OHJEITA OPINNÄYTETYÖN TEKOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJEITA OPINNÄYTETYÖN TEKOON"

Transkriptio

1 OHJEITA OPINNÄYTETYÖN TEKOON 6/2009

2 SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN PROSESSI AIHEEN VALINTA OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA OPINNÄYTETYÖN VALMISTUTTUA TYÖKALUJA OPINNÄYTETYÖN TEKOON OPINNÄYTETYÖN PERUSIDEA TUTKIMUS- JA TIEDONHANKINTATAPOJA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÖIDEN EETTINEN VASTUU KIELI JA TYYLI TEKSTIN LUETTAVUUS HYVÄN ASIATYYLIN TUNTOMERKKEJÄ KIRJOITUSPROSESSI OPINNÄYTETYÖN RAKENNE JA ULKOASU KIRJALLISEN OPINNÄYTETYÖN OSAT TEKSTIN ULKOASU KÄSIKIRJOITUKSEN TARKISTAMINEN LÄHTEET YLEISPERIAATTEITA TEKSTIVIITTEET LÄHDELUETTELO OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI OPETTAJAN ARVIOINTI ITSEARVIOINTI LIITE 1: KANSILEHDEN MALLI LIITE 2: SISÄLLYSLUETTELOSIVUN MALLI LIITE 3: LÄHDELUETTELON MALLI LIITE 4: TIIVISTELMÄN MALLI LIITE 5. OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTILOMAKE LIITE 6. TOTEUTTAMISSUUNNITELMA LIITE 7. AIKATAULU... 27

3 1 JOHDANTO 2 Nämä opinnäytetyöohjeet on koottu Ammattiopisto Livian Sosiaali- ja terveysalan opiston lähihoitajakoulutuksessa opinnäytetyötä tekeviä opiskelijoita varten. Opinnäytetyö on kokoava ja syventävä oppimistehtävä, prosessi, jonka kautta työntekijät tulevat tietoisiksi omasta osaamisestaan ja ammattikuvastaan. Oma tapa tehdä työtä selkiintyy ja itseohjautuvuus kehittyy. Opinnäytetyön yleiset tavoitteet määritellään seuraavasti: - oppia laaja-alaisesti soveltamaan opittuja teoriatietoja todellisten, käytännön työelämässä esille tulevien ongelmien ratkaisuun - oppia itsenäistä ja vastuullista työskentelyä - oppia tarkoituksenmukaisia keinoja tiedonhakuun ja käytännönläheisten pulmien ratkaisuun - harjoitella suunnitelmallista työskentelyä - parantaa kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa työn raportoinnin ja esittelyn muodossa - osoittaa valmiuksia lähihoitajan ammatin kehittämiseen - helpottaa työhön siirtymistä - palvella työelämän tarpeita Opinnäytetyö voi olla luonteeltaan hyvin monenlainen. Se voi olla - toiminnallinen projekti, esimerkiksi leiri - käytännön kehittämis- tai kokeiluprojekti - tutkimus; laaja kirjallinen lähdeaineisto, tietotausta - taiteellinen produktio, esimerkiksi näyttely - video (dokumentti, fiktio) Kaikkiin opinnäytetöihin sisältyy kirjallinen osuus ja itsearviointi. Kirjalliseen osuuteen sisältyy toiminnallisessa projektissa tai käytännön kehittämistyössä sen teoreettisen viitekehyksen esittäminen, jossa toiminnallisuus tai kehittäminen tapahtuu sekä toteuttamisprosessin kuvaus. Opinnäytetyö voidaan tehdä pari- tai ryhmätyönä tai erityisen painavista syistä yksilötyönä. Tutkiva työote on tärkeä ammatillinen valmius lähihoitajan työssä. Työn tekemisen ympäristö, ehdot, asiakkaat ja heidän tarpeensa ja elämäntilanteensa muuttuvat jatkuvasti. Pystyäkseen itse kehittymään tai kehittämään työtään, lähihoitajan on kyettävä myös tutkimaan työtään ja arvioimaan sen tuloksia.

4 Lähihoitajan on pystyttävä havaitsemaan ongelmia tai kehittämiskohteita, hankkimaan tietoa ratkaisujensa pohjaksi, pystyttävä tekemään ratkaisuja, päätöksiä ja arvioimaan niitä kriittisesti. 3 Lähihoitajan työ on luonteeltaan käytännöllistä ja ihmisläheistä hoitamista ja huolenpitoa ihmisten arjessa. Myös opinnäytetyö on luonteeltaan käytännönläheinen ja vahvasti kiinni lähihoitajan työtehtävissä ja toimintaympäristössä esiin nousevissa ongelmissa ja ilmiöissä. Opinnäytetyöhön kuuluu aina jokin teoreettinen lähtökohta, jonka avulla aihetta tarkastellaan.

5 2. OPINNÄYTETYÖN PROSESSI 4 Aihealueen etsiminen Yhteinen orientaatio Mahdollinen ryhmän muodostaminen Aihealueen etsiminen Toteutuksen suunnittelu Suunnittelu, lähteet,, ohjaus Aiheen valinta Aihealueen valinta Toteutustavan valinta Suunnittelu, lukeminen, ohjaus Aiheen rajaus Aiheen rajaus Alustava sisällön suunnittelu Suunnittelu, ohjaus, prosessi jatkuu Toteutussuunnitelma Toteutussuunnitelma Mahdolliset luvat (esim. kysely- ja haastatteluluvat) Ohjaus, toteutussuunnitelman hyväksyminen Alustava kirjallisuusraportti Aineiston keruun tulokset Alustava kirjallisuusraportti Aineiston keruun suunnittelu, keruu ja käsittely Ohjaus, sisällön hyväksyminen, kielen huolto Aineiston keruun tulokset ja niiden käsittely Suunnittelu, ohjaus, prosessi jatkuu Kirjoittamisen prosessi Ensimmäinen luonnos Toinen luonnos Ohjaus, ohjausten jälkeinen muokkaus, kielen huolto Lopullinen kirjoittaminen Esittäminen Arviointi Ohjaus, ohjauksen jälkeinen muokkaus, kielen huolto Opinnäytetyön esittäminen Tulosten hyödyntäminen Opiskelijan itsearviointi ja ohjaajien arviointi

