Sisällysluettelo. Tarkistettu painos Oula-Matti Peltonen. Suomen Hiihdonopettajat ry Alppihiihdon mekaniikka
|
|
- Kaarina Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mekaniikka
2 Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Yleistä mekaniikasta... 4 Voimat... 4 Painovoima... 4 Jatkuvuus... 4 Reaktiovoiman periaate... 4 Mekaniikka suorituksissa... 5 Oikolaskun mekaniikka... 5 Aurauksen mekaniikka... 5 Käännöksen mekaniikka... 6 Käytännön mekaniikkaa... 8 Aloittelija... 8 Expertti... 8 Kilpalaskija... 8 Laskijaan vaikuttavat voimat... 9 Laskuasennon vaikutus suoritukseen Tarkistettu painos Oula-Matti Peltonen Suomen Hiihdonopettajat ry
3 Alkusanat ALKUSANAT " kuvaa laskun aikana vaikuttavia voimia ja selvittää, miten niitä voidaan käyttää ja mitkä ovat niiden vaikutukset. Mekaniikan perusteiden ymmärtäminen helpottaa oppimisprosessia sekä mahdollistaa taloudellisen ja tehokkaan lajitekniikan kehittymisen." Kuva 1. Mielikuva moottoripyöräilijästä kallistamassa ajokkiaan mutkassa, voi auttaa selventämään käsitystä vaikuttavista voimista käännöksessä, niitten vastustamisesta sekä kumoamisesta aktiivisella lihastyöllä sekä nojaamalla käännöksen keskipistettä kohti. Sivu 3. JATKUVUUS (=keskipakoisvoima) > < REAKTIOVOIMA (=keskihakuisvoima) Kuvissa jatkuvuutta vastustamassa Hermann Maier. 3
4 Yleistä mekaniikasta YLEISTÄ MEKANIIKASTA Voimat Voimat ovat joko 'työntäviä' tai 'vetäviä' ja ne muuttavat jokaisen niiden vaikutuksen piiriin joutuvan kappaleen asemaa. Voimat voivat muuttaa kappaleen muotoa, ne saattavat vaikuttaa kappaleen nopeuteen ja ne voivat sysätä paikoillaan olevan kappaleen liikkeeseen tai pysäyttää liikkeessä olevan kappaleen. Voimat saattavat myös muuttaa kappaleen kulkusuuntaa tai panna sen kääntymään ja pyörimään. Painovoima Painovoima luo edellytykset alppihiihdon harrastamiselle. Painovoima vaikuttaa, koska massat vetävät toisiaan puoleensa. Maapallon keskipiste vetää kaikkia massoja puoleensa. Maan vetovoima kohdistuu erikseen kappaleen jokaiseen osaan. Painovoima on riippuvainen kappaleen massasta. Painovoimaan vaikuttaa myös etäisyys maan keskipisteestä. Käytännössä painovoiman vaikutusta hillitsevät rinteen jyrkkyys, suksien ja lumen välinen kitka, ilmanvastus ja laskijan omat kääntävät ja jarruttavat voimat. Kappaleeseen vaikuttavat osapainovoimat vaikuttavat painopisteen kautta. Ihmisen painopiste vaihtelee vartalon asennosta riippuen. Perusasennossa laskijan painopiste sijaitsee lannenikamien korkeudella, lähellä selkärankaa, navan tienoolla. Jatkuvuus Jatkuvuus on 'voima', joka pyrkii pitämään kappaleen aseman entisellään. Alppihiihdossa jatkuvuuden voima tuntuu useimmiten muutosta vastustavana voimana nopeuden tai kulkusuunnan suhteen. Käytännössä hidastettaessa tai pysähdyttäessä jatkuvuus yrittää pitää laskijaa liikkeessä. Käännyttäessä jatkuvuus pyrkii säilyttämään laskusuunnan entisellään. Laskijan oman voiman avulla liikkeen nopeutta tai suuntaa voidaan muuttaa. Laskijaan vaikuttavat tärkeimmät elementit: 1. Painovoima 2. Laskijan nopeus ( suuruus, suunta/liikemäärä ja energia ) 3. Laskijan rinteeseen kohdistama hetkellinen voima ( koko käännöksen aikana tekemä työ) 4. Kitka suksen pituussuuntaan 5. Kitka suksen poikittaissuuntaan Reaktiovoiman periaate Voimalla on aina olemassa vastavoima, joka on samansuuruinen mutta vastakkaissuuntainen varsinaisen voiman kanssa. Jos Hermann Maier painaa jaloilla rinnettä 2000 N:n voimalla, työntää rinne häntä 2000 N:n vastakkaissuuntaisella voimalla. Kuva 2. 4
5 Mekaniikka suorituksissa MEKANIIKKA SUORITUKSISSA Oikolaskun mekaniikka Painovoiman rinteen suuntainen komponentti (kuva 3, G x ) kiihdyttää laskijan nopeutta (v). Lihastyöllään laskija kumoaa rinnettä kohtisuoraan olevan painovoiman komponentin (G y ). Hetkellisesti voimat voivat olla erisuuret laskijan muuttaessa painopistettä. Ilmanvastus ja suksen pituussuuntainen kitka hidastavat laskijan nopeutta. 'Kun eteenpäin vaikuttava liikevoima on suurempi kuin ilman ja lumen yhteenlasketut vastavoimat, laskija lähtee liikkeelle tai laskijan nopeus kiihtyy.' Aurauksen mekaniikka 'Kun laskija hidastaa vauhtiaan tai pysähtyy, hänen on vastustettava jatkuvuutta ja liikevoimaa vastavoimaa lisäämällä.' Käytännössä kääntämällä sukset auraan ja säätämällä kanttausta niin, että suksien ja lumen välinen kitka kasvaa. - Mitä suuremmalla voimalla työnnetään maata/lunta sitä suuremmalla voimalla lumi vastustaa laskijaa. Oikolaskuun verrattuna suksen pitkittäissuuntainen kitka korvataan yhdistelmällä, jossa tekijöinä ovat lisäksi suksen poikittaissuuntainen kitka ja suksien aurakulma. Mitä enemmän laskija hidastaa nopeuttaan, sitä enemmän hän joutuu tekemään aktiivista lihastyötä jaloillaan. Aurakäännöksessä laskija kuormittaa suksiaan erisuuruisesti, jolloin laskijan nopeuden suunta muuttuu. G = F = N = v = laskijan paino, joka voidaan jakaa rinteen suuntaiseen komponenttiin G x sekä rinnettä vastaan kohtisuoraan olevaan komponenttiin G y reaktiovoima rinteen laskijaan kohdistama tukivoima nopeus rinteen suunnassa Kuva 3. 5
6 Käännöksen mekaniikka KÄÄNNÖKSEN MEKANIIKKA 'Jos laskija haluaa muuttaa suuntaansa, hänen on käytettävä kääntävää voimaa, joka riittää kumoamaan jatkuvuuden vaikutuksen, mikä muussa tapauksessa pyrkisi jatkamaan laskijan liikettä suoraa linjaa pitkin (ks. kuva 4.). Käännöksessä käytettävää voimaa kutsutaan reaktiovoimaksi (=keskihakuisvoimaksi). Laskijan on suunnattava voima sivulle, käännöksen keskipistettä kohti ja voimaa on käytettävä käännöksen loppuun asti. Kun reaktiovoima lakkaa vaikuttamasta laskijaan, jatkuvuus astuu tilalle, jolloin laskija liikkuu suoraa linjaa, joka on käännöksen tangentti. Käännöksen mekaniikassa jatkuvuutta kuvataan usein keskipakoisvoimana, joka suuntautuu käännöksen keskipisteestä poispäin >< reaktiovoima (=keskihakuisvoima) taas suuntautuu käännöksen keskipistettä kohti. Käytännössä laskija luo keskihakuisen voiman painamalla kantattuja suksia lumen pintaa vasten. Lumen vastus synnyttää yhtä suuren vastavoiman, joka vaikuttaa sivusuunnassa ja oikeassa kulmassa kulkusuuntaan nähden. Reaktiovoiman (=keskihakuisvoiman) ansiosta laskijan liikerata on kaareva. JATKUVUUS = keskipakoisvoima REAKTIOVOIMA = keskihakuisvoima Kuva 4. Laskijan nopeuteen vaikuttavia voimia sivusta katsottuna (ks. kuva 5.): Ilmanvastus Suksen pituus- ja poikittaissuuntainen kitka Rinteen jyrkkyys ( painovoiman rinteen suuntainen komponentti) Edellä mainittujen voimien vaikutukset aiheuttavat päänvaivaa lähinnä kilpalaskijoille. 6
