KOTIHOIDON KRITEERIT. 1. Kotihoito. Kotihoidon kriteerien tarkoitus

Transkriptio

1 KOTIHOIDON KRITEERIT 1. Kotihoito Kotihoito on kotiin annettavaa hoitoa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa. Kotihoito on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät selviydy ilman toisen henkilön apua jokapäiväisistä toiminnoistaan ja joilla ei ole omaisia, jotka voivat auttaa. Kotihoito käsittää sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon. Avuntarve voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista. Henkilöstöön kuuluu lähihoitajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia sekä kotihoidon esimiehet. Kotihoito tekee aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroja yleensä korkeintaan 4 käyntiä + tukipalvelukäynnit. Kotihoidon piirissä olevat voivat sen lisäksi saada sekä sairaanhoitajan että lähihoitajan apua öisin turvapalvelun/yöpartion turvin. Tämä on tällä hetkellä mahdollista ainoastaan Paraisten kunta-alueella. Pitkistä etäisyyksistä ja muista saaristo-olosuhteista johtuen säännöllisen kotihoidon järjestäminen ei aina ole mahdollista. Tällaisissa tilanteissa hoito räätälöidään esimerkiksi omaishoidon tuen avulla. Kotihoidossa korostuu asiakkaan omien voimavarojen huomioiminen ja kannustamme omatoimisuuteen. Asiakkaan itsemääräämisoikeus, osallisuus ja yksilöllisyys huomioidaan. Kotihoidossa toteutetaan kokonaisvaltaista työotetta. Kotihoito huolehtii myös kotona selviytymistä edistävien tukipalvelujen järjestämisestä yhdessä omaisten kanssa. Kotihoidon kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta. Kriteerien avulla kohdennetaan kotihoidon palveluja henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Palvelut kohdennetaan pääsääntöisesti vanhusväestölle, mutta palveluja tarjotaan myös muille perushoitoa ja tukipalveluja tarvitseville aikuisille.

2 2. Hyvä kotihoito Kotihoidon esimiehet sekä muun muassa Seniorumin palveluohjaaja, toimintaterapeutti, muistikoordinaattori, sosiaalityöntekijä, omaishoidon ohjaaja ja kotiuttamisohjaaja antavat sosiaalihuollon etuuksia ja vaihtoehtoisia palvelumuotoja koskevaa palveluohjausta. Ennalta ehkäisevää hoitoa ja sairaanhoitoa koskevaa neuvontaa antavat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Hyvä kotihoito toteutuu, kun asiakas ja häntä edustava henkilö sekä kotihoidon edustaja sopivat noudattavansa yhdessä laadittua palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. kun asiakkaan asuinolosuhteet vastaavat hänen tarpeitaan ja tukevat kotona selviytymistä. kun asiakas käyttää hoidon kannalta olennaisia apuvälineitä, kuten esimerkiksi suihkutuolia ja sairaalasänkyä. Apuvälineiden käytöllä taataan asiakkaan ja kotihoidon työntekijöiden turvallisuus hoitotilanteissa. 3. Hoidon kriteerit Kotihoidon piiriin voidaan ottaa asiakas, jonka toimintakyky on selvästi alentunut. Toimintakykyä arvioidaan eri mittareilla lähinnä RAVA ja Arjesta selviytyminen sekä tarvittaessa MMSE ja CERADE. Muistikoordinaattoria konsultoidaan, kun kysymyksessä on asiakas, jolla on muistisairaus. Uusia ja parempia mittareita kokeillaan ja kehitetään. Asiakas tarvitsee apua päivittäisissä perustoiminnoissaan, joita ovat ruokailut, peseytyminen, lääkehoidon toteutus, WC-käynnit, pukeutuminen, ulkoilu sekä muu perushoito. Tavoitteena on myös parantaa asiakkaiden elämänlaatua ja edistää sosiaalista kanssakäymistä. joka tarvitsee sairauksiensa tai alentuneen toimintakykynsä vuoksi sairaanhoitoa ja joka ei kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja. joka on omaisten hoidossa ja omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön ja oman jaksamisensa vuoksi kotihoitoa. Kotihoito voi myös ohjata asiakkaan vaihtoehtoisiin toimintoihin, kuten intervallijaksoille tai päivätoimintaan. Omaishoitajien sijaiset järjestetään pääsääntöisesti omaishoidon kautta, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan sekä kotihoitoa että sijaishoitoa kotona asumisen turvaamiseksi. joka on ollut sairaalahoidossa ja jonka kotona selviytymisen edellytykset on selvitetty hoitoneuvottelussa ennen kotiutumista. Kotiuttamisohjaaja on avainasemassa, kun asiakas kotiutetaan terveyskeskuksen vuodeosastolta. Kotihoidon puolelta vastaanottotiimi (sairaanhoitaja ja lähihoitaja) seuraa tietyn asiakasryhmän hoito- palvelutarvetta noin kolme päivää. Tämän jälkeen tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma.

