Tampere virtaa. 2 Tampereen kaupunki SISÄLTÖ

Transkriptio

1

2 SISÄLTÖ 2 Tampere virtaa 4 Sujuvan elämän suuri kaupunki 6 Kuntarajat ylittävä yhteistyö 8 Tampereella tapahtui Toimintakertomus Tuloslaskelma 15 Rahoituslaskelma 16 Tase 18 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 20 Konsernituloslaskelma 21 Konsernin rahoituslaskelma 22 Konsernitase Lyhennelmä Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymästä vuoden 2009 tilinpäätöksestä. Tampere virtaa Vuosi 2009 jää historian kirjoihin maailmantalouden murroksen vuotena. Maailmantalous sukelsi syksyllä 2008 sodanjälkeisen ajan syvimpään taantumaan, joka pysäytti Suomessakin talouden kasvun. Kuntatalous ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien talous kiristyi vuoden 2009 alussa nopeasti ja useat kunnat joutuivat arvioimaan uudelleen koko vuoden tulo- ja menoperusteensa. Viennistä elävä Pirkanmaa koki taantuman ankarammin kuin muu maa. Tampereella työttömyys nousi nopeasti ja kaupungin verotulojen kasvu pysähtyi. Jouduimme jo alkuvuodesta karun tilanteen eteen: kaupungin talous uhkasi ilman korjaavia toimenpiteitä syöksyä ennätysmäiseen yli 50 miljoonan euron alijäämään. Tämän vuoksi heti alkuvuonna käynnistettiin kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteet, joiden tavoitteena oli alijäämän pienentäminen siedettävälle tasolle. Kaupunginvaltuusto teki huhtikuussa 2009 muutoksia talousarvioon. Tavoitteeksi asetettiin noin 30 miljoonan euron säästöt ja toimintamenojen supistaminen noin 3 prosentilla. Kaikille kaupungin toimintayksiköille asetettiin säästötavoitteet, ja loppuvuodesta saatoimme todeta, että tavoitteet saavutettiin suurimmalta osin. Tavoitteen saavuttamista auttoi omalta osaltaan henkilöstön kokonaismäärän alentuminen. Talouden syöksykierrettä saatiin oikaistuksi ja näin turvattua se, että Tampere voi jatkossakin ylläpitää ja kehittää palveluitaan ja kaupungin vetovoimaa. Tampere virtaa -kaupunkistrategian laadinta oli vuoden 2009 suuri yhteinen ponnistuksemme. Kaupunkistrategian uudistaminen ajoittui taloudellisesti haastavaan aikaan. Samalla kun mietimme pitkän aikavälin tavoitteita, jouduimme tekemään vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamiseksi. Kaupunkistrategiassa taloustilanne näkyy muun muassa palvelurakenteiden uudistamista ja tuottavuuden nostamista koskevissa tavoitteissa. Vaikka taantumasta saavutettiin osittainen torjuntavoitto, kaupungin talous pysyy lähivuodet hyvin kireänä. 2 Tampereen kaupunki Kuva: Susanna Lyly

3 Kuva: Susanna Lyly Säästölinjalla joudutaan jatkamaan myös vuosina 2010 ja 2011 eikä menneiden vuosien kaltaisiin kasvuprosentteihin ole mahdollisuuksia. Siksi olennaista on kehittää toimintamalliamme niin, että palvelujen tuottavuus kasvaa. Näitä rakenteellisia uudistuksia olemme tehneet laajalla rintamalla ja tämä työ jatkuu tulevina vuosina. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakate heikkeni viime vuonna 5,6 prosenttia. Nettomenojen kasvu hidastui edellisestä vuodesta, jolloin niiden kasvu oli 8,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski viime vuonna 454 milj. eurolla (24 prosenttia) ja oli asukasta kohden 275 euroa. Suurten kaupunkien ja pienimpien kuntien taloudellinen tilanne heikentyi muita kuntia voimakkaammin. Kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna edelleen. Kunnilla oli tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan viime vuoden lopussa lainaa keskimäärin euroa asukasta kohti, kun edellisenä vuonna lainaa oli euroa asukasta kohti. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua, mikä toteutuessaan luo paineita uusille menojen leikkauksille ja verojen korotuksille. Tampereen kaupungin edelliseen vuoteen vertailukelpoinen nettomenojen kasvu oli 3,6 prosenttia, mikä on alle kuntasektorin keskimääräisen nettomenojen kasvun. Verotuloja kertyi 717 milj. euroa, joka on 22 milj. euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Kaupungin verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi edelliseen vuoteen nähden 11,6 milj. eurolla (1,3 prosenttia), kun samanaikaisesti kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat 3,6 prosenttia. Tilikauden tulos muodostui 14 milj. euroa alijäämäiseksi, mitä voidaan alkuvuoden ennusteiden valossa pitää torjuntavoittona taantumasta. Vaikka talouden tasapainon palauttamisessa onnistuttiin kohtuullisesti, talouden tunnusluvut vuodelta 2009 ovat huolestuttavia. Kaupungin vuosikatteella voitiin rahoittaa vain noin puolet kaupungin investoinneista ja kaupungin lainamäärä lisääntyi euroon/asukas. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui. Kesällä 2009 Tampereen väkiluku ylitti asukkaan rajan. Koko vuoden aikana väestön määrä kasvoi asukkaalla, kun edellisenä vuonna väestönkasvu oli henkilöä. Vuoden lopussa tamperelaisia oli ennakkotiedon mukaan Kaupunkiseudun väkimäärä kasvoi vuoden 2009 aikana asukkaalla, mikä oli 400 asukasta vähemmän kuin vuoden 2008 aikana. Kaupunkiseudulla asui vuoden lopussa ennakkotiedon mukaan henkilöä. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö tiivistyi vuoden 2009 aikana edelleen. Yhteistyön keskiössä oli laajan yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteuttaminen. Kokonaisuus tulee keväällä 2010 kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Hyvä yhteistyö on noteerattu myös valtiovallan taholta: valtioneuvoston hyväksymässä selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on nostettu Tampereen kaupunkiseutu esille seutuna, jossa tullaan pilotoimaan kaupunkiseudun kuntien ja valtion välistä aiesopimusta koskien maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Aiesopimus mahdollistaa uuden toimintamallin käynnistämisen valtiovallan kanssa ja edistää hankkeidemme rahoitusmahdollisuuksia. Sanotaan, että iso laiva kääntyy hitaasti. Tampereen kaupungin päättäjät ja henkilökunta osoittivat vuonna 2009, että iso kaupunki voi myös ketterästi reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Siinä meitä auttoi uusi toimintamallimme tilaaja tuottaja-malli ja pormestarimalli joka joutui ehkä kovimpaan testiin, ja selvisi siitä kunnialla. Tästä kiitokset luottamuselimille ja koko kaupungin henkilökunnalle! Timo P. Nieminen Pormestari Tampereen kaupunki 3

