I: Mitä ovat ja miten ilmentyvät johtamiskompetenssit organisaatiossa? (max. 20 pistettä)

Transkriptio

1 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe klo Hallintotieteen valintakokeeseen sisältyy yhteensä neljä erillistä tehtävää. Kolmeen tehtävään (tehtävät I-III) liittyy oma oheismateriaalinsa, joiden pohjalta kysymyksiin vastataan. Neljäs tehtävä (tehtävä IV) on monivalintatehtävä, jossa hyödynnetään kaikkia kolmea oheismateriaalia. Valintakokeen yhteispistemäärä on max 60 pistettä eli tehtävä I max 20 p., tehtävä II max 15 p., tehtävä III max 15 p ja tehtävä IV max 10 pistettä. Muista kirjoittaa nimesi jokaiselle valintakoesivulle sille varattuun paikkaan. Kirjoita vastaukset tälle vastauslomakkeelle niille varattuun tilaan ainoastaan yhdelle puolelle paperia, ei kääntöpuolelle. Tehtävä I (max 20 pistettä) Käytä tässä tehtävässä valintakokeen oheismateriaalia I, joka on tekstikooste Ville Pietiläisen (2010) tutkimuksesta Johtajan ammatillisten kompetenssien profiloituminen kompleksisessa toimintaympäristössä tapausesimerkkinä opetustoimen alaiset oppilaitosorganisaatiot. Acta Universitatis Lapponiensis 177. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. Kysymys: I: Mitä ovat ja miten ilmentyvät johtamiskompetenssit organisaatiossa? (max. 20 pistettä) Aloita vastauksesi seuraavalta sivulta. Vastaustilaa kaksi sivua (vastauslomakkeen sivut 2-3).

2 2 Vastaus tehtävään I

3 Vastaus tehtävään I jatkuu 3

4 4 Tehtävä II (max 15 pistettä) Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalia II, joka on tekstikooste Valtiovarainministeriön julkaisusta (2010) Julkinen talous tienhaarassa. Finanssipolitiikan suunta luvulla. Valtiovarainministeriön julkaisuja. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 8/2010. Tehtävä II on kaksiosainen sisältäen a- ja b-kohdat: a) Mitkä ovat julkisen talouden kestävyyden kannalta suurimmat haasteet, ja millä keinoilla julkisen talouden kestävyysvaje -ongelmaa voitaisiin lähteä ratkaisemaan? Tuo esiin eri vaihtoehtoja pohtien erityisesti näiden vaihtoehtojen kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vastaustilaa on yksi sivu, kirjoita vastauksesi seuraavalle sivulle (sivu 5). (max. 8 pistettä) b) Selosta mitä kuntapalvelujen tuottavuudella tarkoitetaan, sekä tarkastele ja esittele kunta-alan asiantuntijana kuntapalvelujen tuottavuuden parantamiskeinoja. Mitä toimenpiteitä kunta-alan asiantuntijana erityisesti korostaisit kuntapalvelujen tuottavuuden kohentamiseksi, ja miksi? Vastaustilaa on yksi sivu, kirjoita vastauksesi sivulle 6. (max. 7 pistettä)

5 Vastaus tehtävään II a (vastaustilaa tämä yksi sivu) 5

6 Vastaus tehtävään II b (vastaustilaa tämä yksi sivu) 6

7 7 Tehtävä III (max 15 pistettä) Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalia nro III, joka on osa Kainuun maakuntakokeilun tutkimusraportista Jäntti, Airaksinen & Haveri (2010): Siniset ajatukset vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Kainuun hallintokokeilun vaikutukset. Valtiovarainministeriön julkaisuja n:o 20. Edita Prima Oy. Helsinki. Kainuun maakunnan hallintokokeilu alkoi vuonna 2005 ja kestää vuoteen Hallintokokeilun tarkoituksena on tutkia Suomen maakunnallisen itsehallinnon vahvistamista, maakunnan kehittämistä, maakunnan ja valtion suhteiden muuttamista, jne. Maakunnan päätöksenteko kootaan maakuntavaltuustoon, joka pyrkii alueen erilaisten ongelmien ratkaiseminen. Maakunta huolehtii pääosin ennen kuntien vastuulla olleista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä osin opetustoimen tehtävistä. Tehtävä III on kaksiosainen sisältäen a- ja b -kohdat: a) Kainuun maakuntakokeilun syntyyn vaikutti useita erilaisia tekijöitä. Kerro vastauksessasi tutkimusraportin esittämät tärkeimmät syyt. Lisäksi pohdi ja perustele miten ja millä tavalla näitä tekijöitä on korjattu ja/tai muutettu maakuntakokeilun aikana, lukemasi tutkimusraportin tuloksien mukaan? Vastaustilaa on yksi sivu, kirjoita vastauksesi seuraavalle sivulle (sivu 8). (max 10 pistettä) b) Analysoi ja pohdi niitä Kainuun maakuntakokeilun aikana esiinnousseita aloja ja/tai kohteita, joita alueellisen innovaatiojärjestelmän avulla voisi raportin mukaan kehittää ja vahvistaa alueellista toimintaa ja siten vahvistaa Kainuun aluetta. Millä toimintatavoilla tämä tapahtuisi raportin mukaan parhaiten? Vastaustilaa on yksi sivu, kirjoita vastauksesi sivulle 9. (max 5 pistettä)

