MÄKI-MATIN PÄIVÄKODIN JA PERHEPUISTON VARHAISKASVATUSSUNNITELMA

Transkriptio

1 MÄKI-MATIN PÄIVÄKODIN JA PERHEPUISTON VARHAISKASVATUSSUNNITELMA

2 1. Mäki-Matin päiväkodissa / perhepuistossa uskomme näin Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tietää opin jo lastentarhassa Pelaa reilua peliä. Älä lyö ihmisiä. Pane tavarat takaisin sinne, mistä otit. Siivoa omat sotkusi. Älä ota tavaroita, jotka eivät ole sinun. Pyydä anteeksi kun loukkaat jotakuta. Pese kätesi ennen kuin rupeat syömään. Vedä vessa. Pikkuleivät ja kylmä maito tekevät hyvää. Elä tasapainoista elämää opi jotakin, ajattele jotakin, piirrä, maalaa, laula, leiki, tanssi ja tee työtä vähän joka päivä. Ota nokkaunet iltapäivisin. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme. ( Robert Fulghum 1986, All I Really Need to Know I Learned in Kindergarten) Kasvatuksessa on paljolti kyse arvovalinnoista, osaamisesta ja ymmärryksestä. Mäki-Matissa olemme hakeneet yhteistä arvopohjaa ja toiminta-ajatusta suurelle kokonaisuudellemme sekä vanhempien että henkilökunnan voimin. Myös lapsia on kuultu. Entisiä ajatusmalleja on tarkasteltu ja päivitetty vastaamaan tätä päivää. Vanhempien ja henkilöstön odotukset toiminnasta eivät poikkea juurikaan toisistaan. Tärkeiksi arvoiksi ovat nousseet: lapsilähtöisyys turvallisuus ja luotettavuus oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja rehellisyys erilaisuuden hyväksyminen ja toisen kunnioittaminen ilon ja luovuuden arvostaminen Toiminnassa haluamme noudattaa ns. v-tyyliä välittämistä, viitseliäisyyttä ja vastuullisuutta mikä tarkoittaa esimerkiksi vastuun ottamista kaikista lapsista eikä vain omasta ryhmästä. Rinnakkainen toiminta vanhusten kanssa tuo oman lisänsä arkipäivään ja sukupolvien yhteiseloon. Visiot elävät ja muuttuvat uusien työntekijöiden ja yhteiskunnallisten muutosten mukana uusia haasteita ilmenee jatkuvasti. Ajankohtaisimpia ja tarpeellisimpia tällä hetkellä meillä ovat lasten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, aito kasvatuskumppanuus ja ympäristöasiat Perusasiat ja meille tärkeät arvot pysyvät, vaikka haluammekin elää ajan hermolla ja kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme, niin isoja kuin pieniäkin.

