Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus Kymenlaakson Sähkö

Transkriptio

1 Kymenlaakson Sähkö Kymenlaakson Sähkön osavuosikatsaus

2 Kymenlaakson Sähkö -konsernin osavuosikatsaus Japanin ydinvoimalaonnettomuus nosti sähkön hintaa Investointeja tuuli- ja biovoimaan Sähkön käyttö väheni alkuvuonna Uusien liittymien määrä edelleen alhaisella tasolla Katsauskauden liikevaihto oli 50,2 miljoonaa euroa Liikevoitto 11,4 miljoonaa euroa Toimintaympäristö Vuoden ensimmäisen kolmanneksen Suomen Elspot-hinnan keskiarvo oli 61,8 /MWh (64,0 /MWh), laskua edellisvuoteen verrattuna oli 3,4 %. Vesivoimavarannot olivat koko katsauskauden ajan huomattavasti keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Tukkumarkkinoilla hinnat olivat edellisvuotta vakaammat. Korkeilta hintapiikeiltä vältyttiin, kun ydinvoiman ja kantaverkkotason siirtoyhteyksien käytettävyys oli hyvä ja Pohjoismaista vesivoimavajetta korvattiin sähköntuonnilla Venäjältä ja Keski-Euroopasta. Japanin ydinvoimalaonnettomuus johti turvatarkastuksiin myös Euroopassa. Saksassa joidenkin ydinvoimalaitosten määräaikainen sulkeminen lisäsi markkinoiden epävarmuutta. Ydinvoiman korvautuminen kalliimmilla tuotantomuodoilla nosti sähkön tukkuhintanoteerauksia. Tukkusähkön hintanoteeraus oli loppuvuodelle 58 /MWh tasolla. Japanissa maanjäristystä seurannut ydinvoimalaonnettomuus lisäsi huolta ydinenergian käytön riskeistä. Ydinenergian käyttöön sisältyvät riskit edellyttävät muita energiamuotoja kattavampaa valvontaa. Suomessa Säteilyturvakeskus teki selvityksen ydinvoimalaitosten varautumisesta äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutuksiin laitosten toiminnassa. Säteilyturvakeskuksen selvitys vahvistaa käsitystä suomalaisten ydinvoimalaitosten korkeasta turvallisuustasosta. Euroopan komission hyväksymä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön maaliskuun lopussa. Sen tavoitteena on käynnistää uusiutuvan energian tuotantoinvestoinnit, jotta komission Suomelle asettama 38 % tavoite saavutettaisiin. Sähköntuotannon ja kulutuksen välisen tasapainon säilyminen varmistetaan Suomessa siten, että Energiamarkkinaviraston tehtäväksi on annettu hankkia tähän tarkoitukseen soveltuvaa tehoreservikapasiteettia noin 600 MW. Aiemmat sopimukset ja tehoreserviä koskeva lainsäädäntö umpeutuivat helmikuun lopussa. Uuden tehoreservilain mukainen tehoreservin kilpailutus kahdelle seuraavalle talvikaudelle käynnistyi huhtikuussa. Kymenlaakson Sähkö on voimalaitososuuksiensa kautta osallistunut merkittävällä tehomäärällä valtakunnan tehotasapainon varmistamiseen. Energiamarkkinavirasto (EMV) julkaisi helmikuun alussa luonnoksen verkkotoiminnan valvontamallin suuntaviivoista seuraavalle valvontajaksolle Energiateollisuus ry:n sekä alan toimijoiden lausuntojen jälkeen EMV julkaisi uuden luonnoksen suuntaviivoista toukokuun alussa. Luonnoksia koskeva lausuntokierros päättyy kesäkuussa.

