KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 563 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE jäsenvaltioiden toimista vuonna 2013 kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen kestävän tasapainon saavuttamiseksi FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE jäsenvaltioiden toimista vuonna 2013 kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen kestävän tasapainon saavuttamiseksi YLEISET PÄÄTELMÄT Jäsenvaltioista saatu näyttö osoittaa, että jäsenvaltioiden laivastojen kalastuskapasiteetti on jatkanut mukautumistaan suhteessa käytettävissä oleviin kalavaroihin. Jäsenvaltioiden jo toteuttamat toimenpiteet yhdessä kalavarojen tilan parantamiseen tähtäävien unionin toimien kanssa ovat ajan mittaan auttaneet saavuttamaan kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välistä tasapainoa useissa laivastonosissa. Jäsenvaltioiden tuoreimmat arviot (vuotta 2013 koskevat raportit) kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta ovat myös tuoneet esille ne laivastonosat, joissa jäsenvaltiot ovat havainneet rakenteellista ylikapasiteettia. Jäsenvaltioiden on näiden laivastonosien osalta laadittava toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät toimenpiteet ja aikataulun ylikapasiteetin poistamiseksi. Kaikki ne jäsenvaltiot, joissa on ylikapasiteettia, eivät ole laatineet toimintasuunnitelmaa. Komissio tarkastelee parhaillaan tätä seikkaa neuvotellessaan uusista toimintaohjelmista, joita jäsenvaltiot laativat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) täytäntöönpanemiseksi vuosina Ylikapasiteetin poistamiseksi asianomaiset jäsenvaltiot ovat muun muassa sisällyttäneet EMKR:n toimintaohjelmiinsa toimenpiteitä kalastustoiminnan lopettamiseksi pysyvästi. Lisäksi jotkin jäsenvaltiot käyttävät myös niitä varoja, jotka ovat saatavilla Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) vuosiksi Laivastolle asetetut ylärajat eivät ole rajoittava tekijä missään jäsenvaltiossa, sillä (lisenssillä toimiva) kapasiteetti ei yllä missään 100 prosenttiin. Kapasiteetti ei kuitenkaan voi kasvaa, koska käytössä on lisäys-/poistojärjestelmä: uutta kapasiteettia ei voida ottaa käyttöön, jollei laivastosta poisteta samaa määrää kapasiteettia. Passiiviset alukset lasketaan (lisenssillä toimivaan) laivaston ylärajojen mukaiseen kapasiteettiin. Tämän passiivisen kapasiteetin aktivoiminen on mahdollista ja voi johtaa aktiivisen kalastuskapasiteetin kasvuun ja sen myötä kalastuspaineen nousuun, erityisesti jos kalastusmahdollisuuksia ei ole rajoitettu. Kun otetaan huomioon niin unionin laivaston kalastustoiminnan kuin hyödynnettävien kalavarojen muuttuva luonne sekä alusten alhainen käyttöaste, on edelleen tärkeää seurata tarkasti laivaston kapasiteetin kehittymistä ajatellen kalavaroja ja niitä koskevia politiikkatoimia. OIKEUDELLINEN KEHYS JA JÄSENVALTIOIDEN VELVOITTEET Uuden yhteisen kalastuspolitiikan mukaan 1 jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sopeuttaakseen laivastojensa kalastuskapasiteetin jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksiin ajan mittaan, sillä tavoitteena on vakaan ja kestävän tasapainon saavuttaminen kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä. Yksittäisten jäsenvaltioiden kapasiteetti ei voi kasvaa, koska 1 Yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 1 kohta (EUVL L 354/22, ). 2

