KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN. Peter MANDELSON (kauppapolitiikka)

Transkriptio

1 FI KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Osa A Yleiset kysymykset Peter MANDELSON (kauppapolitiikka) I. Henkilökohtaiset ja työkokemukseen liittyvät asiat 1. Minkä pätevyytenne ja työkokemuksenne osa-alueiden katsotte vaikuttaneen erityisesti nimitykseenne, ja mitä niistä pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen roolia ajatellen? Olen koko poliittisen urani ajan ollut kiinnostunut Euroopan kehityksestä ja olen vakaumuksellisesti Eurooppa-myönteinen. Tämä ei aina ole ollut helppoa, erityisesti silloin, kun puolueeni näkemykset erosivat suuresti omistani. Britannian työväenpuolueessa ei ollut helppoa olla Eurooppa-myönteinen 1970-luvun lopulla ja luvun alussa, jolloin aloittelin poliittista uraani. Voin kuitenkin sanoa, että siitä asti, kun ensimmäistä kertaa tulin politiikkaan opiskeluaikanani työväenpuolueen Young European Left -nuorisojärjestössä, en ole koskaan horjunut vakaumuksessani. Sitoutuminen yhdentyneen Euroopan periaatteisiin on kaiken toimintani taustalla. Tämän lisäksi katson oman poliittisen kokemukseni olevan suureksi hyödyksi komissaarintehtävieni tehokkaassa hoitamisessa. Ensimmäinen poliittinen tehtäväni oli Britannian nuorisojärjestöjen keskusjärjestön British Youth Councilin puheenjohtajuus, jonka aikana tutustuin myös kansainväliseen politiikkaan. Toimin aktiivisesti Euroopan kansallisten nuorisoneuvostojen komiteassa CENYCissä ja johdin Britannian valtuuskuntaa Euroopan yhteisöjen nuorisofoorumissa, jonka avajaistilaisuudessa komission puheenjohtaja Roy Jenkins piti mieleenpainuvan, näkemyksellisen puheen. Noista ajoista lähtien olen aina pitänyt erittäin tärkeinä Eurooppaan ja kansainvälisiin asioihin liittyviä seminaareja ja konferensseja, joissa erilaisia kansallisia näkemyksiä kuuntelemalla voi oppia todella paljon. Olen esimerkiksi osallistunut useina vuosina säännöllisesti vuotuiseen Britannian ja Saksan Königswinterin konferenssiin, Ranskan ja Britannian politiikan ja liike-elämän Colloque-kokouksiin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan Tertulias-tapaamisiin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Italian Pontignanon kokouksiin ynnä muihin 1

2 vastaaviin tapahtumiin. Olen pitänyt puheita Euroopan tulevaisuudesta useissa erilaisissa konferensseissa. Esimerkiksi viimeisten kahdentoista kuukauden aikana olen osallistunut Berliinissä pidettyyn Bertelsmannin kansainväliseen forumiin, pitänyt Den Uyl -luennon Amsterdamissa ja pitänyt puheita Varsovassa, Budapestissä, Madridissa ja Pariisissa. Mielenkiintoni kohteet ovat aina olleet moninaiset. Niitä ovat niin Euroopan toimielinrakenteen ja politiikan tulevaisuus, Euroopan taloudelliset haasteet ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin ajanmukaistaminen kuin transatlanttisten suhteiden tulevaisuuskin. Mielenkiintoni sosiaali- ja työmarkkinakysymyksiin juontuu aikaan, jolloin työskentelin Britannian ammattiliittojen keskusjärjestössä (Trades Union Congress, TUC) Lontoossa 1970-luvun lopulla. Viime vuosina huomioni on kiinnittynyt erityisesti maailman nopeaan muuttumiseen ja globalisaation monimutkaisuuteen. Viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana olen matkustanut ja luennoinut paljon Aasiassa, koska uskon, että on olennaisen tärkeää, että Eurooppa ei sulje silmiään Aasian tapahtumilta ja niiden merkitykseltä omalta kannaltamme. Viime vuosina olen pitänyt puheita ja vieraillut Kiinassa, Intiassa, Koreassa, Malesiassa, Singaporessa ja Thaimaassa, ja suhteeni Japaniin ovat erityisen vahvat, sillä olen viimeisten kolmen vuoden ajan toiminut Yhdistyneen kuningaskunnan ja Japanin nk. 21 st Century Group -yhteistyöryhmän puheenjohtajana Yhdistyneen kuningaskunnan puolesta. Policy Network -verkoston (modernin sosiaalidemokraattisen ajattelun kansainvälinen verkosto) puheenjohtajana olin keskeisessä asemassa Lontoossa heinäkuussa 2003 pidetyn, Tony Blairin isännöimän Progressive Governance -konferenssin järjestämisessä. Konferenssiin osallistui Euroopan johtavia sosiaalidemokraattisia poliitikkoja ja Brasilian, Chilen, Argentiinan, Etelä-Afrikan, Uuden-Seelannin ja Etelä-Korean sekä USA:n ja Kanadan politiikan edistyksellisiä johtohahmoja. Myöhemmän poliittisen urani keskeinen tehtävä on ollut työväenpuolueen viestintäjohtajan toimi viiden vuoden ajan 1980-luvun loppupuolella, jolloin Neil Kinnockin rohkeasti ja poikkeuksellisen vahvasti johtama puolue taisteli peräti olemassaolostaan ja jolloin puolueen uuden New Labour -linjan perusta luotiin. Olen vuodesta 