KAUPUNKIVIHERALUEIDEN ARVOT JA MERKITYS ASUKKAILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Transkriptio

1 KAUPUNKIVIHERALUEIDEN ARVOT JA MERKITYS ASUKKAILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Liisa Tyrväinen Metla Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos Ulkoilusta hyvinvointia-seminaari , Helsinki

2 Taustaa Kaupunkiviheralueilla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille (esim. maisema- ja virkistysarvot, terveysvaikutukset). Kuntien maankäyttö- ja viheraluesuunnittelussa tarvitaan tietoa, kuinka paljon ja millaisia viheralueita tulisi asukkaille tarjota. Tieto viheralueiden arvoista tulisi olla suunnittelun kannalta käyttökelpoisessa muodossa. Asukaspalautteen keräämiseen tarvitaan systemaattisia menetelmiä, joilla voidaan kerätä paikkaan sidottua tietoa asukkaiden toiveista, arvoista ja tarpeista

3 Asukkaiden arvostuksiin vaikuttavat: sukupuoli ikä koulutus asumismuoto perhetilanne muut taustat: esim. harrastukset lapsuuden asuinympäristö

4 Kaupunkiviheralueiden hyödyt (Tyrväinen ym. 2005) Sosiaaliset hyödyt Mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan, Asuin- ja työympäristöjen viihtyisyys, vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, kulttuuriset arvot Esteettiset ja arkkitehtoniset hyödyt Tekniset ja ilmastolliset hyödyt Ekologiset hyödyt Taloudelliset hyödyt Maiseman kauneus (kasvillisuuden värit, tekstuurit, muodot ym.). Vuodenaikojen vaihtelu ja luonon kokeminen kaupungissa. Tilojen rajaus, näköyhteyksien katkaisu, rakennusten maisemointi ja liittäminen ympäristöön. Ilman epäpuhtauksien suodatus, Tuulen ja melun vaimentaminen, vaikutus pienilmaston lämpötila-ja kosteussuhteisiin, Häikäisyn ja heijastuksen esto, vesieroosion estäminen. Elinympäristöjen tarjoaminen kasvi- ja eläinlajeille. Markkinahintaisten tuotteiden arvo (puutavara, marjat, sienet ym.), kiinteistöjen arvo, kaupungin vetovoimaisuus matkailulle, yrittäjille ym.

5 Viheralueiden sosiaalisten arvojen kartoitus Viheralueiden sosiaalisia arvoja ovat esimerkiksi koskematon luonto, metsäntuntu, tilantuntu, hiljaisuus sekä mahdollisuus toimintaan ja ajanviettoon. Kysely- ja haastattelumenetelmin asukkaita pyydetään arvioimaan, missä he omalla asuinalueellaan voivat kokea näitä arvoja. kartta kuvaa viheralueet asukkaiden kokemina laatuina Menetelmää aiemmin kehitelty Tukholmassa asema- ja maakuntakaavoituksessa.

6 Arvokartan tavoitteet Paikallisten asukkaiden kokemukset ja arvot tuodaan suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Kaupungin viheralueiden arvottaminen kaupunkirakenteen tiivistyessä Se osoittaa asukkaille arvokkaimmat ja merkityksellisimmät alueet, joille esimerkiksi tiivistämisrakentamista ei tulisi ohjata. Kehittää viheralueiden hoitoa viheralueiden vahvuuksiin ja heikkouksiin paneutuen. Arvokartta on helposti sovellettava ja ymmärrettävä työkalu asukastiedon koostamiseen ja suunnittelun apuvälineeksi kunnissa.

