Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2016 (1-6)

Transkriptio

1 Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2016 (1-6) Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvo maakunnittain vuonna 2016 (1-6) Figur 1. Export och import efter landskap år 2016 (1-6) Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Milj. e Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Vienti/Export Tuonti/Import Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 Tavaraviennin arvo kasvoi vain viidessä maakunnassa alkuvuonna Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 25,7 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 26,7 miljardia euroa. Viennin arvo laski viisi prosenttia ja tuonnin arvo prosentin vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Maakunnittain tarkasteltuna 1 viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla euromääräisesti eniten Keski-Suomessa, 52 miljoonaa euroa (+5 %). Vienti kasvoi Kanta-Hämeessä 32 miljoonaa euroa (+5 %) ja Pohjois-Savossa 16 miljoonaa euroa (+3 %). Vienti nousi aavistuksen Etelä-Savossa ja Kainuussa. Muissa maakunnissa viennin arvo joko laski viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna tai säilyi viime vuoden tasolla. Viennin arvo laski maakunnista eniten Satakunnassa, jossa pudotusta kirjattiin 15 prosenttia, 266 miljoonaa euroa. Myös Pohjanmaalla laskua tuli 15 prosenttia, eli viennin arvo oli 245 miljoonaa euroa viime vuotta pienempi. Sekä Kymenlaaksossa että Varsinais- Suomessa viennin arvo laski kahdeksan prosenttia. Uudellamaalla viennin arvo pieneni 144 miljoonaa euroa, laskua kaksi prosenttia viime vuodesta. Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä muuttuivat vain muutamia prosentin kymmenesosia vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna viime vuoteen. Uudenmaan osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä säilyi suurin piirtein viime vuoden tasolla, 31 prosentissa. Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen osuudet olivat yhdeksän prosenttia, Pirkanmaan osuus hieman alle kahdeksan prosenttia. Uudenmaan osuus koko tavaratuonnin arvosta oli 62 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Maakunnan yritysten tuonnin arvo nousi kaksi prosenttia, ja osuus kokonaistuonnista kasvoi reilun prosenttiyksikön verrattuna viime vuoden ensimmäiseen puoliskoon. Tuonnin arvo kohosi prosentuaalisesti eniten Kainuussa (+86 %). Tuonti kasvoi myös selvästi Pirkanmaalla (+11 %) ja Pohjanmaalla (+9 %). Tuonti laski eniten Kymenlaaksossa (-19 %), Satakunnassa (-18 %), Etelä-Karjalassa (-16 %) ja Lapissa (-16 %) 1 Maakunnittaisten ulkomaankauppatilastojen tilastointiprosessi esitellään tarkemmin katsauksen tilastokuvauksessa. Tulli tilastointi

3 Kuvio 2. Vienti ja tuonti maakunnittain 2016 (1-6), muutos (%) Figur 2. Export och import efter landskap år 2016 (1-6), förändring (%) Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Vienti/Export Tuonti/Import Teollisuusyritysten osuus tavaraviennistä suureni Vuoden 2016 tammi-kesäkuussa tavarakaupan viennin arvosta 81 prosenttia kertyi teollisilta toimialoilta. Osuus oli hieman enemmän kuin vuonna Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli samalla ajanjaksolla 13 prosenttia, mikä oli prosenttiyksikön edellisvuotta vähemmän. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli vajaat kuusi prosenttia. Teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli kuluvana vuonna suurin Pohjois- Karjalassa, 98 prosenttia. Osuus oli pienin Keski-Pohjanmaalla (35 %). Teollisuuden vientiosuus kasvoi Manner-Suomen maakunnista eniten Uudellamaalla, noin kuusi prosenttiyksikköä. Osuus supistui jyrkimmin Kainuussa, jossa laskua kertyi neljä prosenttiyksikköä. Kaupan osuus maakunnan tavaraviennin arvosta oli kuluvana vuonna suurin Keski- Pohjanmaalla, 65 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus oli Keski-Suomessa, jossa se oli hieman yli neljännes. Uudellamaalla kaupan osuudeksi viennin arvosta tuli vajaa viidennes. Kaupanalan osuus oli pienin Pohjois-Karjalassa, alle prosentin. Tulli tilastointi

