Helsingin hallinto-oikeus Toiminta 2013

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeus Toiminta 203

2

3 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN VUOSIKERTOMUS 203 Sisällysluettelo Ylituomarin katsaus 2 Lainkäyttötoiminta 4 Tuomiopiiri ja tehtävät Toiminta-ajatus Ulkoinen ohjaus Hallinto-oikeusprosessi Asiamäärien kehitys Käsittelyajat Suulliset käsittelyt Päätösten lopputulos Oikeustapausrekisteri (FINLEX) Päätösten pysyvyys Istuntojen kokoonpanot Hallinto Hallintoasiat Johtoryhmä Tulosneuvottelut Tiedottaminen Koulutus ja kirjasto Työhyvinvointi Kunniamerkit Toimitilat Henkilökunta ja organisaatio 4 Kuulemiset, työryhmien jäsenyydet ja annetut lausunnot 6 Tapahtumia ja vierailuja 9 Tavoitteet ja tulokset (= avainluvut) 2 Liitteet: 22 Helsingin hallinto-oikeuden henkilökunta Henkilöstöryhmien edustajat Luottamusmiehet Asiantuntijajäsenet Nimitykset ja erot Työryhmät vuonna 203 Työtilanne ja keskimääräiset käsittelyajat asiaryhmittäin 203 Koulutuksia ja matkoja 203

4 YLITUOMARIN KATSAUS Vähäiset resurssit uhkaavat oikeusturvan toteutumista Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi kertomusvuonna 8 04 asiaa eli noin 40 % kaikissa hallinto-oikeuksissa ratkaistuista asioista. Lähes kaikki lainkäyttötoiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin ja taloudellisuudelle ja tuottavuudelle asetetut tavoitteet jopa ylitettiin. Toiminnan tehokkuudesta huolimatta hallinto-oikeus ei onnistunut lyhentämään keskimääräistä käsittelyaikaa, joka jopa piteni edellisvuoteen verrattuna. Käsittelyaika Helsingin hallinto-oikeudessa oli keskimäärin 8,9 kuukautta, mikä ylitti kuukaudella kaikkien hallinto-oikeuksien keskimääräisen käsittelyajan. Eri hallinto-oikeuksissa käsittelyaika vaihteli 4,5 ja 0, kuukauden välillä. Helsingin hallinto-oikeudella on valtakunnallinen toimivalta muiden ohella turvapaikka ja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa sekä arvonlisäveroja ja muita välillisiä veroja (tullit, valmisteverot) koskevissa asioissa. Keskitettyjen asiaryhmien johdosta Helsingin hallinto-oikeudessa on vero- ja ulkomaalaisasioiden osuus kaikista asioista yli puolet eli olennaisesti suurempi kuin muissa hallinto-oikeuksissa. Työtilanne Helsingin hallinto-oikeudessa on huolestuttava. Veroasioiden ja ulkomaalaisasioiden käsittely kestää selvästi yli vuoden, mikä on valittajien kannalta kohtuutonta. Ainoastaan turvapaikkavalitukset on niitä varten myönnettyjen lisäresurssien ansiosta onnistuttu käsittelemään noin kuudessa kuukaudessa. Vaikka olemme vuosikausia kyenneet ratkaisemaan asioita saman verran kuin niitä on saapunut, käsittelyajat ovat pidentyneet eikä siirtyvien asioiden määrää ole ahkerallakaan työllä saatu juurikaan pienennettyä. Valtiontalouden niukkenevat resurssit edellyttävät myös tuomioistuinlaitokseen kohdistuvia säästöjä eikä lisäresursseja näin ollen ole hyvilläkään perusteilla saatavissa. Siksi on mietittävä kaikkia mahdollisia keinoja, joilla monissa asiaryhmissä valittajien kannalta kohtuuttoman pitkiksi venähtäneitä käsittelyaikoja saataisiin myös Helsingin hallinto-oikeudessa lyhennetyksi. On selvää, että tuomioistuimen tulee ruuhkautuneessa tilanteessa ensimmäiseksi arvioida, onko löydettävissä keinoja oman toiminnan tehostamiseksi. Erilaisten kehittämistoimien seurauksena ja ammattitaitoisen ja ahkeran henkilöstön ansiosta Helsingin hallinto-oikeus oli kertomusvuonna oikeusministeriön laskemilla taloudellisuus- ja tuottavuustunnusluvuilla mitattuna hallinto-oikeuksista kaikkein tehokkain. Käsitykseni mukaan meillä ei voida toimintaa tehostamalla juurikaan enää lyhentää käsittelyaikaa eikä pienentää jo syntynyttä ruuhkaa varsinkin, kun otetaan huomioon jo alkanut ja lähivuosina jatkuva tuomareiden eläköityminen sekä siitä ja kymmenistä määräaikaisista viroista johtuva esittelijöiden nopea vaihtuvuus. Mitä sitten olisi tehtävissä? Hallinto-oikeuksien työmäärää voidaan ensinnäkin tasata hajauttamalla Helsingin ja Vaasan hallinto-oikeuksiin keskitettyjä asiaryhmiä käsiteltäviksi asiaryh- 2