3 saattohoito omaisten tueksi, tarvittaessa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.

4 3.1 Säännöllinen kotihoito Säännöllisen kotihoidon asiakkailla RAVA-toimintakykymittarin tulos on viitteellisesti vähintään 1,5. MMSE ja CERADE mittareita käytetään tukena arvioitaessa muistisairaitten toimintakykyä (liitteet). Näihin ehtoihin poikkeuksena voi olla muu sosiaalinen, psyykkinen tai sairaanhoidollinen syy. Esimerkkeinä voidaan mainita: Asiakkaalla on muistisairaus tai psyykkisiä ongelmia, ja ns. valvontakäynti on edellytys turvallisen hoidon takaamiseksi. Asiakkaan hoidosta vastaavat ensisijaisesti omaiset/omaishoitaja, mutta kotihoitoa tarvitaan omaisten tueksi. Kotihoito voi olla eri syistä johtuen myös määräaikaista sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon osalta. 4. Kotihoidosta siirtäminen tai kotihoidon lopettaminen Tilanteissa, joissa kotihoito ei enää tunnu tarkoituksenmukaisimmalta hoitomuodolta, voi olla syytä ottaa puheeksi muut vaihtoehdot ja pikkuhiljaa valmistella asiakasta tuleviin muutoksiin. Muutokset tulee toteuttaa hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteiden päivittämisen yhteydessä, ja kaikkien osapuolten eli sekä omaisten että henkilökunnan tulee olla asiasta yhtä mieltä. Muiden palvelumuotojen, kuten esimerkiksi päivätoiminnan, intervallihoidon, omaishoidon ja tukipalvelujen, vaikutuksia tulee aina arvioida ja tutkia ennen siirtymistä ympärivuorokautiseen asumispalveluun. Kotiuttamisohjaaja on avainasemassa asiakkaan hakiessa palveluasumiseen ja hakemukseen liittyvien selvitysten tekemisessä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi: Käyntejä on neljä tai enemmän, minkä lisäksi yöpartio- ja tukipalvelukäynnit. Hoito edellyttää kahden henkilön jatkuvaa työpanosta/käyntejä. Asunnossa tehtävät muutostyöt eivät ratkaise kodin toiminnallisia ongelmia. Asiakas kuntoutuu ja palvelujen tarve poistuu. Asiakkaalle tulee edullisemmaksi yksityisen sektorin palvelujen/palveluohjauksen käyttäminen. Henkilö ei halua kotihoitoa ja kieltäytyy toistuvasti palveluista. Jos henkilöllä on ilmeinen hoidon tarve, on selvitettävä hänelle soveltuva hoitomuoto ja seurattava tilannetta. Kotihoidon työntekijöiden turvallisuutta ei pystytä takaamaan parityöskentelystä huolimatta. Jos henkilöllä on ilmeinen hoidon tarve, on selvitettävä hänelle soveltuva hoitomuoto ja seurattava tilannetta.

