hallintaan simuloinnin avulla Johtaminen
|
|
- Helena Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jotaminen Käyttövarmuus allintaan simuloinnin avulla Tampereen teknillisessä yliopistossa on tutkittu ja keitetty todennäköisyyspojaista suunnittelumetodiikkaa sekä simulointi- ja laskentamalleja koneiden, laitteiden ja prosessien käyttövarmuuden elinikäistä allintaa varten vuodesta 1996 alkaen yteistyössä Suomen jotavien teollisuusyritysten kanssa. Tässä artikkelissa esitellään tuotanto- ja valmistusprosessien teokkuuden allintaan keitetyn dynaamisen simuloinnin perusteita (kuva 1), joita on tullut esiin teollisuuden case-projektien yteydessä. eijo Ikonen luotettavuusmatemaatikko Tampereen teknillinen yliopisto Simulaatiolla tarkoitetaan yleisesti prosessia, jossa jostakin systeemistä tedään matemaattinen tai looginen malli, jolla voidaan tedä systeemiä kuvaavia, selittäviä ja systeemin käyttäytymistä ennustavia kokeita. Simulointimallit voidaan jaotella mallinnustekniikan perusteella diskreetteiin ja jatkuviin, staattisiin ja dynaamisiin sekä deterministisiin ja stokastisiin malleiin. Diskreettien ja jatkuvien mallien erona on niiden tapa kuvata ilmiöitä. Diskreetti malli pojautuu yksittäisiin, erotettaviin tapatumiin, jotka muuttavat mallin tilan. Ta- Tuotantosuunnitelma - lajien lkm ja osuus kokonaistuotannosta - tuotantoerien suuruus Raakaaineet Tuotantolinjan osakokonaisuus, kone tai laite älivarasto/puskuri; esim. säiliö tai kuljetin Tuotantoprosessi Netto tuotanto Kunnossapitokustannukset Tuotantolinjan ja -laitteiden - Käyttövarmuus - Operoitavuus - Laaduntuottokyky - Käyttökapasiteetti - OEE ja "pullonkaulat" - Jäljellä oleva teokas elinikä - etc. Tuotantolinjan käynnistys ja pysäytyssekvenssit, järjestys ja aikaviiveet Laaduntuottokyky: esim. cpk, ppm Tekninen suorituskyky: esim. t/ay, m/min, /ay Koko: esim. t, m, Käyttösuunnitelma Kunnossapitokustannusten ja käyttövarmuusvaatimusten allokointi Suunniteltujen ja yllättävien uoltojen frekvenssit ja kestot Käyttövarmuuden ja kunnossapitokustannusten suunnittelu, simulointi ja laskenta ikaantumis- ja korjausaikojen jakaumat Huolto- ja korjausresurssien tarve ja kustannukset ikalogiikan mallintaminen ja analysointi araosatarve ja -kustannukset Kuva 1. Käyttövarmuuden ja kunnossapidon tutkimus- ja opetuskonsepti. 22 Promaint 2 2
2 Kuva 2: Hypoteesit mallin rakenne parametrien arvot Simulointi Asiantuntija järjestelmään peretyminen tulosten tulkinta jotopäätökset Tulokset taan vaikuttavista tekijöistä ja niiden syyseuraussuteista. Tässä yteydessä on syytä mainita, että simulointimallin luominen ja validointi ojaavat teokkaasti asiantuntijoita yteistyöön, koska se paljastaa, kuinka pienen osan tekijöistä ja niiden vaikutuksista järjestelmän toimintaan, vikaantumiseen ja kunnossapitoon yksittäinen enkilö ymmärtää. Kuvassa 2 esitetään vielä asiantuntijan osuus simulointiprosessissa. Kuva 2. Asiantuntija simulointiprosessissa. Reaalimaailma patumien väliaikana mallin tila pysyy vakiona. Jatkuvia malleja käytetään jatkuvassa muutoksessa olevien prosessien kuvaamiseen. Tällöin mallit joudutaan usein rakentamaan differentiaaliytälöiden avulla. Koska reaalimaailman ilmiöt muodostuvat usein diskreeteistä ja jatkuvista tapatumista, pyritään myös jatkuvat ilmiöt mallintamaan diskreetteinä käyttäen pieniä aika-askeleita. Staattisessa simuloinnissa systeemin tilat eivät muutu ajan funktiona, kun taas dynaamisessa simuloinnissa näin tapatuu. Jos simulointimalli ei sisällä satunnaistekijöitä, kutsutaan mallia deterministiseksi. Deterministisessä mallissa tapatumat ja niiden lopputulokset voidaan määritellä varmuudella alkuarvojen perusteella. Usein simuloitavaan tapatumaan liittyy joukko satunnaisilmiöitä, joiden todennäköisyysjakaumat erikseen tunnetaan, tai niitä voidaan luotettavasti arvioida. Tällöin puutaan stokastisesta simuloinnista. Miksi käytetään? Oikealla järjestelmällä tetävät kokeilut vaativat, että järjestelmä on valmis ja asennettu. Simuloinnilla järjestelmää voi testata jo suunnitteluvaieessa, ja mallintaa kokonaisuuksia, joita ei ole olemassa. Simuloinnilla voi myös kokeilla asioita, joita ei ole järkevää tai edes madollista kokeilla oikealla järjestelmällä. Kokeeseen voi liittyä riskejä, siien liittyviä resursseja on vaikea irrottaa toiminnasta