5 mästä riippuen kaikissa tai yhtä useammassa hallinto-oikeudessa. Tällaista hajauttamista on viimeksi ehdottanut oikeusministeriön neuvottelukunta vuonna 203 valmistuneessa oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa. Vaikka ehdotus kuuluukin ohjelmassa keskipitkän aikavälin tavoitteisiin, olisi tätä sekä Helsingin hallinto-oikeuden työtilanteen että kaikkien hallinto-oikeuksien kehittämisen kannalta tärkeää ehdotusta mielestäni aiheellista ryhtyä valmistelemaan mahdollisimman pikaisesti. Tuomioistuimien tulosohjausta olisi myös syytä uudistaa. Oikeuslaitoksen niukkenevat varat ja resurssit tulisi jakaa oikeisiin tunnuslukuihin perustuen siten, että oikeusturvaa olisi esimerkiksi käsittelyaikojen osalta nykyistä yhdenmukaisemmin saatavissa riippumatta valittajien asuinpaikasta. Hallinto-oikeuksissa on viime vuosina kehitetty mittaristoja sen mahdollistamiseksi, että resurssien jaossa sekä hallinto-oikeuksien kesken että kunkin hallinto-oikeuden sisällä voitaisiin tukeutua pelkkien asiamäärien asemesta asioiden ratkaisemisen vaatimaan työmäärään. (Hallintotuomioistuinten mittaristotyöryhmän mietintö. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 55/20). Hallintooikeuksien asianhallintajärjestelmässä eri asianimikkeet on hallinto-oikeuksien mittaristotyöryhmän ehdottamalla tavalla jaettu neljään vaativuusluokkaan niiden vaatiman työmäärän perusteella. Kertomusvuonna mittaristoa kehitettiin vahvistamalla luokkien väliset painokertoimet. Hallinto-oikeuksien yhteisesti kehittämät ja hyväksymät mittarit ja tunnusluvut ovat siis jo olemassa. Mittariston soveltamismahdollisuuksista on olemassa myös tutkimustuloksia. Tutkija Henna Saavalainen on oikeusministeriön aloitteesta tutkinut millaisia suorituskyvynmittauksen ja tavoiteasetannan kehittämismahdollisuuksia hallintooikeuksien asianhallintajärjestelmään kehitetyt uudistukset mahdollistavat (Hallinto-oikeuksien suorituskyvynmittauksen ja tavoiteasetannan kehittämismahdollisuudet. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 50/203). Tutkimuksessa esitetään neljä kehittämisen painopistealuetta ja niiden pohjalta luotu konkreettinen työmääräpainotusten käyttöönottoon perustuva kehittämisehdotus. Nyt olisi tärkeää oikeusministeriön ja hallinto-oikeuksien kesken käydä keskustelua siitä missä laajuudessa ja millä aikataululla tutkimuksessa esitetyt, pidemmän tähtäimen tavoiteasetantaa edellyttävät kehittämisehdotukset voitaisiin ottaa käyttöön. Näkemykseni mukaan esitetyt kehittämisehdotukset ovat perusteltuja ja toisivat tulosohjaukseen lisää kaivattua ammatillisuutta.. Sitä ennen tulisi resurssien oikean kohdentamisen edistämiseksi kuitenkin jo tänä vuonna käytävissä tulosneuvotteluissa ottaa huomioon paitsi tulevan vuoden asiamäärien ja niihin perustuvan työmäärän vaatimat henkilöstöresurssit, myös tuomioistuimessa vuoden vaihteessa vireillä olevien asioiden määrä. Resursseja jaettaessa olisi jo syntyneen ruuhkan huomioon ottaminen Helsingin hallintooikeuden toiminnan ja erityisesti sen tuomiopiirissä olevien valittajien oikeusturvan kannalta välttämätöntä. Ylituomari Marjatta Mäenpää 3