4 Kuva: Susanna Lyly Sujuvan elämän Tampereen uusi kaupunkistrategia Tampere virtaa hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa elokuussa Kaupunkistrategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja. Se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta ja luo pohjan koko kaupungin johtamiselle ja kehittämiselle. Tampere virtaa -kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2020, mutta sitä päivitetään vähintään valtuustokausittain eli neljän vuoden välein. Kaupunkistrategia laadittiin luottamushenkilöiden johdolla. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti strategiatyön heti toimintakautensa eli vuoden 2009 alussa. Luottamushenkilöille ja strategiatyöhön osallistuneille viranhaltijoille järjestettiin talven ja kevään aikana kyselyitä, koulutustilaisuuksia ja työseminaareja. Myös kuntalaisilla, eri sidosryhmillä ja kaupungin henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua strategiatyöhön. Strategiaa valmisteltiin heikentyvässä taloustilanteessa, mikä vaikutti erityisesti lyhyen tähtäimen tavoitteiden asettamiseen. Kaupunkistrategiassa määritellään kaupungin visio vuodelle Sen mukaan Tampere haluaa olla sujuvan elämän suuri kaupunki, vastuullisesti kehityksen kärjessä. Visiota ja sitä tarkentavia strategisia päämääriä kohti pyritään valtuustokauden kattavilla tavoitteilla. Nämä jäsentyvät neljään näkökulmaan: kuntalainen ja hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky, kaupunkirakenne ja ympäristö sekä sisäinen toiminta ja johtaminen. Tampere virtaa -kaupunkistrategian tavoitteissa painottuvat erityisesti kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen, asiakaslähtöisyys palvelujen kehittämisessä, ympäristö- ja energia-asiat, kansainvälisyys ja osaaminen sekä yhteisöllisyys ja osallistuminen. Myös seudullisuus, tuottavuuden parantaminen ja toimintamallin jatkuva kehittäminen ovat keskeisesti esillä. Kaupunkistrategiassa määritellään myös kaupungin toimintaperiaatteet, joita ovat hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus ja aloitteellisuus. 4 Tampereen kaupunki

5 Kuva: Jari Mäkinen Kaupunkistrategiaa toteutetaan strategisen johtamisjärjestelmän avulla. Muut strategiset asiakirjat, kuten henkilöstöohjelma, tilaajan palvelustrategiat ja tuottajien tuotantostrategiat tarkentavat kaupunkistrategian linjauksia. Vuosittaisella talousarviolla on merkittävä rooli kaupunkistrategian toteuttamisessa, sillä talousarvion toiminnalliset tavoitteet johdetaan suoraan kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteista. Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kolmesti vuodessa strategiaraportissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunkistrategiaa viedään käytäntöön myös muun muassa tulos- ja kehityskeskustelujen, johtoryhmätyöskentelyn ja palkitsemisjärjestelmien avulla. suuri kaupunki Kuva: Jari Mäkinen Tampereen kaupunki 5

6 Kuntarajat ylittävä yhteistyö Kuvat: Susanna Lyly Vuores elävä ja omaleimainen pikkukaupunki Vuoreksen toteuttaminen käynnistyi asuntorakentamisen osalta kesällä 2009, jolloin Mäyränmäen 30 omakotitontin rakentaminen alkoi. Vuoreskeskuksen kaavoitus ja muu suunnittelu eteni ja Vuoreskeskuksen länsiosan aloituskortteleiden kaava sai lainvoiman. Vuoreskeskukseen sijoittuu kaupunginosan kaikki tärkeimmät julkiset ja yksityiset palvelut. Tämän hetkisen arvion mukaan koulukeskuksen 1. vaihe otetaan käyttöön vuonna 2013, mutta aikataulun aientamiseen on varauduttu, mikäli rakentaminen etenee vilkkaasti. Koulukeskuksessa ovat myös päiväkoti, neuvola sekä harrastus- ja kokoontumistiloja. Liikekeskuksen kumppanuuskaavoitus käynnistyi keväällä 2009 ja kumppaniksi valittiin yritysryhmä POK/NCC. Liikekeskus päivittäistavarakauppoineen valmistuu vuoden 2012 aikana. Vuoreskeskuksen lisäksi Rimmin ja Koukkujärven kaavojen laadinta olivat vuoden 2009 keskeisiä suunnitteluhankkeita. Vuoreksen puistokadun rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Särkijärven sillan rakentaminen on käynnissä. Väylä on mahdollista avata yleiselle liikenteelle vuoden 2011 aikana ja näin syntyy suora ja nopea yhteys ja samalla edellytykset bussiliikenteelle Vuoreksesta suoraan keskustaan. Virolaisen alueella järjestetään asuntomessut vuonna Asuntomessutoimiston toiminta käynnistyi syksyllä, kun messujen projektipäällikkö aloitti toimessaan. Asuntomessujen teemoja ovat kansainvälisyys, puutarhakaupunki ja energiatehokkuus. Tampereen kaupunki hakee yhdessä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa alueen toteutukseen esimerkkejä eurooppalaisen arkkitehtuurin, asuntosuunnittelun, sisustuksen sekä viherrakentamisen viimeisimmistä virtauksista. 6 Tampereen kaupunki

