Alppihiihtotekniikka tänään

Transkriptio

1 Alppihiihtotekniikka tänään Perusteet Perustekniikka Kilpailutekniikka ja soveltaminen Christian Thoma, yhteistyössä tieteellisen työryhmän kanssa

2 Alppihiihtotekniikan perusteet Tekniikan havainnointi Fysiikan ja biomekaniikan perusteet Päämäärien ja vaatimusten määrittäminen Käytännön kokemustieto Perustekniikka Tieteelliset ja empiiriset analyysit Simulointi

3 Alppihiihtotekniikan perusteet Biomekaaniset tekijät Fysiikan lait ja lainalaisuudet Määritelmät

4 Perusasento dynaaminen tasapaino Kaltevalla pinnalla liikkumisen edellyttämä asento Seuraa fysiikan lainalaisuuksia Perusvaatimus nopealle ja luotettavalle laskutekniikalle muuttuvissa olosuhteissa

5 Perusasento Vartalon asento, joka sallii liikkeet kaikkiin liikesuuntiin ja mahdollistaa vartalon lihasjännityksen ylläpitämisen sekä suksipaineen säätelyn muuttuvissa olosuhteissa

6 Perusasento Perusasennon osatekijät asento pystysuunnassa

7 Vartalon asento pystysuunnassa vartalon asento rinteen pintaan nähden korkeussuunnassa

8 Vartalon asento pystysuunnassa Asennon mukauttaminen ei liikuttamalla painopistettä ylös- tai alaspäin konsentrisilla liikkeillä, vaan ennemminkin säätelemällä asennon korkeutta suhteessa rinteen pintaan siten, että laskija voi ylläpitää vartalon lihasjännitystä ja lumikontaktia tarpeen mukaan muuttuvissa olosuhteissa. Kineettisen ketjun mikään osa ei saisi antaa passiivisesti periksi! - rinteen pinnan jatkuvat muutokset - erilaiset käännökset - erilaiset käännösten vaihdot Liikkeet ovat pääosin eksentrisiä!

9 Perusasento Perusasennon osatekijät: pystysuunnassa sivuttais- ja pituussuunnassa

10 Vartalon asento sivuttais- ja pituussuunnassa vartalon asento tukipintaan nähden pituussuunnassa ja sivuttaissuunnassa

11 Vartalon asento pituussuunnassa

12 Vartalon asento sivuttaissuunnassa

13 Perusasento Vartalon asento pystysuunnassa pituus- ja sivuttaissuunnassa vartalon akselien asento

14 Vartalon akselien asento (vartalon pituusakseliin nähden) jalkaterien linja polvilinja lantiolinja hartialinja Kineettinen ketju

15 Kineettinen ketju sagittaalitaso eli pituussuunta (eteen-taaksesuunta) vertikaali- eli pystyakseli transversaali- eli poikittaisakseli transversaali- eli horisontaalitaso frontaalitaso eli sivulta sivulle suunta sagittaali- eli pitkittäisakseli Pystysuuntaisen akselin ja vastaavan pituussuuntaisen asennon stabiilina pitäminen vaatii hyviä fyysisiä ominaisuuksia ja kohdennettua fysiikkaharjoittelua!!!

16 Kineettinen ketju pystyakseli Vartalon liikemahdollisuudet kineettisessä ketjussa: ojennus koukistus taivutus/kallistus sivulle kierto transversaalitaso sagittaalitaso poikittaisakseli pitkittäisakseli frontaalitaso Kaikki passiivinen joustaminen tässä kineettisessä ketjussa huonontaa dynaamista tasapainoa ja kehon lihasjännitystä, mikä johtaa suksipaineen vähenemiseen ja heikentää edellytyksiä vauhdin lisäämiseen!

