittelyä sekä tieto- ja viestintätekniikan tehostettua ja turvallista toimintaa varten. Saavutettiin osittain ja työ jatkuu. Tapausten käsittelyn ja tietosuojavastuiden tukea onnistuttiin parantamaan E-POC hankkeen yhteydessä kehitetyn tapausten hallintajärjestelmän uuden version myötä. Vuonna 2005 järjestelmää täydennettiin tietoturvan osalta. Tarkastellaan Eurojustin pitkän aikavälin visiota.. Saavutettiin. Visiota on käsitelty yksityiskohtaisesti tämän kertomuksen luvussa 9. 88

95

96 8 V U O D E N T A V O I T T E E T Eurojustin vuotuisesta suunnitteluseminaarista on tullut keskeinen osa työohjelmaa. Yli 50 henkeä osallistui vuoden 2005 tapahtumaan, joka pidettiin lokakuussa Sluisissa Alankomaissa. Osanottajina olivat kansalliset jäsenet, sijaiset ja avustajat, hallinnollinen johtaja ja ensimmäistä kertaa myös hallintoon kuuluvien yksiköiden päälliköt. Eurojust kiittää Englannin ja Walesin syyttäjäviranomaista (Crown Prosecution Service of England and Wales) ja sen liiketoiminnan kehittämisyksikköä ja yksikön johtajaa Bob Capsticiä mahdollisuudesta tukeutua sen henkilöstön apuun tämän tärkeän tehtävän hoitamiseksi. Seminaarin aikana keskusteltiin kertomusvuoden toiminnasta ja arvioitiin Eurojustin toimintaa ja saavutuksia kalenterivuodelle 2005 edellisvuonna asetettujen tavoitteiden valossa. Lisäksi tarkasteltiin uuden, alkuvuodesta 2005 käyttöön otetun, 21 työryhmästä koostuvan organisaation toiminnan tehokkuutta. Keskustelujen aikana ehdotettiin ja sovittiin tähänastisen kokemuksen perusteella, että toimintaa tehostetaan vähentämällä työryhmien määrää. Lisäksi toteutettiin seminaarin päätehtävä eli sovittiin vuoden 2006 tavoitteista. Ne jakautuvat kolmeen pääryhmään: tapausten käsittelyä koskeviin tavoitteisiin, sisäisiin tavoitteisiin ja ulkoisiin tavoitteisiin. Tapausten käsittelyä koskevat tavoitteet Kollegio hyväksyi seuraavat keskeiset tavoitteet vuodelle 2006: 1. Kehitetään tapausten käsittelyyn yhtenäinen toimintatapa. 2. Kehitetään Eurojustin toimintaedellytyksiä ja valmiuksia terrorismitapausten ja terrorismiin liittyvien periaatteellisten kysymysten käsittelyyn. 3. Pyritään käyttämään Eurojustin muodollisia, Eurojust-päätöksen 6 ja 7 artiklan mukaisia valtuuksia entistä tehokkaammin. 4. Arvioidaan asiantuntijakokousten tehokkuutta tapausten käsittelyyn liittyvien yksittäisten teemojen kannalta. 5. Jatketaan ponnisteluja markkinoinnin tehostamiseksi ja käsiteltävien tapausten hankintaa koskevan strategian kehittämiseksi tavoitteena toimitettujen tapausten määrän kasvattaminen. 6. Hyödynnetään tähän mennessä saatuja kokemuksia ja tietoja omien tapausten vireillepanoa ajatellen. 7. Kehitetään seurantaa ja edistetään korjaavia toimenpiteitä tilanteissa, joissa keskinäisen oikeusavun antamisessa ja muussa oikeudellisessa yhteistyössä todetaan esteitä. 90

97 Sisäiset tavoitteet 1. Haetaan keinoja Eurojustin toimintakyvyn parantamiseksi luomalla asianmukainen suorituskyvyn hallintajärjestelmä ottamalla käyttöön suorituskykymittarit ja kohottamalla Eurojustin profiilia hyödyntämällä tiedotusyksikköä entistä aktiivisemmin. 2. Luodaan toiminnan kehittämis- ja suunnittelujärjestelmä kytkemällä Eurojustin visio omiin tavoitteisiin ja kehittämällä ja ottamalla käyttöön toiminnan suunnittelu-, priorisointi- ja seurantajärjestelmä. 3. Tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa Euroopan unionin eri oikeudellisten välineiden, kuten eurooppalaisen pidätysmääräyksen, yhteisten tutkintaryhmien ja aikanaan käyttöön otettavan eurooppalaisen todisteiden luovutusmääräyksen toteuttamiseksi ja niiden käytön tehostamiseksi. 4. Kehitetään ja edistetään kansallisten jäsenten ja hallintohenkilöstön osaamista ja taitoja Eurojustissa. 5. Kehitetään tieto- ja viestintätekniikkaa tapausten käsittelyn tueksi, suojattua tietoverkkoa sekä asiakirjojen hallintajärjestelmää. 6. Arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan Eurojustin pitkän aikavälin visiota. 7. Pyritään löytämään Eurojustille paras mahdollinen toimitilaratkaisu Haagissa. Ulkoiset tavoitteet 1. Jatketaan ponnisteluja yhteistyön tehostamiseksi seuraavien osapuolten kanssa: Euroopan oikeudellinen verkosto (EJN) Europol ja Euroopan petostorjuntavirasto (OLAF). 2. Pyritään edelleen vaikuttamaan EU:n rikosoikeuspolitiikkaan omaan ja alan toimijoiden kokemukseen nojautuen. 3. Laaditaan toimintasuunnitelma yhteistyöstä Romanian ja Bulgarian kanssa, niiden tultua EU:n jäsenmaiksi. 4. Arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan omia ensisijaisia tavoitteita muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kanssa käytävissä yhteistyösopimuksia koskevissa neuvotteluissa. 91

98

99 93

100 9 V I S I O Yksi vuoden 2005 tavoitteita oli luoda ja määrittää Eurojustin tulevaisuuden visio. Asiaa harkittiin lokakuun suunnitteluseminaarissa, minkä jälkeen päätettiin, että marraskuussa omistetaan kokonainen päivä nimenomaan tämän aiheen perinpohjaiseen käsittelyyn. Kyseisen päivän kuluessa Eurojustin kollegio määritteli hallinnollisen johdon avustuksella Eurojustin mission ja tulevaisuuden vision. Lisäksi määritettiin muutamia välitavoitteita, jotka katsottiin tarpeellisiksi varsinaisten päätavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Eurojustin missio Eurojust on oikeudellista yhteistyötä harjoittava elin, jonka tarkoituksena on tarjota korkeatasoinen suoja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella (Sopimus Euroopan unionista 29 ja 31 artikla). Eurojustin visio Eurojust toimii keskeisenä oikeudellisena elimenä ja asiantuntijakeskuksena järjestäytyneen, rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa EU:n alueella. Eurojustin mission ja vision edellyttämä tavoitteen- ja tehtävänasettelu 1 1. Tehostetaan oikeudellista yhteistyötä Euroopassa ja kehitetään vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvien tapausten koordinointia seuraavasti: 1.1. Pyritään erinomaiseen laadulliseen tulokseen kansallisille viranomaisille tarjottavan oikeusavun toteuttamisessa tavoitteena tehostaa kollegion ja hallinnon menettelytapoja ja luoda vahva ja turvallinen IT-infrastruktuuri tukea tehokkaasti kansallisten jäsenten operatiivista työskentelyä hallinnollisesti, juridisesti ja käytännön tasolla saavuttaa tuloksia nopeasti ja tehokkaasti varmistaa oikeusapupyyntöjen ripeä käsittely kehittää ja tehostaa tapausten hallintajärjestelmää varmistaa asianmukaiset ja turvalliset toimitilat, jotka tarjoavat riittävät edellytykset Eurojustin toiminnalle sekä tarjota juridista, teknistä ja muuta tukea (tarvittaessa myös jäsenvaltioissa tapahtuvan etätyöskentelyn yhteydessä). 1 Erityisiä toimia ( tehtäviä ) koskeva keskustelu ja niistä sopiminen jää kollegion vastuulle. Jokaisen yksittäisen toiminnon kohdalla pitäisi myös näkyä nimi/työryhmä/yksikkö tai palvelu sekä tehtävään liittyvä määräaika. 94