1992 ollut parlamentin jäsen; vaalipiirini Hartlepool on Koillis-Englannissa sijaitseva taantuva teollisuusyhteisö, jonka talouden selkäranka murtui 1980-luvulla. Haluan taata ihmisille valmiudet selviytyä väistämättömistä muutoksista. Tämä ei ole vain tyhjä iskulause, vaan se on aina ollut minun ja vuodesta 1997 New Labour -hallituksen johtava periaate. Vaikka ministeriaikani olikin lyhyempi kuin olisin toivonut (useista valitettavista syistä, joita olen täysin valmis selostamaan tarkemmin ja joita koskevat myöhemmät selvitykset osoittivat minut syyttömäksi mihinkään virheisiin), se on varmasti suureksi hyödyksi uudessa tehtävässäni. Kauppa- ja teollisuusministerinä johdin laajamittaista teollisuuspolitiikan uudelleenarviointia, jonka tuloksena julkaistiin joulukuussa 1998 merkittävä kilpailukykyä käsittelevä valkoinen kirja. Pohjois-Irlannin asioista vastaavana ministerinä sain hioa neuvottelutaitojani yhdessä EU:n vaikeimmista yhteisöjen konflikteista ja ajoin radikaalia poliisitoimen uudistusta ns. pitkäperjantain sopimuksen yhteydessä. II. Riippumattomuus 2

3 2. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne hoitaa tehtäviänne riippumattomasti ja miten aiotte konkreettisesti noudattaa tätä periaatetta? Tunnen hyvin muodolliset vaatimukset. Velvollisuuteni määritellään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 artiklan 2 kohdassa. Sen mukaan komission jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina yhteisön yleisen edun mukaisesti. Tehtäväänsä hoitaessaan he eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa. Hyväksyn nämä velvollisuudet varauksetta. Tiedän, että kansallisen hallituksen ydintä lähellä olleita henkilöitä saatetaan epäillä siitä, että näitä velvollisuuksia olisi käytännössä vaikea noudattaa, kenties erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa, koska maan suhteet EU:hun ja komissioon eivät aina ole olleet hyvät. Haluan vakuuttaa, että olen erittäin tietoinen tästä ja että olen täysin selvillä nykyisistä velvollisuuksistani. Jo ennen kuin edes tiesin, että minut saatettaisiin nimittää komissaariksi, korostin puheissani ylikansallisten elinten riippumattomuuden tärkeyttä sekä sitä, että komission olennainen arvo on siinä, että se valvoo ainoastaan Euroopan etua. Näkemyksiämme Euroopan edusta värittävät tietysti jossakin määrin kansalliset kokemuksemme samoin kuin erilaiset poliittiset näkemyksemme. Minä olen kuitenkin yksilö, jota sitovat ainoastaan kollektiiviset velvoitteeni komissaarina, ja aion toimia niiden mukaisesti. Eri tahojen etujen selvittäminen ennen päätösten tekoa on tietenkin aina ollut komission toiminnan johtavana periaatteena. Tämän lähestymistavan avulla on pystytty löytämään oikeanlainen tasapaino ilman, että ulkoiset paineet vaikuttaisivat liikaa päätöksentekoprosessiin. 3. Voitteko antaa Euroopan parlamentille yksityiskohtaisia tietoja viimeaikaisista ja nykyisistä taloudellisista ja poliittisista kytköksistänne ja toimistanne sekä muista sitoumuksista, jotka saattavat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Komissaarina annan täydellisen ilmoituksen sitoumuksistani ja etunäkökohdistani voimassa olevien komission jäsenten toimintasääntöjen mukaisesti. Toimitan sen mielelläni parlamentille mahdollisimman pian. Sen jälkeen, kun vastaanotin nimitykseni komissaarin tehtävään, olen eronnut kaikista palkallisista toimistani ja viroistani. Aion edelleen toimia Policy Networkin johtokunnan palkattomana puheenjohtajana, mutten osallistu aktiivisesti sen päivittäiseen hallinnointiin. III. Euroopan unionin tulevaisuus 4. Nykyiset perussopimukset sitovat tietenkin komissiota ja sen jäseniä, kunnes sopimus Euroopan perustuslaista on saatu kokonaan ratifioiduksi. Koska sopimus perustuslaista kuitenkin on nyt hyväksytty, mihin toimiin komissio voi mielestänne ryhtyä jo ennen sopimuksen muodollista ratifiointia? 3

4 Perustuslakihankkeessa keskitytään seuraavan kahden vuoden ajan ratifiointiprosessiin. Sen onnistunut päätökseen saattaminen on sopimuksen allekirjoittaneiden kansallisten hallitusten tehtävä, eikä minkään jäsenvaltion komissaarin mielestäni pidä yrittää hoitaa tätä tehtävää niiden puolesta. Haluan kuitenkin korostaa, että tuen perustuslakisopimusta täysipainoisesti. Sopimukseen pääsy tästä monisyisestä asiakirjasta kahden ja puolen vuoden kuluttua Laekenin julistuksen antamisesta on mielestäni merkittävä saavutus. En usko, että sopimukseen olisi voitu päästä tavanomaisessa hallitustenvälisessä prosessissa. Eurooppa-valmistelukunta, jonka työssä oli mukana jäsenvaltioiden kansanedustajia ja Euroopan parlamentin jäseniä, oli