Helsingin hallinto-oikeus Helsinfors förvaltningsdomstol Toiminta - Verksamhet 2014

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeus Helsinfors förvaltningsdomstol Toiminta - Verksamhet 2014

2

3 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN VUOSIKERTOMUS 2014 Saatteeksi - Förord 1 Rakenneuudistuksia mitä seuraavaksi? 3 Omstruktureringar vad härnäst? 5 Lainkäyttötoiminta 7 Tuomiopiiri ja tehtävät Toiminta-ajatus Ulkoinen ohjaus Hallinto-oikeusprosessi Asiamäärien kehitys Käsittelyajat Suulliset käsittelyt Päätösten lopputulos Istuntojen kokoonpanot Oikeustapausrekisteri (FINLEX) Päätösten pysyvyys Hallinto Hallintoasiat 12 Johtoryhmä Tulosneuvottelut Tiedottaminen Koulutus Kirjasto Toimitilat Kunniamerkit Työhyvinvointi Henkilökunta ja organisaatio 15 Kuulemiset, työryhmien jäsenyydet ja annetut lausunnot 17 Tapahtumia ja vierailuja 21 Tavoitteet ja tulokset (= avainluvut) 22 Liitteet: Helsingin hallinto-oikeuden henkilökunta Henkilöstöryhmien edustajat Luottamusmiehet Asiantuntijajäsenet Nimitykset ja erot Työryhmät vuonna 2014 Koulutuksia ja matkoja 2014 Työtilanne ja keskimääräiset käsittelyajat asiaryhmittäin 2014 Työtilanteen kehitys vuosina Sammanfattning av statistiken på svenska

4 SAATTEEKSI Vuonna 2014 Helsingin hallinto-oikeuteen saapui asiaa eli noin 150 asiaa vähemmän kuin vuonna Hallinto-oikeus ratkaisi asioita eli suunnilleen saman verran kuin niitä saapui. Asioita siirtyi seuraavalle vuodelle eli suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Luku vastaa hallinto-oikeuden runsaan kahdeksan kuukauden työmäärää. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika lyheni 8,9 kuukaudesta 8,5 kuukauteen, mikä vastasi oikeusministeriön kanssa sovittua. Keskimääräinen käsittelyaika eri asiaryhmissä oli sosiaali- ja terveysasioiden 4,4 kuukaudesta veroasioiden 11,7 kuukauteen. Yksittäisistä asiaryhmistä huostaanottoasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli alle kuusi kuukautta, asemakaavojen 9,2 kuukautta ja turvapaikka-asioiden 5,6 kuukautta. Suurin asiaryhmä oli edelleen ulkomaalaisasiat (32 %). Seuraavaksi suurimmat asiaryhmät olivat sosiaaliasiat (21 %), veroasiat (16 %) ja taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne (14%). Yli vuoden vireillä olleita asioita oli vuoden vaihteessa 550 eli 150 enemmän kuin ministeriön kanssa oli sovittu tavoitteeksi. Suullisia käsittelyjä järjestettiin 185 asiassa, pääasiassa lastensuojeluasioissa. Lisäksi järjestettiin kolme katselmusta maankäyttöasioissa. 1

5 FÖRORD Vid Helsingfors förvaltningsdomstol anhängiggjordes under året 2014 sammanlagt ärenden, vilket innebär en minskning med 150 ärenden jämfört med föregående år. Förvaltningsdomstolen avgjorde ärenden och således har nästan samma mängd ärenden avgjorts under året som kommit in. Vid årsskiftet var ärenden anhängiga. Antalet motsvarar omkring åtta månaders arbetsmängd. Ärendenas genomsnittliga handläggningstid förkortades från 8,9 månader till 8,5 månader. Det var samma som den med justitieministeriet överenskomna målsättningen. De genomsnittliga handläggningstiderna varierade ärendegrupperna emellan från 4,4 månader i ärenden gällande social- och hälsovård till 11,7 månader i skatteärenden. I de enskilda ärendegrupperna var handläggningstiden gällande omhändertagande i genomsnitt 5,3 månader och i ärenden gällande detaljplaner i genomsnitt 9,2 månader och i utlänningsärenden i genomsnitt 5,6 månader. Utlänningsärendena har etablerat sig som den största ärendegruppen och deras andel av ärendena är 32 %. De följande största ärendegrupperna utgörs av social- och hälsovårdsärenden (21 %), skatteärenden (16 %) och ärenden gällande ekonomisk verksamhet samt trafik (14 %). Vid årsskiftet fanns 550 ärenden kvar som varit anhängiga i över ett år. Det överstiger med 150 ärenden den med justitieministeriet överenskomna målsättningen. Domstolen höll muntlig förhandling i 185 ärenden, huvudsakligen i barnskyddsärenden. Dessutom förrättades syn i 3 ärenden gällande markanvändning. 2

