MUUMIEN KANSSA NÄYTTÄMÖLLÄ Lastennäytelmien valmisteltu paritulkkaus viitotulla puheella

Transkriptio

1 MUUMIEN KANSSA NÄYTTÄMÖLLÄ Lastennäytelmien valmisteltu paritulkkaus viitotulla puheella Ellinoora Uski ja Anniina Pölkki Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielen tulkki (AMK)

2 Tiivistelmä Pölkki, Anniina & Uski, Ellinoora. Muumien kanssa näyttämöllä. Lastennäytelmien valmisteltu paritulkkaus viitotulla puheella. Turku, kevät 2008, 57 s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK) Työn tavoitteena oli tutkia paritulkkausta käyttäen toiminnallista menetelmää sekä strukturoitua kyselyä. Työn toiminnallisessa osuudessa tulkattiin tulkkiparina kaksi lasten näytelmää sekä kaksi muuta tapahtumaa aidoissa tilanteissa, niin sanotusti kielen sisäisenä tulkkauksena suomen kielestä viitottuun puheeseen. Kirjallisessa työssä käsiteltiin paritulkkauksen toteutusprosessia kokonaisuudessaan tulkkauksen valmistelusta alkaen yleisöpalautteeseen asti. Toiminnallisen paritulkkauksen lisäksi kartoitettiin paritulkkauksen nykytilannetta Turun alueella. Työn toiminnallinen osuus toteutettiin Naantalin Muumimaailmassa Viittomien viikonloppuna Lastennäytelmät Muumipeikon Kakkusotku ja Muumien Naamiaiset -musiikkishow sekä lisäksi kaksi Muumilaaksossa esitettyä tapahtumaa, Vilijonkan käytöskoulu ja Niiskuneidin naamiaistanssiaiset, tulkattiin viitotulle puheelle. Kaikki edellä mainitut esitykset tulkattiin viikonlopun aikana kaksi kertaa. Kirjallisessa työssä käsiteltiin vain näytelmien valmisteltua paritulkkausprosessia. Tulkkauksen tavoitteena oli tarjota kohdeyleisölle lisää kulttuuritarjontaa sekä tuottaa katsojille mahdollisimman hyvä kulttuurielämys viitotulla puheella. Paritulkkauksen nykytilannetta Turun alueella kartoitettiin kyselytutkimuksella, joka oli pääpiirteittäin kvantitatiivinen. Jotta myös viittomakielen tulkkien henkilökohtaisia kokemuksia paritulkkauksesta saatiin selville, kyselyssä oli myös kvalitatiivisia kysymyksiä. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin paritulkkaukset toteutuvat Turun alueella ja vastaako nykyinen paritulkkauksen toteutumistilanne alalla toimivien tulkkien toiveita. Kyselytutkimuksen keskeinen tulos oli se, että vastanneista 61,1 % vastasi paritulkkauksen toteutuvan kohtuullisen hyvin ja 88,9 % toivoo useampiin tilanteisiin tulkkiparin. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella voitiin päätellä, että viittomakielen tulkin työssä paritulkkauksen käyttö vähentää työn kuormittavuutta ja parantaa tulkkauksen laatua. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää esimerkiksi viittomakielen tulkkien esimiehet. He saavat työstämme ajankohtaista tietoa siitä, mitä alalla toimivat tulkit ajattelevat paritulkkauksesta. Asiasanat: paritulkkaus, viitottu puhe, valmisteltu tulkkaus, lapset, kulttuuritapahtuma, muumit

3 ABSTRACT Pölkki, Anniina and Uski Ellinoora On Stage With the Moomin Figures. Prepared Co-Interpretation to Signed Speech With Children` s Plays Turku, Spring p., 8 Appendices Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit, Degree Programme in Sign Language interpretation, Sign Language Interpreter. The aim of the Thesis was to explore co-interpreting for a cultural event. The research was based on co-interpreting process, which was experienced together. The functional part of the Thesis took place in Naantali in Moominworld , where a weekend called The Weekend of The Signs was arranged. During the weekend two children` s plays Moomitrolls Cake Catastrophe and The Moomins Masquerade, were interpreted to signed speech. In addition two short events in Moominvalley: Vilijonka` s School of Behavior and Niiskuneiti` s Masquarade Dance were interpreted. How ever, only the interpretations of the two children` s plays were analyzed. The aim of interpretations was to provide a great cultural experience for the target audience in signed speech. An investigation, what is the current situation of co-interpreting and weather or not it measures up to the hopes and desires of the Interpreters working today, was also made. For that, a structured questionnaire was made for the Interpreters in the Turku area. There were both quantitative and qualitative questions in the questionnaire. The main results of the inquiry was, that 61,1 % of those who answered, thought that interpreting in pairs is accomplished decently well. 88,9 % of the Interpreters would like co-interpreting more often. This new research information and results are available, as well as the thoughts and wishes of present-day interpreters working conditions. Keywords: co-interpreting, signed speech, prepared interpreting, children, cultural event, moomin

4 1 JOHDANTO KULTTUURITAPAHTUMAN TULKKAUS Aikaisemmin tehdyt opinnäytetyöt Muumimaailmassa Uuden aiheen löytäminen Taustatekijät Tove Jansson ja muumihahmot Muumimaailma Oy Tiedotus ja mainonta tulkatuista tapahtumista Kulttuuritulkkaus lapsille Lapset ja kulttuurielämykset Lapset tulkin asiakkaina VIITOTTU PUHE Viitotun puheen rakenne Viitotun puheen käyttäjät Kuuroutunut Vaikeasti huonokuuloinen Kuulonäkövammainen Sisäkorvaistutteen käyttäjä Kielen sisäinen tulkkaus Viitotun puheen suhde viittomakieleen ja tukiviittomiseen Viitotun puheen valinta tulkkausmuodoksi VALMISTELTU KULTTUURITULKKAUS Teatteritulkkaus Teatteritulkkauksen muodot Platform tulkkaus Sightline tulkkaus Zone- ja Shadow tulkkaus Palautekyselytutkimus Kyselykaavakkeen arviointi Palautteiden analysointi...27

5 5 PARITULKKAUS TYÖSKENTELYMUOTONA Paritulkkauksen alkutaival ja leviäminen Suomeen Tulkkiparin työskentelytavat ja palautteen tärkeys Tulkkiparin yhteistyö ja tukeminen tulkkauksen aikana Paritulkkauksen toteuttamistavat TULKATTAVIEN ESITYSTEN LÄHESTYMINEN JA TOTEUTUMINEN Valmistautuminen tulkkaukseen Käsikirjoitusten työstäminen Roolien jako Näytelmien harjoitukset Tulkkausten toteutuminen TULKKAUSTEN ANALYSOINTI Muumipeikon kakkusotku Muumien naamiaiset musiikkishow PARITULKKAUKSEN TILANNE TURUN ALUEELLA TÄLLÄ HETKELLÄ Kyselytutkimuksen laatiminen paritulkkauksesta Kyselytutkimuksen tulokset POHDINTA...52 LÄHTEET...54 LIITTEET LIITE 1: Viittomien viikonlopun mainos LIITE 2: Aamuset-lehtileike LIITE 3: Muumiviittomat LIITE 4: Palautekyselylomake LIITE 5: Näytelmien käsikirjoitukset LIITE 6: Näytelmien glossit LIITE 7: DVD LIITE 8: Kyselytutkimuslomake