keskeisessä asemassa aiempien umpikujatilanteiden ratkaisemisessa. Komission tehtäviin kuuluu tietojen antaminen suurelle yleisölle kaikista Euroopan yhdentymiseen liittyvistä asioista. Komission olisikin annettava kansalaisille tietoa perustuslain merkityksestä puuttumatta kuitenkaan jäsenmaissa käytäviin keskusteluihin. Tiedotus olisi hoidettava selkeällä, puolueettomalla ja objektiivisella tavalla. Ennen kuin muodollinen ratifiointi on saatu päätökseen, komission olisi mahdollisuuksien mukaan aina toimittava uuden perustuslain hengessä. Tämän periaatteen sisällöstä on keskusteltava lähemmin uudessa komissiossa. Erityisesti toivoisin tarkasteltavan neljää erityiskysymystä. Miten olisi ensinnäkin vahvistettava komission ja Javier Solanan yhteistyösuhteita ennen kuin Euroopan ulkoasiainministerin viran hoito varsinaisesti alkaa? Toiseksi: missä määrin voimme vastedes toimia ikään kuin Euroopan parlamentilla olisi jo mm. yhteispäätösmenettelyyn liittyvät uudet valtuudet, jotka se perustuslain mukaisesti saa? Voitaisiinko neuvoston kanssa päästä asiasta sopimukseen? Kolmanneksi: miten komissio voisi alkaa kehittää lähempiä suhteita jäsenvaltioiden parlamentteihin, joille tulee uusia tehtäviä toissijaisuuteen ja komissiolta tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin nähden? Neljänneksi: Miten komissio voi rakentaa vahvemman kumppanuuden neuvoston kanssa esimerkiksi Lissabonin strategian täytäntöönpanossa ennen kuin ministerineuvoston puheenjohtajuutta koskevat uudet järjestelyt tulevat muodollisesti voimaan? Perustuslain myötä tulevien uudistusten vaatimat täytäntöönpanotoimenpiteet on yleensä hyväksyttävä komission ehdotuksen perusteella. Tarvittavien valmistelutöiden aloittamisen suhteen ei pitäisi odottaa perustuslain voimaantuloa. Hallitustenvälisen konferenssin julkilausumassa Euroopan ulkoisen toiminnan yksikön perustamisesta tämä osoitetaan nimenomaisesti komission, korkean edustajan ja jäsenvaltioiden tehtäväksi. Muillakin aloilla, esimerkiksi kansalaisten aloiteoikeutta koskevan lainsäädännön valmistelussa, voidaan epäilemättä jo tehdä hyödyllistä työtä. 5. Lissabonin strategia on kymmenvuotisstrategia, jolla pyritään tekemään Euroopan unionista maailman dynaamisin, kilpailukykyisin ja kestävin talous vuoteen 2010 mennessä. Strategiaan sisältyvät kestävän kehityksen kolme pilaria: talous, sosiaaliasiat ja ympäristö. Toimikautenne päättyy juuri vuoteen Miten Te komission jäsenenä toimisitte vauhdittaaksenne Lissabonin tavoitteiden toteutumista, ja mitkä olisivat mielestänne tärkeimmät painopistealueet? Olen esittänyt henkilökohtaiset Lissabonin strategiaa koskevat näkemykseni useissa puheissani ja luennoissani. Asiasta kiinnostuneet voivat tutustua Amsterdamissa 16. 4

5 maaliskuuta 2004 pitämääni Den Uyl -luentoon. Näkemykseni voidaan tiivistää seuraavasti: Kannatan periaatetta tasapainoisesta strategiasta, jossa on vahva sosiaalinen ja kestävän kehityksen ulottuvuus. Markkinoiden vapauttaminen on olennaisen tärkeää Euroopalle, muttei kuitenkaan ainoa tehtävämme. Lissabonin strategian ongelmana ei ole sopimukseen pääseminen siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan itse tekeminen. Täytäntöönpano on sen heikko kohta. Ongelmia ei ratkaista sillä, että toimielimet syyttelevät asiaintilasta toisiaan tai jäsenvaltioita. Wim Kokin väliarvioinnin yhteydessä on hyvä tilaisuus keskittää kaikki pyrkimyksemme tarkemmin määriteltyihin tavoitteisiin. Komission olisi omalta osaltaan asetettava etusijalle seuraavat seikat: yhtenäismarkkinoiden toteutuksen loppuun saattaminen (palveludirektiivi on poliittisesti vaikea, mutta olennaisen tärkeä) ja niiden tehokkaampi täytäntöönpano, lainsäädännön kehittäminen ja täytäntöönpano, kaupan vapauttaminen, osaamistalouteen tehtävien investointien kannustaminen, kestävään kehitykseen soveltuvan teknologian edistäminen sekä parhaiden käytänteiden levittäminen työmarkkinoiden ja hyvinvointivaltion uudistusten yhteydessä. Neuvoston ja komission on käytävä avointa keskustelua siitä, miten pitkälle jäsenvaltiot haluavat kehittää avointa koordinointimenetelmää. Komissiolla voisi olla tärkeä asema jäsenvaltioiden patistelussa toteuttamaan hallitusten päämiesten sopimia Lissabonin uudistuksia, jotka edellyttävät edelleen aktiivista täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Erilaisia menettelyjä ei kuitenkaan kannata varta vasten luoda, jos jäsenvaltiot eivät noudata niitä. 