Kysymys 1 (max 7 p) (s. 229)

Transkriptio

1 Kysymys 1 (max 7 p) artola tarkastelee kirjassaan haasteita, joita strateginen johtaminen tuo julkisten organisaatioiden johtamiselle. Tähän liittyen artola tunnistaa julkisen johtamisen erityisiä, sille ominaisia ongelmaalueita. Erittele artolan kirjan perusteella, mitä nämä ovat? (s. 229) - Kannusteet ja menestyksen mittarit ovat muuttuneet (0,5 p) o ennen neuvoteltiin ylhäältä virkoja ja rahaa (0,5 p) o nyt määrätietoisemmin, myös ulkopuolisista lähteistä (0,5 p) - Johtaminen ei vaatinut ihmissuhdetaitoja (0,5 p) o virka loi turvallisuutta nyt siirtymävaihe (0,5 p) o tulosjohtamiseen vahvoja johtajia, joilla uusia välineitä (0,5 p) o ihmisten johtamisen puutteet voivat viedä väärään suuntaan (0,5 p) - Strategisen johtajan kyettävä johtamaan myös ihmisiä (0,5 p) o sitouttaminen (0,5 p) o ihmisarvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu (0,5 p) - Strategisen johtajan kyettävä luomaan ideologiaa organisaatioon (0,5 p) o saatava kohtaamaan motivaatio, odotukset, sitoutuminen (0,5 p) o pohjana rehellisyys, avoimuus, uskottavuus (0,5 p) o haasteena strategisen taistelun oikeutus ja uhrit (0,5 p)

2 Kysymys 2 (max 4 p) Avatessaan kirjassaan irrationaalisen organisaation teoriaa artola toteaa, että 1900-luvun alussa syntynyt työelämän organisaatioita koskeva tieteellinen ajattelu on perustunut lähtökohtaan, jonka mukaan organisaatiot ja niissä toimivat ihmiset ovat periaatteessa rationaalisia olentoja. Tähän liittyen artola tarkastelee Weberin jakoa ihmisen sosiaalisen toiminnan neljään puhtaaseen tyyppiin. Erittele artolan kirjan perusteella, mitä nämä ovat? (s. 236) - traditionaalinen (0,5 p) o tapa, tottumus tai kasvatus (0,5 p) - emotionaalinen (0,5 p) o tunteet (0,5 p) - arvorationaalinen (0,5 p) o järkiperäisyys, mutta ei omaa hyötyä tavoitellen (0,5 p) - tavoiterationaalinen (0,5 p) o jokin yksilön kannalta hyödyllinen, edullinen tavoite (0,5 p)

3 Kysymys 3 (max 14 p) astaa artolan kirjan perusteella, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Oikeasta vastauksesta saa 1 pisteen äärästä vastauksesta vähennetään yksi piste. astaamatta jättämisestä ei vähennetä pisteitä. (Max 14 p) Byrokratiateoria oli Weberille keino tunnistaa hallinnon käytännöllisiä ongelmia - ideaalityyppinen hahmo oikeusvarmasta, toimivasta ja säännellystä hallinnosta Organisaatiokulttuureja ei voida tutkia käyttäytymissääntöjen kautta - Bate tutki organisaatiokulttuuria systemaattisesti mm. käyttäytymissääntöjen kautta Fred W. Riggsin mukaan hallinnon muutoksille on tyypillistä, että uusi toimintatapa syrjäyttää vanhan kokonaan - Riggs korosti juuri sitä, että vanha ja uusi limittyvät ja kerrostuvat Ns. Aston ryhmä osoitti, että organisaatiorakenne on kontekstisidonnainen - projekti tuotti paljon tuloksia organisaatioiden sisäisen toiminnan kontekstiluonteesta O Managerialismi on haastanut Weberin byrokratiateorian nostamalla pätevyyden käsitteen hallintotoimintaa koskevaan keskusteluun - pätevyyden käsite oli oleellinen Weberin teoriassa Herbert A. Simonin mukaan päätöksenteko on organisaatiolle rutiinitoiminto, jonka hallintaan vaaditaan lähinnä toimiva raportointijärjestelmä - Simon korosti päätöksenteon keskeisyyttä ja rationaalisuuden rajoittuneisuutta Tarkasteltaessa hallinnon muutosta kontingenssiteoreettisesti havaitaan, että hallinnon muutos on yhteiskunnan muutoksesta erillinen prosessi - kietoutuvat monella tavoin ja kompleksisesti yhteen Weber osoitti, että kehittyvä rahatalous korvaa byrokratian managerialistisella tehokkuudella - juuri kehittynyt rahatalous (kapitalismi) on yhteydessä byrokratian syntyyn New Public Management keskustelu on poistanut hallinnolta legalistisuusvaatimuksen, ja tuonut tilalle tuottavuuden, tulosjohtamisen ja strategisuuden näkökulmat - keskustelu ei ole poistanut legalistisuusvaatimusta (dokumentaatio, oikeusvarmuus)