6 1 JOHDANTO Oppilaitoksestamme on kahtena aikaisempana vuotena tehty opinnäytetöitä yhteistyössä Muumimaailman kanssa. Näissä töissä tutkimusten aiheina ovat olleet valmisteltu tulkkaus viitotulla puheella sekä tulkattujen lasten tapahtumien järjestäminen. Olemme molemmat olleet kiinnostuneita koulutuksemme aikana lapsille tulkkaamisesta ja lasten parissa työskentelystä. Halusimme valita työmme tutkimukselliselle osalle uuden näkökulman, ja koska koulutuksemme aikana meillä molemmilla on herännyt kiinnostus paritulkkaukseen ja sen toteutumiseen, valitsimme paritulkkausprosessin työmme aiheeksi. Koska viittomakielen paritulkkauksesta Suomessa ei ole kerätty tietoa, päätimme tehdä alueellisen kartoituksen Turun seudun paritulkkauksen toteutumisesta. Kyselymme pohjalta vastaavia kartoituksia voidaan tehdä tulevaisuudessa myös muualla maassamme. Toiminnallisessa osuudessa järjestimme Muumimaailman kanssa yhteistyössä Viittomien viikonlopun. Viikonlopun aikana tulkkasimme viitotulla puheella kaksi lastennäytelmää, Muumipeikon kakkusotku ja Muumien naamiaiset -musiikkishow, sekä kaksi Muumilaaksossa esitettyä tapahtumaa nimeltään Vilijonkan käytöskoulu sekä Niiskuneidin naamiaistanssiaiset. Työssämme käsittelemme vain valmisteltujen näytelmien tulkkausta emmekä keskity laaksossa tulkattuihin tapahtumiin. Opinnäytetyömme tutkimuksen aihe on paritulkkaus. Työmme käsittelee valmisteltua kulttuuritapahtuman tulkkausta paritulkkausprosessina, johon sisältyvät muun muassa valmistautuminen, käsikirjoitusten läpikäyminen sekä roolien jako. Tuomme esille koko toiminnallisen osuutemme vaiheet tulkkiparina toimimisen näkökulmasta. Kielivähemmistöille tarkoitettuja kulttuuripalveluja järjestetään rajoitetusti. Sen vuoksi tavoitteenamme oli tarjota kohdeyleisölle lisää kulttuuritarjontaa sekä tuottaa katsojille mahdollisimman hyvä kulttuurielämys viitotulla puheella. Kohdeyleisöllä, eli erityisryhmiin kuuluvilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan, oli mahdollisuus arvioida tulkkauksiamme palautekyselylomakkeella. Lisäksi teimme kartoituksen kyselyn avulla paritulkkauksen nykytilanteesta Turun alueella. Sivuamme työssämme myös kysymystä kielen sisäisestä tulkkauksesta eli onko viitottu puhe kieli, kommunikaatiomenetelmä vai puhuttua kieltä noudattava merkkijärjestelmä ja voiko viitotun puheen yhteydessä

7 7 puhua kääntämisestä. Työstämme hyötyvät viittomakielen tulkit sekä muut alalla toimivat tahot. Toiminnallisen osuuden tavoitteena oli toteuttaa onnistuneet näytelmien paritulkkaukset viitotulla puheella. Kirjallisessa työssä tutkimme paritulkkausta yhdistäen siitä saadun teoriatiedon omaan prosessiimme. Työ pohjautuu oman prosessimme lisäksi teoriaan sekä alan kirjallisuuteen. Tutkimuksessa käytämme fenomenologista eli ilmiöpohjaista teoriataustaa. Tarkoituksena on, että tutkimme aidossa tilanteessa tehtyä tulkkaustamme mahdollisimman tarkasti siten, kuinka olemme sen kokeneet. Teimme paritulkkaustilannekartoituksen Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin sähköisessä muodossa Turun tulkkikeskukseen sekä Viittomakielentulkkien osuuskunta Vian Turun toimipisteeseen, josta kysely välitettiin Turun alueen tulkeille. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 tulkkia, joilla kaikilla oli kokemusta paritulkkauksesta.

8 8 2 KULTTUURITAPAHTUMAN TULKKAUS Kulttuuripalveluilla tarkoitetaan muun muassa näytelmiä, näyttelyjä, teatteriesityksiä sekä museokierroksia. Nykyään kulttuurin tarjonta on melko laajaa. Monipuolisia kulttuuritapahtumia järjestetään kaikenikäisille ja erilaisista asioista kiinnostuneille. Kielivähemmistöille suunnattuja kulttuuripalveluja järjestetään melko vähän. Jotta myös viittomakieliset ja viitottua puhetta käyttävät henkilöt voisivat nauttia erilaisista kulttuuritapahtumista, he joutuvat useimmiten tilaamaan paikalle itse tulkin. Tulkattuja, kaikille kohderyhmän asiakkaille tarkoitettuja, kulttuuritapahtumia järjestetään vähän. Opinnäytetyömme toiminnallisena osana järjestimme yhteistyössä Muumimaailman kanssa Viittomien viikonlopun. Viikonlopun avulla halusimme lisätä kielivähemmistöille tarkoitettuja kulttuuripalveluita. 2.1 Aikaisemmin tehdyt opinnäytetyöt Muumimaailmassa Oppilaitoksessamme on jo kahtena aikaisempana vuotena tehty opinnäytetöitä yhteistyössä Naantalin Muumimaailman kanssa. Ensimmäinen opinnäytetyö Muumimaailmassa tehtiin vuonna Työ oli nimeltään Muumit teatterissa - Näytelmän valmisteltu tulkkaus viitotulle puheelle (Eilola, Hautamäki & Vartiainen, 2005). Opinnäytetyössä käsitellään laajasti viitottua puhetta sekä näytelmän valmisteltua tulkkausta. Toinen opinnäytetyö yhteistyössä Muumimaailman kanssa valmistui keväällä Työ Käy Muumilaaksoon Viittomakielen tulkkaus lasten tapahtumassa (Halonen, Hämäläinen & Perämäki 2007) käsitteli kaikkea sitä, mitä on otettava huomioon tulkatessa lapsille. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, mitä kaikkea viittomakielentulkkauksen järjestämiseen sisältyy. 2.2 Uuden aiheen löytäminen Opinnäytetyömme toiminnallisessa osuudessa järjestimme Muumimaailman kanssa yhteistyössä Viittomien viikonlopun Muumimaailmaan. Viikonlopun aikana

9 9 tulkkasimme sekä lauantaina että sunnuntaina kaksi näytelmää Emma-teatterissa ja kaksi tapahtumaa Muumilaaksossa viitotulle puheelle. Näytelmät olivat nimeltään Muumipeikon kakkusotku ja Muumien naamiaiset -musiikkishow ja laakson tapahtumat olivat Vilijonkan käytöskoulu ja Niiskuneidin naamiaistanssiaiset. Aikaisemmin Muumimaailmassa tehdyissä opinnäytetöissä käsiteltiin laajasti viitottua puhetta, teatteritulkkausta sekä lapsille tarkoitettujen tapahtumien tulkkausta. Tämän vuoksi halusimme löytää työhömme uuden aiheen. Koko toiminnallisen osuuden aikana toimimme työparina ja kävimme työmme aikana yhdessä läpi koko tulkkausprosessin, johon kuului työnjako, yhdessä valmistautuminen ja tulkkauksen toteuttaminen sekä toistemme tukeminen. Halusimme ottaa työmme aiheeksi juuri sen prosessin, jonka tulkkipari käy läpi. Lisäksi halusimme selvittää paritulkkaukseen kuuluvia käytäntöjä ja tapoja sekä sitä, kuinka ne tulkkaustilanteessa toteutetaan. Nykyisin paritulkkaus on yleistyvä työskentelymuoto viittomakielentulkkauksessa, ja halusimme selvittää paritulkkauksen tilannetta Turussa ja Turun alueella. 2.3 Taustatekijät Varsinaisen tulkkaustehtävämme sisältö ja toteutus perustuivat yhteistyöhön Naantalin Muumimaailman kanssa. Vaikuttavina taustatekijöinä työssämme ovat olleet muumihahmojen luoja, kirjailija Tove Jansson sekä tietysti kaikki Muumilaakson asukkaat eli muumihahmot. Tulkkaamissamme näytelmissä esiintyi neljä muumihahmoa Tove Jansson ja muumihahmot Tove Jansson ( ) oli suomenruotsalainen kirjailija-taiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumikirjojen ja -hahmojen luojana. Tove Jansson kirjoitti ja kuvitti kaikki kirjansa itse. Muumikirjat ovat Suomen suosituimpia ja käännetyimpiä lastenkirjoja. Kirjojen muumiaiheista on tehty sarjakuvia, piirrossarjoja sekä ooppera. Yhteensä muumikirjoja on käännetty yli 30 kielelle. Ensimmäinen Tove Janssonin kirjoittaman