101 1.2. Edellytetään vakavan järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa ja syytestoimessa kansainvälistä lähestymistapaa, jolloin voidaan osoittaa, että Eurojust voi tarjota lisäarvoa tällä osa-alueella aktiivisesti edistää monenkeskisten koordinointikokousten järjestämistä suositella toimia keskinäisiin oikeusapupyyntöihin liittyvien esteiden poistamiseksi ulottaa toiminta keskinäisiä oikeusapupyyntöjä laajemmalle alueelle seuraamalla, koordinoimalla ja panemalla vireille tapauksia jäsenvaltioissa ja mahdollisesti antamalla määräyksiä tutkinnan aloittamisesta tai syytetoimista varmistaa ja toteuttaa Eurojustin pääsy Schengenin tietojärjestelmään Vaikutetaan jäsenvaltioiden oikeuspolitiikkaan ja lainsäätäjiin tai muihin asianomaisiin viranomaisiin, jolloin voidaan tukea tarvittavan infrastruktuurin luomista jäsenvaltioihin rohkaista jäsenvaltioita nimittämään riittävästi avustajia ja muuta tarvittavaa henkilöstöä kansallisten jäsenten avuksi rohkaista jäsenvaltioita perustamaan keskitettyjä erikoisyksiköitä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan, jotta voidaan varmistaa toimiva tiedonvaihto Eurojustin ja muiden tukiorganisaatioiden kanssa Lisätään luottamusta Eurojustin asiakasmaissa, jolloin voidaan lujittaa yhteyksiä ja parantaa tiedonvaihtoa kansallisten viranomaisten kanssa soveltaa ja kehittää Eurojustin tietosuojajärjestelmää ja osoittaa sen tehokkuus harkita tarvittaessa kansallisten sivutoimipisteiden perustamista EJN:n yhteysviranomaisten rooli huomioon ottaen, jolloin kansalliset yhteyshenkilöt voisivat toimia jäsenvaltioissa kansallisina avustajina keskitetysti ja siten tehokkaasti avustaa kansallisia jäseniä tapausten käsittelyssä ja tehostaa Eurojustin toimintaa proporcionar sistemas transparentes de gestión y evaluación de resultados Tiedotetaan Eurojustin saavutuksista, jolloin voidaan julkaista yksityiskohtaisia tietoja nopeasti ja tehokkaasti ratkaistuista tapauksista Pyritään takaamaan Eurojustin kansallisille jäsenille yhtäläiset toimivaltuudet Tehdään aloite rajat ylittävien rikosten tunnistamisessa ja Eurojustin omien tapausten vireillepanossa, jolloin voidaan varmistaa rikollisten saattaminen oikeuden eteen Varmistetaan Eurojustin kyky valvoa toimintaa ohjaamalla syytetoimia ja tutkintaa ja osallistutaan terrorismiin, eurooppalaiseen pidätysmääräykseen, yhteisiin tutkintaryhmiin ja mahdollisesti eurooppalaiseen rikosrekisteriin liittyvien kysymysten käsittelyyn, jolloin voidaan 95

102 vähitellen kehittää Eurojustin yleisiä operatiivisia toimivaltuuksia ja erityisesti joustavia rakenteita ja järjestelmiä niin, että tarvittaessa Eurojustista voi tulla yleiseurooppalainen syyttäjäviranomainen antaa yhteisille tutkintaryhmille juridista, teknistä ja muuta tukea Toimitaan yhteistyössä Europolin kanssa organisaatioiden välisen yhteistoiminnan tehostamiseksi Toimitaan yhteistyössä muiden asianomaisten EU:n toimielinten ja osapuolten, kuten EJN:n ja OLAFin, kanssa Kehitetään Eurojustin syyttäjä- ja rikostutkijakoulutusta yhdessä Euroopan oikeudellisen koulutusverkoston (EJTN), Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) ja muiden osapuolten kanssa. 2. Vaikutetaan EU:n lainsäädäntötyöhön: 2.1. seurataan lainvalmistelua Brysselissä tehdään yhteistyötä komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa, jolloin voidaan esittää näkemyksiä oikeudellisista välineistä ja keskinäisiä oikeusapupyyntöjä koskevista ehdotuksista sekä muista Eurojustiin liittyvistä lakialoitteista Erityisesti varmistetaan läheiset suhteet artikla 36 komiteaan (CATS), oikeus- ja sisäasioiden erityisasiantuntijoihin Brysselissä sekä muihin vaikutusvaltaisiin poliittisiin tahoihin Toimitetaan lainsäätäjille alan toimijoiden käytännön näkemyksiä, jolloin voidaan vaikuttaa uusiin lakeihin sekä kehittää ja muuttaa nykyistä lainsäädäntöä. 3. Toimitaan keskeisenä eurooppalaisena tahona kolmansien maiden ja muiden elinten kanssa tehtävässä yhteistyössä: 3.1. solmimalla ja/tai kehittämällä sopimuksia kolmansien maiden ja erityisesti lähialueiden valtioiden ja muiden keskeisessä asemassa olevien maiden kanssa tekemällä sopimuksia ja lujittamalla suhteita muihin elimiin, kuten Yhdysvaltain huumausaineviranomaisiin (DEA) ja kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC). 96

103 3.3. kehittämällä ja lujittamalla yhteyksiä asianomaisiin EU:n ulkopuolisiin instituutioihin. 4. Varmistetaan, että kollegio ja hallinto toimivat yhdessä saavuttaakseen korkean toiminnan tason, lisätäkseen tehokkuutta ja taatakseen jatkuvuuden Kehitetään ja maksimoidaan tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat resurssit Kehitetään viestintää ja selkeytetään rooleja. 97

104 1 0 T I I V I S T E L M Ä J A P Ä Ä T E L M Ä T Vuoden 2005 aikana Eurojust vahvisti organisaatiotaan sisäisesti ja lujitti asemaansa myös ulkoisesti keskeisenä EU-vaikuttajana kansainvälisen rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Seuraavassa esitetään yleiskatsaus Eurojustin saavutuksista, joita on käsitelty yksityiskohtaisesti tämän vuosikertomuksen asianomaisissa osioissa. Tulokset voidaan tiivistää kolmen pääotsikon alle: tapausten käsittely, ulkoiset suhteet ja sisäiset asiat. Tapausten käsittely Vuonna 2005 Eurojustin käsiteltäväksi toimitettiin 588 tapausta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 207 tapauksella eli 54 %, joten kasvu oli sekä merkittävää että erittäin rohkaisevaa. Koordinointikokousten määrä nousi vuositasolla 52:sta 73:een, mikä vastaa 40 %:n lisäystä. Vuoden 2004 toukokuussa EU:hun liittyneiden uusien jäsenvaltioiden esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiset ovat ryhtyneet entistä läheisempään yhteistyöhön Eurojustin kanssa. Eurojustissa ollaan tyytyväisiä näiden maiden kansallisten jäsenten vireille panemien tapausten määrän kasvuun. Yksittäisissä tapauksissa saavutettiin merkittävää menestystä, jota on tarkasteltu lähemmin tapausten käsittelyä koskevassa luvussa. Joissakin tapauksissa kansainväliset rikollisverkostot onnistuttiin kokonaan hajottamaan. Vuoden aikana kollegio käytti Eurojust-päätöksen 7 artiklan suomaa oikeuttaan esittää kansallisille viranomaisille virallisia pyyntöjä. Yksi Eurojustille toimitettu tapaus koski säiliölaiva Prestigen uppoamisen Biskajan lahdella aiheuttamaa mittavaa öljyvahinkoa, joka saastutti laajoja alueita Ranskan ja Espanjan rannikolla. Ranskassa ja Espanjassa käynnissä olleiden esitutkintojen osalta kollegio esitti harkinnan jälkeen Espanjan viranomaisille virallisen pyynnön ottaa asia hoitaakseen ja nostaa syytteet Espanjassa. Tapaus oli erittäin arkaluontoinen ja siihen liittyi useita uhreja, jotka olivat kärsineet huomattavaa vahinkoa. Eurojustissa oltiin tyytyväisiä siitä, että Espanjan viranomaiset ottivat hoitaakseen tapauksen ranskalaishaaraan ja että ranskalaiset rikostutkijat suostuivat varauksettomaan yhteistyöhön espanjalaisten kollegojensa kanssa. Eräässä toisessa Yhdistyneen kuningaskunnan vireille panemassa tapauksessa kollegio esitti Espanjan viranomaisille virallisen pyynnön tutkia epäiltyä törkeää petosta ja Espanjan syyttäjäviranomaiset ilmoittivat harkitsevansa asiaa. Vaikka käsiteltävien tapausten määrän merkittävä kasvu on ilahduttavaa ja käsittelyn eri osa-alueiden kehittyminen myönteistä, Eurojust silti katsoo, että sille voitaisiin 98

