Porvarillisen idyllin vai pikku-moskovan lapset? Monikulttuurisuuden vaikutus suomalaisperheiden kouluvalintoihin Turussa

Transkriptio

1 Porvarillisen idyllin vai pikku-moskovan lapset? Monikulttuurisuuden vaikutus suomalaisperheiden kouluvalintoihin Turussa Sirkka Komulainen, PhD Erikoistutkija Siirtolaisuusinstituutti

2 Millainen tutkimus? Toteutettu OKM:n rahoituksella Kouluvalinnat Monikulttuurisuus Alueellinen eriytyminen Uusinnetaanko sosiaalista eriarvoisuutta? Laadullinen tutkimus suomalaisperheiden kanssa 3 koulun alueella Turussa haastattelua alueilla, joilla eri määriä maahanmuuttajia Faktoja, mielikuvia, ja puhetapoja: tavallinen arki Poikkitieteellinen ja soveltava: kaupunki-, kulttuurin- ja sosiologinen tutkimus

3 Muunkieliset ja ulkomaalaiset Turussa 2011 Turun väestö kansalaisuuden mukaan syyskuu 2011: Suomi: Ulkomaalaiset: 9353 englanti somali Turun väestö kielen mukaan kesäkuu 2011 Suomi: Vieraskieliset: Osuus koko väestöstä: 7,9 (muut kuin suomi, ruotsi, saame) eesti, viro albania kurdi arabia venäjä Sarja1 ruotsi

4 Muunkieliset ja ulkomaalaiset Turussa syyskuu Varissuo Lauste Halinen Pansio It. Pansio Länt. Vaala Kohmo Yliopisto I Yo-kylä Asuin-Perno Härkämäki-Jyrkkälä Harittu Asuin-Runosmäki Asuin-Räntämäki Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Koko kaupunki Koivula Länsinummi Kauppatori VI Itäranta Ilpoinen Pääskyvuori Kurala Sirkkala I 11,7 11,5 11,2 11,0 11,0 10,8 9,1 8,3 7,8 7,5 6,1 5,8 5,2 5,1 4,9 4,8 4,0 3,2 16,3 16,2 15,2 15,0 28,5 27,0 36,3

5 Turun koulut: lähikouluperiaate Perusopetusta annetaan Turun kaupungin kouluissa suomenkielisenä 38 koulussa, ruotsinkielisenä 4 koulussa ja englanninkielisenä Turun kansainvälisessä koulussa. Kaupungin koulujen lisäksi Turussa sijaitsee Turun Normaalikoulu ja Turun Steiner-koulu ( Turussa perusopetustoiminta on alkaen jaettu pohjoiseen, itäiseen ja eteläiseen yhteistyöalueeseen, jotka jakautuvat oppilasalueisiin, ja jotka koordinoivat koulujen toimintaa sekä oppilaiden sijoitusta. Kieliluokat (10 koulua): Osa opetuksesta annetaan suomeksi ja osa vieraalla kielellä. Vieraskielisestä opetuksesta voidaan käyttää myös nimityksiä kieliluokka, kielirikaste-, kielipainotteinen tai kaksikielinen opetus. (

6 Kouluvalinta uusliberalismia? Perheet voivat hakea lapselle koulupaikkaa haluamaansa kouluun Hyväosainen kantaväestö hakeutuu pois ns. huonomaineisista kouluista : ns. white flight- ilmiö (Seppänen, 2006) Asuinalueiden vaikutus ja koulut alueilla: normit ja väestön sosioekonominen rakenne Koulujärjestelmä uusintaa luokkajakoa (Bourdieu, 1985) Uusliberalismin kritiikkiä: markkina-skeptisyys (Bunar, 2009); vastakkainen kouluvalinta (James et al, 2010)