tai koe on niin laaja, että sen järjestäminen on kotuuttoman vaivalloista. Simulointimallissa tedyt kokeet ovat yleisesti oikean järjestelmän kokeiluja alvempia. Simuloinnissa voidaan tietyllä tarkkuudella allita myös sellaisia muuttujia, joiin ei todellisessa järjestelmässä voida vaikuttaa, ja ottaa uomioon järjestelmän dynaamisuus ja stokastisuus, joiden uomiointi on muilla menetelmillä vaikeaa tai joskus madotonta. Stokastisen simuloinnin tulokset ovat satunnaismuuttujia, joten luotettavien tulosten saamiseksi on yleensä tetävä paljon toistoja. Laajojen ja kompleksisten mallien simulointi, joissa järjestelmän tilaa tarkastellaan lyyen aika-askeleen välein, vaatii suurta laskentakapasiteettia tietokoneelta. Simulointiojelmiston soveltajan pitää osata jakaa tarpeen mukaan järjestelmä laskentakapasiteetin kannalta järkeviin osiin ja ymmärtää perustiedot tulosten analysoinnista. Mallin validointi on kuitenkin ongelma: vastaako malli lopultakaan alutulla tarkkuudella todellisuutta? Tulokset saattavat olla erkkiä lätötietojen vireille. Simulointimalli sinällään ei kerro mitään siitä, mitä muuttujia pitäisi varioida ja miten, jotta tuloksissa saavutettaisiin parannuksia. ielä vaikeampi kysymys vastattavaksi on, millä varioitavien muuttujien arvoilla tulokset saisivat paraat madolliset arvot. Tässä on kuitenkin madollisuus yödyntää erilaisia optimoinnin ja koesuunnittelun menetelmiä. Tärkeintä mallin validoinnissa on, että se vastaa ainakin asiantuntijoiden parasta ymmärrystä todellisen järjestelmän toimin- Tuotanto- ja valmistus prosessin simulointi käyttövarmuuden ja kunnossapidon kannalta Laitteen kokonaisteokkuus (OEE) muodostuu sen teknisestä suorituskyvystä, laaduntuottokyvystä ja käyttövarmuudesta. Kokonaisteokkuuden parantamista vaikeuttavat usein eri tekijöiden ristikkäisvaikutukset, jolloin esimerkiksi teknisen suorituskyvyn kasvattaminen voi alentaa käyttövarmuutta. Erilaisten laiteankintojen yteydessä joudutaan usein vertailemaan tarjolla olevia laiteratkaisuja ja valitsemaan niistä sopivin omien tarpeiden mukaan. Tällöin on oleellista, että tarpeet selvitetään ja laiteratkaisulta tarvittavat teknisen suorituskyvyn ja käyttövarmuuden vaatimukset todennetaan. Lisäksi laitevalmistajan kannalta asiakkaan tarpeiden selvitys auttaa suunnittelun kodistamista oikeisiin asioiin. Usein edellä kuvatuissa tilanteissa laitteiden käyttövarmuuden suunnitteluun ja tavoitteiden määrittämiseen liittyvät tekijät ovat yvin monimutkaisia, joten niiden ratkaiseminen edellyttää erilaisten suunnittelutekniikoiden ja laskentamallien käyttöä. Käyttövarmuusanalyysit voidaan jaotella kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin menetelmiin. Kvalitatiivisilla eli tunnistusmenetelmillä selvitetään potentiaalisia komponenttien vaurioita/äiriöitä, käyttö- ja kunnossapitovireitä sekä arvioidaan vaurioon jotaneita syitä. Lisäksi kvalitatiivisia menetelmiä ovat erilaiset tapatumaketjujen mallintamiset lokokaavioiden tai tapatumapuiden avulla. Kvantitatiiviset menetelmät ovat erilaisia matemaattisia malleja kuten simulointimalleja. Käyttövarmuustarkastelu simulointimallien avulla perustuu tarkasteltavasta koteesta saataviin käyttövarmuustietoiin, kuten vika- ja korjausaikaistoriatietoiin sekä laitevalmistajien ja asiantuntijoiden arvioiin koteen käyttäytymisestä. Tietojen perusteella tarkasteltavasta koteesta konstruoi- Promaint
3 Kuva 3: PAK2 daan stokastisia vikaantumisia ja korjausaikoja kuvaavat jakaumat, joiden avulla koteen äiriökäyttäytymistä voidaan matkia siinä järjestyksessä kuin se todellisuudessakin tapatuu vikaantuminen korjaus vikaantuminen jne. Lisäksi simulointimalleiin tulee sisällyttää keskeiset tiedot tarkasteltavan koteen deterministisistä piirteistä, jotta koteen koko toimintaperiaate tulee mallinnetuksi. 