PÄÄTÖS Nro 37/10/2 Dnro ISAVI/59/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 37/10/2 Dnro ISAVI/59/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJA Liperin kunta ASIA Ylämyllyn lisävedenottamon lopullisen vesimäärän vahvistaminen ja luvan määräysten tarkistaminen, Liperi HAKEMUS Ylämyllyn lisävedenottamon lopullisen vesimäärän vahvistamista ja luvan määräysten tarkistamista koskeva Liperin kunnan hakemus on tullut ympäristölupavirastoon Hakemusta on täydennetty Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Liperin kunnalle päätöksellä nro 8/02/3 luvan Ylämyllyn lisävedenottamon rakentamiseen ja luvan ottaa siitä aluksi pohjavettä m 3 /vrk kuukausikeskiarvona. Päätöksessä luvan saaja on määrätty 6 vuoden kuluessa siitä, kun ottamo on otettu käyttöön, tekemään ympäristölupavirastolle hakemus, joka koskee otettavan vesimäärän vahvistamista ja luvan määräysten tarkistamista. Ylämyllyn lisävedenottamo sijaitsee Leinosen lammen pohjoispuolella Liperin kunnan Liperin kylässä tilalla Vedenottamo kiinteistötunnus Ylämyllyn lisävedenottamo on otettu käyttöön Hakemuksessa on esitetty, että ottamosta otettavaksi lopulliseksi vesimääräksi vahvistetaan 1300 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Hakemukseen on liitetty ottamon ympäristössä tehtyjen pohja- ja pintavesitarkkailujen tulokset. Vedenottamosta on otettu vettä vuosina vuosikeskiarvona noin m 3 /vrk. Tällä vedenotolla ei ole ollut haitallisia vaikutuksia pohjavesioloihin eikä Leinosen lampeen. Hakija on esittänyt, että lupapäätöksen nro 8/02/3 otettavaa vesimäärää ja tarkkailua koskevat lupaehdot muutetaan kuulumaan seuraavasti: "1. Otettava vesimäärä on enintään m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Ot-

2 tamoa käytettäessä on vältettävä veden tuhlausta ja toimittava muutenkin niin, että vältetään tarpeetonta vahinkoa ja haittaa Luvan saajan on mitattava otettavat pohjavesimäärät luotettavalla vedenmittauslaitteella ja pidettävä niistä kirjaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä toimitettava tiedot ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovittavalla tavalla. 4. Luvan saajan on tarkkailtava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla pohjaveden korkeutta ottoalueella ja sen ympäristössä sekä vedenoton vaikutuksia Leinosen lammen vedenkorkeuteen ja Myllypuron virtaamaan. Ehdotus tarkkailuohjelman päivittämiseksi on toimitettava ympäristökeskukselle 3 kk:n kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi." Ennen vedenoton aloittamista tehtäviä toimenpiteitä, vedenottamon rakentamista ja käyttöön ottoa ja otettavan vesimäärän vahvistamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevat määräykset esitetään poistettavaksi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutus Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyisin Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneympäristökeskus) käsityksen mukaan otetulla vesimäärällä ei ole havaittavissa haitallisia vaikutuksia ympäristössä. Vedenoton vaikutuksia haetulla määrällä 1300 m 3 /vrk ei voida kuitenkaan arvioida. Ympäristökeskuksen mielestä ko. vedenottamon pumppaama vesimäärä pitäisi nostaa väliaikaisesti (esim. vuodeksi) määrään 1300 m 3 /vrk, jolloin johtopäätökset haetun vesimäärän vaikutuksista voidaan tehdä. Ympäristökeskuksen mielestä lopullinen vesimäärä voidaan vahvistaa vasta, kun selvitykset haetun vedenottomäärän (1300 m 3 /vrk) todellisista vaikutuksista ympäristöön on tehty. Lisäksi ympäristökeskuksen mielestä hakijan esittämän lupamääräyksen 4 pitäisi kuulua voimassa olevan luvan mukaisesti seuraavasti: Luvan saajan on tarkkailtava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla pohjaveden korkeutta ottoalueella ja sen ympäristössä sekä vedenoton vaikutuksia pohjavesioloihin, mukaan lukien mahdolliset lähteet ja tihkupinnat sekä Leinosen lampeen, Myllypuroon ja niiden vesiluontoon. Ehdotus tarkkailuohjelman päivittämiseksi on toimitettava ympäristökeskukselle 3 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. 2

