MUISTUTUS Etelä-Suomen aluehallintovirasto PL HELSINKI ESAVI/89/04.09/2011

Transkriptio

1 MUISTUTUS Etelä-Suomen aluehallintovirasto PL HELSINKI DNRO: ESAVI/88/04.09/2011 ESAVI/89/04.09/2011 ASIA: LAKEUDEN VESI OY:N VEDENOTTOLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS KARVIAN KANTINKANKAAN JA KAURAHARJUN ALUEELLA SEKÄ TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA MUISTUTUKSEN JÄTTÄJÄT: Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu HELSINKI Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu 39, TAMPERE Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry Ailinkuja PARKANO MUISTUTUS: Lakeuden Vesi Oy on jättänyt lupahakemukseensa täydennyksen, ja muuttanut aikaisempaa lupahakemusta jättäen voimaan vedenottohakemuksen Kantinkankaan ja Kauraharjun alueella, käsittäen kaivot PK1, PK2 ja PK3. Toiminnalle haetaan lupaa aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Jo aikaisemmin jätetyt mielipiteet huomioidaan päätöksenteon yhteydessä, joten täydennämme muistutustamme uuden aineiston osalta. Vedenoton vaikutukset tulevat olemaan yhä merkittäviä ja vaikutukset tulevat koskettamaan Kiviharjun Karhukorvenlähteen aluetta, Kantinkankaan itäpuolen lähdepurkaumia ja lähdepuroja sekä Pellavanniemen laajoja lähteiköitä joen molemmilla puolilla, koska näiden alueiden veden otto tulisi säilymään ennallaan olevien suunnitelmien tasolla. Karvianjoen pääuoman taimenkannan tila Karvian ja Honkajoen välisellä alueella on vuosien saatossa taantunut voimakkaasti monista syistä. Sivu-uomat ovat jokialueen tuottavimpia alueita taimenen suhteen, mutta pääuomassa taimenen lisääntyminen on heikkoa. Pääuomassa kuitenkin esiintyy vähäisesti taimenia vaikka niitä ei kyselyiden ja koekalastuksien yhteydessä ole sanottavasti saatu. Huomioitavaa on etenkin siinä, että pääuoman syvissä ja hitaammissa virtapaikoissa mitä todennäköisimmin on yläosan taimenkantojen talvehtimisalueet, koska sivuhaaroissa ei ole elintilaa kookkaammille, lisääntymiskykyisille taimenille alivirtaama-aikoina, etenkään talven pitkinä aikoina, jolloin taimenet tyypillisesti hakeutuvat isompien uomien suvantoihin ja syvänteisiin. Tämä tulee