7 Miten menetelmä liittyy kaavoitukseen ja viheralueiden suunnitteluun? MAANKÄYTÖN VIHERALUEIDEN VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU TAVOITESUUNNITTELU TOIMENPIDESUUNNITTELU Yleiskaavan laadinta Asemakaavan laadinta Yleistavoitteiden asettaminen Paikallisten tavoitteiden asettaminen Luonnonhoidon toimenpiteiden valinta Yksityiskohtainen puistojen suunnittelu

8 Viheralueiden arvokartoitus Suomessa 1) Pilottitutkimus Itä-Helsingissä (2003), osa EU-tutkimushanketta Neighbourwoods 2) Arvokartoitus Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa, ( ) liittyen viheralueiden suunnitteluun. 3) Arvokartoitus Länsi-Vantaalla liittyen yleiskaavoitukseen ( ) 4) Nuorten viheralueisiin liittämät arvot (Itä-Helsinki, )

9 Tutkimuksen toteutus Yhteistyökumppanit Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, LTkonsultit Työryhmä: Liisa Tyrväinen, tutkijat Kirsi Mäkinen, HY, Jasper Schipperijn, KVL, Harri Silvennoinen, JoY, tutkimusassistentit Tiina Nissilä, Juha Pelkonen, metsäekologian laitos Rahoitus: EU, Ympäristöministeriö, Tor ja Maj Nesslingin Säätiö

10 Kyselyjen toteutus Helsingissä ja Espoossa Aineisto kerättiin postikyselynä yhteistyössä tutkimuskaupunkien kanssa. Liittyi alueen viheralueiden vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Itä-Helsingissä 1000 kpl (15-75 vuotiaat) Espoossa 1200kpl (Espoon keskus Kauklahti 200) Liitteenä viheraluekartta Neliosainen: Viheralueiden käyttö, sosiaaliset arvot, asenteet ja alueiden hoito.

11 ei löyd en osaa sanoa

12 ESPOON TUTKIMUSALUE; ESPOON KESKUS JA KAUKLAHTI Kilometers W N E

13 Länsi-Vantaan tutkimus Liittyy yleiskaavan tarkistukseen, jonka tavoitteena tiivistää nykyistä kaupunkirakennetta ja etsiä uusia täydennysrakentamiskohteita taajama-alueilta. Kartoitettu viheralueiden käyttöä ja niihin liittyviä arvoja ja merkityksiä Myyrmäen suuralueella ( asukasta). Kyselyssä mukana 1600 (15-75 v.) asukasta Tutkimuskysymyksiä: 1) Millaiset kaupunkiviheralueet ja luonnonympäristöt ovat asukkaille arvokkaita? 2) Miten vastaajien taustat vaikuttavat ympäristön arvioimiseen? 3) Kuinka asukkaiden viheralueisiin liittämät arvot voidaan liittää kaavasuunnitteluun?

14 Kyselylomakkeen liitekartta

15 KYSELYN TULOKSIA

16 Vantaan tutkimusalue Alueen pinta-ala ha, asukkaita henkeä. Postikysely lähetettiin vuoden 2004 elokuussa 1 600:lle satunnaisesti valitulle vuotiaalle henkilölle. Kyselylomakkeen liitteenä oli viheraluekartta, johon oli merkitty viheralueet numeroituina.

17 Vastaajien taustatiedot Vastanneita, kpl Otoskoko, Vastaus % kpl Linnainen-Hämevaara ,5 Vantaanlaakso ,5 Hämeenkylä ,5 Varisto ,0 Myyrmäki ,5 Kaivoksela ,0 Martinlaakso ,0 Vapaala ,5 Kaupunginosa tuntematon 1 Koko alue ,0 Vastanneiden keski-ikä oli 47 vuotta Naisia 56 % ja miehiä 44 % Kotona asuvia lapsia 29 %:lla, keskimäärin 1,8 lasta Toimihenkilöitä 37 %, eläkkeellä 21 %, työntekijöitä 20 % Ylioppilastutkinnon suorittanut 46 % ja vähintään ammatillisen opistotutkinnon 61 % vastanneista Asumisaika nykyisessä kaupunginosassa 16 vuotta ja Vantaalla 22 vuotta Lähes 40 % viettänyt lapsuutensa maaseutuympäristössä

18 2. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät rauhallisuus ja turvallisuus palveluiden läheisyys liikenneyhteydet ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet asuinympäristön vihreys työpaikan sijainti rakentamisen väljyys sosiaaliset kontaktit (sukulaiset, ystävät) alueen omaleimaisuus ja arvostus etäisyys keskustasta vesistön läheisyys % tärkein 2. tärkein 3. tärkein

19 Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät Espoossa vesistön läheisyys (*) Kauklahti Espoo muu etäisyys keskustasta työpaikan sijainti turvallisuus palveluiden läheisyys (**) viheralueiden läheisyys ja määrä hyvät liikenneyhteydet Osuudet prosentteina.