3 käytössä on lisäys-/poistojärjestelmä, ja kapasiteetin tulisi aina jäädä alle vahvistettujen kapasiteetin ylärajojen 2. Jäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain kalastuskapasiteetistaan 3. Komissio on laatinut suuntaviivat näiden raporttien laatimiseksi, ja useimmat jäsenvaltiot ovat noudattaneet niitä. Jos jäsenvaltio havaitsee rakenteellista epätasapainoa, sen on laadittava ja esitettävä asianomaisia laivastonosia varten toimintasuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä sopeutustavoitteet, välineet ja selkeä aikataulu sen toteuttamiseksi 4. Vuonna 2014 komissio vastaanotti jäsenvaltioilta kuusi toimintasuunnitelmaa (liite III). Parhaillaan käydään kuitenkin keskusteluja joidenkin muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole laatineet toimintasuunnitelmia, vaikka niiden laivastojen arvioinnin tulosten perusteella tällaiset suunnitelmat olisi yleensä pitänyt laatia. Rakenteellisen epätasapainon arviointi on läheisessä yhteydessä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) täytäntöönpanoon 5 : toiminnan pysyvään lopettamiseen saa EMKR:stä tukea vain niihin laivastonosiin, jotka ovat epätasapainossa, ja tukea alusten moottorien vaihtamiseen saa vain niihin laivastonosiin, jotka ovat tasapainossa. KALASTUSLAIVASTON KAPASITEETIN TILA UNIONISSA Laivastokapasiteetti on kaiken kaikkiaan edelleen vähentynyt viime vuosina. Joissakin laivastonosissa epätasapainoa on kuitenkin jäljellä. EU28:n kalastuskapasiteetti aleni 1. heinäkuuta 2013 ja 1. tammikuuta 2015 välisellä ajanjaksolla 1,1 prosenttia kilowatteina (KW) ja kasvoi 0,3 prosenttia bruttovetoisuutena (GT). Kasvu selittyy Kroatian liittymisellä vuonna Jos Kroatian laivastoa ei oteta huomioon, EU:n kalastuskapasiteetti aleni 4 prosenttia bruttovetoisuutena (GT) ja 3,3 prosenttia konetehona (KW) vuodesta 2012 vuoden 2015 alkuun. Alusten määrä väheni 3,9 prosenttia 6. EU:n alusrekisterissä oli 1. tammikuuta 2014 rekisteröitynä alusta ja kokonaiskapasiteetti oli GT ja KW. Tämä kertoo, että vuodesta 2012 lähtien (pois lukien Kroatiassa ja syrjäisimmillä alueilla rekisteröidyt alukset) alusten lukumäärä laski 7,8 prosenttia, bruttovetoisuus 1,6 prosenttia ja koneteho 5,4 prosenttia (liite I). EU:n laivaston kalastuskapasiteetti oli vetoisuudeltaan 16,4 prosenttia pienempi ja koneteholtaan 10,5 prosenttia pienempi kuin ylärajan mukainen kapasiteetti. 2 Asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 7 kohta ja 23 artikla. 3 Asetuksen (EU) N:o1306/ artiklan 2 kohta. Komission täytyy jäsenvaltioiden raporttien perusteella laatia vuotuinen kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle tasapainon tilasta, myös jäsenvaltioiden laatimista toimintasuunnitelmista. 4 Asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 4 kohta. 5 Komission suuntaviivojen noudattaminen on EMKR:n tuen saannin ennakkoedellytys, ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta, liite IV (EUVL L 149/1, ). 6 EU28:n kokonaiskapasiteetti (alusten määrä) aleni 1,8 prosenttia 1. heinäkuuta 2013 ja 1. tammikuuta 2015 välisellä ajanjaksolla; jäsenvaltioiden koneteho (KW) aleni 1,1 prosenttia mutta vetoisuus (GT) kasvoi 0,3 prosenttia. 3