6 5 2.1 Aiheen valinta Opinnäytetyön aihe on asia, joka kiinnostaa, ihmetyttää, herättää kysymyksiä tai halun perehtyä tarkemmin. Aihe voi löytyä mahdollisesti koko opiskelun ajan kestävän prosessin kautta tai oman erityisosaamisen ja kokemuksen perusteella. Erilaisilla työpaikoilla, järjestöillä jne. on ajankohtaisia kehittämiskohteita tai selvitettäviä asioita, joiden pohjalta voi toteuttaa opinnäytetyön. Hyvän aiheen kriteerit: ajankohtaisuus (Millä tavoin aihe on ajankohtainen?) työelämälähtöisyys (Miten työ liittyy lähihoitajan työhön?) kiinnostavuus (Aiheen tulee olla sellainen, että työntekijöiden oma motivaatio riittää sen syvälliseen selvittämiseen.) toteutettavuus ( Onko mahdollista tehdä määrätyssä ajassa laadultaan ja tasoltaan sopiva työ?) lähdeaineiston saatavuus 2.2 Opinnäytetyön toteuttamissuunnitelma Opinnäytetyö tulee suunnitella. Suunnitelma tehdään vastaamalla toteuttamissuunnitelma liitteen kysymyksiin. Toteuttamissuunnitelma esitellään ensimmäisessä opinnäytetyön ohjausseminaarissa ohjaavalle opettajalle ja ryhmälle. Tulosta toteuttamissuunnitelma ja kirjaa siihen vastauksesi. 2.3 Opinnäytetyön valmistuttua Opiskelija huolehtii työn monistamisesta ja toimittamisesta ohjaavalle opettajalle.

7 3 TYÖKALUJA OPINNÄYTETYÖN TEKOON Opinnäytetyön perusidea Opinnäytetyö on vastaus yhteen tai korkeintaan kahteen selkeästi rajattuun kysymykseen. Selkeä kysymysten muotoileminen helpottaa lähdeaineiston keruuta ja tiedonhankintaa. Hyvä opinnäytetyö on johdonmukainen ja selkeä. Lukija löytää työstä teorian, periaatteet, näkökulman, johon työ perustuu. Lähihoitajan työ on käytännönläheistä, mutta perustuu poikkeuksetta joihinkin teoreettisiin lähtökohtiin. Opinnäytetyön tärkeimmät käsitteet tulee määritellä. Esimerkiksi mitä sanalla vanhainkoti tarkoitetaan tässä työssä (kenelle tarkoitettu, palvelujen taso ja määrä, henkilökunnan rakenne, asiakkuus). Opinnäytetyössä tulee olla teoriaosa, johon toiminnallinen osuus perustuu. Teoriaosa sisältää johdannon, käsitemäärittelyt, näyttöön perustuvaa tietoa kirjallisista lähteistä, sekä miksi opinnäytetyö tehdään eli mihin se antaa vastauksen. Toiminnallinen osuus sisältää tekemisen kuvauksen, tulokset ja arvioinnin. 3.2 Tutkimus- ja tiedonhankintatapoja Havainnointi (observointi) on arkielämässä eniten käytetty tiedonhankinnan keino. Istumme ja seuraamme tilanteita ja teemme niistä päätelmiä. Havainnointi tapahtuu suunnitellusti ja järjestelmällisesti. Havainnoimalla saadaan tietoa mm. yksilön tai ryhmän käyttäytymisestä, tavoista ja rituaaleista. Haastattelu on yleinen aineistonkeruumenetelmä. Haastattelun tekemistä ohjaa se minkälaista tietoa haastattelulla halutaan saada. Haastattelut voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin: avoin haastattelu, teemahaastattelu, lomakehaastattelu ja asiantuntija haastattelu. Avoin haastattelu on vapaamuotoinen keskustelunomainen tilanne, jossa ei ole valmiiksi mietittyjä kysymyksiä. Haastattelu voi edetä pitkälti haastateltavan ehdoilla vaikka haastattelulla onkin ennalta määritelty tavoite. Haastattelun onnistuminen vaatii avointa vuorovaikutusta ja luottamuksellista suhdetta haastattelijan ja haastateltavan välillä sekä usein muutamia haastattelukertoja. Tällä menetelmällä saadaan subjektiivista, spontaanisti esitettyä laadullista tietoa. Tallennus tai videointi on välttämätöntä materiaalin analysoimiseksi.

