TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 1(24) Yhteinen kirkkoneuvosto Kokous

Transkriptio

1 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 1(24) Aika Paikka Torstai klo Kokoushuone Rooma Käsiteltävät asiat 166 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajat Käsittelyjärjestyksen vahvistaminen Ilmoitusasioita Suunnitteluryhmän perustaminen ja nimeäminen Yhteisten tehtävien päälliköiden valtuudet hankinnoista päätettäessä Valtuutuksen myöntäminen kiinteistöpäällikölle yksittäisten asuntoosakkeiden myymiseksi tai ostamiseksi Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle yhteisen kirkkovaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen koskien ainaishoitosopimusten päättämistä Vuoden 2016 kirkollisen tuloveroprosentin määrääminen Yhteisen kasvatustyön tiimirakenne Yhteisen kasvatustyön lähiesimiesten valinta Jäsentietoraportti Talousraportti Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi sekä talousarvio vuodelle Muutoksenhakuosoitus ja kokouksen päätös 24

2 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 2(24) Aika Torstai klo Paikka Osallistujat Kokoushuone Rooma Jäsenet Mäkinen, Jussi puheenjohtaja Sippola, Marja-Leena Asko Alajoen varajäsen Eskelinen, Tiina Kiiskinen, Arto Koivisto, Sirpa Lehtola, Liisa Särkilahti, Marko Tarkkala, Janne Uusitalo, Pekka Poissa: Alajoki, Asko Lipponen, Varpu Poussa, Mauri Muut osallistujat Häikiö, Leevi Karttunen, Elina Järvinen, Veli-Pekka Vuorio, Juha Rantala, Kim Hallikainen, Olli Sipola, Antti Hjerppe, Ilkka Soukka, Kari Syrjämäki, Heikki Kallioinen, Sami Nyrhinen, Jukka Toivonen, Gun yht. kirkkovaltuuston puheenjohtaja yht. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra sairaalasielunhoidon johtaja diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja nuorisotyönjohtaja perheneuvontatyön johtaja viestintäjohtaja tietohallintopäällikkö palvelukeskuksen päällikkö Esittelijät Fabrin, Jukka-Pekka hallintojohtaja Takala, Timo kehitysjohtaja Mukari, Eija henkilöstöpäällikkö Bragge, Birgitta talouspäällikkö Päätalo, Heikki kiinteistöpäällikkö Lehtonen, Jyrki hautaustoimen päällikkö Sihteeri Antila, Päivi hallinnon assistentti

3 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 3(24) 166 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. 167 Pöytäkirjantarkastajat Valitaan tähän kokoukseen kaksi pöytäkirjantarkastajaa. 168 Käsittelyjärjestyksen vahvistaminen Vahvistetaan käsittelyjärjestys. 169 Ilmoitusasioita 1. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on päättänyt - antaa pastori Marita Hakalalle viranhoitomääräyksen Tampereen seurakuntayhtymän oppilaitosteologin virkaan alkaen toistaiseksi - antaa pastori Jari Pulkkiselle viranhoitomääräyksen Tampereen seurakuntayhtymän kasvatustyön pastorin virkaan alkaen toistaiseksi. 2. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan päätöspöytäkirja 11/ Kehitysjohtajan päätöspöytäkirjat 16-17/ Talouspäällikön päätöspöytäkirja 7/ Henkilöstöpäällikön päätöspöytäkirjat 47-53/ Perheneuvontatyön johtokunnan kokouspöytäkirja 3/ Katsaus turvapaikanhakijatilanteeseen 8. Polku X hankkeen rahoituspäätös on tehty ja projektiaika on Projektin rahoitus on euroa koko projektiajalle.

4 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 4(24) D:TAL: 246/011/ Suunnitteluryhmän perustaminen ja nimeäminen Esittely Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa tehtiin valtuustoaloite, jossa esitetään perustettavaksi mahdollisimman pikaisesti suunnittelutoimikunta. Yhteisen kirkkoneuvoston tulee käsitellä yhteisessä kirkkovaltuustossa tehdyt aloitteet. Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön 15 todetaan: Seurakuntien yhteiseen suunnitteluun voi yhteinen kirkkoneuvosto seurakuntaneuvostoja kuultuaan nimetä viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuvan suunnitteluryhmän. Tämän ryhmän puheenjohtajana toimii yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja tehdyn valtuustoaloitteen johdosta on perusteltua esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle harkittavaksi suunnitteluryhmän nimeämistä kuluvan vaalikauden ajaksi. Perustettavaksi esitettävän suunnitteluryhmän työskentely on syytä nivoa seurakuntayhtymän keskeisiin johtamisprosesseihin ja strategiatyöskentelyyn. Välitön yhteistyö seurakuntayhtymän johtoryhmän kanssa luo parhaat mahdolliset vuorovaikutusedellytykset valmisteltaessa esimerkiksi taloushallinnon, kiinteistöhallinnon sekä henkilöstöpolitiikan keskeisiä sisältöjä. Suunnitteluryhmä voidaan kutsua koolle tarvittaessa, mutta sopivana kokousmääränä voitaisiin pitää esimerkiksi kahta kokoontumiskertaa syystoimintakauden aikana ja kahta kokoontumiskertaa kevättoimintakauden aikana. Yhteinen kirkkoneuvosto nimeää suunnitteluryhmän jäsenet. Lienee perusteltua arvioida, että johtoryhmän lisäksi suunnitteluryhmässä tulisi olla edustettuna ainakin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajat sekä yhteisen kirkkovaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajat. Suunnitteluryhmän puheenjohtajana toimii yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Hallintojohtaja ehdottaa, - että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää seurakuntaneuvostoilta lausunnot suunnitteluryhmän perustamisesta yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön 15 edellyttämällä tavalla mennessä. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Jukka-Pekka Fabrin, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