7 Käännöksen mekaniikka F v F μ LASKIJAN NOPEUTEEN VAIKUTTAVAT VOIMAT: α F v = ILMANVASTUS F μ = KITKA α = RINTEEN JYRKKYYS Kuva 5. 7
8 Käytännön mekaniikkaa KÄYTÄNNÖN MEKANIIKKAA ' Lajisuorituksena alppihiihto on monen tekijän summa. Jokainen laskutekniikka koostuu perustaitojen tarkoituksenmukaisesta yhdistämisestä, olosuhteiden huomioon otosta sekä laskijaan vaikuttaviin voimiin sopeutumisesta ja hyväksikäytöstä.' Aloittelija Saadakseen suksensa kääntymään aloittelija joutuu hitaassa vauhdissa tekemään voimakkaita kääntäviä liikkeitä, vartalon rotaatioita, jotka suomalaisessa hiihdonopetuksessa pyritään aloittelijalle opettamaan myötäkiertoisina eli käännöksen suuntaan suuntautuvina vartalon kiertoina. Expertti Taidollisesti edistyneempi laskija käyttää kääntäessään hyväksi suksen ominaisuuksia, laskijaan vaikuttavia voimia sekä vallitsevien olosuhteiden erityispiirteitä ( puuteri, tykkilumi, jää,...). Kilpalaskija Nykypäivän suksiteknologia helpottaa suksen kuljettamista leikkaavasti käännöksen läpi. Oleellista onkin tasaisen paineen ylläpito käännöksen aikana kantillaan olevilla suksilla, jolloin kuormituksen voimaa oikein ajoittamalla käännöksen aikana aktiivisella lihastyöllään laskija voi ylläpitää optimaaliset ajolinjat sekä hyödyntää/ suunnata jatkuvuutta (=keskipakoisvoimaa) käännöksessä. Pyrittäessä suuntaamaan jatkuvuuden vaikutus suoraan kohti uutta käännöstä laskija pystyy ylläpitämään ja kiihdyttämään nopeuttaan tiettyyn rajaan asti. Vertaa kuormittamisen ajoitusta ja jatkuvuuden suuntaamista ratalaskussa oikolaskuun aaltoladulla. Kuormitettaessa hetkellisesti aallon pohjassa lihastyöllään laskija ylläpitää ja jopa kiihdyttää vauhtiaan. Ratalaskussa/ leikkaavassa laskussa laskijaan kohdistuva voima kasvaa kohti käännöksen loppua. - Suuntaamalla jatkuvuuden vaikutuksen uuteen käännökseen ja ylläpitämällä paineen kantillaan olevilla suksilla käännöksessä laskija ylläpitää/ kiihdyttää nopeuttaan sekä säilyttää optimaaliset ajolinjat. aaltolatu Kuva 6. 8
9 Käytännön mekaniikkaa Laskijaan vaikuttavat voimat Laskettaessa suoraan kovalla vauhdilla laskija tuntee lähinnä painovoiman ja liikevoiman vaikutukset, johtuen pinnanmuotojen vaihteluista ( jyrkänteet, kummut, loivat osuudet,...). Tällöin laskija pyrkii työskentelemään vaikuttavia voimia vastaan jalkojen jousto-ojennus liikkeillä sekä ylläpitämään tasapainoaan etenkin suksen suuntaisesti (ks. kuvat 1. ja 7.). Laskettaessa kovavauhtisesti leikkaavia käännöksiä ( esim. suurpujottelu, super-g, carvingvapaalasku), vaikuttaa laskijaan edellä mainittujen lisäksi merkittävästi jatkuvuus = keskipakoisvoima, jonka vaikutus voimistuu käännöksen lopussa, jolloin laskija joutuu vastustamaan kyseistä voimaa aktiivisella lihastyöllä, tehostamalla kanttausta sekä nojaamalla käännöksen keskipistettä kohti. Kanttauksen säätelyn voimakkuudesta riippuu käännöksen säde, nopeuden muutos ja onko lopputuloksena leikkaava tai luisuva käännös. P = Fp = Fcf = Fro = Frv = painopiste laskijan massa keskipakoisvoima reaktiovoiman vaakasuora komponentti reaktiovoiman pystysuora komponentti Kuva 7. 9