7 Seutuyhteistyö tiivistyy Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyö tiivistyi entisestään vuoden 2009 aikana. Yhteistyön keskiössä oli laajan yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteuttaminen. Kokonaisuuteen kuuluvat rakennesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asunto-ohjelma ja ilmastostrategia. Tavoitteena on hallita seudun kasvua ja turvata ihmisten ja yritysten sujuva arki ympäristöä liikaa kuormittamatta. Suunnittelutähtäin on vuodessa 2030, jolloin seudulla ennakoidaan olevan asukasta nykyistä enemmän. Kokonaisuus tulee keväällä 2010 kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Hyvin sujunut suunnitteluyhteistyö on noteerattu myös valtiovallan taholta: valtioneuvoston hyväksymässä selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on nostettu Tampereen kaupunkiseutu esille seutuna, jossa tullaan pilotoimaan kaupunkiseudun kuntien ja valtion välistä aiesopimusta koskien maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Aiesopimus mahdollistaa uuden toimintamallin käynnistämisen valtiovallan kanssa ja edistää kaupunkiseudun hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia. Kaupunkiseudulla varauduttiin 2009 myös joukkoliikennelain uudistukseen, joka mm. ohjaa suunnittelemaan joukkoliikennepalveluja alueellisina kokonaisuuksina. Joukkoliiken teen järjestämisestä valmistuneen selvityksen mukaan tämä toteutuu parhaiten seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja joukkoliikenneyksikön kautta. Nämä toimisivat osana Tampereen kaupungin organisaatiota vuoden 2011 alusta alkaen. Tavoitteena on kuntarajat ylittävä yhteistyö siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Kuntien päätöskäsittelyt vuoden 2010 alussa varmistanevat esitetyn toimintamallin toteutumisen. Palveluiden osalta seutuyhteistyössä selvitettiin muun muassa kansainvälisen koulun perustamista, toisen asteen yhteistyön syventämistä, kansalaisopistojen yhteistyön lisäämistä, dementiaoireisten erityishoivan palvelujen järjestämistä ja yksityisten päivähoidon palvelukeskuksen perustamista. Vuoden 2008 lopussa kaupunkiseudun kunnat tekivät päätökset Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön perustamisesta. Tredea Oy aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Tampereen kaupunki 7

8 Kuva: Susanna Lyly Tampereella tapahtui 2009 Euroopan nuorten olympiafestivaali (European Youth Olympic Festival, EYOF) Tampere isännöi Euroopan nuorten olympiafestivaalia. Tampereella kisasi runsaat 2500 nuorta urheilijaa yhdeksässä lajissa. Kisojen suojelijana toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Avajaisiin osallistuivat myös Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge, Euroopan Olympiakomiteoiden puheenjohtaja Patrik Hickey sekä entisiä ja nykyisiä menestyneitä suomalaisia huippu-urheilijoita. Kaikkein suurimman huomion kohteena olivat kuitenkin kisojen suurimmat arvovieraat nuoret lahjakkaat urheilijat. Suomen joukkue sai olympiafestivaalissa kaikkiaan seitsemän mitalia. Kisaisännyys siirtyi Tampereelta Turkin Trabsonille, joka järjestää tapahtuman Kuva: Susanna Lyly Kuva: Susanna Lyly Kuva: Susanna Lyly 8 Tampereen kaupunki

9 Kuva: Susanna Lyly Kuva: Susanna Lyly Jack. S. Blanton Museum of Art, Austin, Texas Tampere juhli leppoisasti 230 vuotispäiväänsä Tampereen kaupunki perustettiin Tammerkosken kartanon maille. Kuningas Kustaa III määräsi perustamisasiakirjassa, että uudessa kaupungissa vallitsi elinkeinovapaus, joka tuolloin oli melko harvinainen. Pitkin vuotta Kustaa III:n merkittävää tekoa juhlittiin erilaisissa tapahtumissa. Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia tekivät valtiovierailun Suomeen elokuussa Vierailua isännöinyt tasavallan presidentti Tarja Halonen, tohtori Pentti Arajärvi ja kuningaspari vierailivat juhlavuoden kunniaksi Tampereella Sitting Bull -näyttely Vapriikin suurnäyttely tarjosi mieleenpainuvan katsauksen tasankointiaanien elämään Istuvan Härän elämäntarinan kautta vuodesta 1830 näihin päiviin saakka. Näyttelyyn liittyi runsas oheisohjelmisto syksyllä Luennot ja työpajat houkuttelivat tuhansia tamperelaisia tutustumaan intiaanien kiehtovaan historiaan. Näyttelyn näki yhteensä museokävijää. Tampereen kaupunki 9