3 Kymenlaakson Sähkö Oy 13 omistajakuntaa Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö -konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta) Kymenlaakson Sähkö Oy taloushallinto energialiiketoiminta verkonrakennusliiketoiminta Orimattilan Lämpö Oy (45 %) Artjärven Lämpö Oy (34 %) Kymppivoima-yhtiöt Kymppivoima Oy (27,7 %) Kymppivoima Hankinta Oy (25 %) Kymppivoima Hydro (20,1%) Kymenlaakson Sähköverkko Oy (100 %) verkkoliiketoiminta Konsernirakenne Kymenlaakson Sähkö -konsernin muodostavat energia- ja verkonrakennusliiketoimintaa harjoittava Kymenlaakson Sähkö Oy emoyhtiönä ja verkkoliiketoimintaa harjoittava Kymenlaakson Sähköverkko Oy tytäryhtiönä. Energialiiketoiminta Kymenlaakson Sähkö Oy:n sähkönmyynti oli katsauskaudella 616 (694) GWh. Sähkönmyynnin väheneminen johtui viime vuotta lämpimämmästä säätilasta sekä joidenkin yrityssegmentin sähkönmyyntisopimusten päättymisestä. Sähkönmyynnistä 220 (271) GWh tuotettiin omilla voimaosuuksilla. Kymenlaakson Sähkö osallistuu uusiutuvan energian lisäämistoimiin investoimalla tuuli- ja biovoimalaitoksiin Kymppivoima Oy:n ja PVO Innopower Oy:n kautta. Selvitysvaiheessa olevilla tuulivoimapuistohankkeilla yhtiön tuulivoimatuotannon määrä voidaan nelinkertaistaa lähivuosina. Tavoitteena on markkinaosuutta vastaava osuus asetetusta MW kokonaistavoitemäärästä. Tällöin tuulivoiman tuotanto vastaisi noin kymmenen tuhannen kotitalousasiakkaan sähkön tarvetta. Biopohjaisten polttoaineiden käytön lisäämishankkeisiin Kymenlaakson Sähkö osallistuu tuotantoyhtiöiden voimalaitososuuksien kautta. Yksi tällainen hanke eteni toteutusvaiheeseen, kun Vaskiluodon Voima Oy teki huhtikuun lopussa Vaasan voimalaitoksen kaasutuslaitosta koskevan investointipäätöksen. Hankkeen kokonaisbudjetti on vajaa 40 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä investointituella katetaan noin 10 miljoonaa euroa. Suunnitelmana on rakentaa nykyisen kivihiilivoimalaitoksen yhteyteen Vaasan Vaskiluotoon 140 MW:n biokaasutuslaitos. Kaasuttimella mahdollistetaan puu- ja peltoenergian sekä energiaturpeen käyttö olemassa olevan kivihiilivoimalaitoksen polttoaineena. Kotimaisesta biopolttoaineesta tuotetulla kaasulla voidaan korvata nykyisestä kivihiilen käytöstä prosenttia. Kaasutuslaitoksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä ja biokaasuttimen arvioidaan valmistuvan syksyllä Sähköisen asioinnin kartoittamista ja laskutuksen kehittämistä Alkuvuonna kartoitimme yhtiön sähköisen asioinnin nykytilaa. Sähköisen asioinnin käyttöaste on tyydyttävä, mutta sivustojen nykyistä asiakasystävällisempi käytettävyys havaittiin yhdeksi kehityskohteeksi. Tilannekartoituksen jälkeen määrit-