5 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 5(24) D:TAL: 247/040/ Yhteisten tehtävien päälliköiden valtuudet hankinnoista päätettäessä Esittely Yhteinen kirkkoneuvosto on edellisen kerran hyväksynyt hallintoviraston päälliköiden ja yhteisten työmuotojen johtajien valtuudet hankinnoista päätettäessä. Tämän jälkeen yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö on uusittu. Lisäksi on hyväksytty yhteisten tehtävien johtosääntö. Virkanimikkeet ovat myös joiltain osin muuttuneet. Tämän vuoksi hankintavaltuudet tuodaan yhteisen kirkkoneuvoston päätettäväksi. Taloussäännön :n 12 mukaan hankinnat on suoritettava julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän hankintaohjesäännön ja yhteisen kirkkoneuvoston antamien tarkentavien seurakuntayhtymän hankintojen suorittamista koskevien ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Yhteisten tehtävien johtosäännön luvussa 3 pykälässä 9 kohdassa 7 on mainittu, että yhteinen kirkkovaltuusto on siirtänyt päätösvallastaan yhteiselle kirkkoneuvostolle seuraavat tehtävät: - vahvistaa euromäärä, mihin asti johtokunnilla, rakennustoimikunnilla ja viranhaltijoilla on oikeus päättää hankinnoista ja palvelujen ostoista sekä rakennus- ja korjaustöiden urakkasopimusten tekemisestä - päättää em. kohdassa mainitun euromäärän ylittävistä hankinnoista ja palvelujen ostoista sekä rakennus- ja korjaustöiden urakkasopimusten tekemisestä Yhteisten tehtävien johtosäännössä pykälässä 6 kohdassa 11 on mainittu, että yhteisten tehtävien johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palvelujen ostoista sekä tehdä niitä koskevat sopimukset yhteisen kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa. Edelleen yhteisten tehtävien johtosäännön pykälässä 3 on mainittu, että yhteisten tehtävien johtavia virkoja ovat hallintojohtaja, kehitysjohtaja, viestintäjohtaja sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja, hautaustoimen päällikkö, henkilöstöpäällikkö, kiinteistöpäällikkö, palvelukeskuksen päällikkö, perheneuvontatyön johtaja, sairaalasielunhoidon johtaja, talouspäällikkö ja tietohallintopäällikkö. Hankinnat sisältävät tavaroiden ostamisen ja vuokraamisen sekä palvelujen ostamisen.

6 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 6(24) Kukin mainituista johtavista viranhaltijoista saa päättää hankinnoista, jos hankinnan arvo ei ylitä yhteisen kirkkoneuvoston määräämää rajaa. Hankinnat suunnitellaan talousarviota laadittaessa ja hankintoihin tarvittavat määrärahat sisällytetään talousarvioon. Seuraavana esitettävät hankintavaltuusrajat koskevat talousarviomäärärahojen puitteissa tapahtuvaa hankintaa: Yksittäisen kertahankinta- tai palvelunostosopimuksen voi tehdä edellä mainituista johtavista viranhaltijoista kukin yksinään euroon saakka (sis. alv) ja hallintojohtaja /kehitysjohtaja yhdessä toisen muun edellä mainitun johtavan viranhaltijan kanssa euroon saakka (sis. alv). Palvelun ostoa koskevan pitkäaikaisen, määräaikaisen sopimuksen voi tehdä kukin johtava viranhaltija yksinään enintään 3 vuoden ajaksi ja hallintojohtaja /kehitysjohtaja yhdessä toisen muun edellä mainitun johtavan viranhaltijan kanssa enintään 5 vuoden ajaksi. Kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa toimitaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän hankintaohjeen mukaisesti. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tulee toimia lisäksi myös hankintalain määräysten mukaan. Yli euron määräisestä kertahankinnasta tai muusta sopimuksesta on tehtävä viranhaltijapäätös perusteluineen ottaen huomioon hankintaohje ja julkisista hankinnoista annettu laki ja säännökset. On otettava huomioon, että ulkopuolisten rahoittajien rahoittamien projektien rahoituspäätöksissä saattaa olla omat säännöksensä hankintojen kilpailuttamiselle, euromäärärajoille ja hankintapäätösten dokumentoinnille. Nämä hankintarajat esitetään astuvaksi voimaan lukien. Puheenjohtaja ehdottaa, että 1. yhteinen kirkkoneuvosto päättää hyväksyä yllä ehdotetut johtavien viranhaltijoiden hankintavaltuuksien euromäärärajat 2. hankintavaltuuksien rajat tulevat voimaan lukien. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p

7 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 7(24) Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). yhteisten tehtävien päälliköt, talouspalvelut