10 Kotitori uudenlainen toiminta ikäihmisten palveluissa Kuva: Kotitori, uusi neuvonta- ja välityspiste, aloitti toimintansa syksyllä Kotitorilta asiakas saa tietoa ja neuvoa kotona asumista tukevista palveluista sekä kodin ulkopuolella tuotettavista hyvinvointi-, virike- ja kulttuuripalveluista. Kotitori vastaa kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen kokoamisesta, välittämisestä sekä laadunhallinnasta. Kotitorin palvelupisteestä voi myös tilata ja ostaa kotona selviytymistä tukevia palveluita, joiden tavoitteena on auttaa tamperelaisia ikäihmisiä ja heidän läheisiään arjen askareissa. Kotitorin henkilökunta auttaa myös kotitalousvähennysten ja erilaisten korvausten hakemisessa. Ensiapu Acuta yhteispäivystystä ympäri vuorokauden Perusterveydenhuollon päivystystoiminnot siirtyivät vuonna 2009 toukokuun alussa kaupungilta Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, kun Tampereen yliopistollisessa sairaalassa aloitti toimintansa Ensiapu Acuta. Yhteispäivystysyksikkö Acuta tarjoaa asukkaille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalveluja samassa yksikössä. Entisiin Hatanpään päivystysaseman tiloihin avattiin toukokuussa seudullisesti palveluja tuottava selviämishoitoasema. Kuva: Susanna Lyly 10 Tampereen kaupunki

11 Toimintakertomus 2009 Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2009 Irene Roivainen (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marjatta Stenius-Kaukonen (Vas.) ja toisena varapuheenjohtajana Elina Sirén (Kok.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2009 pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Salmi (SDP). Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2009 toimi kahdeksan lautakuntaa ja 15 johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimija neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Toimintaympäristön muutos Väestö Tampereen väkiluku oli vuoden 2009 lopussa henkilöä. Se kasvoi asukkaalla (0,9 prosenttia), mikä oli 330 asukasta enemmän kuin vuonna Uusia tamperelaisia syntyi viime vuoden aikana 2 451, mikä oli lähes sama kuin vuoden 2008 ennätysmäärä Kuolleisuuden kasvun myötä jäi luonnollinen väestönlisäys kuitenkin 675 henkilöön, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2008 (745 henkilöä). Tampereen muuttoliike on jatkanut kasvuaan koko 2000-luvun aina vuoteen 2007, jonka jälkeen muuttajien määrä on tasaantunut. Kun vuonna 2009 tulomuutto lisääntyi lähtömuuton vähentyessä, kasvoi maassamuuton muuttovoitto 830 asukkaaseen. Maahanmuuton muuttovoitto, 450 asukasta, väheni hieman edellisestä vuodesta. Tampereen yhteensä saama nettomuuttovoitto vuonna 2009 kasvoi asukkaaseen. Nettomuutto oli selvästi edellisvuotta voimakkaampaa (947 henkilöä). Koko kaupunkiseudun ennakkoväkiluku vuoden lopussa oli , jossa kasvua edelliseen vuoteen oli asukasta (+1,1 prosenttia). Tampereen osuus kasvusta oli puolet. Tampereen kaupunkiseutu jatkoi valtakunnan toiseksi nopeimmin kasvavana alueena, kasvu oli kuitenkin vain neljänneksen pääkaupunkiseudun kasvusta. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli , joista kolmannes työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kolmannes sivistyspalveluissa. Vuoden 2008 lopussa henkilöstöä oli Määrän lasku johtuu suurimmaksi osaksi Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä. asukasta Tampereen ja kaupunkiseudun väestö Tampere Kehyskunnat Tampereen kaupunki 11

12 Työllisyys Tampereella oli vuoden lopussa työtöntä työnhakijaa. Työvoimasta oli työttömänä 15,6 prosenttia. Työttömyyden kasvu on ollut rajua, sillä joulukuuhun 2008 verrattuna työttömyysasteen nousu oli 3,8 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste oli joulukuussa 2009 korkeammalla kuin koskaan luvulla. Tampereen työttömyysaste oli vuoden lopussa 4,3 prosenttiyksikköä koko maan ja 2,1 prosenttiyksikköä Pirkanmaan työttömyysastetta korkeampi. % Työttömyysaste ja nuorten työttömien määrä Alle 25-vuotiaat Työttömyysaste,% henkilöä Asuminen ja rakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi taantuman seurauksena ja vuonna 2009 valmistui asuntoa, mikä on selvästi vähemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Edellisen kerran valmistuneiden asuntojen määrä oli näin pieni vuonna Valmistuneista asunnoista 227 asuntoa sijoittui pien- ja rivitaloihin ja 907 kerrostaloihin. Vuokra-asuntojen osuus oli 58 prosenttia. Myös asumisoikeusasuntoja (75 kpl) valmistui enemmän kuin aiempina vuosina. Vuonna 2010 arvioidaan valmistuvan vain noin asuntoa ja vasta seuraavana vuonna asuntotuotannon arvioidaan piristyvän. Rakentamisen painopiste on siirtymässä vuokra-asuntoihin. Käynnistyneistä hankkeista lasketun arvion mukaan niiden osuus nousee tänä vuonna 62 prosenttiin. Valtion lainoittaman asuntotuotannon osuus puolestaan nousee 67 prosenttiin. Vuoden 2009 aikana asuntokaupan alamäki taittui. Asuntojen kysynnän kasvu pysäytti asuntojen hintojen laskun ja käänsi hinnat jo alkukeväällä nousuun. Vuoden 2009 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Vapaarahoitteistenasuntojen keskimääräinen vuokra oli vuoden lopussa 11,50 euroa/m² ja arava-asuntojen vuokra 9,60 euroa/m². 500 Talous Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 1 265,9 milj. euroa. Verotuloja kertyi 716,9 milj. euroa ja ne vähenivät 3,7 milj. euroa (0,5 prosenttia) vuoteen 2008 verrattuna. Talouden taantuma näkyi erityisesti yhteisöverotuloissa, joita kertyi 13,9 milj. euroa (18,1 prosenttia) edellisvuotta vähemmän. Valtionosuuksien määrä kasvoi 15,3 milj. euroa (7,6 prosenttia), muutokseen vaikutti sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden määrän kasvu 18,0 milj. euroa sekä yleisen valtionosuuden määrä vähennys 4,3 milj. euroa. Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 1 279,8 milj. euroa. Toimintakuluista merkittävimmän osan muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat 600,3 milj. euroa. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuonna 2009 vuosikate oli 69,7 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 330 euroa. Vuosikate ei riittänyt vuonna 2009 suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen, vuosikate oli 83 prosenttia poistoista. Tilikauden tulos vuonna 2009 oli 14,0 milj. euroa alijäämäinen. Vertailu vuoteen 2008 Sähkölaitoksen yhtiöittäminen vaikuttaa merkittävästi vuosien 2009 ja 2008 vertailuun ja oikean kuvan saamiseksi tiedoista onkin eliminoitu Sähkölaitoksen ulkoiset liiketoiminnat. Edellisestä vertailukelpoisesta tilikaudesta tuottojen määrä kasvoi 16,8 milj. euroa (1,3 prosenttia). Toimintatuotot vähenivät 15,4 milj. euroa (5,0 prosenttia). Toimintatuottojen vähenemiseen on vaikuttanut maanmyyntivoitot, jotka olivat tilikaudella 12,8 milj. euroa ja edellisenä vuonna 50,5 milj. euroa (vähennystä 37,7 milj. euroa). Ilman maanmyyntivoittoja tarkasteltuna toimintatuottojen kasvu on 8,7 prosenttia. Rahoitustuotot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 20,4 milj. euroa (104,5 prosenttia). Rahoitustuottojen muutokseen on vaikuttanut antolainojen korkotuottojen kasvu 21,7 milj. euroa, joka aiheutui suurelta osin Tampereen Sähkölaitos Oy konsernille myönnettyjen uusien antolainojen korkotuotoista. Sijoitusmarkkinoiden toipuminen edellisvuodesta mahdollisti sijoitusten arvonalennuksen oikaisun 4,2 milj. euroa. 12 Tampereen kaupunki