6 LAINKÄYTTÖTOIMINTA Tuomiopiiri ja tehtävät Helsingin hallinto-oikeus on yleinen alueellinen hallintotuomioistuin. Sen tuomiopiiri muodostuu Uudenmaan maakunnasta, jonka asukasluku on yli,5 miljoonaa. Alueen kunnat ovat Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Kuntia on siis kaikkiaan 26. Kaksikielisiä kuntia on 5, joista 3 kunnassa enemmistön kielenä on suomi ja kahdessa kunnassa ruotsi. Joissakin asiaryhmissä kuten turvapaikka-asioissa ja arvonlisäveroasioissa Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiirinä on kuitenkin koko maa. Toiminta-ajatus Ulkoinen ohjaus Hallinto-oikeuden tehtävänä on varmasti, nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin antaa oikeusturvaa hallinto-oikeudellisissa valitus-, alistus- ja hakemusasioissa sekä ns. hallintoriita-asioissa, joissa kysymys on julkisoikeudellista vallankäyttöä koskevasta erimielisyydestä. Erityispiirteen hallintolainkäyttöasioiden käsittelylle muodostaa asianosaisten erilainen valmius hakea oikeusturvaa, koska näissä asioissa useimmiten ovat vastakkain yksityinen henkilö ja julkisyhteisö. Hallinto-oikeus on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, joka huolehtii hallinnostaan pääosin itse. Oikeusministeriö hoitaa kuitenkin keskitetysti eräitä taloushallinnon, tietohallinnon ja henkilöstöhallinnon alaan kuuluvia tehtäviä. Virkajärjestelytoimivalta on oikeusministeriöllä. Hallinto-oikeusprosessi Korkeimman hallinto-oikeuden tehtäviin kuuluu seurata alempien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla. Oikeusministeriö ja hallinto-oikeus käyvät vuosittain tulosneuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden tulostavoitteista ja toimintaedellytyksistä sekä arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja toimintaa muutoinkin. Korkeimman hallinto-oikeuden johdolla laaditaan vuosittain korkeimman hallinto-oikeuden, alueellisten hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden, vakuutusoikeuden sekä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen yhteinen toimintakertomus. Lainkäyttöasiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa pääsääntöisesti jaoston istunnossa kolmen jäsenen kokoonpanossa. Useissa asiaryhmissä asiat voidaan kuitenkin ratkaista myös kahden tai yhden jäsenen kokoonpanossa. Ylituomari tai jaoston puheenjohtaja voi siirtää asian vahvennetun istunnon käsiteltäväksi lainkäytön yhdenmukai- 4

7 suuden turvaamiseksi tai muusta perustellusta syystä. Lisäksi ylituomari voi määrätä lainkäyttöasian ratkaistavaksi myös täysistunnossa, johon osallistuvat kaikki läsnä olevat hallinto-oikeuden jäsenet. Hallinto-oikeuslain 7 :ssä luetelluissa asioissa, kuten mielenterveysasioissa ja lasten huostaanottoa koskevissa asioissa, osallistuu asian käsittelyyn asiantuntijajäsen. Muita asiantuntijajäsenyyttä vaativia asioita eli kehitysvammaisten erityishuoltoa ja päihdehuoltoa koskevia asioita tai tartuntatautilaissa tarkoitettuja asioita ei käytännössä juuri ole ollut. Mielenterveysasioissa asiantuntijajäsenet ovat psykiatriaan perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä. Lastensuojeluasioissa asiantuntijan tulee olla tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, lastensuojeluun perehtynyt henkilö. Kaikki lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä. Esittelijä laatii päätösesityksen ja valtaosassa asioita myös muistion, jossa selvitetään ratkaistavaan asiaan liittyviä oikeus- ja tosiasiakysymyksiä. Suurin osa hallinto-oikeuteen tulleista valituksista ratkaistaan asiakirjojen perusteella kirjallisessa menettelyssä. Kirjallista menettelyä täydentävä suullinen käsittely voidaan järjestää joko hallinto-oikeuden omasta aloitteesta tai valittajan pyynnöstä, jos se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi tai muutoin asian selvittämiseksi. Jaostoissa oli kertomusvuonna 9 - esittelijää, joista - 2 notaareita. Kullakin jaostolla on kaksi tai kolme istuntopäivää viikossa ja kullakin esittelijällä on pääsääntöisesti yksi esittely viikossa. Istunnot pidetään jaoston puheenjohtajan kuukaudeksi etukäteen laatiman istuntosuunnitelman mukaisesti. Asiamäärien kehitys Hallinto-oikeuteen saapui kertomusvuonna 8 07 asiaa eli noin 50 asiaa enemmän kuin vuonna 202. Ulkomaalasiasioita saapui yhteensä noin 200 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys kohdistui lähes kokonaan nopeutetussa menettelyssä käsiteltäviin turvapaikka-asioihin (+ 80). Myös oleskelulupia koskevia valituksia saapui lähes 00 enemmän kuin edellisenä vuonna. Nousussa oli myös kansalaisuusasioiden määrä (+ 75). Maksuasioissa lisäystä oli pysäköintivirhemaksuissa, joita saapui noin 300 asiaa edellistä vuotta enemmän. Muiden maksuasioiden määrä väheni. Veroasioiden 350 asian vähennys kohdistui lähes kokonaan ajoneuvoveroihin. Tulo- ja varallisuusverotusta koskevien valitusten määrä oli hienoisessa kasvussa. Hallinto-oikeus ratkaisi kertomusvuonna 8 04 asiaa, mikä oli noin 250 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kertomusvuodelle asetetusta ratkaisutavoitteesta jäätiin niin ikään noin 250 asiaa. Edellistä vuotta enemmän ratkaistiin erityisesti ulkomaalaisasioita (+ 350) ja kansalaisuusasioita (+ 40), vähemmän maksuasioita (- 500) ja veroasioita (- 80). Täytäntöönpanonkieltoa koskeviin hakemuksiin annettiin välipäätöksenä ratkaisu 788 asiassa. 5