4 Tavaroiden tuonnissa teollisuuden toimialojen osuus oli kuluvana vuonna koko maan osalta 38 prosenttia, ja kaupan toimialojen kohdalla 49 prosenttia. Muiden toimialojen osuudeksi jäi noin 12 prosenttia. Teollisuusyritysten osuus maakunnan tuonnista oli Manner-Suomen maakunnista suurin Lapissa (95 %), ja pienin Keski-Pohjanmaalla (20 %). Kaupanalan yritysten osuus tuonnista oli vuorostaan suurin Keski-Pohjanmaalla, 80 prosenttia ja pienin Lapissa, vajaat kolme prosenttia. Kuvio 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2016 (1-6) Figur 3. Export efter landskap år 2016 (1-6), andel (%) efter näringsgren 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Teollisuus/Industri Kauppa/Handel Muut/Övriga Kotimaisten yritysten osuus viennistä suurin Päijät-Hämeessä Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaalaisomisteisten yritysten tavaraviennin arvon osuus Suomen koko viennin arvosta oli noin 38 prosenttia. Osuus säilyi lähes viime vuoden tasolla. Valtion tai kunnan omistamien yritysten vastaava osuus oli reilut seitsemän prosenttia ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus noin 55 prosenttia. Osuudet vaihtelivat huomattavasti maakunnittain. Kotimaisten yksityisten yritysten osuus maakunnan kokonaisviennistä oli suurin Päijät-Hämeessä. Siellä osuus oli noin 89 prosenttia. Vastaava osuus oli yli 80 prosenttia myös Lapissa, Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla, vain kahdeksan prosenttia. Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus maakunnan viennistä oli Uudellamaalla 23 prosenttia ja Kainuussa seitsemän prosenttia. Muissa maakunnissa osuus jäi alle kahteen prosenttiin. Tulli tilastointi

5 Ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin osuus maakunnan kokonaisviennistä ylsi Keski- Pohjanmaalla 93 prosenttiin kuluvana vuonna. Yli puolet maakunnan viennin arvosta tuli ulkomaalaisomisteisilta yrityksiltä myös Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pienimmät osuudet olivat Päijät-Hämeessä (11 %), Lapissa (13 %) ja Kymenlaaksossa (14 %). Manner-Suomen maakunnista suurin muutos viennin omistajatyyppirakenteessa tilastoitiin Pohjois-Savolle. Yksityisten kotimaisten yritysten viennin osuus kokonaisviennistä nousi siellä kahdeksan prosenttiyksikköä ja ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus putosi vastaavan määrän kuluvana vuonna verrattuna viime vuoteen. Suomen kokonaistuonnista yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli kuluvana vuonna 43 prosenttia, ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus 44 prosenttia ja julkisten yritysten osuus 14 prosenttia. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus tuonnista oli yli 85 prosenttia Lapissa ja Etelä-Karjalassa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla (11 %). Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista oli 89 prosenttia, kun se Manner-Suomen maakunnista oli pienin Etelä-Karjalassa, hieman alle kymmenes. Kuvio 4. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2016 (1-6) Figur 4. Export efter landskap år 2016 (1-6), andel (%) efter ägartyp 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yksityinen kotimainen/privat inhemsk Ulkomaalaisomisteinen/Utlandsägd Valtio tai kunta/stat eller kommun Tulli tilastointi