3 2. Kuvaus Mäki-Matin päiväkodista ja perhepuistosta Päiväkoti (rakennusvuosi 1963) ja perhepuisto (perustettu Lapsen Vuonna 1979) sijaitsevat Harjun kupeessa lähellä kaupungin keskustaa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu lisäksi Nisulan päiväkoti Eeronkadulla noin kilometrin päässä - eli kaikki toimintapisteet ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Päätalolla Löylykadulla on 110 hoitopaikkaa kahdessa kerroksessa ja perhepuistossa lasten kerhoissa ja perhekerhoissa noin 50 lasta. Päiväkotiryhmät eivät ole ns. perinteisiä 12 tai 21 lapsen ryhmiä vaan olemme kokeilleet monia erilaisia tapoja aina tarpeen mukaan. Samoin perhepuiston kerhotkin Oikokadulla ovat ns. sisarus-kerhoja eli pieniä on isompien lasten kerhoissa. Päiväkodin ihan pienimmät ( ) ja eskarit (30) ovat kuitenkin selkeissä ikävertaisryhmissään, muut ryhmät ovat sisarusryhmiä (2 5-vuotiaille). Ryhmien muodostamisuudistuksella halusimme minimoida lasten jatkuvaa siirtoa ryhmästä ja tilasta toiseen eli lisätä lapsen elämän pysyvyyttä ja jatkuvuutta päivähoidossa. Päiväkotiryhmien nimet ovat Sirkkuset (16), Hippiäiset (12), Pääskyset (30), Peipposet (21) ja Pulmuset (30). Uusiutuneessa perhepuistossa ja kahdessa punaisessa mökissä temmeltävät Oravat, Myyrät ja Nallet. 3. Kuvaus vasuprosessista Ensimmäinen vasuprosessi käynnistyi syksyllä 2003 ja se oli hyvin monimuotoinen, kaikkia osallistava sekä hyvin perusteellinen perustuen ns. solutyöskentelyyn ja pienten työryhmien vastuuvetäjiin (vastuutiimi). Se prosessi kestikin melkein kaksi vuotta. Tätä vasua päivitettiin enemmän viimeksi vuonna 2010 ja tämä versio on lyhyehkö ja yleinen, koska olemme siirtyneet ryhmävasuihin. Talvella 2010 Sanna Parrilan luennon innoittamana päätimme siirtyä ryhmäkohtaisiin vasuihin. Nämä vasut valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä (eivätkä ole netissä). Vaikka käytössä ovat tiimisopimukset sekä kaikki muukin materiaali, olimme sitä mieltä, että ryhmäkohtaiset vasut ovat tarpeen ja niitä on helpompi päivittää joka syksy uuden toimintakauden alkaessa. Vanhempien on myös helpompaa ja mielekkäämpää osallistua oman lapsensa ryhmän vasun tekemiseen. Tavoitteena on kertoa mahdollisimman konkreettisesti ja arjenlähtöisesti miten varhaiskasvatustyötä kussakin ryhmässä / tiimissä toteutetaan. 4. Lapsen yksilöllinen huomiointi Päiväkodin ja perhepuiston varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen saumaton kokonaisuus, jonka perustana on yhteinen ymmärrys perustehtävästä ja lapsen hyvinvoinnin edistämisestä. Lapsella on oikeus turvalliseen, terveelliseen, kasvua ja kehitystä tukevaan varhaiskasvatukseen ja

4 kasvattajien vastuulla on luoda sellainen ilmapiiri ja ympäristö, missä tämä mahdollistuu ja todentuu. Hyvinvointi alkaa hyvästä yhteistyöstä lapsen perheen kanssa. Käytössä on Hyvän Alun menetelmät aloituskeskusteluineen, kotikäynteineen ja päiväkotiin tutustumiskäynteineen, mikäli hoidon aloituksen aikataulu sen mahdollistaa. Kasvatuskumppanuutta lisää oppimaan lähtee kukin vuorollaan. Omahoitajasysteemi on käytössä pienimpien lasten ryhmissä. Pidämme luottamuksellisen suhteen luomista vanhempiin heti alkuvaiheessa erittäin tärkeänä. Ensikohtaamisesta/-kontaktista jää mieleen, millainen paikka on Mäki-Matin päiväkoti tai perhepuisto. Myöhemmin on helpompi tarttua vaikeisiin asioihin kuten esim. lasten väliseen kiusaamiseen, jota ei meillä sallita ja siihen puututaan aina. Lapsen vasu on mielestämme tärkein lapsen yksilöllisyyttä ja osallisuutta tukeva käytäntö, samoin myös vanhemmille oiva mahdollisuus lapsesta kertomiseen ja toiveiden esittämiseen. Tiimit varaavat aikaa omissa viikkopalavereissaan käydä läpi vanhempien kanssa käytyjä vasu-keskusteluja sekä myös saavat toisiltaan tietoa lapsesta ennen keskustelua. Vaikka päiväkotikasvatus on väistämättä ryhmäkasvatusta, on silti mahdollista huomioida lapsi yksilöllisesti. Yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden suhteen miettiminen kasvatustyössä on koko työyhteisön jatkuva pohdinnan aihe. Varhaisen tuen menetelmät ovat erilaisia eri ryhmissä ja ne on kuvattu tarkemmin kunkin ryhmän omassa vasussa. Meillä ei ole reltoa eikä päiväkotieltoa, vain ryhmä-elto, joka vastaa omasta esiopetusryhmästään. Kiertävä erityislastentarhan-opettaja käy säännöllisesti talossa ja puistossa, tarvittaessa useamminkin. Päiväkotiryhmissämme on useita lapsia eri kieli- ja kulttuuriryhmistä, määrä tosin vaihtelee vuosittain. Näille lapsille eräs lastentarhanopettaja pitää ns. s2- kielikerhoa kerran viikossa. Lisää tietoa näistä asioista tarvitaan ja mm. tammikuussa meillä on koko väelle Pienten kielireppu-koulutus. Periaatteenamme on, että kaikki lapset ovat meidän lapsiamme. Vaikka talo on iso ja lapsia paljon, yritämme tuntea lapset nimeltä, koska ulkoilupihankin portit on avattu ja lapset liikkuvat vapaasti eri pihoissa. Toisen ryhmän auttaminen jonkun poissa ollessa on myös tavallista arkipäivää talossamme, auttaminen toimii myös puiston kanssa. 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Kasvatuskumppanuudesta ja Hyvästä Alusta on jo aiemmin mainittu ja pyrimme parantamaan osaamistamme siinäkin. Päivittäin toistuvat arjen tilanteet ovat eriikäisten ryhmissä hyvinkin erilaisia ja niitä on kuvattu ryhmien omissa vasuissa ja kirjeissä vanhemmille.