105 toimittaa nykyistä enemmän tapauksia. Eurojust aikoo jatkaa ponnisteluja, joiden tarkoituksena on markkinoida Eurojustia, rakentaa molemminpuolista luottamusta EU: n rikosoikeusjärjestelmiin ja rohkaista jäsenvaltioiden tutkinta- ja syyttäjäviranomaisia toimittamaan ongelmalliset, rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvät tapaukset Eurojustille. Eurojust on kehittänyt edelleen valmiuksiaan pystyäkseen entistä tehokkaammin tukemaan ja laajentamaan terrorismia tutkivien erikoistutkijoiden ja syyttäjien verkostoja jäsenvaltioissa. Eurojust on onnistunut estämään ainakin yhden terroristi-iskun luomalla yhteyksiä eri valtioiden vastuuhenkilöiden välillä, helpottamalla tiedonvaihtoa ja koordinoimalla toimintaa. Lisäksi Eurojust on järjestänyt kokouksia ja lujittanut suhteita EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Pohjois-Afrikan maihin. Kollegio tehosti terrorismin vastaista työtään terrorismityöryhmänsä avulla. Vuoden aikana järjestettiin useita yksittäisiin terrorismitapauksiin keskittyviä tapaamisia ja myös asiaan liittyviä strategisia kokouksia. Sekä tiedonvaihdon taso että kokousten tuloksellisuus ovat parantuneet. Useita myönteisiä tuloksia saavutettiin, ja kuten edellä todettiin, Eurojust oli mukana estämässä ainakin yhtä iskua. Eurojust kehottaa kaikkia jäsenvaltioita nimittämiensä terrorismiyhteyshenkilöiden välityksellä tehostamaan terrorismin torjuntaan liittyvää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Eurojustin kanssa ja toteuttamaan neuvoston 20. syyskuuta 2005 tekemässä päätöksessä annetut sitoumukset, joiden tarkoituksena on kehittää Eurojustin tiedonsaantiedellytyksiä tietyissä terrorismia koskevissa kysymyksissä. Ulkosuhteet Suhteita EU:n ulkopuolisiin maihin lujitettiin, kun niiden terrorismin torjunnasta vastaavat viranomaiset tiivistivät yhteydenpitoaan Eurojustiin. Monet tällaiset maat, kuten Yhdysvallat ja Kanada, osallistuivat Eurojustin järjestämiin tilaisuuksiin. Erityisen ilahduttavaa oli eräiden Pohjois-Afrikan valtioiden mukaantulo. Vuonna 2005 tehtiin neuvoston suostumuksella viralliset yhteistyösopimukset Norjan, Islannin ja Romanian kanssa. Neuvottelut käynnistettiin ja niitä jatketaan Yhdysvaltojen ja Sveitsin kanssa. Lisäksi on tehty valmisteluja neuvottelujen avaamiseksi Venäjän Federaation, Ukrainan ja Kroatian kanssa alkuvuodesta

106 Suhde Europoliin kehittyy ja voimistuu, mutta vaikka kehitys on ollut myönteistä, paljon on vielä tehtävää. Valmistelut suojatun tietoliikenneyhteyden luomiseksi näiden kahden organisaation välillä ovat pitkällä, ja ratkaisu voitaneen ottaa käyttöön vuoden 2006 puoliväliin mennessä. Eurojust toivoo Europolin sisäisen hallinnon kehittämistä niin, että molemmissa organisaatioissa selvästi havaittava pyrkimys yhteistyön tehostamiseen toteutuisi nykyistä ripeämmin käytännössä. Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) välinen suhde jatkuu vahvana. EU:n organisaatiossa EJN on edelleen Eurojustin tärkein yhteistyökumppani oikeudellisissa kysymyksissä. Suhteet OLAFiin paranivat merkittävästi vuoden 2005 aikana. OLAF-suhteisiin keskittyvän työryhmän ponnistelut yhteistyön kehittämiseksi ovat alkaneet kantaa hedelmää. OLAFin johtajan ja kollegion välisessä tapaamisessa päätettiin syventää suhdetta mm. sopimalla neuvotteluaikataulusta yhteisymmärryspöytäkirjan korvaamiseksi virallisella sopimuksella. Sisäiset asiat Kaikki EU:hun vuonna 2004 liittyneet valtiot ovat nyt nimittäneet Eurojustiin kansalliset jäsenet, jotka osallistuvat sen toimintaan säännöllisesti. Vuoden aikana Eurojust otti vuodelle 2005 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käyttöön uuden työryhmärakenteen. Työskentelyn tehokkuus parani tämän seurauksena, mutta hienosäädöstä käytiin keskusteluja ja rakennetta arvioitiin osana Eurojustin toiminnansuunnittelua. Päätettiin, että alkuvuodesta 2006 otetaan käyttöön tarkistettu organisaatio, jossa on aiempaa vähemmän työryhmiä. Eurojustin tietohallintoyksikkö sai valmiiksi uuden tapausten hallintajärjestelmän (CMS), joka otettiin käyttöön. Kansallisille jäsenille ja henkilöstölle annettiin koulutusta, jonka pyrkimyksenä oli varmistaa, että järjestelmää käytetään mahdollisimman tehokkaasti tietoturvamääräysten mukaisesti. E-POC II -hanke saatiin päätökseen. Eurojustin henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat tietosuojasäännöt, jotka kollegio hyväksyi yksimielisesti kokouksessaan 21. lokakuuta 2004, vahvistettiin neuvostossa 24. helmikuuta 2005 (VL C 68, ). Eurojustin kaikille kansallisille jäsenille myönnettyjä valtuuksia koskeva selvitys ja vertailu laadittiin ja toimitettiin neuvostolle vuoden 2005 heinäkuussa. Yhtäläisten valtuuksien myöntämistä kaikille kansallisille jäsenille pidettiin erittäin perusteltuna. Se johtaisi mm. aiempaa yhtenäisempään lähestymis- ja toimintatapaan tapausten käsittelyssä. 100