20 11. Viher- kaunis maisema 89,4 3,1 7,5 alueiden metsäntuntu 84,0 8,5 7,6 eri ominai- suuksien toimintamahdollisuudet rauha ja hiljaisuus tilan- ja vapaudentuntu hieno luontokohde 78,3 76,0 71,1 68,7 4,5 10,9 11,6 9,4 17,2 13,1 17,3 21,9 paikallista historia ja kulttuuri 66,9 9,1 24,0 -minen kohtaamispaikka 63,2 8,7 28,1 tutkimus- hieno puisto 54,4 18,5 27,1 alueelta epäviihtyisyys 36,9 10,7 52,4 pelottavuus 27,1 19,2 53,7 ruuhkaisuus 14,9 19,8 65,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alue/alueita nimetty ei löydy alueelta ei osaa sanoa

21 3. Viheralueiden eri ominaisuuksien ja hyötyjen tärkeys t keskiarvoina mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan asuinympäristön kauneus ja viihtyisyys vihreä maisema kodin ikkunasta tai parvekkeelta mahdollisuus stressistä palautumiseen ja rauhoittumiseen puuston ja kasvillisuuden suojavaikutus mahdollisuus luonnon tarkkailuun ja luontokokemuksiin luonnonsuojelu mahdollisuus kulkea työ- tai asiointimatka viheralueiden kautta Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä... 4 = erittäin tärkeä

22 4. Vastaajien mielipiteitä viheralueita koskevista väittv ittämistä Asuinalueet tulee säilyttää väljinä ja vihreinä tulevaisuudessakin. Suuri tonttikoko takaa viihtyisän ympäristön asuinalueilla. Kaupungeissa tulee olla maaseutumaisia ympäristöjä. Asuinympäristöni viheralueiden hoito on nykyisin riittävää. Viheralueiden tulee olla ensisijaisesti puistomaisia. Asuinympäristössäni on nykyisin liian vähän viheralueita. Kaupunkirakennetta voi hyvin tiivistää rakentamalla nykyisille viheralueille Asteikko: 1 = täysin eri mieltä 5 = täysin samaa mieltä

23 11.1 Kauniin maiseman kohteet tutkimusalueella VANTAA Kaunis maisema 0 % 1-2 % 3-4 % 12 % ESPOO HELSINKI N W E Kilometers S

24 11.2 Kohteet, joissa on metsän n tuntua VANTAA Metsän tuntu 0 % 1-2 % 3-5 % 7-9 % ESPOO HELSINKI 16 % N W E Kilometers S

25 11.3 Toimintamahdollisuudet tutkimusalueella VANTAA Toimintamahdollisuudet 0 % 1-2 % 3-4 % 5-6 % ESPOO HELSINKI 7-8 % N W E Kilometers S

26 11.4 Kohteet, joissa on mahdollista kokea rauhaa ja hiljaisuutta VANTAA Rauha ja hiljaisuus 0 % 1-2 % 3-4 % 5-6 % 12 % ESPOO HELSINKI N W E Kilometers S

27 11.9 Hienot puistot tutkimusalueella VANTAA Hieno puisto 0 % 1-2 % 3-6 % 16 % ESPOO HELSINKI N 20 % Kilometers W S E

28 Viheralueiden arvostetuimmat ominaisuudet kaunis maisema rauha ja hiljaisuus metsän tuntu toimintamahdollisuudet hieno luontokohde tilan ja vapaudentuntu hieno puisto historia ja kulttuuri kohtaamispaikka % tärkein 2. tärkein 3. tärkein

29 Arvokkaimmat viheralueen ominaisuudet Kaunis maisema Rauha ja hiljaisuus Metsäntuntu Hieno luontokohde Toimintamahdollisuudet Hieno puisto Kauklahti Espoon keskus Tilan- ja vapaudentuntu Historia ja kulttuuri ei pelkoa Epäviihtyisyys % Arvokkaimmat viheralueiden ominaisuudet Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa

30 Arvokkaimmat viheralueet 1 1 VANTAA 1,2,3,6 1 1, ,7 1,2 Arvokkaimmat viheralueet (painotettuna arvojen tärkeydellä) 1 arvo 1 6 ESPOO 2,6 2,6 6 1,2,3,6 3 1,2,6 HELSINKI Kilometers 1,2,3,5 W Numeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet, 5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puisto N S 2 arvoa 3 arvoa 4 arvoa E

31 Synteesikartta eniten negatiivisia arvoja saaneista viheralueista VANTAA 10 Negatiiviset arvot 1 arvo 3 arvoa ESPOO 10 10,11,12 HELSINKI 10 N W E Kilometers S Numeroiden selitykset: 10 = epäviihtyisyys, 11 = ruuhkaisuus, 12 = pelottavuus

32 Yleiskaavaluonnoksen rakentamisehdotusten sijoittuminen arvokkaille viheralueet 1 1 VANTAA 1 1,2,3,6 1, Arvokkaimmat viheralueet 1 1,7 1,2 (painotettuna arvojen tärkeydellä) 1 arvo 2 arvoa 1 6 ESPOO 2,6 2, ,2,3,5 1,2,6 1,2,3,6 HELSINKI Kilometers 3 arvoa 4 arvoa Yleiskaavaluonnoksen rakentamisalue N W E Numeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet, 5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puisto S

33 8. Erilaisten viheralueiden soveltuvuus rakentamiseen Rakennetaan muita alueita. Rakennetaan lisää nykyisille tonteille. Osia suurista ulkoilualueista otetaan rakennuskäyttöön. Nykyisiä lähipuistoja otetaan rakennuskäyttöön. Jokin suuri ulkoilualue otetaan rakennuskäyttöön Asteikko: 1 = erittäin huono 5 = erittäin hyvä

34 10. Mihin viheralueille voisi sijoittaa asuinrakentamista VANTAA Rakentaminen 0 % 1-2 % 3-4 % 5-7 % 8-10 % ESPOO HELSINKI N W E Kilometers Vastaamatta jätti 29 %. S

35 12. Viheralueiden käyttk yttö kesäll llä ja talvella kesällä 27,2 28,2 27,9 8,1 6,5 talvella 15,7 19,7 35,4 17,1 7,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % päivittäin 4-6 kertaa/vko 2-3 kertaa/vko kerran/vko 1-3 kertaa/kk alle kerran/kk

36 15. Mielipaikat asuinympärist ristön viheralueilla (63 %) ESPOO VANTAA Kilometers HELSINKI W Mielipaikka 0 % 1-2 % 3-4 % 8 % 17 % N E S Asukkaiden mielipaikkakuvauksia: Lammaspuisto Lammen ympäristö on mukava, koska se on sopivasti luonnontilassa mutta kuitenkin hoidettu. Kaunis järvimaisema keskellä kaupunkilähiötä, kerää vesilintuja kesäisin. Raappavuori Paikka jossa on tunne, että ympärillä on laajasti metsää ja rauhaa. Läheisellä kalliolla eräs tasainen kivi jolla käyn istumassa, hiljennyn, ajattelen ilojani ja suruja. Jokiuomanpuisto Vehreä puisto, jossa voi ottaa aurinkoa, istuskella penkeillä, tavata ehkä muita ihmisiä tai olla rauhassa, katsella lintuja. Vantaankoski Vuodenajat näkyvät, hyvä ulkoilukohde uuden kevyenliikenteen sillan ansiosta, kulttuurihistoriakohde.