5 Kaikissa ryhmissä on käytössä pienryhmätoiminta eri muodoissaan eri-ikäisille lapsille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Ryhmät ovat muodostukseltaan kaikki erilaisia emmekä pelkää kokeilla erilaisia tapoja toimia. Toiminnallisina painotuksina ovat viime aikoina olleet (ja jatkuen) liikunta ja ravitsemuskasvatus, Sapere-hankkeessa olemme olleet mukana jo kaksi vuotta. Päiväkodin keskeinen sijainti antaa runsaat mahdollisuudet käyttää lähiympäristön tarjoamia virikkeitä (teatteri, kirjasto, Monnari, AaltoAlvari, Vesilinna, museot, Harju jne.). Isompien lasten ryhmät käyvät myös Yliopistolla Varhaiskasvatuksen yksikössä opiskelijoiden demonstraatioryhminä. Pääsimme myös mukaan päivähoidon toimintaympäristöjä tutkivaan/ kehittävään eurooppalaiseen hankkeeseen, mikä tulee meitä taas liikauttamaan johonkin suuntaan. Ryhmien toiminnan sisällöllisiä orientaatioita ja toiminnan dokumentointia kuvataan tarkemmin omissa ryhmävasuissa. Lastentarhanopettajat suunnittelevat tulevaa toimintaa, joka viimeistellään kunkin tiimin viikkopalaverissa. Maanantaisin on päiväkodin/perhepuiston viikkopalaveri (tiiminvetäjä-ltot) johtajan johdolla. Tämä kokous sisältää aina myös pe-dagogisia aiheita ja teemoja sekä toiminnan suunnittelua. Lisäksi pidämme ainakin yhden kokonaisen suunnittelupäivän sekä useita työ- ja koulutusiltoja toimintavuoden aikana, muutamia niistä yhdessä Nisulan väen kanssa. Nisulan päiväkodilla on oma vasu, mutta molempien talojen vasut ovat linjassa keskenään. Esiopetus Mäki-Matissa Pulmusten ryhmässä Pulmusten esiopetusryhmän (30 lasta) sisällä toimii neljä pienryhmää, Mustikat, Puolukat, Vadelmat ja Lakat. Ryhmän henkilökunta (erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa) pyrkii työssään hyviin, ryhmän organisointia ja lasten itsesäätelytaitojen kehitystä tukeviin käytänteisiin, jolloin myös lasten oppimista on helpompi tukea. Pulmusten ryhmässä noudatetaan soveltaen Tarinan kertojat-projektin toimintaperiaatteita. Tarinan kertojista voi lukea enemmän: Myös vau.fi sivustolla kerrotaan Pulmusten ryhmän toiminnasta: (huom! esikoulu- ym. virheelliset termit ovat toimittajan virheitä eikä ollut suostunut korjaamaan )