4 Weberin byrokratiateoriassa keskeistä on virkamiehen lojaalisuus, vaikka kritiikki on esittänyt byrokraattisen hallintatavan perustuvan laajasti ottaen epäluottamukseen O - Weber korosti virkamiehen lojaalisuutta; kritiikissä väitetään, että kansalaiseen ei luoteta Henri Fayol korosti, että perimmältään hallinto on samanlaista kaikentyyppisissä organisaatioissa riippumatta siitä, ovatko ne yksityisiä vai julkisia - tämä oli keskeistä Fayolin ajattelussa O Herbert A. Simon kehitti irrationaalisen organisaation teorian - kehittäjänä mm. Brunsson Edgar Scheinin mukaan työyhteisöjen on helppoa tunnistaa ja muuttaa organisaation kulttuuria, jos niitä johdetaan hyvin. Siksi managerialismin korostama henkilöstöjohtaminen ja tulosvastuullisuus on tehnyt tarpeettomaksi tarkastella modernin byrokratian omalakisuutta ja itseintressiä - Schein korostaa, että kulttuuria on miltei mahdotonta tunnistaa ja muuttaa, joten siihen on vaikeaa vaikuttaa henkilöstöjohtamisella. Omalakisuus ja itseintressi ovat edelleen tärkeitä tutkimuskohteita (niiden juuret eivät tosin ole vain kulttuurisissa teorioissa) Weberille byrokratian rationaalisuuden elementtejä ovat mm. formaalisuus, tekninen tehokkuus ja tekninen asiantuntemus - nämä ovat keskeisiä rationaalisuuden elementtejä byrokratiassa O

5 Kysymys 4 (max 5 p) artola avaa teoksessaan Weberin näkemyksen yhteiskuntatieteiden tavasta tuottaa tietoa. Erittele tätä Weberin metodioppia artolan kuvauksen perusteella (Max 5 p) (s. 13) - Yhteiskuntatieteet eroavat luonnontieteistä (0,5 p) o ajattelevat, tahtovat, tavoitteelliset subjektit (0,5 p) o merkitykset, joita ihmiset antava sosiaaliselle toiminnalleen ja toisilleen (0,5 p) - Tieteen on koetettava ensin ymmärtää (verstehen) mikä on sosiaaliselle toiminnalle annettu merkitys (sinn) (0,5 p) o sitten toimintaa voi koettaa selittää (erklären) (0,5 p) - Yhteiskuntatieteiden tulee tarkastella ihmistä sosiaalisena, ei vain biologisena tai reifikoituna (0,5 p) - Ideaalityypit ovat logisesti perusteltavia olemisen ja toiminnan pelkistyksiä (0,5 p) o esiintyvät harvoin todellisuudessa puhtaassa muodossaan (0,5 p) - Yhteiskuntatiede voi yrittää ymmärtää todellisuutta ideaalityyppien avulla (0,5 p) o tieteelliset käsitteet laajemminkin ovat luonteeltaan ideaalityyppisiä (0,5 p)

