Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TILINPÄÄTÖS 2008

Transkriptio

1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TILINPÄÄTÖS 2008 Helsinki 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnallinen taloudellisuus Toiminnallinen tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tutkimuslaitoksen pääyksiköt TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT...43 TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET...43 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laadintaperiaatteista ja vertailtavuudesta...43 Liite 2: Nettoutetut menot ja tulot...44 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset...44 Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat...44 Liite 5: Henkilöstökulujen erittely...44 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset...45 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot...45 Liite 8: Rahoitustuotot ja kulut...46 Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat...46 Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset...46 Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat...46 Liite 12: Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut...47 Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat...47 Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat...47 Liite 15: Velan muutokset...47 Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio...47 Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN...48 Liite 1. Tulossopimuksen 2008 tulostavoitteet...49 Liite 2. Taloudelliset voimavarat...62 Liite 3. Tieteelliset julkaisut

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset Kala-, riista- ja porotalouden asiat ja niiden myötä tutkimuslaitoksen tietotuotanto ja asiantuntijuus olivat vuonna 2008 näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kala-, riista- ja porotalouden alalla eläinkantojen tila ja luonnonolot luovat edellytykset toimialan eläinluonnonvarojen hyödyntämiselle ja edelleen niihin liittyvälle yritystoiminnalle. Kestävän käytön mukainen eläinluonnonvarojen hyödyntäminen ja hallinnointi edellyttävät luotettavia tietoja kantojen tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Omalle toimialalle on tuotettava tietoa hyödynnettävyydestä, ja muulle yhteiskunnalle myös kansainväliselle on osoitettava, että eläinkantoja voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa. Tutkimuslaitos jatkoi vuoden aikana tietohallintotoimintojensa kehittämistä, joka tehostaa kanta-arvioiden, seurantojen ja tilastojen tuottamista ja helpottaa hyödyntämisen suunnittelua. Luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuu kansainvälistä mielenkiintoa, esimerkkeinä Itämeren kalat ja hylkeet, rajavesistöjen kalat ja Euroopan Unionin tärkeiksi luokittelemat suojellut lajit. Kansainvälisen kiinnostuksen kohteina olivat kertomusvuonna edelleen Itämeren luonnonvarainen lohi sekä suurpetokantojen hoito ja metsästys. Yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä korostuu sektoritutkimuslaitosten rooli yhteiskuntaa palvelevan tiedon tuottamisessa. Tutkimuksen ja asiantuntijuuden on ensisijaisesti palveltava hallintoa, yritystoimintaa ja muuta yhteiskuntaa. Sektoritutkimusyhteistyötä tiivistettiin muodostamalla ympäristö- ja luonnonvarakonsortiota. Tutkimuslaitos on viime vuosina tehnyt useita kartoituksia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden piirissä toimintansa tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista. Niiden mukaan ulkopuoliset tahot ovat pääosin tyytyväisiä toimintaamme. Selvin tarve on edelleen asiakaslähtöisyyden voimistaminen ja yhteiskunnallinen palvelukyvyn parantaminen. Tavoitteiden toteuttaminen Tutkimuslaitos toteutti asetetut tulostavoitteet pääosin hyvin. Tutkimuslaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu ensisijaisesti asiantuntijuuden kautta. Asiantuntijuus perustuu sekä omaan tutkimusja kehitystoimintaan että muualla tehdyn työn tulosten tuntemiseen ja soveltamiseen. Tutkimuslaitoksen tietotuotanto löytyy kattavana verkkopalvelustamme - tieteelliset julkaisut myös tiiviinä suomenkielisinä selostuksina. Vuoden aikana on edelleen vahvistettu tutkimuksen suuntaamista yhteiskunnan kysynnän pohjalta. Sekä oman osaamisen kehittämisellä että verkostoitumalla monipuolistetaan ja syvennetään tutkimusta entistäkin paremmin kysyntää vastaavaksi. Tärkeiden ongelmakokonaisuuksien selvittämiseksi tutkimuslaitoksessa on neljä ohjelmaa: raputalousohjelma, kalan istutusten vaikutusten tutkimusohjelma, kala-, poro- ja riistaelintarvikkeiden tutkimusohjelma ja luonnonvarojen käytön tutkimusohjelma. Keskeisinä niissä ovat monitieteisyys ja yhteiskunnallinen relevanssi. Ohjelmiin sidotaan tuleviksi vuosiksi merkittävästi voimavaroja, ja ne tuottavat toimialaa hyödyttävää käytännön tietoa. Tärkeimpiä tuottavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ovat palvelukeskuksiin siirtyminen, toimipaikkaverkoston kehittäminen, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen hallinnonalan tutkimuslaitosten kesken. Lisäksi osallistuimme moniin valtiohallinnon ja hallinnonalan kehittämishankkeisiin. 3

4 Tuloksellisuuden kehittyminen Tutkimuslaitoksen suoritetuotanto oli hyvä. Asiantuntijatehtävien määrä oli edellisvuoden tasolla. Lausuntoja annettiin 111 kpl, tieteellisiä julkaisuja kertyi 71, muita julkaisuja noin 300 ja vesiviljelyn tuotanto ylitti tavoitteet. Tuottavuusohjelman toteuttaminen vähensi henkilötyövuosia suunniteltua enemmän ja keski-ikä on tutkimuslaitoksen tehtävien hoitamista huomioiden nousemassa liian korkeaksi. Samaan aikaan kuitenkin tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset nousivat edellisvuodesta 5 % ja tavoitteesta poiketen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat edellisvuotisia pienemmät. Suurimmat yhteistyörahoittajat olivat edelleen maa- ja metsätalousministeriö sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset. Maksullisen toiminnan tuotto kalatuotteiden osalta jäi edellisvuoden tasolle, ja muiden tuotteiden osalta nousi. Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Vuoden aikana toteutettiin tutkimuslaitoksen tuottavuusohjelmaa sekä valmisteltiin tuottavuusohjelmaa vuosille Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi toimintaa keskitetään ydintehtäviin ja vähemmän välttämättömästä luovutaan, mikä luo mahdollisuuksia uudistumiseen. Ulkopuolisen, kilpailtavan rahoituksen hankintaa tehostetaan. Suuri haaste on selvitä myös uusista tehtävistä resurssien pienetessä ja henkilöstöpoistuman sekä rekrytointimahdollisuuksien ollessa pieniä. Erityisen tärkeää on onnistua henkilöstön sopeuttamisessa uuteen työtilanteeseen. Tutkimuslaitos on osallistunut Ympäristö ja luonnonvarat -konsortion valmisteluun. Lisäksi se on valmistautunut edessä olevaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ohjaamaan sektoritutkimuksen uudistamiseen. Tutkimuslaitos tekee runsaasti tutkimusta sektoritutkimuksen kärkihankkeiksi priorisoituneissa aihepiireissä, joten tavoitteena on olla mukana useissa poikkihallinnollisissa tutkimusohjelmissa VAIKUTTAVUUS Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL) tulostavoitteet alustavasti vuoden 2008 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Tulossopimus allekirjoitettiin Tulossopimuksen mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tukee MMM:n toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti. Tutkimuslaitos tukee asiantuntijana kansallista ja kansainvälistä hallintoa ja päätöksentekoa tutkii kala- ja riistavarojen kestävää ja monipuolista hyödyntämistä sekä tuottaa kala- ja riistavarojen runsauden tunnusluvut sekä kala-, riista- ja porotalouden tilastot luotettavasti ja ajantasaisesti ylläpitää kalakantojen monimuotoisuutta edistämällä kalavesien ja -elinympäristöjen hoitoa tietotuotannolla ja vesiviljelyn keinoin tuottaa tietoa riistalle tärkeiden elinympäristöjen hoidon tarpeisiin toteuttaa kalakantojen hoitovelvoitteita ja sopimuskasvatusta vahvistaa alan elinkeinojen kannattavuuden ja monipuolistamisen kehittymistä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa edistää tietotuotannolla hirven, suurpetojen ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä edistää porolaidunten kestävää käyttöä mm. tuottamalla tietoa laidunten käytöstä ja tilasta saattaa verkkopalvelujen avulla tutkimustulokset entistä nopeammin päättäjien, yrittäjien sekä neuvonnan, opetuksen ja kansalaisten sekä riistakanta-arvioiden perusaineiston tuottajien käyttöön. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalakantojen tilan ja riistaeläinten levinneisyyden, runsauden ja vahinkomäärien muutosten aiheuttamat tarpeet. 4