8 Asioita siirtyi seuraavalle vuodelle 5 53, mikä oli noin 20 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. 6

9 Saapunut Ratkaistu Siirtynyt

10 Käsittelyajat Keskimääräinen käsittelyaika nousi edellisen vuoden 8,4 kuukaudesta 8,9 kuukauteen. Keskimääräiset käsittelyajat pääasiaryhmittäin olivat kk kk Valtio-oikeus ja yleishallinto 6,8 7,2 Itsehallinto 0,5, Ulkomaalaisasiat 9,4 8,4 Rakentaminen, 8,6 Ympäristö 9,7 9,6 Sosiaali- ja terveydenhuolto 4,3 4, Taloudellinen toiminta ml. liikenne ja viestintä 7,0 7,0 Verot 3,4 3,0 Suulliset käsittelyt Suullisia käsittelyjä pidettiin kappaletta 228 asiassa. Katselmuksia järjestettiin kolme. Päätösten lopputulos Noin kappaletta eli 27,4 % hallinto-oikeuden tekemistä päätöksistä oli vireillepanijan kannalta ratkaisultaan myönteisiä. Oikeustapausrekisteri Oikeustapausrekisteriin vietiin 33 asiaa (edellisenä vuonna 36 asiaa). 8

11 Päätösten pysyvyys Korkein hallinto-oikeus käsitteli kertomusvuonna noin 800 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä tehtyä valitusta tai valituslupahakemusta. Päätöstä muutettiin lopputuloksen osalta tai asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi 0,7 %:ssa käsitellyistä asioista. Kun hallinto-oikeuden päätösten lukumäärä ei vuosittain ole oleellisesti vaihdellut, voidaan sanoa, että niistä jää siten pysyväksi noin 98 %. Istuntojen kokoonpano Asioita ratkaistiin yhden jäsenen kokoonpanossa 683 kpl (2 %), kahden jäsenen kokoonpanossa kpl (3 %), kolmen jäsenen kokoonpanossa kpl (48 %), neljän jäsenen kokoonpanossa 9 kpl ja vahvennetussa istunnossa 4 kpl. Asiantuntijajäsen osallistui istuntoon 060 lopullisesti ratkaistussa asiassa ja 26 välipäätösratkaisussa. 9