6 Vientiyritysten toimipaikkoja eniten Uudellamaalla, vähiten Kainuussa Yli 5000 euron edestä ulkomaankauppaa tammi-kesäkuussa harjoittaneiden vientiyritysten toimipaikkoja oli kuluvana vuonna kpl, kun määrä oli viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla, kpl. Pienin toimipaikkojen määrä oli Kainuussa, jossa niitä oli vain 76 kpl. Toimipaikkojen määrä laski edellisvuodesta eniten Uudellamaalla, jossa laskua kertyi 95 kpl. Toimipaikkojen määrä väheni huomattavasti myös Lapissa, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. Toimipaikkojen määrä kasvoi eniten Pohjois-Savossa, jossa oli tammi-kesäkuussa 12 toimipaikkaa viime vuotta enemmän. EU:n ulkopuolelle vievien, ulkokauppaa harjoittavien yritysten toimipaikkojen osuus maakunnan kaikista vientiyritysten toimipaikoista oli suurin Etelä-Karjalassa, 78 prosenttia. Pienin osuus oli Manner-Suomen maakunnista Lapissa, 38 prosenttia. Yli 5000 euron edestä ulkomaankauppaa harjoittavien tuontiyritysten toimipaikkojen määrä laski kuluvana vuonna toimipaikkaan, kun edellisvuonna määrä oli kpl. Uudellamaalla toimipaikkoja oli kpl, Varsinais-Suomessa kpl ja Pirkanmaalla kpl. Kainuussa toimipaikkoja oli vain 234 kpl. Tulli tilastointi

7 Taulu 1. Viennin arvot maakunnittain vuosina (1-6) Tabell 1. Export efter landskap åren (1-6) (1-6) 2016 (1-6) Vienti Osuus Vienti Osuus Vienti Osuus Muutos Export Andel Export Andel Export Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % milj. e % % Uusimaa - Nyland , , ,9-2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , , ,9-8 Satakunta - Satakunta , , ,0-15 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland , , ,6 5 Pirkanmaa - Birkaland , , ,5-4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , , ,2-4 Kymenlaakso - Kymmenedalen , , ,0-8 Etelä-Karjala - Södra Karelen , , ,3-7 Etelä-Savo - Södra Savolax 387 0, , ,7 2 Pohjois-Savo - Norra Savolax , , ,3 3 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 766 1, , ,5 0 Keski-Suomi - Mellersta Finland , , ,2 5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 553 1, , ,1-6 Pohjanmaa - Österbotten , , ,5-15 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , , ,3-3 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , , ,5-13 Kainuu - Kajanaland 145 0,3 73 0,3 81 0,3 11 Lappi - Lappland , , ,8-11 Ahvenanmaa - Åland 103 0,2 63 0,2 43 0,2-31 Tuntematon - Okänd 429 0, , ,1 38 Yhteensä - Totalt , , ,0-5

8 Taulu 2. Tuonnin arvot maakunnittain vuosina (1-6) Tabell 2. Import efter landskap åren (1-6) (1-6) 2016 (1-6) Tuonti Osuus Tuonti Osuus Tuonti Osuus Muutos Import Andel Import Andel Import Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % milj. e % % Uusimaa - Nyland , , ,0 2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , , ,8-8 Satakunta - Satakunta , , ,1-18 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 722 1, , ,4 3 Pirkanmaa - Birkaland , , ,1 11 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , , ,0-4 Kymenlaakso - Kymmenedalen 898 1, , ,5-19 Etelä-Karjala - Södra Karelen 377 0, , ,6-16 Etelä-Savo - Södra Savolax 246 0, , ,5 4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 511 0, , ,9-5 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 274 0, , ,5 1 Keski-Suomi - Mellersta Finland 754 1, , ,4-5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 535 1, , ,9-13 Pohjanmaa - Österbotten , , ,8 9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , , ,2-14 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , , ,4-11 Kainuu - Kajanaland 51 0,1 18 0,1 33 0,1 86 Lappi - Lappland , , ,8-16 Ahvenanmaa - Åland 559 1, , ,0-8 Tuntematon - Okänd , , ,8 21 Yhteensä - Totalt , , ,0-1