17 Stabiili kineettinen ketju = dynaaminen tasapaino

18 Aktiiviset jalat Jalat tekevät suurimman työn, vartalo säilyttää lihasjännityksen ja säätelee suksipainetta suksien pituusakselilla. Tehokas liike lähtee jalkateristä ja siirtyy ylöspäin koko vartaloon. Kineettinen kerju = suljettu

19 Nopea laskija ylläpitää tasapainoa aktiivisella jalkatyöllä hyödyntäen kineettistä ketjua jalkaterät nilkat polvet = dynaaminen tasapaino. Jalkojen tulisi tuntua painavilta, heavy legs. Jos tasapainoa ylläpidetään vain ylävartalon avulla = staattinen tasapaino!... sama periaate, kuin kepin tasapainottelussa sormenpäällä

20 Käsitteet ja määritelmät

21 Käännöksen vaiheet käännöksen alkuvaihe käännöksen aloitus oikolinja käännöksen loppuvaihe käännöksen lopetus

22 Kanttauskulma suhteessa rinteen pintaan saman vartalon kallistuksen ylläpito rinteen jyrkkyyden kasvaessa suurentaa kanttauskulmaa!!!

23 Kanttauksen säätely Kanttausasennon säätely nilkoilla nilkoilla ja polvilla lantiolla koko vartalolla

24 Vartalon kallistuksen suuruus vauhdista käännössäteestä rinteen jyrkkyydestä lumiolosuhteista riippuu edellisen käännöksen antamasta voimaimpulssista " kun sukset 'päästetään' vartalon alitse uuteen käännökseen suksista (suksien kääntösäde ja dynaamiset ominaisuudet) laskijan fyysisistä ominaisuuksista

25 Fyysiset voimat alppihiihdossa

26 Painovoiman rinteen suuntainen komponentti laskijan paino rinteen jyrkkyys kitka Painovoiman rinteen suuntainen komponentti Normaalivoima, laskijan rinteeseen kohdistama voima Experteille:

27 Keskipakovoima F in N z r = 5 ca N F in N = z Esimerkki: m = 80 kg m * v 2 v = 30 km/h = 8,33 m/s r = käännössäde 5 m r r = 7,5 r = 10 r = 12,5 r = 15 r = 17,5 r = 20 ca. 550 N ca. 370 N F = z 2 80 kg * 8,33 m/s 5 m = 1110, v in km/h

28 Keskipakovoima Lyhyempi säde suurempi keskipakovoima F z

29 Inertiavoimat (liikkeen jatkuvuus) suoraan laskettaessa / käännöksessä loiva jyrkkä Vauhti kiihtyy, inertiavoima vaikuttaa liikkeen suuntaa vastaan jyrkkä loiva Vauhti hidastuu, inertiavoima vaikuttaa liikkeen suuntaan rinne loivenee rinne jyrkkenee tasainen loiva-jyrkkä (alamäki) jyrkkä - tasainen loiva-jyrkkä (ylämäki)

30 Voimat käännöksessä Inertiavoima Loivalta jyrkälle = vauhti kiihtyy Inertiavoima vaikuttaa liikkeen suuntaa vastaan Jyrkältä loivalle = vauhti hidastuu Inertiavoima vaikuttaa liikkeen suuntaan

31 Voimat käännöksessä Keskipakovoima ja painovoiman rinteen suuntainen komponentti Keskipakovoima painovoiman rinteen suuntainen komponentti Keskipakovoima + painovoiman rinteen suuntainen komponentti

32

33 Alppihiihdon perustekniikka

34 Alppihiihtotekniikan tavoitteet Mikä on nopein tapa laskea merkitty rata lähdöstä maaliin? - Miten voin minimoida vauhdin hidastumista? - Miten voin lisätä vauhtia? Muuttuvat olosuhteet asettavat tekniikalle erilaisia vaatimuksia ja osatavoitteita.

