Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TOIMINTAKERTOMUS 2005

Transkriptio

1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TOIMINTAKERTOMUS 2005 Helsinki

2 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Tulosanalyysi ja johtopäätökset TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSlAU-SUMA MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ALLEKIRJOITUKSET JA MÄÄRÄAJAT Liite 1. TULOSSOPIMUKSEN 2005 TULOSTAVOITTEET Liite 2. TIETEELLISET ARTIKKELIT Liite 3. TULOKSELLISUUDEN TUNNUSLUVUT Liite 4. TALOUDELLISET VOIMAVARAT Liite 5. ISTUTUKSET 2005 JA VARAUTUMINEN

3 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Monet kala-, riista- ja porotalouden asiat ja niiden myötä tutkimuslaitoksen tietotuotanto ja asiantuntijuus olivat vuonna 2005 jälleen näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Monikansallisten luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuu enenevästi kansainvälistä mielenkiintoa, esimerkkeinä muuttavat riistalinnut Itämeren kalat ja hylkeet, rajavesistöjen kalat tai Euroopan Unionin tärkeiksi luokittelemat suojellut lajit. Kansainvälisen kiinnostuksen osoituksena olivat kertomusvuonna mm. vesilintujen kevätmetsästys, sudenmetsästyskäytännöt ja Itämeren luonnonvarainen lohi. Luonnonvarojen hallinnointi hyödyntämisen kestävyysvaatimuksineen edellyttää luotettavia tietoja eläinkantojen tilasta. Sekä omalla toimialalle että muulle yhteiskunnalle on pystyttävä uskottavasti osoittamaan, että suunniteltu ja toteutettu hyödyntäminen eivät vaaranna eläinkantojen tulevaisuutta. Eläinkantojen ylärajaa määrittää yhteiskunnan sosioekonominen kestävyys, esimerkkeinä hirvi, merihylkeet ja suurpedot. Tutkimuslaitos on viime vuosina tehnyt useita kartoituksia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden piirissä toimintansa tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista. Uusin kysely tehtiin vuonna Kartoitusten perusteella ulkopuoliset tahot ovat pääosin tyytyväisiä toimintaamme ja viime vuosina tapahtuneeseen kehitykseen, joten strategian ydinkohtia ei ole tarvetta merkittävästi muuttaa. Selvin tarve on edelleen asiakaslähtöisyyden voimistaminen ja yhteiskunnallinen palvelukyvyn parantaminen. Tutkimuslaitoksen pitkän tähtäyksen strategiset suunnitelmat päivitettiin kertomusvuonna. Tavoitteet kirkastettiin, sovittiin konkreettiset kehittämishankkeet, asetettiin ne tärkeysjärjestykseen ja käynnistettiin toteutus. Kehittämistyöllä varmistetaan, että toiminta vastaa konkreettisesti yhteiskunnan tietotarpeisiin ja parantaa elinkeinojen kehittämisedellytyksiä. Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen monitieteisyyttä sosioekonomiseen tutkimukseen panostamalla. Sekä oman osaamisen kehittämisellä että verkostoitumalla monipuolistetaan ja syvennetään tutkimusta entistäkin paremmin kysyntää vastaavaksi. Strategian toimeenpanoa on vahvistettu rakenteellisilla ja toiminnallisilla uudistuksilla. Vuoden 2005 alusta koottiin tutkimuslaitoksen tärkeimpiä yhteiskunnallisia tehtäviä kala- ja riistavarojen arviointi ja tilastotoimi yhteen prosessimalliseksi yksiköksi. Toiminnoilla on paljon yhteistä, ja synergiaetua on saatavissa kiinteästi yhdessä toteutettuna. Viestinnän organisatorinen asema selkiytettiin ja viestintää vahvistettiin. Tutkimuksen suunnittelun aikajännettä on pidennetty ottamalla käyttöön tutkimusohjelmat. Ohjelmilla toteutetaan erityisen tärkeää ja laaja-alaista tutkimusta. Niissä keskeisinä elementteinä ovat monitieteisyys ja yhteiskunnallinen relevanssi. Valmisteltiin kolme tutkimusohjelmaa: raputalousohjelma, istutusten vaikutusten tutkimusohjelma ja elintarviketutkimusohjelma. Niihin sidotaan tuleviksi vuosiksi huomattavat voimavarat ja niistä odotetaan toimialaa merkittävästi hyödyttävää käytännön tietoa. Tutkimuslaitos on jatkanut toimipaikkaverkostonsa kehittämistä vuonna 2000 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä (HALKE) hyväksytyn alueellistamissuunnitelman mukaisesti. Keskeinen tavoite on ollut tutkijayhteisöjen perustaminen niiden yliopistojen välittömään läheisyyteen, joissa harjoitetaan toimintaamme tukevaa tutkimusta ja opetusta. Tämä kehitys saatiin päätökseen, kun tutkimuslaitoksen Helsingissä sijaitseva päätoimipaikka muutti Viikin kampukselle keväällä Omien kehittämishankkeiden lisäksi osallistuimme moniin valtiohallinnon ja hallinnonalan kehittämishankkeisiin. Tärkeimpiä aiheita olivat tuottavuuden parantaminen, palvelukeskuksiin siirtyminen, sektoritutkimuksen kehittäminen ja hyödyntäminen, tutkimusasemaverkoston kehittäminen ja tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kehittäminen. 3