5 Palvelujen lopettamisesta on aina tehtävä kirjallinen päätös, josta asiakas voi halutessaan tehdä oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Ennen palvelujen lopettamista asiakasta tai hänen laillista edustajaansa on kuultava. Asiasta tehdään kirjallinen selostus asiakkaan asiakirjoihin. Palvelut lopetettaessa asiakkaan hoidon jatkuminen on varmistettava muulla tavalla. 5. Palvelujen sisältö Kotihoidon tavoitteena on kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla tukea asiakkaiden toimintakykyä ja heidän omaa aktiivisuuttaan, niin että he voivat asua kotonaan niin pitkään kuin se on tarkoituksenmukaista. Asiakkaiden omaiset ja lähiympäristö otetaan mukaan hoidon ja hoivan suunnitteluun. Omaisia on myös tuettava, jotta he voivat osallistua hoitoon. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 :n mukaan hoito- ja palvelusuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan aina määräajaksi, käynnissä olevat palvelut tarkastetaan säännöllisesti ja aina palvelutarpeen muuttuessa, kuitenkin vähintään kahdesti vuodessa RAVA-mittauksen yhteydessä. Hoivan ja hoidon määrää voidaan lisätä tai vähentää taikka hoito voidaan lopettaa asiakkaan toimintakyvyn ja hoidon tarpeen mukaan. Asiakas hyväksyy hoitoja palvelusuunnitelman allekirjoituksellaan. Paraisten kaupungissa käytetään Pegasos-potilastietojärjestelmää asiakkaan tietojen säilyttämiseen ja dokumentointiin. Hoitajat ovat velvollisia tallettamaan potilaita koskevat asiakirjat Pegasokseen. Järjestelmään tehdyt sisään- ja uloskirjaukset sekä toiminnan dokumentointi toimivat laskutuksen ja raportoinnin pohjana. Hoitajat voivat lukea ja kirjata hoitotoimenpiteet puhelimellaan kotihoidon mobiilisovellukseen heti asiakkaan kotona. Palvelujen sisällön kuvaus on yksinomaan ohjeellinen. Hoidon ja hoivan tarve on yksilöllinen, ja tärkeimmän työkalun muodostaa hoito- ja palvelusuunnitelma. 5.1 Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluu asiakkaan tukeminen ja auttaminen peseytymään suihkussa tai saunassa, pääsääntöisesti kerran viikossa. Poikkeamia esiintyy ja niistä tulee sopia hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluu myös muun muassa hampaiden pesu, hammasproteesin puhdistaminen, ihon rasvaaminen, parranajo, kynsien leikkuu ja kuulolaitteen puhdistus. Oman saunan käytössä autetaan ainoastaan, mikäli asiakkaan kotona ei ole muita tarkoituksenmukaisia pesutiloja. Kodin ulkopuoliset saunapalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti niille asiakkaille, joiden kotona ei ole tarkoituksenmukaisia suihku- tai pesumahdollisuuksia. Useimmissa tapauksissa järjestetään

6 yhteiskuljetus. Saunakäynnit voidaan tarvittaessa järjestää vaihtoehtoisesti päivätoimintakäyntien yhteydessä. Saunakäynneillä on myös sosiaalinen funktio.