5 Tutkimuslaitos tuki MMM:n toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista pääosin toteuttamalla tulossopimuksessa esitetyt tulosaluekohtaiset tulostavoitteet. Näiden mukaan kalan-, riistanja porontutkimuksen toimintaa suunnattiin ja kehitettiin. Tutkimuslaitoksen yksityiskohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty liitteessä 1 sekä taloudelliset voimavarat liitteessä 2. Tulostavoitteissa korostui tutkimuslaitoksen ydintehtävinä kala- ja riistavarojen arviointi ja ennustaminen sekä arviointimenetelmien kehittäminen. Tutkimusta on suunnattu yhä enemmän yhteiskunnallisesti merkittäville alueille, tutkimusten laatua on nostettu ja korkeatasoista julkaisutoimintaa jatkettu. Myös uusia verkkopalveluja on kehitetty. Ministeriön päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen keskeisin asiantuntijatehtävä. Tutkimuslaitoksen valmistelemia lausuntoja, tutkimustuloksia sekä asiantuntemusta käytettiin kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa, kantojen hoidon suunnittelussa, ympäristömuutosten ja vahinkojen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa sekä kala-, riista- ja porotalouden yritystoiminnan tukena. Kalatalous- ja metsästystilastoja käytettiin laajasti kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kalastusta ja metsästystä on pystytty mitoittamaan kala- ja riistakantojen sekä poronhoitoa porolaidunten mukaan. Tutkimuslaitos on myös osallistunut asiantuntijana useaan EU:n, ICES:n ja muun kansainvälisen asiantuntijaorganisaation työskentelyyn mm. kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen liittyen. Lisäksi alan yritystoimintaa tuettiin uudella tiedolla ja menetelmillä. Tutkimuslaitos edisti toimialansa ja tieteen kehitystä tutkimalla sekä julkaisemalla artikkeleita tuloksistaan eritysalansa tieteellisissä ja muissa sarjoissa. Lisäksi tutkimuslaitos tuotti julkaisuja ja muita tietotuotteita, joilla oli käytännöllinen ja läheinen yhteys alan toimintaan sekä osallistui alan yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. lausuntojensa avulla. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat laajan asiakaskunnan. Sähköinen julkaisusarja sekä verkkopalvelussa olevat suomenkieliset lyhenteet tutkimuslaitoksen tieteellisistä artikkeleista paransivat tutkimustulosten välittymistä asiakkaille ja kohderyhmille. Tutkimuslaitoksen julkaisusarjat uudistettiin yhdeksi, pääasiassa verkossa ilmestyväksi julkaisusarjaksi. Julkaisujen jakelua ja markkinointia parannettiin perustamalla uutiskirje, joka välittää uusimman tutkimustiedon sekä muut tutkimuslaitoksen ajankohtaiset asiat asiakkaille ja sidosryhmille. Myös tieteellisen julkaisemisen tuloksien välittymistä kotimaiselle kohderyhmälle parannettiin tuottamalla verkkopalveluun lyhyet suomenkieliset tiivistelmät alkuperäisistä tieteellisistä artikkeleista. Kalanviljelyn ympäristövaikutuksia koskevat tutkimustulokset ovat käytäntöön siirrettyinä edistäneet ravinnekuormituksen alentamista merkittävästi. Siian ja ravun viljelyn tutkimus on edesauttanut ao. lajien kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Vesiviljelyn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta keskeisintä on kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Kalakantojen hoitovelvoitteet ja sopimuskasvatus toteutettiin pääosin suunnitelmien mukaan. Tutkimuslaitos on osallistunut sektoritutkimuksen kehittämiseen ministeriön ohjeiden ym. mukaan. 5

6 Toiminnan keskeiset tunnusluvut suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot Työryhmäjäsenyydet Tilastot ja kanta-arviot Tieteelliset julkaisut 1) Lehdissä, joilla on Impact Factor Muut ennakkotarkastetut artikkelit Muut julkaisut Omissa julkaisuissa Muut Muut tulosjulkistukset 2) Mäti, litraa Laitospoikaset, PY à 50 g 3) Luonnonravintopoikaset, PY à 5 g Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa kpl Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu kpl HENKILÖSTÖ (htv) 4) Henkilötyövuodet yhteensä budjettirahoitteinen (mom. 21 ja ) yhteistyörahoitus työllisyystyövoima Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Yhteiskustannukset Pääomakustannukset joista korkojen osuus Kustannukset yhteensä joista työllistämistuella palkattujen työkustannukset Yhteis- ja pääomakustannukset %työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % SOPIMUSKASVATUS (1000 euroa) RAHOITUS (1000 euroa) 5) Budjettirahoitus Toimintamenot käyttömenot Inarijärven säänn. hoitotoimenpiteet Investoinnit Kalanviljelylaitosten ja tutk.asemien perusparannukset Sopimuskasvatus Maksullinen toiminta Maksullinen toiminta, kalatuotteet Maksullinen toiminta, muut tuotteet Yhteistyörahoitus EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) 6) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 6) Muu rahoitus Muut tulot Kustannusten korvaus Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % INVESTOINNIT (1000 euroa) Investoinnit, myynti Tulosyksiköiden investoinnit Tutkimuslaitoksen yhteiset investoinnit Tutkimuslaitoksen rakennusinvestoinnit Investoinnit yhteensä ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 3) PY=poikasyksikkö 4) Vuonna 2007 ja 2008 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti Yhteistyörahoitus/valtio on mukana vain se osa kirjaamisoikeuksista, jotka luetaan pääyksiköiden toimintojen yhteisrahoitteiseen toimintaan (610 t ). Kaiken kaikkiaan RKTL:n kirjaamisoikeudet ilman alv:ja olivat vuonna t. Lisäksi RKTL on saanut kustannusten korvausta 56 t vuonna 2008 (otettu käyttöön v alusta), tämä on rahoituksessa omalla rivillään. Työllisyysrahoitukseen sisältyy laskutetut 63 t (mom: ) että TEM:n rahoittamat 242 t Muihin tuloihin on lisätty 3 t rahoitustuottoja. 6) Vuodesta 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty toimintoja, joissa on vain satunnaista muuta tuloa. Lisäksi yhteistyörahoitukseen ei lasketa toimintoja, joissa on vain kustannusten korvausta. 6