107 Vuoden 2004 vuosikertomuksessa hahmoteltiin seuraavan vuoden tavoitteita, ja tämän asiakirjan luvussa 7 on arvioitu Eurojustin toimintaa kyseisiä tavoitteita vertailukohtana käyttäen. Suurin osa tavoitteista saavutettiin ainakin osittain. Tiettyjen tavoitteiden osalta ponnistelut jatkuvat kuluvana vuonna. Vuoden 2006 tavoitteet on määritetty vuosikertomuksen luvussa 8. Eurojustin hallintohenkilöstön rakennetta on kehitetty edelleen ja virkoja on täytetty ennusteiden ja kollegion, Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2004 vuosikertomuksessa tuotiin esiin pettymys siitä, että Alankomaiden viranomaisten kanssa käydyt neuvottelut 1) asemapaikkasopimuksesta Eurojustin, kollegion ja henkilöstön aseman virallistamiseksi ja 2) vuokrasopimuksesta toimitilojen hallinnan vakiinnuttamiseksi eivät johtaneet tulokseen. Molemmat neuvottelut saatiin päätökseen vuoden 2005 joulukuussa, ja viralliset asiakirjat on määrä allekirjoittaa alkuvuodesta Vuoden 2005 aikana Eurojustiin kohdistui tiettyä painetta sen naapurin, kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) jatkuvan laajentumisen vuoksi. Eurojust on ollut tyytyväinen nykyisiin toimitiloihinsa ja erityisesti hollantilaisten isäntiemme tarjoamiin erinomaisiin kokoustiloihin. Tapausten määrän ja henkilöstön kasvun ja EU:n laajentumisen vuoksi Eurojust ei voinut suostua ehdotettuun tilojen osittaiseen luovutukseen kansainväliselle rikostuomioistuimelle. YK:n sopimusvaltioiden komitea vahvisti ja Eurojustin käsityksen mukaan myös hyväksyi tämän kannan tapaamisessaan Eurojustin puheenjohtajiston kanssa joulukuussa Vuoden aikana käytiin epävirallisia keskusteluja Alankomaiden viranomaisten kanssa siitä, voisiko myös Eurojust siirtyä Europolin suunnitteilla oleviin uusiin toimitiloihin, joiden on määrä valmistua vuonna Sekä Eurojust että Europol olivat valmiita selvittämään mahdollisuuksia molempien organisaatioiden sijoittamiseksi samaan kiinteistöön, jolloin voitaisiin hyödyntää järjestelyn tuomia ilmiselviä etuja. Valitettavasti kaavarajoitukset, Europolin uusien tilojen pitkälle edennyt suunnittelu ja kustannustekijät estivät ratkaisun toteuttamisen. Eurojust korostaa, että kaikki sen mahdolliset uudet toimitilat on sijoitettava Europolin lähelle. 101

108 1 1 L I I T T E E T LIITE I Kansalliset jäsenet Michael Kennedy on kollegion puheenjohtaja ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen jäsen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus syyttäjänä toimimisesta. Hän on käsitellyt monenlaisia vakavia tapauksia Englannin ja Walesin syyttäjäviranomaisen (Crown Prosecution Service) päätoimipaikassa, jossa hän toimi myös keskinäistä oikeusapua ja luovuttamista käsittelevän kansainvälisen osaston päällikkönä. Ennen liittymistään Eurojustiin hän toimi pääsyyttäjänä (Chief Crown Prosecutor) Sussexissa, Englannissa. Ulrike Haberl-Schwarz on Itävallan kansallinen jäsen ja kollegion varapuheenjohtaja. Hän aloitti uransa tuomarina Salzburgissa vuonna Hän käsitteli merkittäviä talousrikostapauksia tutkintatuomarina kuuden vuoden ajan ja sai näin kokemusta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä että järjestäytyneestä rikollisuudesta. Hän aloitti työnsä Eurojustissa tammikuussa Hänet valittiin kollegion varapuheenjohtajaksi vuonna Roelof-Jan Manschot on Alankomaiden kansallinen jäsen ja kollegion varapuheenjohtaja. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus syyttäjänä. Hän oli syyttäjä (advocaat-generaal) muutoksenhakutuomioistuimessa Amsterdamissa vuodesta 1985 ja käsitteli erityisesti järjestäytynyttä rikollisuutta ja talousrikoksia. Hänet nimitettiin pääsyyttäjäksi vuonna 1995 ja hän aloitti työnsä Eurojustissa kesäkuussa Hänet valittiin varapuheenjohtajaksi syyskuussa Michèle Coninsx on Belgian kansallinen jäsen. Hänellä on yli 15 vuoden syyttäjäkokemus. Hän työskenteli yhdeksän vuoden ajan Kansainvälisessä siviiliilmailujärjestössä, jossa hän vastasi ilma-alusten tuhotöihin ja kaappauksiin liittyvän terrorismin torjunnasta. Ennen liittymistään Eurojustiin hän toimi Belgiassa kansallisena syyttäjänä vastuualueenaan terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus. Pavel Zeman on Tšekin tasavallan kansallinen jäsen. Hän toimii syyttäjänä ylimmän syyttäjän virastossa Brnossa. Ennen kuin hänet nimitettiin kansalliseksi jäseneksi Eurojustiin, hän työskenteli ylimmän syyttäjän viraston kansainvälisellä osastolla, jossa hän käsitteli kansainväliseen oikeusapuun liittyviä tapauksia. Johan Reimann on Tanskan kansallinen jäsen. Hän on työskennellyt 25 vuoden ajan Tanskan oikeuslaitoksessa, muun muassa syyttäjänä Kööpenhaminan ja Själlannin piirisyyttäjän virastoissa, poliisijohtajana oikeusministeriössä ja poliisitarkastajana. Ennen nimitystään Eurojustiin hän toimi apulaiskansliapäällikkönä oikeusministeriössä, jossa hän vastasi Tanskan poliisi- ja syyttäjätoimen yleisestä talous- ja henkilöstöhallinnosta. 102

109 Hermann von Langsdorff on Saksan kansallinen jäsen. Hänellä on 30 vuoden kokemus tuomarina ja syyttäjänä. Ennen kuin hänestä tuli Saksan kansallinen jäsen, hän työskenteli liittovaltion syyttäjänä hoitaen terrorismi- ja vakoilutapauksia. Raivo Sepp on Viron kansallinen jäsen. Hänellä on 15 vuoden kokemus oikeuslaitoksessa toimimisesta. Hän aloitti uransa syyttäjäviraston tutkijana. Hän on työskennellyt myös esitutkintaviraston johtajana. Sen jälkeen hän on toiminut maakunnan poliisipäällikkönä ja poliisiviraston apulaispääjohtajana. Hän toimi viiden vuoden ajan tasavallan valtakunnansyyttäjänä. Lampros Patsavellas on Kreikan kansallinen jäsen. Ennen siirtymistään Kreikan oikeuslaitoksen palvelukseen hän toimi asianajajana yksityisellä sektorilla. Hän on toiminut apulaissyyttäjänä Korfussa ja Ateenassa. Kahden vuoden ajan hän opetti rikosoikeutta Ateenan poliisiopistossa. Hän on toiminut Kreikan edustajana sekä YK:n että Euroopan neuvoston korruption vastaisen rikosoikeudellisen yleissopimuksen yhteydessä Wienissä (GRECO-alakomitea). Vuonna 2003 hän oli Kreikan EU-puheenjohtajiston jäsen aineellisen rikosoikeuden työryhmässä Brysselissä. Ennen siirtymistään Eurojustiin vuoden 2005 kesäkuussa hän toimi Ateenan alioikeuden syyttäjäosaston tietotekniikkayksikön johtajana. Ruben Jiménez Fernández on Espanjan kansallinen jäsen. Hänet nimitettiin tutkintatuomariksi vuonna Vuonna 1996 hänet nimitettiin Espanjan korkeimpaan tuomarineuvostoon, jonka jäsenenä hän toimi kuuden vuoden ajan. Tässä toimessa hän vastasi Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnan järjestämisestä Espanjassa. François Falletti on Ranskan kansallinen jäsen. Hänellä on 27 vuoden kokemus syyttäjän tehtävistä tuomioistuimessa sekä toimimisesta Ranskan oikeusministeriössä rikos- ja armahdusasioista vastaavana johtajana vuosina , ennen kuin hänet nimitettiin pääsyyttäjäksi Lyonin muutoksenhakutuomioistuimeen. Hän hoiti pääsyyttäjän tehtäviä siihen saakka, kun hänet nimitettiin Eurojustiin syyskuussa Aiemmissa tehtävissään hän on vastannut hyvin erilaisista tapauksista ja kysymyksistä, jotka ovat liittyneet erityisesti talousrikoksiin ja keskinäiseen oikeusapuun. Hän on osallistunut myös eurooppalaisten ja kansainvälisten syyttäjäjärjestöjen toimintaan. Jarlath Spellman on Irlannin kansallinen jäsen. Hänestä tuli Irlannin asianajajakunnan jäsen vuonna 1992, ja hän toimi asianajajana useiden vuosien ajan. Hän työskenteli lainopillisena avustajana oikeusministeriön oikeus- ja sisäasioista vastaavassa virastossa vuonna Vuonna 2001 hänet nimitettiin yleisen pääsyyttäjän viraston virkamieheksi. Hänellä on kokemusta hyvin monenlaisiin vakaviin rikoksiin liittyvistä syytetoimista sekä keskinäistä oikeusapua ja luovuttamista koskevien asioiden käsittelystä. 103

