KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 85 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE jäsenvaltioiden toimista vuonna 2011 kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen kestävän tasapainon saavuttamiseksi FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE jäsenvaltioiden toimista vuonna 2011 kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen kestävän tasapainon saavuttamiseksi 1. JOHDANTO JA TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT Jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että niiden laivastojen ja niille jaettujen kalastusmahdollisuuksien välillä vallitsee vakaa ja kestävä tasapaino 1. Kalavarojen kestävä hoito edellyttää taloudellisesti kannattavaa kalastuslaivastoa, joka hyödyntää luonnonvaroja alle kestävän enimmäistuoton tason. Euroopan komissio on ehdottanut yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta, ja tämä on yksi sen keskeisistä periaatteista. Tässä kertomuksessa esitetään yleiskatsaus EU:n kalastuslaivastoista. Kertomuksessa käytetyt tiedot on saatu jäsenvaltioiden vuoden 2011 vuosikertomuksista 2, EU:n laivastorekisteristä 3 ja tietojenkeruujärjestelmästä 4, ks. liite 1. Näiden tietojen arvioinnin on tehnyt tieteellis-teknistaloudellinen kalastuskomitea (STECF) 5. Tärkein havainto on, että tulevina vuosina tarvitaan huomattavia parannuksia siinä, miten jäsenvaltiot arvioivat tasapainoa ja hallinnoivat laivastojaan. Koska kalastuksen hoito kehittyy niin, että siihen sisällytetään tavoite kestävästä enimmäistuotosta, ei enää pitäisi tyytyä siihen, että enimmäismäärät ilmaistaan staattisina parametreina. Tarvitaan taloudellista kannattavuutta ja kattavampia kestävän kehityksen indikaattoreita. Näin EU:n laivastoja voidaan hallinnoida niin, että niistä tulee taloudellisesti kannattavia ja samalla ne pyytävät kalavaroja hyödyntäen niiden täyttä bioottista potentiaalia. On olennaisen tärkeää parantaa kantojen arviointia sekä tietojen keräämistä ja toimittamista, analysointia ja menetelmiä. 2. KAPASITEETIN YLÄRAJAT Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kalastuskapasiteetti vetoisuutena (GT) ja konetehona (kw) ilmaistuna on minä tahansa ajankohtana enintään yhtä suuri kuin asetuksessa (EU) N:o 1013/2010 määritetyt nimelliset tasot 6. Alusrekisterin nykyiset tiedot osoittavat, että kaikki jäsenvaltiot Romaniaa lukuun ottamatta noudattivat näitä nimellisiä Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/ artikla. Kuten neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/ artiklassa velvoitetaan. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/ artiklan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 III luvussa määritellyn unionin laivastopolitiikan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1013/ artiklan mukaisesti. Kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 mukaisesti. Arvio kertomuksista, jotka jäsenvaltiot ovat esittäneet pyrkimyksistään saavuttaa tasapaino laivastokapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä (Review of national reports on Member States' efforts to achieve balance between fleet capacity and fishing opportunities) (STECF-12-18). YTK:n vuonna 2012 julkaisemat tiede- ja politiikkaraportit. Komission asetuksen (EY) N:o 1013/2010, annettu 10 päivänä marraskuuta 2010, 7 ja 8 artikla. FI 2 FI

3 tasoja (ks. liite 2). Unionin laivaston kalastuskapasiteetti oli 14,1 prosenttia vetoisuudelle asetettua ylärajaa ja 9,9 prosenttia koneteholle asetettua ylärajaa pienempi; arvot vaihtelivat 2 prosentista 62 prosenttiin 7. Vuonna 2011 alusten lukumäärä väheni 2 prosenttia, vetoisuus 3,7 prosenttia ja koneteho 3,1 prosenttia. Sekä vetoisuus että koneteho vähenivät melko lailla samaan tapaan eri jäsenvaltioissa (ks. liite 3). Alusrekisterin tietojen tarkkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on järjestelmällisesti varmennettava uudet moottorit sekä korvatut ja teknisesti muokatut moottorit, joiden koneteho on yli 120 kw. Tämä on tehtävä sellaisten alusten osalta, joihin sovelletaan pyyntiponnistusjärjestelmää, tammikuusta 2012 alkaen ja muiden alusten osalta tammikuusta 2013 alkaen. Jäsenvaltioiden on myös tarkastettava tietoja pistokoesuunnitelmien avulla. Jos tiedot osoittavat, että koneteho on suurempi kuin aluksen kalastuslisenssissä on ilmoitettu, jäsenvaltioiden on toteutettava fyysisiä tarkastuksia. Useat jäsenvaltiot eivät ole noudattaneet mittaamisen ja seurannan määräaikoja. Jotkut jäsenvaltiot eivät ole noudattaneet näitä