8 7 Myös teemahaastattelu on vapaamuotoinen haastattelumuoto, jossa haastattelija ohjaa keskustelua ennalta määriteltyjen teemojen pohjalta. Sekä avoin että teemahaastattelu ovat laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja vaativat paljon jälkityötä. Tallennus tai videointi on välttämätöntä materiaalin analysoimiseksi. Lomakehaastattelu etenee systemaattisesti ja haastattelijalla on huolella etukäteen suunniteltu lomake, johon hän kirjaa haastateltavan vastaukset. Lomakehaastattelu antaa pääasiassa määrällistä ja pintapuolista tietoa ja sen analysoiminen on suhteellisen helppoa. Se on käyttökelpoinen, kun tarkoituksena on selvitellä suhteellisen rajattua aihetta kuten esimerkiksi vapaa-ajan viettotapoja tai harrastuksia. Lomakehaastattelun voi toteuttaa joko kasvotusten, puhelimitse tai tietokoneella. Kyselyt ovat tiedonhankintatapoja, joissa tieto kerätään kirjallisin kyselylomakkein. Näin tietoa voidaan saada tehokkaasti laajoilta joukoilta esimerkiksi asenteista, arvoista, persoonallisuuden piirteistä, sosiaalisista olosuhteista, harrastuksista ja mielipiteistä. Muodoltaan kyselyt voivat olla joko avoimia, suljettuja tai näiden sekamuotoja. Kyselyt voidaan toteuttaa postikyselynä tai jakamalla lomakkeet henkilökohtaisesti, jolloin vastausprosentti paranee ja annetaan tilaisuus kysymysten esittämiseen. Kysely vaatii aina hyvän etukäteissuunnittelun ja testauksen pienellä koevastaajaryhmällä (pilottikysely). Kyselyn yleistettävyys edellyttää satunnaisotantaa ja riittävän suurta otosta. Hyvä vaihtoehto on täydentää kyselyä haastattelemalla pieni edustava joukko vastanneista. Näin on mahdollisuus syventää ja tarkentaa vastauksia. Apukysymyksiä kyselylomakkeen laadinnassa: 1. Mieti tarkoin, mihin kysymyksiin opinnäytetyö vastaa 2. Tutustu aihealueeseen mahdollisimman perusteellisesti. 3. Mieti minkälaista kyselylomaketta aiot käyttää ja kenelle suuntaat kyselysi. 4. Tee luonnos kyselylomakkeesta ja esitä ohjaavalle opettajalle. 5. Kyselylomakkeen on oltava ohjaavan opettajan hyväksymä, ennen kuin alat suorittaa kyselyä. 6. Viimeistele kyselylomakkeesi ja selvitä lupa-asiat. 7. Suunnittele saatekirje kyselylomakkeen mukana lähetettäväksi. 8. Suorita kysely ja pyydä siihen osallistuvilta palautetta. 9. Analysoi lomakkeen avulla saamasi informaatio asianmukaisesti Tiedonhankinnan jälkeen tulee saadut tiedot järjestää ja pohtia, mitä tietoa siitä saatte opinnäytetyönne avainkysymyksiin verrattuna.

9 Toiminnallinen opinnäytetyö tehdään yleensä yhteistyössä työelämän kanssa ja sen avulla kehitetään toimintaa, tuotetaan uutta toimintatapaa ja tarkastellaan työtä eri näkökulmista Opinnäytetyön tekijöiden eettinen vastuu Eettiset kysymykset ovat tärkeitä lähihoitajakoulutuksen opinnäytetyössä, koska työt käsittelevät lähes poikkeuksetta ihmistä tai ihmisryhmiä. Opinnäytetyön tulee olla sopusoinnussa lähihoitajan ammatin eettisten perusperiaatteiden kanssa. Työ ei voi esimerkiksi saattaa tutkimuskohteena olevia henkilöitä hankalaan tai kiusalliseen asemaan. Opinnäytetyön tulee edistää ihmisten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista. Toisaalta on kuitenkin suotavaa, että työn tekijä on kriittinen ja osaa tehdä kysymyksiä. Opinnäytetyön tekijöiden tulee muistaa, että tutkittavalla on oikeus luottamuksellisuuteen (esimerkiksi valokuvista, haastatteluista lupa, jossa lyhyesti esitetty tulosten käyttötarkoitus, ei oikeita nimiä). Tutkimuksessa mukana olevan henkilön on aina tiedettävä, kuka opinnäytetyöhön perehtyy ja kenen luettavissa se on. Opinnäytetyön tekijöiden on esitettävä tulokset vastuullisesti. Vastauksista ei esimerkiksi valita vain itseä miellyttäviä asioita, vaan tuloksia on esitettävä tasapuolisesti. Työn tuloksena esiin nousee todennäköisesti kahdenlaisia päätelmiä. On päätelmiä, jotka kuvaavat sitä, minkälainen jokin asia todella on tai miten jokin asia ilmenee. Toisaalta on päätelmiä, joiden perusteella voidaan esittää, miten jonkun asian pitäisi olla. On tärkeä, että perusteluja ja päätelmiä arvioidaan kriittisesti. 4 KIELI JA TYYLI 4.1 Tekstin luettavuus Koska opinnäytetyö on tarkoitettu luettavaksi, teksti on kirjoitettava oletettua lukijaa varten. Kirjoittaminen on tavallaan vuoropuhelua lukijan kanssa. Jokainen meistä lukee mielellään selkeää ja mielenkiintoista tekstiä. Sen tuottaminen vaatii kuitenkin vaivannäköä: on pohdittava, miten välittää oma ja lähteistä saatu tieto mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa. Selkeästi ajateltu voidaan myös sanoa selkeästi; tekstin muokkaaminen on samalla omien ajatusten selkeyttämistä.

10 4.2 Hyvän asiatyylin tuntomerkkejä 9 Helppolukuisen asiatekstin tuntomerkkejä ovat selkeys, havainnollisuus ja tiiviys. Selkeys tarkoittaa helppolukuista lause- ja virkerakennetta. Havainnollinen teksti tulee lähelle lukijan kokemuspiiriä: siinä on esimerkkejä, vertauksia ja rinnastuksia, joiden avulla asia on helpompi ymmärtää. Tiiviys ei opinnäytetyön raportoinnissa tarkoita vajaita virkkeitä (niin sanottua sähkösanomatyyliä), luetteloita ja lyhenteitä, vaan asiassa pysymistä. Selkeässä tekstissä on tuttuja sanoja, runsaasti persoonamuotoisia verbejä, kohtuullisen pituisia ja selkeitä virkkeitä ja selventäviä esimerkkejä. Hyvä asiatyyli on aina myös kielellisesti virheetöntä. Kielen tulee olla mahdollisimman tarkkaa ja täsmällistä, etenkin pääkäsitteiden ja avainsanojen osalta. Vieraat käsitteet ja uudet termit selitetään niitä ensi kertaa käytettäessä. Kirjoittajan oma persoonallinen tapa ilmaista asioita tekee tekstistä mielenkiintoisen luettavan. Koska opinnäytetyö perustuu eri lähteisiin ja näin eri ihmisten käyttämään kieleen, tulos on pahimmillaan tyylien sekamelska. Siksi on tärkeää, ettei kirjoittaja jäljennä lähteiden tekstiä vaan muokkaa ilmaisun omanlaisekseen Kirjoitusprosessi Teksti ei synny valmiina kirjoittajan päässä. Opinnäytetyön prosessissa tiedonhankinta, tiedon työstäminen ja kirjoittaminen tapahtuvat osittain yhtaikaa ja tukevat toisiaan. On tärkeää päästä kirjoittamisen alkuun, vaikka suunnitelmat eivät vielä olisikaan täsmällisiä. Myöhemmässä vaiheessa tekstiä voi karsia ja siihen voi lisätä asiaa. Muista aina tallentaa tekstisi uusin versio ja ottaa siitä varmuuskopio! Hyvä perusohje on: kirjoita aina kaikki muistiin, kun mielessäsi käy ajatus, joka liittyy opinnäytetyöhön. Aluksi teksti voi olla puolivalmista, se voi olla pieni pätkä tai pidempi hahmotelma, mutta sen kirjoittaminen jo auttaa hahmottamaan ajatuksia. Opinnäytetyö syntyy vain kirjoittamalla eikä tekstin tarvitse olla täydellistä missään vaiheessa. Vasta lopuksi on viimeistelyn aika: silloin tarkistetaan otsikot, lähdeviitteet, kieliasu ja ulkoasu.