4 Vesiviljelyn organisaatio on uudistettu ja asiantuntijaosaamista vahvistettiin kertomusvuonna. Vesiviljelyn kustannusvastaavuutta parannettiin toistaiseksi toteutetuilla kehitystoimilla, mutta ei vielä riittävästi. 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tuottaa tieteellistä ja laadukasta tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla. Kokonaisrahoitus on 24,1 milj. euroa ja henkilöstön määrä 321 henkilötyövuotta. Strategia Vastatakseen toimintaympäristön muutoksiin ja asiakkaiden tarpeisiin tutkimuslaitos on uudistanut strategiaansa aktiivisesti viime vuosina. Keskeisenä päämääränä on kehittää toimintaa asiakaslähtöisemmäksi, lisätä yhteistyötä ja verkostomaista toimintaa sekä monipuolistaa ja uudistaa henkilöstö- ja osaamisrakennetta. Visio RKTL - Tietoa kestäviin valintoihin RKTL on kansainvälisesti tunnustettu suunnannäyttäjä, joka tuottaa relevanttia tietoa kestäville valinnoille. Kansainvälisesti tunnustettu - RKTL on haluttu yhteistyökumppani, jonka tiedot ovat arvostettuja eri sidosryhmien keskuudessa myös kansainvälisesti. Suunnannäyttäjä - RKTL on aktiivinen, kokoava toimija, joka hahmottaa koko toimintakentän ja sen muutokset luonnonvaroista ja niiden hoidosta harrastus- ja elämystoimintaan sekä elintarviketuotantoon. Relevantti tieto - laajasti sekä RKTL:n sisäisestä että ulkoisesta (eri sidosryhmien) näkökulmasta. Toiminta-ajatus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tuottaa tietoa eläinluonnonvarojen kestävää käyttöä, ylläpitoa ja elinympäristön hoitoa varten sekä edistää toimialansa elinkeino- ja harrastustoimintaa. Strategiset päämäärät Vahvistetaan ekologisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen tiedon yhteensovittamista. Tiedon tuotemuodot, jakelukanavat ja kohderyhmät määritellään nykyistä tarkemmin ja niille asetetaan tavoitteet vaikuttavuuden parantamiseksi. Määritellään keihäänkärkialueet erityisesti kansainvälistä toimintaa varten. Verkosto-osaamisen taitoja, työkaluja ja toimintamalleja kehitetään sekä edistetään verkostoitumista muiden alan toimijoiden keskuudessa kotimaassa ja kansainvälisesti. Asiantuntijaroolia hyödynnetään eri yhteyksissä sekä kotimaassa että kansainvälisesti kasvavassa määrin. Asiantuntijuuden ja tutkijuuden välinen suhde määritellään. Taloudelliset, tila- ja henkilöstöresurssit kohdistetaan strategisten valintojen mukaisesti. Henkilöstöresurssista laaditaan kaikki osa-alueet kattava vuoteen 2012 ulottuva kehityssuunnitelma. Osaamisstrategiassa hyödynnetään kumppanuuksia ja palvelujen hankintaa omia ydinosaamisalueita tukevalla tavalla. Tilaresurssien osalta laaditaan vastaavanlainen suunnitelma. Ulkopuolista rahoitusta kasvatetaan. Mittausjärjestelmää kehitetään, sisältäen mm. tulosmittarit ja kannustinjärjestelmän. Organisaatio Pääyksiköt Viestintä- ja kehittäminen vastaa tutkimuslaitoksen viestinnästä, pääyksiköiden viestinnän tuesta sekä koko organisaatiota koskevasta kehittämisestä. 4

5 Kannanarviointi ja tilastointi vastaa kala- ja riistakantojen seurannasta ja arvioinnista, ja kala-, riista- ja porotalouden tilastoinnista sekä ylläpitää tutkimuslaitoksen toimialoja koskevia rekistereitä. Kalantutkimus tutkii kalavarojen hyödyntämistä sekä hoitoa, kalojen elinympäristöjä sekä vastaa niistä tehtävistä, jotka liittyvät kalakantojen hoitoon ja ylläpitoon. Kalantutkimus hoitaa myös arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus tutkii kalaan, riistaan ja poroon liittyviä elinkeinoja, taloutta ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Riistan- ja porontutkimus tutkii riistaeläinten ja riistakantojen biologiaa, riistan elinympäristöjen tilaa ja hoitoa, metsästystä sekä poron ja porokannan biologiaa ja poronhoiton ekologiaa. Vesiviljely vastaa taloudellisesti arvokkaiden sekä uhanalaisten kalalajien ja -kantojen viljelystä, kalojen ja rapujen mädin ja poikasten tuotannosta, eläinjalostuksesta sekä viljelytuotteiden ja viljelypalvelujen kehittämisestä ja markkinoinnista. Palvelut vastaa toimitila-, tietotekniikka-, virasto-, talous-, henkilöstö-, oikeus- ja informaatiopalveluista sekä toimeksiantojen mukaan tutkimuslaitoksen henkilöstöstrategian toteuttamisesta ja tutkimuslaitoksen suunnittelu- ja raportointitehtävistä. Johtokunta Johtokunta on tutkimuslaitoksen toiminnan ohjaamisessa ja valvonnassa strategiaan ja sen toteuttamiseen keskittyvä ylin päättävä elin. Tutkimuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat saakka (ellei toisin mainita): ylijohtaja Kare Turtiainen, RKTL, saakka (puheenjohtaja) ylijohtaja Eero Helle, RKTL alkaen toiminnanjohtaja Per-Edvin Persson, Tiedekeskus Heureka (varapuheenjohtaja) toiminnanjohtaja Jouni Filppa tuotantopäällikkö Seppo Mustonen, RKTL (henkilöstön edustaja) toimitusjohtaja Kaisa Rossi, Suomen Kalankasvattajaliitto johtaja Laura Sinisalo-Ojala, Oy Nutrinet Ltd Johtokuntaan kuuluvat alkaneella toimikaudella ylijohtaja Eero Helle, toiminnanjohtaja Per- Edvin Persson, yksikönpäällikkö Petri Heinimaa (henkilöstön edustaja), professori Katri Kärkkäinen, toiminnanjohtaja Katriina Partanen ja toiminnanjohtaja Pertti Viik. Ylijohtaja Ylijohtaja johtaa tutkimuslaitoksen toimintaa maa- ja metsätalousministeriön asettamien toiminta- ja tulostavoitteiden mukaisesti. Ylijohtajana on toiminut vuonna 2005 Kare Turtiainen ja alkaen Eero Helle. Johtoryhmä Ylijohtajan päätöksenteon tukena toimii johtoryhmä. Johtoryhmässä käsitellään ja välitetään tietoa tutkimuslaitoksen ja pääyksiköiden keskeisistä ja ajankohtaisista asioista. Johtoryhmään kuuluvat ylijohtaja KTM Kare Turtiainen (puheenjohtaja) saakka ylijohtaja FT Eero Helle (puheenjohtaja) alkaen tutkimuspäällikkö, FT Mika Kurkilahti, kannanarviointi ja tilastointi tutkimusjohtaja, FT Eero Aro, kalantutkimus tutkimusjohtaja, TkT Juhani Kettunen, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus tutkimusjohtaja, FT Eero Helle, riistan- ja porontutkimus, virkavapaa alkaen tutkimusjohtaja, FT Juha Tiainen, riistan- ja porontutkimus, alkaen 5