12 HALLINTO Hallintoasiat Hallintoasioista vastaavat ylituomari ja hallintopäällikkö. Ylituomari ratkaisee suurimman osan hallintoasioista hallintopäällikön esittelystä. Osan hallintoasioista hallintopäällikkö ratkaisee yksin. Myös jaostojen puheenjohtajille kuuluu erityisesti jaoston johtamiseen liittyviä hallinnollisia tehtäviä. Jaostot ovat viraston sisäisiä tulosyksiköitä. Hallinto-oikeudessa on ylituomarin apuna johtoryhmä hallintoa koskevien asioiden valmistelua sekä lainkäyttömenettelyjen ja laintulkinnan yhdenmukaisuuden valvomista varten. Johtoryhmään kuuluvat ylituomari, jaostojen puheenjohtajat ja hallintopäällikkö. Henkilöstöryhmien edustajat ja luottamusmiehet ovat kutsuttaessa läsnä johtoryhmän kokouksissa. Viraston yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea. Laajennettu johtoryhmä kokouksessaan. Johtoryhmän varsinaisten jäsenten lisäksi kuvassa ovat henkilöstöryhmien edustajat, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Johtoryhmä Tulosneuvottelut Tiedottaminen Johtoryhmä kokoontui varsinaiseen viikkokokoukseensa 26 kertaa. Lisäksi järjestettiin kaksi päivän mittaista johtoryhmäseminaaria. Yhteistyökomitean edustajat olivat kutsuttuina läsnä kolmessa johtoryhmän kokouksessa, joissa käsiteltiin mm. henkilöstösuunnitelmaa, luonnosta tulosneuvottelumuistioksi ja työhyvinvointikyselyn vastauksia. Tulosneuvottelut ministeriössä käytiin Neuvotteluissa olivat mukana ylituomari Marjatta Mäenpää ja hallintopäällikkö Pekka Teikari hallinto-oikeudesta sekä osastopäällikkö Kari Kiesiläinen, hallitusneuvos Heikki Liljeroos, suunnittelupäällikkö Raimo Ahola ja koulutusasiantuntija Marika Yli-Ikkelä oikeusministeriöstä. Hallinto-oikeuden sisäinen tiedottaminen hoidettiin pääosin kerran viikossa ilmestyneen LOTUS -viikkotiedotteen, sähköpostin ja viras- 0

13 ton sähköisen ilmoitustaulun välityksellä. Henkilöstön toimintaohjetietokanta, joka sisältää pysyväisluontoista hallinnollista ohjeistusta, oli koko henkilökunnan käytettävissä. Henkilökuntalehti SULO ilmestyi kolme kertaa. Henkilöstöryhmien edustajat ja johto kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Tuomioistuinten kyselykäyttöjärjestelmä Kyöstiin, joka sisältää hallinto-oikeuteen saapuneiden asioiden diariointi- ja käsittelytietoja, oli asiakkailla pääsy kirjaamon asiakaspäätteen avulla. Internetosoitteessa oli saatavissa tietoa hallintooikeuden ratkaisukäytännöstä ja viraston omilla palvelusivuilla osoitteessa viraston toiminnasta. Viraston tiedottamista koskevat ohjeet on kirjattu Helsingin hallintooikeuden tiedotusohjeeseen sekä viestintäsuunnitelmaan. Koulutus Kirjasto Työhyvinvointi Henkilökunnan koulutuksesta järjesti osan oikeusministeriö, osa ostettiin suoraan eri koulutuspalvelujen järjestäjiltä ja osa suunniteltiin sekä toteutettiin viraston omin voimin. Itse järjestettiin kertomusvuonna mm. kielikoulutusta ja atk-koulutusta. Koulutuspäiviä oli kertomusvuonna noin 550 eli keskimäärin lähes neljä päivää työntekijää kohden. Kirjasto- ja tietopalveluasioita hoiti informaatikko. Hänellä oli tukenaan kirjastotyöryhmä, jonka tehtävänä oli erityisesti arvioida kirjastoon hankittavaa uutta aineistoa. Virastolla on sopimus Terveystalo Työterveyspalvelut Oy:n kanssa henkilöstölle tarjottavasta yleislääkäritasoisesta terveydenhuollosta. Työterveyshoitajan vastaanotto virastossa järjestettiin kerran kuukaudessa. Varhaisen puuttumisen toimintamallin VARPUn käyttö vakiintui. WM-Baro työhyvinvointikysely järjestettiin syksyllä 203. Palautetilaisuus vastauksista järjestettiin kullekin henkilöstöryhmälle erikseen. Palautetilaisuuksissa oli asiantuntijana työterveyspsykologi Terveystalosta. Henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua kerran viikossa sählyn pelaamiseen ja pilatekseen. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus kuntoiluun ja uimiseen läheisessä kuntosalissa. Halukkailla oli mahdollisuus lunastaa myös viraston osittain kustantamia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Joka toinen torstai henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua viraston järjestämille kimppakahveille.