7 Tutkimuslaitoksen tulosanalyysi Tutkimuslaitos osallistui hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen mm. toteuttamalla vuoden 2008 TAE:ssa alustavasti esitetyt ja tulossopimuksessa edelleen tarkennetut tulostavoitteet. MMM:n kanssa laadittu tulossopimus ja tutkimuslaitoksen toimintasuunnitelma toteutuivat aikataulultaan ja sisällöltään hyvin. Päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen tärkein tehtävä, ja yli puolet toiminnasta oli tulossopimuksessa sovittuja tehtäviä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on lisätä tehtävän työn tuottavuutta ja tehokkuutta sekä vähentää valtiohallinnon palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tavoitteet sisältyvät tutkimuslaitoksen vuonna 2005 laadittuun tuottavuusohjelmaan ja siihen sisältyvien suunnitelmien toteuttamista jatkettiin. Toiminnan sopeuttaminen ohjelmaan sisältyviin vähennyksiin suunnitellussa aikataulussa samaan aikaan kun tutkimuslaitokselle osoitetaan uusia tehtäviä on haastavaa, ja vuoden 2008 kustannukset kasvoivatkin suunniteltua enemmän. Samaan aikaan kuitenkin henkilötyövuosien määrä laski suunniteltua enemmän osittain johtuen ostopalvelujen käytön lisääntymisestä. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi sekä sisäisen valvonnan näkökulmasta toiminnan tavoitteenmukaista suunnittelua ja seurantaa on edelleen tarkennettava erityisesti tutkimuksen osalta. Myös budjettirahoituksen käyttö lisääntyi suunniteltua enemmän. Ulkopuolinen rahoitus nousi hieman. Tärkein yhteistyörahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimuslaitoksen tulee panostaa ulkopuolisen rahoituksen osuuden nostamiseen tiede- ja teknologianeuvoston sektoritutkimuslaitokselle asettamalle tavoitetasolle sekä laajentaa yhteistyöverkostoaan rahoituksen saannin turvaamiseksi. Suunnitelmien mukainen maksullisen toiminnan lisääntyminen toteutui suunniteltuakin enemmän. Tulojen lisäämiseen tulisi edelleen panostaa. Strateginen linjaus vahvistaa sosioekonomista tutkimusta ei vielä tunnuslukujen perusteella ole toteutunut, vaikka sitä on vahvistettu käynnistämällä elintarviketutkimusohjelma sekä luonnonvarojen hyödyntämisohjelma. Kalantutkimus taas kasvaa edelleen tuottavuussuunnitelmista poiketen, vaikka lohen kannanarvioinnin siirto otetaan huomioon. Strategista panostusta tulosalueittain on edelleen voimistettava. Tiedonhallintaan on panostettu. Suoritetuotanto oli pääosin suunnitelman mukainen. Asiantuntijasuoritteita oli runsaasti. Vuoden 2009 aikana käynnistetään kustannuslaskennan tarkentamisprojektin mm. vesiviljelyn maksullisen toiminnan kustannusten määrittelemiseksi tarkemmin. Tutkimuslaitoksen toimipaikkastrategiaa toteutettiin edelleen lakkauttamalla tuottavuusohjelmassa määritetyt toimipisteet. Henkilöstön koulutustason nostaminen toteutui. Henkilöstön keski-iän nousun myötä on huolehdittava henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja työmotivaation ylläpitämisestä, varsinkin, kun tuottavuusohjelman toteuttaminen vähentää rekrytointimahdollisuuksia. Rekrytoinneissa on huolehdittava rekrytoitavien koulutustasosta. Henkilöstön keski-iän nousu vaikuttaa jo tutkimuslaitoksen tuloksellisuuteen TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Vuoden 2008 talousarviossa sekä tulossopimuksessa toiminnalliseen tehokkuuteen liittyvät tavoitteet olivat seuraavat. Toteutetaan vuoden 2006 tuottavuusohjelmaa, mm. toimipaikkaverkoston kehittämisellä sekä hankkimalla lisäpalveluja palvelukeskukselta. Voimavaroja suunnataan elinkeinotutkimukseen, kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 1,1 milj. euroa. 7

8 Tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätään, menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella (maksullinen toiminta, EU-rahoitus, yhteistyörahoitus), jotka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Maksullisen toiminnan tuloja sekä yhteistyörahoituksen osuutta pyritään nostamaan mm. tieto- ja asiantuntijatuotteiden myyntiä lisäämällä. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on viime vuosina jäänyt alle tavoitearvon 30 %. Vuonna 2008 ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 27 %. Vuonna 2007 se oli 28 % ja vuonna %. Välitöntä EU-rahoitusta vuonna 2007 kertyi 0,4 milj. euroa ja välillistä EU-rahoitusta 1,5 milj. euroa. Katso tarkemmin kohta Rahoituksen rakenneanalyysi (kohta 1.6.1). Kustannukset Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 24,8 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksista kohdentui tutkimukseen 11,8 milj. (47 %), vesiviljelyyn 5,3 milj. (21 %), kanta-arviointiin ja tilastotoimeen 5,4 milj. (22 %), kalakantojen hoitoon 1,7 milj. (7 %) ja viestinnän sekä palvelun loppusuoritteisiin 0,56 milj. euroa (2 %). Suurimpia välittömien kustannuksien eriä olivat työkustannukset (59 %) ja aine- ja tarvikekustannukset (16,5 %). Toiminnan kustannukset Toteuma 2006 Toteuma 2007 Toteuma 2008 Tavoite 2008 Kala- ja riistavarojen arviointi sekä tilastointi 2,80 3,12 5,43 2,88 Kalantutkimus 7,17 7,82 6,63 6,94 Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 2,31 2,25 2,21 2,28 Riistantutkimus 3,14 3,18 2,59 3,01 Porontutkimus 0,63 0,65 0,41 0,62 Kalakantojen hoito 2,32 2,27 1,67 2,30 Vesiviljely 4,94 4,89 5,29 4,81 Muu palvelutuotanto 0,31 0,33 0,56 0,27 Yhteensä 23,62 24,51 24,79 23,11 Yksikkökustannukset Yksikkökustannukset Toteutuma Toteutuma Toteutuma Tavoite Kanta-arviot 1) Tilastot Mäti, litraa Laitospoikaset, py à 50 g /kpl 1,27 1,14 0,96 1,25 Luonnonravintopoikaset py à 5 g /kpl 0,1 0,13 0,11 0,12 1) Lohikantojen arviointi tehtiin aikaisemminkin Kalantutkimuksen yksikössä ja määriteltiin kalantutkimukseksi. Muut kanta-arvioinnit tehtiin Kannanarviointi ja tilastoinnin yksikössä. Kun Kannanarvioinnin ja tilastoinnin pääyksikkö lakkautettiin vuoden 2008 alusta kanta-arviot ja tilastot siirrettiin muiden pääyksiköiden tehtäviksi. Silloin muutettiin myös lohikantojen arvioinnin määritystä tutkimuksesta kanta-arvioinniksi. Tämä lisäsi kanta-arvioinnin kustannuksia vuonna 2008 n. 1,9 milj.. Mädintuotannossa yksikkökustannukset laskivat muttei tavoitetasolle. Laitospoikasten yksikkökustannukset laskivat suunniteltua enemmän ja luonnonravintolammikkopoikasten laskivat hieman tavoitetta enemmän. 8