6 vesiviljelyjohtaja, FM Unto Eskelinen, vesiviljely palvelujohtaja, FM Lena Söderholm-Tana, palvelut. Toimipaikkaverkosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimipaikkojen verkosto kattaa koko Suomen ja tutkimuslaitos toimii 26 eri toimipaikassa ja -pisteessä. Toimipaikkaverkosto tukee tutkijayhteisöjen muodostumista yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toimipaikat sijoittuvat lähelle asiakkaita ja tutkimuskohteita. Useissa toimipaikoissa on sekä tutkimusta että vesiviljelyä. 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Tutkimuslaitos tukee ministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista ja ministeriön päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen keskeisin asiantuntijatehtävä. Tutkimusta on suunnattu yhä enemmän yhteiskunnallisesti merkittäville alueille, tutkimusten laatua on nostettu ja korkeatasoista julkaisutoimintaa jatkettu. Tutkimuslaitos on myös osallistunut asiantuntijana useaan EU:n, ICES:n ja muun kansainvälisen asiantuntijaorganisaation työskentelyyn mm. kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen liittyen. Tutkimuslaitoksen valmistelemia lausuntoja, tutkimustuloksia sekä asiantuntemusta käytettiin sekä kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa, kantojen hoidon suunnittelussa ja ympäristömuutosten taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa. Maa- ja metsätalousministeriön ja metsästäjäorganisaation keskeiset riistakantojen hoitoa ja metsästystä koskevat päätökset ja suunnitelmat perustuvat tutkimuslaitoksen asiantuntemukseen. Tutkimuslaitos edisti toimialansa tieteen kehitystä julkaisemalla artikkeleita tuloksistaan eritysalansa tieteellisissä ja muissa sarjoissa. Lisäksi tutkimuslaitos tuotti julkaisuja ja muita tietotuotteita, joilla oli käytännöllinen ja läheinen yhteys alan toimintaan sekä osallistui alan yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. lausuntojensa avulla. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat laajan asiakaskunnan. Tutkimuslaitoksen omien julkaisujen (Kalantutkimuksia, Kala- ja riistaraportit, Riistantutkimuksen tiedote) saatavuus maksuttomasti verkkopalvelussa on lisännyt niiden vaikuttavuutta. Tutkimuslaitos tuotti ennusteita, tilastoja ja seurantatietoja kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten päätöksenteon sekä kala-, riista- ja porotalouden yritystoiminnan tueksi. Tutkimuslaitoksen tuottamia poro- ja kalatalouden tulevaisuusskenaariota voivat yksittäiset toimijat hyödyntää omassa strategiatyössään. Kalatalous- ja metsästystilastoja käytettiin laajasti kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kalastusta ja metsästystä on pystytty mitoittamaan kala- ja riistakantojen sekä poronhoitoa porolaidunten mukaan. Kalan tuotelaadun tutkimuskeskus luo lähivuosina yrityksille ja tutkimukselle edellytykset parantaa suomalaisen kalan laatua lähitulevaisuudessa. Kalanviljelyn ympäristövaikutuksia koskevat tutkimustulokset ovat käytäntöön siirrettyinä edistäneet ravinnekuormituksen alentamista merkittävästi. Siian ja ravun viljelyn tutkimus on edesauttanut ao. lajien kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on usean vuoden aikana pysynyt noin 30 %:ssa. Vuonna 2004 se aleni 29 %:iin ja vuonna %:iin. Alenemisen perusteella arvioituna vaikuttavuus voidaan tulkita hieman alentuneetn. Vesiviljelyn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta keskeisintä on kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Kaikki taloudellisesti tärkeimmät alkuperäiset kannat on otettu viljelysäilytykseen. 6

7 Toiminnan keskeiset tunnusluvut suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot Tilastot ja kanta-arviot Tieteelliset julkaisut 1) SCI- ja SSCI-luetteloon kuuluvissa lehdissä Muut ennakkotarkastetut artikkelit Muut julkaisut Omissa julkaisuissa Muut Muut tulosjulkistukset 2) Mäti, litraa Laitospoikaset, PY à 50 g 3) Luonnonravintopoikaset, PY à 5 g Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa kpl Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu kpl HENKILÖSTÖ (htv) Henkilötyövuodet yhteensä budjettirahoitteinen (mom. 21 ja ) yhteistyörahoitus työllisyystyövoima Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Yhteiskustannukset Pääomakustannukset joista korkojen osuus Kustannukset yhteensä joista työllistämistuella palkattujen työkustannukset Yhteis- ja pääomakustannukset %työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % SOPIMUSKASVATUS (1000 euroa) RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus Toimintamenot käyttömenot Inarijärven säänn. hoitotoimenpiteet Investoinnit Kalanviljelylaitosten ja tutk.asemien perusparannukset Sopimuskasvatus Tulorahoitus Maksullinen toiminta, kalatuotteet Maksullinen toiminta, muut tuotteet EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (TA:n ulkopuolinen) Muut tulot Muu rahoitus Yhteistyörahoitus (TA:n sisäinen) Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % INVESTOINNIT (1000 euroa) Investoinnit, myynti Tulosyksiköiden investoinnit Tutkimuslaitoksen yhteiset investoinnit Tutkimuslaitoksen rakennusinvestoinnit Investoinnit yhteensä ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 3) PY=poikasyksikkö 7