13 Tuloslaskelma 2009 tuotot Kulujen määrä väheni edellisestä tilikaudesta 102,3 milj. euroa (7,4 prosenttia), muutos aiheutui pääosin Sähkölaitoksen kulueristä yhteensä 154,9 milj. euroa. Edellisestä vertailukelpoisesta tilikaudesta kulujen määrä kasvoi 52,6 milj. euroa (4,3 prosenttia), muutos aiheutui pääosin kuntalaisille ostettujen palvelujen määrän kasvusta. Toimintakulut kasvoivat 63,5 milj. euroa (5,6 prosenttia). Avustuksia maksettiin 10,7 milj. euroa (11,7 prosenttia) enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustusten lisäys johtui pääosin kotitalouksille maksettavien avustusten kasvusta, perustoimeentulotukea maksettiin 6,6 milj. euroa ja lasten kotihoidontukea 6,6 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuosikate heikkeni edelliseen vertailukelpoiseen tilikauteen verrattuna 33,7 milj. euroa (32,6 prosenttia). Toiminnan rahoitus Toiminnan rahavirta oli 56,1 milj. euroa ja se väheni edellisvuoteen verrattuna 71,9 milj. euroa ja vertailukelpoiseen edelliseen tilikauteen verrattuna 6,8 milj. euroa (13,8 prosenttia). Investointimenot olivat vuonna 2009 yhteensä 134,2 milj. euroa, vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 74,7 milj. euroa ja vertailukelpoiseen edelliseen tilikauteen verrattuna 10,1 milj. euroa (7,0 prosenttia). Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 15,3 milj. euroa, joista 12,8 milj. euroa oli maa-alueiden luovutustuloja. Vuoden 2008 pysyvien vastaavien luovutustuloihin sisältyi Sähkölaitoksen liiketoiminnan myyntiin liittyviä luovutustuloja 212,3 milj. euroa sekä maa-alueiden luovutustuloja 50,5 milj. euroa. Vuonna 2009 investointeihin käytettiin rahaa 116,4 milj. euroa, mikä on 36,6 milj. euroa enemmän edelliseen vertailukelpoiseen vuoteen verrattuna. Toiminnan ja investointien rahavirran yhteenlaskettu rahavirta oli tilikaudella 60,4 milj. euroa negatiivinen. Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella katettiin investointien omahankintamenoista 53 prosenttia ja pääomamenoista 34 prosenttia. Rahoituksen nettorahavirta oli vuonna 2009 yhteensä 69,2 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin yhteensä 90,0 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 34,9 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli 31,5 milj. euroa positiivinen. Vuonna 2009 lainanhoitokyky heikentyi, tunnusluku laski neljästä kahteen. Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 8,9 milj. euroa positiiviseksi. Vuoden 2009 rahavaroilla olisi voitu kattaa kolmenkymmenen päivän kassasta maksut. Tase Taseen loppusumma oli 1 897,6 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 30,8 milj. euroa (1,7 prosenttia). Omavaraisuusasteeksi muodostui 76 prosenttia, joka ylittää kuntatalouden hyvän tavoitetason kuudella prosenttiyksiköllä. Taseen pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi tilikaudella 78,9 milj. eurolla ja lyhytaikainen väheni 32,6 milj. eurolla eli vieras pääoma lisääntyi yhteensä 46,3 milj. eurolla (11,9 prosenttia). Käyttötuloista tarvittaisiin 35 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Asukasta kohden laskettu lainamäärä kasvoi 401 euroa. Rahoitustuotot 3 % Myyntituotot 11 % Valtionosuudet 17 % Maksutuotot 5 % Tuet ja avustukset 2 % Muut toimintatuotot 5 % Muut tuotot 5 % Verotulot 57 % Tuloslaskelma 2009 kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 % Avustukset 8 % Palvelujen ostot 30 % Muut toimintakulut 2 % Rahoituskulut 1 % Muut tuotot 5 % Poistot 7 % Henkilöstökulut 46 % Vuosikate ja nettoinvestoinnit milj.euroa * 2009 nettoinvestoinnit vuosikate *Vuoden 2008 tiedoista eliminoitu Sähkölaitoksen vaikutus Lainamäärän kehitys milj.euroa /asukas lainakanta euroa/asukas Tampereen kaupunki 13