9 Vuokrakustannukset henkilötyövuotta kohden olivat vuonna /htv (vuonna ). Neliömetrimäärä henkilötyövuotta kohti oli 71 (vuonna m 2 ). Tilakustannukset nousivat hieman edellisiin vuosiin verrattuna johtuen henkilötyövuosien vähenemisestä. Toimitiloista ei ole voitu luopua samassa aikataulussa Toiminnallinen tuottavuus Tuottavuusohjelmaa toteutettiin. Lisäksi laadittiin ohjeiden mukaan tuottavuusohjelma vuosille Jatkettiin tietokantajärjestelmien laajentamista sekä tutkimuslaitoksen tietovarantojen siirtämistä keskitettyihin tietokantoihin ja rekistereihin. Osallistuttiin virtuaalisen laboratorio-osaamiskeskuksen valmisteluun. Talouspalvelun siirtämistä Valtiokonttorin palvelukeskukseen jatkettiin ja henkilöstöpalvelun siirtämisen suunnittelua jatkettiin. Siirtymisajankohdat sovittiin Valtiokonttorin kanssa ja prosessit suunniteltiin siirrettäviksi Kieku-mallin mukaan. Henkilöstö- ja talouspalvelu siirtyy Palvelukeskuksen asiakkaaksi keväällä Toimipakkastrategian mukaisesti tutkimuksen päätoimipaikat on perustettu ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Lähes kaikki tutkijat ovat sijoittuneet näihin toimipaikkoihin ja toiminta tutkijayhteisöissä on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. Helsingin päätoimipaikkaa on supistettu mm. siirtämällä vesiviljelyn johto, hallintoa sekä muita toimintoja muualle (Helsinki supistunut 27 htv vuodesta 2000). Kehitys jatkuu lähivuodet strategian mukaisesti ja tuottavuusohjelman tavoitteet nopeuttavat suunnitelmien toteuttamistarvetta. Tuottavuusohjelmaan sisällytettiin kuuden toimipisteen lakkauttaminen ja toimintojen siirto tutkimuslaitoksen muiden toimipaikkojen yhteyteen. Vuoden aikana suunnitelmiin liittyviä henkilöstö- ja tilajärjestelyjä toteutettiin. Tulipalossa tuhoutuneen Rymättylän tutkimusaseman toiminta siirrettiin määräaikaisella vuokrasopimuksella Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin Paraisten kalakoulun tiloihin. Työn tuottavuuden tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuottavuus: Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 Tavoite 2008 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit/tutkijahtv, kpl 0,9 0,9 0,8 0,9 Muut julkaisut/tutkijahtv, kpl 2,5 2,5 3,4 2,7 Kanta-arviot kpl/htv 1) 0,46 0,46 0,4 0,52 Tilastot kpl/htv 1) 1,03 1,1 1,2 1,5 Mäti, litraa/htv Laitospoikaset, py à 50 g /kpl/htv Luonnonravintopoikaset py à 5 g /kpl/htv ) Palkallisen poissaolon kustannuksien kohdistamista muutettiin vuonna 2006 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv laskivat edellisiin vuosiin verrattuna. Lasku johtuu pääosin siitä, että lohikantojen kanta-arviot määritettiin vuonna 2007 kalantutkimukseksi ja vuonna 2008 ne määritettiin kanta-arvioiksi. Siirto vaikuttaa myös kanta-arvoiden tuottavuuden laskuun. 9

10 Asiantuntijatarkastettujen artikkeleiden määrä tutkijahenkilötyövuotta kohden oli pienentynyt ja muiden julkaisujen määrä selkeästi noussut. Tilastojen tuottavuus nousi hieman. Työn tuottavuus nousi mädintuotannossa selkeästi tavoitetta paremmaksi. Mädintuotannossa etenkin mädin puhdistukseen tarvittava työpanos on suuri ja vaihtelee vuosien välillä. Työn tuottavuus parani laitospoikastuotannossa ja tavoite ylitettiin. Luonnonravintolammikkotuotannon tuottavuus heikkeni viime vuoteen ja tavoitteeseen verrattuna. Viljelytuotanto on luonnonoloista riippuvainen eikä tuottavuustunnusluvut välttämättä kuvaa todellista tuottavuutta Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua maksuperustelain ja tulosohjaavan ministeriön maksupäätöksen mukaista toimintaa. Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on jaettu tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteisiin sekä vesiviljelysuoritteisiin. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteita ovat asiakkaan tilauksesta tehtävät tutkimukset ja tilastopalvelut sekä muut palvelut kuten Senaattikiinteistöjen tilaama kiinteistöjen hoito, tutkimuslaitoksen omien julkaisujen myynti ja viljelypalveluihin liittyvät oheissuoritteet. Näiden suoritteiden kustannusvastaavuus lasketaan toimintokohtaisesti myyntitoimintoihin perustuvilla toimintonumeroilla. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteiden tuloja kertyi 0,67 milj. euroa, joka on 0,2 milj. asetettua tulotavoitetta vähemmän. Sen sijaan maksullisen toiminnan tulot kasvoivat kaikkien pääyksiköiden osalta verrattuna vuoteen 2007 ja kannattavuus oli suunnitelman mukainen. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet suunnit. TUOTOT (1000 euroa) Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET (1000 euroa) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset tukitoimintojen kustannukset poistot korot Yhteiskustannukset yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä Kustannusvastaavuus % Vesiviljelysuoritteet Vesiviljelysuoritteet sisältävät mädin, laitospoikasten. luonnonravintolammikkopoikasten sekä elintarvikekalan myynnistä kertyvät tuotot ja kustannukset. Mädin, laitospoikasten ja luonnonravintolammikkopoikasten tuotantokustannukset kohdistetaan maksulliseen toimintaan myyntitoimituksien suhteessa. 10