10 10 muumikirja oli nimeltään Småtrollen och den stora översvämningen eli Muumit ja suuri tuhotulva. Kirja valmistui vuonna 1939 ja ilmestyi vuonna 1945, suomeksi vuonna Tove Jansson sai työstään myös useita palkintoja. Vuonna 1966 Jansson sai merkittävän Hans Christian Andersenin palkinnon työstään lastenkirjallisuuden hyväksi. (Wikipedia, Tove Jansson a.) Muumiperhe eli Muumimamma, Muumipappa ja Muumipeikko ovat ihastuttavia satuhahmoja, jotka asuvat yhdessä Muumilaaksossa. Laaksossa asuu myös muita asukkaita kuten Muumipeikon kaverukset Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Nipsu sekä tietysti Niiskuneiti. Muita Muumilaakson asukkaita ovat muun muassa Haisuli, Hemuli, Vilijonkka lapsineen, Niisku, Mörkö sekä Hattivatit. Jokainen satuhahmo on luonteeltaan erilainen ja jokaisella on oma ajatusmaailmansa. (Muumihahmot a.) Tove Janssonin oma taiteilijaperhe osaltaan samaistuu muumeihin, sillä muumit ovat luonteeltaan boheemeja. He elävät luonnonläheisesti sekä hyväksyvät kaikki sellaisena kuin he ovat. Tulkkaamissamme näytelmissä tuli muun muassa esille Pikku Myyn vahva luonne ja omapäisyys sekä Muumipeikon luontainen tapa olla kaikkien kaveri. Näytelmissä esiintyivät Janssonin luomista hahmoista Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Nipsu ja Haisuli. Lisäksi Mörkö esiintyi näytelmässä Muumien Naamiaiset. Pääsimme tulkkauksissamme kokeilemaan, kuinka eri hahmojen tyylien sisäistäminen ja niiden esilletuominen tulkkauksissa onnistuisi. Tämä oli mielestämme tärkeää, jotta kohdeyleisö pystyi seuraamaan samanaikaisesti tulkkausta sekä näytelmää niin, että tulkkauksessa olisi mahdollisimman paljon samoja elementtejä kuin esitetyissä näytelmissä. Pyrimme näytelmissä tuomaan esille olemuksellamme ja eleillämme hahmojen puhetyyliä ja ulkoista olemusta. Tämä oli välillä vaikeaa, koska lavalla oli samanaikaisesti jopa viisi hahmoa ja he puhuivat ajoittain kaikki yhtä aikaa. Emme lähteneet omalla olemuksellamme suoranaisesti kopioimaan näyttelijöiden tyyliä esittää hahmoja. Tulkkauksissamme välitimme hahmon puhetyyliä sekä käytimme osoituksia, joiden avulla kohdeyleisö pystyi seuraamaan tulkkauksistamme kuka hahmoista milloinkin puhui. (Muumihahmot b.)

11 Muumimaailma Oy Muumimaailma Oy on matkailualan yritys, joka aloitti toimintansa Naantalissa vuonna Tuote jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: Muumien kotilaaksoon eli Kailon saareen, Väskin saareen sekä mantereeseen, missä sijaitsevat Mamman Munkkila, Muumimyymälä sekä Muumiparkki. Puiston tarkoituksena on tuoda esiin perhekeskeisyyttä, väkivallattomuutta, ystävällisyyttä, ympäristötietoisuutta, turvallisuutta, seikkailua ja kasvatusta edustavia arvoja. (Muumimaailma a.) Muumimaailma keksittiin kun Muumi tv-sarjan tuottaja Dennis Livson kävi tutustumassa Kailon saareen ja se oli hänestä vaikuttava, aivan Muumilaakson näköinen. Teemapuiston tarkoituksena on antaa elämyksiä lapsille ja heidän perheilleen. Muumimaailmassa on monia Muumi TV-sarjaan perustuvia nähtävyyksiä, kuten Muumitalo, Hemulin koti sekä Niiskun verstas. Muumimaailmassa voi tavata myös muumihahmoja. Lisäksi laakson Emma-teatterissa esitetään lastennäytelmiä. (Muumimaailma a.) Muumimaailma on vuosittain auki kesäkuusta elokuuhun. Lisäksi helmikuussa muumit heräävät talviuniltaan ja viettävät Muumimaailmassa riemukasta Taikatalvea. Muumimaailma avaa ovensa aina hiihtolomaviikon ajaksi. (Muumimaailma a.) Lokakuussa 2007 Naantalin muumimaailma voitti kansainvälisen Golden Pony Awards huvipuistopalkinnon. Games & Parks Industry -lehti luovuttaa ja myöntää palkinnon vuosittain parhaalle huvi- ja teemapuistolle. Muumimaailma sai kyseisen palkinnon kiitoksena kyvystään elävöittää satuhahmot sekä Muumimaailman hyvin teemoitetusta ja kasvatuksellisesta sisällöstä. Myös Suomessa Muumimaailma on suosittu ja arvostettu lomakohde. Matkailutoimittajien kilta ry nimesi Muumimaailman vuoden 2005 kotimaiseksi matkailukohteeksi. (Muumimaailma b.)

12 Tiedotus ja mainonta tulkatuista tapahtumista Ensimmäinen tapaaminen Muumimaailman henkilökunnan kanssa oli vuoden 2007 huhtikuussa. Tapaamisessa tutustuimme muun muassa tuottaja Annukka Jääskeläiseen sekä markkinointipäällikkö Ann Karin Koskiseen. Palaverissa keskustelimme tapahtumista ja näytelmistä, joita Viittomien viikonlopussa tulkattaisiin. Keskusteluissa kävimme läpi myös mainontaa eli kuinka ja missä viikonloppua tultaisiin mainostamaan. Valitsimme Muumimaailman vuoden 2007 värillisistä mainospohjista yhden, johon muun muassa näytelmien ajankohdat tultaisiin painamaan. (LIITE 1: Viittomien viikonlopun mainos) Mainostimme Viittomien viikonloppua laajalti ennakkoon. Mainonnan ja tiedotuksen teimme yhteistyössä Naantalin Muumimaailman ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan tiedottajan, Niina Hytösen, kanssa. Aloitimme mainonnan suunnittelun toukokuussa 2007, ja mainokset lähetettiin eri tahoille kesäkuussa Lähetimme mainoksia Kuurojen lasten vanhempien liiton KLVL:n kautta muun muassa päiväkoteihin, kouluihin, kohderyhmäämme kuuluvien lasten vanhemmille sekä kuurojen yhdistyksille kautta Suomen. Tapahtumaa mainostettiin eri tahojen lisäksi koulumme internet-sivuilla. Halusimme, että tieto Viittomien viikonlopusta leviäisi mahdollisimman laajasti ja useat perheet tulisivat seuraamaan tulkattuja näytelmiä sekä tapahtumia Muumimaailmaan. Mainostimme tapahtumia mielestämme tehokkaasti ja kattavasti. Painettuja mainoksia lähetettiin yhteensä noin 250 kappaletta. Annoimme koulullemme myös haastattelun, joka julkaistiin koulumme lehdistötiedotteessa Tiedotteessa kerroimme tavoitteistamme sekä toiveistamme tulevia tulkkauksia kohtaan. Edellisten vuosien tapahtumien järjestämisellä Muumimaailmassa oli mielestämme merkittävä vaikutus myös tämänvuotiseen tapahtumaan ja sen mainontaan. Mainonta oli mielestämme hyvin onnistunut. Se päätyi monien ihmisten luettavaksi ja saimme myös palautetta yksityisiltä henkilöiltä. Palautteen antajat olivat mielissään siitä, että tulkattuja tapahtumia tultaisiin edelleen järjestämään. Mainonnan ja tiedotuksen avulla saimme mielestämme hyvin yhteyden ihmisiin, joiden ajattelimme olevan kiinnostuneita tulkatuista tapahtumista. Pohdimme, että ihmisillä saattoi olla jo ennakkoon mielenkiintoa kyseisiin tapahtumiin, sillä aiempinakin vuosina