7 Monikulttuurisuus perusopetuksessa Monikulttuurisuus kiistelty termi maailmalla Monikulttuurisuus vakiintunut termi suomalaisessa koulumaailmassa Koulu on monikulttuurinen silloin kun se on kulttuurisesti monimuotoinen eli koulussa on oppilaita ja opettajia, joilla on erilaiset kulttuuriset ja/tai etniset taustat OKM: Hyvien etnisten suhteiden, etnisen yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen edistäminen Globaalikasvatus ja kaksisuuntainen vuorovaikutus

8 White flight- ilmiön ongelmanasettelusta Kaupunkitutkimuksen anglo-amerikkalainen perintö: ei yksimielisyyttä Sukupolvi- ja perhe/tarpeet: Lapsiperheet, ikääntyvä väestö tai yleiset elämänmuutokset, kuten lasten kotoa pois muutto, perhekokojen pienentyminen ja eläköityminen (Rasinkangas, 2006). Vähemmän tarkasteltua: muuttamisen ja asumisen merkitykset perheiden elämänkaarissa (Clapham, 2011)

9 Kaikki valitsivat lähikoulun Turvallinen koulumatka, kaverit, kuljetukset, lähikoulu oli hyvä, lapsen ikä, sisarukset samassa koulussa, koulun koko ja viihtyisyys Asuinalue määritti kouluvalinnan Erotteluja: Koulun tarjonta, muutamilla maahanmuuttajien määrä, lapsen tarpeet Aktiivista luokkavalintaa

10 White flight? Mut se Suomen Kuvalehden juttu, oli ihan kansikuvajuttu, ni sitten siinä just kerrottiin, ett kun mikä se (maahanmuuttajien) prosenttimäärä (oli) ja sitten niitä haastatteluita ja sitten niitä tavallaan lieveilmiöitä, että kun koululaiset ei osaa suomen kieltä. Ne turhautuu siell oppitunneilla ja sitten alkaa tulla niitä häiriöitä ja niin edelleen. (H46)

11 Asuinalueiden vetovoima Koulujen perässä ei muutettu Perheiden asumishistoriat ja monet syyt muuttoihin Mielikuvat eri asuinalueista: porvarit ja syrjäytyneet-vastakkainasettelua Huono-osaisuuden ja maahanmuuton kasautuminen Itä-Turkuun

12 Miksi ihmiset muuttavat? Esimerkki Yksinhuoltaja, joka oli syntynyt muualla Suomessa, mutta asunut eri alueilla Turussa pitkään. Asui nyt alueella, jolla vähän maahanmuuttajia. Perheessä oli useampi alakouluikäinen ja yksi esikouluikäinen lapsi. Haastateltu oli korkeakoulutettu ja haastatteluhetkellä työtön. Hän joutui vaihtamaan asuntoa perhesyiden vuoksi, ja löysikin lapsiperheelle tilavamman vuokraasunnon. Perhe päätyi siten vaihtamaan myös asuinaluetta, koska edellisellä alueella ei sopivia asuntoja ollut tarjolla. Se, että uudella alueella oli hyvä koulu, oli vanhemmalle hyvin tärkeää. Haastateltu oli miettinyt koulumatkojen turvallisuutta edellisellä asuinalueella, koska hänen mielestään naapurustossa oli ollut sosiaalista pulmaa (ei liittynyt maahanmuuttajiin). Yhdellä lapsista oli myös erityistuen tarve, jota vanhemman mielestä huomioitiin uudessa koulussa hyvin. Haastateltu olisi vaihtanut asuntoa muutenkin jossain vaiheessa lasten kasvaessa isommaksi, ottaen huomioon myös sen, mihin yläkouluun lapset itse haluavat. Hän oli tyytyväinen nykyiseen alueeseen ja suunnitteli jäävänsä sinne, vaikka joutuisi vaihtamaan asuntoa tulevaisuudessa. Vanhemman mielestä olisi hyvä, että lapset saisivat koulusta monikulttuurista pääomaa.