14 Virkistystoimikunta järjesti henkilökunnalle vuoden aikana useita tilaisuuksia fyysiseen ja psyykkiseen virkistäytymiseen. Syksyllä 203 järjestetyn työhyvinvointipäivän ohjelmassa oli mm. jousi-ammuntaa ja keilausta. Kunniamerkit Tasavallan presidentti myönsi hallinto-oikeustuomari Juha Rautiaiselle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin, hallinto-oikeustuomari Olli Kurkelalle Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin ja arkistonhoitaja Marjo Soukolalle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. Valtion virka-ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta saivat hallintooikeustuomarit Ismo Räisänen, Airi Helenius ja Laura Palmu sekä lainkäyttösihteeri Taina Sompajoki. Kuvassa vasemmalta Airi Helenius, Laura Palmu, Taina Sompajoki, Juha Rautiainen, Marjo Soukola, Olli Kurkela ja Ismo Räisänen. Toimitilat Helsingin hallinto-oikeus aloitti 203 toisen toimintavuotensa Tuomioistuimet-talossa. Suurin osa toimitilojen remontin jälkeisistä puutteista oli saatu korjatuksi ja yhteistyö talon muiden tuomioistuinten kanssa sujui hyvin. 2

15 HENKILÖKUNTA JA ORGANISAATIO Henkilökunta Viraston päällikkönä on hallinto-oikeuden ylituomari. Hallintooikeuden muina jäseninä toimivat hallinto-oikeustuomarit ja esittelijöinä hallinto-oikeussihteerit ja notaarit. Tulosneuvottelussa hallintooikeuden henkilötyövuosien kokonaismääräksi oli sovittu enintään 53, joista 38 kohdistui vakinaisiin virkoihin ja 5 määräaikaisiin virkasuhteisiin. Vakinaisia tuomarin virkoja oli 52 ja määräaikaisia virkasuhteita 9. Hallinto-oikeussihteerin virkoja oli 40. Muita vakinaisia virkoja oli yhteensä 46 ja määräaikaisia virkasuhteita 6. Jaostojen puheenjohtajina toimi kuusi tehtävään erikseen määrättyä hallinto-oikeustuomaria. Lainkäyttöasioiden esivalmistelu, tekstinkäsittely ja jälkityöt tehtiin pääosin kolmessa kahden jaoston yhteisessä jaostotoimistossa. Kussakin jaostotoimistossa työskenteli 7 8 lainkäyttösihteeriä. Jaostotoimistojen lähiesimiehinä toimivat tehtävään määrätyt notaarit. Hallintotoimistoa johti hallintopäällikkö. Hänen lisäkseen tiedotus- ja koulutusasioita, henkilöstöasioita sekä yleishallinto-, talous- ja materiaalihallintoasioita hoiti apulaishallintopäällikkö, kaksi henkilöstösihteeriä, taloussihteeri ja lainkäyttösihteeri. Taloussihteeri toimi myös johdon sihteerinä. Kirjasto- ja tietopalveluasioita hoiti informaatikko. Informaatikon tehtäviin kuului lisäksi ulkoista tiedottamista lainkäyttöasioissa. Virastopalvelutehtävissä oli ylivirastomestari ja virastomestari. Kirjaamo- ja arkistointitehtävissä oli yhteensä neljä lainkäyttösihteeriä ja arkistonhoitaja. Kirjaamon ja arkiston lähiesimiehenä toimi notaari. It-asioita hoiti päätoiminen it-tukihenkilö. Lisäksi kullekin jaostolle oli määrätty henkilö hoitamaan it-asioiden lähitukitehtäviä. Toteutunut henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 45. 3