11 5 OPINNÄYTETYÖN RAKENNE JA ULKOASU Kirjallisen opinnäytetyön osat Kirjalliseen opinnäytetyöhön kuuluvat seuraavat osat: Kansilehti Tiivistelmä Sisällys Johdanto Käsittelyluvut Tarkasteluosa Lähteet Liitteet Työn kansilehdellä eli nimiösivulla on työn nimi, mikä työ on kyseessä, tekijä(t), koulutusohjelma sekä missä ja milloin työ on tehty. Hyvä opinnäytetyön nimi on informatiivinen ja lyhyt ja se ilmaisee täsmällisesti työn sisällön ja näkökulman. (Ks. Liite 2.) Tiivistelmä sijoitetaan kansilehteä seuraavalle sivulle. Siinä esitellään lyhyesti työn keskeinen sisältö ja tärkeimmät tulokset. Tiivistelmä laaditaan siksi, että lukija voi sen avulla nopeasti tutustua opinnäytetyöhön. Tiivistelmän tulee olla itsenäinen kokonaisuus, josta lukija voi saada keskeiset tiedot tutkimuksesta tutustumatta koko työhön. Tiivistelmä ei korvaa johdantoa eikä loppuyhteenvetoa, vaan se on irrallinen selostus opinnäytetyöstä. Tiivistelmässä kerrotaan työn aihe, tarkoitus ja luonne sekä tutkimusongelmat tai tutkimustehtävä, käytetyt tutkimusmenetelmät, tärkeimmät lähteet, tulokset ja päätelmät. Tiivistelmän voi liittää työhakemukseen ja portfolioon. Tiivistelmä kirjoitetaan rivinvälillä 1, ja sen tulee mahtua yhdelle sivulle. (Ks. Liite 4.) Sisällysluettelo sijoitetaan tiivistelmän jälkeen. Luetteloon merkitään lukujen pää- ja alaotsikot ja niiden alkamissivu. Sisällysluettelon ja tekstiosan otsikoiden on vastattava täysin toisiaan, kirjasinlajia myöten. Liitteet on hyvä nimetä, jos niitä ei ole kovin paljon. Sivun otsikoksi merkitään sana SISÄLLYS. Johdannon tarkoituksena on virittää lukijan mielenkiinto aiheeseen. Se kertoo lukijalle lyhyesti työn lähtötilanteen: mistä aiheesta, miksi ja miten työ on tehty. Siinä selvitetään keskeiset käsitteet ja kuvataan työn tarkoitus, tutkimusongelmat ja -menetelmät, teoreettinen tausta, käytetty aineisto ja aiheen rajaaminen. Johdannon voi kirjoittaa jo tutkimuksen alkuvaiheessa, mutta useimmiten johdanto saa lopullisen muotonsa vasta sitten, kun muu työ on jo valmis.

12 11 Työn käsittelyosa jakaantuu lukuihin ja alalukuihin, johdonmukaisessa järjestyksessä. Tämän osan laajuus vaihtelee opinnäytetyön laajuuden ja tekijöiden lukumäärän mukaan. Luvut jakaantuvat vielä kappaleisiin, jotka sisältävät kukin oman asiakokonaisuutensa. Alaluvut on laadittava symmetrisesti. Samanarvoisia alalukuja on oltava vähintään kaksi: esimerkiksi jos on alaluku 3.1, on oltava myös vähintään alaluku 3.2. Jos alaluku on kovin lyhyt, kannattaa miettiä, otsikoiko sitä lainkaan omaksi luvukseen vai riittääkö oma kappale. Kaiken kaikkiaan sisällön valinnassa ja jäsentelyssä on muistettava pysyä asiassa. Kirjoittajan mielestä kiinnostava tieto ei aina ole sama kuin lukijan kannalta olennainen tieto. Toisaalta on vältettävä liiallista tiivistämistä: teksti ei saa olla hakkaava luettelo. Nyrkkisääntönä voi pitää, että yksi virke on liian lyhyt kappale ja yksi kappale on liian lyhyt luku. Tarkasteluosan tehtävänä on koota yhteen tärkeimmät asiat ja tutkimustulokset. Otsikkona voi olla POHDINTAA, VERTAILUA, LOPUKSI tms. Hyvä tarkasteluluku tekee työstä kokonaisuuden. Siinä on hyvä palata johdannon lähtötilanteeseen ja miettiä, mihin on tultu. Tarkasteluluvussa voi pohtia esimerkiksi tutkimustulosten merkitystä, tulosten suhdetta aikaisempiin tutkimuksiin, tuloksiin vaikuttaneita syitä ja ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi. Oman oppimisen rehellinen arviointi on osa pohdintaa. Pohdinta koostuu työn onnistumisen arvioinnista ja työn mukanaan tuomista kysymyksistä. Työn tekemiseen liittyneet ongelmat ja niiden ratkaisut sekä tavoitteiden toteutuminen ovat keskeisiä arvioinnin kohteita. Lähdeluettelo laaditaan luvun 6 ohjeiden mukaisesti. Liitteeksi laitetaan esimerkiksi haastattelu- ja kyselylomakkeet ja sellaiset taulukot ja kuvat, jotka eivät luontevasti kuulu itse tekstiin, mutta antavat asiaan liittyvää lisätietoa. Liitteet sijoitetaan lähdeluettelon jälkeen ja ne numeroidaan ja otsikoidaan. Tekstissä liitteisiin viitataan käyttämällä liitteen numeroa. Sivunumerointi jatkuu normaalisti liitteissä. 5.2 Tekstin ulkoasu Selkeä, johdonmukainen ulkoasu tukee osaltaan tekstin luettavuutta; jokainen kirjoittaja voi valita keinot, miten tavoitteeseen päästään. Esimerkiksi eri kirjasinkoon käyttäminen ylä- ja alaotsikoissa numeroinnin lisäksi selkeyttää jäsentelyä. Lihavointi, kursivointi yms. keinot ovat myös mahdollisia, tosin niitä kannattaa käyttää harkiten.