13 13 Muumimaailmassa oli järjestetty erityislapsille suunnattua ohjelmaa. Näin jälkeenpäin vuonna 2008 sekä kesällä 2007 saamistamme kirjallisista ja henkilökohtaisista palautteista huomasimme, että yleisöllä oli sekä ennakkokäsityksiä että odotuksia tapahtuman suhteen. Monet katsojat olivat myös edellisenä vuonna antaneet palautetta ja toivomuksia tulevia vuosia varten. Naantalin Muumimaailma oli myös tyytyväinen, että perinne tulkkauksen saralla jatkui. Tiedotus ja mainonta tulkatuista esityksistä olivat myös hyödyksi Muumimaailmalle, koska näin he voivat tavoittaa myös uusia kävijöitä, jotka eivät mahdollisesti ilman tulkkausta kävisi lainkaan Muumimaailmassa. Meitä haastateltiin Aamuset lehteen (LIITE 2: Aamuset-lehtileike), jossa kerroimme odotuksistamme sekä mietteistämme tulevasta tulkkauksesta. Haastattelu ilmestyi Lisäksi Viittomien viikonloppua mainostettiin teksti-tv:ssä sekä Turun Sanomissa. Edellisten vuosien tapaan, Viittomakieliset uutiset olivat myös kuvaamassa tulkkauksia Muumimaailmassa. Tulkkausten kuvaus oli lauantaina, ja lähetys tuli ulos Viittomakielisissä uutisissa heti seuraavana päivänä. Tapahtumaa mainostettiin myös Muumien Maailma -nimisessä ilmaissanomalehdessä, jonka jokainen tulija sai itselleen lippuluukulla Muumimaailmaan saapuessaan. Mielestämme saimme tiedotuksilla tavoitettua ihmisiä ja olimme kokonaisuudessaan tyytyväisiä lopputulokseen ja saamaamme palautteeseen. 2.5 Kulttuuritulkkaus lapsille On tärkeää, että myös lapset voivat nähdä ja kokea monipuolista kulttuuritarjontaa. Jotta tämä olisi mahdollista, myös lapsilla on oikeus saada tulkkausta käyttämällään kielellä tai kommunikointitavalla. Lapsille tulkatessa tulee huomioida lapsen kielitaso ja lapsen käyttämä kielirekisteri. Tulkin rooli on erilainen lapsille ja aikuisille tulkatessa. Lapsi ei ole kokenut tulkinkäyttäjä vaan vasta opettelee siihen kuuluvia käytäntöjä. Tulkin on hyvä olla myös tietoinen lasten kulttuuri-ilmiöistä, kuten erilaisista sarjakuva- ja televisiohahmoista.

14 Lapset ja kulttuurielämykset Lasten kehitys ja hyvinvointi määräytyy suurelta osin ihmissuhteiden kautta. Keskeisessä asemassa ovat lapsen lähiyhteisöt, kuten koti, koulu, kaveripiiri ja päiväkoti. Vuorovaikutuksen myötä taiteeseen ja kulttuuriin osallistuminen sekä kulttuuriset arvot tulevat osaksi lasten kokemusmaailmaa. (Vammaiset ja kulttuuritoimikunta 2004, ) Osallistumalla nuorten omiin kulttuuritapahtumiin, kuten musiikkifestivaaleihin, nuori voi sekä osoittaa että tuntea kuuluvansa johonkin itselleen tärkeään ryhmään. Lapsena aloitetun taideharrastuksen myötä on myöhemmin helpompi pyrkiä ja päästä taide- ja kulttuurialan koulutukseen. Taide ja kulttuuri ovat myös väyliä muuhun yhteiskunnalliseen osallistumiseen. (Emt, ) Erilaisiin kulttuuritapahtumiin osallistumisen tulisi olla mahdollista kaikille. Jotta myös erityisryhmät - kuten ne ihmiset, joilla on jokin liikkumiseen tai kommunikaatioon liittyvä vamma - voisivat osallistua erilaisiin kulttuuritapahtumiin, on mahdollista tehdä heille suunnattuja erityisproduktioita tai saavutettavia mukautuksia tavanomaisesta ohjelmistosta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi selkokielistä teatteria, eri tavoin tulkattuja esityksiä, näyttelyopastuksia ja viittomakielistä tai tukiviitottua televisio-ohjelmaa. (Emt, ) On erittäin tärkeää, että myös erityisryhmään kuuluvat lapset ja nuoret voivat osallistua kaikille tarkoitettuun kulttuuritoimintaan sekä taiteen kokijoina että tekijöinä. Toimimalla yhdessä muiden lasten kanssa sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa, ja toisaalta erityislapset lisäävät läsnäolollaan suvaitsevuutta ja opettavat hyväksymään erilaisuutta. Yhteiset kokemukset kasvattavat myös erityislapsen itsetuntoa ja itseluottamusta. Taiteen tekeminen voi myös toimia ikään kuin lapsen omana kielenä tai ilmaisuvälineenä puhutun tai viitotun kielen sijasta tai sen lisäksi. (Emt, )

15 Lapset tulkin asiakkaina Viittomakielen tulkin tärkein tehtävä on välittää lähtökielisen informaation merkitys kohdekielelle. Tulkkaustilanteessa tulkin pitää huomioida asiakkaan käyttämä kieli ja rekisteri. (Mikkonen 2002, ) Lapsille tulkkaaminen eroaa aikuisille tulkkaamisesta monin tavoin. Lapsille tulkatessa on tärkeää, että tulkki hallitsee lapsen käyttämän kielirekisterin ja on perehtynyt myös lapsen maailmaan. Lisäksi tulkin on hyvä osata eläytyä ja heittäytyä rohkeasti erilaisiin tilanteisiin, jotta tulkki saa lapsen huomion. Tulkin täytyy tulla lasten kanssa toimeen, pitää lapsista ja heidän kanssaan puuhailusta. On myös tärkeää, että tulkki saavuttaa lapsen luottamuksen ja tulkkaustilanteesta tulee toimiva. (Mikkonen 2002, ) Pirkko Mikkosen (2000, 59) viittomakielen tulkeille tekemässä haastattelussa selvisi, että vastanneiden tulkkien mielestä lapsille tulkatessa lähtötekstiä pitää jonkin verran yksinkertaistaa ja muokata selkokielisemmäksi. Samaan aikaan visuaalisuutta, ilmeikkyyttä sekä pantomiimisuutta tulisi lisätä. Hyvin abstraktia tekstiä tulee konkretisoida ja muuttaa, jotta lapsi ymmärtää sen helpommin. Tulkkien mielestä myös viittomakielen erityispiirteet kuten roolinvaihdot sekä asioiden paikantaminen pitäisi tehdä erittäin selkeästi. Asiat tulisi ilmaista lyhyinä jaksoina, hyvin rytmitettyinä ja tulkkauksessa pitäisi käyttää paljon toistoa. Viittomakielen tulkit noudattavat työssään viittomakielentulkkien ammattisäännöstöä sekä eettisiä ohjeita. Työskennellessä lasten kanssa tulkki joutuu välillä hyppäämään tulkin ammattiroolin ulkopuolelle. Nämä tilanteet johtuvat useimmiten ulkoisista tekijöistä kuten esimerkiksi siitä, ettei tulkki saa lapsen huomiota kiinnittymään itseensä tai lapsi ei halua katsoa tulkkia tai ei voi sietää tulkkausta. Lasten kanssa työskennellessä tulkin rooliin ja etiikkaan kuuluu, että kunnioittaa lasta, hänen oikeuttaan tulla kuulluksi ja seurata tilannetta lapsen ehdoilla. (Mikkonen 2000, 34.) Tulkin täytyy siis huomioida lapselle tulkatessa monia asioita ja osata irrottautua tiukasta tulkin roolistaan tilanteen sitä vaatiessa. Näytelmien tulkkauksissa pyrimme lisäämään ilmeikkyyttämme, viittomiemme suuruutta ja selkeyttä. Lisäksi pyrimme

16 16 tuomaan muumihahmojen olemusta esille eleiden ja vartalon käytön avulla. Koska asiakkaina oli lapsia, yritimme tehdä tulkkauksista mahdollisimman mielenkiintoiset ja mukaansa tempaavat. Näytelmät olivat suunnattu lapsille, joten niissä käytetty kieli oli hyvin helppoa ymmärtää. Sen vuoksi meidän ei tarvinnut yksinkertaistaa lähdekielestä tulevaa viestiä. Tulkkiparina pohdimme viittomia, joita tulisimme tulkkauksissa käyttämään. Viittomavalinnoissa otimme huomioon viittomien visuaalisuuden. Tavoitteena oli, että viittomat olisivat mahdollisimman kuvailevia sekä helppoja ymmärtää.