110 Cesare Martellino on Italian kansallinen jäsen. Hän aloitti uransa syyttäjänä vuonna Hän toimi vuoteen 1988 saakka apulaissyyttäjänä Roomassa ja sittemmin pääsyyttäjänä Ternissä. Hän on uransa aikana käsitellyt arkaluonteisia tapauksia, jotka ovat koskeneet järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa, murhia ja ihmisryöstöjä. Hänellä on nykyisin Italiassa merkittävä tehtävä tuomarina urheiluoikeuden alalla. Katerina Loizou on Kyproksen kansallinen jäsen. Hän työskenteli yksityisessä asianajotoimistossa ennen siirtymistään oikeusministeriön virastoon vuonna Hän toimi tasavallan lainopillisena neuvonantajana Nikosiassa, kunnes hän sai siirron Eurojustiin syyskuussa Gunãrs Bundzis on Latvian kansallinen jäsen. Hänellä on 11 vuoden kokemus syyttäjänä. Ennen siirtymistään syyttäjäviranomaisen palvelukseen hän työskenteli useiden vuosien ajan rikospoliisissa. Hän aloitti työnsä valtakunnansyyttäjän virastossa vanhemman apulaissyyttäjän tehtävissä. Sen jälkeen hänet nimitettiin Latvian yhden piirikunnan pääsyyttäjäksi. Hän jatkoi työskentelyä valtakunnansyyttäjän virastossa pääsyyttäjänä tutkintamenetelmistä vastaavassa jaostossa ja myöhemmin kansainvälisestä yhteistyöstä vastaavassa jaostossa, jossa hän käsitteli yhteistyötä luovuttamiseen liittyvissä rikosasioissa, oikeudenkäyntien ja tuomittujen henkilöiden siirtämistä sekä keskinäistä oikeusapua. Rolandas Tilindis on Liettuan kansallinen jäsen. Hän aloitti uransa tutkijana vuonna 1991 Liettuan sisäasiainministeriön ja valtakunnansyyttäjän viraston tutkintaosastojen eri jaostoissa. Vuonna 1995 hänet nimitettiin syyttäjäksi valtakunnansyyttäjän viraston järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan tutkinnasta vastaavalle osastolle ja hän on käsitellyt arkaluonteisia, laajasti yleiseen etuun vaikuttavia tapauksia, joilla on myös yhteyksiä kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ennen liittymistään Eurojustiin toukokuussa 2004 hän toimi syyttäjänviraston yhteysviranomaisena tällä alalla. Georges Heisbourg on Luxemburgin kansallinen jäsen. Hän on ollut Luxemburgin oikeuslaitoksen jäsen vuodesta Hän on työskennellyt yli 20 vuotta syyttäjänä. Hänet nimitettiin apulaispääsyyttäjäksi vuonna 1993 ja hän toimi järjestäytynyttä rikollisuutta tutkivan osaston päällikkönä, jolloin hän vastasi merkittävistä rahanpesutapauksista ja kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä. Ilona Lévai Lévai on Unkarin kansallinen jäsen. Hän on ammatiltaan syyttäjä ja on 25-vuotisen uransa aikana hankkinut kokemusta yleisen syyttäjäviranomaisen kaikilta tasoilta. Vuodesta 1990 alkaen hän on toiminut Unkarin valtakunnansyyttäjän virastossa. Ennen Eurojustiin liittymistään hän toimi kansainvälisistä ja Eurooppa-asioista vastaavana pääjohtajana kuuden vuoden ajan. Hän vastasi muun muassa maansa syyttäjäviranomaisen valmistautumisesta EU:n jäsenyyttä varten. Vuonna 2003 hän sai tasavallan presidentin myöntämän ansioristin. 104

111 Donatella Frendo Dimech on Maltan kansallinen jäsen. Vuonna 1997 hän aloitti oikeusministeriön virastossa syyttäjänä ja vuodesta 2000 alkaen hän on käsitellyt rahanpesuun liittyviä asioita sekä vastannut kansainvälisestä keskinäisestä oikeusyhteistyöstä ja luovutuksista. Maltan tasavallan ylemmän neuvonantajan tehtäviä hoitaessaan hän on myös Euroopan oikeudellisen verkoston Maltan yhteysviranomainen. Mariusz Skowroński on Puolan kansallinen jäsen. Hänellä on 20 vuoden kokemus syyttäjän tehtävistä Puolan syyttäjäviranomaisen eri tasoilla. Hänen tehtäviinsä alueellisen syyttäjänviraston tutkintajaostossa ja Lodzin syyttäjäviraston tuomioistuinyksikössä kuuluivat korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät asiat. Vuonna 1996 hänet nimitettiin oikeusministeriön alaisen kansallisen syyttäjänviraston järjestäytyneestä rikollisuudesta vastaavaan toimistoon. Ennen nimitystään Eurojustiin hän toimi kahta YK:n yleissopimusta koskevien neuvottelujen koordinaattorina. Oikeusministeriön edustajana hän vastasi myös yhteistyöstä YK:n Wienissä sijaitsevan järjestäytynen rikollisuuden toimiston ja New Yorkissa toimivan aseiden ja räjähteiden salakuljetusta tutkivan toimiston kanssa. José Luis Lopes da Mota on Portugalin kansallinen jäsen. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus oikeuslaitoksessa syyttäjänä ja Portugalin apulaispääsyyttäjänä, jolloin hän vastasi syyttäjäntoimen hallinnoinnista kansallisella tasolla ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän toimi lehtorina Portugalin kansallisessa tuomarikoulussa ja varaoikeusministerinä, jolloin hän vastasi muun muassa Eurooppa-asioista. Malči Gabrijelčič on Slovenian tasavallan kansallinen jäsen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus toimimisesta valtionsyyttäjänä ylimmällä tasolla. Hän toimi Nova Gorican piirikunnan valtionsyyttäjävirastossa korkeana syyttäjäviranomaisena vastuualueenaan taloudellinen rikollisuus. Vuonna 1997 hänet nimitettiin yksikön johtajaksi. Peter Paluda on Slovakian tasavallan kansallinen jäsen. Hän on työskennellyt 22 vuoden ajan Slovakian oikeuslaitoksessa. Hänellä on 12 vuoden kokemus syyttäjänä. Hän työskenteli piiri- ja aluesyyttäjän virastossa Banská Bystricassa Keski-Slovakiassa vuoteen 1987 saakka. Sen jälkeen hän työskenteli 1. helmikuuta 1987 ja 24. toukokuuta 1994 välisen ajan yleisen syyttäjän virastossa Bratislavassa. Kun hänet nimitettiin Eurojustiin, hän toimi Slovakian tasavallan korkeimman oikeuden tuomarina ja käsitteli rikostapauksia. Maarit Loimukoski on Suomen kansallinen jäsen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus kihlakunnansyyttäjänä Helsingissä. Vuonna 1999 hänet nimitettiin valtakunnansyyttäjänvir astoon, jossa hän toimi järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistuneena valtionsyyttäjänä. Ennen kuin hänet nimitettiin Eurojustiin, hän toimi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimes sa Strasbourgissa sekä rikos- ja oikeusalan yhteistyöstä vastaavana erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä. 105