24 Promaint 2 2 PK2 Kuva 3. Käyttövarmuuden simulointimallin lokokaavio PK Tuotantolinjan simulointi Käyttövarmuusanalyysien avulla saadut tulokset ojaavat laitteiden suunnittelua, valintaa, käyttöä ja kunnossapitoa tukevaa toimintaa. Lisäksi tuloksia voidaan yödyntää käyttövarmuuden ja kunnossapidon suuntaviivoista päätettäessä mutta myös yksittäisen laitteen kunnossapidon optimoinnissa. Yksittäisen koneen tai laitteen käyttövarmuuden suunnittelussa voidaan usein saavuttaa yviä tuloksia pelkästään staattisella käyttövarmuusmallilla, mutta dynaamiset simulointimallit tarjoavat madollisuuden käsitellä monimutkaisiakin kokonaisuuksia, joiden tarkastelu muilla menetelmillä voisi olla vaikeaa. arsinainen tuotantoprosessi sisältää usein kompleksisia fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, joiden yksityiskotainen mallintaminen ja simulointi saattaa edellyttää kyseessä olevan tieteenalan erikoisosaamista ja vaativien matemaattisten menetelmien allintaa. Käyttövarmuuden kannalta voidaan tyytyä uomattavasti yksinkertaisempaan simulointimalliin: ei pyritä simuloimaan itse prosessia, vaan tuotantoa (valmistettuja kappalemääriä, tonneja, kuutiometrejä). Kun tuotantolinjalle tedään simulointimalli, jossa käyttövarmuus on keskeisellä sijalla, on linjan laitteiden satunnaiset vikaantumiset ja vikojen korjaukset otettava uomioon. Tuotannon seuraaminen vaatii luonnollisesti aikariippuvuuden. Näin ollen simulointimallin on oltava sekä dynaaminen että stokastinen. Tuotantolinjan yksittäinen osa (loko) voidaan käyttövarmuusmallissa kuvata mustana laatikkona (black box), jossa sisäänmenoista lasketaan ulostulojen arvot käyttäen joskus rajustikin yksinkertaistettuja menetelmiä. Lokon toimintaa voidaan ojata lokoparametreillä, jotka eivät riipu sisäänmenoista. Koko tuotantolinja voidaan luontevasti kuvata lokokaaviona, jossa linjan eri komponenttien black box -mallit ydistetään toisiinsa. Tässä yteydessä on erityisesti uomioitava madolliset takaisinkytkennät. Lokokaaviota voidaan sitten käyttää varsinaisen simulointimallin pojana. Osalokojen toimintaa arvioidessa on myös madollista käyttää kvalitatiivisia menetelmiä. Puskurivarastot madollistavat tuotantolinjan toiminnan jatkumisen jonkin aikaa osalokon vioittumisen jälkeen. Niiden vaikutuksen ottaminen uomioon edellyttää dynaamista simulointia. Kuvassa 3 on esimerkki paperin valmistuslinjan lokokaaviosta. Yksittäisen osaprosessin parametrejä: kapasiteetti (tuotantonopeus, välivarastojen koko) osaprosessin toiminta- ja vikalogiikka (vikapuu) stokastiset vikaantumiset sekä korjausaikatiedot madolliset aikaviiveet PK2 2 W1 W2 W3 Kuva 4: Kuva 4. Toisen rullapakkaamon poiston vaikutus PAK1 2 PK PK2 2 laatuparametrit. Koko tuotantolinjan parametrejä materiaalivirrat ja tuotantosuunnitelma välivarastojen käyttö tuotantolinjan käynnistys ja pysäytyssekvenssit, järjestys, aikaviiveet tuotantolinjan vikatilanteiden logiikka Dynaamisella simuloinnilla voidaan ottaa uomioon kokonaisteokkuuteen vaikuttavia tekijöitä laitteiden käytettävyys, vikaantumiset, korjaukset ja uollot kunnossapidon resurssitarpeet ja kustannukset lajinvaitojen ja asetusten vaatima aika tyjäkäynti ja seisokit alentunut tuotantonopeus
4 6 tonnia/ Kuva 5. Sellutetaan starttikäyrät. laatuongelmat. Tässä artikkelissa esitellyt mallit on ojelmoitu Matlabilla. Paperin valmistuslinja Tarve dynaamiseen simulointiin syntyi alun perin projektissa, jossa piti arvioida uudelta pituusleikkurilta vaadittavia teknisen suorituskyvyn ja käyttövarmuuden vaatimuksia, kun muut valmistuslinjan osaprosessit pysyvät muuttumattomina. Paperin valmistuslinja sisältää useita osaprosesseja, kuten massanvalmistus, paperikone ja paperin jälkikäsittelylaitteet. Osaprosessien toimintavarmuuden vaikutus koko linjan toimintaan on ajasta riippuvaa. Osaprosessien välissä olevat välivarastot, kuten massatornit ja konerullavarastot sallivat osaprosesseille stokastisia vikaantumisia ja äiriötilanteita pysäyttämättä koko linjaa eti vikaantumisen tapaduttua. Pituusleikkurille on madollista tedä korjaustoimenpiteitä paperikoneen ollessa yä tuotantoajossa. Leikkurille määritettävien käyttövarmuuden ja teknisen suorituskyvyn vaatimusten yväksymisen edoksi asetetaan tavoitetaso, jolla leikkurin toimintavarmuus ei vaikuta muiden osaprosessien käytettävyyteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että leikkuri pystyy palauttamaan paperikoneelle paperin rullaukseen tarvittavia rullaustelarautoja riittävän nopeasti, jolloin paperikoneen pysäyttäviä rautapulatilanteita syntyy arvoin. Simuloinnin tuloksena saadaan numeeriset vaatimukset leikkurin tekniselle suorituskyvylle ja käyttövarmuudelle. aatimusten määrittämisen jälkeen laiteratkaisun valinta on uomattavasti elpompaa, kun vaatimuksia voidaan vertailla laitevalmistajien