16 4

17 KUULEMISET, TYÖRYHMIEN JÄSENYYDET JA ANNETUT LAUSUNNOT Kuulemiset Kuultavina ovat olleet: Eduskunnan hallintovaliokunnassa ylituomari Marjatta Mäenpää hallituksen esityksestä (HE 6/202 vp) eduskunnalle laeiksi varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi, rikoslain 46 luvun :n muuttamisesta ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 35 ja 36 :n muuttamisesta hallinto-oikeustuomari Anna Salminen hallituksen esityksestä laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 34/203 vp) Eduskunnan lakivaliokunnassa Marjatta Mäenpää valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille (VNS 3/203 vp) ja valtion selonteon täydentämisestä (VNS 4/203) Työryhmien jäsenyydet Lautakuntien, toimikuntien ja työryhmien jäseninä ovat olleet: Marjatta Mäenpää valtioneuvoston asettamassa tuomarinvalintalautakunnassa varajäsenenä Marjatta Mäenpää oikeusturvaohjelmaa valmistelevassa neuvottelukunnassa Marjatta Mäenpää OM:n asettamassa hallintooikeustuomareiden ja esittelijöiden täydennyskoulutusta suunnitelleessa ohjaustyöryhmässä hallinto-oikeustuomari Juha Rautiainen OM:n asettamassa turvapaikka-asioiden muutoksenhakuprosessin sujuvuutta tarkastelevassa työryhmässä hallintopäällikkö Pekka Teikari OM:n asettamassa hallinto- ja erityistuomioistuinten yhteistyöryhmässä, jonka tehtävänä on seurata ministeriön oikeushallinto-osaston ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen välisen palvelusopimuksen toteutumista lainkäyttösihteeri Raija Partanen Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan kehittämis- ja arviointiryhmässä hallinto-oikeustuomari Jaana Moilanen ja hallinto-oikeussihteeri Patrik Stenbäck VEV-AEAJ:n ympäristöoikeustyöryhmässä Juha Rautiainen VEV-AEAJ:n maahanmuutto- ja turvapaikkatyöryhmässä Jaana Moilanen AIPA-hankkeessa hallintotuomioistuinten edustajana käyttöliittymätyöryhmässä 5

18 hallinto-oikeustuomari Jaana Hemminki tuomioistuinmaksuja koskevien säännösten uudistamista valmistelevassa työryhmässä Anna Salminen jäsenenä ja hallinto-oikeussihteeri Nina Tuominen varajäsenenä Maahanmuuttoviraston Telluslähtömaatietokannan jatkokehittämishankkeessa hallinto-oikeustuomari Jaakko Sivonen oikeus- ja verohallinnon välisessä verovalitusasioiden muutoksenhakuprosessin sujuvuutta seuranneessa työryhmässä hallinto-oikeustuomari Anja Talja julkisoikeuden lakikirjan toimituskunnassa arkistonhoitaja Marjo Soukola tuomioistuinten pysyvässä arkistotyöryhmässä apulaishallintopäällikkö Virve Vilén ja notaari Reijo Järvinen ulkomaalaisasioiden käsittelyhankkeen (UMA-hanke) suunnitteluja toteutusprojektissa sekä notaari Krista Lappalainen ja lainkäyttösihteeri Susan Korpi laajennetussa projektiryhmässä Krista Lappalainen hallinto- ja erityistuomioistuinten asianhallintajärjestelmien ja raportoinnin kehittämistyöryhmässä Krista Lappalainen hallinto-oikeuksien veropäätösten sähköinen tiedoksianto verohallinnon veronkantoyksikköön -työryhmässä Annetut lausunnot Hallinto-oikeus antoi kertomusvuonna lausunnot: Oikeusministeriölle oikeusministeriön hallinnonalan toimitilajohtamisen käsikirjasta videoneuvottelutyöryhmän mietinnöstä Videoneuvottelun käytön kehittäminen luonnoksesta hallituksen esitykseksi yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vankeus- ja tutkintavankeuslain muuttamisesta ja rikoslain 2 luvun 5 :n kumoamisesta todistelutoimikunnan mietinnöstä Maa- ja metsätalousministeriölle Maatalouselinkeinojen muutoksenhakutyöryhmän ehdotuksesta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttamisesta ja asioiden siirtämisestä hallinto-oikeuksiin Työ- ja elinkeinoministeriölle tilintarkastajajärjestelmän uudistamista koskevasta ehdotuksesta 6

19 Valtiovarainministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi yritysten verovelkaa koskevien tietojen julkisuutta ja luovuttamista koskevaksi lainsäädännöksi hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 204 (HE 2/203 vp), pääluokka 25 kommentti hallituksen esityksestä virkamieslain muuttamisesta Verohallinnolle pakollisen oikaisuvaatimusmenettelyn vaikutuksista Eduskunta, hallintovaliokunta hallituksen esityksestä (HE 6/202 vp) eduskunnalle laeiksi varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi, rikoslain 46 luvun :n muuttamisesta ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 35 ja 36 :n muuttamisesta valtioneuvoston selonteosta (VNS /203) Suomen eduskunnalle aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 92/203 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 34/203 vp) Eduskunta, lakivaliokunta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi säätiön valvontamaksusta (HE 37/203 vp) valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille (VNS 3/203 vp) ja valtion selonteon täydentämisestä (VNS 4/203) hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta (HE 56/203 vp) Eduskunta, valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaosto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 204, Pääluokka 25 (HE 2/203 vp) 7