112 Solveig Wollstad on Ruotsin kansallinen jäsen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus syyttäjänä muun muassa järjestäytyneeseen laittomaan huumausainekauppaan ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvistä tapauksista. Ennen kuin hänestä tuli Ruotsin kansallinen jäsen, hän toimi yleisenä pääsyyttäjänä Ruotsissa ja Linköpingin yleisen syyttäjäviranomaisen kansainvälisen yksikön päällikkönä. Hän oli myös Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) ruotsalainen yhteysviranomainen. Sijaiset Jürgen Kapplinghaus on Saksan kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on yli 29 vuoden kokemus syyttäjäntoimesta eri tasoilla. Hän toimi vuodesta 1975 vuoteen 1989 paikallisena syyttäjänä ja työskenteli sitten 10 vuoden ajan valtakunnansyyttäjän virastossa. Vuosina hän työskenteli Nordrhein-Westfalenin oikeusministeriössä. Hän on yli 15 vuoden ajan erikoistunut keskinäiseen oikeusapuun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Ennen työnsä aloittamista Eurojustissa vuonna 2001 hän oli ministeriössä keskinäisestä oikeusavusta ja luovutuksista vastaavan jaoston päällikkö. Jean-Francois Bohnert on Ranskan kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on 19 vuoden kokemus Ranskan oikeuslaitoksesta. Hän aloitti uransa syyttäjänä Strasbourgissa ja työskenteli sen jälkeen tutkintatuomarina ranskalaisessa sotatuomioistuimessa Saksassa. Sittemmin hän toimi lähes viiden vuoden ajan Ranskan yhteystuomarina Saksassa, ensin Bonnissa ja sitten Berliinissä. Carmen Manfredda on Italian kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on 30 vuoden kokemus järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Ennen kuin hän aloitti työnsä Eurojustissa, hän työskenteli yleisenä syyttäjänä Milanossa ja sen jälkeen pääsyyttäjänä Vigevanossa. Jolien Kuitert on Alankomaiden kansallisen jäsenen sijainen. Hän on yleinen syyttäjä Alankomaiden kansallisessa yleisen syyttäjän virastossa, jossa hän vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Hän on myös syyttäjälaitoksen yhteysviranomainen Euroopan oikeudellisessa verkostossa. 106

113 António Luis Santos Alves on Portugalin kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus työskentelystä yleisen syyttäjäviranomaisen eri tasoilla. Vuosina hän toimi ympäristöasioista vastaavana päätarkastajana ja vuodesta 2003 toukokuuhun 2004 hän työskenteli erityisasiantuntijana Portugalin pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa. Sanna Palo on Suomen kansallisen jäsenen sijainen. Hän on rikosylitarkastaja, jolla on oikeustieteellinen tutkinto. Hän toimi lainsäädäntösihteerinä ulkoasiainministeriössä kahden vuoden ajan ja käräjätuomarina rikos- ja pakkokeinoasioissa Helsingissä vuoden ajan. Lisäksi hän on työskennellyt yli viiden vuoden ajan keskinäistä oikeusapua koskevien asioiden parissa Suomen keskusrikospoliisissa Vantaalla. Annette von Sydow on ollut Ruotsin kansallisen jäsenen sijainen 1. syyskuuta 2005 alkaen. Hän on toiminut syyttäjänä kolmekymmentä vuotta ja erikoistui talousrikostoimistossa palvellessaan vakaviin talousrikoksiin. Lisäksi hän on toiminut Euroopan neuvoston palveluksessa Albaniassa korruption vastaisissa tehtävissä ja osallistunut syyttäjien ja tuomareiden koulutukseen Baltian maissa. Hän toimi myös yhden vuoden Georgiassa EU:n operaatiossa oikeusvaltioalan koulutusavun antamiseksi (Rule of Law Mission). Hänellä on usean vuoden kokemus kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asioista toimiessaan pääsyyttäjänä Ruotsin valtakunnansyyttäjänvirastossa. Rajka Vlahovic on Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen jäsenen sijainen. Hänellä on 12 vuoden kokemus syyttäjänä Keski-Lontoossa ja hän on tuomioistuinasianajaja (Higher Court Advocate). Syyttäjäviranomaisen palveluksessa hän on hoitanut monenlaisia vakavia tapauksia, kuten sotarikossyytteitä. Ennen nimitystään Eurojustiin hän työskenteli tullihallinnossa (Her Majesty s Customs and Excise Solicitor s Office), jossa hän vastasi kansainvälisestä keskinäistä oikeusavusta ja luovuttamisesta. Avustajat Susanne Stotz on Saksan kansallisen jäsenen avustaja. Vuodesta 1999 hän työskenteli Saksan oikeuslaitoksen palveluksessa Baijerissa, missä hän aloitti syyttäjänä. Työskenneltyään neljän vuoden ajan talousrikoksista vastaavalla osastolla hän aloitti vuonna 2003 tuomarina valamiestuomioistuimessa, jossa käsiteltiin mahdollisesti kuolemanrangaistukseen johtavia rikoksia. Koska hän toimi Koillis-Baijerissa lähellä Itä-Euroopan maita, hän osallistui keskinäistä oikeusapua koskeviin tapauksiin ja kahdenväliseen yhteistyöhön erityisesti tšekkiläisten virkaveljiensä kanssa. Tammikuusta 2005 hän on työskennellyt Eurojustissa Saksan kansallisen jäsenen avustajana. 107

114 Anne Delahaie on Ranskan kansallisen jäsenen avustaja. Hänellä on kokemusta oikeusministeriössä vuodesta 1979, ja hän suoritti oikeustieteellisen tutkinnon vuonna Hän oli oikeusministeriössä mukana kansainvälisessä rikosoikeudellisessa yhteistyössä sekä kahden- ja monenkeskisissä neuvotteluissa (Schengen ja EU, Euroopan neuvosto sekä YK). Hän on toiminut Eurojustissa Ranskan kansallisen jäsenen avustajana vuodesta Ann den Bieman on Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen jäsenen avustaja. Hän on toiminut Skotlannin syyttäjäviranomaisen (Procurator Fiscal Service) syyttäjänä vuodesta Maaliskuussa 2000 hänet lähetettiin Alankomaihin yhtenä Lockerbieoikeudenkäynnin syyttäjistä. Hän aloitti sittemmin työnsä Eurojustissa, jossa hän työskentelee Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen jäsenen avustajana. Yhteyssyyttäjä Knut H. Kallerud on Norjan yhteyssyyttäjä Eurojustissa. Ennen nimitystään Eurojustiin hän toimi oikeusministeriössä apulaistuomarina ja sitä ennen yksityisessä lakiasiaintoimistossa pääasiassa puolustusasianajajana. Viimeiset 11 vuotta hän on palvelut johtavassa asemassa Norjan valtakunnansyyttäjänvirastossa, jossa hänellä on edelleen valtionsyyttäjän virka. Samalla hän toimii Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisena. Hallinnollinen johtaja Ernst Merz, suoritti oikeustieteellisen tutkinnon vuonna 1981 ja hän toimi tuomarina Saksassa vuoteen 1987 saakka. Sitten hänet nimitettiin Rheinland-Pfalzin ja Thüringenin oikeusministeriöön. Hän toimi vuosina ERA:n (Academy of European Law) johtajana Trierissä. Vuonna 2000 hänet nimitettiin Koblenzin sosiaalituomioistuimen presidentiksi ja hän toimi Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston ensimmäisenä pääsihteerinä. Toukokuussa 2002 hänestä tuli Eurojustin väliaikainen hallinnollinen johtaja ja syyskuussa 2002 hänet nimitettiin hallinnolliseksi johtajaksi. 108

115 LIITE II TAPAUSTEN KÄSITTELYN ESTEITÄ Eurojustin päätehtävä on ratkaista yksittäisiä operatiivisia tapauksia. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että jatkuvasti pyritään kartoittamaan ja selvittämään Eurojustille toimitettuihin tapauksiin liittyviä ongelmia ja esteitä niin, että tapaukset voidaan ratkaista tehokkaasti. Vuonna 2005 kollegio laati ongelmista ja esteistä seuraavan yhteenvedon, joka perustuu kansallisten jäsenten, heidän sijaistensa ja avustajiensa haastatteluihin. Asioita ei ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Ongelmat, jotka liittyvät tapausten toimittamiseen Eurojustille Eurojustin hyödyntämisen esteitä Monenkeskinen, kansainvälinen rikosten esitutkinta ja syyttäminen on kallista ja vaatii henkilöresursseja. Poliisin ja syyttäjien on helpompi ja halvempaa keskittyä vain omaan maan rikollisuuteen ja rikosten tekijöihin. Esimiehet eivät usein arvosta tai tue rajat ylittävää toimintamallia. Eurojustin omaksuma uusi käytäntö, jonka mukaan koordinointikokouksiin osallistuvien alan toimijoiden matka- ja majoituskulut maksetaan, voisi olla osaratkaisu ja myös nostaa kansallisten jäsenten profiilia, tosin vain hyvin rajoitetusti. Kun tavoitteet asettaa kansallinen poliisi- ja syyttäjälaitos, rajat ylittävä yhteistyö ja muille lainkäyttöalueille annettava oikeusapu eivät ole ensisijaisia. Kun saavutuksia tarkastellaan asetettujen tavoitteiden valossa, tällaista apua ei oteta huomioon panostusten ja tulosten arvioinnissa. Siksi tällaista toimintaa ei nähdä tärkeänä ja arvokkaana, kun sitä verrataan kotimaisen rikollisuuden ja rikollisten tutkintaan ja syyttämiseen. Monien maiden tutkinta- ja syyttäjäviranomaisilla ei ole mitään laillista velvoitetta toimittaa vakavia rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä tapauksia Eurojustin tutkittavaksi tai edes informoida niistä kansallisia jäseniään. Vain muutaman maan lainsäädäntöön tai hallinnollisiin määräyksiin on otettu tällainen velvoite Eurojust-päätöksen toimeenpanon yhteydessä. Ongelmat, jotka liittyvät kansallisten viranomaisten valmiuteen käyttää Eurojustia Monet syyttäjät eivät ole vielä ymmärtäneet, että lähes kaikkeen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyy kansainvälinen haara. He pitävät järjestäytynyttä rikollisuutta edelleen puhtaasti kansallisena ilmiönä eivätkä siksi tunne tarvetta käyttää hyväksi Eurojustin palveluja. He eivät näe Eurojustia aktiivisena toimijana, jonka avulla voi selvittää, onko vireillä olevaan asiaan liittyviä tutkinta- ja syytetoimia käynnissä muissa maissa, joiden viranomaiset voisivat vastavuoroisesti avustaa heitä omien kansallisen rikosten selvittämisessä. 109

116 Joidenkin jäsenvaltioiden keskushallinnon viranomaiset eivät halua Eurojustia mukaan tutkintaan. Sen sijaan ne haluavat hyödyntää vanhoja ja perinteisiä yhteyksiään toisten jäsenvaltioiden keskushallintoon. Eräät paikalliset poliisi- ja syyttäjäviranomaiset suosivat kahdenvälisiä yhteyksiä myös monenkeskisissä tapauksissa sen sijaan, että hyödyntäisivät Eurojustin kaltaista monikansallista instituutiota rikostapausten selvittämiseksi rajat ylittävänä yhteistyönä. Eräissä maissa yleinen syyttäjien kapea-alainen erikoistuminen merkitsee, että he ovat tottuneet käsittelemään ainoastaan kansallisia oikeusapu- tai tutkintapyyntöjä ja/tai syytetoimia, jolloin seurauksena voi olla laadullisesti heikkoja pyyntöjä ja viivästyksiä. Tällöin Eurojustin mukaantulo esitutkinnan alkuvaiheessa vaikeutuu. Eurojustin varjoyhteysviranomaiset jäsenmaissa voivat osoittautua esteeksi niissä jäsenvaltioissa, jotka valitsivat tämän vaihtoehdon, koska kyseinen viranomainen seuloo Eurojustin kansalliselle jäsenelle lähetettävät tapaukset. Eurojustin tunnettuuteen liittyvät ongelmat Joillakin kansallisilla viranomaisilla ei ole riittävästi tietoa Eurojustista ja sen mahdollisuuksista edistää rajat ylittävää yhteistyötä. Joillakin syyttäjillä ei ole lainkaan tai vain vähän kokemusta Eurojustista, ja siksi he ovat vastahakoisia käyttämään sitä. Joidenkin maiden kansallisessa rikoslainsäädännössä Eurojustilla ei ole mitään virallista asemaa eikä syyttäjille ja poliisille tarkoitetuissa hallinnollisissa ohjeissa tai määräyksissä kerrota Eurojustin käyttämisestä. Siksi on vaikea saada syyttäjät ymmärtämään, että Eurojustia olisi syytä hyödyntää. Eräät kansalliset jäsenet eivät ole vielä verkottuneet riittävän tehokkaasti kotimaansa poliisin ja syyttäjälaitoksen kanssa. Kansallisen jäsenen rooliin liittyvät ongelmat Eurojustin omien tapausten vireillepano on osoittautunut hankalaksi. Kansalliset jäsenet ovat haluttomia toimimaan kotimaan viranomaisten toiveiden vastaisesti. Eurojustpäätöksen 6 tai 7 artiklan mukaisen virallisen pyynnön esittäminen vastahakoisille 110

117 kansallisille viranomaisille tuntuu kasvojen menettämiseltä. Tähän liittyy muutakin: jossakin määrin kansalliset jäsenet näkevät itsensä ja toimivat pikemmin kotimaansa viranomaisten lähettiläinä kuin rikollisuuden torjuntaa liittyvän rajat ylittävän yhteistyön edistäjinä. Varsinaisen käsittelyn esteitä Oikeudelliset ongelmat Se, että kansalliset viranomaiset saattavat kansallisesti voimaan oikeudellisia välineitä (esimerkiksi vuoden 2000 yleissopimusta, eurooppalaista pidätysmääräystä, yhteisiä tutkintaryhmiä) myöhässä tai virheellisesti vaikeuttaa tapausten käsittelyä ja luo epävarmuutta toiminnan tuloksellisuudesta. Jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien väliset erot edellyttävät ylimääräisiä keskinäisiä oikeusapupyyntöjä tai niihin tehtäviä korjauksia, mikä puolestaan lisää byrokratiaa ja aiheuttaa viivästyksiä. Kansallisiin viranomaisiin liittyvät ongelmat Joissakin maissa yhteistyö (eräiden) kansallisten viranomaisten ja kansallisen jäsenen välillä ei aina ole tehokasta. Myös kansallisten viranomaisten keskinäisessä kanssakäymisessä ja suhteessa esiintyy ongelmia. Joissakin maissa, esim. Espanjassa, keskinäistä oikeusapua koskevat pyynnöt katoavat varsin usein. Joidenkin maiden, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan, viranomaiset ovat hitaita tarjoamaan oikeusapua. Keskinäisten oikeusapupyyntöjen käännösten laatu on usein heikko. Kansallisen jäsenen toimivaltuuksiin liittyvät ongelmat Kansalliset jäsenet eivät pysty suoraan valvomaan tutkintaa ja syytetoimia. Useinkaan heillä ei ole mitään mahdollisuutta seurata rikostapausten esitutkintaa tai syytteen nostamista, joten he eivät pysty tarjoamaan omaa panostaan rajat ylittävän toimintamallin omaksumiseksi tässä vaiheessa. Monet tapaukset toimitetaan niin myöhään, että käsittelyn tehokas tukeminen on vaikeaa. 111