8 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 8(24) D:KII: 202/721/ Valtuutuksen myöntäminen kiinteistöpäällikölle yksittäisten asunto-osakkeiden myymiseksi tai ostamiseksi Esittely Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan seuraavasti: Seurakuntayhtymällä on omistuksessaan asunto-osakkeita eri puolilla kaupunkia. Vuokralaisten vaihtuessa asunto usein remontoidaan seuraavaa vuokralaista varten. Erityisesti tässä yhteydessä on luontevaa tehdä tapauskohtainen arviointi ko. asunnon tuotosta sekä ko. asuntoosakeyhtiön remonttitilanteesta ja rahoitusvastikkeiden suuruudesta. Toisena asiana on, että pidemmällä perspektiivillä seurakuntayhtymän asuntovarallisuuden kehittäminen olisi kustannustehokkaampaa, mikäli asunto-osakkeiden omistaminen olisi nykyistä pirstaleista tilannetta keskittyneempää. Myös tästä näkökulmasta hajallaan olevia yksittäisiä asuntoja on järkevää sopivan tilanteen tullen realisoida. Vuokralaisten vaihtuminen tapahtuu lähes aina lyhyellä varoitusajalla (irtisanomisaika vuokralaisen puolelta on yksi kuukausi). On tarkoituksenmukaista, että kiinteistöosasto voi tehdä yksittäisiin asuntoihin liittyviä myyntipäätöksiä ilman päätösten kierrättämistä etukäteen johtokunnan ja yhteisen kirkkoneuvoston kautta. Kaikki tehdyt ratkaisut tulevat luonnollisesti myös kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan sekä Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksissa tiedoksi, jolloin niitä voidaan tarvittaessa arvioida ja tarkastella. Myyntipäätökset perustetaan laadittuihin asuntokohtaisiin arviointeihin sekä tuottolaskemiin. Asunnoista saatavat varat voidaan sijoittaa edelleen tuottaviin kohteisiin. Valtuutus koskisi ostotarjousten hyväksymistä tai ostotarjouksen jättämistä. Varsinaiset kauppakirjat allekirjoittaa yhtymän puolesta seurakuntayhtymän nimenkirjoittajat: yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jussi Mäkinen ja hallintojohtaja Jukka-Pekka Fabrin. Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, - että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta hyväksyy edelleen yhteiselle kirkkoneuvostolle esitettäväksi, - että kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalolle myönnetään ajalle valtuutus tehdä yksittäisten asunto-osakkeiden myynti- tai ostotoimeksiantoja. Valtuutus koskee valtuutuksen aikana enintään kymmenen asunnon myymistä/ostamista ja - että asuntojen myynti- ja ostotapahtumat tulee toteutua niin, että kauppojen kassavirta on aina positiivinen

9 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2015 9(24) ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja ehdottaa, 1. että kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalolle myönnetään ajalle valtuutus tehdä yksittäisten asunto-osakkeiden myynti- tai ostotoimeksiantoja koskien enintään kymmenen asunnon myymistä/ostamista 2. että asuntojen myynti- ja ostotapahtumat tulee toteutua niin, että kauppojen kassavirta on aina positiivinen. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Jukka-Pekka Fabrin, p Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). kiinteistöpäällikkö, kiinteistöpalvelut, talouspalvelut

10 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) D:PUI: 314/719/ Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle yhteisen kirkkovaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen koskien ainaishoitosopimusten päättämistä Esittely Yhteisen kirkkovaltuuston päätökseen liittyen ainaishoitosopimusten päättämiseen vuoden 2019 lopussa on Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen jätetty valitus koskien ainaishoitosopimusten päättämistä. Valituksen on tehnyt Kaarina Koskinen liittyen haudan ainaishoitosopimukseen. Liite 1 Laaditussa lausunnossa on osoitettu, että ainaishoidoista saatu pääoma korkoineen on käytetty ainaishoitohaudan hoitamiseen. Tällä perusteella ainaishoitosopimus päätetään vuoden 2019 lopussa. Hautojen ainaishoitoasiavalituksia on käsitelty aiemmin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa 97 kpl sekä yksi valitus Korkeimmassa hallintooikeudessa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt 10 valitusta ja loput valitukset se on ratkaissut valittajien hyväksi Korkeimman hallintooikeuden päätöksen 2014:64 mukaisesti. Päätöksen mukaan seurakuntayhtymällä ei ole oikeutta päättää ainaishoitosopimuksia arviolaskelmiin perustuen. Hautaustoimen päällikkö ehdottaa, - että yhteinen kirkkoneuvosto antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen lausunnon. Lisätietoja antaa hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus

11 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) D:TAL: 250/032/ Vuoden 2016 kirkollisen tuloveroprosentin määrääminen Esittely Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin kirkkolain 15. luvun 2. pykälän mukaan. Tuloveroprosentti vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. tulee lähettää verohallinnolle mennessä. Ilmoitus lähetetään myös silloin, kun seurakuntatalouden tuloveroprosentti on sama kuin edellisenä vuonna. Veroprosentti on yksi keskeinen seurakuntatalouteen vaikuttava osatekijä, sillä kirkollisverolla on merkittävä osuus seurakunnan taloudessa. Esimerkiksi vuonna 2014 kokonaistuloista verotulojen osuus oli 73,4 %. Siitä huolimatta veroprosenttia ei voida arvioida pelkästään seurakuntatalouden näkökulmasta, vaan myös jäsenistöön vaikuttavana talouspoliittisena ratkaisuna. Veroprosentin tasoa arvioitaessa vaaditaan varovaisuutta ja taitoa ennakoida tulevaa kehitystä. Tampereen seurakuntayhtymän kirkollisveroprosentti on vuodesta 1976 ollut 1,25 %. Vuoden 2016 talousarvion suunnittelussa on lähtökohdaksi asetettu kirkollisveroprosentin säilyttäminen entisellä tasolla. Muiden suurten seurakuntayhtymien veroprosentit ja läsnä oleva väestö olivat seuraavat (sulkeissa ): Helsingin seurakuntayhtymä 1,00 % ( ) Espoon seurakuntayhtymä 1,00 % ( ) Oulun seurakuntayhtymä 1,25 % ( ) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1,00 % ( ) Vantaan seurakuntayhtymä 1,00 % ( ) Vuoden 2014 lopussa Tampereen seurakuntien jäsenmäärä oli henkilöä. Jäsenmäärä (läsnä olevat) oli vuoden 2004 lopussa henkilöä, joten jäsenmäärä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä henkilöllä. Tampereen seurakunnissa kirkollisveroa on kertynyt 23,3 milj. euroa tammi-elokuussa 2015, mikä on 3,2 prosenttia vähemmän verrattuna edellisvuoden vastaavan ajan kertymään. Talousarvion toteutuma kirkollisveron osalta on 74,6 prosenttia. Yhteisöveroa on kertynyt tammi-elokuussa 3,6 milj. euroa, mikä on 8,9 % edellisvuotta enemmän. Toteutuma on 2,5 prosenttia yli budjetoidun. Seurakuntatalouksien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistuu vuoden 2016 alusta. Jatkossa kirkko saa valtion rahoitusta yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Näiden toimintojen kus-

12 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) tannukset ovat viime vuonna olleet suuremmat kuin seurakuntatalouksille tilitetty yhteisövero. Koko kirkossa kirkollisverojen määrä väheni 2,5 % elokuun loppuun mennessä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan ollen 669,9 milj. euroa (686,8 milj. euroa 08/2014). Tampereen kaupungin verotulot ovat kehittyneet siten, että kunnallisveroa on kertynyt elokuun loppuun mennessä 1,0 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Yhteisöveroa on kertynyt 10,9 % viimevuotista enemmän. Valtionvarainministeriön (Taloudellinen katsaus, kesä 2015, ) mukaan vuonna 2015 Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna 2015 ennakoitua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Vuosina 2016 ja 2017 viennin ennustetaan kasvavan yli kolme prosenttia euroalueen talouskasvun kiihtyessä. Suomen talous supistuu neljättä vuotta peräkkäin. Ennusteen (Nordea, talousnäkymät, syyskuu 2015, ) mukaan Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia. Merkittävin syy kasvuennusteen supistumiseen ja alhaisuuteen on vientiteollisuuden vaikeudet. Suomen vientiteollisuus on erikoistunut palvelemaan teollisuusyritysten tuotantoa ja investointeja, joiden kysyntä ei ole elpynyt. Työttömyysasteen ennustetta on korotettu aiemmasta ylöspäin ja työttömyysasteeksi ennustetaan kuluvalle vuodelle 9,6 % ja ensi vuodelle hienoista kasvua 10,0 prosenttiin. Kuluttajahintojen ennustetaan tänä vuonna laskevan 0,2 prosenttia ja ensi vuonna kasvavan 0,8 prosenttia. Samansuuntainen on myös Osuuspankkien talousennuste kuluvalle ja ensi vuodelle. Vuoden 2016 talousarvioluonnos on laadittu 1,25 prosentin kirkollisveroprosentin mukaan ja sitä arvioidaan kertyvän 29,44 milj. euroa (v talousarviossa 31,3 milj. euroa). 0,05 %-yksikköä tuottaa kirkollisveroa noin 1,2 milj. euroa.

13 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) Talouspäällikkö ehdottaa yhteiselle kirkkoneuvostolle ja edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että vuoden 2016 kirkolliseksi tuloveroprosentiksi vahvistetaan 1,25 %. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