6 Toiminnan periaatteita Pulmusten ryhmässä - lapsen myönteisen minäkuvan tukeminen(positiivinen ja tukea antava vuorovaikutus lasten kanssa, ystävällinen ja kohtelias kommunikointi - tietoisuus ryhmän lasten sosiaalisista ja emotionaalisista tarpeista, niiden huomaaminen ja niihin reagoiminen; parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä vanhempien kanssa - selkeiden sääntöjen olemassaolo ja yhteiset toimintatavat, jotka edesauttavat tavoitteellista toimintaa ryhmässä - suunnitelmallinen toiminta ja valmistautuminen edesauttavat siirtymätilanteiden sujuvuutta - lapsista lähtevää, lasten mielenkiinnon mukaista, monipuolista toimintaa, jossa aiheita sidotaan lapsille tuttuihin käsitteisiin ja tapahtumiin; ei valmiita esiopetuskirjoja ja vihkoja käytössä - opetus on konkreettista, käsitteitä havainnollistetaan ja mallinnetaan; peruskäsitteiden harjoittelua ja soveltamista vuorotellaan; oppiminen tapahtuu usean aistikanavan ja leikin kautta - opetus lapsen lähikehityksen vyöhykkeellä eli haastavuutta lisätään, tehtävää helpotetaan ja tukea tarjotaan kunkin lapsen tarpeiden mukaisesti (lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma) Pulmusia valokuvataan paljon Kuvaajana toimiminen antaa työntekijälle mahdollisuuden pysähtyä näkemään, mikä lapsessa on kaunista ja ainutlaatuista: Sinä olet minulle niin arvokas, että haluan ikuistaa tämän hetken myös sinua ja vanhempiasi varten. Valokuvatessaan työntekijä toimii kanssakulkijana, rohkaisijana ja peilinä. Hän voi ottaa tietoisesti lapsen kyvykkyyttä ja vahvuuksia esiin nostavia kuvia, joilla vahvistetaan lapsen kokemusta omasta pärjäämisestään ja vanhempien kokemusta lapsen pärjäämisestä. Arkielämän tavoitteellinen valokuvaaminen rakentaa omalta osaltaan lapsessa kokonaisena nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemusta, jonka pohjalle rakentuu vähitellen terve itsetunto. Pulmusten toiminnasta tehdään upeita valokuvakirjoja, joita vanhemmat voivat myös itse tilata ja joita annamme matkamuistoksi meillä vieraileville tutustujille eri maista.

7 MÄKI-MATIN PÄIVÄKODIN JA PERHEPUISTON EETTISET OHJEET Ohjeiden laatimisprosessi syksyllä 2011 oli kaksivaiheinen ja pohjamateriaalina käytimme mm. eri järjestöjen vastaavia ohjeita, Dalai Laman ajatuksia, eri uskontojen tekstejä ja eettisiä ajatelmia jne. Työmuotoina käytimme ryhmätöitä eri kokoonpanoissa, oman temperamenttilaadun tunnistamisharjoituksia sekä muunnelmaa Korko-menetelmästä; kaikilla oli mahdollisuus aktiivisesti osallistua pohdintaan. Monivaiheisen prosessoinnin jälkeen ajatukset kiteytyivät näin: Hyvin hoidetusta taimesta kasvaa terve puu. Rakasta minua eniten kun ansaitsen sitä vähiten. Lapsia ei rakasteta siksi, että he ovat lapsia, vaan sen ystävyyden takia, joka syntyy heitä kasvattaessa. Älä tallaa värisevää sielua. Hyvä työkaveri on kuin kynttilä polkusi varrella - hän ei lyhennä matkaasi, mutta tekee sen valoisemmaksi kulkea. Sitä parempi soppa, mitä useampi kokki. Tänään on se päivä, jota eilen murehdit ja katso, kaikki on hyvin. Tädit jaksaa heilua! Arvoista lähdimme varhaiskasvatussuunnitelmassa liikkeelle, ja arvoihin sekä näihin eettisiin ohjeisiin sen myös lopetamme. Ihminen muistaa läpi elämänsä ne sylit, jotka ovat häntä kantaneet. (Kalevi Virtanen)