6 RAKENNEUUDISTUKSIA MITÄ SEURAAVAKSI? Rakenneuudistukset ovat päivän sana keskusteltaessa valtiontalouden säästötarpeista yhtä hyvin koko valtionhallinnon kuin oikeuslaitoksen tasolla. Tuomioistuinlaitosta koskevia rakenneuudistuksia ei kuitenkaan tule nähdä ainakaan säästökohteina vaan niiden perustana tulisi ensisijaisesti olla toiminnan kehittäminen. Olen lähes koko virkaurani voinut seurata läheltä hallintotuomioistuimia koskevia organisaatiomuutoksia. Olen myös viime vuosina ollut mukana linjaamassa uusia rakenneuudistuksia, viimeksi oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa vuosille valmistelleessa neuvottelukunnassa. Arvelen, että minulla on tältä pohjalta hyvät perusteet nyt viimeisenä virkavuotenani arvioida sekä tehtyjä että suunniteltuja rakenneuudistuksia. Alueellisten hallinto-oikeuksien jatkokehittäminen Alueelliset hallinto-oikeudet ovat itsenäistymisestään lähtien olleet toistuvien rakennemuutosten kohteina. Perustamisvuonna 1989 lääninoikeuksia oli 11 kappaletta. Jo 10 vuoden kuluttua toteutetussa uudistuksessa niistä muodostettiin kahdeksan hallinto-oikeutta. Tuona ajanjaksona tapahtui muitakin organisatorisia uudistuksia, joista Helsingin hallinto-oikeutta koski liikevaihtovero-oikeuden, tullihallituksen valitusasiaintoimiston ja turvapaikkalautakunnan lakkauttaminen ja niiden asioiden siirtäminen käsiteltäväksi silloisessa Uudenmaan lääninoikeudessa. Noiden rakenneuudistusten seurauksena Helsingin hallinto-oikeudella on edelleen yksinomainen valtakunnallinen toimivalta arvonlisäverotusta ja muuta välillistä verotusta koskevissa asioissa sekä kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. Isojen asiaryhmien keskittäminen ei ole Helsingin hallinto-oikeuden toiminnan eikä sen asiakkaiden kannalta lainkaan tyydyttävä ratkaisu. Erityisesti turvapaikkavalitusten osalta ongelmallista on, että niiden ratkaisemiseksi jo vuosikausia myönnettyjen määräaikaisten tuomareiden suuri määrä uhkaa vakavasti vaarantaa tuomiovallan käytön riippumattomuutta. Hallinto-oikeusverkostoa uudistettiin uudistamisohjelman linjauksen mukaisesti jälleen vuonna 2014, minkä seurauksena hallinto-oikeuksien määrää vähennettiin kahdeksasta kuuteen. Tämän rakennemuutoksen myönteisenä seurauksena saatiin muodostettua suurempia yksiköitä ja pienennettyä hallinto-oikeuksien kokoeroja. Hallinto-oikeuksien rakenteen jatkokehittämisen tavoitteena tulisi nyt olla se, että uudistuksen jälkeen muodostetuista hallinto-oikeuksista kehitetään sekä kooltaan että toimivallaltaan mahdollisimman yhdenmukaisia ja tasavahvoja tuomioistuimia Tähän päästään esimerkiksi hajauttamalla ainakin joitakin Helsingin hallintooikeuteen keskitettyjä asiaryhmiä käsiteltäviksi kaikissa tai joka tapauksessa yhtä useammassa hallinto-oikeudessa. Erilliset tuomioistuinlinjat säilytettävä Oikeudenhoidon uudistamisohjelman eräänä toimenpide-ehdotuksena oli selvittää erillisten tuomioistuinlinjojen hyödyt ja haitat sekä tarve nykyisten tuomioistuinlinjojen yhdistämiseen. Vuonna 2014 asetettiin työryhmä selvittämään korkeimpien oikeuksien organisatorisen yhdistämisen hyötyjä ja haittoja. Työryhmä antoi mietintönsä tammikuussa Monissa työryhmän mietinnöstä annetuissa lausunnoissa on katsottu, että linjojen yhdistäminen tulisi aloittaa alhaalta eikä ylimmistä tuomioistuimista. Ottamatta enemmälti kantaa korkeimpien oikeuksien yhdistämiseen totean, että en näe mitään perusteita muiden eri linjojen tuomioistuimien yhdistämiseen, vaikka eri prosessilajit säilytettäisiin. Linjojen yhdistämisen ensimmäisenä ongelmana näen nykyisten linjojen epäyhtenäisyyden. Mitkä tuomioistuimet yhdistettäisiin kun yleisten tuomioistuimien järjestelmä on kolmiasteinen ja hallintotuomioistuimia on vain kahdessa asteessa? Hallintoviranomaisten päätöksiin haetaan muutosta hallinto-oikeuksilta eivätkä alueelliset hallinto-oikeudet näin ollen ole rinnastettavissa käräjäoikeuksiin, jossa asiat ratkaistaan ensimmäisenä asteena. Hallinto-oikeudet ovat ratkaistessaan viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia selkeästi muutoksenhakutuomioistuimia, vaikka niiden alapuolella ei olekaan tuomioistuinta. Hallinto-oikeuksien luonne muutoksenhakutuomioistuimina, niiden organisaatio ja päätöksenteon kollegiaalisuus puoltaisivatkin hallinto-oikeuksien rinnastamista lähinnä hovioikeuksiin. Erilinjaisten tuomioistuimien yhdistäminen tuottaisi myös liian suuria yksiköitä. Hovi- ja hallintooikeusverkoston kehittämistä suunnittelemaan asetettu työryhmä on tavoitetilaa määritelles- 3

7 sään katsonut, että muutoksenhakutuomioistuinta voidaan pitää kooltaan sopivana, kun sen henkilöstöön kuuluu tuomaria sekä sanotun tuomarimäärän lainkäytöllistä työpanosta vastaava määrä esittelijöitä ja kansliahenkilökuntaa. Tavoitekoko ylittyisi selvästi minkä tahansa yhdistämisvaihtoehdon seurauksena. Yhdistäminen voisi vaarantaa myös molemmissa tuomioistuinlinjoissa nyt olevan asiantuntemuksen. Sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa käsitellään suuri määrä erilaisia asiaryhmiä. Ainakin hallinto-oikeuksissa asioiden ratkaiseminen vaatii useimmissa asiaryhmissä syvällistä erityisasiantuntemusta, minkä vuoksi tuomarit ovat yleensä erikoistuneita joihinkin asiaryhmiin. Hallinto-oikeuksissa ei ole päämääränäkään se, että kaikki voisivat ratkaista kaikenlaisia asioita. Erilinjaisten tuomioistuimien yhdistäminen asettaisi entistä suuremmat vaatimukset tuomareiden ja muun lainkäyttöhenkilöstön aineellisoikeudelliselle ja prosessuaaliselle osaamiselle ja saattaisi vakavastikin heikentää tuomioistuinten antaman oikeusturvan laatua. Yhteistyötä ja yhteisymmärrystä Yhdistämisen sijaan kannatan lämpimästi linjojen välistä yhteistyötä, mikä onkin viime vuosina ilahduttavasti lisääntynyt. Yhteistyötä ja yhteisymmärrystä on osaltaan edistetty lainsäädäntötoimin (mahdollisuus suorittaa osa tuomioistuinharjoittelusta hallinto-oikeudessa), osaltaan oikeusministeriönkin toimenpiteillä (molempien tuomioistuinlinjojen yhteiset virastopäällikköpäivät ja muut koulutustilaisuudet), mutta yhteistoiminnan onnistumisen kannalta olennaista on ollut asenteiden muuttuminen ja kiinnostuksen lisääntyminen puolin ja toisin. Monilla hovi- ja hallinto-oikeuspaikkakunnilla on toteutettu viskaalien ja hallinto-oikeussihteerien välillä virkamiesvaihtoa, mikä on ollut eräs osoitus päällikkötuomareiden myönteisestä asenteesta yhteistyöhön. Tuomioistuinharjoittelu, virkamiesvaihto ja yhteiset tilaisuudet ovat antaneet kaikille osapuolille arvokasta ja hyödyllistä tietoa muiden tuomioistuinten käytännöistä ja oivan tilaisuuden ottaa niistä oppia. Muutosten myllerryksessä on ollut enimmäkseen innostavaa olla mukana. Muutospaineet eivät ainakaan ole vähenemässä. Niitä siirryn seuraamaan sivustakatsojana lukien. Kiitän lämpimästi kollegoita ja yhteistyökumppaneita vuosien varrella sekä erityisesti Helsingin hallinto-oikeuden henkilöstöä sitoutuneesta ja tuloksellisesta työstä. Ylituomari Marjatta Mäenpää 4