17 17 3 VIITOTTU PUHE Yksi väestön yleisimmistä terveysongelmista ovat kuuloviat. Suomessa on noin kuulovikaista, joista noin tarvitsee kuntoutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että 15 % maamme väestöstä on kuulovikaisia. Kuntoutuksen tarpeessa olevista vain noin 40 % on saanut kuulokojeen. Monet siis tarvitsevat puheen ja sen ymmärtämisen tueksi jotakin muuta kommunikointimenetelmää. Yksi puheen tukena käytetty kommunikointimenetelmä on viitottu puhe. Suomessa viitotun puheen käyttö kommunikointimenetelmänä on ollut yleistä kuuroutuneiden keskuudessa 1970-luvulta lähtien. Viitotusta puheesta voidaan käyttää myös termiä viitottu suomi. (Sorri 2000, 78, 87; Välimaa & Rimmanen 2000, 313.) Viitotun puheen käyttäjien määrä on jatkuvasti lisääntynyt 2000-luvulle tultaessa. Huonokuuloiset, kuuroutuneet, monet kuulonäkövammaiset ja sisäkorvaistutteen käyttäjät valitsevat yhä useammin viitotun puheen opettelemisen ja käyttämisen viittomakielen sijasta. (Fast & Kalela 2006, 3.) 3.1 Viitotun puheen rakenne Viitotussa puheessa viittomat tuotetaan puhutun kielen mukaisessa järjestyksessä samanaikaisesti puheen kanssa. Näin se toimii huuliltaluvun tukimenetelmänä. Viitotussa puheessa käytetyt viittomat lainataan viittomakielestä. Viittomat tehdään perusmuodossa, jolloin taivutusmuodot ja päätteet jäävät joko huuliltaluvun varaan tai ne näytetään sormiaakkosilla. Viitotun puheen muodot vaihtelevat sen käyttäjän ilmaisutavan ja kommunikointitilanteen mukaan. Kommunikointia voidaan tukea myös tukiviittomin esimerkiksi viittomalla ainoastaan lauseiden avainsanat eli topiikit. (Välimaa & Rimmanen 2000, 313.) Viitotulla puheella tarkoitetaan siis puhutun kielen sanatarkkaa kääntämistä viittomiksi. Viitottua puhetta käyttävä ei välttämättä ymmärrä viittomakielistä kuuroa tai päinvastoin. Viitotusta puheesta voivat hyötyä myös kuulevat henkilöt, joilla on puhevamma. Puhetta ymmärtävän henkilön on helpompi oppia viitottu puhe, koska se on puhetta muistuttava ja sitä mukaileva viittomajärjestelmä. Viittomakieli on rakenteeltaan ja kieliopiltaan aivan erilainen, joten se on vaikeampi oppia. (Papunet.)

18 Viitotun puheen käyttäjät Kuten yllä jo mainittiin viitottua puhetta käyttävät pääasiassa kuuroutuneet, vaikeasti huonokuuloiset sekä usein myös kuulonäkövammaiset. Myös kuulevat henkilöt, joilla on erilaisia kommunikointihäiriöitä, saattavat käyttää viitottua puhetta kommunikoinnissaan (von Tetzchner-Martinsen 1999, 22). Lisäksi viitottu puhe näyttää tulevan yhdeksi kommunikoinnin muodoksi myös lapsille, joilla on sisäkorvaistute. (Takala 2002, 34). Suomessa syntyy vuosittain vaikeasti tai erittäin vaikeasti huonokuuloista lasta (Sorri 2000, 78). Tällä hetkellä noin 80 % erittäin vaikeasti kuulovammaisena tai kuurona syntyneistä lapsista saa sisäkorvaistutteen (Kuulonhuoltoliitto Ry) Kuuroutunut Kuuroutuneella tarkoitetaan henkilöä, joka on puheen oppimisen jälkeen menettänyt kuulonsa. Jos kuulon menetys tapahtuu lapsuusiässä, moni opettelee viittomakielen. Vanhempana kuuroutuneille uuden kielen oppiminen voi olla hankalaa ja moni heistä käyttää kommunikoinnissaan esimerkiksi viitottua puhetta. (Takala 2002, 26.) Kuuroutuneella saattaa olla jäljellä kuulojäänteitä, mutta ei kuitenkaan saa puheesta selvää kuulokojeenkaan avulla. Suomessa kuuroutuneita arvioidaan olevan (Laurèn 2006, 200.) Vaikeasti huonokuuloinen Kuuloviat voidaan jakaa niiden vaikeusasteeltaan lieviin, keskivaikeisiin, vaikeisiin ja erittäin vaikeisiin (Sorri 2000, 80). Henkilö, joka on vaikeasti huonokuuloinen, saattaa kuulla voimakkaan puheen ja erottaa puheesta joitakin konsonantteja. Kuitenkin puheen kuuleminen kuulokojeellakin saattaa olla vaikeaa ja viestin ymmärtäminen puutteellista. Vaikeasti huonokuuloinen voi tarvita puhetta tukevaa ja/tai korvaavaa menetelmää ja viitottu puhe on heille yksi vaihtoehto. (Laurèn 2006, 200.)

19 Kuulonäkövammainen Kuulonäkövammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on sekä kuulo- että näkövamma. Monesti samassa merkityksessä käytetään myös termiä kuurosokea. Henkilö luokitellaan kuurosokeaksi, kun hänellä on vakava-asteinen kuulo- ja näkövamman yhdistelmä. Kuurosokeuden yleisimmät aiheuttajat ovat Usherin oireyhtymä sekä CHARGE-oireyhtymä. Kaikki kuurosokeat eivät kuitenkaan ole täysin kuuroja tai sokeita, vaan heillä voi olla kuuloa ja/tai näköä vielä jäljellä. Kuurosokeat voidaan jakaa kahteen ryhmään: syntymästään asti kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin. (Vaara 2001, 4; Suomen Kuurosokeat ry.) Sisäkorvaistutteen käyttäjä Jos lapsella todetaan vaikea kuulovamma, päädytään nykyisin yhä useammin sisäkorvaistutteen leikkaukseen. Mitä nuorempana laitteen saa, sitä suurempi hyöty siitä on. Tutkimusten mukaan sisäkorvaistute ei poista lapsen kuulovammaisuutta tai palauta hänelle normaalia kuuloa. (Kurki & Takala 2002, ) Sisäkorvaistutteen saaneet lapset voivat tarvita jotakin muuta kommunikointimenetelmää puheen oppimisen tueksi. Viitottu puhe näyttää muodostuvan yhdeksi kommunikointitavaksi näille lapsille. (Takala 2002, 34.) 3.3 Kielen sisäinen tulkkaus Tulkkauksella tarkoitetaan viestin välittämistä kahden kielen ja kulttuurin välillä. Kuuroutuneet, huonokuuloiset ja sisäkorvaistutteen käyttäjät ovat kulttuurillisesti ja kielellisesti suomenkielisiä tai suomenruotsalaisia. Tulkkaustilanteissa heidän kommunikaationsa perustuu puhuttuun kieleen. Jotta kuuroutuneet, huonokuuloiset ja sisäkorvaistutteen käyttäjät saisivat viestistä helpommin selvää, se muutetaan visuaaliseen muotoon: tekstiksi, viittomiksi tai selkeäksi huulioksi. Jotta viesti välittyisi mahdollisimman helposti ja reaaliaikaisesti vastaanottajalle, tulkin täytyy tulkkaustilanteessa jonkin verran muokata tuotostaan. Kyseessä on tulkkauksen yksi