14 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) D:TAL: 232/000/ Yhteisen kasvatustyön tiimirakenne Esittely Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt yhteisten tehtävien johtosäännön. Säännön 12 :ssä määritellään yhteisen kasvatustyön toiminnot sisältöalueittain. Yhteisten tehtävien johtosäännön 28 käsittelee puolestaan yhteisen kasvatustyön johtamista. Säännön mukaan yhteinen kasvatustyö organisoidaan työtiimeiksi. Niihin kuuluvien työntekijöiden lähiesimiehenä toimivat erikseen tehtävien hallinnollisten päätösten perusteella nimettävät keskijohdon esimiehet. Nämä yhteisen kasvatustyön lähiesimiehet ovat suoraan kehitysjohtajan alaisia. Yhteinen kirkkoneuvosto tekee yhteistä kasvatustyötä koskevat hallinnolliset luottamuselinpäätökset, koska kasvatustyön johtokunnan toimikausi on päättynyt Lähitulevaisuudessa nimettävä kasvatuksen asiantuntijaryhmä ei tee hallinnollisia päätöksiä. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää yhteisen kasvatuksen tiimirakenteesta sekä näiden tiimien lähiesimiesten valinnasta Yhteisen kasvatustyön tiimirakennetta luotaessa on tarpeen ottaa huomioon seuraavat näkökohdat: - Yhteisen kasvatustyön organisointi tiimeihin perustuu siihen, että esimiessuhteet sekä niihin liittyvät vastuut ja valtuudet on selkeästi sovittava. Samalla on syytä painottaa sitä, että toiminta määräytyy yhä selvemmin kirkon tehtävästä ja jäsenlähtöisestä toimintatavasta nousten. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tiimien työskentelytapa on avoin ja rajoja ylittävä. Linjaorganisaation rakenne ei toiminnassa saa ylikorostua. - Tiimit esitetään muodostettaviksi seurakuntalaisten ja tamperelaisten elämäntilanteesta käsin rakentuen. Nuorilla aikuisilla on usein myös pieniä lapsia. Toisaalta kaikilla nuorilla aikuisilla ei ole perhettä tai parisuhdetta. Opiskelijat ovat usein nuoria aikuisia. Oppilaitokset muodostavat mahdollisuuden suunnata strategiamme mukaisesti voimavaroja toimintaan ja luonteviin yhteyksiin siellä, missä seurakuntalaiset kattavasti muutenkin elävät ja toimivat. Rippikoulut ja nuorisotyö sen jälkeen muodostavat puolestaan merkittävän ja haasteellisen siirtymävaiheen lapsuudesta kohti aikuisuutta. - Tiimejä muodostettaessa on kuultu yhteisen kasvatuksen henkilöstöä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää näkemyksiään kokonaisuudesta. ehdotus perustuu toiminnallisten tarpeiden ja niihin perustuvien erilaisten näkökohtien kokonaisarviointiin. Organisoitumisen on palveltava mahdollisimman hyvin tavoitteiden jäsenlähtöistä toteutumis-

15 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) ta. Valmius tarvittaessa nopeaankin toiminnalliseen reagointiin on keskeistä. - Muodostettavat tiimit ovat kooltaan sellaisia, että niitä johtavien lähiesimiesten osallistuminen toimintaan on mahdollista merkittävällä osalla kokonaistyöpanosta. Tämä korostaa asiantuntijapanoksen merkitystä ja sen hyödyntämistä seurakuntakokonaisuuden tarkeässä muutosvaiheessa. Esimiestyö jakautuu kolmen tiimin mallissa toisin kuin kahden tiimin mallissa. Kokonaisuutena esimiestyön määrä ei kuitenkaan lisäänny. - Päätökset tiimirakenteesta ja lähiesimiesten valinnasta tehdään niin, että ne ovat voimassa toistaiseksi. Nyt tehtävää päätöstä voidaan muuttaa, mikäli toiminnallisessa kokonaisuudessa havaitaan riittävän yhteisesti uutta päätöksentekoa edellyttävä muutostarve. Yhteiseen kasvatustyöhön ehdotetaan muodostettavaksi kolme tiimiä. Tiimit ja niihin sijoittuvat työntekijät muodostuvat seuraavasti: Oppilaitostyö Oppilaitosteologit Marita Hakala, Katriina Hallikainen, Risto Korhonen ja Mervi Ulmanen sekä oppilaitosdiakoni Hanna Koivisto. Nuoret aikuiset ja perheet Kasvatustyön pastori (varhaiskasvatus) Kirsi Hakala, kasvatustyön pastori (nuoret aikuiset) Timo Pöyhönen, nuorten aikuisten määräaikainen projektityöntekijä Salla Kuisma, kasvatuksen kanttori Maiju Häyrynen sekä musiikkikasvatuksen (kirkkomuskarit ja kirkkomusikantit) koko henkilöstö: Arja-Riitta Karppelin, Tuulikki Peltola, Nedelcho Todorov sekä tuntiopettajat. Rippikoulu- ja nuorisotyö sekä kasvatuksen toimisto Kasvatustyön pastori (rippikoulu- ja nuorisotyö) Jari Pulkkinen, nuorisontyönohjaaja (liikuntakasvatus) Ari Santaharju, nuorisomuusikko Peter Joukainen sekä yhteisen kasvatustyön toimistohenkilöstö: toimistonhoitaja Anneli Jaatinen, oa toimistosihteeri Raili Heikkinen sekä tällä hetkellä määräaikaiset toimistosihteerit Suvi Pynttäri ja Riikka Moilanen. Yhteisen kasvatustyön toimiston henkilöstömäärä tarkentuu syyskaudella 2015 valmistuvan toimistotyön laajan kokonaistarkastelun pohjalta. Koulutusasiantuntijan virka sijoittuu yhteiseen kasvatustyöhön. Viran työpanos kohdentuu kasvatuksen koko kentän lisäksi myös laajasti kaikkiin seurakuntiin ja yhteisten tehtävien toimialoihin. Työn sisällöstä johtuen koulutusasiantuntijan virkaa ei sijoiteta mihinkään kasvatustyön tiimiin. Koulutustyön asiantuntijan esimiehenä toimii suoraan kehitysjohtaja.