8 OMSTUKTURERINGAR VAD HÄRNÄST? Omstrukturering är tidens melodi i diskussionen om sparbehoven i statshushållningen, såväl inom statsförvaltningen som helhet som inom sektorn för rättsväsendet. Omstrukturering av domstolsväsendet ska dock inte betraktas som ett sätt att spara, utan borde primärt grunda sig på ett behov att utveckla verksamheten. Under nästan hela min karriär har jag på nära håll kunnat följa med förändringar i förvaltningsdomstolarnas organisation. Under senare år har jag också varit med och dragit upp riktlinjer för nya omstruktureringar, senast som medlem av delegationen som utarbetade reformprogrammet för rättsvården för åren Mot denna bakgrund förmodar jag att jag under mitt sista år som tjänsteman på goda grunder kan utvärdera såväl redan genomförda som planerade omstruktureringar. Vidareutveckling av de regionala förvaltningsdomstolarna De regionala förvaltningsdomstolarna har ända sedan de blev självständiga varit föremål för återkommande strukturella förändringar. Då länsrätterna grundades år 1989 var de elva till antalet. Vid den reform som genomfördes redan tio år senare ombildades de till åtta förvaltningsdomstolar. Under denna tidsperiod skedde även andra organisatoriska förändringar som berörde Helsingfors förvaltningsdomstol såtillvida att omsättningsskatterätten, Tullstyrelsens byrå för besvärsärenden och asylnämnden drogs in och ärendena överfördes för att handläggas av den dåvarande länsrätten i Nylands län. Till följd av nämnda omstruktureringar har Helsingfors förvaltningsdomstol fortsättningsvis riksomfattande behörighet i ärenden som gäller mervärdesskatt och annan indirekt beskattning samt internationellt skydd. Det att stora ärendegrupper koncentreras till Helsingfors förvaltningsdomstol är inte alls en tillfredsställande lösning vare sig med tanke på domstolens verksamhet eller dess klienter. Speciellt problematiskt när det gäller asylärenden är att det stora antalet domare som i åratal anställts för ett år i sänder allvarligt hotar att äventyra den dömande maktens oavhängighet. 5 Förvaltningsdomstolsnätverket förnyades igen år 2014 i enlighet med riktlinjerna i reformprogrammet, vilket ledde till att domstolarnas antal minskade från åtta till sex. En positiv följd av detta var att det kunde bildas större enheter och att skillnaderna i storlek mellan domstolarna blev mindre. Målet för det fortsatta utvecklandet av förvaltningsdomstolarnas struktur borde nu vara att domstolarna utvecklas till att bli så enhetliga och jämstarka som möjligt både vad det gäller storlek och behörighet. Detta kan man uppnå till exempel genom att fördela åtminstone några av de till Helsingfors förvaltningsdomstol koncentrerade ärendegrupperna att handläggas av alla eller i varje fall ett flertal förvaltningsdomstolar. De separata domstolslinjerna bör bevaras Ett av förslagen till åtgärder som framlades i reformprogrammet för rättsvården var att utreda de olika domstolslinjernas för- och nackdelar samt behovet att slå samman de nuvarande domstolslinjerna. År 2014 tillsattes en arbetsgrupp för att utreda för- och nackdelar med en organisatorisk sammanslagning av de högsta domstolarna. Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande i januari I många av utlåtandena om arbetsgruppens betänkande ansågs det att en sammanslagning av domstolslinjerna borde påbörjas nerifrån och inte från de högsta domstolarna. Utan att desto mer ta ställning till en sammanslagning av de högsta domstolarna konstaterar jag att jag inte ser några grunder för en sammanslagning av de övriga domstolarna inom de olika linjerna, även om de olika processlagen skulle bevaras. Som ett första problem med en sammanslagning ser jag de nuvarande domstolslinjernas oenhetlighet. Vilka domstolar ska sammanslås när de allmänna domstolarna bygger på en trestegsmodell och förvaltningsdomstolarna endast har två instanser? I förvaltningsmyndigheternas beslut söks ändring hos förvaltningsdomstolarna och därmed är de regionala förvaltningsdomstolarna inte jämförbara med tingsrätterna som avgör ärenden som första instans. Då förvaltningsdomstolarna avgör besvär över myndighetsbeslut är de helt klart fullföljdsdomstolar även om det inte finns en annan domstol på lägre nivå. Förvaltningsdomstolarnas karaktär som fullföljdsdomstolar och deras organisation samt det kollegiala be-

9 slutsfattandet talar för att de närmast är att jämställa med hovrätterna. En sammanslagning av domstolar som hör till olika linjer skulle också leda till för stora enheter. Arbetsgruppen som tillsattes för att utreda hovrätts- och förvaltningsdomstolsnätverkets utvecklande har ansett att en fullföljdsdomstol är lämplig till sin storlek om personalen består av domare och en mängd föredragande och kanslipersonal motsvarande domarnas arbetsinsats inom rättskipningen. Detta mål överskrids rejält oberoende av sammanslagningsalternativ. En sammanslagning kunde också äventyra den sakkunskap som nu finns inom vardera domstolslinjen. Såväl i de allmänna domstolarna som i förvaltningsdomstolarna behandlas ett stort antal olika ärendegrupper. Åtminstone i förvaltningsdomstolarna kräver avgörande av de flesta ärenden ingående sakkunskap, varför domarna ofta har specialiserat sig på vissa ärendegrupper. Att alla ska kunna avgöra alla slags ärenden är inte heller målsättningen i förvaltningsdomstolarna. En sammanslagning av domstolslinjerna skulle ytterligare höja kraven för både domare och annan rättskipningspersonal såväl när det gäller materiellträttsligt som processuellt kunnande och kunde till och med allvarligt försämra kvaliteten på rättsskyddet. Samarbete och samförstånd I stället för sammanslagningar förespråkar jag varmt ett samarbete mellan de olika linjerna, vilket glädjande nog också under senare år har ökat. Samarbete och samförstånd har främjats dels genom lagstiftningsåtgärder (möjligheten att utföra en del av domstolspraktiken i en förvaltningsdomstol), dels genom justitieministeriets åtgärder (båda domstolslinjernas gemensamma chefsdagar och andra utbildningstillfällen), men för ett framgångsrikt samarbete har det varit centralt att inställningen förändrats och intresset ökat från bägge hållen. På många orter har man förverkligat tjänstemannautbyte mellan fiskaler och förvaltningsrättssekreterare, vilket vittnar om att hovrätternas och förvaltningsdomstolarnas chefsdomare har en positiv inställning till samarbetet. Domstolspraktik, tjänstemannautbyte och gemensamma tillställningar har gett alla parter värdefull och användbar information om andra domstolars tillvägagångssätt och utgjort ypperliga tillfällen att ta lärdom av varandra. Att vara med om omvälvande förändringar har för det mesta varit inspirerande. Kraven på förändring håller åtminstone inte på att minska. Från och med kommer jag att följa med läget som en utomstående betraktare. Jag tackar varmt mina kollegor och samarbetspartners genom åren och särskilt Helsingfors förvaltningsdomstols personal för ett dedikerat och framgångsrikt utfört arbete. Överdomare Marjatta Mäenpää 6

10 LAINKÄYTTÖTOIMINTA Tuomiopiiri ja tehtävät Helsingin hallinto-oikeus on yleinen alueellinen hallintotuomioistuin. Sen tuomiopiiri muodostuu Uudenmaan maakunnasta, jonka asukasluku on yli 1,5 miljoonaa. Alueen kunnat ovat Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Kuntia on siis kaikkiaan 26. Kaksikielisiä kuntia on 15, joista 13 kunnassa enemmistön kielenä on suomi ja kahdessa kunnassa ruotsi. Joissakin asiaryhmissä kuten turvapaikka-asioissa ja arvonlisäveroasioissa Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiirinä on kuitenkin koko maa. Toiminta-ajatus Ulkoinen ohjaus Hallinto-oikeuden tehtävänä on varmasti, nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin antaa oikeusturvaa hallinto-oikeudellisissa valitus-, alistus- ja hakemusasioissa sekä ns. hallintoriita-asioissa, joissa kysymys on julkisoikeudellista vallankäyttöä koskevasta erimielisyydestä. Erityispiirteen hallintolainkäyttöasioiden käsittelylle muodostaa asianosaisten erilainen valmius hakea oikeusturvaa, koska näissä asioissa useimmiten ovat vastakkain yksityinen henkilö ja julkisyhteisö. Hallinto-oikeus on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, joka huolehtii hallinnostaan pääosin itse. Oikeusministeriö hoitaa kuitenkin keskitetysti eräitä taloushallinnon, tietohallinnon ja henkilöstöhallinnon alaan kuuluvia tehtäviä. Virkajärjestelytoimivalta on oikeusministeriöllä. Hallinto-oikeusprosessi Korkeimman hallinto-oikeuden tehtäviin kuuluu seurata alempien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla. Oikeusministeriö ja hallinto-oikeus käyvät vuosittain tulosneuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden tulostavoitteista ja toimintaedellytyksistä sekä arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja toimintaa muutoinkin. Korkeimman hallinto-oikeuden johdolla laaditaan vuosittain korkeimman hallinto-oikeuden, alueellisten hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden, vakuutusoikeuden sekä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen yhteinen toimintakertomus. Lainkäyttöasiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa pääsääntöisesti jaoston istunnossa kolmen jäsenen kokoonpanossa. Isossa osassa asiaryhmistä asiat voidaan kuitenkin ratkaista myös kahden tai yhden jäsenen kokoonpanossa. Ylituomari tai jaoston puheenjohtaja voi siirtää asian vahvennetun istunnon käsiteltäväksi lainkäytön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi tai muusta perustellusta syystä. Lisäksi ylituomari voi määrätä lainkäyttöasian ratkaistavaksi myös täysistunnossa, johon osallistuvat kaikki läsnä olevat hallinto-oikeuden jäsenet. 7