8 Tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö asetti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tulostavoitteet alustavasti vuoden 2005 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Tulossopimus allekirjoitettiin Ministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen mukaiset tulostavoitteet saavutettiin. Tutkimuslaitoksen yksityiskohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty liitteessä Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Kustannukset Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 22,1 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksista tutkimukseen kohdentui 13,2 milj. euroa (56 %), vesiviljelyyn 5,0 milj. euroa (22 %), kalakantojen hoitoon 2,6 milj. (11 %), kanta-arviointiin ja tilastotoimeen 2,2 milj. euroa (10 %) ja viestinnän ja palvelun loppusuoritteisiin 0,3 milj. euroa (1 %). Suurimpia välittömien kustannuksien eriä olivat työkustannukset (57 %) ja aine- ja tarvikekustannukset (16 %). Välittömät työkustannukset ja yhteiskustannukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna; kustannusten nousu johtuu uudesta palkkaratkaisusta. Tulossopimuksen mukaiset tulosalueittaiset kustannukset on esitetty liitteessä 3. Kannanarviointi ja tilastointi Pääyksikölle osoitetun ministeriön tulostavoitteen mukaan laadittiin raportit silakka-, kilohaili-, turska-, lohi-, merialueen kuha- ja Pohjanlahden siikakantojen tilasta vuonna 2004 sekä ennuste vuosille 2005 ja 2006 yhteistyössä kalantutkimuksen kanssa. Raporttiin sisältyvät myös tiedot Simojoen, Tornionjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliista ja lohikantojen tilasta. Keskeiset arviointitulokset julkaistiin Kalavarat 2004-julkaisussa yhteistyössä kalantutkimuksen kanssa. Merikalakantojen arvioinnin ja seurannan biologiset aineistot kerättiin EU-tiedonkeruuohjelman puitteissa. Näin saatiin tietoa mm. kantojen ikärakenteesta ja vuosiluokkien vahvuuksista, kalojen kasvusta, sukukypsyysasteesta ja jossain määrin myös kalojen liikkeistä. Kalakanta-arvioinneissa käytettiin em. tietojen ohella tilastotietoa kalastuksesta ja saaliista. Kansainvälisesti säädeltävien lajien - silakan, kilohailin, lohen, meritaimenen, turskan ja kampelan - kantojen tilan arviointi tehtiin yhteistyössä muiden Itämeren rantavaltioiden arvioitsijoiden kanssa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmissä. Merkittävien rannikon kalakantojen - ahvenen, kuhan, Pohjanlahden siian - tilan seurantaa jatkettiin kansallisella tasolla. Harmaahyljelaskennat toteutettiin lentolaskentana. Harmaahyljekannan tilan arviointi tehtiin yhteistyössä mm. Itämeren rantavaltioiden (Ruotsi, Venäjä, Viro) arvioitsijoiden sekä Suomen WWF kanssa. Muut riistaseurannat tehtiin pitkälti vapaaehtoisten havainnoitsijoiden voimin. Suurpetojen kannat (susi, karhu, ilves, ahma) arvioitiin suurpetoyhdyshenkilöiden tuottaman havaintoaineiston ja tutkimuslaitoksen oman maastotyön perusteella. Hirvikantojen seuranta perustuu hirviseurueiden täyttämiin havaintokortteihin. Metsäkanalintukantoja seurattiin riistakolmiolaskennoin. Riistakolmioiden ja peltokolmioiden lumijälkilaskennoissa metsästäjät laskivat riistanisäkkäiden lumijälkiä. Lumijälkilaskentaan osallistuville tarkoitettu opas lumijälkien tunnistamiseksi uusittiin ja toimitettiin kaikille laskijoille. Lumijälkiopas tuotettiin yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Kolmiolaskentojen tuloksista laskettujen jälki-indeksien avulla arvioidaan eri lajien pitkän ajan kannanvaihteluita. Tärkeimpien vesilintujen pesimäkannat ja poikastuotto laskettiin. 8

9 Toiminnan keskeiset tunnusluvut SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 1 Kanta-arviot ja tilastot 19 Tieteelliset julkaisut 1) 3 Muut julkaisut 2) 28 Muut tulosjulkistukset 3) suunnitelma 4) HENKILÖSTÖ (htv) Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 31 7 Työllistettyjen henkilötyövuodet 1 Henkilötyövuodet yhteensä 32 7 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) Sopimuskasvatus Maksullinen toiminta 2 EU-rahoitus 1 Yhteistyörahoitus (muut) Muut tulot 1 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Työllisyysrahoitus 11 Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 2 Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista 1 Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä 1 Yli-/alijäämä, % 50 INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 4 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Vuoden 2005 suunnitelma sisältää vain tilastotoimen osuuden. Tärkeimmät riistaeläinseurantatulokset vuonna 2005 julkaistiin Riistantutkimuksen tiedote vihkosina ja tutkimuslaitoksen www-sivuilla, Riistawebissä sekä alan lehdissä. Suunnitelmavuonna kehitettiin erityisesti maasuurpeto- ja hyljevahinkoseurantoja. 9

10 Tilastotoimi vastasi EU-asetusten mukaisista kalastustilastoinnin suorista velvoitteista EU:n tilastovirastolle Eurostatille sekä muista kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista tilastovelvoitteista (mm. FAO ja ICES). Tilastointi vastasi osaltaan myös EU:n tiedonkeruuasetuksen mukaisista velvoitteista. Vuonna 2005 laadittiin viralliset tilastot (SVT) ammattikalastuksesta merellä, vesiviljelystä, kalan tuottajahinnoista, kalan ulkomaankaupasta vapaa-ajankalastuksesta, kalaistutuksista ja riistasaaliista. Tilastot julkaistiin Suomen Virallisessa Tilastossa (SVT). Lisäksi ylläpidettiin tilastoinnin kannalta tarpeellisia rekistereitä. Tilastotoimi osallistui myös muiden pääyksiköiden tutkimushankkeisiin sekä asiakasrahoitteisiin tutkimuksiin ja yhteishankkeisiin tiedontuottajana ja asiantuntijana. Uutena tilastoaiheena valmisteltiin kalatalouden yritystaloudellista tilastointia, johon EU:n tiedonkeruuohjelma antaa edellytykset. Yksikön julkistamiset koostuivat säännöllisesti toistuvista riista- ja kalataloustilastoista sekä kala- ja riistavaroista kertovista julkaisuista ja tiedotteista. Tilastotietoja julkaistiin entistä kattavammin myös tutkimuslaitoksen verkkopalvelussa. Tilastojulkaisuja kehitettiin Suomen Virallisen Tilaston neuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti. Tulosanalyysi Ministeriön toimeksiannosta suoritettavan EU-tiedonkeruuohjelman toiminta- ja raportointivelvoitteet toteutettiin suunnitellulla tavalla. Toimintaprofiili oli pääyksikön tavoitteiden mukainen. Kannanarvioinnin osuus kokonaiskustannuksista oli 72 %, tilastoinnin 24 % ja asiantuntijatehtävien 4 %. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista oli alle 1 %. SVT-suosituksen mukaisesti tilastot julkaistiin kolmekielisinä. Julkistaminen noudatti ennakolta annettua aikataulua. Toiminnan julkistamisprofiili on tarkastelun alla osana laajempaa RKTL:n julkaisu-uudistusta. Nykymuotoinen kannanarviointi ja tilastointi toimi aloitettiin v alussa ja toiminnan kehittäminen on alkamassa. Tämän vuoksi erilaisia kustannustarkasteluja, kokonaiskustannusten kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöiden vertailua ei ole mahdollista tehdä viime vuoden osalta. Toiminnan tuloksellisuudesta ja sen kehittymisestä tullaan raportoimaan tulevina vuosina. Säädös- ja velvoiteperusteisten tarpeiden lisäksi tilastotuotannossa painotettiin tilastoja, joilla on erityinen yhteiskunnallinen tai tutkimuksellinen kysyntä. Kalantutkimus Kalantutkimuksen pääyksikkö tutki kalavarojen hyödyntämistä sekä hoitoa, kalojen elinympäristöjä sekä vastasi niistä tehtävistä, jotka liittyvät kalakantojen hoitoon ja ylläpitoon. Kalantutkimus hoiti myös arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan. Vuonna 2005 tärkeällä sijalla olivat tutkimukset, joiden tulosten avulla on mahdollista lisätä kala- ja rapukantojen tuottavuutta ja pyynnin taloudellista arvoa. EU-hankkeiden johdosta kalastuksen säätelytutkimusten osuus toiminnassa kasvoi ja lajien välisiä vuorovaikutussuhteita selvitettiin aiempaa enemmän. Valmisteltiin istutustutkimusohjelmaa, jossa selvitetään niitä tekijöitä, joiden avulla erityisesti lohikalaistutusten tuloksellisuutta voidaan lisätä. Raputalousohjelman esiselvityksissä tutkittiin ravun tuotantobiologiaa sekä rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä. Silakka, siika, kuha ja vaelluskalat olivat tutkimustoiminnan painopistelajeja. Kalakantojen hoidon ohjaus toimi omana kokonaisuutena, jonka tehtävänä oli kalakantojen istutushoidon vaatimien suunnitelmien, selvitysten ja raporttien laadinta, valtion kalanviljelytoiminnan monimuotoisuutta säilyttävän toiminnan ohjaaminen sekä tietokantojen ja hoitosuunnitelmien valmistelu. Istutuksilla elvytettiin ja vahvistettiin arvokalakantoja luonnossa. Maa- ja metsätalousministeriön tulossopimuksen mukaisesti vahvistettiin Perämereen laskevien vapaiden jokien lohi- ja meritaimenkantoja sekä Tornionjoen vaellussiikakantoja ja ylläpidettiin järvilohta ja nieriäkantoja vesiviljelyn pääyksikön tuottamilla tuotteilla. Inarijärven kalatalousvelvoitteen hoito perustuu ministeriön hyväksymiin suunnitelmiin. Velvoiteviljely ja istutukset sekä niihin liittyvät kalamerkinnät toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Organisaatiouudistus vähensi kalantutkimuksen kustannuksia noin 3 miljoonaa euroa. 10

11 Toiminnan keskeiset tunnusluvut suunnitelma 5) SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot Kanta-arviot ja tilastot Tieteelliset julkaisut 1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) HENKILÖSTÖ (htv) Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä Työllistettyjen henkilötyövuodet Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) 1000 euroa Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % SOPIMUSKASVATUS 6) RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) Sopimuskasvatus Maksullinen toiminta EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) Muut tulot Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Sisältää Inarinjärven säännöstelyn hoitotoimenpiteiden rahoituksen 5) Vuoden 2005 suunnitelmassa ei ole huomioitu henkilöstön ja rahoituksen siirto Kannanarviointi ja tilastointiyksikköön 6) Sopimuskasvatus siirtyi vuoden 2005 alusta kalantutkimuksen tulosyksikköön Tulosanalyysi Toimintaprofiili muuttui kertomusvuonna suunnitelman mukaisesti. Tutkimusprojektien osuus nousi 76 %:in toiminnasta. Kalantutkimuksessa uusia toimintoja olivat raputalous 5 %:n ja kalakantojen hoidon ohjaus 19 %:n kustannusosuudella. Asiantuntijatehtävien osuus oli 5 % eli edellisvuosien tasolla. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista oli 2 % kuten aiempinakin vuosina. 11

12 Tutkimuslaitoksen yksikölle asetetut tulostavoitteet koskivat mm. lohikalojen kantatutkimuksia ja M-74- oireyhtymän seurantaa, vesistökuormituksen kalataloudellisia vaikutuksia, istutustutkimuksia, Saimaan lohen ja nieriän elvyttämisselvityksiä, meritaimenkantojen hoitoa, EU:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon valmistelua ja tutkimuslaitoksen istutushoidon ohjausta ja toteuttamista. Suunnitelmat kalojen istutustutkimusohjelmaksi ja raputalousohjelmaksi valmistuivat. Tulostavoitteet toteutettiin määräajassa ja annettujen määrärahojen puitteissa sisällöltään sovitussa muodossa. Yksikön maksullisen toiminnan tulot, ylijäämä ja EU-rahoitteisen tutkimustoiminnan tulot jäivät yksikön tavoitteita pienemmäksi. Yksikön toiminnan tuloksellisuus vastasi pääosin pääyksikölle asetettuja tavoitteita. Ennakkotarkastuksen läpi käyneiden tieteellisten artikkelien ja muiden tulosjulkistusten määrä oli tavoitetasolla. Muita julkaisuja tuotettiin hieman aiempia vuosia vähemmän. Yksikölle osoitettiin runsaasti lausuntojen valmistelutehtäviä. Pääyksikön kokonaiskustannukset ja henkilötyömäärä laskivat vuoteen 2004 verrattuina 9 % ensisijaisesti johtuen kannanarviointitoiminnan siirrosta. Yhteiskustannusten suhteellinen osuus nousi edellisvuodesta, koska kalantutkimuksen henkilökunta osallistui laajasti kannanarviointi- ja tilastoyksikön tutkimushankkeisiin, joka laski välittömiä työkustannuksia. Toiminnan rahoitus kasvoi vuoteen 2004 verrattuna 13 %:lla, koska sopimuskasvatuksen rahoituksen hallinta (1,1 milj. euroa) siirtyi vuonna 2005 kalantutkimusyksikköön. Budjettirahoitus väheni, ja tulorahoitus ylitti pääyksikölle asetetun tavoitteen 29 %:lla. Valtionhallinnon yhteistyörahoitusta saatiin ennakoitua vähemmän. Maksullisen toiminnan ylijäämä oli edellisvuoden tasolla (7 %). Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Suuntaa pääyksikön tutkimusohjelmille ja alalla toimivien strategiavalinnoille luotiin toteuttamalla kalatalouden ja porotalouden tulevaisuustutkimukset. Suunnitelma elintarviketalouden tutkimusohjelmaksi valmistui, se käsiteltiin tutkimuslaitoksen johtoryhmässä ja toimitettiin myös ulkopuoliseen vertaisarviointiin. Ohjelmaan liitettävät jo aiemmin projektoidut hankkeet ovat käynnissä. Luonnonvarojen käytön, hoidon ja suojelun sosioekonomisen tutkimusohjelman suunnittelu aloitettiin ja se valmistuu kesällä Elintarviketalouteen liittyvistä tutkimuksista valmistuivat siian ruokakalankasvatuksen kehittämiseksi perustettu viisivuotinen Siika 2005 hanke ja kolmivuotinen EU:n rahoittama tutkimushanke kirjolohen kasvun ja laadun parantamiseksi. Mittatikku-hankkeessa mallinnettiin kalaelintarvikkeiden ympäristövaikutuksia. Kalan ja poron asemaa elintarvikemarkkinoilla kartoitettiin tutkimalla poronlihan markkinarakenteita tuotantoketjussa sekä kaupan olevien suomukalojen markkinoita ja hinnanmuodostusta. Interreg-rahoituksen avulla luotiin pohjoismainen, taloudellisen tutkimuksen verkosto. Tuotettiin yritysten taloudellisia näkymiä mittaava kalatalousbarometri. Kalan tuotelaadun mittaamiseksi ja parantamiseksi kehitettiin menetelmiä, joita voidaan soveltaa yritysten tarpeisiin. Kalanviljelytuotannon monipuolistamiseksi jatkettiin siian valintajalostustutkimusta ja aloitettiin kuhan ruokakalankasvatuksen tutkimus. Lisäksi käynnistettiin suurtalouksien kalakäyttöä selvittävä tutkimus. Luonnonvarojen käyttöön liittyvistä tutkimuksista valmistui mm. pohjoissuomalaisten metsästysharrastajien profiilia selvittänyt tutkimus. Kalastuksenhoitomaksu- ja viehekalastusmaksukertymien palauttamiseksi vesistöalueen omistajille aloitettiin kyselytutkimus, joka valmistuu vuonna Tutkimuslaitoksen yksikölle asettamat tulotavoitteet saavutettiin. 12