11 Laskennassa käytetään vesiviljelyn myyntitoimituksien keskiarvoja. Laitoskohtainen laskenta tuottaa eri tuloksen, eli laskentateknisillä ratkaisulla on merkitystä kustannusvastaavuuden laskennassa. Vesiviljelyn kustannusvastaavuus nousi 72 %:sta vuonna %:iin vuonna Syitä kustannusvastaavuuden paranemiseen on useita. Tulot kasvoivat noin ja poistot pienenivät Poistojen pieneneminen johtuu vanhojen vesiviljelyrakenteiden tasapoistojen loppumisesta. Lisäksi vuonna 2008 varaston muutos, joka vähentää kustannuksia ko. vuonna, oli suurempi kuin vuonna Vesiviljelysuoritteet suunnit. TUOTOT (1000 euroa) Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET (1000 euroa) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat varaston muutos palvelujen ostot muut erilliskustannukset * valmistus omaan käyttöön -41 Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset tukitoimintojen kustannukset poistot korot Yhteiskustannukset yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Alijäämä Kustannusvastaavuus % * sisältää vuosina 2006 ja 2007 valmistevaraston muutoksen (tili 4600) ja valmistuksen omaan käyttöön (tili 4700), vuonna 2008 em. erät ovat omilla riveillään. Suurin muutostekijä oli vesiviljelyn kustannusten ns. jälkilaskennan jälkilaskenta-%:n pieneneminen. Jälkilaskennassa oikaistaan vesiviljelyn kustannuslaskennan tuottamia lukuja vesiviljelyn varastonhallintajärjestelmästä saatavilla toiminnan laatua kuvaavilla prosenteilla. Varastonhallintajärjestelmässä toiminta jaetaan yhteiskunnallisiin tehtäviin, asiakasohjautuviin tehtäviin ja omaan käyttöön. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta laskettaessa otetaan kustannuksiin mukaan vain asiakasohjautuvien tehtävien prosenttiosuutta vastaavat kustannukset. Em. asiakasohjautuvien (=myynnit ulkopuolisille tahoille) toimintojen prosentit pienenivät sekä mädin, laitospoikasten että luonnonravintopoikasten osalta. Tällöin maksulliseen toimintaan kohdistuvat kustannukset pienenevät vastaavassa suhteessa. Vesiviljelysuoritteiden myynti oli vuonna 2008 edelleen alijäämäistä laitospoikasten osalta. Luonnonravintolammikkopoikasten, mädin ja elintarvikekalan myynti oli ylijäämäistä. Mädin- ja laitospoikastuotannosta tehtiin vuonna 2006, 2007 ja % kustannussiirto kalaparvien säilytysviljelylle. Säilytysviljelykantoihin kuuluu useita lohi-, taimen-, nieriä-, harjus- ja siikakantoja sekä pääosa tuontikannoista. Kustannussiirto kohdistuu työkustannuksiin sekä aineisiin ja tarvikkeisiin (mm. rehut). Kustannussiirron johdosta vesiviljelyn kustannusvastaavuuden laskentaan sisältyvien ainekustannukset vähenivät ja työkustannukset Vuodesta 2006 kannattavuuslaskelman laskentaperusteissa on huomioitu muutos vuokrakustannuksien laskentaa koskien. Tutkimuslaitoksen toimipaikat ja -pisteet, joissa harjoitetaan vesiviljelyä on rakennet- 11

12 tu toteuttamaan viljelytuotannon osalta ensisijaisesti yhteiskunnallisia säilytystehtäviä ja myös tutkimuslaitoksen muita tehtäviä ja viljelylaitosten toteutuksissa ovat myös tutkimuksen tarpeet mukana. Nykyisenkaltainen maksullinen viljelytoiminta on laajentunut vasta laitosten perustamisen jälkeen. Tästä syystä maksullisten viljelysuoritteiden tuotannon tilakustannuksiksi on vuodesta 2006 laskelmassa huomioitu vain varsinaiset viljelytilat sekä tuotantoa välittömästi palvelevat aputilat kuten rehuvarastot ja vedenkäsittelytilat. Laskenta vähentää 2008 suoria vuokrakustannuksia (vuokrat) ja vesiviljelyn yhteisten tilojen vuokrakustannuksia (aineet ja tarvikkeet) sekä tutkimuslaitoksen yhteisten tilojen vuokrakustannuksia (tukitoimintojen kustannukset) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteiseen toimintaan sisältyy muilta valtion virastoilta saatava yhteistyörahoitus, EU:lta saatava rahoitus ja valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus (mm. säätiöt, kunnan ja maakuntaliitot, Pohjoismainen ministerineuvosto). Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus sisältää sekä laskutukseen että talousarviotilin kirjaamisoikeuteen perustuvan rahoituksen. EU-rahoitus sisältää suoraan EU:lta tulevan rahoituksen, välillisen EU-rahoituksen tuotot ilmoitetaan rahoittajan mukaisesti (valtionhallinto tai valtionhallinnon ulkopuolinen). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksissa on raportoitu yhteistoiminnan rahoitusta saaneiden hankkeiden kokonaiskustannukset. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tuotot olivat 2,7 milj. euroa. Tuotot laskivat edelliseen vuoteen suunnitelman mukaan 0,7 milj. euroa. Tutkimuslaitos sai mm. vesipuitedirektiivin toteuttamiseen erillisrahoitusta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kertyivät pääasiallisesti muulta valtionhallinnolta. Suoraan EU:lta tulevan rahoituksen osuus kasvoi yli 0,2 milj. euroa ja ylitti suunnitellun 0,1 milj. eurolla. Valtiohallinnon ulkopuolelta tulevan yhteistyörahoituksen ja muiden tuottojen osuus laski edellisiin vuosiin verrattuna. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset olivat 11,1 milj. euroa. Aine- ja tarvikeostojen osuus kustannuksista väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Myös henkilöstökustannukset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna rahoituksen kohdentuessa palveluiden ostoihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, henkilöstökustannusten vähetessä myös yhteiskustannukset laskivat. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (32%) vastasi suunniteltua (31%). 12