35 Alppihiihtotekniikan osatavoitteet? Kitkan minimoiminen Ilmanvastuksen minimoiminen Painovoiman rinteen suuntaisen komponentin hyödyntäminen Keskipakovoiman hyödyntäminen Inertiavoiman hyödyntäminen

36 Kitkan minimoiminen Puhdas leikkaava käännös, sukset yhdensuuntaisina Optimaalinen suksikuormitus sivuttaissuuntainen; sisä-/ulkosuksi pituussuuntainen; suksen kärki-/kantaosa Optimaalinen kanttauskulma Suksen dynaamisten ominaisuuksien hyödyntäminen

37 Optimaalinen suksikuormitus Suksikuormituksen säätely ees-taas-suunnassa vaikuttaa leikkaavan käännöksen agressiivisuuteen/säteeseen. lyhyt pitkä käännössäde Hyvin ajoitettu suksikuormituksen siirto edestä taakse mahdollistaa puhtaan leikkaavan käännöksen laskemisen!!!

38 Painovoiman rinteen suuntaisen komponentin hyödyntäminen? Käännytään oikolinjaan mahdollisimman nopeasti lyhyempi säde käännöksen alkuosassa pitempi säde käännöksen loppuosassa Staattinen vauhdin lisäys

39 Käännöksen säde X<Y

40 Käännöksen alkuosa Korkea asento, lantio jalkaterien etupuolella Optimaalinen vartalon kallistus/kanttauskulmat Kuormituksen tulisi heti tuntua jaloissa, raskaat jalat = säären hyvä paine monon läppää vasten Optimaalinen kanttauskulma Pidetään lihasjännitys vahvana vartalon ulkoakselilla Optimaalinen kuormitus; liike eteenpäin kanttauksen vaihtuessa silloin, kun sukset siirtyvät vartalon alta toiselle puolelle Suksen etuosa ohjaa voimakkaasti = hyvä kanttipito, grippi Suksi kääntyy leikkaavasti kohti oikolinjaa Vahva tuki ulkosukselle koko vartalon ulkoakselilla; suksi tulee takaa vartalon alle! lyhyempi säde

41 Vartalon ulkoakselin pitäminen vahvana (lihasjännitys) antaa hyvän tuen ulkosukselle siirryttäessä kohti oikolinjaa

42 Keskipakovoima Lyhyempi säde Suurempi keskipakovoima F z Suurempi kanttipaine

43 Voimakkasta vartalon kallistuksesta huolimatta dynaaminen tasapaino pysyy vakaana ja vartalon lihasjännitys säilyy

44

45 Voimat käännöksessä keskipakovoima ja painovoiman rinteen suuntainen komponentti keskipakovoima painovoiman rinteen suuntainen komponentti keskipakovoima + painovoiman rinteen suuntainen komponentti

46 Antisipaatio liikkeiden ennakointi dynaamisuuden periaate Heti, kun sukset alkavat kääntyä leikkaavasti kohti oikolinjaa, laskija alkaa käyttää vartalon ulkopuolen lihasjännitystä (vartalon sivuttaisjännitystä) uuteen käännökseen valmistautumiseen keskipakovoiman optimaalinen hyödyntäminen

47

48 Käännöksen loppuosa Paine suurimmillaan, laskija hyödyntää vartalon sivuttaisjännitystä Vartalon kallistus sisäänpäin vähenee, mutta vartalon ulkopuolen lihasjännitys säilyy. Fyysiset voimat suurimmillaan: keskipakovoima + painovoiman rinteen suuntainen komponentti + Inertiavoima aktiivinen vauhdin lisäys ohjataan mahdollisimman vähän pois oikolinjasta Pitempi käännössäde käännöksen loppuosassa

49

50 Voimat käännöksessä keskipakovoima ja painovoiman rinteen suuntainen komponentti keskipakovoima painovoiman rinteen suuntainen komponentti keskipakovoima + painovoiman rinteen suuntainen komponentti

51 Antisipaatio - ennakointi Käännösten dynaamisuuden periaate Heti, kun sukset alkavat kääntyä leikkaavasti kohti oikolinjaa, laskija alkaa käyttää vartalon ulkopuolen lihasjännitystä (vartalon sivuttaisjännitystä) uuteen käännökseen valmistautumiseen keskipakovoiman optimaalinen hyödyntäminen Mitä pitempi etäisyys (viistosuunnassa) seuraavan käännöksen alkuun, sitä pitempään laskijan on ylläpidettävä vartalon sivuttaisjännitystä ja sitä pitemmän aikaa vartalon kallistus vähenee. Tämän diagonaalivaiheen hallinta on tärkeää, sillä vain tilanteeseen sopiva käännöksen syvyys mahdollistaa tiukemman säteen laskemisen seuraavan käännöksen alussa!!!