13 Toiminnan keskeiset tunnusluvut suunnitelma SUORITTEET (kpl) Tutkimus Valmistellut lausunnot Tieteelliset julkaisut1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) Tilasto 4) Valmistellut lausunnot 0 1 Tilastot 6 8 Tieteelliset julkaisut 1) 0 0 Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) 2 3 HENKILÖSTÖ (htv) Tutkimus Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä Työllistettyjen henkilötyövuodet Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Tilasto 4) Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 6 5 Työllistettyjen henkilötyövuodet 0 0 Henkilötyövuodet yhteensä 6 5 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Tutkimus Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Tilasto 4) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -7 8 Koko yksikkö Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 1-4 RAHOITUS (1000 euroa) Toimintamenot Maksullinen toiminta EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) Muut tulot Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Tilasto siirtyi Kannanarviointi ja tilastointi yksikköön vuoden 2005 alusta 13

14 Tulosanalyysi Tuotantoprofiili oli pääyksikön tavoitteiden mukainen. Tutkimustoiminnan osuus yksikön kokonaiskustannuksista oli 87 % ja asiantuntijatoiminnan 13 %. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 12 %. Toiminnan kokonaiskustannuksen alenivat yksikön pienenemisen takia. Tieteellisten julkaisujen määrä väheni suunnitelman mukaisesti, sillä yksikön henkilötyövuodet ovat pienentyneet viimeisen viiden vuoden ajan tasaisesti organisaatiomuutosten seurauksena. Tutkimuksen henkilötyövuosien väheneminen on ollut kymmenisen prosenttia vuodessa. Työvaltaista vesiviljelytutkimusta on vähennetty ja sosioekonomista lisätty yksikön strategian mukaisesti. Noin puolet tieteellisistä ja yli puolet muista kirjoituksista oli aiheeltaan yhteiskunta- ja taloustieteellisiä. Huomattava osa yksikön resursseista käytettiin uusien tutkimusohjelmien suunnitteluun ja valmisteluun. Yksikölle osoitettujen lausuntojen lisäksi osallistuttiin muiden pääyksiköiden vastuulla olevien lausuntojen valmisteluun. Tutkimuslaitoksen organisaatiomuutokset vaikuttivat henkilötyövuosien vähenemiseen ja näin ollen myös työkustannusten ja kokonaiskustannusten 13 %:n pienenemiseen. Vuoden 2005 suunnitelmia laadittaessa muutokset olivat vielä hahmottumatta. Kokonaissuoritetuotantoon ja maksullisen toimintaan henkilötyövuosien vähenemisellä ei ollut vaikutusta. Maksullinen palvelutoiminta oli suunniteltua suurempaa ja kannattavaa. Yhteistyörahoitus väheni vajaan viidenneksen edellisvuotisesta tiedonkeruuohjelman siirtyä kokonaisuudessaan Kannanarviointi ja tilasto yksikköön. Riistan- ja porontutkimus Riistantutkimuksessa oli kertomusvuoden aikana käynnissä yhteensä 20 tutkimushanketta sekä 7 erillistehtävää. Riistantutkimus kohdistuu riistaeläinten populaatiobiologiaan ja elinympäristöihin. Riistaseurannat siirtyivät vuoden alussa kannanarviointi- ja tilastointiyksikköön. Hyljetutkimuksessa jatkettiin hankkeita, joissa selvitettiin hylkeiden lisääntymishäiriöiden esiintymistä ja hylkeidensuojelualueiden vaikutusta ammattikalastukseen sekä hallin ravinnonkoostumusta ja pakoetäisyyttä. Yksikössä valmisteltiin myös ehdotuksia itämerennorppakannan ja hallikannan hoitosuunnitelmiksi. Suurpetotutkimuksessa jatkettiin tutkimuskokonaisuutta karhun ja suden populaatiorakenteesta, liikkuvuudesta, levittäytymisestä ja suhteesta ihmistoimintoihin sekä osallistumista Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän yhteiseen hankkeeseen suurpetokantojen rakenteen selvittämiseksi. Pienpetotutkimuksessa saatettiin loppuun tutkimus, jossa kerättiin pienpetojen ekologiasta ja käyttäytymisestä tietoa, jota käytetään rabieksen leviämismallin rakentamiseksi Suomen oloihin. Vesilintututkimuksessa aloitettiin hankkeet, joissa selvitetään vesilintupopulaatioiden ekologiaa ja dynamiikkaa, merisorsien populaatiodynamiikkaa muuttuvissa ympäristöoloissa sekä vesilintusaaliin lajikoostumusta ja ikä- ja sukupuolirakennetta. Elinympäristötutkimuksen tavoitteena on selvittää riistakantojen esiintymistä ja runsautta määrääviä tekijöitä. Keskeisissä hankkeissa tutkittiin metsäkanalintujen elinympäristö- ja tilatarpeita metsätalousmaisemassa sekä maatalousympäristön ekologiaa peltoriistan kannalta. Hirvitutkimuksessa selvitettiin talvielinympäristöjä, hirven ravinnonkäyttöä sekä hirvikannan dynamiikkaa ja säätelyä. Tutkimuslaitoksen yksikölle osoittamat maa- ja metsätalousministeriön tulostavoitteet saavutettiin ja raportoitiin. Riistantutkimuksen henkilökunta toimi useissa kansallisissa riista-alaa ja elinympäristöjen hoitoa ja käyttöä pohtivissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa sekä toimialan järjestöjen hallintoelimissä. Lisäksi annettiin yliopisto-opetusta, ohjattiin väitöskirjoja sekä toimittiin vastaväittäjinä. Vuoden aikana annettiin runsaasti lausuntoja. 14