9 Taulu 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain tammi-kesäkuussa 2015 ja 2016 Tabell 3. Export efter landskap i januari-juni 2015 och 2016, andel (%) efter näringsgren 2015 (1-6) 2016 (1-6) Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Övriga milj. e Industri Handel Övriga Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland ,6 23,7 10, ,5 19,1 9,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,0 9,1 1, ,6 9,0 1,4 Satakunta - Satakunta ,8 13,6 9, ,7 12,9 5,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,2 5,3 4, ,3 4,0 3,7 Pirkanmaa - Birkaland ,8 3,3 1, ,3 2,9 1,9 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,1 4,8 1, ,6 3,3 1,1 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,8 3,0 4, ,5 1,7 5,7 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,0 2,7 7, ,6 2,4 5,0 Etelä-Savo - Södra Savolax ,2 3,5 3, ,0 1,5 5,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,3 3,2 0, ,7 2,8 0,5 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,8 0,6 1, ,4 0,4 1,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,4 23,6 2, ,2 26,0 1,8 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,7 2,8 6, ,9 2,6 3,4 Pohjanmaa - Österbotten ,1 4,9 1, ,6 2,5 0,9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,1 62,0 0, ,6 64,9 0,5 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,8 2,9 3, ,1 2,7 5,2 Kainuu - Kajanaland 73 66,8 2,4 30, ,8 1,6 35,6 Lappi - Lappland ,8 2,9 5, ,0 1,8 7,1 Ahvenanmaa - Åland 63 45,1 30,4 24, ,2 12,4 19,4 Tuntematon - Okänd 213 5,6 74,7 19, ,5 79,2 11,4 Yhteensä - Totalt ,8 14,0 6, ,2 13,0 5,8

10 Taulu 4. Toimialojen osuudet (%) tuonnista maakunnittain tammi-kesäkuussa 2015 ja 2016 Tabell 4. Import efter landskap i januari-juni 2015 och 2016, andel (%) efter näringsgren 2015 (1-6) 2016 (1-6) Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Övriga milj. e Industri Handel Övriga Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland ,5 60,3 8, ,4 60,0 10,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,4 29,3 3, ,4 38,0 2,5 Satakunta - Satakunta ,6 10,7 13, ,0 10,4 19,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,4 48,3 5, ,2 46,7 3,1 Pirkanmaa - Birkaland ,6 37,0 11, ,3 39,6 10,1 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,8 35,2 4, ,6 31,2 3,2 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,4 22,1 36, ,1 19,4 31,5 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,9 22,8 5, ,5 21,9 2,6 Etelä-Savo - Södra Savolax ,7 26,0 8, ,9 25,0 5,1 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,6 36,1 7, ,9 33,2 4,9 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,3 31,0 9, ,9 37,6 6,5 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,5 40,8 8, ,1 42,8 6,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,6 37,7 8, ,8 37,8 4,4 Pohjanmaa - Österbotten ,9 15,2 22, ,6 13,8 30,6 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,6 77,3 1, ,8 79,9 0,4 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,2 14,3 5, ,1 14,9 4,9 Kainuu - Kajanaland 18 57,0 22,1 20, ,0 7,7 46,3 Lappi - Lappland ,7 2,9 2, ,7 2,9 2,4 Ahvenanmaa - Åland 291 6,5 17,3 76, ,5 20,5 72,9 Tuntematon - Okänd 626 8,8 80,5 10, ,3 70,5 18,2 Yhteensä - Totalt ,2 48,6 10, ,3 49,4 12,3