6. Miten aiotte parantaa komission julkista kuvaa? Komission julkinen kuva parantuu sitä tehokkaammin, mitä paremmin se pystyy osoittamaan yleisölle, että sen työllä on todellista merkitystä Euroopan kansalaisten jokapäiväisen elämän kannalta erityisesti hyvinvoinnin ja turvallisuuden suhteen. Tehokas tiedonvälitys ei tarkoita suuria puheita vaan ensisijaisesti sen varmistamista, että komission politiikat ovat järkeviä ja harkittuja ja niissä keskitytään todellisiin käytännön tarpeisiin. Tiedonvälityksen tehtävä on antaa vakuuttavaa tietoa kyseisten politiikkojen osuudesta mainittujen ongelmien ratkaisemiseen tähtäävässä selvässä ja johdonmukaisessa strategiassa. Tämä näkemys perustuu omaan poliittisern kokemukseeni työväenpuolueen New Labour -uudistuksen yhteydessä. Hyvä esitystapa on tietenkin tärkeää, mutta jollei sisältö ole selkeä ja jolleivät taustalla olevat yksityiskohtaisemmat politiikat ole johdonmukaisia, esitystavalla ei voi korvata sisällön heikkouksia. Koko Euroopan laajuisesti tarkasteltuna komission ongelmat eivät mielestäni ole yhtä vaikeita kuin työväenpuolueen ongelmat 1980-luvun Britanniassa. Eurobarometrin (kevät 2004) mukaan kansalaisten keskimääräinen tietämys komission tehtävistä on 80 prosentin luokkaa. Komissiota tunnetaan paremmin kuin muita unionin toimielimiä Euroopan parlamenttia lukuun ottamatta. Luottamusta koskevassa kyselyssä 47 prosenttia haastatelluista sanoi luottavansa komissioon (37 prosenttia ei luottanut). Luku on hieman alentunut vuodesta Kansalaiset luottavat kuitenkin komissioon 5

6 melko hyvin verrattuna kansallisiin elimiin tai muihin unionin elimiin (komissio on seuraavana Euroopan parlamentin jälkeen). Parannettavaa riittää kuitenkin kaikkialla eikä vähiten oman jäsenvaltioni kaltaisissa maissa, joissa EU:n ja komission arvostus on suhteellisen alhaista. Tästä olisi helppo syyttää joukkoviestinten vihamielisiä asenteita, mutta nähdäkseni viestinten asenteet heijastavat syvemmällä olevia tekijöitä, joihin on puututtava. Komissaarina ensisijainen tehtäväni on varmistaa, että komissio tekee oman työnsä kunnolla: että se keskittyy todellisiin kansalaisia huolettaviin ongelmiin ja välttää tarpeetonta sääntelyä ja vaikutelmaa siitä, että jokapäiväisen elämän yksityiskohtiin puututaan tarpeettomasti. EU:n suosio kansalaisten keskuudessa (joka väistämättä vaikuttaa myös komissioon suhtautumiseen) riippuu pitkälti talouden kohentumisesta ja Lissabonin strategian onnistumisesta. Euroopan talouteen olisi saatava taas samaa taianomaista vetoa, joka teki yhteisöstä niin houkuttelevan sen kolmenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Juuri tämän vuoksi talousuudistukset ovat olennaisen tärkeitä. On sanomattakin selvää, että komission toiminnan on oltava sujuvaa Kinnockin nykyisessä komissiossa luotsaamasta radikaalista hallinnonuudistuksesta olisi syytä tiedottaa laajemmaltikin. Asiat voivat toisinaan mennä vikaan missä tahansa organisaatiossa; tällöin niihin olisi puututtava nopeasti, tehokkaasti ja avoimesti. On olennaisen tärkeää, että uusi komissio antaa julki selvän strategian, jossa käsitellään työllisyyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä todellisia ongelmia. IV. Demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille 7. Miten katsotte olevanne vastuussa Euroopan parlamentille? On poliittisesti olennaisen tärkeää, että komissaarit niin erikseen kuin yhdessäkin ovat tekemisistään vastuussa Euroopan parlamentille. Britannian alahuoneen perinteiden koulimana entisenä ministerinä olen erittäin hyvin perillä parlamentin tarkoista vastuuvaatimuksista. Euroopan parlamentti on ainoa EU-elin, jonka jäsenet valitaan suorilla vaaleilla jäsenvaltioiden kansojen edustajiksi. Sillä on siis ainutlaatuinen demokraattinen oikeutus, joka eroaa neuvostosta, jossa on edustettuna kunkin jäsenvaltion demokraattinen päätösvalta erikseen. Parlamentti tuo unionin lähemmäs kansalaisiaan, minkä ansiosta sillä on ollut ja on edelleenkin keskeinen sija Euroopan yhdentymiskehityksen edistämisessä, komission toimien valvojana ja eurooppalaisen lainsäädännön laadun parantamisessa. On aivan oikein, että sen valtuudet ja vaikutusvalta ovat lisääntyneet tasaisesti. Toivon, että parlamentin ja komission rakentavan poliittisen vuoropuhelun perustana olisi tiivis jokapäiväinen yhteistyö, johon sisältyisivät muun muassa seuraavat seikat: säännöllinen vuoropuhelu komissaarien ja Euroopan parlamentin välillä, suora tiedonkulku ja yhteys komissaareihin, komissaarien valmius olla parlamentin jäsenten käytettävissä, avoimuusperiaatteen kunnioittaminen komission toimien suhteen, nopea ja selkeä tiedonvälitys, valmius kuunnella parlamentin huolia ja ottaa ne huomioon komissaarien velvollisuuksien täyttämisen olennaisena osana, parlamentin näkökantojen huomioon ottaminen jne. 6