14 TULOSLASKELMA euroa euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Varausten lisäys Rahastojen lisäys Rahastojenvähennys Tilikauden alijäämä (ylijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tampereen kaupunki

15 RAHOITUSLASKELMA euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 2 4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Tampereen kaupunki 15

16 TASE VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Tampereen kaupunki

17 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä (ylijäämä) POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot 5 9 Ostovelat 0 3 Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta , euroa Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset , euroa Asukasmäärä Tampereen kaupunki 17

18 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Kaupunkikonserniin yhdisteltiin yhteensä 63 konserniyhteisöä: 45 tytäryhteisöä, viisi kuntayhtymää ja 13 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä. Konsernirakenne ei muuttunut merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, yhdisteltävien osakkuusyhteisöjen määrä kasvoi neljällä ja kuntayhtymien määrä väheni yhdellä. Konsernin talous Kaupunkikonsernin toimintatuotot vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 2,7 milj. euroa (0,3 prosenttia). Muutos johtui pääosin kaupungin tuloslaskelmaan kirjatuista maaalueiden myyntituotoista. Maa-alueiden myyntituotot olivat tilikaudella 12,8 milj. euroa, ja edellisellä tilikaudella ne olivat 50,5 milj. euroa (muutosta 37,7 milj. euroa). Konsernin toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot, jotka ovat 80,6 prosenttia toimintatuotoista. Myyntituotot kasvoivat 25,4 milj. euroa (4,1 prosenttia). Kaupunkikonsernin toimintakulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 63,5 milj. euroa (4,2 prosenttia). Toimintakuluista henkilöstökulut olivat 801,3 milj. euroa (kasvua 11,6 milj. euroa) ja palvelujen ostot 475,0 milj. euroa (kasvua 36,9 milj. euroa). Rahoitustuotot vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 3,8 milj. euroa (28,9 prosenttia). Korkotuottojen määrä väheni 7,5 milj. euroa (72,7 prosenttia). Muutokseen on vaikuttanut yleinen rahoitusmarkkinoiden alhainen korkotaso. Rahoituskulut vähenivät 15,8 milj. euroa (37,3 prosenttia). Muutokseen on vaikuttanut kaupungin sijoituksiin tilikaudella 2008 tehdyt 12,6 milj. euron arvonalentumiskirjaukset. Vuosikate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 43 milj. euroa (23,5 prosenttia). Tilikauden 2009 tulorahoitus muodostuu alijäämäiseksi, sillä vuosikate kattaa vain 93 prosenttia poistoista. Kaupunkikonsernin vuosikate asukasta kohden väheni 211 euroa (24,2 prosenttia). Tilikauden tulos oli 10,1 milj. euroa alijäämäinen. Edelliseen tilikauteen verrattuna tilikauden tulos heikentyi 56,4 milj. euroa (121,8 prosenttia). Tilinpäätössiirtoja kirjattiin tilikaudelle 5,6 milj. euroa (lisäystä 2,4 milj. euroa). Poistoeron lisäystä kirjattiin 0,9 milj. euroa, varausten lisäystä 2,6 milj. euroa ja rahastojen lisäystä 2,2 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen ja vähemmistöosuuden erottamisen jälkeen kaupunkikonsernin tilikauden alijäämä on 16,0 milj. euroa. % Omistusosuus Ekokumppanit Oy Finnpark Oy (konserni) Finnpark Tekniikka Oy Pysäköintiveturi Kiinteistö Oy Tullin Parkki Oy (äänimäärästä Insinöörioppilastalo Oy Opintanner Kiinteistö Oy Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tupakkikiven Parkki Kiinteistö Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Runoilijan tie Oy Tampere Technology Oy Tredea Oy GoTampere Oy Tampereen Kotilinnasäätiö Keinupuistokeskus Oy Pispan Tupahaka Asunto Oy Tampereen Tammelankodit Asunto Oy Vellamonkodit Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Haukiluoman Liikerakennus Oy Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy Lukonmäen Palvelukeskus Kiinteistö Oy Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiinteistö Oy Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampereen Ravirata Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Tampereen Energiantuotanto Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Tampereen Särkänniemi Oy Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Sirppitie 15 Asunto Oy Välimaankatu 25 Asunto Oy Tampereen Vuokratalosäätiö VTS Kiinteistöpalvelu Oy Kiinteistönhallinta KnowTek Oy Tampere-talo Osakeyhtiö Tavase Oy Vilusen Rinne Oy Vuores Palvelu Oy TYTÄRYHTEISÖT 18 Tampereen kaupunki