antamiin arvoiin sekä käytössä olevista laitteista saataviin käyttövarmuustietoiin. Aluksi mallissa oli mukana vain yksi paperikone ja pituusleikkuri, mutta myöemmin mallia laajennettiin koskemaan koko paperitedasta, kun aluttiin selvittää rullapakkaamon vaikutusta valmistuslinjan kokonaisteokkuuteen. Kuvassa 4 on esimerkkisimulointi kaden paperikoneen linjasta, jonka lokokaavioesitys on kuvassa 3. Linjalla on kaksi paperikonetta (, PK2) ja kolme pituusleikkuria (W1-3). älivarastoja on merkitty :llä. Katkoviivalla on merkitty vaitoetoiset reitit, joita voidaan käyttää ruukatilanteessa. Linjan lopussa on kaksi rullapakkaamoa (PAK1, PAK2), joista toisen nopeus on 8 rullaa tunnissa ja toisen rullaa tunnissa. Pakkaamoa 2 käytetään vain tarpeen mukaan. asemmanpuoleisissa kuvissa molemmat pakkaamot ovat käytettävissä ja oikeanpuoleisissa kuvissa vain nopeampaa pakkaamoa käytetään. Kuvaajista näkyy vapaiden rullaustelojen lukumäärä paperikoneilla 1 ja 2. Mikäli vapaita rullausteloja ei ole käytettävissä (kuvaaja menee nollaan), paperikone pysätyy rautapulan takia. Kuvista näkyy, miten ratkaiseva merkitys näennäisen itaalla toisella pakkaamolla on kokonaistilanteeseen. Ilman sitä paperikoneet pysätyisivät aivan liian usein. Sellutedas Koska paperitetaan simuloinnissa ei keskitytty massanvalmistukseen, toisessa projektissa keitettiin dynaaminen käyttövarmuuden simulointimalli kokonaisen sellutetaan tuotantoprosessista. Mallissa sellun tuotanto oli jaettu osaprosesseiin aina akekentältä kuivaamoon, kemikaalikierto mukaan luettuna. Simulointitulosten avulla etsittiin tuotannon pullonkauloja ja arvioitiin tuotantoprosessin kokonaisteokkuutta. Hyödyllisimmäksi sovellukseksi osoittautui seisokkien yteydessä tapatuvan tuotantoprosessin ylös-/ alasajon simulointi, mikä antoi madollisuuden arvioida aiempaa tarkemmin erilaisten äiriötilanteiden aieuttamaa tuotannon menetystä varsinkin käynnistyksen yteydessä. Kuvassa 5 on esimerkki tapauksesta, missä käynnistyksen aikana tapatuu vikaantuminen verrattuna optimaaliseen käynnistykseen.?????????? Promaint
5 5 x 4 Elektroniikkateollisuuden kokoonpanolinja Tarkastelun koteena oli nopea kappaletavaratuotantolinja, jossa oli vain pieniä välivarastoja. Yleisen kapasiteettitarkastelun lisäksi mallin avulla pystyttiin arvioimaan monipuolisesti koneiden ja laitteiden operoitavuuden, luotettavuuden ja kunnossapidon vaikutusta tuotantoteokkuuteen. Erityispiirteenä mallin keityksessä oli ns. Renewal-mallin integrointi tuotantolinjan simulointimalliin. Mallissa korjausja uoltoaikojen keston jakauma muuttui koneiden/laitteiden eliniän funktiona. Keitetyn simulointimallin avulla pystyttiin määrittämään koneiden ja laitteiden taloudellinen poistoetki, kun vaitoetona oli myös kustannuksiltaan ja kestoltaan suuren ns. overaul -tyyppisen uollon tekeminen. Käyttöprofiilin määrittäminen Erilaiset käyttöolosuteet, käyttäjät ja käyttötarkoitus vaikuttavat usein laitteen käyttövarmuuteen. Selvittämällä laitteen käyttöprofiili käyttövarmuuden suunnittelu elpottuu uomattavasti. Kun tiedetään, miten laitetta käytetään, on esimerkiksi madollista suunnitella uollot käyttöprofiilia vastaavaksi. On osoittautunut, että erilaisten koneiden ja laitteiden käyttöprofiili tunnetaan varsin uonosti. Tästä syystä eräässä projektissa keskityttiin käyttöprofiilin määrittämiseen. Simulointi madollisti erilaisten käyttöprofiilien vaikutusten arvioinnin mm. uoltojen tarpeen ja vikojen esiintymisen suteen. Logistiikkasovellus: kuljetuskaluston teknisen eliniän allinta Projektin koteena oli kuljetusajoneuvokalusto, joka on sijoitettuna useisiin asemapaikkoiin. Dynaamisen simuloinnin 26 Promaint 2 2 avulla arvioitiin teknisten, varastointi- ja kunnossapitoratkaisujen vaikutusta käyttövarmuuteen ja kunnossapitokustannuksiin kaluston eliniän eri vaieissa. Ajoneuvoille määriteltiin erilaisia tetävätyyppejä kuljetettavan lastin ja ajomatkan mukaan. Kaikille tetävätyypeille määritettiin käyttöprofiilit. Kaluston tarve vaiteli kalenterikuukausittain, joten osaa kalustosta pidettiin ajoittain varastoituna. aikka saattaa tuntua siltä, että kyseisellä tilanteella ei ole juuri mitään yteistä tuotantolinjan tai -prosessin toiminnan kanssa, osoittautui, että tuotantolinjalle keitettyä simulointimallia voitiin pienin muutoksin