20 20 muoto eli kielen sisäinen tulkkaus. (Laurèn 2006, 199.) Viitottua puhetta on määritelty useissa eri lähteissä. Suurimmassa osassa näistä määritelmistä on tullut ilmi, että viitottu puhe ei ole itsenäinen kieli, vaan yksi kommunikointimenetelmä. Viitottua puhetta on joissakin lähteissä verrattu pidgin kieleen, joka on kahden eri kielen sekoitus. Vertaus on osin perusteltua, koska viitotun puheen kielioppi on lainattu suomen kielestä ja siinä käytetyt viittomat ovat lainattu viittomakielestä. (Fast & Kalela 2006, 5.) 3.4 Viitotun puheen suhde viittomakieleen ja tukiviittomiseen Viittomakieli on kuurojen käyttämä kieli, jolla on oma kielioppinsa ja rakenteensa. Se koostuu käsien liikkeistä, ilmeistä ja eleistä. Se on visuaalinen kieli ja sen vastaanotto perustuu näköaistiin. Viittomakielellä on oma sanasto, jota kutsutaan viittomistoksi. Yksittäisestä viittomakielen sanasta käytetään nimitystä viittoma. Viittomakielen on katsottu täyttävän kaikki niin sanotusti luonnollisille kielille asetettavat kriteerit. (Takala 2002, ) Viitotussa puheessa käytetään samanaikaisesti sekä puhetta että viittomia, jotka on lainattu viittomakielestä. Viittomakieltä tulkatessa noudatetaan viittomakielen lauserakennetta, joka poikkeaa suomen kielen lauserakenteesta. Viitotussa puheessa on tärkeää, että viittomat muodostetaan puhutun kielen lauserakenteen mukaisesti, sillä viitottu puhe on puhutun kielen sanatarkkaa kääntämistä. Viitotussa puheessa käytetään viittomakielelle oleellisia asioita kuten viittomia, sormiaakkosia sekä viittomakielen kieliopillisia rakenteita kuten paikannusta. Huulion käyttö tulkkauksessa ja varsinkin huuliltaluku on erittäin tärkeä osa viitottua puhetta. Kaikkia viittomakielelle ominaisia piirteitä viitotussa puheessa ei voida käyttää, koska viitottu puhe perustuu viittomien ja puheen sekä huulion samanaikaiseen tuottamiseen. (Hytönen & Rissanen 2006, 215; Takala 2002, 34.) Tukiviittominen tarkoittaa sitä, että yksittäisillä, lauseen keskeisten sanojen viittomilla tuetaan puhetta. Tukiviittominen ei siis ole kieli vaan kommunikointimenetelmä. Viitottu puhe eroaa tukiviittomisesta siten, että viitottua puhetta tulkatessa viitotaan

21 21 melkein kaikki sanat suomen kielen lauserakenteen mukaisesti. Tukiviittomisessa taas viitotaan vain lauseiden tärkeimmät avainsanat puheen kanssa samanaikaisesti. (Takala 2002, 34.) 3.5 Viitotun puheen valinta tulkkausmuodoksi Aiempina vuosina Muumimaailmassa on tehty lapsille tulkkausta niin viitotulla puheella kuin viittomakielellä. Viitotun puheen valinta tulkkausmuodoksi oli mielestämme hyvä vaihtoehto, koska suurin osa viittomakommunikaatiota käyttävistä osaa viitottua puhetta. Olemme huomanneet viitotun puheen käytön yleistyneen, koska nykyään viitotun puheen käyttäjiä on enemmän. Viitotun puheen valinta tulkkausmuodoksi oli tämän vuoksi mielestämme kaikkia erityisryhmiä palveleva tulkkausmuoto. Viime vuonna opinnäytetyön toiminnallista osuutta Muumimaailmassa toteuttaneet (Halonen, Hämäläinen & Perälä 2007), ovat tehneet vakiintuneista muumihahmojen viittomista viittomakuvia opinnäytetyöhönsä. Tulkkaamissamme näytelmissä esiintyi neljä muumihahmoa, joista vain yhden hahmon vakiintunutta viittomaa muokkasimme. Haisulin kaksiosaisen viittoman jälkimmäistä viittomaa muutimme tulkkauksissamme. Haisulin viittoma muodostuu osista Hai- viittoma HAISTA sekä sanan loppu -suli muodostuu etusormilla tehdyistä sarvista otsan molemmilla puolilla. Tulkkauksissamme käytimme Hai- viittomaa HAISTA sekä osan -suli muodostimme etusormilla muistuttaen sarvia ja lisäksi mukana oli edestakainen liike. (LIITE 3: Muumiviittomat)

22 22 4 VALMISTELTU KULTTUURITULKKAUS Kulttuuritulkkauksella tarkoitetaan esimerkiksi näytelmien, musiikkifestivaalien, museokierrosten ja erilaisten kulttuuritapahtumien tulkkausta. Useimmiten, jos tulkki saa toimeksiannon tällaiseen tilanteeseen, hän saa etukäteen materiaalia. Näin tulkki voi valmistautua tilanteeseen ja perehtyä materiaaliin. Seuraavissa luvuissa kerromme teatteritulkkauksesta ja sen muodoista. Käsittelemme sitä, minkä teatteritulkkausmuodon valitsimme ja miksi. 4.1 Teatteritulkkaus Teatteritulkkaus on vaativaa ja edellyttää viittomakielen tulkilta erilaisia valmiuksia. Jotta teatteritulkkaus olisi mahdollisimman laadukasta, tulkin täytyy valmistautua tulkkaukseen huolellisesti. On tärkeää, että tulkki tutustuu käsikirjoitukseen ja käy näytelmän harjoituksissa. Näin hänelle selviää, onko kyseessä oleva näytelmä esimerkiksi musikaali, komedia tai lastennäytelmä. Tulkin on hyvä miettiä, riittävätkö hänen taitonsa tulkata kyseistä näytelmää. Viittomakielen tulkin tulee ymmärtää käsikirjoituksen tekstin merkitys samalla tavoin kuin näytelmän ohjaaja ja näyttelijät sen ymmärtävät. Onnistunut tulkkaus edellyttää sitä, että tulkki tuntee näytelmän, sen juonen ja merkitykset, joita ohjaaja haluaa viestittää. Tulkilla pitää olla kyky tunnistaa erilaisia roolihahmoja ja heidän tyylejään, koska tulkkauksessa tulkin täytyy tuoda esille omalla kehollaan heidän olemustaan ilmeiden, eleiden ja viittomavalintojen avulla. Lisäksi teatteritulkkaus vaatii tulkilta kykyä eläytyä ja näytellä. Tulkilla täytyy olla myös hyvä käännöstaito sekä fyysistä että psyykkistä joustavuutta. (Gebron 1996, 6 9.) 4.2 Teatteritulkkauksen muodot Viittomakielen tulkkien sijoittumisella näytelmään ja lavalle on suuri merkitys valmistautumisprosessin, yleisön ja näyttämökuvan kannalta ajateltuna. Viittomakielen tulkkien sijoittumisen mukaan teatteritulkkauksen muotoja on neljä: Platform, Sightline, Zone sekä Shadow. (Gebron 1996, 16.)