3 3 Hakijan selitys Ylämyllyn verkostossa on tällä hetkellä kaksi vedenottamoa: Ylämyllyn vanha vedenottamo ja Ylämyllyn lisävedenottamo, joita on käytetty rinnakkain Ylämylly Liperin kirkonkylä -vedensiirtojärjestelmän osalle laaditun toimintaperiaatteen ja -ohjelman mukaisesti. Tällä on varmistettu molempien vedenottamoiden pohjaveden riittävyys sekä pienennetty Ylämyllyn vanhan vedenottamon kuormitusta pohjaveden pumppauksen osalta, varmistettu laitteistojen ja koneistojen tasainen kuormitus, vähäiset painevaihtelut verkostossa sekä estetty muutokset veden virtaussuunnissa. Ylämyllyn vedenottamoista verkostoon pumpattu vesimäärä vuonna 2009 oli 1137,6 m 3 /vrk. Tästä määrästä on pumpattu Liperin kirkonkylän verkostoon 173,4 m 3 /vrk. Mikäli vedenottamismäärä halutaan nostaa m 3 /vrk, olisi vettä pumpattava yli tämän hetkisen tarpeen. Lisävedenottamosta pumpattavan vesimäärän nostaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen esittämälle tasolle vuodeksi tarkoittaisi sitä, että vanha vedenottamo jäisi kokonaan pois käytöstä täksi ajaksi. Tämä voisi aiheuttaa muun muassa muutoksia vanhan vedenottamon pohjaveden laatuun sekä vahinkoa vedenottamon koneistolle ja putkistolle. Lisäksi lisävedenottamolla tapahtuvan mahdollisen isomman häiriötilanteen aikaista vedenjakelua ei voitaisi käynnistää vanhan vedenottamon kautta välittömästi. Liperin kirkonkylän jakelualueelle pumpattu vesimäärä vuonna 2009 oli yhteensä 328,6 m 3 /vrk. Kokonaismäärästä pumpattiin Ylämyllyltä mainittu 173,4 m 3/ vrk ja 155,2 m 3 /vrk kirkonkylän vedenottamon omista kaivoista. Lähelle esitettyä m 3 /vrk pumppausta päästäisiin, jos koko Liperin kunnan vesimäärä pumpattaisiin Ylämyllyltä, mutta tämä tarkoittaisi, että Ylämyllyn vanhan vedenottamon lisäksi myös Liperin kirkonkylän vedenottamo jäisi pois käytöstä täksi ajaksi mahdollisine seurannaisvaikutuksineen vedenottamon laitteistolle, putkistolle ja pohjaveden laadulle. Vedenottamoita on jatkossakin tarkoitus käyttää rinnakkain. Lisävedenottamolta on tarkoitus ottaa hakemuksen mukaista vesimäärää vain poikkeustilanteissa. Vanhalla vedenottamolla tapahtuva laiterikko, vedenlaadussa ilmenevät ongelmat tai jokin vastaava syy voi aiheuttaa tarvetta otettavan vesimäärän lisäämiseen lisävedenottamolta. Hakija esittää, että vedenottamislupa annetaan pysyväksi ilman väliaikaista vesimäärän nostamista. Tarkkailututkimuksilla seurataan vedenoton vaikutuksia ottoalueen ja sen ympäristön pohjavedenkorkeuksiin ja alueen pohjavesioloihin. Jos aluehallintovirasto kuitenkin päättää, että vedenotto ennen lopullisen vesimäärän vahvistamista tulisi nostaa haetulle tasolle, tulisi koejakson olla ympäristökeskuksen esittämää aikaa huomattavasti lyhyempi. Lyhyemmällä koejaksolla voitaisiin minimoida toisille vedenottamoille mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Hakijan mielestä koejakson suorittaminen pienemmällä kuin m 3 /vrk pumppauksella niin, että mitään nykyisistä vedenottamoista ei tarvitsisi sulkea, olisi parempi vaihtoehto Ylämyllyn ja Liperin kirkonkylän vedenjakelun turvaamiseksi. Lupamääräyksen 4 osalta hakija pitää riittävänä hakemuksessa esitettyä tarkkailua. Laajamittaiset luontoselvitykset ovat kalliita ja tarpeettomia, varsinkaan jos vedenotol-