52 Antisipaatio ennakointi Käännösten dynaamisuuden periaate Käännöksen loppuosa riippuu olennaisesti sen alkuosasta ja käännöksen alkuosa riippuu edellisen käännöksen loppuosasta

53 Antisipaatio ennakointi Käännösten dynaamisuuden periaate Lasku ei koostu vain sarjasta yksittäisiä käännöksiä! Kaikki käännökset liittyvät toisiinsa ja ne ovat riippuvaisia toisistaan! Jatkuvuus

54 Antisipaatio ennakointi Käännösten dynaamisuuden periaate ei ole niinkään tärkeää suorittaa liikkeitä nopeammin, vaan ennakoida niitä, valmistautua niihin sopivan lihasjännityksen aikaansaamiseksi!!!

55 Inertiavoiman hyödyntäminen? Käännöksen alkuosassa laskijan on tehtävä aktiivista työtä inertiavoimaa vastaan. B A C viistolinja => oikolinja loiva => jyrkkä Käännöksen loppuosassa inertiavoima tukee laskijan liikettä. Laskija ylläpitää vartalon sivuttaisjännitystä samalla kun vartalon kallistus pienenee Liike eteenpäin samalla hetkellä kun sukset siirtyvät vartalon alitse uuteen käännökseen. Laskija hyödyntää käännösten reaktio- t. kimmovoimaa vauhdin kiihdyttämiseen. D Vauhti kiihtyy: A<B<C<D Käännökset muodostavat dynaamisen sarjan

56 Kilpailutekniikka Soveltaminen

57 Optimaalinen kilpailutekniikka Tekniikan havainnointi Fysiikan ja biomekaniikan perusteet Päämäärien ja vaatimusten analysointi Kokemustieto Ohjeellinen perustekniikka Empiiristieteellinen analyysi Simulaatiot Optimaalinen kilpailutekniikka

58 perustekniikan soveltaminen muuttuvissa olosuhteissa ja tilanteissa

59 Alppihiihdossa on monia erilaisia muuttujia, jotka vaativat jatkuvaa ja monipuolista mukautumista! alppihiihdon alalajit välineet rinteen muodot ja niiden vaihtelu rinteen pinta lumiososuhteet radanmerkkaus laskijan fyysiset ominaisuudet näkyvyys

60 Esimerkki Tekniikan soveltaminen eri rinnejyrkkyyksissä loiva keskijyrkkä jyrkkä

61 Perustekniikan soveltaminen käytännössä osatekijöiden painoarvo loiva rinne Puhtaasti leikkaava lasku Optimaalinen kuormitus Painoarvo +++/++/ Soveltaminen Puhtaasti leikkaava lasku tilanteeseen sopivin kantauskulmin Kuormituksen optimaalinen jakautuminen Sisä-/ulkosuksi (50/50) Optimaalinen eteen taakse-liike tehostaa suksen toimintaa Ilmanvastuksen minimointi +++ Mahdollisimman kompakti asento Orientoituminen oikolinjaan lyhyempi säde, käänn. alkuosa pitempi säde, käänn. loppuosa Inertiavoiman hyödyntäminen Keskipakovoiman hyödyntäminen Vältä liian aggressiivisuutta laskua Käännöksen loppuosassa pitempi säde, säilytä vartalon lihasjännitys, se auttaa kiihdyttämään vauhtia oikolinjan suuntaan. Loiva rinne = pieni inertiavoima Tilanteenmukainen ees taas-liike ja vahva ulkopuolen lihasjännitys.