4 telimme sähköisen asioinnin tavoitetilan ja teimme suunnitelman päästäksemme asetettuihin tavoitteisiin. Sähköistä asiointia tuettiin myös laskutuksen kautta. Huhtikuussa otettiin käyttöön uusi sähköinen laskutuskanava, Netposti. Netpostin kautta asiakkaat voivat vastaanottaa laskunsa omaan sähköiseen postilaatikkoon. Vuoden alussa tehdyillä laskutusmuutoksilla valmistauduttiin etäluennan ja täsmälaskutuksen alkamiseen. Asiakaspalvelun ja myynnin palvelukoulutuksessa keskityttiin asiakaspalvelijoiden toiminnan kehittämiseen puhelunauhoitteita hyödyntämällä. Määräaikaisia sähkösopimuksia uusittiin maaliskuun lopussa ennätyksellinen määrä. Yritysasiakkaat suhtautuivat vuoden 2010 lopun tukkusähkön hinnan nousun jälkeen varovaisesti pitkiin kiinteähintaisiin sopimuksiin. Alkuvuoden sopimusjaksot olivat lyhyitä ja markkinahintaan sidottuja. Tukkuhintojen hinnanlaskun myötä myös sopimusjaksot ovat pidentyneet. Verkkoliiketoiminta Sähköä käytettiin yhtiön vastuualueella 584 (618) GWh eli 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Alkuvuosi oli viimevuotista lämpimämpi. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 120 (111) kappaletta. Pientalojen rakentaminen on edelleen hiljaista. Loma-asuntoja sähköistettiin 35 prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna. Kuluneen talven runsas lumisuus näkyi myös häiriöluvuissa. Jakeluhäiriöitä oli asiakkailla keskimäärin 0,9 (0,6) kappaletta ja keskeytysaika oli 0,4 (0,3) tuntia. Oikea-aikaisella ennakoinnilla onnistuttiin pienentämään laajojen lumivahinkojen syntymistä. Yhä parempi toimitusvarmuus Askolan Monnikylään rakennettavan 110 kv johdon ja 110/20 kv sähköaseman suunnittelua jatkettiin. 110 kv johdon lunastuslupahakemus on valtioneuvoston käsittelyssä. Luumäelle rakennettavan Taavetin 110/20 kv sähköaseman rakennustyöt ja Pyhtään sähköaseman uusiminen käynnistettiin huhtikuussa. Suurimmat jakeluverkoston uusintainvestoinnit kohdistuivat alkuvuonna Askolan, Ruotsinpyhtään, Miehikkälän, Kouvolan ja Haminan alueille. Mittarit vaihtuvat etäluettaviksi Sähkömittareiden etäluennan asentaminen ja mittareiden etäluentapalveluiden testaus aloitettiin. Kaikki mittalaitetta vaihdetaan etäluettavaksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Liittymismaksuja ja sähkön siirtohintoja korotettiin vuoden vaihteessa. Verkonrakennusliiketoiminta Yksikkö on tehnyt pääsääntöisesti konsernin tilaamia töitä. Jo toinen peräkkäinen runsasluminen talvi lisäsi häiriönselvitystöitä merkittävästi. Kunnossapitotöiden osuus oli myös edellisvuosia suurempi. Uusien liittymien rakentaminen pysyi edelleen normaalia vähäisempänä. Suurimmat verkonrakennuskohteet olivat talven aikana Miehikkälän alueella. Talous Konsernin liikevaihto katsauskaudella oli 50,2 (51,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski edellisvuodesta 2,9 % sähkön käytön vähentymisen johdosta. Liikevoitto oli 11,4 (9,5) miljoonaa euroa. Konsernin voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 11,3 (9,1) miljoonaa euroa. Sähkön myynnin voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,6 (3,0) miljoonaa euroa ja sähkön siirron 8,4 (6,8) miljoona euroa. Konsernin liikevoitto oli 22,7 (18,3) prosenttia liikevaihdosta. Investoinnit olivat yhteensä 2,7 (3,7) miljoonaa euroa, josta verkostoinvestoinnit olivat 1,9 (2,6) miljoonaa euroa ja muut investoinnit 0,8 (1,1) miljoonaa euroa. Konsernin ulkopuolisten lainojen määrä oli 27,8 (28,2) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli ilman liittymismaksuja 44,1 (41,4) prosenttia ja liittymismaksujen kanssa 74,0 (71,3) prosenttia. Maksuvalmius (Quick ratio) oli 2,6 (2,1). Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden 2011 huhtikuun lopussa 163 (170) vakinaista ja 10 (7) määräaikaista henkilöä. Arvio loppuvuoden kehityksestä Säätilojen vaihtelut sekä tukkusähkön markkinahinnan kehitys vaikuttavat konsernin liiketoimintojen tuloskehitykseen. Investoinnit sähköverkon uusimiseen, sähkön toimintavarmuuden parantamiseen ja etäluettavaan mittarinluentajärjestelmään jatkuvat. Konsernin liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen ennakoidaan kehittyvän suunnitelmien mukaisesti.

5 Konsernituloslaskelma tuhatta euroa Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Laskennalliset verot Tilikauden voitto

6 Konsernitase tuhatta euroa VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Laskennallinen verosaaminen Rahoitusomaisuus Yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Muu oma pääoma Vieras pääoma Laskennallinen verovelka Pitkäaikaiset lainat Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Yhteensä Tunnusluvut Liikevoitto % 22,7 % 18,3 % 18,8 % Maksuvalmius (Quick ratio) 2,6 2,1 2,0 Omavaraisuusaste % (ilman liittymismaksuja) 44,1 % 41,4 % 42,1 % Omavaraisuusaste % (liittymismaksut mukana) 74,0 % 71,3 % 73,5 % Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia. Kouvolassa KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY Hallitus Kymenlaakson Sähkö Kymenlaakson Sähkö Oy Yhdystie 7, PL 9, Elimäki Puh. (05)