7 Sitoudun noudattamaan täysipainoisesti parlamentin ja komission suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisia komission sitoumuksia ja panemaan ne täytäntöön. Kannatan erityisesti periaatetta, jonka mukaan kullakin komissaarilla on poliittinen vastuu toimivaltaansa kuuluvan alan toimista, tämän kuitenkaan rajoittamatta komission kollegiaalisen vastuun periaatetta ja puheenjohtaja Barroson jo tekemiä sitoumuksia. Henkilökohtaisissa suhteissani parlamenttiin aion seurata komissaari Lamyn mallia; hän teki ymmärtääkseni paljon enemmän kuin mitä häneltä virallisesti edellytettiin. a) Oletteko pelkästään poliittiselta kannalta katsoen sitä mieltä, että asianomaisen komission jäsenehdokkaan olisi vedettävä ehdokkuutensa takaisin siinä tapauksessa, että parlamentin järjestämä kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon? Ymmärrän, että kuulemiset ovat keskeinen osa parlamentin menettelyjä ja jäsenehdokkaiden hyväksymistä. Otan tämän menettelyn erittäin vakavasti. Kuulemisilla on tärkeä merkitys parlamentin ja komissaarien luottamussuhteen rakentamisessa, eikä komission työ voi kantaa hedelmää ilman Euroopan parlamentin luottamusta. Kuulemiset vahvistavat uuden komission demokraattista oikeutusta. Komission puheenjohtajan velvollisuus on tehdä tarvittavat arviot ja johtopäätökset, jos kuulemiset johtavat kielteisiin päätöksiin. Haluan tehdä selväksi, että hyväksyn täysin Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen periaatteen, jonka mukaan komission puheenjohtaja voi pyytää komission jäsentä eroamaan, jos parlamentti ilmaisee epäluottamuksensa tätä kohtaan. b) Missä määrin katsotte olevanne vastuussa vastauksista, jotka yksikkönne laativat parlamentille sen vetoomusvaliokunnan tai muiden asiasta vastaavien valiokuntien esittämien pyyntöjen johdosta? Jos Teitä kehotetaan perustelemaan tai selittämään komission aiempia toimia tai laiminlyöntejä, missä määrin katsotte olevanne vastuuvelvollinen parlamentille? Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehdyssä puitesopimuksessa todetaan selvästi, että jokainen komission jäsen kantaa poliittisen vastuun toimista hänen tehtäviinsä kuuluvalla alalla, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission kollegiaalisuuden periaatteeseen. Komission jäsenten toimintasääntöjen mukaan kukin komissaari vastaa komission kollegiolle omista ja hallinnonalansa toimista. Toisaalta pääjohtaja on vastuussa komissaarille ja kollegiolle näiden antaman ohjeiston asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja erityisesti asianomaisen pääosaston tai yksikön hallinnosta toimivaltuuksien jakoperiaatteen mukaisesti. Astuessani virkaan pyrin hankkimaan alaisiltani kaiken mahdollisen tiedon pääosastoni päivittäisen toiminnan laajuudesta ja velvollisuuksista ja siihen liittyvistä ongelmista ja riskeistä. Jos ongelmia ilmenee, aion arvioida tilannetta perinpohjaisesti ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin valtuuksieni mukaan ja/tai esittää kiireellisiä toimintaehdotuksia tilanteen korjaamiseksi sekä panna nopeasti täytäntöön kollegion mahdollisesti päättämät toimenpiteet. 7

8 Ymmärrän, että on samalla olennaisen tärkeää myös komission avoimuutta ja asianmukaista parlamentille tiedottamista koskevan sitoumuksen mukaisesti että pidän parlamentin ajan tasalla kaikista merkittävistä muutoksista tai mukautuksista, joiden toteuttamista pidän tärkeänä, erityisesti jos kyseisten uusien toimien tavoitteena on kohentaa vallitsevaa tilannetta. Kunkin komissaarin olisi kollegiaalisuuden periaatetta noudattaen pyrittävä varmistamaan jonkinlainen institutionaalinen jatkuvuus ja johdonmukaisuus erityisesti omalla vastuualueellaan. Hänellä on kuitenkin täysi oikeus ehdottaa muutoksia vastuualueensa politiikkaan tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, ja tällaisista ehdotuksista päätetään sitten kollegiossa. c) Millaisessa poliittisessa vastuussa katsotte olevanne parlamentille pääosastonne tai -osastojenne toiminnasta? Mihin toimiin aiotte ryhtyä varmistaaksenne, että pääosastoanne tai -osastojanne hallinnoidaan hyvin? Ensimmäinen osa (poliittisen vastuun käsite) Kuten totesin kysymykseen 7b, Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehdyssä puitesopimuksessa todetaan selvästi, että jokainen komission jäsen kantaa poliittisen vastuun toimista hänen tehtäviinsä kuuluvalla alalla, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission kollegiaalisuuden periaatteeseen. Tämä vastaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa vallitsevaa käytäntöä, jonka mukaisesti sain ministerinä useasti ottaa vastuun virkamiesten