16 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan lakkauttaa nuorisotyönjohtajan viran lukien. Pastori Kari Soukka hoitaa nuorisotyön johtajan virkaa välisen ajan eläkkeelle siirtymiseensä ja nuorisotyönjohtajan viran lakkauttamiseen asti. Nuorisotyönjohtaja toimii yhteisen kasvatustyön tiimien lähiesimiesten esimiehenä määräaikaisesti viran lakkauttamiseen asti. Sen jälkeen esimiehenä toimii kehitysjohtaja. Kehitysjohtaja ehdottaa, 1. että yhteisen kasvatustyön organisoituminen työtiimeiksi hyväksytään esittelyssä yksilöidyllä tavalla 2. että hyväksytty tiimirakenne on voimassa lukien toistaiseksi. Lisätietoja antaa kehitysjohtaja Timo Takala, p Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). yhteisen kasvatustyön henkilöstö, henkilöstöpalvelut, seurakunnat

17 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) D:TAL: 232/000/ Yhteisen kasvatustyön lähiesimiesten valinta Esittely Yhteisen kasvatustyön lähiesimiesten valinnassa otetaan huomioon kokemus esimiestyöstä ja valmiudet siihen sekä esimiestehtävän hoitamiseen liittyvä koulutus. Tiimeihin kuuluvilta työntekijöiltä on kysytty heidän valmiuttaan olla käytettävissä lähiesimiehiä valittaessa. Yhteisen kasvatustyön lähiesimiehet esitetään valittavaksi seuraavasti: Oppilaitostyön tiimin lähiesimieheksi valitaan pastori Risto Korhonen. Hän on toiminut Viinikan seurakunnan nuorisopappina ja siitä lähtien korkeakoulupappina. Vuodesta 2008 lähtien hän on toiminut johtavana oppilaitosteologina. Hän on suorittanut kirkon ohjaajavalmennus koulutuksen, johtajuus nuorisotyössä -koulutuksen ja kirkon työnohjaajakoulutuksen. Hän toimii kapitulin kutsumana esimiesvalmentajana. Hän on hoitanut lukuisia oppilaitostyön kansallisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä. Nuorten aikuisten ja perheiden tiimin lähiesimieheksi valitaan rovasti Kirsi Hakala. Hän on toiminut seurakuntayhtymän lapsityönjohtajana (varhaiskasvatuksen johtajana) vakituisesti alkaen sekä sijaisena sitä ennen alkaen Hän on suorittanut hiippakunnan johtamiskoulutuksen sekä johtamisen erityisammattitutkinnon. Hän on suorittanut myös pitkän kirkon kasvatuksen kurssin. Musiikkikasvatuksen tuntiopettajien esimiehenä toimii kasvatuksen kanttori. Rippikoulu- ja nuorisotyön sekä kasvatuksen toimiston tiimin lähiesimieheksi valitaan pastori Jari Pulkkinen. Hän on toiminut Messukylän seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyöstä vastaavana pappina vuosina sekä seurakuntayhtymän rippikoulupastorina vuodesta 2012 lähtien kyseistä vastuualuetta kehittäen ja koordinoiden. Jari Pulkkinen on suorittanut Kirjo (Kirkon johtamiskoulutus) I -kurssin ja suorittaa parhaillaan Kirjo II -kurssia. Lähiesimiesten tehtävänkuvaukset laaditaan nyt tehtävän päätöksen pohjalta. Palkka määräytyy tehtävänkuvauksen valmistuttua sen arvioidun vaativuuden pohjalta. Kehitysjohtaja ehdottaa, että 1. yhteisen kasvatustyön oppilaitostyö tiimin lähiesimieheksi valitaan lukien pastori Risto Korhonen 2. yhteisen kasvatustyön nuoret aikuiset ja perheet tiimin lähiesimieheksi valitaan lukien rovasti Kirsi Hakala

18 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) 3. yhteisen kasvatustyön rippikoulu- ja nuorisotyö sekä kasvatuksen toimisto tiimin lähiesimieheksi valitaan lukien pastori Jari Pulkkinen. Lisätietoja antaa kehitysjohtaja Timo Takala, p Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). valitut lähiesimiehet, yhteisen kasvatustyön henkilöstö, henkilöstöpalvelut, seurakunnat

19 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) D:TAL: 248/009/ Jäsentietoraportti Esittely Vakiintuneen käytännön mukaisesti kahdeksan ensimmäisen kuukauden jäsentietoraportti saatetaan sen valmistuttua yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston sekä seurakuntien ja yksiköiden tiedoksi. Jäsentietoraportti on liitteenä. Erillinen liite Kehitysjohtaja ehdottaa edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että merkitään tiedoksi Tampereen seurakuntien jäsentietoraportti Lisätietoja antaa kehitysjohtaja Timo Takala, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