11 Hallinto-oikeuslain 7 :ssä luetelluissa asioissa, kuten mielenterveysasioissa ja lasten huostaanottoa koskevissa asioissa, osallistuu asian käsittelyyn asiantuntijajäsen. Muita asiantuntijajäsenyyttä vaativia asioita eli kehitysvammaisten erityishuoltoa ja päihdehuoltoa koskevia asioita tai tartuntatautilaissa tarkoitettuja asioita ei käytännössä juuri ole ollut. Mielenterveysasioissa asiantuntijajäsenet ovat psykiatriaan perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä. Lastensuojeluasioissa asiantuntijan tulee olla tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, lastensuojeluun perehtynyt henkilö. Kaikki lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä. Esittelijä laatii päätösesityksen ja valtaosassa asioita myös muistion, jossa selvitetään ratkaistavaan asiaan liittyviä oikeus- ja tosiasiakysymyksiä. Suurin osa hallinto-oikeuteen tulleista valituksista ratkaistaan asiakirjojen perusteella kirjallisessa menettelyssä. Kirjallista menettelyä täydentävä suullinen käsittely voidaan järjestää joko hallinto-oikeuden omasta aloitteesta tai valittajan pyynnöstä, jos se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi tai muutoin asian selvittämiseksi. Jaostoissa oli kertomusvuonna 8 10 esittelijää, joista 1-2 notaareita. Lisäksi osa tuomareista toimii myös esittelijöinä. Kullakin jaostolla on kaksi tai kolme istuntopäivää viikossa ja kullakin esittelijällä on pääsääntöisesti yksi esittely viikossa. Istunnot pidetään jaoston puheenjohtajan kuukaudeksi etukäteen laatiman istuntosuunnitelman mukaisesti. Asiamäärien kehitys Hallinto-oikeuteen saapui kertomusvuonna asiaa eli noin 150 asiaa vähemmän kuin vuonna Ulkomaalasiasioita saapui noin 100 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys kohdistui lähinnä varsinaisiin turvapaikka-asioihin ja käännyttämisiin, jossain määrin myös nopeutetussa menettelyssä käsiteltäviin turvapaikka-asioihin. Nousussa oli myös kansalaisuusasioiden määrä. Sen sijaa valituksia oleskeluluvista perheen yhdistämisen perusteella saapui yli 20 % edellistä vuotta vähemmän. Kaikissa muissa pääasiaryhmissä saapuneiden asioiden määrä pysyi lähes entisellään tai väheni jonkin verran. 8

12 Hallinto-oikeus ratkaisi kertomusvuonna asiaa, mikä oli noin 160 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kertomusvuodelle asetetusta ratkaisutavoitteesta jäätiin niin ikään yli 300 asiaa. Edellistä vuotta enemmän ratkaistiin erityisesti ulkomaalaisasioita ja vähemmän veroasioita. Täytäntöönpanonkieltoa koskeviin hakemuksiin annettiin välipäätöksenä ratkaisu asiassa, mikä oli noin 450 ratkaisua enemmän kuin edellisenä vuonna. Asioita siirtyi seuraavalle vuodelle kappaletta eli suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Käsittelyajat Keskimääräinen käsittelyaika laski edellisen vuoden 8,9 kuukaudesta 8,5 kuukauteen. Keskimääräiset käsittelyajat pääasiaryhmittäin olivat Valtio-oikeus ja yleishallinto 7,6 6,8 Itsehallinto 9,9 10,5 Ulkomaalaisasiat 9,0 9,4 Rakentaminen 10,5 11,1 Ympäristö 11,4 9,7 Sosiaali- ja terveydenhuolto 4,4 4,3 Taloudellinen toiminta ml. liikenne ja viestintä 8,7 7,0 Verot 11,7 13,4 Suulliset käsittelyt Suullisia käsittelyjä pidettiin 101 kappaletta 185 asiassa. Katselmuksia järjestettiin kolme. 9

13 Päätösten lopputulos Noin kappaletta eli 28,2 % hallinto-oikeuden tekemistä päätöksistä oli vireillepanijan kannalta ratkaisultaan myönteisiä. Istuntojen kokoonpano Asioita ratkaistiin yhden jäsenen kokoonpanossa kpl (24 %), kahden jäsenen kokoonpanossa kpl (31 %), kolmen jäsenen kokoonpanossa kpl (44 %), neljän jäsenen kokoonpanossa 2 kpl ja vahvennetussa istunnossa 9 kpl. Asiantuntijajäsen osallistui istuntoon lopullisesti ratkaistussa 992 asiassa ja 171 välipäätösratkaisussa. Oikeustapausrekisteri Oikeustapausrekisteriin vietiin 39 asiaa (edellisenä vuonna 33 asiaa). 10

14 Päätösten pysyvyys Korkein hallinto-oikeus käsitteli kertomusvuonna lähes 1900 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä tehtyä valitusta tai valituslupahakemusta. Päätöstä muutettiin lopputuloksen osalta tai asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi 7,2 %:ssa käsitellyistä asioista. Kun hallinto-oikeuden päätösten lukumäärä ei vuosittain ole oleellisesti vaihdellut, voidaan sanoa, että niistä jää siten pysyväksi noin 98 %. Kuvassa eurooppalaiseen tuomarinvaihtoohjelmaan osallistuneet hallinto- oikeustuomarit Alina Pohrib Romaniasta ja Renate Trenz Saksasta ylituomari Marjatta Mäenpään ja informaatikko Henna Classenin seurassa. 11