11 Taulu 5. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain tammi-kesäkuu 2015 ja 2016 Tabell 5. Export efter landskap i januri-juni 2015 och 2016, andel (%) efter ägartyp 2015 (1-6) 2016 (1-6) Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Vienti Export Yksityinen kotimainen Vienti Export Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Valtio tai kunta Valtio tai kunta milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland ,2 20,3 37, ,7 23,1 36,2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,5 0,0 50, ,3 0,0 57,6 Satakunta - Satakunta ,8 0,2 61, ,4 0,2 57,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,0 2,0 69, ,7 1,4 65,9 Pirkanmaa - Birkaland ,6 1,4 36, ,5 0,5 40,0 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,3 0,0 12, ,9 0,0 11,1 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,5 0,0 15, ,1 0,0 13,9 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,5 0,0 17, ,9 0,0 17,1 Etelä-Savo - Södra Savolax ,1 0,0 38, ,3 0,0 39,7 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,5 0,0 22, ,2 0,0 14,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,0 0,0 26, ,1 0,0 23,9 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,2 2,2 37, ,5 1,7 40,8 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,5 0,2 31, ,3 0,3 33,4 Pohjanmaa - Österbotten ,3 0,0 29, ,0 0,0 33,0 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 884 7,4 0,0 92, ,5 0,0 92,5 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,1 0,0 54, ,4 0,0 53,6 Kainuu - Kajanaland 73 63,1 0,0 36, ,0 6,8 37,2 Lappi - Lappland ,9 0,0 11, ,6 0,0 13,3 Ahvenanmaa - Åland 63 80,5 0,0 19, ,8 0,1 32,1 Tuntematon - Okänd 213 1,2 0,0 98, ,9 0,0 99,1 Yhteensä - Totalt ,3 6,3 37, ,9 7,4 37,7

12 Taulu 6. Omistajatyyppien osuudet (%) tuonnista maakunnittain tammi-kesäkuu 2015 ja 2016 Tabell 6. Import efter landskap i januri-juni 2015 och 2016, andel (%) efter ägartyp 2015 (1-6) 2016 (1-6) Tuonti Import Osuudet toimialoittain Yksityinen kotimainen Tuonti Import Osuudet toimialoittain Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Valtio tai kunta Valtio tai kunta milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland ,4 20,4 43, ,4 20,2 43,3 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,9 0,5 27, ,7 0,4 35,9 Satakunta - Satakunta ,5 0,5 52, ,0 0,7 48,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,7 2,2 43, ,8 1,9 45,2 Pirkanmaa - Birkaland ,3 8,4 31, ,1 7,8 37,1 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,9 0,6 38, ,1 0,7 39,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,0 0,2 68, ,8 0,1 65,1 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,4 0,3 10, ,4 0,2 9,4 Etelä-Savo - Södra Savolax ,7 0,8 42, ,1 0,4 48,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,7 1,5 28, ,5 1,7 29,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,1 1,3 24, ,9 1,4 23,8 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,2 5,0 44, ,2 3,4 49,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,6 0,3 13, ,2 0,3 16,5 Pohjanmaa - Österbotten ,1 0,3 40, ,7 0,6 51,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 696 9,6 0,0 90, ,0 0,0 88,9 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,7 0,7 47, ,0 0,6 44,4 Kainuu - Kajanaland 18 86,0 0,9 13, ,3 34,7 10,9 Lappi - Lappland ,8 0,1 9, ,8 0,1 13,1 Ahvenanmaa - Åland ,0 25,4 9, ,2 23,1 5,7 Tuntematon - Okänd 626 3,0 0,0 97, ,1 0,1 98,7 Yhteensä - Totalt ,3 13,4 42, ,8 13,6 43,6

13 Taulu 7. Yritysten* toimipaikkojen lukumäärät viennissä maakunnittain tammi-kesäkuu 2015 ja 2016 (kauppa yhteensä ja ulkokauppa) Tabell 7. Export efter landskap i januari-juni 2015 och 2016, antal företag (totalhandel samt externhandel) 2015 (1-6) 2016 (1-6) 2015 (1-6) 2016 (1-6) Yhteensä Yhteensä Ulkokauppa Ulkokauppa Total Total Externhandel Externhandel Maakunta - Landskap lkm lkm lkm lkm antal antal antal antal Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yhteensä - Totalt *Yritykset, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo oli yli 5000 euroa tarkasteluajanjaksolla Ulkokaupalla tarkoitetaan EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Externhandel är handel med icke-eu-länder