13 12 Sivun marginaalit ovat seuraavat: vasen 4 cm, oikea 1 cm, ylä- ja alareuna 2,5 cm. Marginaalit muutetaan Word-tekstinkäsittelyohjelmassa tiedosto-valikosta komennolla sivun asetukset. Tiedostovalikko löytyy näyttöruudun vasemmasta yläreunasta. Kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin. Kun vaihdat riviä, paina kaksi kertaa enter-näppäintä. Yhdellä painalluksella kursori siirtyy vain seuraavan rivin alkuun eikä tyhjää riviä jää. Rivin alkua ei sisennetä. Kaikki rivit alkavat siis vasemmasta reunasta samasta kohdasta. Tätä kutsutaan vasensuora-asetteluksi. Rivit kirjoitetaan täyteen. Tekstiosassa riviväli on 1,5 ja fonttikoko 12. Pitkissä lainauksissa voi käyttää rivinväliä 1 ja sisentää lainatun tekstin kokonaisuudessaan. Lähdeluettelon riviväli on 1 ja eri lähteet erotetaan tyhjällä rivillä toisistaan. Pääotsikot erotetaan muusta tekstistä niin, että ennen otsikkoa tulee kaksi tyhjää riviä, otsikon jälkeen yksi. Kappaleen alusta tai lopusta ei jätetä yksinäistä tekstiriviä sivun loppuun tai seuraavan sivun alkuun (ns. leski- ja orporivit). Sivunumerot merkitään oikeaan yläkulmaan ilman pistettä. Virallisten ohjeiden mukaan sivujen numerointi aloitetaan toiselta tekstisivulta eli johdantosivulta. Sivunumerot jatkuvat työn loppuun asti - siis myös lähdeluettelo- ja liitesivut numeroidaan. Käytettäessä Word-ohjelman automaattisia asiakirjan muokkaustoimintoja (sisällysluettelo, sivunumerointi) sivunumerointi alkaa sisällysluettelon sivulta. Opinnäytetyön tekoon voi käyttää Word-ohjelman automaattitoimintoja. Silloin sivunumerointi voi siis alkaa sisällysluettelon sivulta. Lyhenteitä ja sanojen merkitsemistä sitaatteihin vältetään. Esimerkiksi-sanaa ei lyhennetä. Erilaisten merkkien yhteydessä on muistettava, että %- merkin eteen tulee tyhjä lyönti (5 %) ja ajatusviivat erotetaan muusta tekstistä välilyönnillä kummaltakin puolen. 5.3 Käsikirjoituksen tarkistaminen Ennen kuin opinnäytetyö kirjoitetaan puhtaaksi, kannattaa teksti käydä vielä kertaalleen huolellisesti läpi. Käsikirjoituksesta voi tarkistaa kohta kohdalta esimerkiksi seuraavat asiat: NIMIÖSIVU työn nimi on osuva ja lyhyt, mutta kattaa tutkimusaiheen nimiösivulla on kaikki tarvittavat tiedot TIIVISTELMÄ tiivistelmä on lyhyt, korkeintaan sivun mittainen tiivistelmä on ymmärrettävissä muusta tekstistä irrallisena