15 Toiminnan keskeiset tunnusluvut suunnitelma 5) SUORITTEET (kpl) Riistantutkimus Valmistellut lausunnot Kanta-arviot 1) Tieteelliset julkaisut 2) Muut julkaisut 3) Muut tulosjulkistukset 4) Porontutkimus Valmistellut lausunnot Kanta-arviot Tieteelliset julkaisut 2) Muut julkaisut 3) Muut tulosjulkistukset 4) HENKILÖSTÖ (htv) Riistantutkimus Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä Työllistettyjen henkilötyövuodet Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Porontutkimus Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä Työllistettyjen henkilötyövuodet Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Riistantutkimus Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Porontutkimus Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Koko yksikkö Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) Toimintamenot Maksullinen toiminta Yhteistyörahoitus (muut) Muut tulot Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) Riistantutkimuksen tiedotteissa julkaistut kanta-arviot 2) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 3) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 4) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 5) Vuoden 2005 suunnitelmassa ei ole huomioitu henkilöstön ja rahoituksen siirto Kannanarviointi ja tilastointiyksikköön Porontutkimuksessa oli toimintavuonna käynnissä seitsemän tutkimushanketta. Porolaiduntutkimuksessa jatkettiin metsä- ja maisemarakenteen vaikutuksen selvittämistä porolaidunten käyttöarvoon. Porolaidunten tilan seurantaa jatkettiin, menetelmiä kehitettiin ja valmistauduttiin vuosina

16 tehtävään laajaan laiduninventointiin. Uutena hankkeena aloitettiin yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa interreg-hanke Kasvillisuuden kartoitus Fennoskandian ja Barentsin alueella, jossa kehitetään ja yhtenäistetään kasvillisuuskartoitus- ja porolaiduninventointimenetelmää Pohjois-Fennoskandiassa. Vasakuolemien määrää ja syitä selvittävää tutkimusta jatkettiin ja samoin jatkettiin tutkimusta porotokan rakenteen vaikutuksista porojen lisääntymiseen ja vasojen sukupuoleen. Osallistuttiin poron terveydenhuoltoa ja tarhausoloja selvittävään yhteishankkeeseen tarhauskäytäntöjä, ruokintaa ja poron kuntoa koskevilla tutkimuksilla. Uutena hankkeena selvitettiin luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden merkitystä Suomen poronhoidolle. Tutkimuslaitoksen yksikölle osoittamat maa- ja metsätalousministeriön tulostavoitteet saavutettiin ja raportoitiin. Tulosanalyysi Pääyksikön toimintaprofiili oli tavoitteiden mukainen ja muuttui organisaatiouudistuksen seurauksena. Tutkimustoiminnan osuus oli 80 % kokonaiskustannuksista, joka oli 12 prosenttiyksikköä lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaisen asiantuntijatoiminnan osuus (12 %) kasvoi 4 prosenttiyksikköä; kansainvälisen asiantuntijatoiminnan osuus (4 %) oli lähes edellisen vuoden tasolla. Porontutkimuksen tutkimustoiminnan osuus kokonaiskustannuksista oli 70 %, laidunseurannan 15 %, kotimaisen asiantuntijatoiminnan 10 % ja kansainvälisen asiantuntijatoiminnan 3 %. Tutkimustoiminnan osuus oli 7 prosenttiyksikköä pienempi ja laidunseurannan 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Laidunseurannan osuuden kasvu johtui valmistautumisesta laajempaan laidunseurantajaksoon. Asiantuntijatehtävien osuus kasvoi hieman. Julkistamisprofiili oli pääyksikön suunnitelman mukainen. Tieteellisten artikkeleiden, muiden julkaisujen ja muiden tulosjulkistusten määrä voidaan pitää hyvänä. SCI-indeksoiduissa sarjoissa julkaistujen tieteellisten artikkeleiden osuus kaikista tieteellisistä julkaisuista oli 54 %, mikä on samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Riistantutkimuksen tieteellisten ennakkotarkastettujen julkaisujen määrä laski edellisestä vuodesta, mutta vähenemisen voidaan katsoa olevan julkaisuteknisistä syistä johtuvaa vuosittaista vaihtelua. Porontutkimuksen tieteellisten julkaisujen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, muiden kirjoitusten määrä lisääntyi. Pääyksikön antamien lausuntojen määrä lisääntyi selvästi. Riistantutkimuksen henkilötyömäärä laski 8 %. Se johtui ensisijaisesti riistaseurantojen siirtymisestä toiseen yksikköön. Porontutkimuksen henkilötyön määrä väheni yhdellä vuodella, mikä johtui suunniteltua pienemmästä työllisyystyövoiman käytöstä. Tästä johtuen pääyksikön työkustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Myös sekä riistan- että porontutkimuksen muut välittömät kustannukset alenivat. Koko pääyksikön kokonaiskustannukset laskivat edellisestä vuodesta 6 %, ja ne olivat vuoden 2003 tasoa. Kokonaisrahoitus väheni hieman vuoteen 2004 verrattuna. Budjetti- ja työllisyysrahoituksen osuudet laskivat, mutta yhteistyörahoitusta saatiin suunniteltua enemmän. Maksullinen toiminta oli kannattavaa, mutta edelleen varsin vähäistä. Vesiviljely Vuosi 2005 oli edellisvuoden tavoin kasvatuskauden lämpö- ja vesitysoloiltaan aiempia vuosia parempi, ja viljely onnistui varsin hyvin. Pitkään lämpimänä jatkunut syksy aiheutti jonkin verran ongelmia syyskutuisten kalojen mädintuotantoon. Alkuperäisten kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttämisen ohjausvastuu siirtyi vuoden 2005 alusta kalantutkimuksen pääyksikköön perustetulle hoitoyksikölle. Vesiviljely tuotti ja toteutti tulossopimuksen mukaiset istutukset hoitoyksikön suunnitelmien ja tilausten mukaan. Kalakantojen säilytyksen tukipilarina ovat geenipankit, viljelylaitoksissa ylläpidettävät emokalastot sekä pakastamalla säilötty maiti. Emokalaviljely ja maitipankkitoiminta jatkuivat entisessä laajuudessa. 16