19 Toiminnan rahoitus Konsernin toiminnan rahavirta oli 125,6 milj. euroa ja se väheni 1,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkikonsernin investointimenot olivat 258,3 milj. euroa ja ne kasvoivat 2,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 31,0 milj. euroa ja ne vähenivät 39,8 milj. euroa. Muutokseen on pääosin vaikuttanut luovutustuloihin sisältyvät kaupungin maa-alueiden luovutustulojen muutos (vähennystä 37,7 milj. euroa). Konsernissa käytettiin investointeihin rahaa 216,7 milj. euroa, mikä on 33,9 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Toiminnan ja investointien rahavirran yhteenlaskettu rahavirta oli tilikaudella 91,2 milj. euroa negatiivinen. Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella on katettu investointien omahankintamenoista 56 prosenttia ja pääomamenoista 44 prosenttia. Rahoituksen nettorahavirta oli 109,5 milj. euroa positiivinen. Kaupunkikonserniin nostettiin pitkäaikaisia lainoja 149,2 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 70,0 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli 6,4 milj. euroa negatiivinen, joten lainoja lyhennettiin enemmän kuin nostettiin. Konsernin lainanhoitokyky on heikentynyt, tunnusluku laski kolmesta kahteen. Konsernitase Kaupunkikonsernitaseen loppusumma oli 2 431,7 milj. euroa ja se kasvoi 69,2 milj. euroa (2,9 prosenttia). Vastaavaa puolen merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet milj. euroa (83,5 prosenttia taseen loppusummasta). Vastattavaa puolen merkittävin erä on oma pääoma 1 273,6 milj. euroa (52,4 prosenttia taseen loppusummasta). Tilivuoden omavaraisuusaste väheni edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä ollen 55 prosenttia. Omavaraisuuden tavoitetasona pidetään 50 prosentin ylittävää omavaraisuutta. Vieras pääoma (43,1 prosenttia taseen loppusummasta) kasvoi 79,8 milj. Pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 102,2 milj. euroa (16,6 prosenttia), mikä johtui pääosin kaupungin ottamasta 90,0 milj. euron lainasta. Lyhytaikainen vieras pääoma väheni 22,4 milj. euroa (6,4 prosenttia). Kaupunkikonsernin käyttötuloista tarvittaisiin 60 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Konsernilla on lainaa asukasta kohden euroa, jossa on kasvua 314 euroa. % Omistusosuus Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirkanmaan liitto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Atalan Liikekeskus Kiinteistö Oy Ateljeetalo Oy Coxa Oy (konserni) Erätie 29 Asunto Oy Finn-Medi Delta Kiinteistö Oy Finn-Medi Tutkimus Oy Hervannan Juhani Asunto Oy Hervannan Kanjoni Asunto Oy Mummunkujan pysäköinti Oy Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Pispalan Pulteri As Oy Pispalan Pulteri 2 As Oy Pispalan Pulteri 3 As Oy Pispalanvaltatie 63 Asunto Oy Suomen Hopealinja Oy Kasvurahasto Tasku Ky Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy Tamseed Ky 23,26% Tumpin Parkki Kiinteistö Oy Tuotekehitys Oy TamLink Tyrkkölä Asunto Oy Virontörmän Lämpö Oy YH Länsi Oy (konserni) Jotospirtti Oy Lännen Kiinteistöpalvelu Oy Pikassos Oy 25,00% KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEISYHTEISÖT YHTEISYHTEISÖT Tampereen kaupunki 19

20 KONSERNITULOSLASKELMA euroa euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden alijäämä (ylijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Tampereen kaupunki

21 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 2 3 Kassan riittävyys, pv Tampereen kaupunki 21

22 KONSERNITASE VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Tampereen kaupunki

23 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 0 0 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden alijäämä (ylijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET KONSERNIRESERVI POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas Konsernin lainat, euroa / asukas Konsernin lainakanta , euroa Konsernin lainasaamiset , euroa Kunnan asukasmäärä Tampereen kaupunki 23

24 Kuva: Palatsinraitin silta ja pato (Havainnekuva: Pontek Oy) Kuva: Riitta Savola Tampereen Sähkölaitos Oy yksi konserni, kuusi sydäntä Tampereen Sähkölaitos -konserni koostui vuonna 2009 ensimmäistä kertaa kuudesta osakeyhtiöstä. Vaikka uusi konsernirakenne otti vuoden aikana ensiaskeleitaan, sopeutuminen yhtiömaailmaan sujui hyvin. Tytäryhtiöt jatkoivat työntekoa omilla toimialoillaan ja Tampereen Sähkölaitos Oy tuotti tytäryhtiöilleen konsernipalveluja. Yhtiöittäminen selkeytti toimintaa sekä johtamisen että operatiivisen toiminnan näkökulmista. Liiketoiminnan läpinäkyvyys lisääntyi ja vertailtavuus muihin energiayhtiöihin tuli mahdolliseksi. Uusi konsernimuoto antaakin hyvän lähtökohdan sekä asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi että sisäisen toiminnan kehittämiseksi. Yhtiöittämisen myötä tytäryhtiöt saivat enemmän tulosvastuuta, joka toi myös lisää strategiavastuuta. Osana konsernin ympäristövastuullista toimintaa Tampereen Sähkönmyynti Oy teki lokakuussa päätöksen myydä jatkossa vain vihreää sähköä kotitalousasiakkailleen. Vuoden 2010 alusta lähtien kotitalousasiakkaille myytävä sähkö on tuotettu vesivoimalla. Tämä pienentää asiakkaiden hiilijalanjälkeä merkittävästi ja on siten vaikuttamassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kolmivuotinen Palatsinraitin silta- ja patohanke käynnistyi marraskuussa Tammerkosken keskeltä tulvauomasta. Hankkeen aikana koski saa entistä ehommat patomuurit ja kokonaan uuden padon sekä kevyen liikenteen sillan, joka yhdistää Tampellan ja Finlaysonin kulttuurimaisemat. Kaupungin turvallisuus kohenee, kun Tammerkosken purkautumiskyky tulvatilanteissa lisääntyy. Uuden padon rakennuttaa ja patomuurit korjauttaa Tampereen Energiantuotanto Oy. Kevyen liikenteen sillan rakentamisesta vastaa Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen. Merkittävimpiä vuoden uusista avauksista oli hyötyvoimalaitoshankkeen suunnittelun aloittaminen yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuollon kanssa. Yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen monipuolistaisi Tampereen Sähkölaitoksen tuotantorakennetta ja vähentäisi maakaasuriippuvuutta. Hyötyvoimalaitos täydentäisi myös materiaalikierrätystä, sillä se tuottaisi energiaa nyt kaatopaikalle haudattavasta materiaalista. Hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi käynnistetään vuonna Tampereen kaupunki