20 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) D:TAL: 249/041/ Talousraportti Esittely Maailmankaupan kasvu on pitkään jäänyt odotuksista. Nordea pankin (Talousnäkymät syyskuu 2015) ennusteen mukaan viime kuukausina maailmankaupan kasvu on pysähtynyt. Suurin tekijä on kasvun hiipuminen Kiinassa. Länsimaiden asteittainen piristyminen tapahtuisi ensi vuonna, mikä ei kuitenkaan nosta Suomea taantumasta, sillä kasvu perustuu yksityiseen kulutukseen. Suomen kasvu käynnistyy vasta kun teollisuuden ja investointien lama päättyy. Nordean ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna 0,3 prosenttia ja kasvaa 0,5 prosenttia vuonna Tämä aiheuttaa edelleen Suomen työttömyysasteen kasvua. Tilastokeskuksen otantatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli heinäkuussa 8,4 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoinnin mukaan työttömyysaste on 14,5 prosenttia. Kun otetaan huomioon koulutuksessa olevat, tukityöllistetyt ja erilaisten toimenpiteiden kohteina olleet, on työttömiä liki puoli miljoonaa henkilöä. Laajasti määritelty työttömyysaste on siten 18,2 henkilöä. Työttömyys on pahentunut trendimäisesti vuoden 2008 syksystä lähtien. Työttömyydessä on kaksi huolestuttavaa piirrettä. Yli vuoden työttömänä olleiden joukko on kasvanut kuusi vuotta ja kasvu on kiintynyt vuodesta 2012 lukien. Toinen huolestuttava piirre on, että nuorten työttömien joukko kasvaa nopeasti. Vuodessa nuorten työttömyys on pahentunut 5,3 prosenttiyksikköä (Kauppalehti Optio , s. 24). Nordean talousnäkymäennusteen mukaan vuoden 2015 työttömyysasteeksi ennustetaan 9,6 prosenttia ja 10 prosenttia vuonna Inflaatio pysyy matalana. Kuluttajahintojen ennustetaan laskevan jonkin verran kuluvana vuonna. Niiden ennustetaan kasvavan 0,6 prosenttia vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen ( ) mukaan vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana työttömien työnhakijoiden määrä on ollut laskevassa suunnassa. Työttömyyden taso on silti korkea. Heinäkuun 2015 lopussa Pirkanmaan TE-toimistossa oli työtöntä työnhakijaa lomautetut työnhakijat mukaan lukien. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi lähes 2 500:lla. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla heinäkuun lopussa koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 16,1 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 14,5 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli edelleen kasvusuunnassa vuositasolla verrattuna, muutos oli noin 7 prosenttia. Suhteellinen osuus on kuitenkin huomattavasti alemmalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, jossa nousua oli noin 9,0 prosenttia. Pirkan-

21 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) maan tilanne ei kuitenkaan ole parantunut, vaan suhteellinen muutos johtuu muun maan tilanteen heikentymisestä. Lukuna työttömien työnhakijoiden määrä oli viimeksi samalla tasolla Pirkanmaalla vuoden 1997 helmikuussa, eli noin 18 vuotta sitten. Positiivinen seikka oli avoimien työpaikkojen määrä, joka oli noussut heinäkuussa verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Vuositasolla verrattuna vastaavaan kuukauteen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 879 työpaikalla. Alle 20-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut heinäkuussa 2015 vuoden takaisesta luvusta 14 % eli 170 henkilöä. Yli 29 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista oli ollut yli vuoden työttömänä. Tampereella työttömyysaste heinäkuun lopussa oli 19,2 %. Tampereella oli heinäkuun lopussa työttömänä henkilöä, joista alle 20- vuotiaita 659 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli Verotulot ovat kehittyneet elokuun loppuun mennessä siten, että kirkollisverotulo on vähentynyt 3,2 % verrattuna viime vuoden vastaavan ajankohdan kertymään. Kirkollisverotuloja on kertynyt n. 0,8 milj. euroa viime vuotta vähemmän. Yhteisöveroja on elokuun loppuun mennessä kertynyt 8,9 % viime vuotta paremmin, eli noin 0,3 milj. euroa enemmän. Verotulot yhteensä ovat kertyneet 77,4 prosenttisesti. Budjetoituun verrattuna elokuun lopun kertymän perusteella näyttäisi siltä, että kirkollisverotulo-odotusta ei saavuteta, mutta yhteisöveron odotettua parempi kertymä kompensoisi tilannetta. Mikäli loppuvuoden kertymä vastaisi elokuun lopun kertymän vauhtia eikä marraskuun kirkollisverojen tasaus olisi aiempien vuosien tasoa suurempi, budjetoidut verotulot yhteensä olisi mahdollista saavuttaa. Koko kirkossa kirkollisverojen määrä väheni 2,5 % elokuun loppuun mennessä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan ollen 669,9 milj. euroa (686,8 milj. euroa 08/2014). Yhteisöveroa kertyi 10,4 % enemmän verrattuna viime vuoden elokuun tilanteeseen. Käyttötalouden toteutuma osoittaa, että toimintatuotot ovat kertyneet tasaista vauhtia heikommin, samoin myös toimintamenot. Käyttötalouden toimintakate on toteutunut 69 prosenttisesti. Varojen hoidon uudelleenjärjestelyn seurauksena tuloslaskelman toteutuma sisältää 2,9 milj. euroa myyntivoittoja. Seurakuntayhtymän sijoitusvarallisuus kirjataan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaan, joten vasta tilinpäätöksessä voidaan nähdä sijoitusvarallisuuden arvonmuutoksen vaikutus tuloslaskelmassa.