toimista. Komission jäsenten toimintasääntöjen mukaisesti kukin komissaari vastaa kollegiolle omista ja hallinnonalansa toimista. Toisaalta pääjohtaja on vastuussa komissaarille ja kollegiolle näiden antaman ohjeiston asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja erityisesti asianomaisen pääosaston tai yksikön hallinnosta toimivaltuuksien jakoperiaatteen mukaisesti. Valtuuksien jaosta säädetään henkilöstösäännöissä, varainhoitoasetuksessa, työjärjestyksessä sekä komission hallinto- ja rahoitusuudistukseen liittyvissä säännöissä. Komissaarien ja näiden hallinnonalojen suhteiden olisi ennen kaikkea perustuttava lojaalisuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen. Komissaareja ja heidän alaisiaan yksiköitä koskevassa toimintasääntöjen osuudessa selvennetään ja vahvistetaan pääjohtajien ja yksiköiden velvollisuutta antaa tietoja komissaareille. Kabinettipäällikköni ja pääjohtajan on tiedotettava toisilleen ulkoisista kontakteista käsiteltävinä olevien asioiden suhteen. Sisäisessä viestinnässä komissio on jo pannut täytäntöön toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa sisäistä viestintää ja komissaarien tiedonsaantia. Komissaarilla on poliittinen vastuu pääosastonsa toiminnasta, minkä lisäksi on huomattava tapaukset, joissa tulee kysymykseen hänen henkilökohtainen vastuunsa: - kun komissaari rikkoo kollegiaalisuutta koskevia sääntöjä - kun komissaari on toiminut epäasianmukaisesti - kun komissaari ei ole saavuttanut tehtäviensä hoitamiseen tarvittavaa pätevyyttä. Puheenjohtaja Barroso totesi parlamentille 21. heinäkuuta 2004 pitämässään puheessa, ettei hän epäröisi pyytää komissaaria eroamaan, jos tämä ei selvästikään suoriudu tehtävistään tai on laiminlyönyt velvollisuutensa. 8

9 Toinen osa (pääosaston hyvän hallinnoinnin varmistaminen) Tässä suhteessa on mielestäni olennaisen tärkeää, että komissaarin ja pääjohtajan tiedonkulku toimii. Ministeriaikanani minulla oli erinomaiset suhteet virkamiesalaisiini. Hyvien suhteiden perustan muodostivat nähdäkseni seuraavat tekijät: ministeriön virkamiesjohdon luottamuksen saavuttaminen epähierarkkinen asenne: parhaiden ihmisten löytäminen ongelmia ratkomaan virkahierarkiasta riippumatta selkeästi esitetty kokonaisstrategia ministerin tavoitteista avoin ja säännöllinen vuoropuhelu politiikan linjoista, virallisten neuvojen tarkka kuunteleminen sekä selvä ja päättäväinen reagointi erimielisyyksien ilmetessä asiakirjojen nopea kulku ministerin ja virkamiesten välillä työrauhan antaminen virkamiehille, kun selvä toimintapolitiikka oli vahvistettu, ja näiden tukeminen ongelmatapauksissa. 8. Miten tärkeänä pidätte yhteistyötä toimielinten (komission ja parlamentin) välillä ja etenkin vastuualueeseenne liittyvien valiokuntien kanssa? Mikä on mielestänne tässä uudessa tilanteessa avoimuuden merkitys Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välisessä lainsäädäntöprosessissa sekä yleisesti toimielinten välisissä suhteissa? En ole tällä hetkellä kovin perehtynyt näihin kysymyksiin. Voin esittää vain yleisiä periaatteita. Ensimmäinen osa (toimielinten yhteistyön merkitys) Toimielinten yhteistyö on välttämätöntä EY:n toimielinjärjestelmän toiminnan kannalta. Sen perustana olisi oltava avoimuus, keskinäinen luottamus, tehokkuus, jatkuva vuoropuhelu sekä säännöllinen raportointi ja tiedonvaihto. Aion perehtyä olemassa oleviin, seuraaviin sopimuksiin sisältyviin määräyksiin ja noudattaa niitä: - komission parlamentin ja komission suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti jo tekemät sitoumukset - komission komitologiaa koskevan neuvoston päätöksen 1999/468/EY täytäntöönpanomenettelyistä tehdyn parlamentin ja komission sopimuksen mukaisesti jo tekemät sitoumukset, joiden mukaan komissio varmistaa, että parlamentti voi käyttää valvontaoikeuksiaan tehokkaasti komissiolle uskottujen täytäntöönpanovaltuuksien käyttämisen suhteen - komission paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti jo tekemät sitoumukset; sopimusta on pidettävä merkittävänä edistysaskeleena parlamentin, neuvoston ja komission suhteiden lujittamisessa ja erityisesti kyseisten kolmen toimielimen koordinoinnin parantamisessa lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa. 9