13 Yhteisrahoitteinen toiminta suunnitelma TUOTOT (1000 euroa) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteistoiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET (1000 euroa) Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteiskustannukset yhteensä -tukitoimintojen kustannukset poistot Yhteiskustannukset yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus % Tutkimuslaitoksen pääyksiköt Tutkimuslaitoksen toiminta oli vuonna 2008 organisoitu kuuteen pääyksikköön, jotka vastasivat yhdestä tai kahdesta tulosalueesta. Viestintä ja kehittäminen Yksikkö vastaa tutkimuslaitoksen kehittämisestä, organisaation viestinnästä ja muiden yksiköiden viestinnän tuesta sekä tutkimuslaitoksen tietohallinnosta. Kehittämistyön valmistelu on tehty pääosin Palvelujen tulosyksikössä tai erillisten kehittämishankkeiden puitteissa. Vuoden alussa toteutettiin organisaatiouudistus, jossa aikaisemmin Kannanarvioinnin ja tilastoinnin pääyksikössä sijainnut tietohallinto siirrettiin Viestintä- ja kehittämisyksikköön. Samassa yhteydessä yksikköön siirrettiin aiemmin Palvelujen tulosyksikössä sijainnut tietojärjestelmäpalvelut. Myöhemmin vuoden aikana pääyksikköön sijoitettiin vielä biometriatoiminnon kehittäminen. Viestintä Tutkimuslaitoksen asiakasviestinnän kehittämistä jatkettiin. Tutkimuslaitoksen verkkopalvelua uudistettiin entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Tutkimuslaitoksen hanketieto vietiin hallinnonalan yhteiseen hankehaaviin, josta tiedon etsijät voivat yhden palvelun kautta löytää luonnonvaratutkimustiedon hankkeet. Viestintä tuotti uutisia tutkimuslaitoksen toiminnasta ja tuloksista sekä oman verkkopalvelunsa, Suomen Akatemian EtsiExpert-verkkopalvelun että Luonnonvarat-portaalin kautta kansalaisille, toimittajille ja muille sidosryhmille. Lehdistölle tuotettiin 60 tiedotetta sekä järjestettiin toimittajatapaaminen yhdessä MMM:n ja MKJ:n kanssa. Tutkimustuloksia ja toimintaa esiteltiin Riihimäen Erämessuilla sekä Viikkipäivän tapahtumassa, Valtakunnallisessa kalastuspäivätapahtumassa Oulussa sekä sidosryhmätilaisuudessa tutkimuslaitoksen päätoimipaikassa. Asiakaslehti Apaja ilmestyi kaksi kertaa, uutiskirje Verkkoapaja viisi kertaa sekä hallinnonalan yhteinen riista-aiheinen uutiskirje neljä kertaa. Viestintä osallistui suurpedot.fi-sivuston uudistamiseen ja sisällöntuotantoon. Uudistetut sivut julkaistaan keväällä

14 Viestintä osallistui hallinnonalan yhteiseen, erityisesti kansalaisviestintään sekä kansainväliseen viestintään suunnatun 60 North -asiakas- ja sidosryhmälehden toimitusneuvostotyöhön. Lehti ilmestyi vuonna 2008 kaksi kertaa. Henkilöstön viestintävalmiuksien kehittämistä jatkettiin. Tutkijoille ja muille asiantuntijoille järjestettiin asiantuntijan kirjoituskoulutusta, esiintymisvalmennusta ja mediavalmennusta. Tutkimuslaitoksen sisäisen viestinnän kehittämistä jatkettiin. Sisäisen uutiskirjeen toimittamisen lisäksi tutkimuslaitoksen intranetin suunnittelu aloitettiin. Intra-palvelu otetaan käyttöön vuoden 2009 syksyllä. Tietohallinto Tietohallinnon tavoitteena on vaiheittain siirtyä tietotekniikan palvelutoiminnoista tutkimuslaitoksen ja sen toimintaprosessien kehittämiseen tietoteknisin ja tietohallinnollisin keinoin. Vuonna 2008 tärkein painopiste oli verkkoteknologiaa hyödyntävien paikkatietoon pohjautuvien tietohallintokäytäntöjen määrittäminen ja toteuttaminen. Erityisesti panostettiin tutkimushallinnollisen tiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Hirvieläinten havaintotietojärjestelmäprojektin ensimmäinen vaihe valmistui ja järjestelmä otettiin käyttöön vuoden alussa. Suurpetohavaintotietojärjestelmä kilpailutettiin määrittelydokumenttien pohjalta, ja tietojärjestelmätoteutus käynnistyi syksyllä. Hirvieläinten havaintotietojärjestelmän tietokantapalvelimen tuotantoympäristö siirrettiin hallinnonalan Tietopalvelukeskukseen (TIKE). Käynnistettiin järjestelyt myös suurpetohavaintojärjestelmän tuotantoympäristön siirtämisestä TIKEn tiloihin. Käynnistettiin paikkatietoa ja karttakäyttöliittymää koskeva kehittämistyö. 14

15 Toiminnan keskeiset tunnusluvut suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 3 Tieteelliset julkaisut 1) 3 Muut julkaisut 1 Kala- ja riistaraportteja 2) Riistantutkimuksen tiedote 2) Tilasto ja kalakantavuosikirjat 2) 1 Riista- ja kalatalous - Tutkimuksia 2 2 Riista- ja kalatalous - Selvityksiä 5 23 Riista- ja kalatalous - Tilastoja 7 6 HENKILÖSTÖ (htv) 4) Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus 1 Työllisyystyövoima 0 Henkilötyövuodet yhteensä ,00 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteisistä palvelun kustannuksista Osuus yhteisistä pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Pääyksiköiden loppusuoritteille kohdistuva yhteiskustannukset 3) Tutkimuslaitoksen yhteiset kustannukset Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus Toimintamenot Maksullinen toiminta Muut tulot 3 93 Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset 2 0 Osuus yhteisistä yhteiskustannuksista Osuus yhteisistä pääomakustannuksista 2 Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 8) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus 0 0 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tulot yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus% 0 % 0 % -41 % 0 % 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Julkaisusuunnittelu ja kustannussopimukset, julkaisujen taitto- ja painatuspalvelut, jakelu ja myynti 3) Sisältää viestinnän ja kehittämisen loppusuoritteiden ja sopimuskasvatuksen osuuden tutkimuslaitoksen yhteistä kustannuksista 4) Palkallisten poissaolojen laskentaa muutettiin vuonna 2006, muutoksella ei ollut vaikutusta yksikön htv- kertymään 15