15 HALLINTO Hallintoasiat Hallintoasioista vastaavat ylituomari ja hallintopäällikkö. Ylituomari ratkaisee suurimman osan hallintoasioista hallintopäällikön esittelystä. Osan hallintoasioista hallintopäällikkö ratkaisee yksin. Myös jaostojen puheenjohtajille kuuluu erityisesti jaoston johtamiseen liittyviä hallinnollisia tehtäviä. Jaostot ovat viraston sisäisiä tulosyksiköitä. Hallinto-oikeudessa on ylituomarin apuna johtoryhmä hallintoa koskevien asioiden valmistelua sekä lainkäyttömenettelyjen ja laintulkinnan yhdenmukaisuuden valvomista varten. Johtoryhmään kuuluvat ylituomari, jaostojen puheenjohtajat ja hallintopäällikkö. Henkilöstöryhmien edustajat ja luottamusmiehet ovat kutsuttaessa läsnä johtoryhmän kokouksissa. Viraston yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea. Johtoryhmä Johtoryhmä kokoontui varsinaiseen viikkokokoukseensa 24 kertaa. Lisäksi järjestettiin 3 johtoryhmäseminaaria. Yhteistyökomitean edustajat olivat tarvittaessa läsnä johtoryhmän kokouksissa. Tulosneuvottelut Tulosneuvottelut ministeriössä käytiin Neuvotteluissa olivat mukana ylituomari Marjatta Mäenpää ja hallintopäällikkö Pekka Teikari hallinto-oikeudesta sekä osastopäällikkö Kari Kiesiläinen ja erikoissuunnittelija Ari Pajuniemi oikeusministeriöstä. Tiedottaminen Hallinto-oikeuden sisäisessä tiedottamisessa alettiin siirtyä yhä enemmän Intran käyttöön. Aiemmin sähköisellä ilmoitustaululla julkaistut viikkotiedote Lotus, tilastot ja viranhakukuulutukset julkaistiin myös Intrassa. Myös sähköistä ilmoitustaulua päivitettiin edelleen, mutta sen ylläpito lopetettiin pääosin vuoden 2014 lopussa. Myös Henkilöstön toimintaohje -tietokannan ylläpito päätettiin vuoden lopussa ja siellä olevat tiedot siirrettiin intraan. Henkilökuntalehti SULO ilmestyi 3 kertaa. Tuomioistuinten kyselykäyttöjärjestelmä Kyöstiin, joka sisältää hallintooikeuteen saapuneiden asioiden diariointi- ja käsittelytietoja, oli asiakkailla pääsy kirjaamon asiakaspäätteen avulla. Uudistetuilla Internetsivuilla osoitteessa oli saatavissa tietoa hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöstä ja viraston omilla palvelusivuilla (osoitteessa viraston toiminnasta. Viraston tiedottamista koskevat ohjeet on kirjattu Helsingin hallintooikeuden tiedotusohjeeseen sekä viestintäsuunnitelmaan. 12

16 Koulutus Henkilökunnan koulutuksesta järjesti osan oikeusministeriö, osa ostettiin suoraan eri koulutuspalvelujen järjestäjiltä ja osa suunniteltiin sekä toteutettiin viraston omin voimin. Itse järjestettiin kertomusvuonna mm. kielikoulutusta ja atk-koulutusta. Koulutuspäiviä oli kertomusvuonna keskimäärin noin neljä päivää työntekijää kohden. Kirjasto Kirjasto- ja tietopalveluasioita hoiti informaatikko. Hänellä oli tukenaan kirjastotyöryhmä, jonka tehtävänä oli erityisesti arvioida kirjastoon hankittavaa uutta aineistoa. Toimitilat Helsingin hallinto-oikeus aloitti 2014 kolmannen toimintavuotensa Tuomioistuimet-talossa. Tilat ovat osoittautuneet pääosin asianmukaisiksi ja toimiviksi. Yhteistyö talon muiden tuomioistuinten kanssa on sujunut hyvin ja tiivistynyt entisestään. Kunniamerkit Tasavallan Presidentti myönsi hallinto-oikeustuomari Markku Setälälle Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin ja notaari Krista Lappalaiselle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Valtion virka-ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta saivat hallintooikeustuomari Olli Kurkela ja hallinto-oikeustuomari Juha Alhonnoro. Mitaleiden ja ansiomerkkien saajat juhlakuvassa. Vasemmalta Olli Kurkela, Juha Alhonnoro, Krista Lappalainen ja Markku Setälä. 13

17 Työhyvinvointi Virastolla on sopimus Terveystalo Työterveyspalvelut Oy:n kanssa henkilöstölle tarjottavasta yleislääkäritasoisesta terveydenhuollosta. Työterveyshoitajan vastaanotto virastossa järjestettiin kevätkaudella kerran kuukaudessa. Syyskaudella virastovastaanotto lopetettiin ja työterveyshoitajan vastaanotolle tuli hakeutua Terveystalon tiloihin. Varhaisen puuttumisen toimintamallin VARPUn käyttö vakiintui. Esimiestyön arviointia koskeva kysely järjestettiin henkilökunnalle syksyllä. Kysely koski tällä kertaa vain jaostojen puheenjohtajia. Henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua kerran viikossa sählyn pelaamiseen ja pilatekseen. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus kuntoiluun ja uimiseen läheisessä kuntosalissa. Halukkailla oli mahdollisuus lunastaa myös viraston osittain kustantamia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Joka toinen torstai henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua viraston järjestämille kimppakahveille. Virkistystoimikunta järjesti henkilökunnalle vuoden aikana useita tilaisuuksia fyysiseen ja psyykkiseen virkistäytymiseen. Rikosmuseossa riitti kiinnostavaa nähtävää. Hallinto-oikeuden joukkue venyttelytauolla oikeuslaitoksen Helsinki-cup 2014 jalkapalloturnauksessa. 14

18 HENKILÖKUNTA JA ORGANISAATIO Henkilökunta Viraston päällikkönä on hallinto-oikeuden ylituomari. Hallinto-oikeuden muina jäseninä toimivat hallinto-oikeustuomarit ja esittelijöinä hallintooikeussihteerit ja notaarit. Tulosneuvottelussa hallinto-oikeuden henkilötyövuosien kokonaismääräksi oli sovittu enintään 154, joista 140,3 kohdistui vakinaisiin virkoihin ja 13,7 määräaikaisiin virkasuhteisiin. Vakinaisia tuomarin virkoja oli 52,3 ja määräaikaisia virkasuhteita 8,7. Hallinto-oikeussihteerin virkoja oli 40. Muita vakinaisia virkoja oli yhteensä 48 ja määräaikaisia virkasuhteita 5. Jaostojen puheenjohtajina toimi kuusi tehtävään erikseen määrättyä hallinto-oikeustuomaria. Lainkäyttöasioiden esivalmistelu ja jälkityöt, osin myös tekstinkäsittely tehtiin pääosin kolmessa kahden jaoston yhteisessä jaostotoimistossa. Kussakin jaostotoimistossa työskenteli 7 8 lainkäyttösihteeriä. Jaostotoimistojen lähiesimiehinä toimivat tehtävään määrätyt notaarit. Hallintotoimistoa johti hallintopäällikkö. Hänen lisäkseen tiedotus- ja koulutusasioita, henkilöstöasioita sekä yleishallinto-, talous- ja materiaalihallintoasioita hoiti apulaishallintopäällikkö, kaksi henkilöstösihteeriä, taloussihteeri ja lainkäyttösihteeri. Taloussihteeri toimi myös johdon sihteerinä. Kirjasto- ja tietopalveluasioita hoiti informaatikko. Informaatikon tehtäviin kuului lisäksi ulkoista tiedottamista lainkäyttöasioissa. Virastopalvelutehtävissä oli ylivirastomestari ja virastomestari. Kirjaamo- ja arkistointitehtävissä oli yhteensä neljä lainkäyttösihteeriä ja arkistonhoitaja. Kirjaamon ja arkiston lähiesimiehenä toimi notaari. It-asioita hoiti päätoiminen it-tukihenkilö Lisäksi kullekin jaostolle oli määrätty henkilö hoitamaan it-asioiden lähitukitehtäviä. Toteutunut henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 147,2. Yhteistyökomitea Hallinto-oikeuden yt-komitea aloitti toimintansa ja kokoontui vuonna 2014 yhteensä neljä kertaa. Alkuvuodesta henkilöstöryhmien edustajat kokoontuivat säännöllisin väliajoin keskustelemaan johdon kanssa ajankohtaisista aiheista. 15