yödyntää myös tässä tapauksessa. Mallissa koko ajoneuvokalusto ja sen toiminta muodostaa prosessin, jossa perusyksikkönä on yksi ajoneuvo. Jokaisen yksittäisen ajoneuvon käyttöä seurataan koko simulointijakson ajan. Huomioon otetaan ajoneuvojen suunnitellut käyttömäärät ja tetävätyypit, madolliset siirtymät, uollot ja varastointi. Tästä muodostuu ajoneuvojen ajomalli, jolla voidaan määrittää kaluston käyttöprofiili koko elinkaaren ajalle. Kun tään malliin liitetään erilaisia lisäparametreja, kuten vikaantumis- sekä korjaus-, kustannus- ja enkilöresurssitietoja, sitä voidaan yödyntää kaluston elinjakson allinnassa. Kalustovaje aieutuu, kun kaluston sijoittelun, uoltojen tai vikaantumisten takia syntyy tilanne, jossa tarvittavaa kalustoa ei ole kaikissa asemapaikoissa riittävästi. Simuloinnista saatiin tuloksena mm. kalustovajeiden todennäköisyys ja aieuttajat, uolto-, korjaus- ja varastointikustannukset sekä uolto- ja korjausresurssien tarve. Kuvassa 6 nädään ajoneuvoille keskimäärin kumuloituva vuosittai- km Kuva 6. Kumuloituvat ajomäärät eri asemapaikoissa kk Kuva 7. Pakkauslinjalle lisätyn välipuskurin vaikutus. Ajoajan kertymäfunktiot. nen ajomatka kadessa eri asemapaikassa. Pakkauslinja iimeksi sovelluskoteena on ollut kappaletavaran pakkauslinja, jossa bulkkituotteita pakataan kuluttajapakkauksiin. Linjalla on laitteita, joilla suoritetaan tuotteiden annostelu ja mittaus kuluttajapakkauksiin, erilaisten etikettien ja käyttöojeiden lisäys sekä kuluttajapakkausten pakkaus suurempiin tukkupakkauksiin. Linjan ominaisuuksiin kuuluu se, että kunkin laitteen nopeutta voidaan säätää erikseen ja laitteiden välillä on kuljettimia, jotka toimivat puskureina, joiden avulla voidaan allita lyytaikaisia vika- ja äiriötilanteita. Lisäksi linjalla voidaan pakata useita erilaisia tuotteita, jolloin lajinvaito tuotteesta toiseen muodostaa merkittävän osan kokonaistyöajasta, sillä laitteet joudutaan säätämään pakattavan tuotteen mukaan. Simuloinnilla on selvitetty linjan kokonaisteokkuutta, tuotannon pullonkauloja sekä laitekotaisten nopeuksien ja laitteiden välisten puskurien vaikutusta tuotantonopeuteen. Lisäksi tavoitteena on ollut lajinvaitojen teostaminen. Simuloinnin lätötietojen määrittämisessä on
6 yödynnetty linjalla olevaa automaattista tiedonkeruuta, joka madollistaa myös simulointitulosten perusteella tetyjen muutosten vaikutusten nopean todentamisen. Kuvassa 7 nädään, mikä vaikutus tietyn tuotantoerän ajoaikaan on sillä, kun linjalle lisätään kaden laitteen väliin 15 tai 3 kappaleen välipuskuri. Kuvaajat esittävät tuotantoerän kokonaisajoajan kertymäfunktioita. Lopuksi Kuten edellä esitellyistä esimerkeistä nädään, dynaaminen simulointi soveltuu varsin monipuolisesti käyttövarmuuden, kunnossapidon ja kokonaisteokkuuden käsittelyyn. Tässä esiteltyjä ideoita ja menetelmiä on sovellettu kaupallisesti Ramentor Oy:n ELMAS-ojelmistossa, jonka uusissa versioissa on madollisuus myös dynaamiseen mallinnukseen ja simulointiin. Artikkelin on laatinut prof. Seppo irtasen tutkimusrymästä luotettavuusmatemaatikko eijo Ikonen.»»Lisätietoja veijo.ikonen@tut.fi ja seppo.virtanen@tut.fi Promaint
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotTuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke
Tuotannon simulointi Teknologiademot on the road -hanke Simulointi Seamkissa Tuotannon simulointia on tarjottu palvelutoimintana yrityksille 90-luvun puolivälistä lähtien. Toteutettuja yritysprojekteja
LisätiedotELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0
1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen
LisätiedotLogistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia
FORS-seminaari 2005 - Infrastruktuuri ja logistiikka Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia Ville Hyvönen EP-Logistics Oy Taustaa Ville Hyvönen DI (TKK, teollisuustalous, tuotannon
LisätiedotKon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala
Kon 16.4011 Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Simulointi käytännössä 1/3 Simulaatiomalleja helppo analysoida Ymmärretään ongelmaa paremmin - Opitaan ymmärtämään koneen toimintaa ja siihen vaikuttavia
LisätiedotSimulointimalli lentokoneiden käytettävyyden hallintaan. Ville Mattila Systeemianalyysin laboratorio Teknillinen korkeakoulu www.sal.tkk.