14 13 SISÄLLYS pää- ja alaotsikot vastaavat tekstin otsikointia sivunumerointi TAULUKOT JA KUVIOT taulukot ja kuviot on numeroitu ja otsikoitu LÄHTEET JA LIITTEET tekstiviitteet ja lähdeluettelo vastaavat toisiaan lähdeluettelossa on kaikki lähteet ja niiden tiedot; aakkosjärjestys liitteet on numeroitu ja nimetty TEKSTIN ETENEMINEN teksti etenee oikeassa järjestyksessä, sivut on numeroitu KIELI JA TYYLI Kappale: kappaleet ovat ehjiä kokonaisuuksia; kukin asia on omassa kappaleessaan; ydinasia löytyy helposti; kappaleet liittyvät luontevasti toisiinsa Virke ja lause: lauseet ovat täydellisiä, eivät vajaita; virkkeet ja lauseet ovat helposti ymmärrettäviä, eivät liian pitkiä ja mutkikkaita; pronominien viittaussuhteet ovat selvät; sanajärjestys on yksiselitteinen ja luonteva; välimerkkejä on käytetty sääntöjen mukaisesti Sanavalinta: sanavalinta on täsmällistä ja havainnollista; vieraat käsitteet on määritelty; kuluneita sanontoja, muoti-ilmauksia ja tarpeetonta vierasperäisten sanojen käyttöä on vältetty Rytmi: teksti on rytmiltään luontevaa, suomen kielen mukaista - kokeile lukemalla ääneen 6 LÄHTEET 6.1 Yleisperiaatteita Kirjoittajan täytyy aina merkitä käyttämänsä lähteet sekä itse tekstiin tekstiviitteinä että lähdeluetteloon tarkempina lähdemerkintöinä. Lähdemerkintä on aina tarpeen, vaikka lainaus ei olisikaan suora eli sanatarkka. Jos opinnäytetyön kirjoittaja lainaa toisen kirjoittajan esittämää ideaa tai ajatusta, lähde on silloinkin merkittävä tekstiin. Lukijan on tiedettävä, milloin ovat kyseessä kirjoittajan omat ajatukset, milloin muualta saadut tiedot. Jos kirjoittaja lainaa toisen tekstiä eli kirjoittaa ilman viitteitä, hän syyllistyy plagiointiin. Periaatteessa kirjoittajan pitää osoittaa kaiken asiatiedon lähteet. Vaikka kirjoittaja tietäisi asian siksi, että on opiskellut sen joskus, opinnäytetyötä varten täytyy etsiä lähde, jossa asia on dokumentoituna. Opinnäytetyössähän kirjoittaja muun muassa näyttää, että osaa etsiä tarkkaa tietoa asiaankuuluvista lähteistä. Esimerkiksi diabeteksen oireita ei voi kuvailla sen perusteella, että itse tai joku läheinen sairastaa diabetesta, vaan kirjoittajan on tarkistettava oireiden kuvaus lähteestä ja kirjoitettava tekstiviite.

15 14 Tekstissä olevan lähdeviitteen tarkoituksena on viitata lähdeluetteloon, josta lukija saa käytetyn lähdeteoksen tarkat bibliografiset tiedot. Tekstiviitteessä on vain osa siitä tiedosta, mikä löytyy lähdeluettelon lähdemerkinnästä. Tekstiviitteen tulee alkaa samoilla sanoilla kuin lähdeviitteen, jotta lukija löytää helposti lähdeluettelosta oikean lähdemerkinnän. Lähdeluetteloa kannattaa kirjoittaa sitä mukaa, kuin työ edistyy ja lähteitä kertyy. Varsinkin kirjaston kirjoista ja internetistä löytyneistä lähteistä kannattaa kirjoittaa heti kaikki lähdetiedot muistiin. Aikaa säästyy valtavasti, kun ei tarvitse uudestaan etsiä lähdettä käsiinsä vain lähdemerkintöjen takia. Myös tekstiviitteet kannattaa tehdä heti. Jälkeenpäin on mahdotonta muistaa, miltä sivulta tietty asia löytyi. 6.2 Tekstiviitteet Tekstiviitteen tarkoituksena on ilmoittaa, kenen tekstiä tai ajatuksia on lainattu ja minkä teoksen tai artikkelin miltäkin sivulta lainatun tai referoidun kohdan voi löytää. Tekstiviite merkitään sulkeisiin heti lainatun tiedon jälkeen. Siihen tulee tekijän sukunimi, teoksen ilmestymisvuosi ja sivu(t), jolta tieto on lainattu. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Tekstiviitteet on merkittävä heti asiakokonaisuuden jälkeen. Tekstiviite voi olla keskellä kappaletta, jos käytettävä lähde vaihtuu kesken kappaleen. Jos lähdetiedot niputtaa yhteen pitkien jaksojen jälkeen, lukija ei ymmärrä, mistä lähteestä mikin tieto on. Tekstiviitteen tulee olla viimeistään tekstikappaleen lopussa. Tekstiviite ei viittaa enää kappalerajan yli, vaikka seuraavassakin tekstikappaleessa käytettäisiin samaa lähdettä. Esimerkkejä tekstiviitteistä erilaisissa tilanteissa: Suora lainaus Suora lainaus (tekstiä lainataan sanasta sanaan) merkitään lainausmerkkeihin: Perheen elämäntilanteesta lähtevä suhtautumistapa vie vanhempien ja ammattiihmisten yhteistyötä tasavertaisuutta kohti. Vanhempien pitää saada äänensä kuuluville ja vaikuttamaan, jotta ammatti-ihmisten ja yhteiskunnan tuki kohdistuisi perheen kannalta olennaisiin tarpeisiin. (Määttä 1999, 38.)

16 Pitkät suorat lainaukset sisennetään ja kirjoitetaan rivinvälillä 1, eikä niissä siksi tarvita lainausmerkkejä. Lääketieteellinen toimintamalli tarkoittaa sellaista ammatillista orientaatiota, jossa ei keskitytä yleiseen hyvinvointiin, vaan patologiaan, sairauteen ja ongelmien syihin. Erityisongelmaan paneudutaan hyvin kapea-alaisesti eikä oteta huomioon sitä sosiaalista systeemiä, jossa ongelma syntyy tai esiintyy eli asianomaisen perhettä, sosiaalista ja taloudellista tilannetta tai hänen arvojaan ja asenteitaan. (Määttä 1999, 22.) 15 Lähteen käyttö yhdessä virkkeessä Jos lähdeteosta referoidaan vain yhdessä virkkeessä, viite sijoitetaan virkkeen sisään, jolloin piste tulee vasta tekstiviitteen sulkujen jälkeen: Käsitteestä empowerment käytetään suomenkielisiä vastineita valtaistuminen ja täysivaltaisuus (Määttä 1999, 38). Lähteen käyttö kahdessa tai useammassa virkkeessä Jos lähdeteoksen tietoja referoidaan kahdessa tai useammassa virkkeessä, viimeinen virke lopetetaan normaaliin tapaan pisteeseen. Tekstiviite tulee sulkeisiin itsenäisenä kokonaisuutena, joka alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen. Piste tulee siis sulkujen sisään. Vanhempien valtaistumisen mallissa ammatti-ihminen ei voi noudattaa tiettyä kaavaa. Vanhempien pitää saada määritellä, miten he osallistuvat yhteistyöhön. (Määttä 1999, 38.) Jos tietoja on samalla sivulla peräkkäin samasta lähteestä, riittää viitteen merkitsemisessä lyhenne mt. = mainittu teos (mt. 125). Lähteenä elektroninen media, esimerkiksi internet Kun viitataan internetlähteeseen tai muuhun elektroniseen lähteeseen, tekstiviite tehdään samoin periaattein kuin muutkin tekstiviitteet. Tekstiviitteessä ei siis näy internetosoitetta, vaan kirjoittajan nimi. Osoite mainitaan vasta lähdeluettelon merkinnässä. Jos kirjoittajan nimeä ei ole käytettävässä lähteessä mainittu, kirjoittajaksi voidaan merkitä dokumentista vastuussa oleva organisaatio. Jos dokumentista puuttuu päivämäärä, tekstiviitteeseen otetaan se vuosiluku, jolloin opinnäytetyöntekijä on lähdettä käyttänyt.