10 Toinen osa (yhteistyö parlamentin valiokuntien kanssa) Tavoitteenani on läheinen yhteistyö parlamentin uuden kauppavaliokunnan kanssa, jonka perustamista pidän hyvänä asiana. Teen parhaani ollakseni valiokunnan jäsenten käytettävissä ja osallistuakseni valiokunnan kokouksiin sekä sen aloitteesta että omasta aloitteestani ja pyrin luomaan suorat viestintäyhteydet parlamentin jäsenten, itseni ja alaisteni välille. Nämä kuulemiset ovat minulle ensimmäinen tilaisuus hyvien keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuvien yhteistyösuhteiden luomiseksi uuden valiokunnan kanssa. Kolmas osa (avoimuus) Avoimuus on elinehto. Sen ansiosta yksityiset kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua tiiviimmin päätöksentekoprosessiin ja se edistää tehokkuutta ja hyvää hallintotapaa. Aikomukseni on pitää muut toimielimet jatkuvasti ajan tasalla komission työstä lainsäädäntöprosessin edetessä. Pidän myönteisenä jo saavutettua edistystä EY:n toimielinten työn avoimuuden ja tiedonsaannin parantamisessa sekä suhteessa kansalaisiin että toimielinten kesken. Sitoudun myös panemaan asianmukaisesti täytäntöön olemassa olevien sopimusten määräykset avoimuuden ja tiedonkulun edistämisestä päivittäisessä komissaarintyössäni. V. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen 9. Minkä konkreettisten toimenpiteiden katsotte olevan tarpeen, jotta varmistetaan, että sukupuolinäkökulma sisällytetään oman alanne toimintalinjoihin? Onko Teillä toimintastrategiaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista varten, ja mitä taloudellisia ja henkilöresursseja valtavirtaistamiseen mielestänne tarvitaan omalla toimialallanne? Ensimmäinen osa (konkreettiset toimenpiteet) Kannatan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaatetta, joka sisältyy myös EY:n perustamissopimukseen. EY:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvon näkökulma kaikilla politiikan aloilla, kaikissa poliittisen päätöksenteon vaiheissa ja kaikilla tasoilla. Kaikissa organisaatioissa, joissa minulla on ollut päätösvaltaa, olen aktiivisesti ottanut palvelukseen naisia ja edistänyt heidän uraansa. Käytännön tasa-arvotavoitteiden saavuttamisesta omalla alallani eli kauppapolitiikassa voin todeta, että uskon vakaasti siihen, että kaupan laajentumista myötäilevä talouden kehitys tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia erityisesti naisille. Köyhyyden vähentäminen maailmanlaajuisesti, mitä pidän erittäin tärkeänä monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä, on ratkaiseva tekijä naisten mahdollisuuksien parantamisen suhteen yhteiskunnassa. 10

11 Komissio seuraa asiassa tapahtuvaa edistystä säännöllisesti ja toimittaa sitä koskevan kertomuksen Eurooppa-neuvostolle vuosittain. Lisäksi parlamentin kanssa käytävän suunnitelmallisen vuoropuhelun yhteydessä esitetään vuosittain politiikan suuntaviivat. Tarkastelusta ilmenee, että useimmilla politiikanaloilla on huomattavia eroja sukupuolten välillä. On kuitenkin selvää näyttöä siitä, että erojen tasoittamisessa edistytään hiljalleen tietyillä aloilla, esimerkiksi työllisyyspolitiikassa. Tässä vaiheessa suurimmat haasteet ovat i) sukupuolinäkökohtia koskevien tilastojen ja indikaattorien kehittämistarve, ii) tarvittavien resurssien osoittaminen ja iii) tasa-arvonäkökohtien huomioiminen talousarvioissa (gender budgeting). Komissio on omassa toiminnassaan sitoutunut ottamaan sukupuolten tasa-arvon näkyvästi huomioon suunnittelussa ja politiikassa. Sukupuolten tasa-arvokysymyksiä käsittelevä komissaariryhmä on ollut ja on vastaisuudessakin keskeisessä asemassa yhteisöjen sukupuolten tasa-arvopolitiikan edistämisessä ja se on varmistanut komission puheenjohtajan ja komissaarien korkean tason tuen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle. Myös komission yksiköiden yhteinen ryhmä, joka koostuu eri pääosastoissa toimivista valtavirtaistamiskysymyksistä vastaavista virkamiehistä, jatkaa työtään sukupuolten tasa-arvoon liittyvien toimien parissa. Komissio järjestää yhteistyössä EU:n puheenjohtajavaltion kanssa korkean tason tapaamisia jäsenvaltioiden tasa-arvokysymyksistä vastaavien johtavien virkamiesten kanssa. Tässä yhteydessä voidaan vaihtaa näkemyksiä ja ohjata tukea puheenjohtajavaltioiden neuvostossa tekemille aloitteille, jotka koskevat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. Komissio tekee myös vuotuisia asiaa koskevia suunnitelmia ja raportoi toimistaan vuotuisessa työohjelmassaan sukupuolten tasa-arvoa koskeva yhteisön puitestrategian yhteydessä. Kesäkuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi Lissabonin strategiaan sisältyviin sukupuolten tasa-arvoon liittyvien tavoitteiden mukaisesti tukensa Euroopan tasaarvoinstituutin perustamiselle ja kehotti komissiota tekemään asiaa koskevan ehdotuksen. Komission on tarkoitus hyväksyä asianomainen ehdotus ennen tämän vuoden loppua. Instituutti täydentää hyvin järjestelyjä, joita tarvitaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen täysipainoiseen