7 5.2 Ravitsemus Asiakkaita neuvotaan terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta. Jos asiakas ei voi valmistaa aterioitaan itse, ateriat hankitaan ensisijaisesti valmisruokina. Kotihoidon henkilökunta valmistaa ateriat ainoastaan erityisestä syystä. Asiasta sovitaan erikseen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi hyvin yksilöllinen ruokavalio tai muut lääketieteelliset syyt. Kotihoidon henkilökunta valmistaa käynneillään aamupalan, välipalan ja iltapalan. Huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei yöpaasto muodostu suosituksia pidemmäksi. Tarvittaessa ruokaa laitetaan esille yötä varten. Aterioiden kotiinkuljetus myönnetään pääsääntöisesti niille, jotka eivät pysty lämmittämään valmista ruokaa. Ateriapalvelut on tarkoitettu myös muistisairaille, jotka eivät muista syödä, heidän kohdallaan palvelun käyttämistä on seurattava tarkasti. Ruoan toimittaminen perille ei vielä merkitse sitä, että asiakas olisi syönyt aterian. Ravinnon ja ateriapalvelun osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöihin, joilla on muistisairaus, diabetes, korkea painoindeksi tai hoidettavia haavoja sekä henkilöihin, jotka on kotiutettu pitkän sairaalassa tai laitoshoidossa vietetyn hoitojakson jälkeen. 5.3 Sairaanhoitopalvelut Sairaanhoitopalveluja annetaan niiden asiakkaiden luona, jotka heikentyneen terveydentilan takia eivät pysty kulkemaan tai joilla on vaikeuksia päästä terveyskeskukseen. Sairaanhoidollisiin tehtäviin kuuluu muun muassa haavanhoito, katetroinnit, ompeleiden poistaminen, lääkkeiden jakaminen, verikokeet, INR, korvahuuhtelut, ennalta ehkäisevä terveydenhuolto (IKINÄ, 80 vuotta täyttäneiden luokse tehtävät ennalta ehkäisevät käynnit) sekä muut hoitotoimenpiteet, joita voidaan tehdä kotiolosuhteissa. Kotisairaanhoidon tehtäviin kuuluu myös vastaanottotoiminta eri muodoissaan. Asiakkaat saavat neuvontaa hoitotarvikkeiden jakelun yhteydessä. Psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja pitää vastaanottoa, tarjoaa tukea ja tekee kotikäyntejä. Suurella osalla asiakkaita on mielenterveys- tai muistiongelmia. Kotisairaanhoidon asiakkaiden terveydentilaa kartoitetaan, tarkkaillaan ja seurataan, ja tarvittaessa otetaan yhteyttä lääkäriin. Lääkehoitosuunnitelman tulee olla laadittuna. 5.4 Vaatehuolto Vaatteet pestään ensisijaisesti asiakkaan omassa tai taloyhtiön pesukoneessa. Palvelutalojen sauna- ja vaatehuoltoyksiköiden pesupalvelua käytetään, jos muita mahdollisuuksia ei ole käytettävissä tai asiakkaalla on erityisen paljon pyykkiä. Mattojen, verhojen, pöytäliinojen, pelkkien lakanoiden tai vastaavien pesun osalta pyydetään kääntymään omaisten tai pesuloiden puoleen. Silitys, mankelointi tai käsinpesu eivät yleisesti ottaen kuulu kotihoidon työntekijöiden työhön. Vuodevaatteiden vaihtoväli on hyvin yksilöllinen. Vaihtoväli vaihtelee riippuen muun muassa asiakkaan terveydentilasta ja toimintakyvystä sekä siitä, miten suuren osan ajasta asiakas