118 Monet kansalliset jäsenet voivat vain välittää pyyntöjä. Heillä ei ole mitään valtuuksia tehdä niitä koskevia päätöksiä. Näin ollen mahdollisuudet tapausten käsittelyyn ja tulosten saavuttamiseen määräytyvät täysin kansallisten viranomaisten yhteistyöhalukkuuden ja -valmiuden mukaan. Kansallisten jäsenten toimivaltuudet eivät ole yhdenmukaiset, jolloin ei voi olla varma, saadaanko tiettyä pyydettyä oikeusapua vai ei. Eurojustin kansallisten jäsenten toimintaan liittyvät ongelmat Kansallisten viranomaisten oikeusapupyynnöt ovat usein liian suppeita eli tehdään esimerkiksi pyyntö kahdenvälisen oikeusavun järjestämisestä, vaikka kyseessä on monenvälinen tapaus. Tällöin kansallisten jäsenten olisi otettava aloite käsiinsä ja järjestettävä kaikille asianosaisille maille tarkoitettu koordinointikokous, vaikka heiltä ei sitä pyydettäisikään. Eurojust-päätös edellyttää, että yhteydenotot tapahtuvat pelkästään kansallisten jäsenten välityksellä. Käytännössä viestintäkanavia on useita: perinteiset kanavat, Europol, Interpolin yhteystuomarit ja suorat kontaktit. Kansalliset jäsenet tuhlaavat aikaa seuraamalla näitä kanavia, ja ajanhukka ehkäisee myös palautteen saamista, kun muut viestintäkanavat syrjäyttävät Eurojustin yhteydenpidossa. Kansallisten jäsenten on entistä hanakammin käytettävä 6 ja 7 artiklan suomia muodollisia valtuuksiaan kiirehtiäkseen oikeusavun antamisessa vastahakoisia tai hitaita viranomaisia. Kansallisen jäsenen ei pidä toimia kansallisten viranomaisten lähettiläänä vaan pikemminkin Eurojustin asiamiehenä. Kansallisilla jäsenillä ei ole riittävästi avustajia tapausten käsittelyä varten. He tarvitsevat avustajia, lainopillisia neuvonantajia ja käännöspalveluja pystyäkseen täyttämään sekä varsinaisen käsittelyn että tapausten käsittelyjärjestelmän (CMS) asettamat vaatimukset. Jos kansallisella jäsenellä ei ole sijaista tai avustajia, poissaolo Haagista loma-aikoina, yhteydenpito kansallisiin viranomaisiin, seminaarit ja kokoukset aiheuttavat ongelmia tapausten ripeää ja tehokasta käsittelyä ajatellen. 112

119 Palautteen saamiseen liittyvät ongelmat Palautteen puute on suuri ongelma. Usein kansallisen jäsenen on itse pyydettävä tapauksia koskevaa palautetta kansallisilta viranomaisilta sen sijaan, että nämä antaisivat sitä oma-aloitteisesti. Kansallisilla viranomaisilla on taipumus unohtaa yhteistyö Eurojustin kanssa sen jälkeen, kun oikeusapupyyntö on täytetty. Kansallisilla viranomaisilla on niukasti aikaa ja voimavaroja, joten palautetta ei anneta kovin auliisti. Palaute rajoittuu oikeusapupyyntöön vastaamiseen, mutta palautetta ei sen sijaan anneta tapauksen lopputuloksesta tai muista asiassa esitetyistä pyynnöistä. Muut kansalliset jäsenet unohtavat antaa palautetta, esimerkiksi oikeusapua pyytävälle kansalliselle jäsenelle. 113

120 LIITE III ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Vuonna 2005 kollegio teetti epätieteellisen ja yksinkertaisen asiakastyytyväisyyskyselyn oikeusapua pyytäneiden jäsenvaltioiden viranomaisten keskuudessa. Tavoitteena oli arvioida tapausten käsittelyn laadusta ja ripeydestä vallitsevia käsityksiä ja kartoittaa kehittämistarpeita. Selvitystä varten kollegion sihteeristö valitsi 100 tapausta, ja kutakin oikeusapupyynnön esittänyttä maata edustavaa kansallista jäsentä pyydettiin esittämään maansa kansallisille viranomaisille muutamia yksinkertaisia kysymyksiä siitä, miten tyytyväisiä ne olivat Eurojustilta saamaansa apuun. Vaikka kysymykset olivat useimmiten vastattavissa, joissakin tapauksissa a) ei saatu vastausta lainkaan, b) vastauksia ei voitu antaa, koska tapaus oli vielä kesken tai c) jotkut vastaukset olivat vastauksia muuhun kuin esitettyyn kysymykseen. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin yli 60. Pienen otannan vuoksi on mahdotonta esittää mitään tilastollisesti päteviä tuloksia, ja myös itse menetelmään sisältyi luonnollisesti tietty epävarmuustekijä. Näistä varaumista huolimatta ja pyrkimättä ylitulkitsemaan vastauksia voidaan kuitenkin havaita tiettyjä kehityssuuntia: Pyydetyn ja annetun oikeusavun laatu: 50 vastaajaa (89 %) piti laatua erittäin tyydyttävänä ja 6 (11 %) epätyydyttävänä. Mitä tulee aikaan, joka kuluu oikeusapupyynnön esittämisestä Eurojustille siihen, että kohdemaassa ryhdytään pyydettyihin toimiin, tilanne oli pitkälti sama eli 56 vastaajaa (88 %) piti aikaa erittäin tyydyttävänä ja 8 (12 %) epätyydyttävänä. Eurojustin saavutettavuus ja sen tarjoama palvelu nauttivat laajaa arvostusta niin, että 93 % vastaajista oli tyytyväisiä ja vain 7 % tyytymättömiä. Sama pätee myös kysymykseen, joka koski yksittäisissä tapauksissa saavutettuja tuloksia. Tavoitteet saavutettiin 54 tapauksessa (90 %) ja jäivät saavuttamatta 6 tapauksessa (10 %). Rohkaisevaa oli kaikkien vastaajien toteamus, että he käyttäisivät Eurojustin palveluja varmasti (58) tai todennäköisesti (4) uudelleen. 114

121 Lähes puolet vastaajista (25/58) ei antanut Eurojustille palautetta tapaustensa lopputuloksesta. Luku vastaa kansallisten jäsenten omia kokemuksia siitä, että yksilöidyn palautteen saaminen Eurojustin antamasta oikeusavusta on usein hankalaa. Tulosten soveltaminen Eurojustin tarjoaman oikeusavun eri lajeihin ei ole tarkoituksenmukaista. Otanta on liian pieni, jotta tulokset olisivat merkittäviä. Joitakin kehityssuuntia voidaan kuitenkin todeta. Tyytyväisyys näyttää olevan laajaa. Vaikka parantamisen varaa on, yleinen tyytyväisyystaso on noin 90 %. Tyytyväisyys ei juurikaan vaihtele Eurojustin tarjoaman eri tyyppisen oikeusavun mukaan, oli sitten kyseessä koordinointi, yhteistyö, tietojen vaihto tai kansallisille viranomaisille tarjottu tuki. Vain yksi oikeusavun muoto poikkeaa muista, ja se on apu, jota halutaan sen vuoksi, että keskinäiseen oikeusapupyyntöön ei ole vastattu. Tavoitteet saavutettiin kahdessa tapauksessa viidestä. Todennäköinen selitys on, että Eurojustia toisinaan pyydetään kiirehtimään keskinäisen oikeusapupyynnön toteuttamista sen jälkeen, kun mitkään muut kanavat eivät ole tuottaneet tulosta. Tällöin pyritään yleensä ratkaisemaan tapausta, joka on alun alkaen tuomittu epäonnistumaan. Kuten edellä todettiin, selvitys oli vain alustava yritys selvittää Eurojustin tapausten käsittelyn tuloksellisuutta. Uusi ja entistä tarkempi tutkimus olisi tehtävä, jolloin voitaisiin saada aiempaa tieteellisempää ja tilastollisesti merkittävää aineistoa, jota voitaisiin käyttää Eurojustin tarjoaman palvelun kehittämiseen yksittäistapauksissa sekä yleisesti. 115

122 116 Valokuvat: Joannes Thuy, Eurojust 2006