Simulointimalli lentokoneiden käytettävyyden hallintaan Ville Mattila Systeemianalyysin laboratorio Teknillinen korkeakoulu www.sal.tkk.fi Sisältö Johdanto Simulointimalli Suomen Ilmavoimien lentokoneiden
LisätiedotToimintaprosessien mallintaminen ja simulointi käytön ja kunnossapidon strategisessa suunnittelussa. Jean-Peter Ylén
Toimintaprosessien mallintaminen ja simulointi käytön ja kunnossapidon strategisessa suunnittelussa Jean-Peter Ylén Systeemidynamiikkamallin käyttätyminen Verrattuna ei-rakeenteellisiin aikasarjamalleihin
LisätiedotSimulointi. Johdanto
Simulointi Johdanto Simulointi Simulointi ~ jäljittely Pyrkii kuvaamaan tutkittavan ilmiön tai systeemin oleellisia piirteitä mallin avulla. Systeemin rajaus ja tarkasteltavat piirteet määriteltävä ennen
Lisätiedot1.7. Trigonometristen funktioiden derivaatat
Yleensä jodetaan aina ensin funktion y sin derivaatta. Erotusosamäärän sin( + ) sin käsittely vaatii ainakin sinin yteenlaskukaavan allintaa: sin( + ) sin sin + sin sin sin 1 sin, missä viimeksi saadussa
LisätiedotIdentifiointiprosessi
Alustavia kokeita Identifiointiprosessi Koesuunnittelu, identifiointikoe Mittaustulosten / datan esikäsittely Ei-parametriset menetelmät: - Transientti-, korrelaatio-, taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi
LisätiedotMATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009
EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa
LisätiedotLääkintähelikopterikaluston mallintaminen
Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Lääkintähelikopterikaluston mallintaminen Väliraportti 19.3.2010 Pohjalainen Tapio (projektipäällikkö) (29157N) Kuikka Ilmari (58634A) Tyrväinen Tero
LisätiedotTuotantosolun simulointi
Antti Alonen RFID -Tekniikan soveltaminen tuotantoteollisuudessa -hanke Tuotantosolun simulointi Konetekniikan TKI-yksikkö Tutkimus- ja kehityspalveluja sekä perusopetusta tukevaa toimintaa Toimialueet
LisätiedotMS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A050 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi B Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto
LisätiedotProsessin reaalisaatioiden tuottaminen
Teoria Johdanto simulointiin Simuloinnin kulku -- prosessin realisaatioiden tuottaminen Satunnaismuuttujan arvonta annetusta jakaumasta Tulosten keruu ja analyysi Varianssinreduktiotekniikoista 20/09/2004
LisätiedotSkedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi
Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi 24.01.2011 Ohjaaja: Tapio Niemi Valvoja: Harri Ehtamo Tausta ja työn tavoite Työ tehtiin Helsinki Institute of Physics:ille,
LisätiedotTuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus
Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus Juha Juntunen mailto:juha.juntunen@pp.nic.fi Opintojakson sisältö Tehdassuunnittelun perusteet Tuotteen valmistusprosessit Kapasiteetin mitoitus Kannattavuusanalyysi
LisätiedotMat Systeemien identifiointi, aihepiirit 1/4
, aihepiirit 1/4 Dynaamisten systeemien matemaattinen mallintaminen ja analyysi Matlab (System Identification Toolbox), Simulink 1. Matemaattinen mallintaminen: Mallintamisen ja mallin määritelmät Fysikaalinen
LisätiedotMS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A050 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi B Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto
LisätiedotKurssin esittely (syksy 2016)
Kurssin esittely (syksy 2016) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Opettajat Tuntiopettaja Anna Anttalainen (BIO), aktiivinen kiltatoiminnassa
LisätiedotTeemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset
PROGNOS vuosiseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta Tampere Teemat Vaativat säätösovellukset
LisätiedotABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY
Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Mitä tänään? Jos satunnaisilmiötä halutaan mallintaa matemaattisesti, on ilmiön tulosvaihtoehdot kuvattava numeerisessa muodossa. Tämä tapahtuu liittämällä
LisätiedotKäyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com
Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:
LisätiedotLiikenneteorian tehtävä
J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on
LisätiedotJohdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Kertymäfunktio Kertymäfunktio: Määritelmä Diskreettien jakaumien kertymäfunktiot Jatkuvien jakaumien kertymäfunktiot TKK (c)
LisätiedotKäyttövarmuusmallit. Helena Kortelainen puh SISÄLTÖ
Käyttövarmuusmallit Helena Kortelainen helena.kortelainen@vtt.fi, puh. 03 316 3206 SISÄLTÖ Muutamia keskeisiä käsitteitä Käyttövarmuusmallit - esimerkkejä Käyttövarmuusmallien hyödyntäminen - esimerkkejä
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 4. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 4. lokakuuta 2007 1 / 17 1 Moniulotteiset todennäköisyysjakaumat Johdanto Kaksiulotteiset satunnaismuuttujat Kaksiulotteisen
LisätiedotPID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla
PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin
LisätiedotHarjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox
Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen tavoitteet Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat
LisätiedotOptimaalisen tarkastusvälin määrittäminen suun terveydenhuollossa
Projektin väliraportti Optimaalisen tarkastusvälin määrittäminen suun terveydenhuollossa 13.4.2012 Mat-2.4117 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Toimeksiantaja: Nordic Healthcare Group Projektiryhmä:
LisätiedotMobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!
Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,
Lisätiedot5. Numeerisesta derivoinnista
Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan
LisätiedotMiten voidaan arvioida virheellisten komponenttien osuutta tuotannossa? Miten voidaan arvioida valmistajan kynttilöiden keskimääräistä palamisaikaa?
