MÄKI-MATIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MÄKI-MATIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Mäki-Matin päiväkoti Löylykatu Jyväskylä

2 SISÄLLYS 1. MÄKI-MATIN PÄIVÄKODIN ARVOJA MÄKI-MATIN PÄIVÄKOTI ALUEENA LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI KASVATUSKUMPPANUUS LAPSI OPPII KOKO AJAN PIENTEN PEDAGOGIIKKAA VUOTIAIDEN LASTEN TOIMINNAN PERIAATTEITA ESIOPETUKSEN PERIAATTEITA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEISESTI SOVITUT KÄYTÄNNÖT JA SÄÄNNÖT TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ... 6

3 1. Mäki-Matin päiväkodin arvoja Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tietää opin jo lastentarhassa Pelaa reilua peliä. Älä lyö ihmisiä. Pane tavarat takaisin sinne, mistä otit. Siivoa omat sotkusi. Älä ota tavaroita, jotka eivät ole sinun. Pyydä anteeksi kun loukkaat jotakuta. Pese kätesi ennen kuin rupeat syömään. Vedä vessa. Pikkuleivät ja kylmä maito tekevät hyvää. Elä tasapainoista elämää opi jotakin, ajattele jotakin, piirrä, maalaa, laula, leiki, tanssi ja tee työtä vähän joka päivä. Ota nokkaunet iltapäivisin. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme. (Robert Fulghum 1986, All I Really Need to Know I Learned in Kindergarten) Kasvatuksemme arvot ovat: lapsen yksilöllisyyden kunnioittaminen ja osallisuuden tukeminen turvallisuus ja luotettavuus oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja rehellisyys erilaisuuden hyväksyminen ilon ja luovuuden arvostaminen aito läsnäolo ympäristön vaaliminen ja kestävä kehitys 2. Mäki-Matin päiväkoti alueena Päiväkotimme on perustettu vuonna Palvelukokonaisuuteen kuuluu lisäksi Nisulan päiväkoti ja Mäki-Matin perhepuisto sekä Kortepohjan ja Kypärämäen kerhot. Mäki-Matissa on 80 lasta (1-6 v.). Syksyllä 2014 aloittaa toinen esiopetusryhmä, Puistoeskarit, joka toimii lähiympäristössä retkeillen ja luontoa tutkien.

4 3. Lapsen yksilöllinen huomiointi Lapsi huomioidaan yksilöllisesti ja ryhmän jäsenenä. Vanhempien kanssa tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) tai esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnittelemme toimintaamme käytyjen keskustelujen ja toimintaa ohjaavien asiakirjojen pohjalta. Yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden suhteen miettiminen kasvatuksessa on jatkuva pohdinnan aihe. 4. Kasvatuskumppanuus Hyvinvointi alkaa hyvästä yhteistyöstä lapsen perheen kanssa. Meillä on käytössä Hyvä alku, johon kuuluvat aloituskeskustelu, kotikäynti ja päiväkotiin tutustumiskäynnit. Pienimpien lasten ryhmissä on käytössä omahoitajasysteemi. Päivittäiset keskustelut ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Lapsen kasvatuksesta, kehityksestä ja oppimisesta keskustellaan vanhempien kanssa ainakin kaksi kertaa vuodessa. 5. Lapsi oppii koko ajan Lasten kokemusmaailmaa rikastutetaan liikkuen, leikkien, tutkien ja oppien kaikissa paikoissa ja koko ajan. Lapset toimivat pienryhmissä. Lapsen itsesäätely -taitojen tukeminen jatkuu koko lapsuuden. Päiväkodin keskeinen sijainti antaa runsaat mahdollisuudet käyttää lähiympäristön tarjoamia virikkeitä (teatteri, kirjasto, Monitoimitalo, Aalto Alvari, Vesilinna, museot, Harju jne.). Isompien lasten ryhmät käyvät myös Yliopistolla Varhaiskasvatuslaitoksen yksikössä opiskelijoiden demonstraatioryhminä. 5.1 Pienten pedagogiikkaa Alle 3-vuotiaiden hoidossa levollinen hoito ja hoiva korostuvat. Kodinomaisen hoidon lomaan nivoutuu kasvatus ja opetus. Pienten ryhmässä toimitaan mahdollisimman paljon pienissä ryhmissä eriyttämällä toimintoja eri tiloihin. Lisäksi alle 3-vuotiailla perushoidolliset toimet kuten ruokailu, päiväunet ja kuivaksi opettelu korostuvat. Jokaisen lapsen omaa yksilöllistä kehitystasoa ja tahtia tuetaan. On tärkeää, että lapsi kokee olevansa hyvin tervetullut päiväkotiin joka päivä. Lapset otetaan henkilökohtaisesti vastaan ja vaihdetaan kuulumiset. Hakutilanteessa pyritään aina kertomaan vanhemmalle lapsen päivän kuulumiset, ja myös vanhempien toivotaan kysyvän niitä. Soseruokaa ja äidinmaidonkorviketta tarjotaan lapselle 1-vuotiaaksi asti, sen jälkeen vähäsuolaista perusruokaa. Ruokailussa otetaan Sapere -menetelmän mukaisesti kaikki aistit käyttöön. Lapsia