16 Vesiviljelyeläinten EU-terveysdirektiiviä ja siihen liittyvää kotimaista lainsäädäntömuutosta varten käynnistettiin kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää yrityskäyttöön omavalvontajärjestelmä, joka täyttää viranomaisten asettamat dokumentointi- ja kirjanpitovaatimukset. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään jo olemassa olevaa Katiska-tietokantajärjestelmää, jota samalla täydennetään. EU-tiedonkeruujärjestelmän kehittämistä jatkettiin viemällä ammattikalastajien saalistiedot vuosilta tietokantaan, ja tietojärjestelmän kehittämiseen tarvittava työkalu asennettiin kehitysympäristöön kesällä Vesipuitedirektiivin seurantaan tehtävää tietojärjestelmää kehitettiin edelleen yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Vuoden 2008 lopussa tietojärjestelmästä valmistui prototyyppi, jota esiteltiin tutkimuspäivillä; testikäyttöversio valmistuu vuoden 2009 alkupuolella. Aineistot kasaan -hankkeessa saatiin ilmoitukset n. 350 aineistosta. Vuoden vaihteeseen mennessä lähes sata niistä kopioitiin verkkopalvelimelle. Tietohallinto hoiti työasema-, verkko- ja järjestelmätukea. Työasemien yhtenäistämiseksi määriteltiin vakiomallit kannettavien ja pöytätietokoneiden uushankinnoille. Hankintaprosessin tehostamiseksi otettiin käyttöön työasemien käsivarasto. Työasemaympäristön kehittämiseen tähtäävä It-peruspalvelut - hanke käynnistettiin tutkimuslaitoksen sisäisenä hankkeena, mutta se laajeni hallinnonalan laajuiseksi ja jakautui työasemapalvelu- ja käyttöpalvelu-osaprojekteiksi. Työasemapalvelun osalta valittiin toimittaja, ja toteutus käynnistyy vuoden 2009 alussa. Käyttöpalveluiden osalta kilpailutus käynnistyi marraskuussa. Tietohallinto osallistui molempien osahankkeiden ohjausryhmä- ja projektiryhmätyöskentelyyn. Lisäksi tietohallinto osallistui pääyksiköiden hankkeiden ideointiin ja uusien tietohallinnollisten ja tietoteknisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tulosanalyysi Viestinnän ja kehittämisen pääyksikön kustannukset olivat 4,7 % tutkimuslaitoksen kokonaiskustannuksista. Nousu johtuu pääosin tietohallinnon siirtämisestä Viestintä- ja kehittämisyksikköön. Kalantutkimus Kalantutkimuksen pääyksikkö tutki kalavarojen hyödyntämistä ja hoitoa sekä kalojen elinympäristöjä ja vastasi niistä tehtävistä, jotka liittyvät kalakantojen hoitoon ja ylläpitoon. Yksikkö hoiti myös arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan. Kalakantojen hyödyntämistä ja kalavesien tilaa koskevassa tutkimustoiminnassa tärkeällä sijalla olivat tutkimukset, joiden tulosten avulla on mahdollista lisätä kala- ja rapukantojen sekä kalavesien tuottavuutta ja pyynnin taloudellista arvoa. Istutustutkimusohjelmassa selvitettiin erityisesti niitä tekijöitä, joiden avulla erityisesti lohikalaistutusten tuloksellisuutta voidaan lisätä. Raputalousohjelmassa tutkittiin ravun tuotantobiologiaa sekä rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä. Tutkimustoiminnassa keskeisiä kalalajeja olivat kalastuselinkeinon kannalta tärkeimmät lajit: silakka, kilohaili, siika, muikku, kuha ja vaelluskalat. Kalavarojen arviointihankkeissa laadittiin maa- ja metsätalousministeriön antaman tulostavoitteen mukaisesti raportti silakka-, kilohaili-, turska-, lohi-, merialueen kuha- ja ahven- sekä Pohjanlahden siikakantojen tilasta vuonna 2007 sekä ennuste vuosille 2008 ja 2009 yhteistyössä Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen pääyksikön kanssa. Raporttiin sisältyivät myös tiedot Simojoen, Tornionjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliista ja lohikantojen tilasta. Merikalakantojen arvioinnin ja seurannan aineistot kerättiin EU-tiedonkeruuohjelman puitteissa. Kansainvälisesti säädeltävien lajien - silakan, kilohailin, lohen, meritaimenen, turskan ja kampelan - kantojen tilan arviointi tehtiin yhteistyössä muiden Itämeren rantavaltioiden arvioitsijoiden kanssa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmissä. ICESin Itämeren kalavarojen hyödyntämistä koskevan neuvonannon valmistelutyössä kiinnittettiin tulostavoitteen mukaisesti erityistä huomiota Euroopan komission esittämiin pyyntöihin koskien seuraavia asiakokonaisuuksia: Itämeren lohen hoitosuunnitelma, pelagisten kalakantojen hoitosuunnitelmat ja Selkämeren silakkakannan tiheysriippuvuus. Merkit- 16

17 tävien rannikon kalakantojen ahvenen, kuhan, Pohjanlahden siian tilan seurantaa jatkettiin kansallisella tasolla. Muikkukantojen kehitystä ja runsaudenvaihteluita seurattiin tulostavoitteen mukaisesti. Tärkeimpien järvikalakantojen seurannan aloittamiseen valmistauduttiin. Muut Kalantutkimuksen tulosyksikölle asetetut ministeriön tulostavoitteet koskivat mm. lohikalojen ja Inarijärven istutustutkimuksia, Pohjanlahden valikoivan lohenkalastuksen vaikutuksia, M-74- oireyhtymän seurantaa, Saimaan lohen ja nieriän elvyttämisselvityksiä, EU:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon valmistelua, koekalastusrekisteriä ja raputalousohjelman toteuttamista. Ministeriön tulostavoitteen pohjalta jatkettiin tutkimusyhteistyötä kestävän rannikkokalastuksen edellytysten kehittämiseksi. Tutkimus hylkeiden ravinnossa esiintyvien lohien ja taimenten määrän selvittämiseksi käynnistettiin. Viljelykantojen hoidon ohjaus toimi omana kokonaisuutena, jonka tehtävänä oli valtion rahoittaman kalakantojen istutushoidon suunnitelmien sekä istutushoitoon liittyvien selvitysten ja raporttien laadinta. Lisäksi tehtäviin kuuluivat valtion kalanviljelytoiminnan monimuotoisuutta säilyttävän toiminnan ohjaaminen sekä tietokantojen ja hoitosuunnitelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa laaditun tulossopimuksen mukaisesti istutustoiminnan tavoitteena oli elvyttää ja vahvistaa arvokalakantoja istuttamalla lohen, meritaimenen, järvilohen, Saimaan nieriän ja Tornionjoen vaellussiian poikasia. Istutukset perustuivat sekä sopimusviljelyn että tutkimuslaitoksen Vesiviljely-yksikön tuotantoon. Inarijärven kalatalousvelvoitteen hoito perustui maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiin suunnitelmiin. Velvoiteviljely, istutukset ja niihin liittyvät kalamerkinnät toteutettiin pääpiirteissään tulostavoitteiden mukaisesti. Tulostavoitteet toteutettiin määräajassa ja sisällöltään sovitussa muodossa. Tulosyksikön tulostavoitteet toteutettiin annettujen määrärahojen puitteissa ja yksikön tulot olivat yksikölle asetettujen tavoitteiden mukaiset. Tulosanalyysi Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat sekä muut tutkimustoiminnan keskeiset tulostavoitteet toteutettiin aikataulultaan ja sisällöltään toimintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi yksikölle osoitettiin runsaasti lausuntojen valmistelutehtäviä, ja yksikön henkilökunta hoiti monia kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä. Tulosyksikön toimintaprofiiliin suurimman muutoksen ja samalla kustannusten kasvun aiheutti kalakantojen arvioinnin siirtyminen kalantutkimusyksikön hoidettavaksi. Kalavarojen arvioinnin kokonaiskustannukset olivat vuonna 2008 noin 3,4 milj. euroa, mikä merkitsi 29 %:n osuutta Kalantutkimuksen kokonaiskustannuksista. Samalla tutkimusprojektien osuus kokonaiskustannuksista laski 66 %:ista 41 %:in. Kalantutkimuksen tutkimusohjelmien kustannukset olivat samalla tasolla kuin vuonna 2007 eli 1,5 milj. euroa, mikä merkitsi 13 % tulosyksikön kokonaiskustannuksista ja 29 % tutkimusprojektien kokonaiskustannuksista. Kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijatehtävien kustannukset olivat samalla tasolla kuin vuonna 2007 (1,7 milj. euroa). Maksullisen toiminnan kustannukset nousivat edellisvuodesta 13 %:lla ja olivat vuonna 2008 noin 0,15 milj. euroa. Maa- ja metsätalousministeriön antamien tulostavoitteiden toteuttamisen kustannukset muodostivat yli 2/3 Kalantutkimusyksikön kokonaiskustannuksista. Sekä tieteellisten julkaisujen että muiden tulosjulkistusten määrä oli tasolla, joka 2000-luvulla on asetettu tavoitteeksi. Julkaisujen määrä oli vertailujakson keskiarvoa pienempi, joka johtui useiden tutkimusprojektien julkaisutoiminnan ajoittumisesta ennen ja jälkeen vuoden 2008 sekä asiantuntijatoiminnan osuuden kasvusta tulosyksikön toiminnassa. Tulosyksikön kokonaiskustannukset nousivat 3,2 miljoonalla eurolla vuoteen 2007 verrattuna, joka johtui kalakantojen arvioinnin siirtymisestä Kalantutkimusyksikköön. Vastaava kustannusten nousu näkyi henkilötyömäärässä, työkustannuksissa, muissa välittömissä kustannuksissa ja yhteiskustannuksissa. 17