21.3.2019/1 MTTTP1, luento 21.3.2019 7 TILASTOLLISEN PÄÄTTELYN PERUSTEITA Miten voidaan arvioida virheellisten komponenttien osuutta tuotannossa? Miten voidaan arvioida valmistajan kynttilöiden keskimääräistä
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
Lisätiedotjakokulmassa x 4 x 8 x 3x
Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 20. syyskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 20. syyskuuta 2007 1 / 17 1 Kolmogorovin aksioomat σ-algebra Tapahtuman todennäköisyys 2 Satunnaismuuttujat Todennäköisyysjakauma
LisätiedotParempaa tuotantotehokkuutta käyttövarmuuden systemaattisella johtamisella ja käyttövarmuusdatan hyödyntämisellä
Parempaa tuotantotehokkuutta käyttövarmuuden systemaattisella johtamisella ja käyttövarmuusdatan hyödyntämisellä Rikasta Pohjoista seminaari 19.4.2018 Mikko Suutama Käyttövarmuuspäällikkö Oy Botnia Mill
Lisätiedot5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3
Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Verkot todennäköisyyslaskennassa Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jakaumien tunnusluvut Kertymäfunktio, Momentit, Odotusarvo,
LisätiedotIntegrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
LisätiedotEi välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:
Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti
LisätiedotJatkuvat satunnaismuuttujat
Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään
LisätiedotSavon ammatti- ja aikuisopisto puuala
Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)
LisätiedotTurvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line
Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen
Lisätiedot3. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut
Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku, kevät - eliövaara, Palo, Mellin. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut D. Uurnassa A on 4 valkoista ja 6 mustaa kuulaa ja uurnassa B on 6 valkoista ja 4 mustaa
LisätiedotTornio Works käynnissäpidon toimintamalli
Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.
LisätiedotSeurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen
Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotIlkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1
Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Kertymäfunktio TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Kertymäfunktio >> Kertymäfunktio: Määritelmä Diskreettien jakaumien
LisätiedotValmistusautomaation uudet mahdollisuudet
Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Kari Ollila Oy www.cimsolar.com 1 Oy Perustettu 1.1.2008 Pohjana Cimcorp Oy:n 2006-2007 tekemä kehitystyö ohutkalvotekniikalla valmistettavien aurinkosähköpaneelien
LisätiedotEstimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?
TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman
LisätiedotAutomaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure
Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon
LisätiedotFoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.
FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 17. Integraalin sovelluksia kassavirta-analyysissa Integraalin sovelluksia todennäköisyyslaskennassa
Talousmatematiikan perusteet: Luento 17 Integraalin sovelluksia kassavirta-analyysissa Integraalin sovelluksia todennäköisyyslaskennassa Motivointi Kahdella edellisellä luennolla olemme oppineet integrointisääntöjä
LisätiedotKäytettävyysanalyysi
Käytettävyysanalyysi Käytettävyyttä ja kunnossapidon ennakoivaa kohdentamista. Lopputuloksena on : Analysoitua dataa laitoksen kriittisistä laitteista Havaintoja ja parannusehdotuksia prosessista. Lausunto
LisätiedotSäätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002
Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty
LisätiedotTehokkaiden strategioiden identifiointi vakuutusyhtiön taseesta
MS E2177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Projektisuunnitelma Tehokkaiden strategioiden identifiointi vakuutusyhtiön taseesta 12.3.2016 Asiakas: Model IT Projektiryhmä: Niko Laakkonen (projektipäällikkö),
LisätiedotSchildtin lukio
MAA1.9.15 Scildtin lukio LIKIARVO MUISTA: tavallisesti matematiikassa pyritään aina tarkkoiin arvoiin! Kuitenkin esim. mittaustulokset ovat aina likiarvoja. o Luvun katkaiseminen: näin tekevät mm. jotkut
LisätiedotAluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö
Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä
LisätiedotLääkintähelikopterikaluston mallintaminen
Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Lääkintähelikopterikaluston mallintaminen Projektisuunnitelma 19.2.2010 Pohjalainen Tapio (projektipäällikkö) Kuikka Ilmari Tyrväinen Tero Salomaa Osmo
LisätiedotTeoria. Prosessin realisaatioiden tuottaminen
Teoria Johdanto simulointiin Simuloinnin kulku -- prosessin realisaatioiden tuottaminen Tapahtumapohjaisen simuloinnin periaatteet Esimerkki: M/M/1 jonon simulointi Simulointiohjelman geneeriset komponentit
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA
ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin
LisätiedotTHEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa
OSAAMISALUEET OSAAMISEN KEHITYSVAIHEET 1. Sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien asennus rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Hän osaa valmistella ja suorittaa yksinkertaisia sähköisiä ja elektronisia
LisätiedotMIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria MIKROAALTOUUNI Sivumäärä: 12 Jätetty tarkastettavaksi:
LisätiedotOtoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
LisätiedotNeuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun
Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään
LisätiedotTyöpaketti 3. Vesihuoltoverkostojen riskiarviointi
Työpaketti 3. Vesihuoltoverkostojen riskiarviointi Tärkeimmät tulokset ja havainnot Asiantuntijatietoon perustuvat arviot putkien kunnosta vastaavat melko hyvin mallinnettua kuntoa, kun arvioidaan putken
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 16. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 16. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Epäparametrisia testejä χ 2 -yhteensopivuustesti Homogeenisuuden testaaminen Antti
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Estimointi Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin ominaisuudet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 Estimointi:
LisätiedotMiksi: Suunnittelun sidosryhmien ja joskus suunnittelijoidenkin valmistaminen hankkeen käynnistykseen, mm. tiedonkeruuta ja työajan käyttöä varten