22 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) Investointien toteutuma osoittaa, että investointimenot ovat toteutuneet 31,6 prosenttisesti. Investointitulojen osalta toteutumaa ei juuri ole elokuun lopussa. Liitteet 2-5 Sijoitusten tilanne on esitetty Suomen Sijoitustutkimuksen laatimissa seurantaraporteissa. Seurakuntayhtymän sijoitusten tuottoprosentti vuoden alusta on ollut 4,6 prosenttia ja hautainhoitorahaston 4,2 prosenttia. Talouspäällikkö ehdottaa yhteiselle kirkkoneuvostolle ja edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että talousraportti merkitään tiedoksi. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

23 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) D:TAL: 144/041/ Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi sekä talousarvio vuodelle 2016 Esittely (Toiminnalliset tavoitteet esittely täydentyy kokoukseen mennessä.) Talousarvio vuodeksi 2016 on laadittu veroprosentin 1,25 pohjalta. Kirkollisveron ennustetaan vähenevän ensi vuoden talousarviossa 1,9 % vuoden 2015 elokuun lopun kertymän perusteella odotettavissa olevasta kirkollisveron kertymästä kuluvana vuonna (n. 30 milj. euroa). Kirkollisveron määräksi ensi vuodelle on budjetoitu 29,4 milj. euroa. Yhteisövero muuttuu valtionavuksi vuoden 2016 alusta ja sen määräksi on arvioitu talousarviossa 4,1 milj. euroa. Valtionapua maksetaan 19,5 euroa asukasta kohti. Budjetin valmisteluvaiheessa palkkioihin varattiin 0,4 %:n korotusvara. Palkkojen sivukuluiksi arvioidaan 29,74 %. Vuoden 2016 marraskuusta lähtien aletaan maksaa harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää, johon määrärahat on budjetoitu yhteisiin henkilöstömenoihin. Valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpidevaihtoehdot ovat tätä kirjoitettaessa meneillään. Jos tasapainottamisen keinovalikoimaan kuuluisivat lomarahojen puolittamiset, toimenpiteellä ei todennäköisesti ole vielä ensi vuoden talousarvioon merkitystä. Lomarahojen puolittaminen vähentäisi kustannuksia, mutta myös verotuloja. Sisäiset tilamäärärahat on sisällytetty talousarvioon. Niiden tasoon on tehty 2 %:n leikkaus. Kirkon keskusrahastomaksu on 7,5 % viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen laskennallisesta kirkollisverotulosta. Sen määräksi on arvioitu 1,7 milj. euroa. Eläkerahastomaksu on 4,0 % viimeksi toimitetun verotuksen kirkollisverosta. Sen suuruudeksi on arvioitu 1,2 milj. euroa. Eläkerahastomaksuprosentti nousee 2,8 %-yksikköä. Rahoitustuottojen määräksi on arvioitu 0,5 milj. euroa. Poistojen määräksi on budjetoitu 2,8 milj. euroa. Verotuskustannusten odotetaan hieman alenevan kuluvasta vuodesta. Seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvio on laadittu siltä pohjalta, että säästötavoitteeksi asetettiin 1 milj. euroa, jolla tavoitellaan nollatulosta tilikauden yli-/alijäämäksi. Säästötavoitteet on seurakunnille ja muille yksiköille asetettu uuden osastorakenteen pohjalta. Säästötavoitteen lisäksi on tullut ottaa huomioon monet rakenne- ja henkilöstömuutokset. Budjettilukujen työstäminen on ollut osin melko haasteellista ja siksi vasta tätä kirjoitettaessa voidaan aloittaa varsinaiset budjettineuvottelut.

24 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/ (24) Alustavan investointisuunnitelman investointimenot yhteensä ovat 2,44 milj. euroa. Investointituloja ennustetaan saatavaksi 1,5 milj. euroa. Merkittävin yksittäinen investointihanke on Vatialan krematorion toinen uuni, jota varten otetaan pitkäaikaista vierasta pääomaa 0,85 milj. euroa. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi sekä talousarvio vuodeksi 2016 esitetään yhteiselle kirkkoneuvostolle tässä vaiheessa alustavana ehdotuksena. (Harjun seurakuntaneuvosto ei ole vielä käsitellyt kokouksessaan toiminta- ja taloussuunnitelmaa.) Tarkoitus on keskustella suunnitelmakokonaisuudesta ja tarvittavista yksityiskohdista jatkovalmistelua varten. Valmistelulinjauksia tarvitaan vielä muun muassa seuraaviin kohtiin: - käyttötalouden tasapainottaminen (1. pitäydytäänkö kevään tavoitteessa, 2. mitä keinovalikoimaa ollaan tarvittaessa valmiit käyttämään tavoitteen saavuttamiseksi) - ovatko investointikohteet hyväksyttäviä - investointikohteiden rahoitus - onko investointien myyntitulo realistinen. Talouspäällikkö ehdottaa, - että yhteinen kirkkoneuvosto keskustelee alustavasta ehdotuksesta taloussuunnitelmaksi vuodelle 2016 ja tekee tarvittavia linjauksia jatkovalmistelua varten. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). 180 Muutoksenhakuosoitus ja kokouksen päätös