4 BE BG CY DE DK EE EL ES FI FR HR IE IT LT LV MT NL PL PT RO SE SI UK Kaavio 1: Kapasiteetin ylärajojen noudattaminen, 31. joulukuuta 2013 Jäsenvaltiokohtainen tosiasiallinen kapasiteetti prosenttiosuutena kapasiteetin ylärajasta (pois lukien syrjäisimmät alueet) gt kw Ajanjaksolla jäsenvaltiot käyttivät aktiivisesti EKTR:n käytöstäpoistovälinettä. Vuodesta 2007 toukokuun 31. päivään 2014 käytöstä poistettiin alusta julkisella tuella. Julkiset kokonaismenot olivat lähes 900 miljoonaa euroa, josta 527 miljoonaa euroa tuli EKTR:sta (liite IV). EKTR:n tuella käytöstä poistettuja aluksia ei voida korvata. Laivastosta poistettiin lisäksi alusta ilman julkista tukea. Tämä yksityisesti poistettu kapasiteetti voidaan kuitenkin palauttaa laivastoon. 4

5 Kaavio 2: EKTR:n tuen prosenttiosuus käytöstäpoistossa (vuosi 2007 toukokuu 2014) BE BG CY DE DK EE EL ES FI FR HR IE IT LT LV MT NL PL PT RO SE SI UK 5

6 Espanjan, Ranskan ja Portugalin syrjäisimmillä alueilla olevat laivastot ovat nekin oman kapasiteetin ylärajansa alapuolella. Kyseiset laivastot erotetaan mannermaan laivastoista asetuksen (EU) N:o 1380/2013 liitteessä II. Kyseisten laivastojen yhteenlaskettua kapasiteetin ylärajaa mukautettiin 31. joulukuuta 2013 niin, että siihen sisällytettiin Mayotte: syrjäisimpien alueiden kokonaisyläraja kasvoi GT:hen ja KW:iin, ja kalastusalusten kokonaismäärä oli JÄSENVALTIOIDEN VUOTUISET RAPORTIT JA TOIMINTASUUNNITELMAT Kaikki 23 rannikkojäsenvaltiota ovat toimittaneet raporttinsa komissiolle. Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) mukaan useimmat jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet komission suuntaviivoja ja raporttien yhtenäisyys ja täydellisyys ovat edelleen parantuneet. Omaa kertomustaan valmistellessaan komissio pyysi STECF:ää arvioimaan jäsenvaltioiden raportteja. STECF arvioi raportteja jäsenvaltioita varten laadituissa suuntaviivoissa esitettyjen indikaattoreiden perusteella. STECF analysoi 85 prosenttia laivastonosista eli 71 prosenttia aktiivisten alusten lukumäärästä ja 98 prosenttia vuoden 2012 purkamisten ilmoitetusta arvosta 7. JÄSENVALTIOIDEN RAPORTTEIHIN JA STECF:N TEKEMÄÄN ARVIOON PERUSTUVAT HAVAINNOT Tarkasteltuaan STECF:n tekemää arvioita komissio esittää seuraavat havainnot: 1. Tasapainon saavuttamisessa kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä on tapahtunut vakaata edistymistä EU:n koko laivastossa. Useat jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet EU:n suuntaviivoja raportoidessaan tasapainosta. Kuitenkin vain joissain laivastoraporteissa tuodaan esille laivastonosia, jotka eivät ole tasapainossa kalastusmahdollisuuksien kanssa ajan mittaan. Vain kuusi jäsenvaltiota on havainnut laivastonosia, joissa on rakenteellista ylikapasiteettia. Tällainen epätasapaino on korjattava. Jotkin jäsenvaltiot eivät ole laatineet toimintasuunnitelmia, vaikka niiden laivastojen arvioinnin tulosten perusteella tällaiset suunnitelmat olisi yleensä pitänyt laatia. 2. EMKR:n rahoitustuen saannin ennakkoehtona on jäsenvaltion vuosittain esittämä raportti kalastuslaivaston kapasiteetista. Uudessa yhteisessä kalastuspolitiikassa tämä on merkittävä osatekijä, jolla pyritään saavuttamaan terve ja kestävä tasapaino EU:n laivastojen kapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä. 3. Komissio ei ole saanut toimintasuunnitelmia kaikista niistä laivastonosista, joissa on havaittu rakenteellista epätasapainoa. Useimmissa esitetyissä toimintasuunnitelmissa ehdotetaan useita toimenpiteitä epätasapainoon puuttumiseksi; joidenkin asianomaisten laivastonosien osalta jotkin 7 Tasapainon indikaattoreista keskeisten laivastonosien osalta ja kansallisista raporteista, joissa selvitetään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä päästä tasapainoon laivastokapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä, tehty STECF:n arvio (STECF 15-02). 6