mittausvelvoitteita kaikilta osin. Vain muutamat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön vaaditut pistokoesuunnitelmat tietojen todentamiseksi. Marraskuun 2012 lopussa yksitoista jäsenvaltiota oli ottanut pistokoesuunnitelman käyttöön konetehon tarkastamiseksi. Yhdeksän jäsenvaltiota puolestaan ilmoitti hyväksyvänsä tällaisen suunnitelman lähitulevaisuudessa. Jäsenvaltioista kaksi ei ole vielä tehnyt tällaista ilmoitusta. Komissio pitää valvonta-asetuksen noudattamista hyvin tärkeänä. Tämä on olennaisen tärkeää EU:n kalastuksen tasapuolisten toimintaedellytysten kannalta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin antoi vuonna 2011 erityiskertomuksen laivastokapasiteetin hallinnoinnista EU:ssa. Kapasiteetin nykyisiä määritelmiä ei pidetty alusten pyyntikapasiteetin luotettavina indikaattoreina 8. Komissio on tietoinen siitä, etteivät vetoisuuden ja konetehon kaltaiset parametrit kykene ottamaan huomioon teknistä kehitystä ja että sen lisäksi konetehon mittaamisessa on käytännön vaikeuksia. Alusten käytöstä poistaminen on ollut eniten käytetty väline kapasiteetin supistamiseksi. Komissio arvioi, että vuosina käytetään lähes 1,3 miljardia euroa EU:n varoja alusten käytöstä poistamiseen, ks. liite 4. Analysoidessaan alusten käytöstä poistamista Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei julkista rahoitusta saavia alusten käytöstäpoistamisohjelmia ollut kohdennettu hyvin ja että selkeät tukikelpoisuus- ja valintakriteerit puuttuivat 9. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että kalastusalusten romuttamisella oli vain hyvin vähän, jos lainkaan, vaikutusta kohteena olevien kalakantojen tilaan Romaniaa ei ole otettu huomioon. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2011 Ovatko EU:n toimet tukeneet kalastuslaivastojen kapasiteetin mukauttamista käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin? kertomuksen 21 kohta. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2011 Ovatko EU:n toimet tukeneet kalastuslaivastojen kapasiteetin mukauttamista käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin? kertomuksen 76 kohta. FI 3 FI

4 3. JA KAPASITEETIN INDIKAATTORIT Laivaston kapasiteetin kuvaaminen konetehon ja vetoisuuden avulla on ajan mittaan osoittautunut rajalliseksi keinoksi. Se, että nämä parametrit pysyvät enimmäismäärien sisällä, ei sinällään tuo näyttöä siitä, että kalastuslaivastot toimisivat tasapainoisesti suhteessa kalavaroihin, joista ne ovat riippuvaisia. Epätasapainon arviointi vaatii pikemminkin sen analysointia, mikä on laivastojen suorituskyky taloudellisesti suhteessa niihin kalavaroihin, joista ne ovat riippuvaisia, sekä suhteessa alusten käyttöön. Tämä analyysi näyttää puuttuvan kokonaisuudessaan tai osittain useiden jäsenvaltioiden laivastokertomuksista. Hyödyntääkö kalastuslaivasto kantoja yli kestävän tason? Ansaitsevatko laivaston alukset keskimäärin tarpeeksi kattamaan vähintään niiden lyhyen aikavälin kustannukset? Onko aluksen kannattavuus riittävä, jotta alukset ja moottorit voidaan tarvittaessa vaihtaa? Hyödynnetäänkö aluksia täysimääräisesti vai ovatko ne usein toimettomina? Kyseiset indikaattorit voivat osoittaa epätasapainoa laivaston tasolla. Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden toimista ongelmien korjaamiseksi ja selvennetään muuta nykyistä tietämystä jäsenvaltioiden kertomuksissaan esittämien tietojen lisäksi. Kalastuslaivasto toimii kestävällä tavalla ja on taloudellisesti kannattava, jos se hyödyntää kantoja kestävästi lyhyellä aikavälillä ja sen tavoitteena on tulevaisuudessakin hyödyntää kantoja alle kestävän enimmäistuoton tason, se on kannattavaa sekä lyhyellä aikavälillä että pitkällä aikavälillä, ja sitä hyödynnetään täysimääräisesti ottaen huomioon monien kalastusten kausiluonteisuus ja se, että alusten pitäisi tavallisesti toimia aktiivisesti. Komissio on pyytänyt tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa (STECF) tarkastelemaan EU:n laivastoja käyttäen apunaan edellä mainittuja näkökohtia vastaavia indikaattoreita. Tähän mennessä STECF on aika- ja resurssisyistä tarkastellut vain 92:ta tärkeintä laivastoa niissä 14 jäsenvaltiossa, joissa kalastuksella on suurin merkitys. Ne kuitenkin kattavat 72 prosenttia purkamisista EU:ssa saaduista tuloista ja antavat sen vuoksi suuntaa Euroopan tärkeimpien kalastustoimintojen suhteen. STECF käytti tapauksen mukaan jäsenvaltioiden kertomuksista laskettuja indikaattoriarvoja, tietojenkeruujärjestelmän tietoja ja kalakantaarvioita. Käytetyt indikaattorit luetellaan jäljempänä (täydellinen kuvaus, ks. liite 5). Kantojen kalastuksella yli kestävän enimmäistuoton tason tarkoitetaan, että laivasto kalastaa keskimäärin yli kestävän tason pitkällä aikavälillä. Kun otetaan huomioon YKP:n uudistuksen tavoitteet, vaatimukseksi on määritetty kestävän enimmäistuoton tason alapuolelle jääminen. Kannattavuusrajalle pääsyllä tarkoitetaan, että laivasto ansaitsee tarpeeksi kattaakseen lyhyen aikavälin menonsa. FI 4 FI