25 Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) aloitti vakinaisena ammattikorkeakouluna vuonna 1996 ylläpitäjänään Tampereen kaupunki. Vuoden 2009 aikana TAMKissa suoritettiin yhteensä 899 ammattikorkeakoulututkintoa, joista ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja oli 59. Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistui 232 ammatillista opettajaa. Laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiin ja helmikuussa 2009 Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) ilmoitti auditoinnin hyväksymisestä. Auditointi on voimassa 6 vuotta. Lisäksi TAMKin liiketalouden koulutusohjelma valittiin yhdeksi Suomen ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosille Kaupunginvaltuusto päätti Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistämisestä. Yhdistymistä valmisteltiin vuoden 2009 aikana ja TAMK ja PIRAMK yhdistyivät. Uuden ammattikorkeakoulun nimeksi tuli Tampereen ammattikorkeakoulu ja ylläpitäjäksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, pääomistajana Tampereen kaupunki. TAMK on nyt Suomen kolmanneksi suurin ammattikorkeakoulu opiskelijallaan tarjoten koulutusta yhteensä seitsemällä koulutusalalla. Monialaisen ammattikorkeakoulun opetus painottuu erityisesti tekniikkaan, hyvinvointipalveluihin sekä liiketalouteen, matkailuun ja kulttuuriin. Tutkintoon johtavaa koulutusta tuotetaan 45 koulutusohjelmassa, joista 8 on englanninkielisiä. Tehtäviin kuuluu lisäksi soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta sekä työelämälähtöinen palvelutoiminta. Osana TAMKia toimii Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu, jossa voi suorittaa ammatillisen opettajan kelpoisuuden. Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet osaamisen ylläpitämiseen erilaisissa täydennyskoulutusohjelmissa. Uusi TAMK toimii Tampereen lisäksi Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Kuva: Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen kaupunki 25

26 Tredea Oy kaupunkiseudun elinkeinojen kokoava voima Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy aloitti toimintansa Yhtiö tuottaa seudulliset elinkeinopalvelut omistajakunnilleen palvelusopimusten mukaisesti. Kustannukset ovat kaupunkiseudun kaikissa kunnissa 3,80 euroa asukasta kohden vuodessa. Tredea toimii Tampereella osoitteessa Juhlatalonkatu 5 ja sen henkilöstö koottiin yhteensä yhdeksästä eri organisaatiosta. Henkilöstömäärä oli vuoden 2009 lopussa 18. Toimintavuoden liikevaihto oli yhteensä 3,2 miljoonaa euroa ja yhtiö teki voittoa euroa. Yhtiön kokonaan omistama matkailuyhtiö Go Tampere Oy on päätetty sulauttaa Tredea Oy:n osaksi alkaen. Tredea toteuttaa seudullista elinkeinopolitiikkaa ja sen toimintaa ohjaa seudun elinkeinostrategia. Vuonna 2009 yhtiö vakiinnutti toimintansa seudun keskeisenä elinkeinopoliittisena toimijana ja keskittyi kolmeen painopisteeseen: elinkeinojen kehittämiseen, seudun yhteismarkkinointiin ja kansainvälistymiseen. Yhtiön neuvontapalveluiden kautta perustettiin vuonna 2009 yhteensä 821 uutta yritystä, annettiin perustamisneuvontaa uudelle asiakkaalle sekä autettiin 27 yritystä omistajanvaihdoksessa, joista 8 oli sukupolvenvaihdoksia. Toimintavuoden aikana perustettiin 12 uutta osuuskuntaa sekä hankittiin kaupunkiseudun yrityksille riskirahoitusta 6,51 miljoonaa euroa. Yrityskummitoiminnan kautta annettiin neuvontaa 158 kummiyritykselle ja autettiin 22 yritystä sijoittumaan Tampereen seudulle. Seutumarkkinoinnin pääpaino oli seudun brändin ja maakunnallisen matkailuportaalin luomisessa sekä lentokentän ja -liikenteen kansainvälisessä markkinoinnissa. Kansainvälinen markkinointi keskittyi ulkomaisten investointien hankintaan Tampere Business Region -konseptin kautta ja vuoden aikana Tampereen seudulle saatiin sijoittumaan yhdeksän uutta ulkomaista yritystä. Kansainvälisen toiminnan keskeinen toimija oli Tredean alaisuudessa toimiva Tampereen kaupunkiseudun EUtoimisto, johon on yhdistetty Pirkanmaan liiton kanssa solmitulla sopimuksella koko Pirkanmaan maakunnan EU-edunvalvonta. EU-toimisto hankki Tampereen seudulle suoraa EU-rahoitusta toimintavuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa. Näkymät toimintavuodelle 2010 osoittavat, että Tredea Oy on saavuttanut seudullisen luottamuksen kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan toteuttamisen ytimessä. 26 Tampereen kaupunki

27 Tampere 2009 Asukasmäärä Henkilöstömäärä Veroprosentti 18 Vuosikate, milj. 69,7 Vuosikate/Poistot, % 83 Tulos, milj. -14,0 Yli-/alijäämä, milj. -16,7 Investoinnit (netto), milj. 131,7 Investointien tulorahoitus, % 53 Taseen loppusumma, milj ,6 Lainat, milj. 283,0 Lainat, / asukas Kuva: Susanna Lyly Tampereen kaupunki 27