17 16 Suomessa on noin kehitysvammaista ihmistä. Määrä on 0,6 prosenttia väestöstä. (Kehitysvammaliitto 2002.) Esimerkkejä erilaisista viittaustavoista: Joskus on hyvä mainita lähteenä käytetyn tekstin kirjoittajan nimi omassa tekstissä. Ainakin, jos haluaa kommentoida kriittisesti lähdettään tai muuten ottaa siihen kantaa, nimen voi mainita. Silloin tekstiviitteeksi riittää nimen perään sulkeisiin vuosiluku ja sivunumero. Määttä (1999, 38) on todennut, että ammatti-ihmisten pitää kunnioittaa vanhempien ratkaisuja. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2004, 345) mukaan lehtiartikkelit ovat tutkielman tekijöiden keskeisiä lähteitä. Myöhempi merkintä samasta lähteestä, jossa on monta tekijää: Hirsjärvi ym. (2004, 227) ovat havainneet, että artikkeleina julkaistut väitöskirjat ovat yleistyneet monella tieteenalalla. 6.3 Lähdeluettelo Lähdeluetteloon merkitään kaikki ne lähteet, joihin tekstissä viitataan. Otsikoksi merkitään LÄHTEET. Lähdeluettelo antaa lukijalle nopean kuvan kirjoittajan teoreettisista lähtökohdista, ja samalla se auttaa aiheesta kiinnostunutta lukijaa kirjallisuushaussa. Lähdeluettelossa tulee olla kaikki ne lähteet, joihin on tekstiviite ja toisaalta, lähdeluettelossa ei saa olla muita lähteitä. Lähteet luetellaan lähdeluettelossa aakkosjärjestyksessä kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos lähteellä ei ole nimettyä tekijää, se merkitään aakkosjärjestykseen nimikkeen mukaan. Jos lähdeluettelossa on saman tekijän saman vuoden aikana kirjoittamia lähteitä, ne erotellaan toisistaan käyttämällä vuosiluvun perässä pientä kirjainta (Esimerkiksi: Lehto 2005a; Lehto 2005b). Internetlähteessä tekijäksi voidaan merkitä organisaatiotekijä, jos tekstin kirjoittajaa ei dokumentista löydy. Jos kirjoittaja on alias, (esimerkiksi Webmaster), kirjoittajaksi merkitään organisaatio myös tällöin.

18 Painettuja lähteitä ei nykyisin eroteta painamattomista. Kaikki lähteet siis aakkostetaan samaan luetteloon. Lähdemerkinnästä tuleekin käydä selvästi ilmi, mikä lähdemuoto on kyseessä. Lähdeluetteloon merkitään seuraavat seikat: kirjoittajan sukunimi ja etunimi tai etunimen alkukirjain painovuosi teoksen tai kirjoituksen tarkka nimi ja osa; artikkelista myös aikakauslehden tai vastaavan nimi, vuosikerta tai osa, numero (sulkeissa) ja sivunumerot julkaisussa; sanomalehden artikkelista lehden ilmestymispäivä ja vuosi sekä sivunumero suomentaja, jos on kyseessä käännöskirja painos, ellei se ole ensimmäinen kustantaja tai julkaisija kustannuspaikka (tai julkaisu- tai painopaikka) siinä muodossa kuin se on teoksessa. Katso mallia seuraavassa olevista esimerkeistä. Kiinnitä erityisesti huomiota internet-lähteiden merkintään. Myös kokoomateokset ovat usein tuottaneet ongelmia: niissä tekstiviitteessä mainitaan yksittäisen artikkelin kirjoittajan nimi. Teoksen tiedot (nimi, toimittajat ym.) mainitaan vasta lähdeluettelomerkinnässä. 17 Lähdeluettelo laaditaan seuraavien esimerkkien mukaan: Tämä ei ole lähdeluettelon malli. Lähdeluettelossa EI erotella toisistaan erityyppisiä lähteitä, vaan kaikki lähteet, niin kirjat, lehtiartikkelit kuin videot tai internetlähteetkin aakkostetaan samaan luetteloon ilman väliotsikoita. Malli on liitteessä 3 Kirjat Määttä, P Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Jyväskylä: ATENA KUSTANNUS. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10., osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi. Kokoomateoksen artikkelit Malin, A Suomessakin on heikkoja lukijoita. Teoksessa L. Leskelä & H. Virtanen (toim.) Toisin sanoen. Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Kehitysvammaliitto, Aikakaus- ja sanomalehtiartikkelit Alftan, M Iloinen ja uskomaton kehitystarina. Helsingin Sanomat , C 9. Suvanto, M-L Vuoden pakolaisnainen Lao Ig Lang. Monitori 2/ 2001,