5 Heikolla taloudellisella tuloksella tarkoitetaan, että pitkällä aikavälillä laivasto ei ansaitse tarpeeksi pystyäkseen korvaamaan suuret omaisuuseränsä (alukset, moottorit) niiden kuluessa loppuun. Aineellisten hyödykkeiden negatiivinen tuotto voi olla merkki ylimitoitetusta pääomasta, jos tilanne jatkuu pidempään samana. Vajaakäytössä olevilla aluksilla tarkoitetaan aluksia, jotka kalastavat mutta vain enintään 70 prosenttia ajasta, jonka ne olisivat voineet kalastaa ottaen huomioon kalastuksen kausiluonteisuus. Toimettomilla aluksilla tarkoitetaan aluksia, jotka eivät kalastaneet lainkaan vuoden aikana. Indikaattorit perustuvat kunkin arvioidun laivastonosan keskiarvoihin. Näin ollen laivastonosaan kuuluvien yksittäisten alusten taloudellinen suorituskyky vaihtelee, eli alukset suoriutuvat keskiarvoja paremmin tai huonommin. 4. LAIVASTON KAPASITEETTI JÄSENVALTIOITTAIN Tämä laivaston tilanteesta jäsenvaltioittain laadittu yleiskatsaus perustuu jäsenvaltioiden kertomuksiin ja STECF:n ajanjaksosta tekemän arvioinnin tuloksiin, jos ne ovat saatavilla. Belgian laivastot ovat pienentyneet huomattavasti vuoden 2003 jälkeen, sillä lisenssejä on vähennetty ja kalastusmahdollisuuksia jaettu uudelleen jäljelle jääneille aluksille. Laivastotason yksityiskohtaisia tietoja ei esitetty. Belgia totesi, että sen laivastot ovat tasapainossa suhteessa kalastusmahdollisuuksiin. STECF:n arvion mukaan metrin puomitroolarilaivasto ei keskimäärin ansainnut riittävästi pystyäkseen korvaamaan suuret omaisuuseränsä. Sekä edellä mainittu laivasto että metrin puomitroolarit pyysivät kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. Bulgarian mukaan kalakannat ja laivaston koko vaikuttaisivat olevan lähes tasapainossa. Bulgaria aikoo toteuttaa toimenpiteitä vähentääkseen toimettomien alusten määrää ja on parhaillaan muuttamassa lainsäädäntökehystä. Vuonna 2011 yli 57 prosenttia kaikista aluksista oli toimettomina. Suurin osa niistä oli alle 12 metrin aluksia. Vaikutti siltä, että tarkastelujaksolla kaikki yli 12 metrin laivastot pärjäsivät taloudellisesti heikosti. Syynä oli lisääntynyt polttoaineen kulutus ja korkeammat polttoainehinnat. Tästä huolimatta laivastot pääsivät kannattavuusrajalle. Alle 18 metrin alukset olivat vajaakäytössä, sillä ne kalastivat vain 70 prosenttia pisimmästä mahdollisesta kalastusajasta. Kypros aikoo vähentää ylimitoitettua pääomaa romuttamalla noin 100 pientä rannikkokalastusalusta, joiden pyyntiponnistusta ei ole edelleenkään rajoitettu. Tätä ennen se oli kymmenen vuoden ajan lisännyt sellaisten pienempien alusten määrää, joihin sovelletaan pyyntiponnistusrajoituksia, kun samalla vetoisuutena ja konetehona ilmaistua kapasiteettia oli vähennetty. Vajaakäytöstä raportoitiin kaikkien laivastojen osalta, lukuun ottamatta passiivisilla monitoimipyydyksillä pyytäviä metrin aluksia. Samoin raportoitiin sijoitetun pääoman alhaisesta tai negatiivisesta tuotosta kaikkien laivastojen osalta. FI 5 FI

6 Tanskan aluskapasiteetti (alukset, GT, kw) on pienentynyt tuntuvasti vuodesta 2003, koska käyttöön on otettu siirrettäviin tuottajakohtaisiin kiintiöihin perustuva järjestelmä. Tanska pitää tilannetta vakaana ja katsoo, ettei merkittävää pitkäaikaista aineellista liikakapasiteettia ole. Tanskan mukaan liikakapasiteettia ei ole passiivisia monitoimipyydyksiä käyttävissä 0 12 metrin ja metrin laivastoissa, pienissä troolareissa (pohjatroolareiden ja nuottaalusten 0 12 metrin laivasto) eikä metrin pohjahara-aluksissa. STECF:n arvion mukaan kaikki arvioidut Tanskan laivastot kalastavat kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. Laivastoista kolme ei ansainnut tarpeeksi korvatakseen suuret omaisuuseränsä (passiivisia monitoimipyydyksiä käyttävät metrin ja metrin alukset, liikkuvia ja passiivisia pyydyksiä käyttävät metrin alukset). Kahdessa laivastossa (liikkuvia ja passiivisia pyydyksiä käyttävä metrin laivasto, pohjatrooleja ja nuottia käyttävä metrin laivasto) oli lisäksi vajaakäyttöä. Saksan esittämä kertomus ei perustunut