8 Vastaus tehtävään III a (vastaustilaa tämä yksi sivu) 8

9 Vastaus tehtävään III b (vastaustilaa tämä yksi sivu) 9

10 10 Tehtävä IV (max 10 pistettä) Tämä tehtävä sisältää väittämiä, joista sinun tulee valita mielestäsi oikeat vaihtoehdot. Väittämät perustuvat valintakokeen kaikkiin aineistomateriaaleihin (I-III). Tehtävä sisältää 10 kohtaa, joissa jokaisessa on kolme väittämävaihtoehtoa: a, b ja c. Ympyröi jokaisesta kohdasta mielestäsi oikea aineistomateriaaleihin pohjautuva väittämä (ympyröi vain joko a, b tai c). Oikein vastaaminen antaa 1 pisteen. Mikäli esimerkiksi vastaat kaikkiin väittämiin oikein, saat yhteensä 10 pistettä. Väärin menneestä vastauksesta tai vastaamatta jättämisestä ei tule miinuspisteitä. 1. Kompetenssista voidaan todeta, että: a) kompetenssi kuvaa lähinnä tietoja ja taitoja, joita ihmisellä on työyhteisössä. b) kompetenssi on erityisesti hallintotieteen omaksuma käsite ihmisten organisaatiotoiminnan kuvaamiseksi. c) kompetenssi edustaa kattavasti kuvausta johtajan kyvykkyydestä ja toiminnasta organisaatiossa. 2. Julkisen talouden kestävyysvajeen a) pieneneminen yhdellä prosenttiyksiköllä edellyttäisi neljännesprosentin vuotuista tuottavuuskasvua julkisissa palveluissa. b) taustaongelmana on kohtuuton julkisen talouden alijäämän supistuminen. c) pääasiallisena syynä pidetään nykyistä kansantalouden taantumaa. 3. Muutokset organisaatiossa haastavat johtamiskompetenssia, koska a) muutoksen onnistuminen riippuu lähinnä johtajasta. b) muutos on moniulotteinen ja usein kompleksinen tapahtuma. c) johtaja on parhaiten tietoinen muutoksesta ja kykenevä näyttöön perustuvaan johtamiseen. 4. Mikä seuraavista väittämistä vastaa tekstin kuvausta innovaatiotoiminnan paikallisuutta korostavasta DUI-mallista? a) STI-mallissa korostuvat tutkimustieto, oppiminen ja kokemusperäinen tieto. b) DUI-malli pohjautuu paikalliseen kokemustietoon, hiljaiseen tietoon ja vuorovaikutukseen. c) DUI-mallissa painotetaan tutkimuslähtöistä innovaatiotoimintaa, sekä korostetaan hiljaisen tiedon käyttöönottoa 5. Johtamiskompetenssi organisaatiossa ovat: a) management painotuksen mukaisia. b) management ja leadership painotuksia yhdisteleviä. c) leadership painotuksen mukaisia.

11 11 6. Mikä seuraavista väittämistä vastaa tekstin kuvausta regiimistä? a) Regiimi muodostaa julkisen ja yksityisen sektorin verkoston, joka toimii päämäärätietoisesti ja virallisesti johdettuna. b) Regiimissä julkinen ja yksityinen sektori muodostavat verkoston, joka pohtii vapaamuotoisesti, mutta päämäärätietoisesti, alueen tulevaisuushaasteita. c) Regiimissä julkinen ja yksityinen sektori muodostavan verkoston, joka päättää alueen tulevaisuushaasteista virallisesti demokraattisen päätöksenteon rinnalla. 7. Baumolin tauti a) osoittaa kuinka julkisen sektorin suuri työvoimaintensiivisyys on hidastanut ja heikentänyt julkisten palveluiden tuottavuuskehitystä. b) on heikentänyt julkisten palveluiden kysyntää sekä julkisten palveluiden laatua. c) tarkoittaa julkisen sektorin tuotoksen suhteellisen hinnan alenemista. 8. Kompleksisessa toimintaympäristössä ja sen johtamistodellisuudessa a) korostuvat kompetenssit ja leadership -tyylinen johtaminen. b) keskiössä on inhimillinen vuorovaikutus, jonka ympärille muut organisaatiotodellisuudet ja kompetenssit rakentuvat. c) keskiössä ovat lähinnä toimijoiden kompetenssit kokemuksina organisaation arjesta. 9. Peruspalvelujen tuottavuuden a) parantuminen mahdollistuu Wagnerin lain mukaisella käyttäytymisellä. b) ongelmana ja tuottavuuden parantumisen esteenä on palvelusuoritteiden määrän kasvaminen työvoiman määrää nopeammin. c) kohoaminen vähentäisi kunta-alan henkilöstön määrän lisäyspaineita. 10. Mikä seuraavista väittämistä vastaa tekstin kuvausta alueellisista innovatiivisuusmahdollisuuksista koskien tiedelähtöisten innovaatioiden tuottamista ja tutkimusta? a) Suomessa on vain muutama vahva kaupunkikunta, jossa kehitys on mahdollista DUI-mallin mukaisesti. b) STI-mallissa korostuvat innovaatioiden mahdollisuus kaikille Suomen alueelle kaupunkikunnille. c) STI-malli korostaa vain muutamien Suomen alueiden mahdollisuutta tuottaa tieteellisiä innovaatioita.