7 jäsenvaltiot valitsivat välineeksi käytöstäpoiston julkisella tuella 8, kun taas toiset pyrkivät puuttumaan rakenteelliseen epätasapainoon muiden keinojen avulla (kuten tuottajakohtaiset siirrettävät kiintiöt). Toimintasuunnitelmat ovat läpinäkyvä ja tehokas keino, kun pyritään kalastuslaivaston kapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien väliseen tasapainoon ajan mittaan. 4. Kun otetaan huomioon, että toiminnan pysyvään lopettamiseen tähtäävät EMKR:n tukijärjestelmät lopetetaan vähitellen vuoden 2017 loppuun mennessä (ja samalla rahoitustuki alenee), jäsenvaltioiden tulisi hyödyntää käytöstäpoistotukea kohdennetulla tavalla sellaisten laivastonosien osalta, joissa ne ovat havainneet rakenteellista ylikapasiteettia komission suuntaviivoissa esitettyjen tasapainoindikaattoreiden perusteella. 5. Ottaen huomioon STECF:n jäsenvaltioiden raporteille tekemästä analyysista saadut tulokset on yhä olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot hallinnoivat laivastokapasiteettia aktiivisesti. Analyysi osoittaa, että jotkin laivastonosat kalastavat aktiivisesti kantoja, joita nykyisin kalastetaan kestävän enimmäistuoton yläpuolella (ks. liite II) Jotta voitaisiin tehdä mukautukset tarpeen mukaan, jäsenvaltioiden on edelleen seurattava laivastojensa kalastuskapasiteettia. Tavoitteena on, että laivastot olisivat elinkelpoisia ja että niiden toiminta ja meren elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen olisivat kestävällä tasolla. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden esittämät vuotuiset laivastoraportit ovat merkittävässä asemassa. 7. STECF:n tekemästä analyysista käy ilmi, ettei kaikkien laivastonosien osalta aina pystytty laskemaan komission suuntaviivoissa esitettyjä indikaattoreita. Tämä johtuu joko datan puutteesta tai, kun kyseessä ovat taloudelliset ja tekniset indikaattorit, laivastonosien yhdistämisestä (joka tehdään liikesalaisuuksien suojelemiseksi). 8. Alusten käyttöaste on myös usein alhainen, ja passiivisten alusten määrä on useissa jäsenvaltioissa tuntuva, enimmillään jopa 50 prosenttia (ks. jäljempänä oleva kaavio). 8 Asetuksen (EU) N:o 508/ artiklan mukaisesti. 9 Ks. tasapainon indikaattoreista keskeisten laivastonosien osalta ja kansallisista raporteista, joissa selvitetään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä päästä tasapainoon laivastokapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä, tehdyn STECF:n arvion liite III (STECF 15-02). STECF:n raportin liitteen III mukaan liikakalastettujen kantojen osuus on 31 prosenttia. 7

8 55,0% 50,0% 45,0% 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Passiivisten alusten prosenttiosuus vuonna 2013 BE BG CY DE DK ES EE FI FR GR HR IR IT LT LV MT NL PO PT RO SI SE UK *Lähde: Tasapainon indikaattoreista keskeisten laivastonosien osalta ja kansallisista raporteista, joissa selvitetään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä päästä tasapainoon laivastokapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä, tehty STECF:n arvio (STECF _ 14_12 ja STECF _14-21). **. Huomautukset: Tietoja ei saatavilla Tanskan, Ranskan ja Kreikan osalta. 8