6 ESISUUNNITTELU 6.1 Tiedotus Suunnittelun sidosryhmien ja joskus suunnittelijoidenkin valmistaminen hankkeen käynnistykseen, mm. tiedonkeruuta ja työajan käyttöä varten Sidos- ja intressitahojen alustava
LisätiedotKäyttövarmuuden peruspilarit
Käyttövarmuuden peruspilarit Esitys 6.4.2017 Rikasta Pohjoista 2017 foorumissa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Jaakko Tennilä Promaintin käyttövarmuustoimikunnan näkemys omasta vastuualueestaan Tavoitteena
LisätiedotEri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena
Prognos, Vuosiseminaari 2005 Eri tietolähteiden käyttö kunnossapidon tukena Toni Ahonen VTT Tuotteet ja tuotanto Esityksen rakenne 1. Katsaus taustaan ja tavoitteisiin 2. Lähestymistapoja vika- ja kunnossapitodatan
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotMatematiikan kotitehtävä 2, MAA 10 Todennäköisyys ja tilastot
Matematiikan kotitehtävä 2, MAA 10 Todennäköisyys ja tilastot Sievin lukio Tehtävien ratkaisut tulee olla esim. Libre officen -writer ohjelmalla tehtyjä. Liitä vastauksiisi kuvia GeoGebrasta ja esim. TI-nSpire
LisätiedotOptimaaliset riskinalentamisportfoliot vikapuuanalyysissä (valmiin työn esittely)
Optimaaliset riskinalentamisportfoliot vikapuuanalyysissä (valmiin työn esittely) Markus Losoi 30.9.2013 Ohjaaja: DI Antti Toppila Valvoja: prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotMatemaattisesta mallintamisesta
Matemaattisesta mallintamisesta (Fysikaalinen mallintaminen) 1. Matemaattisen mallin konstruointi dynaamiselle reaalimaailman järjestelmälle pääpaino fysikaalisella mallintamisella samat periaatteet pätevät
LisätiedotLuento 5 Riippuvuudet vikapuissa Esimerkkejä PSA:sta
Luento 5 Riippuvuudet vikapuissa Esimerkkejä S:sta hti Salo Teknillinen korkeakoulu L 1100, 0015 TKK 1 Toisistaan riippuvat vikaantumiset Riippuvuuksien huomiointi erustapahtumien taustalla voi olla yhteisiä
LisätiedotProbabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto
Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto Esimerkki Tarkastelemme ilmiötä I, joka on a) tiettyyn kauppaan tulee asiakkaita
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / Systeemitekniikka Jan 2019
LisätiedotLuento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja
1 Luento 23.9.2014 KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja 2 Ristiintaulukko Esim. Toyota Avensis farmariautoja, nelikenttä (2x2-taulukko) 3 Esim. 5.2.6. Markkinointisuunnitelma
LisätiedotJärvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013
Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
LisätiedotMASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta
MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta Projektin tulokset: SISUQ8-menetelmä simulointiprojektien hallintaan ja simuloinnin käyttöönoton tueksi 11 erityyppistä simulointituoteaihioita
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:
ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija
Lisätiedot11. Dimensioanalyysi. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
11. Dimensioanalyysi KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten yksittäisen virtaustapauksen tuloksia voidaan yleistää tarkastelemalla ilmiöön liittyvien suureiden yksiköitä? Motivointi: dimensioanalyysin
LisätiedotInformaation leviäminen väkijoukossa matemaattinen mallinnus
Informaation leviäminen väkijoukossa matemaattinen mallinnus Tony Nysten 11.4.2011 Ohjaaja: DI Simo Heliövaara Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Väkijoukon toiminta evakuointitilanteessa Uhkaavan tilanteen huomanneen
LisätiedotMALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA
MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA Hannu Poutiainen, FT PUHDAS VESI JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSAVAUKSIA MAMKISSA Mikpoli 8.12.2016 Mitä mallit ovat? Malli on arvioitu kuvaus todellisuudesta joka on rakennettu
LisätiedotPaavo Kyyrönen & Janne Raassina
Paavo Kyyrönen & Janne Raassina 1. Johdanto 2. Historia 3. David Deutsch 4. Kvanttilaskenta ja superpositio 5. Ongelmat 6. Tutkimus 7. Esimerkkejä käyttökohteista 8. Mistä näitä saa? 9. Potentiaali 10.
Lisätiedot5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä
5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa
LisätiedotTuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa
Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa Timo Ala-Risku BIT Tutkimuskeskus EloCore ajankohtaisseminaari III Espoo, 5.10.2005 Tuotteiden elinkaaritieto mikä siinä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 28. syyskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 28. syyskuuta 2007 1 / 20 1 Jatkoa diskreeteille jakaumille Negatiivinen binomijakauma Poisson-jakauma Diskreettien
LisätiedotTIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS
TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS Käytännönläheinen ja helppokäyttöinen riskienhallinnan työkalu kuljetusyritysten käyttöön veloituksetta RISKIENHALLINTA Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan
LisätiedotTodennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Todennäköisyyslaskun kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Vilkkumaa / Kuusinen 2 Motivointi Kokeellisessa tutkimuksessa tutkittaviin ilmiöihin liittyvien havaintojen
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMALOMAKE
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit siis dokumentoida
LisätiedotMoottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,
LisätiedotKurssin esittely. Kurssin esittely. MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1
Kurssin esittely MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Opettajat Tuntiopettaja Anna Anttalainen (BIO). Harrastuksia kiltatoiminta ja bodypump.
LisätiedotRajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 )
Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut ( vaihe 2, 44000 ) Arttu Laaksonen Timo Sailaranta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Raka-Stab Sisällysluettelo
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMALOMAKE
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit siis dokumentoida
LisätiedotTilayhtälötekniikasta
Tilayhtälötekniikasta Tilayhtälöesityksessä it ä useamman kertaluvun differentiaaliyhtälö esitetään ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöryhmänä. Jokainen ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö
Lisätiedot