62 Perustekniikan soveltaminen käytännössä osatekijöiden painoarvo keskijyrkkä rinne Puhtaasti leikkaava lasku Optimaalinen kuormitus Painoarvo +++/++/ Soveltaminen Puhtaasti leikkaava lasku, suuremmat kanttauskulmat Optimaalinen kuormituksen jakautuminen: Sisä-/ulkosuksi (60/40) Optimaalinen eteen-taakse-liike tehostaa suksen toimintaa Ilmanvastuksen minimointi + Pysy kompaktissa asennossa; liike on kuitenkin tärkeämpi Orientoituminen oikolinjaan lyhyempi säde, käänn. alkuosa pitempi säde, käänn. loppuosa Inertiavoiman hyödyntäminen Keskipakovoiman hyödyntäminen Suksen etuosan tehokas käyttö käännöksen alkuosassa; vahva vartalon ulkoakselin lihasjännitys antaa hyvän tuen ulkosukselta. Pitempi säde käännöksen loppuosassa; lihasjännityksen ylläpito auttaa kiihdyttämään vauhtia oikolinjan suuntaan ja liittämään käännökset dynaamiseksi sarjaksi. Ulkoisten voimien maksimaalinen hyödyntäminen. Paras jyrkkyys tekniikan tehokkaaseen hyödyntämiseen.

63 Perustekniikan soveltaminen käytännössä osatekijöiden painoarvo jyrkkä rinne Puhtaasti leikkaava lasku Optimaalinen kuormitus Painoarvo +++/++/+ + + Soveltaminen Suksien luisuttaminen käännöksen alkuosassa on joskus tarpeen. Sisä-/ulkosuksi (80/20) Ilmanvastuksen minimointi - Ei merkitystä Orientoituminen oikolinjaan lyhyempi säde, käänn. alkuosa pitempi säde, käänn. loppuosa Inertiavoiman hyödyntäminen Keskipakovoiman hyödyntäminen Suksen etuosaa käytetään todella tehokkaasti käännöksen alkuosassa; hyökkäävä eteen-liike auttaa löytämään hyvän kanttipidon, suuret kanttauskulmat => on toimittava ihmisen vaistojen vastaisesti. Pitempi säde käännöksen loppuosassa; ei käännetä liikaa ylärinteeseen ja pysytään hyvällä laskulinjalla. Tilanteenmukainen ulkoisten voimien hyödyntäminen Vahva vartalon ulkoakselin lihasjännitys auttaa ylläpitämään tasapainoa ja pienentämään kanttauskulmaa käännöksen loppuosassa.

64 Johtopäätökset Vaikka selkeä perustekniikka ja selkeät periaatteet ovat tärkeitä, on hyvä muistaa että Ei ole olemasta yhtä yksittäistä tekniikkaa, joka toimisi hyvin kaikissa tilanteissa Ollakseen nopea laskijan on osattava soveltaa tekniikkaansa intuitiivisesti muuttuvien olosuhteiden ja niiden vaatimusten mukaisesti! Nämä tilanneriippuvaiset tekijät on otettava huomioon tekniikkaharjoittelussa!

65 Tästä seuraa, että On hyvä keskittyä käytännön kannalta olennaisiin tekniikan osatekijöihin Pyritään löytämää ja kehittämään urheilijalle sopivia ratkaisumalleja Perustekniikan soveltaminen yksilöllisesti Vältetään liian tiukkoja suoritusohjeita ja pakottamista kaavamaisiin malleihin Parannetaan laskijan motorisia taitoja!

66 Kilpailutekniikan perusta Tekniikan havainnointi Fysiikan ja biomekaniikan perusteet Päämäärien ja vaatimusten määrittäminen Käytännön kokemustieto Perustekniikka Empiiriset ja tieteelliset analyysit Simulaatiot Kilpailutekniikka

67 Kiitokset mielenkiinnosta