23 Platform tulkkaus Platform tulkkauksessa viittomakielen tulkit ovat yleensä pukeutuneet mustiin ja he ovat sijoittuneet joko lavan toiseen reunaan tai yleisön eteen näyttämön alapuolelle. Tulkit tulkkaavat joko seisten tai istuen ja pysyvät koko näytelmän ajan paikallaan. Platform tulkkaus on suosituin tulkkaustapa teattereissa, koska tulkit eivät ole osa näyttämökuvaa tai näytelmää, vaan näytelmä esitetään sellaisena kuin ohjaaja on sen visioinut. Sijoittuessaan lavan reunaan tulkkaus ei aiheuta häiriötä kuulevalle yleisölle. Platform tulkkaus säästää myös aikaa valmistautumisessa, koska se vaatii vähiten harjoitusaikaa. Lisäksi tulkit eivät häiritse näyttelijöiden työtä. (Gebron 1996, ) Kohdeyleisölle Platform tulkkauksen seuraaminen voi olla vaikeaa, koska kohdeyleisön täytyy katsoa vuorotellen näytelmää ja tulkkausta. Näin heiltä varmasti jää joitakin kohtauksia tai dialogeja huomaamatta. Tähän tennisottelu-efektiin voi auttaa se, jos tulkki tietää lavalla tapahtuvan jotakin tärkeää tai erityistä. Tällöin hän osoittaa siihen suuntaan. Näin kohdeyleisö tietää katsoa näyttelijöitä, eikä kohtausta välttämättä tarvitse tulkata. Platform tulkkauksessa tulkkien on hyvä muistaa, että he ovat kaikkien nähtävillä ja kaikki heidän toimintansa huomataan, myös epäröinti tulkkauksessa. Tulkkien täytyy myös miettiä tarkoin sisääntuloa ja lavalta poistumista. (Gebron 1996, ) Sightline tulkkaus Sightline tulkkaus muistuttaa paljon Platform tulkkausta. Ero näiden kahden tulkkausmuodon välillä on se, että Sightline tulkkauksessa viittomakielen tulkit sijoittuvat lähemmäs näyttämön tapahtumia ja ovat osana näyttämökuvaa. Myös Sightline tulkkauksessa tulkit pysyvät koko näytelmän ajan paikoillaan. Tulkit voivat sijoittua joko lavalle tai yleisön eteen näyttämön alapuolelle, jolloin yleisön katsoessa lavalle tulkit ovat mukana näkökentässä. Koska tulkit ovat lähempänä näyttämön tapahtumia, kohdeyleisön on helpompi katsoa sekä näytelmän tapahtumia että tulkkausta. Teattereissa, joissa katsomo on nouseva ja alin penkkirivi on samassa tasossa kuin näyttämö, tulkit voivat sijoittua näyttämön takaosaan. Yleisö näkee tulkit näyttelijöiden takaa.(gebron 1996, 20.)

24 24 Käytimme näytelmien tulkkauksissa Sightline tulkkausta. Valitsimme tämän tulkkausmuodon, koska molemmat näytelmät olivat niin vauhdikkaita, että emme olisi pystyneet toteuttamaan tulkkausta muilla tavoin. Muumihahmot tanssivat ja leikkivät koko näytelmien ajan, joten tulimme siihen lopputulokseen näytelmien ohjaajan, Sami Rannilan kanssa, että sijoittuisimme näyttämön toiseen laitaan. Pohdimme myös sijoittumista näyttämön eri puolille, mutta koska hahmot puhuivat niin nopeasti, lapset eivät olisi ehtineet kääntämään katsettaan vuorotellen näyttämön toiselta puolelta toiselle. Halusimme olla osa näyttämökuvaa, ja se sopi myös näytelmien ohjaajalle. Sijoituimme näyttämön laitaan niin, että olimme kuitenkin melko lähellä muumihahmoja. Näin kohdeyleisö pystyi seuraamaan sekä näytelmää että tulkkausta Zone- ja Shadow tulkkaus Zone tulkkauksessa tulkit sijoittuvat heille ennalta suunnitelluille paikoille. He ovat mahdollisimman lähellä toimintaa ja näyttelijöitä. Useimmiten lava jaetaan kahteen osaan ja toinen tulkeista sijoittuu lavan oikealle ja toinen lavan vasemmalle puolelle. Zone tulkkauksen periaatteena on, että se, kumman alueella puhuva näyttelijä on, tulkkaa. Vaikka toisen tulkin alueella olisi viisi tai kuusi roolihahmoa, hän tulkkaa niiden kaikkien repliikit. Pääsääntö siis on, että lähimpänä oleva tulkki tulkkaa. Zone tulkkaus mahdollistaa siis tulkkien olemisen lähempänä näyttelijöitä, mutta voi aiheuttaa katsojille vaivaa, koska he joutuvat vuorotellen katsomaan tulkkeja eri puolille näyttämöä. (Gebron 1996, 21.) Shadow tulkkaus on haastavin tulkkausmuoto kaikille näytelmään osallistuville. Lopputulos on kuitenkin yleisölle kaikkein nautinnollisin. Shadow tulkkauksessa tulkit on sulautettu mukaan näytelmään. Tulkkien vaatetus, sijoittuminen, liikkuminen ja viittomat ovat näytelmän tyyliin sopivia ja ennalta suunniteltuja. Tulkit ovat ikään kuin näyttelijöiden varjoja eli he sijoittuvat mahdollisimman lähelle tulkattavaa näyttelijää, seuraavat häntä ja toistavat hänen liikkeensä ja elekielensä. (Gebron 1996, ) Emme käyttäneet tulkkauksissamme edellä mainittuja menetelmiä, koska näytelmissä oli useita tanssikohtauksia ja monia hahmoja. Hahmojen tulkkaaminen kahdestaan Shadow menetelmällä olisi ollut miltei mahdotonta, koska hahmot liikkuivat erittäin

25 25 paljon. Zone tulkkausta emme valinneet, koska kohdeyleisömme olisi joutunut vuorotellen katsomaan näyttämön eri laitoihin, jolloin näytelmän ja tulkkauksen seuranta olisivat kärsineet. Olisi myös ollut hankalaa seurata, kumman tulkin alueella hahmot liikkuivat. Katsojia olisi voinut hämätä se, että hahmon tulkkaaja saattaa vaihtua kesken näytelmän hahmon liikkuessa. 4.3 Palautekyselytutkimus Halusimme saada kohdeyleisöltä palautetta näytelmien tulkkauksista mahdollisimman kattavasti. Tämän vuoksi laadimme palautekyselylomakkeen (LIITE 4: Palautekyselylomake), jossa vastaajilla oli mahdollisuus arvioida muun muassa ilmeitämme, eläytymistämme sekä viittomavalintojamme. Kyselylomakkeessa oli kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia kysymyksiä. Kvantitatiivisilla kysymyksillä pyrimme samaan tietoa siitä, kuinka moni kohdeyleisöömme kuuluva katsoja oli tyytyväinen tulkkauksiimme ja tekemiimme valintoihin. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa havaintoaines soveltuu määrälliseen, numeeriseen mittaamiseen (Hirsjärvi 1997, 129). Halusimme, että katsojilla oli mahdollisuus kommentoida ja antaa tulkkauksistamme palautetta. Kvalitatiiviset kysymykset selvittävät laatuun liittyviä asioita (Hirsjärvi 1997, 153). Palautekyselylomakkeita jaettiin yleisölle lippuluukuilla sekä Emmateatterissa ennen näytelmien alkamista. Palautteiden avulla pystyimme arvioimaan näytelmien onnistuneisuutta sekä kohdeyleisön tyytyväisyyttä tapahtuman järjestämiseen. Kiitokseksi vastaamisesta ja lomakkeiden palauttamisesta vastaajat saivat muumi palapelin. Palapelin saaminen vaikutti osaltaan yleisön vastaamishalukkuuteen Kyselykaavakkeen arviointi Palautekyselyymme vastasi yhteensä 64 ihmistä, josta naisia oli 87,5 % ja miehiä 12,5 %. Vastaajien mielipiteet ja tyytyväisyys jakaantuivat melko tasaisesti kaikissa kysymyksissä. Kyselylomaketta tehdessämme mietimme, kuinka saisimme kohdeyleisömme parhaiten vastaamaan haluamiimme kysymyksiin. Lomaketta laatiessamme meillä ei ollut vielä tarkkaa käsitystä siitä, mikä opinnäytetyömme