5 kannustetaan yrittämään itse ja toki autetaan, jos he tarvitsevat apua. Makuja opetellaan yhdessä positiivisessa ilmapiirissä, ja ruokailussa korostetaan hyviä tapoja ja viihtyisyyttä. Päiväunille mennään ruokailun ja wc-toimien jälkeen turvallisen aikuisen saattelemana. Nukkua voi myös ulkona omissa vaunuissa. Lapsen oma rytmi ja yksilölliset unitavat otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Jos uni ei meinaa tulla, aikuinen auttaa uneen silityksin, hieronnoin ja lauluin. Lapset heräilevät oman rytminsä mukaan välipalalle. Lapsia opetetaan potalle omaan tahtiin. Kehuminen ja positiivisuus ovat tässäkin asiassa tärkeitä. Kirjat ja lelut otetaan avuksi, jotta pienimmätkin malttavat istahtaa hetkeksi vuotiaiden lasten toiminnan periaatteita Kaikissa tilanteissa käytetään hyvää kieltä sekä avataan ja tarkennetaan uusia käsitteitä. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja innostunut. Lapset oppivat osallistumaan; päättämään itseään koskevia asioita, esim. toiminnasta. Lasta ohjataan tunnistamaan ja nimeämään omia tunnetiloja. Lapset oppivat vähitellen ratkaisemaan ristiriitatilanteita aikuisten tuella ja avulla. Lapsi opettelee tunnistamaan oikean ja väärän. Lapset oppivat muiden lasten kanssa uusia asioita ja leikkitaitoja. Lasten kanssa opetellaan vuorovaikutustaitoja yhteisöllisesti. Lapset osaavat jo arjen perustaitoja ja heidän kokemusmaailma rikastuu tutkien, leikkien, liikkuen, havainnoiden ja itseään ilmaisten. Lapsen terveelliseen päivään kuuluvat aktiviteetit sisällä ja ulkona, hyvää ruokaa ja riittävästi lepoa. 5.3 Esiopetuksen periaatteita Periaatteitamme kaiken ikäisillä ja myös esiopetuksessa on lapsen myönteisen minäkuvan tukeminen, positiivinen ja tukea antava vuorovaikutus lasten kanssa, ystävällinen ja kohtelias kommunikointi. Tietoisuus ryhmän lasten sosiaalisista ja emotionaalisista tarpeista, niiden huomaaminen ja niihin reagoiminen; parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä vanhempien kanssa. Selkeiden sääntöjen olemassaolo ja yhteiset toimintatavat, jotka edesauttavat tavoitteellista toimintaa ryhmässä. Suunnitelmallinen toiminta ja valmistautuminen edesauttavat siirtymätilanteiden sujuvuutta. Toiminta on lapsista lähtevää, lasten mielenkiinnon mukaista, monipuolista, ja aiheita sidotaan lapsille tuttuihin käsitteisiin ja tapahtumiin.

6 Opetus on konkreettista, käsitteitä havainnollistetaan ja mallinnetaan; peruskäsitteiden harjoittelua ja soveltamista vuorotellaan; oppiminen tapahtuu usean aistikanavan ja leikin kautta. Opetus tapahtuu lapsen lähikehityksen vyöhykkeellä eli haastavuutta lisätään, tehtävää helpotetaan ja tukea tarjotaan kunkin lapsen tarpeiden mukaisesti (lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma). Haluamme kehittää lapsen omien taitojen ja osaamisen itsearviointia lapsen ja lasten kanssa keskustellen ja pohtien. Esiopetuksemme on mukana ehipsu- hankkeessa. Opetushallituksen rahoittamana meillä on esiopetuksessa pedagogisessa käytössä tablet -laitteita. Tavoitteena on antaa lapsille yhdenvertaiset perustaidot tietotekniikasta. Esiopetusryhmiä on kaksi; perinteinen ryhmä päiväkodilla ja Puistoeskari -ryhmä, joka on erikoistunut luontopedagogiikkaan, retkeilyyn ja tutkimiseen. 6. Toimintatapojen kehittäminen Arvioimme ja kehitämme toimintatapojamme jatkuvasti. Toivomme vanhemmilta palautetta arjen kohtaamisissa, asiakaskyselyissä ja vanhempainilloissa. Kuuntelemme lapsia herkällä korvalla ja poimimme ilmiöitä, joissa rikastutamme lasten kokemusmaailmaa. 7. Muuta huomioitavaa 7.1 Yhteisesti sovitut käytännöt ja säännöt Päiväkodissa on lapsille pedagogisesti suunniteltuja sääntöjä ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita kaikille. Henkilökunta on luonut työyhteisön pelisäännöt. 7.2 Tiedottaminen ja viestintä

7 Tiedottaminen vanhemmille tapahtuu kuukausikirjeiden kautta. Pääasiallinen tiedotuskanava on Daisy.