19 16

20 KUULEMISET, TYÖRYHMIEN JÄSENYYDET JA ANNETUT LAUSUNNOT Kuulemiset Kuultavina ovat olleet: Työryhmien jäsenyydet Eduskunnan hallintovaliokunnassa Hallinto-oikeustuomari Anna Salminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 218/2014 vp) Eduskunnan lakivaliokunnassa Hallinto-oikeuden ylituomari Marjatta Mäenpää Valtioneuvoston selonteosta (VNS 4/2014 vp) julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Hallinto-oikeustuomari Matti Tamminen hallituksen esityksestä eduskunnalle vankeutta ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 45/2014 vp) Marjatta Mäenpää hallituksen esityksestä eduskunnalle eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta (HE 230/2014 vp) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa Hallintopäällikkö Pekka Teikari hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Eduskunnan talousvaliokunnassa Marjatta Mäenpää hallituksen esityksestä eduskunnalle tilintarkastuslaiksi ja laiksi julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 254/2014 vp). Sosiaali- ja terveysministeriössä Hallinto-oikeustuomari Jaana Hemminki aiheesta perustoimeentulotuen siirtämisestä kunnilta Kansaeläkelaitokselle Lautakuntien, toimikuntien ja työryhmien jäseninä ovat olleet: Marjatta Mäenpää, oikeusministeriön asettama Oikeusturvaohjelmaa valmisteleva neuvottelukunta Jaana Hemminki, Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Jaana Hemminki ja hallinto-oikeustuomari Klaus Järvinen, oikeusministeriön asettama Tuomioistuinmaksuja koskevaa sääntelyä uudistava työryhmä Varsinaisena jäsenenä Jaana Hemminki ja varajäsenenä 17

21 notaari Krista Lappalainen, oikeusministeriön asettama Hallinto- ja erityistuomioistuinten asiahallintajärjestelmien kehittämistyöryhmä Hallinto-oikeussihteeri Suvi Leskinen, oikeusministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on laatia määrittely päätösasiakirjojen ja tarvittavien tietojen sekä muiden asiakirjojen sähköisestä siirrosta korkeimman hallintooikeuden ja hallinto-oikeuksien / markkinaoikeuden / vakuutusoikeuden asianhallintajärjestelmien välillä hallinto-oikeussihteeri, ma. oikeussihteeri Paula Makkonen, oikeusministeriön asettama Videoneuvottelun käytön kehittämisen jatkotyöryhmä Hallinto-oikeustuomari Jaana Moilanen, notaari Heljä Havumäki, Krista Lappalainen, hallinto-oikeussihteeri Sofia Laaksonen, oikeusministeriön asettama Asiakirjahallinnan, raportoinnin ja sähköisen asioinnin esiselvitysvaiheen hanke hallintotuomioistuimissa Jaana Moilanen, oikeusministeriön asettama Asiakirjahallinnan, raportoinnin ja sähköisen asioinnin esiselvitysvaiheen hanke hallintotuomioistuimissa, hallintooikeuksien alatyöryhmä Jaana Moilanen, oikeusministeriön asettama Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishanke, käyttöliittymätyöryhmä Hallinto-oikeustuomari Taina Pyysaari ja hallinto-oikeustuomari Marja Viima, oikeusministeriön asettama Tietojohtamisen karttapalvelun pilotointi työryhmä Hallinto-oikeustuomari Jaakko Sivonen, oikeusministeriön asettama Verovalitusasioiden muutoksenhakuprosessin sujuvuutta tarkasteleva työryhmä Arkistonhoitaja Marjo Soukola, oikeusministeriön asettama Hallinto- ja erityistuomioistuinten pysyvä arkistotyöryhmä Hallinto-oikeustuomari Outi Siimes ja hallinto-oikeussihteeri Juuso Peltonen, oikeusministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä esiselvitys hakemusasioita koskevien verovalitusvalitusprosessien sähköisestä asiakirjaliikenteestä verohallinnon ja hallintotuomioistuinten välillä Hallinto-oikeustuomari Riikka Valli-Jaakola, Hallintotuomioistuinten yhteinen koulutustyöryhmä, korkein hallinto-oikeus 18

22 Hallinto-oikeustuomari Anja Talja, Julkisoikeus - lakikirjan toimituskunta Annetut lausunnot Hallinto-oikeus antoi kertomusvuonna lausunnot: Oikeusministeriölle Lausunto luonnoksesta hallinto-oikeuksien arkistonmuodostussuunnitelmaksi Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi vankeus- ja tutkintavankeuslain muuttamisesta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamiseksi Lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta koskien tiedonsaantioikeutta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin EU täytäntöönpanoa Lausunto luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi menettelyssä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisessä annetun oikeusministeriön asetuksen (1109/2009) muuttamiseksi Lausunto oikeusministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi hallintolainkäyttölain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Lausunto oikeusministeriön asettaman työryhmän (Tuomioistuinlakityöryhmä) mietinnöstä "Uusi tuomioistuinlaki" Lausunto oikeusministeriölle erityistä kielitaitoa edellyttävien tuomarin virkojen tarpeesta Lausunto oikeusministeriölle kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapupalvelujen siirron vaikutuksista Ympäristöministeriölle Lausunto ehdotuksesta maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupamenettelyiden yhdistämisestä Sosiaali- ja terveysministeriölle Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Sisäasianministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi sekä luonnoksista esitykseen liittyviksi asetuksiksi 19

23 Valtiovarainministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi arvoosuusjärjestelmästä ja selvitys-toiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (VM033:00/2014) Eduskunta, hallintovaliokunnalle Lausunto hallituksen esityksestä HE 218/2014 vp eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunta, lakivaliokunnalle Lausunto hallituksen esityksestä HE 45/2014 vp eduskunnalle vankeutta ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Lausunto hallituksen esityksestä HE 131/2014 eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Eduskunta, valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaostolle hallituksen esityksestä HE 131/2014 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi 2015 Taiteilijatapaaminen Tuomioistuimettalossa. Yläkuvassa vasemmalla Matti Nurminen, Jorma Hautala, Matti Lummaa ja Pirkko Pasanen. Yläkuvassa oikealla Eero Markuksela ja Jorma Saloheimo. Alakuvassa vasemmalla Marjatta Mäenpää, Kimmo Mikkola, Markku Pääkkönen, Erika Hyyryläinen, Heli Ahmio ja Pirkko Pasanen. 20