8 viettää vuoteessa. Tarve tulee arvioida hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä, mutta odottamattomissa tilanteissa tulee aina voida joustaa. 5.5 Turvapalvelu Turvapalvelu on ensisijaisesti tarkoitettu yksin asuville, jotka tuntevat olonsa turvattomaksi, joilla on liikkumisvaikeuksia tai joiden sairaus vaikeuttaa tavallisen puhelimen käyttöä. Turvapuhelin voidaan myöntää myös omaishoitajalle, joka eri syistä johtuen voi joutua kutsumaan apua. Turvapalvelu voidaan myöntää myös määräajaksi, esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Turvapalvelusta vastaa yksityinen palveluntuottaja, mutta hälytys yhdistetään useimmiten kaupungin omalle henkilöstölle. Paraisten kunnanosassa hälytys yhdistetään turvapalvelun henkilökunnalle/yöpartiolle, saaristossa palvelutaloon. Hälytys on mahdollista ja toisinaan myös toivottavaa yhdistää omaisille tai naapureille, etenkin saaristossa, jossa etäisyydet ovat pitkät ja jossa palvelutaloissa on yövuorossa vain yksi työntekijä, joka ei siten voi poistua työpaikalta. Vanhustenhuollon henkilökunnan tulee tarkastaa turvapuhelinten toimintavarmuus säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. 5.6 Saatto- tai ulkoiluapu Saattoavusta huolehtivat useimmiten omaiset, ystävät tai vapaaehtoiset, koska kotihoidon henkilöstöresurssit eivät useinkaan riitä tähän. Kotihoidon työntekijät ulkoilevat päivittäin kotihoitoa saavien asiakkaiden kanssa, silloin kun työtilanne tämän sallii. Jos ulkoilu on mainittu hoito- ja palvelusuunnitelmassa, tulee ulkoilu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Ulkoilu on tärkeää ennalta ehkäisevää toimintaa. 5.7 Siivous Kotihoidon työntekijät huolehtivat asiakkaan kodin kevyestä siivouksesta, jos asiakas ei itse selviä siivouksesta eikä siivousta voida järjestää muulla tavoin (läheisten tai ostopalvelujen avulla). Päivittäiseen siivoukseen kuuluu keittiön pöydän ja työpintojen puhdistaminen. WC- ja suihkutilat tarkastetaan päivittäin ja siivotaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Asiakkaan päivittäin käyttämät tilat imuroidaan kerran kuussa tai useammin, jos terveydentila (esimerkiksi astma) sitä edellyttää. Astiat pestään, roskat viedään ulos ja jääkaappi puhdistetaan tarvittaessa. Portatiivi, virtsapullot ja laskisanko tyhjennetään ja pestään käyntien yhteydessä. Asiakkaita ohjataan käyttämään yksityisiä palveluntuottajia suursiivouksen, ikkunoiden pesun ja muun vastaavan osalta. Pelkästään siivousta ei myönnetä, jos asiakas ei muuten saa kotihoitoa.

9 5.8 Asiointikäynti Asiointikäynnit voivat olla Kauppapalvelu Kunnan tuottamana asiointipalveluna kauppapalvelu edellyttää tiliasiakkuutta. Asiakkaita ohjataan myös käyttämään yksityisiä palvelun tuottajia. Apteekkipalvelu Lääkkeitä haetaan apteekista kotihoidon asiakkaille, joille lääkehoidon toteuttaa suunnitellusti kotihoito. Asiakkailla tulee olla tiliasiakkuus apteekissa. Selvitetään, voiko apteekki jakaa lääkkeet, mikäli asiakas ei saa muuta kotihoitoa. Kotihoidon työntekijät huolehtivat erittäin harvoin ja ainoastaan tilapäisesti asiakkaan pankkiasioista. Pankkiasioista vastaa asiakas itse, omaiset, edunvalvoja tai uskottu mies. Laskut jätetään maksupalveluun tai ohjataan suoramaksuun. 5.9 Muut tehtävät Asiakkaan posti haetaan postilaatikosta. Asuntoon kannetaan puut ja vesi ja kiinteistöä lämmitetään puilla, mikäli muita lämmitysmahdollisuuksia ei ole käytössä. Kotihoito voi auttaa tilaamaan puita tai öljyä, jos asiakkaalla ei ole omaisia, jotka voisivat hoitaa asian. Lumityöt tehdään siltä osin kuin on tarpeen, jotta kulku asuntoon on mahdollista. Kiinteistölle johtavan tien tulee muutoin olla aurattu. Kotihoidon työntekijöiden tulee tarkastaa säännöllisesti palohälytinten toiminta asiakkaan kodissa. Työntekijöiden tulee myös auttaa asiakkaita käyttämään virtuaalitekniikkaa kotihoidon luontevana palvelumuotona. 6. Kotihoitoa ei ole esimerkiksi suursiivous, ikkunoiden pesu, verhojen vaihtaminen, omaisten huoneiden siivoaminen (koskee myös yhteisiä tiloja) tai käyttämättömien tilojen siivoaminen (esimerkiksi kellari, ullakko, sali) pyykin mankelointi ja silittäminen, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lemmikkieläinten ulkoiluttaminen pakastimen sulattaminen juhlien järjestäminen asiakkaan kuljettaminen autolla

10 piha- ja puutarhatyöt. 7. Palvelujen laadun ja riittävyyden arviointi Toimintaa arvioidaan säännöllisesti esimerkiksi asiakkaille ja omaisille suunnattujen kyselyjen avulla.