26 26 tutkimuskohde tulisi olemaan. Tästä syystä kysymykset kohdistuivat näytelmien tulkkauksiin ja niiden sisältöön eli ilmeisiin, eleisiin, viittomavalintoihin, onnistumiseen sekä ymmärrettävyyteen, eikä tarkasti paritulkkaukseen. Kyselykaavakkeita ja niiden vastauksia analysoidessamme huomasimme, ettei lomake täyttänytkään kaikkia toiveitamme ja oli siis osaltaan puutteellinen. Laatiessamme kysymyksiä emme olleet ottaneet huomioon, että vaikka kohdeyleisömme ovat lapset, heidän vanhempansa tulisivat suurimmaksi osaksi vastaamaan kysymyksiin heidän puolestaan. Meidän olisi pitänyt kysymyksissä ottaa enemmän huomioon kohderyhmämme ja kohdistaa kysymykset suoraan lapsille. Näin olisimme saaneet tietää lasten omat mielipiteet. Hankaluutta tuotti esimerkiksi kysymys 2, jossa kysyimme vastaajan ikää. Lasten vanhemmat olivat kirjoittaneet useimmissa tapauksissa lomakkeisiin oman ikänsä, vaikka vastauksen antaja muihin kysymyksiin saattoi olla lapsi itse. Näin saimme kaikkien vastaajien iän keskiarvoksi 28,92. Vastaajista 2 14-vuotiaita lapsia oli kaiken kaikkiaan yhteensä 15,6 % ja aikuisia oli 84,4 %. 100 % 90 % 80 % % vastaajien määrästä 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Puhe/Suomen kieli Tukiviittomat Viitottu puhe Viittomakieli KUVIO 1. Vastaajien kommunikointimenetelmät Kysymyksessä 4 kysyimme vastaajan kommunikointitapaa. Vastaajista 60,5 % ilmoitti käyttävänsä kommunikointitapanaan puhetta/suomen kieltä, 21 % tukiviittomia, 8,6 % viitottua puhetta ja loput 9,9 % käyttivät viittomakieltä. Koska suurimmaksi osaksi vanhemmat olivat lisänneet oman ikänsä palautelomakkeeseen, emme tiedä varmasti,

27 27 oliko ilmoitettu kommunikointitapa lapsen vai vanhemman käyttämä. Voimme kuitenkin päätellä, että rastitettua kommunikointitapaa käytetään kyseisissä perheissä Palautteiden analysointi Jaoimme palautelomakkeiden kysymykset ryhmiin siten, että kysymyksien 5, 13, 15 ja 17 vastaukset ovat vastaajien mielipiteitä liittyen siihen, kuinka tyytyväisiä he olivat tulkkauksiin ja kuinka tulkkaukset heidän mielestään kokonaisuudessaan onnistuivat. Kysymykset 6, 7 ja 14 taas vastaavat kysymykseen tulkkien eläytymisestä ja kysymykset 8, 9, 10 ja 11 valitsemiimme viitotun puheen tulkkausmenetelmiin. Kysymyksessä 16 kysyimme, haluaisiko kohdeyleisö, että jatkossa järjestettäisiin viitotulle puheelle tulkattuja esityksiä ja kysymys 18 oli tarkoitettu vapaalle palautteelle. Palautteita analysoidessa meidän tuli ottaa huomioon se, etteivät kaikki kyselyyn osallistuneet vastanneet kaikkiin palautelomakkeiden kysymyksiin, joten vastauksien määrä kysymyksiä kohden saattoi vaihdella. Vastaajista suurin osa oli tyytyväinen näytelmien ja laulujen tulkkauksiin ja tulkkausten onnistumiseen. Vastaajista 91 % oli tyytyväisiä tulkkaukseen ja 6,3 % oli sitä mieltä, että tulkkaus viitotulle puheelle oli tyydyttävästi onnistunut. 82,3 % vastanneista piti laulujen tulkkausta hyvin onnistuneena ja 10,9 % mielestä laulujen tulkkaus onnistui tyydyttävästi. Kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä teatteriesitysten tulkkauksiin ja heidän mielestään tulkatut esitykset vastasivat odotuksia. (Katso LIITE 4: Palautekyselylomake, kysymykset 5, 13, 15, 17.)

28 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Onnistui Onnistui Ei ollut hyvin tyydyttävästi onnistunut Tulkkaus viitotulle puheelle Laulujen tulkkaus KUVIO 2. Tulkkausten onnistuneisuus Eläytyminen tulkkauksiin ilmeiden, eleiden sekä viittomavalintojen kautta oli oleellinen osa paritulkkaustamme. Vastaajista 73,4 % oli sitä mieltä, että ilmeiden käyttö tulkkauksissa oli hyvää ja ilmeitä oli riittävästi. 26,6 % mielestä ilmeiden käyttö oli tyydyttävää, ja he olisivat halunneet ilmeitä enemmän tulkkauksiimme. Tulkkien eläytyminen näytelmiin jakoi mielipiteitä. Vastaajista 75 % oli sitä mieltä, että eläytyminen oli hyvää ja 23,4 % mielestä eläytymistä olisi saanut olla enemmän. Yhden vastaajan mielestä tulkkien eläytyminen näytelmiin oli huonoa, koska hänen mielestään tulkit eivät eläytyneet hahmoihin ollenkaan. Kyseinen vastaaja oli viittomakielinen, joten saattoi olla, että viitotun puheen käyttö tulkkauksissa vaikeutti hänen ymmärtämistään. Eräs vastaaja oli kommentoinut, että ilmeiden käyttö ja eläytyminen näytelmissä parani loppua kohden. Vastaajista 90,6 % ajatteli, että lauluissa oli käytetty riittävästi ilmeitä ja rytmiä, mutta loput vastaajista eli 7,8 % ajatteli, että lauluissa oli käytetty liian vähän ilmeitä, eikä rytmiä näkynyt lainkaan. (Katso LIITE 4: Palautekyselylomake, kysymykset 6, 7, 14.)

29 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ilmeiden käyttö Eläytyminen 30 % 20 % 10 % 0 % Hyvää Tyydyttävää Huonoa KUVIO 3. Ilmeiden käyttö ja eläytyminen tulkkauksissa Kaikkien vastaajien mielestä viitotun puheen valinta tulkkausmenetelmäksi oli hyvä. Tähän kysymykseen saadut vastaukset olivat hieman ristiriidassa muiden vastausten kanssa, koska kuitenkin osa vastaajista oli sitä mieltä, että ilmeiden ja eleiden käyttö ei ollut riittävää. Silti kyseiset vastaajat eivät halunneet, että tulkkausmuodoksi olisi valittu esimerkiksi viittomakieli. Vastaajat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä siihen, että myös viittomat olivat sopivat kokoisia sekä selkeitä. Ainoastaan yksi viittomakielinen vastaaja ajatteli, että viittomat olivat epäselviä ja liian pieniä. Vastaajista 71,9 % oli tyytyväisiä viittomavalintoihimme ja 15,6 % oli sitä mieltä, että viittomavalinnat olivat tyydyttäviä ja parannettavaa olisi vielä ollut. Tyytyväisyyteen vaikutti vastaajien mielestä se, että tulkkauksissa käytettiin ydinsanoja, viittomat olivat selkeitä ja yksinkertaisia sekä tulkkaus oli rytmillisesti hyvää. Lisäksi viittomavalinnat olivat onnistuneita ja sopivia lastennäytelmiin, jolloin lapsetkin pystyivät hyvin seuraamaan näytelmiä. Osa vastaajista ajatteli, että joitain viittomia olisi voinut korvata toisella viittomalla. (Katso LIITE 4: Palautekyselylomake, kysymykset 9, 10.)