17 Toiminnan keskeiset tunnusluvut suunnitelma SUORITTEET (kpl) Mäti, litraa Laitospoikaset, py 1) à 50 g Luonnonravintopoikaset, py à 5 g Emokalat ja ravut, kantoja /mädintuotannossa, kpl Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu, kpl Valmistellut lausunnot Tieteelliset julkaisut 2) Muut julkaisut Muut tulosjulkistukset 3) HENKILÖSTÖ (htv) Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä Työllistettyjen henkilötyövuodet Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) 1000 euroa Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % SOPIMUSKASVATUS 6) RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) Sopimuskasvatus 6) Maksullinen toiminta; kalatuotteet Maksullinen toiminta; muut tuotteet EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) Muut tulot Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Muut tuotteet Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % Viljelytuotteet 5) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Subventio 50 Yli-/alijäämä, % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) py=poikasyksikköä 2) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 3) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Sisältää Inarijärven säännöstelyn hoitotomenpiteiden rahoituksen 5) Vuoden 2003 maksullisen toiminnan kustannuksista on jätetty huomioimatta välisen ajan kustannukset BKD-taudin takia 6) Sopimuskasvatus siirtyi vuoden 2005 alusta kalantutkimuksen tulosyksikköön Asiantuntijapalvelut ja tuotekehitys tukevat kalanviljelyelinkeinon omaehtoisia kehitysedellytyksiä. Asiantuntijapalvelujen kehittämiseksi tehtiin selvitys kalanviljelyelinkeinon tarvitsemista kehityspalveluista. Vesiviljelyn tuotekehityshankkeista mittavin on kalojen valintajalostus, jota tehdään 17

18 sekä kirjolohella että siialla. Toimintavuonna tehtiin yhteistyössä MTT:n ja HY:n kanssa selvitys siitä, miten jalostuksen mahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa molekyyligeneettisten menetelmien avulla. Kansainvälisistä hankkeista valmistuivat toimintavuonna Leningradin alueen kalatalouden kehittämisohjelma sekä kylmänveden lajien pilottilaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto Vietnamissa. Molemmat hankkeet ovat herättäneet kiinnostusta laajempiin jatkohankkeisiin. Maksullisen toiminnan tuotoista pääosa kertyi viljelytuotteiden ja viljelypalvelujen myynnistä, vähäisemmässä määrin asiantuntijapalveluista ja muista tuloeristä. Päätuotteiden markkinoiden supistumisen vuoksi tulot vähenivät edellisvuodesta noin 9 % ja jäivät noin 5 % alle budjetoidun. Tulosanalyysi Viljelytoiminnan tulostavoitteet toteutettiin pääosin toimintasuunnitelman mukaisesti. Kannattavuustavoitetta ei saavutettu, vaikka myynnin alijäämää kyettiin kokonaisuutena hieman vähentämään. Toimintakuluista valtaosa on kiinteitä, joten tuotannon sopeutus markkinatilanteisiin ei kevennä vastaavasti kulurakennetta. Kun myynnin osuus tuotannosta kasvaa, kohdentuu myös kiinteistä kuluista suurempi osa myyntituotteille, joka lisää alijäämäisyyttä. Viljelytoiminnan suotuisista tuotanto-olosuhteista johtuen suoritetuotannon tavoitteet saavutettiin valtaosin. Mädin tuotanto väheni suunnitelmien mukaisesti edellisvuodesta. Poikastuotanto laitoksissa kasvoi hieman ja luonnonravintoviljelyn tulos säilyi jokseenkin edellisvuoden tasolla. Strategisten linjausten mukaisesti lisättiin voimavaroja uusien asiantuntija- ja kehityshankkeiden, mm. kansainvälisten projektien ja eläinjalostusohjelmien valmistelutyöhön. Vaikka hankkeiden volyymi ei vielä ollut suuri, saatiin niiden myötä uutta osaamista ja uusia verkosto- ja asiakasyhteyksiä. Asiakasvaikuttavuudessa vesiviljely pääsi tavoitteisiin. Päämittareina ovat tuotekysynnän tyydyttäminen sekä asiakastyytyväisyys. Tuotteiden tarjontavajetta oli vain joidenkin kantojen mädin osalta ja asiakkaille aiheutuneet haitat kyettiin välttämään korvaavilla järjestelyillä. Reklamaatioiden määrä pysyi hyvin vähäisenä, selvästi alle 1 % toimituksista. Kattavimmin vesiviljelyn taloudellisuuden mittari ovat kokonaiskustannukset. Koska vesiviljelyn tehtäväkentässä ja vaikuttavuustavoitteissa ei ole tapahtunut muutoksia, kuvaavat kustannukset hyvin yksikön kokonaistaloudellisuutta. Nimellisarvoiset kokonaiskustannukset ovat liukuvana keskiarvona tarkasteluna alentuneet. Vuosijakson keskiarvo oli 5,78 miljoonaa euroa ja vuosijakson keskiarvo 5,62 miljoonaa euroa, joten kolmen vuoden liukuvana keskiarvona kustannukset ovat alentuneet 2,85 %. Viestintä ja kehittäminen Tutkimuslaitoksen strategiaa päivitettiin johtoryhmän toimesta kesän ja syksyn aikana. Myös esimiehet osallistuivat prosessin. Vuoden 2005 sisäiseen tarkastukseen liittyvät toimipaikkatarkastukset tehtiin Perämeren kalantutkimusasemalle, Lautiosaaren kalanviljelylaitokselle, Tenojoen kalantutkimusasemalle ja Reposaaren toimipisteeseen. Viestintästrategiaa ja viestinnän kehittämisehdotuksia valmisteltiin toimintavuonna. Keskeiseksi kehittämiskohteiksi valittiin sisäisen viestinnän parantaminen, asiakasviestinnän kehittäminen sekä henkilöstön viestintävalmiudet. Tutkimuslaitoksen omissa sarjoissa julkaistiin tavanomainen määrä niteitä. Julkaisu-uudistuksen suunnittelua ja toteutusta jatkettiin. Tavoitteena on parantaa julkaisujen leviämistä ja luettavuutta. Viestintä tuotti 48 tiedotetta uusista tutkimustuloksista ja muista ajankohtaisista asioista. Lisäksi järjestettiin 5 tiedotustilaisuutta, joista yksi yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Viestintä osallistui kansalaistiedottamiseen messuosastoillaan Pohjois-Suomen Erämessuilla, Farmari-messuilla ja ELMA-messuilla, kahteen jälkimmäiseen yhdessä Luonnonvarat-yhteisöjen kanssa. 18