19 Sarjajulkaisut ja tutkimusraportit 18 Nyqvist, L Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos. Prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Turun yliopisto, Sosiaalipolitiikan laitos. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 28. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. Julkaisemattomat tutkimukset ja opinnäytteet Dunder, M-L Väkivallaton-kampanjan lehdistökirjoittelu. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin pro gradu työ. Lait, asetukset komiteanmietinnöt ym. Lastensuojeluasetus /1010. Päivähoidon kasvatuskomitean mietintö Komiteanmietintö. 1980: 31. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Muu kuin kirjallinen materiaali Elektroninen media Halme, S. & Virtanen, H Leimattu. Video vammatietoisuudesta. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Heiskanen, K., professori Luentosarja Opetussuunnitelman kehittämisestä Tampereen yliopisto. Suhonen, S., psykologi Haastattelu Tampereen kaupunki. Perheneuvola. Heinisuo, R. & Ekholm, K Elektronisen viittaamisen opas. [Viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: Kehitysvammaliitto Mitä on kehitysvammaisuus? [Viitattu ] Saatavilla www-muodossa:

20 7 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI 19 Opinnäytetyö arvioidaan numeerisesti. Arvioinnin tekee työn tekemistä ohjaava opettaja. Työn nimi ja siitä saatu arvosana kirjataan tutkintotodistukseen. Opinnäytetyön arvosana määräytyy itse työn, esittämisen ja työn tekoprosessin pohjalta. Esittäminen ja opinnäytetyön prosessi vaikuttavat opinnäytetyön arvosanaan. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hän voi pyytää arvioinnin uusimista ohjaavalta opettajalta kahden viikon kuluessa arvioinnista. Mikäli opiskelija on tyytymätön ohjaavan opettavan uudelleen arviointiin, hän voi tehdä kirjalliset arvioinnin uusimispyynnön rehtorille, joka tarvittaessa vie asian toimielimelle. 7.1 Opettajan arviointi Opettajan arviointi on sekä sanallista että numeerista. Opettajan oikeudenmukaisen arvioinnin tueksi on hyväksytty seuraavat kriteerit: KIITETTÄVÄ (3) edellyttää, että Opinnäytetyö on vastaus johonkin kysymykseen, joka on selkeästi rajattu ja etenee tuon asetetun ongelman pohjalta johdonmukaisesti. Opinnäytetyö ei vain kuvaile tarkasteltavana olevaa ilmiötä ympäristöstään irrallisena ilmiönä, vaan analysoi siihen vaikuttavia tekijöitä, sen seurauksia tai tulkitsee ilmiötä. Opinnäytetyön pohjana oleva aineisto on asianmukaista, tarpeellisen laaja ja osoittaa tekijänsä perehtyneisyyttä ilmiöstä tehtyihin aiempiin tutkimuksiin ja teoreettiseen tietoon. Opinnäytetyön tekninen toteutus on lähes moitteeton (esim. kirjallisessa työssä kieliasu, lähteiden käyttö, lähdeviittaustekniikka, ulkoasu; videossa otsikointi, välitekstit tai juonto, leikkaus, häiriötön kuva; diasarjassa kuvien selvyys ja laatu, kuvatekstit). Muihin kuin kirjallisiin töihin tulee sisältyä lyhyt yhteenveto opinnäytetyön ongelmanasettelusta, näkökulmasta, toteutustavasta, aineistosta ja johtopäätöksistä sekä lähdeluettelo; diasarjoissa tämä voi olla erillinen johdanto, videossa taustaselvitys, näytelmässä näytelmän johdanto jne. Kukin näistä vaatii luonnollisesti lisäksi oman kirjallisen esittelynsä, esim. diasarjassa kuvatekstit, videossa videokäsikirjoitus, näytelmässä käsikirjoitus.

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen kypsyyskoe koostuu neljästä osa-alueesta: päiväkirjasta, tutkimusosuudesta, toiminnasta ja itsearvioinnista.

Maailmankansalaisen kypsyyskoe koostuu neljästä osa-alueesta: päiväkirjasta, tutkimusosuudesta, toiminnasta ja itsearvioinnista. Työn rakenne Maailmakansalaisen kypsyyskokeessa tekijä valitsee tarkasteltavaksi itseään kiinnostavan aiheen, jolla on globaaleja ulottuvuuksia. Kulttuurikysymykset, ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus sekä

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 Opinnäytetyön tekijä(t) Opinnäytetyön nimi Opinnäytetyön arviointi Arvosana 0 1 2 3 4 5 Aiheen valinta Opinnäytetyön suunnitelma Opinnäytetyön lähtökohdat Kehittämistehtävä

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD 1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen WORD TYYLILLÄ Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 2 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit * Sisällysluettelo otsikkotyylien

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA Liiketalousala 2009 v. 1.31 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ... 1 1.1. Opinnäytetyön tavoitteet... 1 1.2. Aiheen valinta... 2 1.3. Kirjallisen raportin laajuus... 2 2.

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus. Esityksen jäsennys

Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus. Esityksen jäsennys Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus ITK 2012 20.4.2012 Esityksen jäsennys Tieto haltuun hankkeen esittely

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400 Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi Kurssitietoa KTK3, 3. 4. periodi, 6 op 1. Infoluento 2. Ryhmien muodostaminen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto Opinnäytetyö Opiskelijan nimi/nimet ja ryhmätunnus työn valmistumiskuukausi / 2008 SISÄLLYS 1. MIKSI OPINNÄYTETYÖ?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää

Lisätiedot

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen Ryhmäkirjeen hyödyntäminen hannele.rajaniemi@jyu.fi konkkola@cc.jyu.fi Sisältö Joukkokirje-toiminnon (Wordin ja Excelin yhteiskäytön) periaatteet Excel tietolähteenä tutuksi (valmis harjoitustiedosto)

Lisätiedot

Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa

Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa 3.9.2014 Olli Vuolteenaho Fysiologian laitos, Oulun yliopisto 2 Acta Universitatis Ouluensis -sarja Actaa toimittaa Oulun yliopiston julkaisutoimikunta

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Käsikirjoituksesta kirjaksi

Käsikirjoituksesta kirjaksi Käsikirjoituksesta kirjaksi Tekijänoikeudet ja julkaisuluvat Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet,

Lisätiedot