13 Pelkojen aiheellisuus SK: Kärsiikö suomenkielisen lapsen suomen kieli ja oppiminen siitä, että luokassa on muunkielisiä? Ei kärsi. Enemmistökielen tarjonta on riittävää. Äidinkieli ja kirjallisuus - oppiaine opetetaan suomenkielisille suunnatun oppimäärän mukaan, kun taas vieraskieliset ovat samaan aikaan suomi toisena kielenä - opetuksessa. Opetus on kokonaan suomenkielistä ja suomenkielisiä kavereita löytyy myös. Opettajien vaihtuvuus ei johdu maahanmuuttajista

14 Uusintamistutkimuksen kritiikkiä Sit tämmöst tutkimuksen mukanaan tuomaa erotteluu on niinku järkyttävä, se et hampaat irves koitetaan todistaa esimerkiks sitä, et äidin koulutustaustal on jotai vaikutust siihe, et miten laps pärjää. Tutkimustuloksis on aina se paha juttu, et ne voi näyttää vaik kuin väärilt, mut sit ku niit rummutetaa ja rummutetaa, ni todellisuus ruppee niinku seuraamaa niit. Tapahtuu niinku tämmönen vähän niinku käyttäytymispsykologinen ilmiö, tieks ku odotusarvo on jostaki oikeen kova, ni käyttäytyminenki muuttuu.

15 Rasismia? Lentävät lauseet (sosiaalisessa) mediassa Puhetavat: Loukkaantunutta puhetta ja vaikeita kokemuksia Kohtelias varautuneisuus Ei tarvetta/mahdollisuutta tutustua Arvelua: vähän kontakteja

16 Johtopäätöksiä Monikulttuurisuuden vaikutus vähäistä alakoulutasolla mutta sitä on Rinnakkaiset elämät Simppelit syy-seuraussuhteet kyseenalaisia Konteksti: perheiden elämäntilanteet muuttuvat Yläkoulussa lapsen tarpeet muuttuvat Ei vastakkaista kouluvalintaa Asiantuntijat: Turun koulut ovat kaikki yhtä hyviä ja tasa-arvoisia, mutta maahanmuuttajia tulisi hajasijoittaa

17 Suosituksia Vanhemmat tarvitsevat selkeää tietoa käytännön järjestelyistä luokissa ja kouluissa Ongelmat voivat koskettaa sekä suomalaisia että maahanmuuttajataustaisia perheitä (esimerkiksi koulukiusaaminen) Alueiden välinen positiivinen diskriminaatio Maahanmuuton tarpeellisuudesta pitäisi puhua realistiseen sävyyn Tarvitaan enemmän matalan kynnyksen mahdollisuuksia kulttuurien välisiin kohtaamisiin naapurustoissa

18 Viittaukset: Bourdieu, P. (1985) Sosiologian kysymyksiä (käännös J.P. Roos) Tampere: Vastapaino. Bunar, N. (2009) Choosing for quality or inequality: current perspectives on the implementation of school choice policy in Sweden Journal of Education Policy 25(1): 1-18 Clapham, D. (2011) I wouldn t start from here : Some reflections on the analysis of housing markets Housing, Theory and Society 28(3): James, D. et al. (2010) Neoliberal policy and the meaning of counterintuitive middleclass school choices Current Sociology 58: Klemelä, K., Tuittu, A., Virta, A. & Rinne, R. (toim.) (2011) Vieraina koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana Turun Yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Julkaisusarja A:211: Lemmetyinen, K. (2011) Turun kaupungin väestötilastoja Rasinkangas, J. & Laitinen, M. (toim) Varissuon 30 vuotta tavoitteista todeksi Turku: Kirja-Aurora Seppänen, P (2006) Kouluvalintapolitiikka perusopetuksessa Suomalaiskaupunkien koulumarkkinat kansainvälisessä valossa Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Turun kaupunki Kasvatus ja monikulttuurisuus URL: luettu