14 Taulu 8. Yritysten* toimipaikkojen lukumäärät tuonnissa maakunnittain tammi-kesäkuu 2015 ja 2016 (kauppa yhteensä ja ulkokauppa) Tabell 8. Import efter landskap i januari-juni 2015 och 2016, antal företag (totalhandel samt externhandel) 2015 (1-6) 2016 (1-6) 2015 (1-6) 2016 (1-6) Yhteensä Yhteensä Ulkokauppa Ulkokauppa Total Total Externhandel Externhandel Maakunta - Landskap lkm lkm lkm lkm antal antal antal antal Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yhteensä - Totalt *Yritykset, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo oli yli 5000 euroa tarkasteluajanjaksolla Ulkokaupalla tarkoitetaan EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Externhandel är handel med icke-eu-länder

15 Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Maakunnittaisten ulkomaakauppatilastojen tilastointiprosessin menetelmämuutoksesta johtuen vuodesta 2013 lähtien maakunnittaiset tilastotiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Tilasto perustui vuoteen 2012 asti niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo: a) oli yli euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) oli yli euroa vuodessa. Vuodesta 2013 alkaen tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku, vähittäis ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat ilmoituksen tai tulli ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Eräät suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisensa, jolloin toimipaikka kohtaista tietoa ei ole Intrastat eikä tulli ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Aineistosta on myös pyritty korjaamaan yrityksen sijainti, mikäli yrityksellä on Tullin selvityksen mukaan todellista tuotantoa jossain toisessa maakunnassa kuin siinä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee. Vuosittaiset maakuntien viennin ja tuonnin arvon muutokset voivat osittain johtua näistä aineistoon tehdyistä manuaalikorjauksista, varsinkin jos maakunnan vienti tai tuonti on hyvin keskittynyttä. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmällä. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Kausiveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen ja myyntien kokonaisarvo. Koska kausiveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB arvon ("free on board") mukaan ja tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (NACE/TOL). Tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Tilastointiprosessissa yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa ulkokaupan yrityskohtainen tilastoaineisto ilmoituskohtaisiin postinumeroihin, ja sisäkaupan tilastoaineisto Tullin asiakasrekisterin Intrastatosoitetietojen mukaisiin postinumeroihin. Sisäkaupan arvokynnyksen rajan alle jäävät ja puuttuvat havainnot otetaan verottajan kausieroaineistosta. Sisä ja ulkokaupan aineistot yhdistetään. Seuraavassa vaiheessa aineistoon korjataan tarpeen mukaan yli viisi miljoonan euroa vuodessa tuonti tai vientiarvoltaan olevien yritysten postinumerot toimipaikkatasolla. Lopuksi täydennetään puuttuvat postinumerotiedot Tullin

16 tilastoinnin ylläpitämästä yritysosoite taulusta, jonka jälkeen yhdistetään aineisto Tilastokeskuksen postinumero maakunta avaimeen. Näin saadusta aineistosta summataan vienti ja tuonti maakunnittain. Lisäksi lasketaan ulkomaankauppaa (vienti ja tuonti yhteensä) yli 5000 euron edestä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärät maakunnittain euron arvoraja on sama kuin Eurostatin TEC yritystyyppitilastossa (Trade by Enterprise Characteristics). Samalla yrityksellä saattaa olla useita toimipaikkoja eri puolilla Suomea, jolloin yritys ilmoittaa Tullille tiedot y tunnuksen lisäksi toimipaikkakoodilla. Yritys kirjautuu vain kerran yritysten toimipaikkojen lukumäärään, jos yrityksellä ei ole toimipaikkoja ja se toimii vain yhdessä maakunnassa. Viimeisessä vaiheessa yhdistetään edellisen vaiheen aineisto yritysosoite taulun toimialaluokitus (TOL ) ja omistajatyyppitietoihin (OTY) y tunnustasolla. Tämän jälkeen summataan vienti ja tuonti toimialan ja omistajatyypin mukaan. Vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon tiedot ovat ennakollisia. Koko vuoden 2016 ennakkotiedot julkaistaan maaliskuussa 2017, ja lopulliset tiedot syyskuussa 2017.

17 Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2016 (1-6) 2016:M16, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Penttilä, Olli-Pekka p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange (0) Statistics service (0) statistics@tulli.fi