24 TAPAHTUMIA JA VIERAILUJA Oikeusministeriön vieraana ollut norjalaisen tuomioistuinviraston oikeudellisen osaston delegaatio tutustui myös hallinto-oikeuteen Ryhmä Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita vieraili professori Risto Koulun johdolla hallinto-oikeudessa Ryhmä Työväen Akatemian opiskelijoita kävi tutustumassa hallintooikeuteen Veronmaksajien keskusliiton johtokunta tutustui hallinto-oikeuden toimintaan vierailullaan Henkilökunnan virkistyspäivää vietettiin Seurasaaressa. Yleisten tuomioistuinten virastopäällikköpäivät, joille osallistui myös hallinto-oikeuden edustajat, järjestettiin Turussa. Hallintotuomioistuinten kanslia- ja hallintopäälliköiden neuvottelupäivät järjestettiin Tallinnassa. Päiviä isännöi korkein hallintooikeus. Helsingin hallinto-oikeus toimi isäntävirastona eurooppalaiseen tuomarinvaihto-ohjelmaan osallistuneille hallinto-oikeustuomari Alina Pohribille Romaniasta ja hallinto-oikeustuomari Renate Trenzille Saksasta. Vieraat tutustuivat monipuolisesti sekä Helsingin hallintooikeuden että muiden tuomioistuimien ja oikeushallinnon toimintaan. Hallinto-oikeuteen kävi tutustumassa kuusi latvialaistuomaria Ylituomari- ja hallintopäällikköpäivät järjestettiin Ahvenanmaalla Henkilökunta kävi tutustumassa Keskusrikospoliisin Rikosmuseoon. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita vieraili professori Risto Koulun johdolla hallinto-oikeudessa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden avajaisin osallistuivat ylituomari ja hallintopäällikkö. Henkilökunnan pikkujoulujuhlaa vietettiin Ravintola Vaunussa Juhlaa edelsi hallinto-oikeudesta eläkkeelle jääneiden kahvitilaisuus Tuomioistuimet-talossa. Katarzyna Kopycinska Puolasta ja Alfonso Codón Alameda Espanjasta vierailivat hallinto-oikeudessa Vierailu liittyi EU:n rahoittamaan AIAKOS vaihto-ohjelmaan, joka on kohdennettu nuorille eurooppalaisille joko tuleville tai uransa alussa oleville tuomareille ja syyttäjille. 21

25 AVAINLUVUT Vuosi Saapuneet asiat Ennakkoarvio Ratkaistut asiat Tavoite Vireillä olevat asiat yhteensä Ennakkoarvio Suulliset käsittelyt ja katselmukset Tavoite Keskim. käsittelyaika 8,5 8,9 Tavoite 8,5 8,0 Keskim. vireilläoloaika vuoden lopussa 6 5,7 Yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä vuoden lopussa Tavoite Vakinaiset virat Sovittu htv -määrä Toteutunut htv 147,2 145 Taloudellisuus Nettomenot/ratkaistu asia Tavoite Tuottavuus Ratkaistut asiat/henkilötyövuodet 53,5 55,5 Tavoite 53,6 54,2 Toimintamenot (euroa) palkkaukset muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä

26 Helsingin hallinto-oikeuden henkilökunta Liitteet Hallinto-oikeuden ylituomari Mäenpää Marjatta Hallinto-oikeustuomarit Jaostojen puheenjohtajat Kurkela, Olli Niemi, Outi Rautiainen, Juha Sahla, Anja Setälä, Markku Talja, Anja Muut vakinaiset tuomarit Aer, Janne (vv.) Karhu, Leena Ruuhimäki, Rita Ekebom, Ulf Kähärä, Johanna Räisänen, Ismo Gullans, Monica Lambert, Markku Salminen, Anna Haanperä, Taina Lastikka, Marianne (vv.) Sivonen, Jaakko Haapaniemi, Matti Leskinen, Tero Suni, Reija Hartikainen, Ilkka Mauno, Heikki Tamminen, Matti Heikkilä, Vesa Mehto, Mirja Tammisalo, Sirpa Heikkilä, Liisa (vv.) Moilanen, Jaana Tarvainen, Merja Helenius, Airi Palmu, Laura Tulokas, Tuulikki Hemminki, Jaana Pitkänen, Aulikki Valli-Jaakola, Riikka Hämäläinen, Mika Pyysaari, Taina Valonen, Jouko Ikkelä, Virpi Repo, Pia Viima, Marja Jokinen, Sampo Risu, Pertti Villikka, Terttu Järvenpää, Pirjo Rosendahl, Eija Välitalo, Sinikka Määräaikaiset tuomarit Aspelund, Susanna Kujala, Terttu Ruuskanen, Minna Feldman, Elena Lähdeniemi, Hanna Sarasma, Kaija Hakkarainen, Taina Martikainen, Minna Siimes, Outi Hietanen, Mervi Nuorteva, Ilona Toijonen, Tommi Järvinen, Klaus Pääkkönen, Tuula Vesanto, Jyri Esittelijät Hallinto-oikeussihteerit Ahlstedt, Marko Koskinen, Ari Nuorteva, Ilona (vv,) Aspelund, Susanna (vv.) Konstari, Jonna Orjala-Heikkinen, Teija Feldman, Elena (vv.) Kujala, Terttu (vv.) Ruuskanen, Minna (vv.) Hakkarainen, Taina (vv.) Kärkiö, Heidi Saarikoski, Eve Halimaa, Elina (vv.) Laine, Juha-Pekka Sarasma, Kaija (vv.) Hietanen, Mervi (vv.) Laaksonen, Sofia Saukkonen, Katja Huttunen, Jussi (vv.) Leskinen, Suvi Stenbäck, Patrik (vv.) Huttunen, Kimmo Lumme, Markku Teikari, Pekka Häivejoki, Maria Lähdeniemi, Hanna (vv.) Toijonen, Tommi (vv.) Järvinen, Klaus (vv.) Makkonen, Paula (vv.) Tuomaala, Anni Karjalainen, Tuula (vv.) Martikainen, Minna (vv.) Tuominen, Nina Kekki, Klaus (vv.) Mäkelä, Pasi (vv.) Vesanto, Jyri (vv.) 23

27 Määräaikaiset hallinto-oikeussihteerit Aalto, Sami Lund, Stina Piitulainen, Hanna (vv.) Ahtela, Elina (vv.) Madetniva, Meri-Tuuli Rinta-Hoiska, Jatta Fasoúlas, Elina Manninen, Vesa Rissanen, Miia Holst, Hanna Mähönen, Anna Ruuska, Marja Kautto, Markus Nieminen, Mikko Tertsonen, Katja (vv.) Komonen, Sari Oksa, Laura Tuomi, Jouko Leiniö, Liisa Peltonen, Juuso Tuominen, Markku Notaarit Alanko, Markku Käyhkö, Ulla (vv.) Santavuori, Eveliina (ma. oa.) Hinkkanen, Maarit (vv.) Lappalainen, Krista Uosukainen, Antti Kangas, Johanna Määttälä, Katja (ma.) Vaartio, Riitta Kirjavainen, Mervi Niemenmaa, Paula Vainio-Kaila, Simo Komonen, Sari (vv) Orpana, Marjatta Vallenius-Harittu, Sanna (os. vv.) Käräjänotaarit (ma.) Aakula, Emmi Vesanto, Anna-Leena Muu henkilökunta Hallintopäällikkö Apulaishallintopäällikkö Informaatikko Kirjaamon esimies, notaari Teikari, Pekka Vilén, Virve Classen, Henna (os. vv.) Havumäki, Heljä Henkilöstösihteerit Johdon sihteeri, taloussihteeri Arkistonhoitaja Kotamäki, Auli Rajala, Maj-Lis (ma.) Vainionpää, Suvi Soukola, Marjo Lainkäyttösihteerit Enroth, Sirpa Majoinen, Sirkka (os. vv.) Reunanen, Sini Erola, Mirja (os. vv.) Määttälä, Katja (vv.) Sainio, Tuija Havumäki, Helinä (ma.) Nieminen, Margit Sompajoki, Taina Hellman, Mari (ma.) Nordström, Niklas (ma.) Suominen, Merja Hokkanen, Liisa Peltonen Mari (ma.) Tenhunen, Merja Hytönen, Sanna (os. vv.) Pohjalainen, Niina Tuomola, Anniina Hämäläinen, Tuija Puustinen, Aino (ma.) Tuovinen, Jenni (ma. vv.) Karttunen, Rita (ma.) Rajala, Maj-Lis (vv.) Vainionpää, Anne Korkalainen, Moona (ma.) Rauhamäki, Elina Ylenius, Sirpa (vv.) Korpi, Susan Reunanen, Henni Ylinen, Iisa (ma.) Loikala, Sinikka 24