nykyisiin suuntaviivoihin eikä indikaattoreihin. Tasapainoa tarkasteltiin laivastokohtaisesti vain laadullisesti. Saksa on ilmoittanut, että sen tavoitteena on säilyttää riittävä liikakapasiteetti kiintiöidensä käyttämiseksi. Alusten määrä väheni 5,6 prosenttia, vetoisuus 4,4 prosenttia ja koneteho 6,4 prosenttia vuonna Laivastosta poistoja ei rahoitettu julkisin varoin. STECF:n arvion mukaan passiivisia pyydyksiä käyttävät alukset (<10 m), pohjatroolarit (12 18 m, m, m) ja puomitroolarit (24 40 m) kalastivat kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason (mutta olivat taloudellisesti kestäviä). Aluksia oli vajaakäytössä, ja pieniä aluksia oli toimettomina (esimerkiksi 458 toimettomana olevaa alle 10 metrin alusta). Viron mukaan sen laivastoissa on liikakapasiteettia, lähinnä yli 12 metrin troolareissa. Laivaston koko pieneni 7 aluksella vuonna 2011 (poistuma oli 371 GT ja kw). STECF:n arvio osoittaa, että metrin pelagiset troolarit kalastivat kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. Ne olivat vajaakäytössä mutta taloudellisesti kestäviä. Kreikka ei arvioinut tasapainoa eikä laivastopolitiikkaansa. Se ei myöskään toimittanut tietoja tietojenkeruujärjestelmässä. Sen mukaan on viitteitä kummeliturskan ja katkarapujen liikakalastuksesta Egeanmerellä, mutta yksityiskohtaisia tietoja ei esitetty. Vuonna 2011 laivaston koko pieneni 488 aluksella (vetoisuus väheni 3,6 % ja koneteho 4,0 %). Pohjatroolareille ja kurenuottakalastukseen on laadittu hoitosuunnitelmia, joihin sisältyy erityislisenssejä (sardellit ja sardiinit). Tietojen (biologiset, taloudelliset ja tekniset tiedot) puuttumisen vuoksi on mahdotonta arvioida Kreikan laivastojen tasapainoa suhteessa kalavaroihin. Espanjan mukaan sen laivaston kapasiteetti on edelleen hieman kalastusmahdollisuuksia suurempi ja laivasto pystyisi pyytämään enemmän kuin myönnetty kiintiö sallii. Espanja jatkaa ponnistelujaan laivaston kapasiteetin vähentämiseksi sekä julkisen tuen avulla että ilman julkista tukea. Kapasiteetti väheni 4,6 prosenttia vetoisuutena ja 3,7 prosenttia konetehona vuonna Teknisen indikaattorin osalta Espanja ilmoitti vajaakäytöstä osassa laivastoa sekä kansallisilla kalastusalueilla että kansainvälisillä vesillä, mutta sen mukaan suuntaus oli laskeva vuosina Tietoja toimitettiin ainoastaan laivastojen juoksevista tuloista kannattavuusrajalla jaettuna. Tämä johtuu osittain siitä, ettei saaliita koskevia eriteltyjä tietoja toimitettu. Espanjan kansallisessa kertomuksessa todetaan, että kaikki laivastot toimivat kannattavasti. Alusten omistajien saamat tuet otettiin tulojen laskennassa huomioon. FI 6 FI

7 Liikakalastuksen ja taloudellisen kestävyyden vertaileva ja objektiivinen arviointi ei ole mahdollista, koska tietoja puuttuu. STECF:n arviot tuloista (ei sisällä tukia) osoittavat, etteivät liikkuvia ja passiivisia monitoimipyydyksiä käyttävä laivasto (< 10 metriä), pohjatrooleja ja nuottia käyttävät laivastot (18 24 m ja m) tai koukkuja käyttävät laivastot (24 40 m ja >40 m) päässeet kannattavuusrajalle. Ranska raportoi Manner-Ranskan aluksista kokonaisuutena ja totesi, että useimmat kalastukset ovat tasapainossa. Biologisia, teknisiä tai taloudellisia indikaattoreita ei esitetty. Ranska poisti käytöstä 133 alusta (7 653 GT ja kw) julkisen tuen turvin vuonna Erityisten laivastostapoistamissuunnitelmien myötä eri luokista poistui lähes 60 alusta herkiksi katsotuissa kalastuksissa. STECF:n arvion mukaan tilanteet vaihtelivat. Ajoverkoilla ja seisovilla verkoilla pyytävät laivastot (<10 m, m, m, m, m) kalastivat kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. Ne vaikuttavat kuitenkin olevan taloudellisesti kestäviä ja pääsivät kannattavuusrajalle tarkastelujaksolla. Myös koukuilla pyytävä laivasto (24 40 m) ja liikkuvia monitoimipyydyksiä käyttävä laivasto (24 40 m) kalastivat kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. Indikaattorit viittaavat heikkoon taloudelliseen tilanteeseen analysoituina vuosina. Myös haroilla kalastava laivasto (12 18 m), pelagiset troolarit (18 24 m ja >40 m), pohjatrooleja ja nuottia käyttävät laivastot (18 24 m, m ja >40 m) ja kurenuotta-alukset (>40 m) pärjäsivät taloudellisesti heikosti arvioidulla kaudella. Toisaalta mertoja ja sulkupyydyksiä käyttävä laivasto (<10 m), koukuilla pyytävä laivasto (<10 m) sekä pohjatrooleja ja nuottia käyttävät laivastot (10 12 m ja m) olivat taloudellisesti kestäviä, mutta niiden kalavarojen, joista ne ovat riippuvaisia, tilanne tunnetaan