37 Mielipaikkakuvaukset luokiteltuna sisäll llön n mukaan Rauhallinen/hiljainen/rentouttava/rauhoittava/piristävä 62 Luonto/luonnontilainen/kasvit/eläimistö/kallio/erämainen Vesistö/Lammaslampi/Vantaanjoki/M ätäoja/puro/ranta Metsä/metsikkö Ulko ilureitti/po lku/latu/kävelytie/pyö rätie/sillat/valaistus 44 Hyvin ho idettu/siisti/viihtyisä/turvallinen Kaunis/maisema/näköala Puisto/istutuksia/nurmikkoa/kukkia Pelto/niitty/maalaismaisema To iminta-/harrastus/kunto ilu/leikki/pelit/ko iran ulk./viljely 17 Väljä/avara/laaja/iso %

38 Tärkeimmät mielipaikkoja kuvaavat adjektiivit Itä-Helsingissä:(n = 281 kpl) Rauhallinen (25 %) Metsäinen (24 %) Luonnonmukainen (luonnontilainen) (15 %) Toiminnallinen, liikunnallinen (11 %) Avara (10 %) Kallioinen (korkea, avara) (9 %) Kaunis (6 %) Siisti ( 5 %) Merellinen (5 %) Linturikas (voi tarkkailla lintuja) (3 %) Maaseutumainen (3 %) Hoidettu (2 %) Muita: kulttuurimaisema, vedenläheinen, puustoinen, vihreä, turvallinen

39 Viheralueiden hoitotavoitteet Espoossa Luonnonmukaisten alueiden (metsät, niityt) muuttaminen rakennetuiksi puistoiksi (***) Kauklahti Espoo Espoonjoki enemmän näkyviin Leikkipaikkojen istutusten ja rakenteiden hoito Hyvin hoidetut avoimet alueet, niityt/pellot/nurmikot Hyvin hoidetut ulkoilu- ja lähimetsät Hyvät ulkoilureitit ja yhteydet ympäröiville viheralueille Arvokkaat luontokohteet ja luonnonsuojelu Alueen kulttuurihistorian esiin ottaminen maisemassa (*) Pusikot siistimmiksi teiden ja ulkoilureittien varsilta Ulkoilureittien talvikunnossapidon lisääminen ja valaistuksen parantaminen Rakennettujen puistojen istutusten ja rakenteiden hoito (*) Tärkeimmät hoidon tavoitteet. Osuudet prosentteina. Roskattomuus Metsä-, kallio- ja niittyalueiden säilyminen rakentamattomina ja luonnonmukaisina

40 Tulosten tarkastelua Tutkimusmenetelmä toimi hyvin kohdealueilla Luonnonvaraiset melko laajat viheralueet tärkeitä; riittävyys tulisi varmistaa yleiskaavassa. Viheralueilla tärkeä merkitys kaupunkilaisten luontosuhteen ylläpitäjinä Viheralueiden määrään oltiin keskimäärin tyytyväisiä, Laadullinen arvio vaihteli kohdealueittain Vantaalla rauhan ja hiljaisuuden kysyntä ja Itä-Helsingissä metsäympäristön kysyntä on tarjontaa suurempi Määrällisten tavoitteiden asettaminen ei riitä; Alueiden pienentyminen muuttaa nykyisiä laatuja

41 Menetelmän hyödyt Viheralueiden laatuominaisuudet paikallisten asukkaiden kokemana tuodaan suunnitteluun. Systemaattinen väestötason kysely tuottaa kattavaa tietoa. Karttatieto mahdollistaa päällekkäistarkastelujen tekemisen muihin maankäyttö- ja viheraluesuunnittelussa. Kartta osoittaa säilytettävät viheralueet tai kehittämiskohteet. Kartta on ymmärrettävä myös asukkaille.

42 Ongelmia Kyselyn tekeminen vaatii organisaatiolta resursseja ja asiantuntemusta. Aluetta kuvaava kartta on tärkeä. Kysely tavoittaa parhaiten keski-ikäiset ja ikääntyvät (nuoret vastaavat huonosti). Arvokarttojen tulkitseminen suunnittelussa vaatii asiantuntijoiden tulkintaa.

43 Mahdollisuudet *Tietoa voi kerätä eri kanavia käyttäen: Internetissä, postikyselynä tai yleisötilaisuuksissa (kouluissa, asukastilaisuuksissa). *Maankäyttösuunnittelussa tieto asukkaiden näkemyksistä voi ennakoida ja ehkäistä konflikteja. *Arvojen muuttumista ympäristön laadun muuttuessa voidaan seurata ajallisesti uusien kartoitusten avulla.

44 KIITOKSET!