28 IT-tukihenkilö Ylivirastomestari Virastomestari Tyllinen, Tuomo Selin, Tapio Meriläinen, Hans (ma.) Henkilöstöryhmien edustajat Hallinto-oikeustuomarit Hartikainen, Ilkka Tammisalo, Sirpa Hallinto-oikeussihteerit Saarikoski, Eve Käyhkö, Ulla ja notaarit Muu henkilökunta Soukola, Marjo Sainio, Tuija Luottamusmiehet Valonen, Jouko (JUKO) 25

29 Asiantuntijajäsenet ja varajäsenet Lastensuojeluasiat Adoptioasiat tutkija, sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Pia Eriksson erityissosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Anni Haapalinna erityisasiantuntija, valtiotieteiden lisensiaatti Alpo Heikkinen ohjelmajohtaja, valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Heinonen suunnittelija, projektikoordinaattori, valtiotieteiden maisteri Raija Koskinen yliopiston lehtori, tutkija, valtiotieteiden tohtori Aino Kääriäinen toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Kai Laitinen toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Anja Ojuva tutkijatohtori, valtiotieteiden tohtori Elina Pekkarinen kehittämispäällikkö, valtiotieteiden lisensiaatti Miia Pitkänen psykologi, vet-psykoterapeutti, psykologian maisteri Esa Pursiainen yliopettaja, sosiaalityöntekijä, hallintotieteiden tohtori Sirkka Rousu tutkija, sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Pia Eriksson suunnittelija, projektikoordinaattori, valtiotieteiden maisteri Raija Koskinen Kehitysvammaisten erityishuolto valtiotieteen maisteri, rehtori, psykologi Olli Daavittila suunnittelija, projektikoordinaattori, valtiotieteiden maisteri Raija Koskinen projektinjohtaja, valtiotieteiden maisteri Maarit Aalto Mielenterveysasiat ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Antti Hemmi psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen ja filosofian tohtori Veronica Pimenoff johtava ylilääkäri, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vartiainen Päihdehuoltoasiat päihdetyöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Sirpa Karjalainen- Niskanen sosionomi (ylempi AMK), vastaava ohjaaja Sirkka Hänninen Tartuntatautiasiat infektioylilääkäri, lääketieteen tohtori Maija-Liisa Rummukainen 26

30 Nimitykset ja määräykset Kertomusvuoden aikana nimitettiin: Hallinto-oikeustuomarit hallinto-oikeustuomarin T 13 virkoihin Vesa Heikkilä, Airi Helenius ja Taina Pyysaari lukien hallinto-oikeustuomarin T 13 virkaan Laura Palmu lukien hallinto-oikeustuomarin T 11 virkoihin Marianne Lastikka, Virpi Ikkelä ja Reija Suni lukien Hallinto-oikeussihteerit ja notaarit hallinto-oikeussihteerin T 9 virkaan Eve Saarikoski lukien hallinto-oikeussihteerin T 8 virkoihin Katja Saukkonen ja Heidi Kärkiö lukien hallinto-oikeussihteerin T 8 virkaan Marko Ahlstedt lukien notaarin Y 14 virkoihin Heljä Havumäki ja Riitta Vaartio lukien Muu henkilökunta lainkäyttösihteerin Y 9 virkaan Minna Pyykkönen lukien lainkäyttösihteerin Y 9 virkaan Elina Rauhamäki lukien lainkäyttösihteerin Y 8 virkaan Anniina Tuomola lukien lainkäyttösihteerin Y 7 (uusi vaativuustaso Y 8) virkaan Henni Reunanen lukien ylivirastomestarin Y 9 virkaan Tapio Selin lukien Määräaikaiset nimitykset Vuoden aikana tehtiin lukuisia nimityksiä määräaikaisiin hallintooikeustuomarin, hallinto-oikeussihteerin ja notaarin virkasuhteisiin. Määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitettiin myös useita toimistohenkilökuntaan kuuluvia. Erot Kertomusvuoden aikana hallinto-oikeuden palveluksesta erosi jäädäkseen eläkkeelle hallinto-oikeustuomari Tuula Harju lukien hallinto-oikeustuomari Sirkka Heikkilä lukien hallinto-oikeustuomari Maija Vesala lukien notaari Kirsti Helin lukien 27

31 notaari Reijo Järvinen lukien lainkäyttösihteeri Raija Partanen lukien lainkäyttösihteeri Irja Lähteenmäki sai lukien takautuvan eläkepäätöksen ylivirastomestari Matti Lappalainen lukien Muusta syystä hallinto-oikeuden palveluksesta erosi hallinto-oikeussihteeri Pirita Pesonen lukien hallinto-oikeussihteeri Juhana Niemi lukien lainkäyttösihteeri Eija Tähtinen lukien henkilöstösihteeri Tuula Heikkilä lukien lainkäyttösihteeri Minna Pyykkönen lukien 28

32 Hallinto-oikeuden sisäiset työryhmät vuonna 2014 Henkilöstölehti Kirjastotoimikunta Virkistystoimikunta Sulon toimitus- Tietoturvatyöryhmä neuvosto Monica Gullans Tuula Pääkkönen Klaus Järvinen Pekka Teikari Susanna Aspelund Eve Saarikoski Taina Hakkarainen Rita Ruuhimäki Ulla Käyhkö Sami Aalto Sofia Laaksonen Krista Lappalainen Suvi Vainionpää Essi Kärkkäinen Suvi Leskinen Heljä Havumäki Henna Classen Heljä Havumäki Henni Reunanen Tuomo Tyllinen Niklas Nordström Mari Hellman Lausuntoja ja selvityksiä valmistelleet työryhmät/asiantuntijat Työryhmä selvittämään, miten työnjaot lastensuojeluasioiden käsittelyssä eri jaostoilla ovat toteutuneet jaostotoimistojen lainkäyttösihteereiden ja esittelijöiden kesken. Monica Gullans (pj), Jonna Konstari, Sari Komonen, Krista Lappalainen Työryhmä valmistelemaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 14 :n mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa hallinto-oikeudelle. Virve Vilén (pj), Jaakko Sivonen, Mervi Hietanen, Suvi Vainionpää, Elina Rauhamäki Työryhmän valmistelemaan oikeusministeriölle annettavaa lausuntoa työryhmän mietinnöstä Uusi tuomioistuinlaki. Marjatta Mäenpää, Anja Sahla, Monica Gullans, Susanna Aspelund, Susan Korpi Työryhmä valmistelemaan oikeusministeriölle annettavaa lausuntoa hallintolainkäyttölain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Sampo Jokinen (pj), Leena Karhu, Jonna Konstari Työryhmän valmistelemaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa hallintooikeudelle. Klaus Järvinen, Kaija Sarasma, Virve Vilén Työryhmä valmistelemaan jaostovalmistelun yhdenmukaistamista. Johanna Kangas, Katja Määttälä, Krista Lappalainen, Eve Saarikoski, Suvi Leskinen, Virve Vilén Työryhmä suunnittelemaan projektia ulkomaalaisasioiden ruuhkan purkamiseksi. Terttu Villikka, Terttu Kujala, Virpi Ikkelä, Virve Vilén 29