4 la ei ole haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesioloihin, lampien vesipintoihin tai virtaamiin. Muutoin hakijalla ei ole huomauttamista ympäristökeskuksen antamaan muistutukseen. 4 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Vedenottomäärän vahvistaminen ja luvan määräysten tarkistaminen Aluehallintovirasto muuttaa Liperin kunnan Ylämyllyn lisävedenottamolle ympäristölupaviraston lupapäätöksellä nro 8/02/3, myönnettyä lupaa vedenottomäärän osalta. Lupapäätöksen 1. määräyksen ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "1. Otettava vesimäärä on enintään 600 m 3 /vrk puolivuosikeskiarvona laskettuna. Liperin kunnan vedenhankinnan häiriötilanteissa saa otettava vesimäärä olla kuitenkin poikkeuksellisesti enintään 6 kuukauden ajan m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Ottamoa käytettäessä on vältettävä veden tuhlausta ja toimittava muutenkin niin, että vältetään tarpeetonta vahinkoa ja haittaa." Tarkkailua koskeva 4. määräys muutetaan kuulumaan seuraavasti: "4. Luvan saajan on tarkkailtava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla pohjaveden korkeutta ottoalueella ja sen ympäristössä sekä vedenoton vaikutuksia pohjavesioloihin, Leinosen lammen vedenkorkeuteen ja Myllypuron virtaamaan. Ehdotus tarkkailuohjelman päivittämiseksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 3 kuukauden kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus saa tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset. Tarvittaessa voidaan tarkkailuohjelman vahvistaminen tai muuttaminen saattaa eri hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Tiedot tarkkailun tuloksista on säilytettävä ja toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi tiedot on esitettävä pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen." Muita luvan määräyksiä ei ole tarvetta muuttaa. Ratkaisun perustelut ja muistutuksen huomioon ottaminen Ylämyllyn lisävedenottamo on Liperin kunnan Ylämyllyn vesijohtoverkoston toinen käytössä oleva vedenottamo. Ylämyllyn lisävedenottamon luvassa sallittu suurin vedenottomäärä 1300 m 3 /vrk on mitoitettu poikkeustilanteiden varalta siten, että vesimäärä riittäisi siinäkin tilanteessa, että ottamo olisi käytössä ainoana vedenottamona. Kuuden käyttövuoden aikana vedenottamoa on käytetty lisävedenottamona ja tarvetta enimmäisvesimäärän ottoon ei ole ollut. Siten maksimivedenoton vaikutuksista ei ole voitu saada tarkkailun avulla selvitystä. Ylämyllyn lisävedenottamon käyttö jatkuu

5 hakijan ilmoituksen mukaan Ylämyllyn vanhan vedenottamon rinnalla lisävedenottamona, joten maksimivedenoton vaikutuksista ei ole vedenottamon normaalin käytön aikana saatavissa jatkossakaan lisäselvitystä. Aluehallintovirasto muuttaa vedenottomäärää koskevaa lupamääräystä siten, että normaalitilanteessa sallittu vedenottomäärä vastaa veden tarvetta vedenottamon toimiessa lisävedenottamona. Tällainen vedenotto ei tarkkailutietojen perusteella arvioituna vaikuta haitallisesti pohjavesioloihin eikä Leinosen lammen vedenkorkeuteen ja Myllypuron virtaamaan. Liperin kunnan vedenhankinnan häiriötilanteiden varalta on annettu lupa enintään puolen vuoden ajan kestävään vedenottoon 1300 m 3 /vrk, jolla voidaan turvata kunnan vedenhankinta. Lupapäätöksen määräykseen 6. on kirjattu menettely niiden tilanteiden varalta, jolloin vedenottamon käytöstä aiheutuu ennakoimattomia vahingollisia seurauksia. Vesilain 9 luvun 15 :n 2 momentin nojalla ja siinä mainituin edellytyksin pysyvänkin vedenottoluvan ehtoja voidaan muuttaa tai lupa kokonaan peruuttaa. Pohjaveden ottamisen vaikutuksia on tarpeen edelleen seurata. Lupamääräyksen 4. muutos koskee tarkkailuohjelman päivittämistä vedenoton vaikutusten tarkkailusta saatujen kokemusten perusteella. Aluehallintovirasto ei pidä tarpeellisena valvontaviranomaisen esittämää vedenottomäärän koeluonteista lisäämistä vaikutusten selvittämistä varten ennen vedenottomäärän lopullista ratkaisemista, kun otetaan huomioon asiassa annettu ratkaisu sekä kokeilusta Liperin kunnan vesihuollon häiriöttömälle toiminnalle mahdollisesti aiheutuvat haitalliset vaikutukset ja riskit. 5 Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Vesilain 9 luvun 15 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Perustelu: Vedenottamon (yli 500 m 3 /d) lupamaksu on hakemuksen vireille tulon ajankohtana voimassa olleen maksutaulukon mukaan euroa. Luvan tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Vesilain 21 luvun 9 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

6 6 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen (asian esittelijä) ja Esko Vaskinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh

7 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.