2 huomioida koko taimenen elinkierron kannalta tärkeäksi tekijäksi ja siltä osin vedenlaadun heikkeneminen ja taimenten elinkierron heikentäminen tulee vaikuttamaan laajalle alueelle Karvianjoen alueella. Hakija esittää, että pohjavesipurkaumien vaikutuksia suhteutettaisiin vesistön keskivirtaamaan. Todellisuudessa kriittisimmät tekijät ovat kuitenkin alivirtaamajaksot, jolloin pienimmät uomat saattavat kuivua tai lämmetä lajistolle epäsuotuisan korkeiksi. Yli kolmanneksen (36%) pohjavedenpurkauman määrän aleneminen ei voi olla vaikuttamatta luontovaikutuksiin kun alemena on kymmeniä litroja sekunnissa. Vesistövaikutuksien sanotaan näkyvän ainakin Vahokoskella saakka, josta alapuolella olevien jokihelmisimpukkaesiintymien luo on vain noin 5 km matka. Vedenottamoista Vahokoskelle on vastaavasti noin 10 km jokimatka. Siten voidaan ajatella, että vedenotolla saattaisi olla vaikutusta myös jokihelmisimpukkaesiintymiin ja siksi heikentämiselle olisi tullut hakea LsL39 mukainen poikkeamislupa. Lähdepurojen purkaumista ei ole kattavasti virtaamatietoja, etenkään Pellavanniemen laajojen lähdealueiden virtaamamitauksen tekeminen koepumppausten aikana ja muissakin yhteyksissä on osoittautunut vaikeaksi useista purkaumista ja alueen hajanaisuudesta johtuen. Joen itä- ja länsipuolella on runsaasti erilaisia lähdepurkaumia, tihkupintoja ja purolähteitä, pohjavettä saattaa purkautua myös suoraan jokiuomaan. Kuten aiemmin on esitetty, tämä lähdealue kokonaisuudessaan on erittäin tärkeä lähdealue purkautuvien vesimäärien osalta sekä erityisesti lajistollisesti. Suomen luontotiedon esittämät perustelut ovat vähätteleviä, koska lähteiköissä elää mm uhanalainen lähdesirvikäs (EN). Karhukorvenlähteen alueella vedenotto tulisi heikentämään paikallisen vesiosuuskunnan vedensaantia sekä heikentämään vesilain mukaisen lähdealueen, jossa kasvaa mm. lähdesaraa. Lisäksi PK3 ottamolla on vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen, kansallispuistoon, jossa Karhukorvenlähteen kupeessa on myös lähdepurkaumia suojelualueen puolella. Pohjavedenoton vaikutusten katkeaminen eri pumppaamoiden välillä jokirannassa Pellavanniemessä on yhä epäselvä asia, koska tutkittua tietoa on hyvin vähän. Koepumppauksia olisi tullut tehdä kummassakin, Kantinkankaan ja Kauraharjun alueilla samanaikaisesti koska alue on hankala ja mallinnuksien epävarmuus on suuri. Ehkä eniten koko muutoshakemuksen asioista herättää ihmettelyä Kantinkankaan itäpuolen kaivo- ja puroalueiden esittäminen toistuvasti ja korostaen orsivesialueiksi. Kaivojen ja pääosan purojen veden laatu on pohjavettä alivirtaama-aikana merkittävässä määrin. Orsivesi on muodostunut alueelle harjussa olevan kalliokielekkeen yli virtaavasta pohjavedestä, jotan hydraulinen yhteys on olemassa tutkitusti. Pohjaveden otolla on suora yhteys kaivojen ja purojen virtaamiin mikäli vedenotto alentaa pohjaveden virtausmäärää Kanttinkankaan eteläsuuntaan. Nämä asiat on esitettu hakijan toimesta konsultin esittämänä, jossa on nimen omaan kerrottu pääosan orsivedestä muodostuvan edellä esitetyllä tavalla pohjavedestä. Siten kaivojen ja lähteiden ja ojien sekä purojen virtaaman heikentäminen on pohjaveden muuttamista, jolla tulee olemaan haitallisia vaikutuksia alueen luontoon. Kanttinkankaan itäpuolella on useita ojiksi luokiteltavia uomia, mutta jäljellä on myös alueita, joita tulee pitää arvokkaana pienvetenä lähdevesipitoisen virtaaman nostaessa uomien arvoa. Etenkin Katajamäenpuroa ja Lähdekorven puroa, itäpuolen kaivoilta johtavia lähdenoroja ja muita ojia Partalan kylällä tulee pitää tällaisina kohteina. Vedenotolla tulisi olemaan vaikutuksia myös Ylijoen Saunaluoman alueelle, jonka osalta haitankärsijöitä ei ole kuultu, eikä mainittu mahdollisena haitankärsijänä mm. vesialueen omistajatahoa. Toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta ei pidä hyväksyä, koska mahdollinen muutoksenhaku saattaa kestää vuosia ja täysimittainen vedenotto voi alkaa sinä aikana, koska vedenottoa varten on tehty jo rakenteita ja hanketta pystytään toteuttamaan ja heikentämään luontoarvoja niiden palautumatta takaisin ennalleen. YHTEENVETO: Näkemyksemme hankkeen negativisista vaikutuksista laajasti alueen luontoon ei ole

3 aikaisemmasta muuttunut ja siten toiminnalle ei pidä myöntää lupaa. Pyydämme saada mahdollisuuden antaa kommenttimme hakijan vastineeseen. Seinäjoella Suomen luonnonsuojeluliitto ry Risto Sulkava Ilpo Kuronen luonnonsuojelupäällikkö Pohjanmaan piiri ry Seppo J Ojala Hannu Tuomisto vara Pirkanmaan piiri ry Juho Kytömäki aluesihteeri Larissa Heinämäki Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry Arja Pihlaja LIITTEET Susanna Haapala sihteeri KUVALIITE

4 KUVALIITE Kuva 1. Kantinkankaan itälaidan lähteikköjä Pelimanninkujan ja joen välisellä alueella. Lähteikköalueella yhdistyy purolähteitä, allikoita ja laajoja tihkupintoja purokurussa. Kuva 2. Katajamäenpuro on alaosallaan varsin edustava lähdepuro, jossa on runsas pohjavesivaikutus. Kuva alivirtaaman ajalta syksyllä 2011.

5 Kuva 3. Karhukorvenlähteen laajaa tihkupinta-aluetta. Kuva 4. Pellavanniemen laaja lähteikköalue, kuvassa joen länsipuolen edustava lähteikkö. Lähteet ovat purolähteitä ja laajoja hetteiköitä, tihkupintoja ja pieniä allikoita sisältävä kokonaisuus.

6 Kuva 5. Pellavanniemen yhden lähdealueen tihku- ja purolähdepinta virtaamassa kohti Karvianjokea keväällä Kuvan alueelta löytyi mm. uhanalainen lähdesirvikäs (EN).