huonosti. Irlanti raportoi mahdollisesta jäljellä olevasta jonkinasteisesta epätasapainosta joissakin laivastoissa, muttei täsmentänyt, mistä laivastoista oli kyse. Tietoja saatavuuden suhteen tarvitaan lisätöitä. STECF:n mukaan metrin pelagiset troolarit pyysivät kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason eivätkä ansainneet tarpeeksi pystyäkseen korvaamaan suuret omaisuuseränsä. Myös yli 40 metrin pelagiset troolarit pyysivät kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason ja olivat vajaakäytössä, mutta ne pääsivät kannattavuusrajalle ja vaikuttivat taloudellisesti kestäviltä. Haroilla kalastavassa laivastossa (10 12 m) sekä pohjatrooleilla ja nuotilla kalastavassa laivastossa (18 24 m) vaikutti olevan ylimitoitettua pääomaa. Mertoja ja sulkupyydyksiä käyttävä laivasto (<10 m) vaikutti taloudellisesti kestävältä, mutta kantojen tilanne tunnetaan huonosti. Italia totesi liikakapasiteettia olevan kurenuotta-aluksissa ja yli 24 metrin pohjatroolareissa, ja se suunnittelee kattavaa alusten käytöstäpoistamisohjelmaa. STECF:n arvio osoittaa, että laivastot, jotka käyttävät pohjatrooleja ja nuottia (24 40 m) sekä puomitrooleja (24 40 m), eivät ansaitse tarpeeksi pystyäkseen korvaamaan suuret omaisuuseränsä, ja viimeksi mainitulla laivastolla on myös heikko kapasiteetin käyttöaste. Passiivisilla monitoimipyydyksillä pyytävä laivasto (6 12 m) sekä haroilla, pohjatrooleilla ja nuotilla pyytävät laivastot (12 18 m ja m) vaikuttivat taloudellisesti kestäviltä. Useimpien laivastojen osalta kantojen biologinen tilanne tunnetaan huonosti, minkä vuoksi on mahdotonta arvioida, kalastetaanko kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. FI 7 FI

8 Latvia raportoi liikakapasiteetista ja metrin troolareissa sekä metrin verkkoaluksissa. Latvian laivaston vetoisuus pieneni 14,9 prosenttia ja koneteho 14,3 prosenttia. Latvialla oli vuosina käytössä pysyvä toiminnan lopettamista koskeva ohjelma. STECF:n arvion mukaan metrin pelagiset troolarit olivat taloudellisesti kestäviä mutta pyysivät kantoja hieman yli kestävän enimmäistuoton tason. Liettuan tavoitteena on säilyttää riittävä ylikapasiteetti, jotta se pystyy käyttämään kiintiönsä. Vuonna 2011 alusten lukumäärä pieneni huomattavasti (-12 %), mutta laivaston kapasiteetti väheni vain hieman vetoisuutena (-1,6 % GT) ja tuskin lainkaan konetehona. Liettua ei käyttänyt kertomuksessaan indikaattoreita. STECF:n arvio osoittaa, että pohjatrooleilla ja nuotilla pyytävät laivastot (24 40 m) eivät pyytäneet liikakalastettuja kantoja ja että kalastus oli taloudellisesti kestävää. Vajaakäyttö oli kuitenkin huomattavaa. Vaikka Malta raportoi liikakapasiteetista koko laivaston osalta vuosina 2009 ja 2010, asiasta on vaikea sanoa mitään lopullista vuoden 2011 osalta, sillä taloudellisia ja sosiaalisia tietoja ei ollut saatavilla. Maltan laivaston kapasiteetti vähentyi huomattavasti (-32,8 % GT ja 9,2 % kw). Alusten käyttöaste oli alle 50 prosenttia. Alankomaat ilmoitti, että joitakin pohjakalalajien kalastusaluksia käytettiin harvoin ja että käytettävissä oleva kiintiö olisi mahdollista kalastaa pienemmälläkin määrällä aluksia. Pohjakalalajien osalta biologinen indikaattori on edelleen hieman tavoitetasonsa yläpuolella, mutta on siirtynyt oikeaan suuntaan vuosina Pelagisia lajeja pyytävien laivastojen osalta biologinen tilanne oli suhteellisen hyvä Koillis-Atlantilla mutta Länsi-Afrikan ja muiden kaukaisten vesien kantoihin kohdistui edelleen liian korkea kalastuspaine. STECF:n arvio osoittaa, että kaikki viisi arvioitua laivastoa, lukuun ottamatta metrin puomitroolareita, pyysivät kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. Lisäksi pohjatrooleilla ja nuotilla pyytävät laivastot olivat vajaakäytössä. Pelagisia lajeja pyytävä laivasto osoitti merkkejä pääoman ylimitoituksesta. Puolan mukaan sen laivasto ei kaipaa lisävähennyksiä. Silakkaa pyydetään Keski-Itämerellä pääasiassa metrin pelagisilla troolareilla, ja kalastuskuolevuus oli liian suurta. Vuonna 2009 Itämeren laivaston taloudelliset indikaattorit kohenivat huomattavasti lukuun ottamatta metrin pitkäsiima-aluksia ja metrin pohjatroolareita. Vuonna 2011 kaksi kolmasosaa Itämeren turskalaivastosta sai tukea toiminnan väliaikaiseksi lopettamiseksi. Nämä alukset palaavat pian kalastamaan. Aluksista 13,8 prosenttia (16 % vetoisuudesta) oli toimettomina. Portugalin mukaan sen laivastot ovat tasapainossa suhteessa kalastusmahdollisuuksiin. Vuonna 2011 Manner-Portugalin laivaston kokonaiskapasiteetti säilyi käytännöllisesti katsoen ennallaan (1 %:n vähennys). Suuri osa saaliista muodostui arvioimattomista kalakannoista. STECF:n laskemat indikaattorit kuitenkin osoittivat, että laivastot pyysivät kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. FI 8 FI

9 STECF:n arvio osoittaa, että liikkuvia ja passiivisia pyydyksiä käyttävä 0 10 metrin laivasto ja koukkuja käyttävä metrin laivasto pärjäsivät pitkällä aikavälillä taloudellisesti heikosti. Passiivisilla monitoimipyydyksillä pyytävä laivasto (0 10 m), ajoverkoilla ja seisovilla verkoilla pyytävä laivasto (12 18 m), merroilla ja sulkupyydyksillä pyytävä laivasto (12 18 m) ja kurenuotilla pyytävät laivastot (18 24 m ja m) olivat vajaakäytössä. Liikkuvia ja passiivisia monitoimipyydyksiä käyttävä laivasto, pohjatrooleilla ja nuotilla pyytävä laivasto sekä koukuilla pyytävä laivasto (24 40 m) olivat taloudellisesti kestäviä, mutta käytettävissä ei ollut arviota biologisesta kestävyydestä. Romania ei toimittanut kertomusta vuonna 2011, eikä sen osalta ollut saatavilla tietojenkeruujärjestelmän tietoja. Slovenia raportoi liikakapasiteetista useimmissa laivastoissaan. Slovenia aikoo käyttää julkista tukea kalastusalusten romuttamiseen vuoden 2012 alkupuoliskolla. Lisäksi se aikoo mukauttaa pyyntiponnistusta useissa eri laivastoissa. Laivastolle oli ominaista merkittävä vajaakäyttö, sillä aluksista 55 prosenttia oli toimettomina. Mukaan on kuitenkin laskettu myös vaeltavien lajien sivutoiminen kalastus. Tiedot kantojen biologisesta tilanteesta ovat heikot, eikä arviointeja ole saatavilla. Suomi ei hyödyntänyt kertomuksessaan suuntaviivoja eikä sisällyttänyt siihen indikaattoreita, joilla olisi arvioitu kapasiteettia suhteessa kalastusmahdollisuuksiin. Suomi totesi laivastonsa olevan hyväksyttävässä tasapainossa suhteessa kalavaroihin. Vuonna 2011 pyyntiponnistus kasvoi 12,2 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna lähinnä pelagisten lajien kalastuksessa. Avomerellä pyytävän laivastonosan koko on 75 alusta, josta 28 prosenttia oli toimettomina vuonna Ruotsin mukaan liikakapasiteettia on edelleen useissa laivastoissa, ja se pyrkii tarttumaan tähän ongelmaan poistamalla aluksia käytöstä. Kahdessa järjestelmässä on kohdistettu toimia turskatroolareihin. Laivastosta on poistettu yhteensä -26 prosenttia vetoisuutena ja -19 prosenttia konetehona mitattuna. STECF:n arvion mukaan useat arvioidut laivastot kalastavat kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. Passiivisia pyydyksiä käyttävä metrin laivasto sekä pohjatrooleja ja nuottia käyttävä metrin laivasto eivät myöskään ansainneet tarpeeksi pystyäkseen korvaamaan suuret omaisuuseränsä. Joillakin sektoreilla oli vajaakäyttöä. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo useiden laivastojensa toimivan kestävästi, koska ne kalastavat varovaisuusperiaatteen mukaisen kalastuskuolevuuden tasolla. Toisaalta joillakin aloilla on sen mukaan epätasapainoa (esimerkiksi elvytyssuunnitelmien kattamat kannat). Lokakuusta 2010 lähtien järjestelmä, jonka turvin yhdellä aluksella voidaan käyttää useampaa kalastuslisenssiä ( licence parking ), on mahdollistanut laivastojen rakenneuudistuksen. Yhdistynyt kuningaskunta kertoo kapasiteetin alentuneen, muttei esitä suunnitelmia lisämukautusten tekemiseksi. STECF:n arvion mukaan useat laivastot kalastivat kantoja yli kestävän enimmäistuoton tason. Mertoja ja sulkupyydyksiä käyttävän laivaston (<10 m) sekä pohjatrooleja ja nuottia käyttävien laivastojen (12 18 m, m ja >40 m) osalta ei ole saatavilla arviota kalavaroista riippuvuudesta, mutta nämä laivastot ovat taloudellisesti kestäviä. FI 9 FI

10 5. PÄÄTELMÄT Kun on tarkasteltu jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa kestävä tasapaino laivaston kapasiteetin ja kalavarojen välillä, voidaan todeta, että Euroopan kalastuslaivaston kapasiteetti on yhä liian korkea. Vaikka useiden eurooppalaisten kalastuslaivastojen koko on pienentynyt kymmenen viime vuoden aikana, useat alukset eri jäsenvaltioissa eivät päässeet kannattavuusrajalle ja olivat vajaakäytössä. Useiden alusten tulot olivat myös liian pienet tarvittavien investointien tekemiseksi, kuten alusten tai pyydysten nykyaikaistamiseksi. Tarkastelujaksolla liian monet alukset olivat riippuvaisia kannoista, joita kalastetaan liikaa suhteessa kestävään enimmäistuottoon eli yhteen uudistetun YKP:n ydintavoitteista. Nykyisellä laivastojen hallinnointipolitiikalla ei ole onnistuttu saamaan laivastoja tasapainoon suhteessa niiden hyödyntämiin kalavaroihin. Se ei myöskään riitä siihen, että voitaisiin yksinomaan luottaa kapasiteetin kansallisten ylärajojen noudattamiseen (ilmaistuna alusten vetoisuutena (GT) tai konetehona (kw)). Laivaston kapasiteetin ja kalavarojen välisen tasapainon varmistaminen on yksi keskeisistä kysymyksistä yhteistä kalastuspolitiikkaa uudistettaessa. Pääasiallinen vastuu laivastojen hallinnoinnista on jäsenvaltioilla. Laivastojen ylimitoitetun pääoman mahdolliset vaikutukset ja kantojen jatkuva kalastaminen yli kestävän enimmäistuoton tason ovat todisteita siitä, että tarvitsemme laivastojen hallinnointiin parempia välineitä uudistetussa YKP:ssa. Tämä edellyttää, että jäsenvaltiot hoitavat laivastojaan niin, että kantoja kalastetaan alle kestävän enimmäistuoton tason, ja tavalla, joka mahdollistaa laivastojen taloudellisen kannattavuuden. FI 10 FI

11 Liite 1: Tietojen laatu 1 Laadulliset ja kuvailevat tiedot Ongelmakohdat, joista kansallisissa kertomuksissa annettiin vähän tai ei lainkaan tietoja, luetellaan (X) jäljempänä olevassa taulukossa. Laivastojen ja kalastusten väliset sidokset Laivaston kehitys Ilmoitus pyyntiponnistuksen vähentämisohjelmista Pyyntiponnistuksen vähentämisohjelmien vaikutus Arvio laivaston hallintojärjestelmästä Suunnitelmat laivaston hallintojärjestelmän parantamiseksi Ilmoitus siitä, onko laivastoon lisäämistä ja laivastosta poistoa koskevia järjestelyjä noudatettu Hallinnollisten menettelyjen muutokset Tasapainon arviointi BE X X BG X X X X CY DE X X X X X DK EE X X X X X EL X X X X ES FI X X X X FR X X X X X X IE X X IT LT X X X X X LV X X X MT X X X X NL X X X X PO X PT X RO X X X X X X X X X SI X X X SE X X X UK X X X X X Lähde: STECF kertomuksen Review of national reports on Member States efforts to achieve balance between fleet capacity and fishing opportunities taulukko 5.3. FI 11 FI

12 2 Määrälliset tiedot Sen arvioiminen, miten riippuvainen laivasto on kannoista, joita kalastetaan yli kestävän enimmäistuoton tason, edellyttää, että saatavilla on määrällisiä kalakanta-arvioita. Tiedot ovat saatavilla useimmista Itämeren ja Pohjanmeren kannoista, mutta kattavuus on puutteellista Kelttienmerellä. Välimerellä monet laivastot pyytävät kantoja, joiden tilannetta ei tunneta, mutta tiedonsaanti paranee nopeasti. Vaikka jotkut jäsenvaltiot toimittivat tietoja saalismääristä, tästä ei voida tehdä päätelmiä kestävyydestä. Useimmissa jäsenvaltioiden kertomuksissa ei käsitelty tasapainoon liittyviä kysymyksiä kalastuslaivastojen tasolla, siten kuin tietojenkeruujärjestelmässä määritellään. Tämä vaikeuttaa tasapainon määrällistä arviointia, koska käytettävissä olevat tiedot eivät vastaa arvioitavia laivastoja. Jäsenvaltioilta tarvittaisiin myös tietoa saaliista ja niiden arvosta kussakin laivastossa. Nämä tiedot pitäisi toimittaa tietojenkeruujärjestelmässä, mutta kaikki jäsenvaltiot eivät ole niitä toimittaneet. Tiedot aineellisten hyödykkeiden tuotosta (ROFTA) puuttuivat tai olivat epätäydellisiä joidenkin jäsenvaltioiden osalta. Tietojenkeruujärjestelmästä on useimpien jäsenvaltioiden osalta saatu tiedot toimettomina olevien alusten määrästä kokonaispituuden mukaan jaoteltuna (riippumatta kohdelajista tai pyydystyypistä). Kyseisen tietolähteen laatu on kuitenkin joissakin tapauksissa kyseenalainen. Useimmat jäsenvaltiot esittivät kansallisissa kertomuksissaan teknisen indikaattorin arvot (alusten merellä keskimäärin viettämien päivien määrä jaettuna kalastustoimintaan laivastossa käytettävissä olevalla enimmäisajalla), mutta tiedot eivät olleet täydellisiä. Seitsemän jäsenvaltiota ei toimittanut teknisen indikaattorin arvoja kansallisissa kertomuksissaan. FI 12 FI

13 Liite 2: Taulukko 2.1: Lisäys-/poistojärjestelmään perustuvien ylärajojen noudattaminen (syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta). GT kw GT MAX GT A/B kw MAX kw A B C D at 31/12/2011 at 31/12/2011 BE ,24% ,25% BG ,89% ,76% DK ,80% ,04% DE ,41% ,74% EE ,02% ,79% IE ,03% ,78% EL ,10% ,05% ES ,89% ,53% FR ,32% ,69% IT ,34% ,98% CY ,26% ,62% LV ,57% ,14% LT ,53% ,94% MT ,70% ,89% NL ,49% ,23% PL ,26% ,45% PT ,58% ,13% RO ,85% ,53% SI ,75% ,08% FI ,03% ,85% SE ,29% ,78% UK ,30% ,56% Σ 31/12/ ,93% ,11% C/D Huom: Tiedot on otettu unionin laivastorekisteristä (Romanian osalta ). FI 13 FI

14 Liite 3: Taulukko 3.1. Jäsenvaltioiden laivaston kehitys (alukset, vetoisuus ja koneteho) vuonna 2011 (syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta) N GT kw N GT kw Δ N (%) Δ GT (%) Δ kw (%) 31/12/ /12/2011 Δ BE ,4% -3,1% -4,0% BG ,2% -7,0% -3,4% DK ,2% -2,3% -3,2% DE ,4% -4,3% -6,3% EE ,2% -2,7% -3,2% IE ,6% -7,7% -1,6% EL ,0% -3,6% -4,0% ES ,3% -3,6% -3,7% FR ,7% -3,0% -1,8% IT ,9% -5,4% -4,5% CY ,6% 1,7% 5,2% LV ,0% -14,9% -14,3% LT ,7% -1,6% -0,1% MT ,4% -32,8% -9,2% NL ,4% 3,8% -0,3% PL ,4% -10,4% -4,6% PT ,9% -0,2% -0,4% RO ,7% -20,9% 15,9% SI ,0% -0,1% -0,9% FI ,0% -3,9% -1,0% SE ,6% -10,0% -4,4% UK ,4% -2,6% -2,1% Σ ,0% -3,7% -3,1% Huom: Tiedot on otettu unionin laivastorekisteristä (Romanian osalta ). FI 14 FI

15 Liite 4 Taulukko 4.1. Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) sitoumukset toiminnan pysyvä lopettaminen ( ). % S NS % R NR %S + %R S+R IE 97% 46 0,00% 0 97% 46 MT 55% 15 0,00% 0 55% 15 FR 52% 473 0,00% 0 52% 473 IT 38% ,60% 7 40% 1074 EL 33% 796 0,00% 0 33% 796 BE 32% 9 0,00% 0 32% 9 NL 24% 23 0,00% 0 24% 23 ES 23% 668 0,10% 1 23% 669 SE 21% 30 0,50% 1 21% 31 DK 20% 69 0,00% 0 20% 69 LV 17% 134 0,80% 8 18% 142 LT 12% 32 0,40% 1 13% 33 PT 11% 65 0,00% 0 11% 65 BG 10% 21 0,00% 0 10% 21 CY 9% 14 0,00% 0 9% 14 UK 8% 97 0,00% 0 8% 97 PL 6% 73 0,20% 5 6% 78 EE 4% 16 6,30% 10 10% 26 RO 1% 5 0,70% 5 2% 10 DE 0% 0 0,00% 0 0% 0 FI 0% 0 0,00% 0 0% 0 SI 0% 0 0,00% 0 0% 0 EU 22% ,50% 38 22% 3691 Lähde: Tiedot, jotka jäsenvaltiot toimittivat sen jälkeen, kun MARE-pääosasto oli virallisesti pyytänyt (8.2012) niiltä EKTR:n yhteenlaskettuja tietoja ajanjaksolta %s: kuinka suuri prosenttiosuus EKTR:n sitoumuksista on tähän mennessä kohdistunut romutukseen NS: alusten romutustoimien lukumäärä (alukset) R%: kuinka suuri prosenttiosuus EKTR:n sitoumuksista on kohdistunut alusten siirtämiseen muuhun kuin kalastuskäyttöön NR: muuhun kuin kalastuskäyttöön siirrettyjen alusten lukumäärä (alukset) %S + %R: kokonaisprosenttiosuus romuttaminen + alusten siirtäminen muuhun kuin kalastuskäyttöön FI 15 FI

16 Liite 5: STECF:n käyttämät indikaattorit Kestävän pyyntitason indikaattorilla tarkoitetaan kunkin laivaston pyytämien kalakantojen keskimääräistä kalastuskuolevuutta siten, että painotettu keskiarvo lasketaan ottaen huomioon saaliiksi saadun kunkin kannan taloudellinen merkitys. Jos kyseinen indikaattori on 1, kantoja keskimäärin hyödynnetään kestävän enimmäistuoton tasolla. Jos arvo on suurempi kuin 1, laivaston pyytämät kannat ovat keskimäärin liikakalastettuja, ja jos arvo on alle 1, kannat ovat alikalastettuja. Kyseisessä vertailuperusteessa ei oteta huomioon sitä seikkaa, että saaliin joukossa saattaa olla joitakin kantoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän vakavasti liikakalastettuja tai uhanalaisia. Siinä ei myöskään oteta huomioon, missä määrin muut laivastot hyödyntävät kyseisiä kalavaroja. Käytössä on kaksi taloudellisen kestävyyden indikaattoria. Aineellisten hyödykkeiden tuotto (ROFTA) (osoittaa sijoituksen tuoton) mittaa taloudellisen tilanteen terveyttä pitkällä aikavälillä. Se mittaa nettovoittoa jaettuna pääomasijoitusten arvolla. Jos tämä arvo on korkeampi kuin muualta saatava riskitön korko (nimellisesti 2 %), laivaston taloudellinen tilanne on terve, ja laivasto pystyy korvaamaan suuret omaisuuserät, kun se on tulee tarpeelliseksi. Jos ROFTA on alle 2 prosenttia, tämä tarkoittaa sitä, etteivät tällaiset sijoitukset ole taloudellisesti kannattavia, koska on mahdollista saada suurempaa tuottoa sijoittamalla varat muualle. Juoksevat tulot kannattavuusrajalla jaettuna (CR/BER-indikaattori) mittaa lyhyen aikavälin kannattavuutta. Jos arvo on alle 1, alukset eivät pysty kattamaan käyttökustannuksiaan, ja niiden on luovuttava kalastuksesta, kun niiden käteisvarat loppuvat. Jos suhde on yli 1, alukset voivat kattaa käyttökustannuksensa, mutta tämä ei tarkoita, että ne saisivat riittävästi tuloja pystyäkseen korvaamaan suuret omaisuuseränsä. Kahdella mittapuulla arvioidaan sitä, hyödynnetäänkö aluksia täysimääräisesti. Tekninen indikaattori määritellään suhteeksi, joka saadaan, kun merellä vietetty keskimääräinen aika jaetaan enimmäisajalla, joka kyseiseen kalastustoimintaan voitaisiin käyttää, eli jos kaikki alukset kalastaisivat niin paljon kuin mahdollista, vaikka kalastuskausi saattaa olla lyhyt. Jos arvo on alle 1, osa laivastosta kalastaa vähemmän kuin voisi. Kynnysarvona osoittamaan huomattavaa vajaakäyttöä pidetään tavallisesti 70:tä prosenttia. Saattaa kuitenkin olla, etteivät jotkin alukset kalasta lainkaan koko vuoden aikana, jolloin ne ovat toimettomina. Jos laivastossa useampia aluksia on toimettomina, tämä osoittaa, ettei laivasto ole tasapainossa suhteessa kalavaroihin. FI 16 FI