10 Käytännön mekaniikkaa Laskuasennon vaikutus suoritukseen Dynaaminen laskuasento Etenkin kovavauhtisissa dynaamisissa leikkaavissa käännöksissä laskijaan kohdistuu suuria vaikuttavia voimia. Toimiakseen ergonomisesti, mahdollisimman taloudellisesti ja ennen kaikkea tehokkaasti laskijan tulee työskennellä tasapainoisesti niin sanotulla efektiivisellä voimalinjalla, jolloin vartalon liike sekä jousto-ojennukset tapahtuvat optimaalisessa suunnassa vaikuttaviin voimiin nähden (ks. kuva 7.). Virheliikkeet ja liikkuminen voimalinjan 'vieressä' kuluttaa turhaan energiaa sekä luo epätasapainoa suoritukseen. Myös monet selkeät tekniikkavirheet juontuvat virheellisistä liikesuunnista suksien päällä: Tasapaino-ongelmat, ongelmat kuormittamisen, etenkin painonsiirron suhteen, leikkaavuuden hahmottamisvaikeudet, jne... Kilpalaskijan suorituksessa parhaimmillaan yhdistyvät optimaalisimmat ja voimantuotollisesti tarkoituksenmukaisimmat (=ergonomisimmat) liikesuunnat vaikuttaviin voimiin nähden/ niitä hyödyntäen, ottaen huomioon vielä ilmanvastuksen aiheuttamat erityisvaatimukset dynaamiselle, matalalle laskuasennolle. 10
Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima
Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,
LisätiedotAlppihiihto opetusohjelma
Alppihiihto opetusohjelma Sisällysluettelo Opetusohjelman ideologia... 4 Johdanto... 4 Opetusohjelman rakenne... 4 Alppihiihdon mekaniikka ja tekniikka... 5 Yleistä alppihiihdon mekaniikasta... 5 Painopiste...
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA VOIMA
VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus
Lisätiedotg-kentät ja voimat Haarto & Karhunen
g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä
LisätiedotKARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KARVINGKÄÄNNÖS Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Ski Sport Finland Suomen Olympiakomitea Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä
LisätiedotVedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen
4.3 Newtonin II laki Esim. jääkiekko märällä jäällä: pystysuuntaiset voimat kumoavat toisensa: jään kiekkoon kohdistama tukivoima n on yhtäsuuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin kiekon paino w: n = w kitka
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka
LisätiedotAlppihiihtotekniikka tänään
Alppihiihtotekniikka tänään Perusteet Perustekniikka Kilpailutekniikka ja soveltaminen Christian Thoma, yhteistyössä tieteellisen työryhmän kanssa Alppihiihtotekniikan perusteet Tekniikan havainnointi
Lisätiedoton radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).