toteuttamiseen EU:ssa, muun muassa tietojen keruun, tietojen levittämisen ja tiedotuskampanjoiden avulla. Euroopan komission henkilöstöpolitiikka on yhtäläisten mahdollisuuksien politiikkaa, jossa on keskeistä sukupuolten tasa-arvon edistäminen, etninen monimuotoisuus ja vammaisten työskentelymahdollisuuksien parantaminen. Uusissa henkilöstösäännöissä tunnustetaan virallisesti sukupuolten tasa-arvo ja todetaan, että toimielinten tavoitteena on täydellinen tasa-arvo käytännössä. Tasa-arvo koskee kaikkea henkilökuntaa riippumatta heidän toimipaikastaan ja siitä, työskentelevätkö he suoraan jossain komission yksikössä tai muussa sen organisaatiossa. Tätä politiikkaa toteutetaan eri ohjelmien ja toimien avulla, joista tärkeimpiä ovat toimintaohjelmat naisten ja miesten tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseksi; komissio hyväksyi huhtikuussa 2004 neljännen toimintaohjelman vuosiksi Politiikan yleisiä tavoitteita ovat naisten ja miesten osallistumista kunnioittavan työkulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, sukupuolierojen tunnustaminen ja sellaisten työskentelyolosuhteiden luomiseen tähtäävien aloitteiden toteuttaminen, jotka hyödyttävät henkilökuntaa kaikilla tasoilla. Tavoitteena on myös oikeudenmukainen vastuunjako ja sen varmistaminen, että naiset voivat päästä keskeisiin virkoihin ja kehittää ammattitaitoaan kaikilla ura-alueilla, jotta komissio voi paremmin hyödyntää koko henkilöstön kykyjä. A-ura-alueen virkoihin palkattavien ja nimitettävien naisten tavoiteluvut hyväksytään vuosittain. Neljännen toimintaohjelman yhteydessä 11

12 käyttöön otetun vuotuisen tasa-arvoasioiden tulostaulukon (ja asetettujen tavoitteiden) avulla pyritään kannustamaan eri toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja voidaan tehdä vertailukelpoisia arvioita eri yksiköissä tapahtuneesta edistyksestä. Työtä johtaa henkilöstön ja hallinnon pääosaston yksikkö, joka on keskittynyt yksinomaan komission henkilöresurssien tasa-arvopolitiikkaan. Toinen osa (toimintastrategia/taloudelliset ja henkilöresurssit) Kauppapolitiikan pääosasto on omaksunut seuraavanlaisen lähestymistavan varmistaakseen sukupuolten tasa-arvokysymysten huomioon ottamisen alan politiikassa: Erilaisissa kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa, joita pääosasto tekee voidakseen tarkastella kahden- tai monenvälisten neuvottelujen vaikutuksia kestävän kehityksen eri näkökohtiin, on yhtenä indikaattorina sukupuolten tasa-arvo (indikaattoreita on kaikkiaan yhdeksän). Jos on odotettavissa sukupuolten tasa-arvon kannalta kielteisiä seurauksia, voidaan ehdottaa korjaavia toimenpiteitä. Jos taas on odotettavissa myönteisiä vaikutuksia, niiden täydentämiseksi voidaan ehdottaa lisätoimenpiteitä. Kauppapolitiikkaan liittyvässä vuoropuhelussa kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat täysimääräisesti mukana myös naisten kansalaisjärjestöt. Pääosasto pyrkii aina varmistamaan, että kauppasopimuksissa suojellaan perustyönormeja, mukaan luettuna syrjinnän torjuminen. Pääosasto tukee myös yritysten sosiaalisen vastuun aloitteita, joiden tavoitteena on parantaa sukupuolten tasa-arvon toteuttamista yritysten toiminnassa ja koko hankintaketjussa (esim. monikansallisille yrityksille tarkoitetut OECD:n suuntaviivat). Pääosastolla ei ole tarvetta lisätä taloudellisia tai henkilöresurssejaan sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi toimintapolitiikkaansa. Edellä esitetyissä tavoitteissa ei ole kyse uusista aloitteista vaan olemassa olevien toimien mukauttamisesta ja sukupuolikysymysten paremmasta esille tuomisesta toimia toteutettaessa. Mahdollisesti tarvittava koulutus voidaan toteuttaa olemassa olevin resurssein. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen pääosastossa Naisten osuus A-ura-alueen viranhaltijoista on kauppapolitiikan pääosastossa hyvin lähellä komission keskiarvoa (24 prosenttia). Sama koskee naisten osuutta johtavien virkojen haltijoista (11,7 prosenttia). Pääosasto tekee parhaansa päästäkseen komission tavoitteeseen, jonka mukaan naisten osuus keskijohdon viranhaltijoista olisi 27 prosenttia vuonna Pääosastossa on jo toteutettu useita toimenpiteitä naisten määrän lisäämiseksi. Niistä mainittakoon erityisesti, että äitiyslomalla olevien A-viranhaltijoiden tilalle saadaan automaattisesti sijainen ulkopuolista henkilöstöä käyttäen ja että kaikki viime vuosina esitetyt osa-aikatyötä koskevat hakemukset on hyväksytty. Pääosasto tarjoaa lisäksi erityistä hallintokoulutusta pääosastossa työskenteleville naisille auttaakseen parantamaan näiden mahdollisuuksia tulla valituiksi johtaviin virkoihin. 12