18 Toiminnan keskeiset tunnusluvut suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot Kanta-arviot ja tilastot Tieteelliset julkaisut 1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) HENKILÖSTÖ (htv) 5) Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) 1000 euroa Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % SOPIMUSKASVATUS 5) RAHOITUS (1000 euroa) 6) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) Sopimuskasvatus Maksullinen toiminta EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muut tulot Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 7) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tulot yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus% 25 % 32 % 32 % 21 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Sisältää Inarinjärven säännöstelyn hoitotoimenpiteiden rahoituksen 5) Palkallisen poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta htv:t vähenivät 2 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 6) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 7) Vuodesta 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty toimintoja, joissa on vain satunnaista muuta tuloa. Lisäksi yhteistyörahoitukseen ei lasketa toimintoja, joissa on vain kustannusten korvausta. 18

19 Toiminnan rahoitus kasvoi kalakantojen arviointitoiminnan siirron vuoksi. Arvioinnin rahoitus saatiin tutkimuslaitoksen budjettirahoituksesta ja valtionhallinnon yhteistyörahoituksesta. Maksullisen toiminnan tulot ja EU-tulot kasvoivat edellisvuodesta jonkin verran. Tulorahoitus kokonaisuudessaan ylitti tulosyksikölle asetetun tavoitteen 9 %:lla. Maksullisen toiminnan ylijäämä (18 %) oli ennakoitua (13 %) suurempi. Yksikön tuotteilla oli runsaasti kysyntää ja yksikön julkaisemia tutkimustuloksia, yksikön valmistelemia lausuntoja ja asiantuntemusta käytettiin sekä kansallisessa että kansainvälisessä päätöksenteossa, kalakantojen hoidon suunnittelussa ja ympäristömuutosten kalataloudellisia vaikutuksia arvioitaessa. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat monipuolisen asiakaskunnan. Yksikön toiminnan tuloksellisuus vastasi asetettuja tavoitteita. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääyksikkö tutkii kalaan, riistaan ja poroon liittyviä elinkeinoja, taloutta ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Yksikkö tuottaa myös toimialan viralliset tilastot. Jatkettiin vuosille ajoittuvaa kala- riista- ja poroelintarviketalouden tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman osana tutkittiin mm. kalanviljelyn tuotantoprosessien taloudellista kannattavuutta ja poistovesien puhdistusmenetelmien ympäristötaloutta sekä jatkettiin kehitys- ja testaustyötä, jonka tavoitteena on hakea parempia menetelmiä uusien ruokakalalajien viljelyyn. Jatkettiin työtä, jossa tuotettiin lähtötiedot siian valintajalostusohjelmalle ja pyritään tekemään kuhan ruokakalaviljely teknisesti hallittavaksi ja taloudellisesti kannattavaksi. Käytännön kehittämistyönä valmistui kalankasvatuksen kiertovesikoeyksikkö. Lisäksi jatkettiin tutkimusta, jonka tavoitteena on kasvatetun siian laadun parantaminen. Kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin taloudellisia vaikutuksia selvittävää kolmivuotista EU-projektia jatkettiin. Käynnistettiin hanke jossa kehitetään sijainninohjauksen soveltamismalleja. Kalatalousyritysten taloudellisia näkymiä mittaava yritysbarometri kerättiin ja julkaistiin. Hallinnon päätöksenteon tueksi kehitettiin lisäksi kalatalouselinkeinojen toimialakatsaus. Kalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman kehitystyö alkoi. Käynnistettiin hanke hirvisaaliin kaupallisen arvon arvioimiseksi. Jatkettiin tutkimustyötä porotalouden menestystekijöiden selvittämiseksi ja selvitettiin jalostusyritysten näkemyksiä poronlihatuotteiden markkinoiden kehittymisestä. Jatkettiin selvitystyötä kalankasvatuksen ravinnekuorman vähentämiseksi kalastuksen avulla. Kala-, riista- ja poroluonnonvarojen käytön, hoidon ja suojelun yhteiskunnallisen ja taloudellisen tutkimuksen kehittämiseksi suunniteltiin ja käynnistettiin Eläinluonnonvarat ja yhteiskunta -tutkimusohjelma vuosille Tutkimusohjelmassa käynnistettiin mm. hanke kalastuksenhoitomaksujen vaikuttavuudesta osana kalastuslain kokonaisuudistuksessa tarvittavien perustietojen hankkimista. Kyselytutkimuksella matkailuyrittäjille selvitettiin kalastusmatkailuyritysten määrää, asiakaskuntaa, liiketoiminnan laajuutta ja muotoa sekä yrittäjien näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Käynnistettiin tutkimus suomalaisesta metsästäjästä ja metsästyksestä sekä hanke riistan elinympäristöjen ja metsästysmaiden sosioekologisesta pirstaloitumisesta. Lisäksi käynnistettiin tutkimuksen suunnittelu ekosysteemilähestymistavan soveltamiseksi hirvi- ja suurpetokantojen hallinnoinnissa. Aloitettiin tutkimus hirvieläinten, suurpetojen ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Julkaistiin viralliset tilastot ammattikalastuksesta merellä, vesiviljelystä, kalan tuottajahinnoista, kalajalosteiden tuotannosta, kalan ulkomaankaupasta ja riistasaaliista. Näiden lisäksi arvioitiin kalan kulutusta, laadittiin yhteenveto kalatalousyritysten tilinpäätöksistä sekä seurantaraportti hylkeiden ammattikalastukselle ja kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. 19

20 Toiminnan keskeiset tunnusluvut SUORITTEET (kpl) suunnitelma Valmistellut lausunnot Kanta-arviot ja tilastot 8 6 Tieteelliset julkaisut1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) HENKILÖSTÖ (htv) 4) Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) 5) Toimintamenot Maksullinen toiminta EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muut tulot Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 6) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tulot yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus% 26 % 58 % 43 % 31 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Palkallisen poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta htv:t vähenivät 1 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 6) Vuodesta 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty toimintoja, joissa on vain satunnaista muuta tuloa. Lisäksi yhteistyörahoitukseen ei lasketa toimintoja, joissa on vain kustannusten korvausta. 20