H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika
LisätiedotFysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)
Dynamiikka Liike ja sen muutosten selittäminen Miksi esineet liikkuvat? Physics Miksi paikallaan oleva 1 esine lähtee liikkeelle? Miksi liikkuva esine hidastaa ja pysähtyy? Dynamiikka käsittelee liiketilan
LisätiedotPiirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan
Voimakuvioita kirja Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan Kirja lattialla Kirja, jota painetaan kepillä Kirja, jota painetaan seinään Kirja,
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / voima
Lineaarialgebra MATH.1040 / voima 1 Seuraavaksi määrittelemme kaksi vektoreille määriteltyä tuloa; pistetulo ja. Määritelmät ja erilaiset tulojen ominaisuudet saattavat tuntua, sekavalta kokonaisuudelta.
Lisätiedot2.3 Voiman jakaminen komponentteihin
Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotKitka ja Newtonin lakien sovellukset
Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka
LisätiedotMUISTA: GOLFSVINGIN HARJOITTELU EI OLE PALAPELIN KOKOAMISTA.
MUISTA: GOLFSVINGIN HARJOITTELU EI OLE PALAPELIN KOKOAMISTA. 46 Opetus Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golf-svingiä omatoimisesti
LisätiedotFysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
LisätiedotNEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI
NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy
LisätiedotFysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto
Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure
LisätiedotHarjoitellaan voimakuvion piirtämistä
Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä Milloin ja miksi voimakuvio piirretään? Voimakuvio on keskeinen osa mekaniikan tehtävän ratkaisua, sillä sen avulla hahmotetaan tilanne, esitetään kappaleeseen kohdistuvat
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotVoima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!
6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata
LisätiedotALPPIHIIHDON PERUSTAIDOT JA NIIDEN HARJOITTAMINEN LAJIHARJOITTELUN PERIAATTEET
ALPPIHIIHDON PERUSTAIDOT JA NIIDEN HARJOITTAMINEN LAJIHARJOITTELUN PERIAATTEET - Puhdas leikkaava käännös tuottaa kovimmat vauhdit. - Pidä sukset selvästi erillään toisistaan läpi koko käännöksen. Sukset
LisätiedotLENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA
LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella
LisätiedotSuhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää
3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :
LisätiedotKertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4
Kertauskysymyksiä KPL1 Suureita ja mittauksia 1. Suure on kappaleen ominaisuus, joka voidaan jollain tavalla mitata 2. Mittayksiköksi, tai lyhyemmin yksiköksi 3. Si-järjestelmä on kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
LisätiedotPietarsaaren lukio Vesa Maanselkä
Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,
LisätiedotVoimantuotto suurpujottelun karvingkäännöksessä
KIHU Voimantuotto suurpujottelun karvingkäännöksessä Tapani Keränen (Kihu), Simo Ihalainen (Kihu) ja Anu Österlund (JYU) sekä Nilsiän ja Rukan alppikoulut Voimantuotto suurpujottelun karvingkäännöksessä
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
LisätiedotSTATIIKKA. TF00BN89 5op
STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
LisätiedotMekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:
Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei
Lisätiedot1.4 Suhteellinen liike
Suhteellisen liikkeen ensimmäinen esimerkkimme on joskus esitetty kompakysymyksenäkin. Esimerkki 5 Mihin suuntaan ja millä nopeudella liikkuu luoti, joka ammutaan suihkukoneesta mahdollisimman suoraan
Lisätiedot2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki
Voima se on joka jyllää!, sanottiin ennen. Fysiikassakin voimalla tarkoitetaan jokseenkin juuri sitä, mikä ennenkin jylläsi, joskin täytyy muistaa, että voima ja teho ovat kaksi eri asiaa. Fysiikan tutkimuksen
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotBIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN
BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa
LisätiedotRAK Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
LisätiedotRAK-31000 Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg
TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.
LisätiedotFysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotAlppi- ja freestyle valmentajakoulutus. Seuraohjaajakurssi Osa I. 15.1.2016 TSS Sappee
Alppi- ja freestyle valmentajakoulutus Seuraohjaajakurssi Osa I 15.1.2016 TSS Sappee ökö Heikkala SSF: Lajikouluttaja 2013- Kirja + Edge Taustat: Rukan Alppikoulu Hiihdonopettaja/-kouluttaja FIS-TD Alppihiihtäjä
LisätiedotAkselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
LisätiedotTapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora
VOIMAN MOMENTTI Takastellaan jäykkää kappaletta, joka pääsee kietymään akselin O ympäi. VOIMAN MOMENTTI on voiman kietovaikutusta kuvaava suue. Voiman momentti määitellään voiman F ja voiman vaen tulona:
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima
LisätiedotVoiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4
Osa 4 Liikemäärä, momentti, painopiste Voiman momentti M Voiman vääntövaikutusta mittaava suure on momentti. Esim. automerkkien esitteissä on mainittu moottorin momentti ("vääntö"). Moottorin antama voima
LisätiedotValmentajaseminaari. 21.9.2013 Helsinki. ökö Heikkala
Valmentajaseminaari 21.9.2013 Helsinki SSF:n yhteinen lajitekniikka RATALASKUTEKNIIKAN PERUSTEET työkaluja harjoitteluun Ensimmäistä kertaa samoissa kansissa. ökö Heikkala SSF: Kirjan teksti Edge-tekniikkapalsta
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotVektorilla on suunta ja suuruus. Suunta kertoo minne päin ja suuruus kuinka paljon. Se on siinä.
Koska varsinkin toistensa suhteen liikkuvien kappaleiden liikkeen esittäminen suorastaan houkuttelee käyttämään vektoreita, mutta koska ne eivät kaikille ehkä ole kuitenkaan niin tuttuja kuin ansaitsisivat,
Lisätiedot4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.
K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy
LisätiedotKeilailutekniikka Hyvinkää
Keilailutekniikka Hyvinkää 23.1.2014 1 KOKO KEILAILUSUORITUS 2 LÄHTÖASENTO - jalkojen asento Lähtöasennossa jalat ovat rennosti vierekkäin, kuitenkin irti toisistaan niin, ettei askeleisiin lähdettäessä
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino
KJR-C1001: Statiikka L3 Luento 27.2.2018: Jäykän kappaleen tasapaino Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon (ja laskuharjoitusten) jälkeen opiskelija
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT N = 1,40 N -- 0,84 N = 0,56 N. F 1 = p 1 A = ρgh 1 A. F 2 = p 2 A = ρgh 2 A
TEHTÄVIEN RATKAISUT 8-1. Jousivaa an lukema suolavedessä on pienempi kuin puhtaassa vedessä, koska suolaveden tiheys on suurempi kuin puhtaan veden ja siksi noste suolavedessä on suurempi kuin puhtaassa
Lisätiedot3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta
Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate
LisätiedotVoimantuotto suurpujottelun karvingkäännöksessä
Voimantuotto suurpujottelun karvingkäännöksessä Tapani Keränen 1, Simo Ihalainen 1 ja Harri Kapustamäki 1 sekä Rukan ja Tahkon alppikoulujen valmentajat 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU
Lisätiedot5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =
TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotKERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN 766323A-01 Mekaniikka, osa 1
KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN 766323A-01 Mekaniikka, osa 1 Tässä materiaalissa on ensin helpompia laskuja, joiden avulla voi kerrata perusasioita, ja sen jälkeen muutamia vaikeampia laskuja. Laskujen jälkeen
LisätiedotTelemarkhiihto opetusohjelma
Telemarkhiihto opetusohjelma Alkusanat Alkusanat... 4 Telemarkhiihdon historiaa... 5 Perusosaaminen... 6 Tasapaino... 6 Kääntäminen... 6 Kuormittaminen... 6 Kanttaaminen... 6 Rytmi... 6 Toiminnallisuus...
LisätiedotRTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa
RTEK-2000 Statiikan perusteet 1. välikoe ke 27.2. LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op 1. välikoealue luennot 21.2. asti harjoitukset
LisätiedotAMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU
Tampereen ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opettajankoulutuksen kehittämishanke Alppihiihdon verkkokurssi Marjaana Eskelinen 2007 ESKELINEN MARJAANA: Alppihiihdon verkkokurssi Tampereen
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotLuento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike
Luento 5: Käyräviivainen liike Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike 1 / 29 Luennon sisältö Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat
LisätiedotTAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA. Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto
TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto SISÄLLYSLUETTELO Harjoitteet: LANTION KÄÄNTÖ VIIVALLA VASTAANTULO 90 ASTETTA 45 ASTETTA TOLPPA/KULMA POST/CORNER KESKIKENTTÄ
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen
LisätiedotKaikille avoin hiihtokoulu
Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka
FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka Oppilaan nimi: Pisteet: / 77 p. Päiväys: Koealue: kpl 13-18, s. 91-130 1. SUUREET. Täydennä taulukon tiedot. suure suureen tunnus suureen yksikkö matka aika
LisätiedotELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)
ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Syksy 2016 1 / 21 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia
LisätiedotLuvun 5 laskuesimerkit
Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotFysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi
Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
LisätiedotOppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.
1 Magneettiset navat Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1. Nimeä viisi esinettä, joihin magneetti kiinnittyy. Mikä tahansa
LisätiedotRTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op
RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat Osaamistavoitteet
LisätiedotLuku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.
Luku 8 Mekaanisen energian säilyminen Konservatiiviset ja eikonservatiiviset voimat Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia Mekaanisen energian säilyminen Teho Tavoitteet: Erottaa konservatiivinen
Lisätiedot1 2 3 4 Selän, lantion ja alaraajan linjauksen hallinta liikkuessa vaikuttaa liikkeen taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Oikeat suoritustekniikat ja hyvä liikehallinta tekevät liikkumisesta
LisätiedotLumilautailu opetusohjelma
Lumilautailu opetusohjelma Sisällysluettelo Alkusanat... 4 Lumilautailun perustaidot... 5 Tasapaino... 5 Kanttaaminen... 5 Kääntäminen... 6 Kuormittaminen... 6 Rytmi... 7 Ensiaskeleet lumilautailuun...
LisätiedotNäytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten
Näytesivut Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten ISBN 978-951-37-5398-6 Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia
Lisätiedot4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike
Mansfield and O Sullivan: Understandin physics, painos 1999, kpl 4. Näitä löytyy myös Youn and Freedman: University physics -teoksen luvuissa 4, osin myös luvuissa 3 ja 5. 4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike
LisätiedotALPPIHIIHTÄJÄN ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN- TUOTON YHTEYS PUJOTTELURADALLA TUOTETTUIHIN KÄÄNNÖSVOIMIIN. Tiina Salo
ALPPIHIIHTÄJÄN ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN- TUOTON YHTEYS PUJOTTELURADALLA TUOTETTUIHIN KÄÄNNÖSVOIMIIN Tiina Salo Kandidaatintutkielma Valmennus- ja testausoppi, VTE.A006 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän
LisätiedotVektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)
Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla
LisätiedotTarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:
8.4 Elastiset törmäykset Liike-energia ja liikemäärä säilyvät elastisissa törmäyksissä Vain konservatiiviset voimat vaikuttavat 1D-tilanteessa kappaleiden A ja B törmäykselle: 1 2 m Av 2 A1x + 1 2 m Bv
LisätiedotNyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi
Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotKolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia
Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,
LisätiedotMAA4 Abittikokeen vastaukset ja perusteluja 1. Määritä kuvassa olevien suorien s ja t yhtälöt. Suoran s yhtälö on = ja suoran t yhtälö on = + 2. Onko väittämä oikein vai väärin? 2.1 Suorat =5 +2 ja =5
LisätiedotVino heittoliike ja pyörimisliike (fysiikka 5, pyöriminen ja gravitaatio) Iina Pulkkinen Iida Keränen Anna Saarela
19.11.2015 Vino heittoliike ja pyörimisliike (fysiikka 5, pyöriminen ja gravitaatio) Iina Pulkkinen Iida Keränen Anna Saarela Iina Pulkkinen, Iida Keränen, Anna Saarela HEITTOLIIKE Työn tarkoitus: Määrittää
Lisätiedot