6 Kysymys 5, AINEISTOKOE (kohdat 1 ja 2 yhteensä max. 20 pistettä) 1 Matka hyvään hallintoon on valtaosassa maailman maista vielä pitkä. Puhdas byrokratia on niille kaukainen tavoite. Jos byrokratiaa tarkastellaan maailman globalisoitumisen perspektiivistä, se saa lisää piirteitä. artola erittelee näitä pirteitä, joiden voidaan katsoa olevan esteinä hyvän hallinnon tavoittelussa (osat a ja b yhteensä max. 8 p) a Kuvaa lyhyesti, mitä artolan mainitsemat piirteet ovat (max. 4 p). artolan mainitsemat piirteet ovat seuraavat (s. 9): 1 valtaosa 200 valtiosta on niin köyhiä, että ne eivät kykene ylläpitämään sellaisia hallintokoneistoja kuin Euroopan maat (0,5 p) 2 lukemattomissa maissa tehokasta hallintokoneistoa edustavat kansan kurissapitämiseen keskittyvät armeijat ja poliisit (0,5 p) 3 demokratiasta tai oikeusvaltiosta ei ole tietoakaan (0,5 p) 4 korruptio on yleistä ja ulottuu yhteiskuntaan, talouselämään ja julkiseen hallintoon (0,5 p) 5 perusoikeudet ovat vain muodollisia (0,5 p) 6 sosiaaliturvaa ei juuri ole (0,5 p) 7 kansalaiset eivät ole tasa-arvoisia tai yhdenvertaisia julkisten instituutioiden edessä (0,5 p) 8 hyvästä ja läpinäkyvästä hallinnosta puhutaan ja se on kehitystyön keskeisiä päämääriä (0,5 p) b Erittele, mitkä näistä piirteistä löydät oheisesta aineistosta. Perustele analyysituloksesi viittauksilla aineistoon. (max. 4 p) - piirre 1; esim. Maailman köyhimpiin maihin kuuluva ja esim. ei kuitenkaan ole annettu riittävästi resursseja hoitaa tehtäviään. (0,5 p) - piirre 2; esim. Lisäksi monissa maailman maissa tehokasta hallintoa edustaa ensisijaisesti armeija. (0,5 p) - piirre 3; esim. hallitukseen kuuluu myös kaksi kovan linjan islamilaista puoluetta. Niiden kannattajat ovat toistuvasti hyökänneet noin kymmenesosan väestöstä muodostavan hinduvähemmistön kimppuun. (0,5 p) - piirre 4; esim. luokitteli Bangladeshin tuoreessa raportissaan maailman korruptoituneimmaksi valtioksi. (0,5 p) - piirre 5; esim. Uskonnollinen, poliittinen ja rikollinen väkivalta on päivittäistä ja kietoutunut yhdeksi vyyhdiksi. (0,5 p) - piirre 6; esim. Kyky maksaa palveluista ei saa olla toiminnan lähtökohtana. (0,5 p) - piirre 7; esim. ks. viittaus piirteen 3 kohdalla (0,5 p) - piirre 8; esim. YK:n kehitysohjelma UNDP on laskenut (0,5 p)

7 2 artola erittelee teoksessaan myös nykyaikaiselle byrokratialle välttämättömiä edellytyksiä (osat a ja b yhteensä max. 12 p) a Kuvaa lyhyesti, mitä artolan mainitsemat edellytykset ovat. (max. 6 p). artola puhuu byrokratialle välttämättömistä sosiaalisista ja taloudellisista edellytyksistä, jotka ovat seuraavat (s ): 1 Rahatalouden synty ja kehitys on byrokratian välttämätön joskaan ei riittävä edellytys (1 p) 2 Hallintotehtävien määrällinen kehitys on aina luonut sopivaa maaperää byrokratisoitumiselle (1 p) 3 Hallintotehtävien laadullinen muutos, niiden intensivoituminen ja sisäinen kehitys ovat vieläkin tärkeämpi tekijä byrokratisoitumiselle kuin tehtävien määrällinen lisääntyminen (1 p) 4 Byrokraattisen organisaation tekninen pätevyys on ratkaisevimpia sen kehitykseen vaikuttavia syitä (1 p) 5 Hallinnon materiaalisten välineiden keskittyminen hallitsijan käsiin liittyy kiinteästi byrokraattisen rakenteen kehittymiseen (1 p) 6 Taloudellisten ja sosiaalisten erojen tasoittuminen on myös selvästi puhtaan byrokratian kehityksen edellytys (1 p) b Erittele, mitkä näistä edellytyksistä löydät oheisesta aineistosta. Perustele analyysituloksesi viittauksilla aineistoon. (max. 6 p) - edellytys 1; esim. Nobelin rauhanpalkinto ja sen perusteet (1 p) - edellytys 2; esim.. ei kuitenkaan ole annettu riittävästi resursseja hoitaa tehtäviään. (1 p) - edellytys 3; esim. Eri maiden hallitukset on saatava vastuuseen terveydenhuollon, koulutuksen ja muiden sosiaalipalvelujen järjestämisestä kansalaisille. (1 p) - edellytys 4; esim. Bangladeshissa kuten monissa muissakin kehitysmaissa keskushallinto on hyvin koulutettua ja pätevää (1 p) - edellytys 5; esim. sama viittaus kuin edellytyksen 3 kohdalla (1 p) - edellytys 6; esim. Nobelin rauhanpalkinto ja sen perusteet ja esim. Emme kannata omavastuuseen, köyhäinapuun tai armoon perustuvaa hyvinvointiajattelua (1 p)