20 TAPAHTUMIA JA VIERAILUJA Norjan edistyspuolueen (FrP) parlamenttiryhmän edustajat kävivät tutustumassa Helsingin hallinto-oikeuteen ja erityisesti ulkomaalaisasioiden käsittelyyn Ryhmä valtionhallinnon käytännön kurssin opiskelijoita Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vieraili hallinto-oikeudessa Riita-asioiden sovittelu, Suomen ja Venäjän kokemukset seminaari järjestettiin Helsingissä Seminaarin osio Sovittelu perhe- ja lapsiasioissa, johon osallistui 3 venäläistä tuomaria ja tiedemiestä, järjestettiin Helsingin hallinto-oikeudessa Vankilajärjestyksen osaston johtaja, lehtori Sander Põllumäe Viron Valtionviranomaisten Korkeakoulusta tutustui hallinto-oikeuteen ja erityisesti täällä käsiteltäviin vankiasioihin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö täytti viisi vuotta Juhlaseminaariin, joka järjestettiin , osallistuivat hallintooikeudesta ylituomari ja osa jaostojen puheenjohtajista. Delegaatio turkkilaisista tuomioistuimista kävi tutustumassa hallintooikeuden tiloihin ja toimintaan Hallintotuomioistuinten kanslia- ja hallintopäälliköiden neuvottelupäivät järjestettiin Levillä. Päiviä isännöi Rovaniemen hallinto-oikeus. Ylituomari osallistui yleisten tuomioistuinten virastopäällikköpäiville, jotka järjestettiin Tampereella Ryhmä Tullin virkamiehiä kävi tutustumassa Tuomioistuimet-taloon ja tullin päätöksistä tehtyjen valitusasioiden käsittelyyn hallinto-oikeudessa. Ryhmä, johon kuului mm. Turun hovioikeuden henkilökuntaa ja Akatemiatalon muutos- ja korjaustöiden suunnittelijoita, kävi tutustumassa Tuomioistuimet-talon tilaratkaisuihin Helsingin hallinto-oikeus toimi isäntävirastona eurooppalaiseen tuomarivaihto-ohjelmaan osallistuneille hallintooikeustuomareille Maurizio Nicolosille Toscanan alueellisesta hallintotuomioistuimesta Firenzestä ja Didier Sabrouxille Nizzan hallintotuomioistuimesta. Vieraat tutustuivat monipuolisesti sekä Helsingin hallinto-oikeuden että eräiden muiden tuomioistuimien toimintaan. Ylituomareiden ja hallintopäälliköiden neuvottelupäivät järjestettiin Helsingin hallinto-oikeudessa

21 Opiskelijaryhmä Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vieraili professori Olli Mäenpään johdolla Helsingin hallintooikeudessa Pääkaupunkiseudun tuomaritapaaminen järjestettiin Tuomioistuimettalossa Venäjän korkeimman arbitraatiotuomioistuimen presidentti Anton Ivanov seuruineen vieraili Tuomioistuimet-talossa Hallinto-oikeuksien ylituomarit kokoontuivat neuvotteluun Helsingin hallinto-oikeuteen Henkilökunnan pikkujoulua vietettiin ravintola Vaunussa Pikkujoulua edelsi hallinto-oikeudesta eläkkeelle jääneille järjestetty kahvitilaisuus Tuomioistuimet-talossa. Kansainvälisen verotuksen asiantuntijoita mm. Latviasta, Sloveniasta ja Serbiasta vieraili hallinto-oikeudessa Ylituomarit ja hallintopäälliköt kokoontuivat neuvonpitoon Helsingin hallinto-oikeudessa. Mukana päivillä oli myös oikeusministeriön edustajia. 9

22 TAVOITTEET JA TULOKSET Vuosi Saapuneet asiat Ennakkoarvio Ratkaistut asiat Tavoite Vireillä olevat asiat yhteensä Ennakkoarvio Suulliset käsittelyt ja katselmukset Arvio Keskim. käsittelyaika 8,9 8,4 Tavoite 8,0 8,0 Keskim. vireilläoloaika vuoden lopussa 5,7 6,4 Yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä vuoden lopussa Tavoite Vakinaiset virat Sovittu htv -määrä Toteutunut htv Taloudellisuus Nettomenot/ratkaistu asia Tavoite Tuottavuus Ratkaistut asiat/henkilötyövuodet 55,5 56, Tavoite 54,2 52,0 Toimintamenot (euroa) palkkaukset muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä