Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Transkriptio

1 Sivu 1 / / nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille sekä esitys kaavoituksessa huomioitavista liikuntaalueista Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Jarmo Ikävalko, puh Paul Ekblad, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteiden mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille Esitys on vuosien 2017 ja 2018 osalta hyväksytyn taloussuunnitelman mukainen. Mikäli Leppävaaran sprinttiladun rakentamista ei voida aloittaa vuonna 2016, tulee siihen varattu määräraha vuonna 2016 käyttää Etelä- Leppävaaran pallokentän (Säterinniitynkenttä) ja lähiliikunta-alueen rakentamiseen. 2 Liikuntarakenteet (943) määrärahaa tulee nostaa nykyisestä (1,2 M / vuosi). Määrärahan on oltava vähintään 3 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja liikunta-alueiden kunto ei huonone, eikä palveluverkko merkittävästi supistu. Nykyisillä määrärahoilla esitettyjen hankkeiden toteutus vie yli 40 vuotta. 3 Merellisen Espoon venesatamien kunnossapitämiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Satamien huono kunto aiheuttaa jo nykyisellään vaaratilanteita. 4 Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet liikuntapalveluiden tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuurinkallio (hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski - Harmaakallio latureitit (hiihtoladulle oma pohja) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Malminhaka (yhteys Latokaskenniitty- Puolarmaari)

2 Sivu 2 / 2 5. Kantokaski (yhteys Latokaskenniityltä ja Kantokasken koululta Keskuspuistoon) 6. Fallåker - Träskandanpuisto ja Pitkäjärveä kiertävät reitit 7. Karhuniitty - Pitkäniitty - Oittaa 8. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 9. Kilonpuisto 10. Joukinpelto - Kauklahdenväylä ja Latokaskennittyä kiertävät reitit 11. Malminmäentie- Malminkorvenportti 12. Tuohipuisto 13. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa - Kiiltokallionpuisto 14. Käärmesaarenpuisto 15. Friisinkallionportti 16. Pirttikorpi - Nissinlaakso Kohteet 1., 4., ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. Lisäksi liikunta- ja kiirehtii ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen valmistumista. Valmistumisen jälkeen voidaan pääosin seurata ko. suunnitelman rakentamisohjelmaa. 5 Urheilupuistojen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Espoonlahden urheilupuiston lisäpysäköintialueen rakentaminen vuonna 2016 Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet Säterinniityn lähiliikuntapuiston pysäköintialue ja tulevan pukutilarakennuksen kunnallistekniset työt Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueiden lisäys Latokaskenniityn urheilupuiston pysäköintialueet Äijänpellon frisbeegolf-alueen pysäköintialueet 6 Kaupunkitekniikan keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat. Seuraavia suunniteltavia laajoja (yleissuunnitelmatasoisia) liikunta-alueita ovat mm. Latokaskenniitty, Olarinniitty ja Laaksolahden urheilupuiston alue. Espoonlahden, Matinkylän ja Tapiolan urheilupuistojen yleissuunnitelmat tulee päivittää. Espoon lähiliikuntapaikkaohjelman tekeminen tulee aloittaa. 7 esittää lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle: Seuraavien liikunta-alueiden tilatarpeet on vahvistettava kaavoituksella tulevaisuuden liikuntapaikkojen turvaamiseksi: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet. Yleissuunnitelman mukainen urheilupuiston alue on noin puoliksi

3 Sivu 3 / 3 asemakaavoittamattomalla alueella. Urheilupuistoon suunnitteilla olevan puku- ja pesutilarakennuksen kaavamuutos tulee aloittaa. Latokaskenniityn liikuntapuisto Gräsanniitty / Telaniitty (iso pallokenttä, huoltorakennus ja lähiliikunta-alue) Niittykummun pallokentän korvaava kenttä Finnoon alue / II vaiheen koulu (iso pallokenttä, huoltorakennus, lähiliikunta- ja skeittialueet) Viiskorven alue (liikuntapuisto) Perkkaan alue (iso pallokenttä, lähiliikunta- ja skeittialue) Keran/Kilon alue (liikuntapuisto sekä liikunta- ja skeittihalli) Espoonkartano (liikuntapuisto) Saunalahti (liikuntapuisto) Kaitaan koulun pallokentän lähiympäristön kehittäminen liikuntapuistoksi Espoon fisbeegolfkentät Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus Vanha- Espoon (Kanta-Espoon) jäähalli ja pallokenttä Pohjois-Espoon liikuntapalvelut (uima-, liikunta- ja jäähallit, liikuntapuistot sekä skeittialue) Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava nykyiset ja uudet tarpeelliset satamaalueet ja uimarannat. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureitit. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet. Myös ulkoilureitit metroasemilta uimarannoille ja liikuntapuistoihin tulee suunnitella. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Liikuntarakenteet sivu 1(2) 3 Liikuntarakenteet sivu 2(2) Kaupunkitekniikan keskus pyytää mennessä esitystä Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kunnallisteknisistä) investointitarpeista vuosille Koska liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" kahden ensimmäisen vuoden osalta, hankkeita on esitetty vuosille moninkertainen määrä nykyiseen määrärahaan verrattuna. Mikäli liikuntarakennemääräraha pysyy nykyisellä tasollaan, hankkeita on esityksessä yli 40 vuodeksi. Vuosittaista liikuntarakennemäärärahaa pienennettiin vuoden 2014 talousarvioneuvottelujen yhteydessä (1,5 M 1,2 M / vuosi).

4 Sivu 4 / 4 Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikuntaalueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet. esittää lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle tarvittavien aluevarausten huomioimista kaavoituksessa tulevia liikunta-alueita varten. LIIKUNTAPALVELUIDEN/SIVISTYSTOIMEN JA TEKNISEN KESKUKSEN (NYKYINEN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS) VÄLINEN SOPIMUS tekee Tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankeesityksen. Teknisen keskuksen (nykyinen kaupunkitekniikan keskus) katuja viherpalvelut laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hankeesitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Tekninen keskus (nykyinen kaupunkitekniikan keskus) sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä. LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT Liikuntarakenteet (943) -, liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)-, ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Lisäksi Tapiolan taseyksiköstä rahoitetaan Tapion kentän peruskorjaus ja kunnallistekniikan projektirakentamisen määrärahoista Keski-Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alueet (mm. pienpelikentät), yleisurheilualueet (mm. juoksusuora) ja skeittipaikka. Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikunta- ja lausuu niistä syksyisin. Liikuntarakenteet (943) Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakennemääräraha on vuosina ,2 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että määräraha sisältää urheilupuistojen ja keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2016 toteutetaan seuraavat kohteet: Nokkalan venesataman peruskorjaus ja laajennus valmistuu. Hanke on aloitettu vuonna Vuonna 2016 tehdään sähkö- ja

5 Sivu 5 / 5 viemäritöitä, rakennetaan roskakatokset, tehdään kivetyksiä, rantareunaa ym. viimeistelytöitä. Etelä- Leppävaaran (Säterinniitynkenttä) pallokentän ja lähiliikuntaalueen rakentaminen aloitetaan. Hanke aloitetaan pallokentän rakentamisella. Jatkorakentamisen yhteydessä pallokenttä päällystetään tekonurmella ja sen ympärille rakennetaan mm. pienpelikenttiä (monitoimi- ja katukoriskenttä), pieni skeittialue ja kuntovälineitä. Koko alueen maanrakennustöitä tehdään jo vuonna Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Talvikävelyä varten rakennetaan omat reitit. Vuonna 2016 aloitetaan sprinttiladun rakentaminen. Sprinttilatu mahdollistaa vähimmissään SM-tason kilpailujen järjestämisen. Sprinttilatu on vapaassa kuntalaiskäytössä muutoin kuin kilpailujen aikana. Sprinttiladun rakentamisen aloittaminen vuonna 2016 on kuitenkin epävarmaa puuttuvien lupien vuoksi. Täten liikunta- ja esittää, että mikäli Leppävaaran sprinttiladun rakentamista ei voida aloittaa vuonna 2016, tulee siihen varattu määräraha vuonna 2016 käyttää Etelä- Leppävaaran pallokentän (Säterinniitynkenttä) ja lähiliikunta-alueen rakentamiseen. Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikunta- ja. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha (949) on vuosina ,5 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Vuonna 2016 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla mm: Suomenojan ja Nuottaniemen laitureiden uusiminen Tapiolan urheilupuiston tekonurmen ja aitojen uusiminen Matinkylän urheilupuiston siirrettävä tekojää Leppävaaran urheilustadionin moukari-/kiekonheittoalueen uusiminen Leppävaaran urheilupuiston kuntoiluvälinealue Hansavalkaman kentän pukukoppien asennus Suvelan pallokentän valaistus Oittaan lumetusputkien asennus Kattilaniemen leirikeskuksen ulkoalueiden kunnostus pallokenttien perusparannusta pallokenttien aitojen uusimista pallokenttien valojen uusimista ulkoilureittien peruskorjausta ja valojen uusimista ulkoilusaarien, uimarantojen ja ulkoilualueiden kunnostusta ulkoilureittien ja kuntoratojen kuntovälineitä ja viitoitusta

6 Sivu 6 / 6 lähiliikuntapaikkojen/pienpelikenttien rakentamista ja korjausta. Alueellinen kunnallistekniikka (942) Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyy mm. urheilupuistojen kunnallistekniikka ja Kotiseudun ulkoilupolut. Urheilupuistojen kunnallistekniikka määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE Aiemmasta poiketen kaupunkitekniikan keskus pyytää 10 vuoden ( ) esitystä kunnallisteknisistä tarpeista. Alla on kuvaus liitteiden mukaisista ensimmäisten vuosien hankkeista. Esitys vuodelle 2017 Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Talvikävelyä varten rakennetaan erillisiä reittejä. Reitistöä laajennetaan siten, että myös hiihtotapahtumien aikaan osa latureitistöä ja kävelyreitit ovat käytössä. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu vuoteen 2019 saakka. Etelä- Leppävaaran (Säterinniityn) pallokentän ja lähiliikunta-alueen rakentamista jatketaan. Hanke aloitetaan vuonna Vuonna 2017 pallokenttä päällystetään tekonurmella ja sen ympärille rakennetaan mm. pienpelikenttiä (monitoimi- ja katukoriskenttä), pieni skeittialue ja kuntovälineitä. Mikäli Leppävaaran sprinttiladun rakentaminen ei käynnisty vuonna 2016, osa näistä toteutetaan jo vuonna Esitys vuodelle 2018 Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Talvikävelyä varten rakennetaan erillisiä reittejä. Reitistöä laajennetaan siten, että myös hiihtotapahtumien aikaan osa latureitistöä ja kävelyreitit ovat käytössä. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu vuoteen 2019 saakka. Matinkylän uimarannan perusparannus ja lähiliikunta-alueen rakentaminen aloitetaan. Hankkeeseen sisältyy mm. uimarannan laajennus sekä kuntoväline- ja pienpelialueet.

7 Sivu 7 / 7 Matinkylän skeittialueen perusparannus ja laajennus aloitetaan. Aluetta kehitetään lajin harrastajien kanssa yhteistyössä. Espoon skeittipaikkaohjelman mukaisesti mm. valaistusta, pintarakenteita ja välineistöä parannetaan sekä asennetaan mopoaita. Ulkoilusaarten palveluiden kehittäminen aloitetaan. Olemassa olevia huonokuntoisia rakenteita, esimerkiksi vanhoja keittokatoksia, ulkokäymälöitä ja laitureita uusitaan. Esitys vuosille Näiden vuosien esitykset ylittävät monin verroin nykyisen määrärahan. Hankkeita on kehykseen varatulla vuosittaisella määrärahalla yli 40 vuodeksi. Esityksessä on tärkeitä ja välttämättömiä hankkeita tasapuolisen liikuntatarjonnan takaamiseksi Espoossa. Esimerkiksi Olari ja Latokaski ovat vailla kunnollisia liikuntapalveluja. Jotta kasvavan Espoon liikuntapaikkojen määrä ja laatu pystytään pitämään samalla tasolla kuin nykyisin, on liikuntarakennemäärärahan oltava vähintään 3 M / vuosi. ESITYS ERILLISESTÄ MÄÄRÄRAHASTA VENESATAMIEN KUNNOSSAPITÄMISEEN Merellisen Espoon venesatamien kunnostamiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta ne ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren taloudellisen riskin. Kaupunki on vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Liikuntapalvelut on keskittynyt satamia suojaavien aallonmurtajalaitureiden uusimisiin ja on saanut ne pääosin kuntoon. Muiden laitureiden osalta nykyinen perusparannustaso ei ole, uusimistarve huomioiden, riittävä. Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja (minimissään n. 2-8 M ) ja niiden rahoittaminen vuotuisesta 1,2 M määrärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen. Sataman peruskorjaushanke kestää useita vuosia, joka ei ole taloudellisesti järkevää ja satama on poissa käytöstä pitkän aikaa.

8 Sivu 8 / 8 ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. nuorisolautakunnan vuonna 2015 priorisoimista ulkoilureiteistä on toteutettu Harmaakallion ulkoilureitistö. esittää Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet liikuntapalveluiden tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuurinkallio (hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski - Harmaakallio latureitit (hiihtoladulle oma pohja) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Malminhaka (yhteys Latokaskenniitty- Puolarmaari) 5. Kantokaski (yhteys Latokaskenniityltä ja Kantokasken koululta Keskuspuistoon) 6. Fallåker - Träskandanpuisto ja Pitkäjärveä kiertävät reitit 7. Karhuniitty - Pitkäniitty - Oittaa 8. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 9. Kilonpuisto 10. Joukinpelto - Kauklahdenväylä ja Latokaskennittyä kiertävät reitit 11. Malminmäentie- Malminkorvenportti 12. Tuohipuisto 13. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa - Kiiltokallionpuisto 14. Käärmesaarenpuisto 15. Friisinkallionportti 16. Pirttikorpi - Nissinlaakso Kohteet 1., 4., ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita, joiden rakentaminen nähdään erittäin tärkeäksi ja kiireelliseksi. Näitä kohteita ovat esim. Keskuspuiston läpi menevät ulkoilureittiyhteydet. Näille reiteille halutaan rinnakkaisreitit hiihtoladuille, jotta ympärivuotinen liikkuminen (kävely/hiihto) pystytään toteuttamaan turvallisesti. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisen reittiverkoston rakentamisen ohjelmointiprojekti on ollut käynnissä jo useamman vuoden ja valmistunee vuoden 2016 aikana. kiirehtii ko. ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen valmistumista. Jatkossa raportin tuottamaa tietoa hyödynnetään rakentamisjärjestystä määritettäessä.

9 Sivu 9 / 9 Reittien rakentaminen priorisoidaan ja asetetaan tavoitteelliset rakentamisvuodet. Reitin tärkeydestä kertoo: 1. Yhdistääkö olemassa olevia reittejä toisiinsa 2. Onko osa seuturaittia 3. Onko osa laaturaittia 4. Lähellä asuvan väestön määrä 5. Kenen omistamalla maalla reitti sijaitsee (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 6. Sijaitseeko reitti asemakaavoitetulla alueella (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 7. Toimiiko reitti koulureittinä 8. Toimiiko reitti latuna Ulkoilureitti on yleissuunnitelmassa esitetyn määritelmän mukaan puistossa tai metsässä kulkeva reitti, joka on osa laajempaa verkostoa. Ulkoilureitti on yleensä kivituhkapintainen ja se voi olla talvella latuna, kunnossapidetty, molempia tai ei kumpaakaan. Osa reiteistä on valaistu. Hiihtoladut ovat kapeimmillaan parin metrin levyisiä ns. metsälatuja ja niiden hoito tapahtuu moottorikelkoilla. Leveimmillään vaatimustaso on homogoloiduilla radalla jolla on mahdollista käydä kansainvälisen tason hiihtokilpailuja molemmilla hiihtotavoilla sekä sprintin ja massalähtöjen kilpailuja vapaalla hiihtotavalla. Tällöin radan leveys on 9 m. Ulkoilureiteillä ja yhdistelmäreiteillä ladun leveys on yleensä n. 4 m. Yhdistelmäreitit ovat reittejä joissa ulkoilureitin viereen tasataan alue hiihtolatua varten. Yhdistelmäreittien etuna on, että ne mahdollistavat talvisin turvallisen liikkumisen samoilla reiteillä niin kävellen, pyöräillen kuin hiihtäenkin. Yhdistelmäreittejä rakennetaan vilkkaimmille ulkoilureittiyhteyksille, kuten esim. Keskuspuistoon. ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA Espoonlahden urheilupuiston tulee lisätä pysäköintialueita yleissuunnitelman mukaisesti pesäpallokentän luoteispuolelle. Kaupunkitekniikan keskus on ilmoittanut rakentamisen toteutuvan vuonna Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet tulee toteuttaa. Kentät toimivat myös kivituhkapintaisina pelikenttinä, kun pysäköinnille ei ole erityistarvetta. Kentät voidaan toteuttaa vaiheittain. Säterinniityn lähiliikuntapuistoa aloitetaan rakentamaan vuonna Myös pysäköintialueet tulee toteuttaa samassa aikataulussa kuin muu hanke. Suunnitelmiin esitetyn pukutilarakennuksen vaatimat kunnallistekniset työt (esim. viemäri-, putki- ja johtokaivannot) tulee toteuttaa.

10 Sivu 10 / 10 Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueille tulee toteuttaa lisäpysäköintipaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Olarinniitylle suunnitellaan ulkoilukeskusta ja Ylismäentien varren pysäköintialueet ovat jo nyt liian pienet. Latokaskenniityn urheilupuiston yhteyteen tulee toteuttaa myös pysäköintialueet. Äijänpeltoon suunnitellun frisbeegolf-alueen pysäköintialueet tulee toteuttaa samanaikaisesti kentän rakentamisen kanssa. SUUNNITTELU Teknisen keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat, siten että hankkeiden toteutus ei niiden puutteen takia myöhästy. Uusia yleissuunnitelmatasoisia liikunta-alueita ovat ainakin Latokaskenniitty, Olarinniitty ja Laaksolahden urheilupuisto. Espoonlahden, Matinkylän ja Tapiolan urheilupuistojen yleissuunnitelmat kaipaavat päivitystä. Väestömäärät tulevat kasvamaan näillä alueilla metron ja siihen liittyvän asuntorakentamisen myötä huomattavasti. Tämä aiheuttaa lisätarpeita myös urheilupuistojen kenttien, urheiluhallien ja pysäköintialueiden toteutukseen. Espoon lähiliikuntapaikkaohjelman tekeminen tulee aloittaa. Tulee määritellä mikä on Espoolainen lähiliikuntapaikka. Espoon skeittipaikkaohjelma on valmistunut vuonna ESITYS KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE/-KESKUKSELLE Liikuntapuistot, isot pallokentät ja liikuntahallit vaativat pinta-alaltaan isoja varauksia yhdyskuntarakenteessa. Näiden alueiden huomioiminen kaavoissa on äärimmäisen tärkeää, jotta niiden toteutus myöhemmin on mahdollista. Iso pallokenttä turva-alueineen vaatii n m 2 tilan ja pieni lähiliikuntapuisto (iso kenttä, pienpelikenttiä, kuntoväline- ja leikkialue) pysäköintialueineen n m 2 tilan. Olemassa olevien viiden ison urheilupuiston (Leppävaara, Tapiola, Espoonlahti, Matinkylä, Keski-Espoo) koot vaihtelevat n m 2 sisältäen kenttien, urheilurakennusten ja pysäköinnin alueet. Tulevaisuudessa halutaan varata alueita isojen urheilukenttien lisäksi myös vapaassa käytössä oleville lähiliikunta-alueille esim. palloilu-/oleskelunurmille, kuntovälinealueille ja pienkentille. esittää seuraavien kohteiden huomioimista kaavoituksessa: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet. Yleissuunnitelma on valmistunut Yleissuunnitelman

11 Sivu 11 / 11 mukainen urheilupuiston alue on noin puoliksi asemakaavoittamattomalla alueella. Urheilupuistoon suunnitteilla olevan puku- ja pesutilarakennuksen kaavamuutos tulee aloittaa. Latokaskenniityn urheilupuisto. Latokaskenniitylle halutaan kehittää liikuntapuisto palvelemaan Nöykkiö- Latokasken yli asukasta. Suur-Espoonlahden alueen väestömäärä tulee kasvamaan huomattavasti metron ja siihen liittyvän asuntorakentamisen myötä. Latokaskenniityn urheilupuiston yleissuunnitelmatyö on aloitettu. Gräsanniitty / Telaniitty (iso pallokenttä, huoltorakennus ja lähiliikunta-alue). Kenttä on suunniteltu palvelemaan kouluja (Haukilahden koulu, Mattliden skola ym.) ja alueen asukkaita. Matinkylän suuralueella on vähiten isoja urheilukenttiä asukasta kohden Espoossa. Niittykummun pallokenttä jää Niittykummun metrokeskuksen ympäristön uuden rakentamisen alle. Alueelle tulee runsaasti uusia asukkaita. Korvaavan kentän sijaintia tutkitaan Gräsanojan suunnittelun yhteydessä. Finnoon alue / II vaiheen koulu. Finnoon alueen II vaiheen koulun läheisyyteen tulee toteuttaa asuinaluetta palveleva lähiliikuntapuisto (iso pallokenttä, huoltorakennus, lähiliikunta- ja skeittialueet). Viiskorven alue (liikuntapuisto). Vanhakartano- Röylän alue on Pohjois-Espoon suurin ja nopeimmin kasvava alue. Vanhakartano- Röylän alueella on vuonna 2024 ennusteiden mukaan lähes asukasta. Pohjois-Espoossa ei ole liikuntapuistoa. Perkkaan alue (iso pallokenttä, lähiliikunta- ja skeittialue) Perkkaan alueen kasvaessa tulee myös liikunta-alueet huomioida kaavoituksessa. Perkkaan alueella on vuonna 2024 ennusteiden mukaan yli asukasta. Mikäli alueelle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu, uuden ison pallokentän tarve kasvaa entisestään. Etäisyys Perkkaalta Leppävaaran urheilupuistoon on yli 3 km. Keran/Kilon alue (liikuntapuisto sekä liikunta- ja skeittihalli). Keran alueelle kaavoitetaan uusi asuinalue. Alueelle tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Alueelle tulevat yhtenäiskoulut vaativat isot pallokentät. Myös sisäliikuntatilalle ja esim. sisäskeitille on alueella tarpeen varata tilaa. Keran osayleiskaavaehdotuksen mukaan Keraan on tulossa noin uutta asukasta. Espoonkartano (lähiliikuntapuisto). Espoonkartanon kaavaalueella tulee huomioida liikunta-aluevaraukset. Saunalahti (lähiliikuntapuisto). Saunalahden alueen liikuntapalvelut rajoittuvat koulun pallokenttään. Alueen väestömäärä tulee kuitenkin kasvamaan huomattavasti. Kaitaan koulun pallokentän lähiympäristön kehittäminen lähiliikuntapuistoksi. Kaitaan ja Soukan väestömäärät tulevat kasvamaan metron ja siihen liittyvän asuntorakentamisen myötä huomattavasti. Kaitaan koulun pallokentän huoltorakennuksen vaatima rakennusoikeus on jo huomioitu kaavoituksessa.

12 Sivu 12 / 12 Espoon fisbeegolfkentät. Frisbeegolf on kasvava laji ja frisbeegolfradat tarvitsevat huomattavan tilavarauksen. Olisi syytä tutkia mihin Espoossa Frisbeegolfratoja voidaan toteuttaa. Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus vaatii kaavamuutoksen. Vanha- Espoon (Kanta-Espoon) jäähalli ja pallokenttä. Vanha - Espoosta puuttuu varaus jäähallille. Kanta-Espoossa (Espoon keskus) on niukasti liikunta-alueita Kirkkojärven pienehkön urheilupuiston lisäksi. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yhteydessä tulee osoittaa näille toiminnoille tilavaraukset. Pohjois-Espoon liikuntapalvelut (uima-, liikunta- ja jäähallit, liikuntapuistot sekä skeittialue). Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yhteydessä tulee osoittaa näille toiminnoille tilavaraukset. Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava nykyiset ja uudet tarpeelliset satama-alueet ja uimarannat. Espoossa on tällä hetkellä yhteensä noin 6000 venepaikkaa erilaisissa satamissa. Kaupungin hallinnoimissa satamissa on yhteensä 4600 venepaikkaa, joista kaupungin paikkoja on noin 2300 ja kerhojen Kaupungin satamien talvisäilytysalueilla säilytetään talvisin noin 2400 venettä. Talvisäilytyskapasiteetti tullee huomattavasti vähenemään tulevan Finnoon sataman aluerakentamisen kautta. Veneiden määrä tulee Espoossa kasvamaan tulevaisuudessa ja siksi kaavoituksessa tulee varata jatkossa talvisäilytykseen alueita, joissa on tarjolla peruspalvelut; valot, vedet ja sähköt ja ne ovat aidattuja. Tuleva alue tarve on noin hehtaaria. Nykyiset ja suunnitellut satama-alueet ja uimarannat on vahvistettava myös asemakaavoin. Parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureittiyhteydet on huomioitava kaavoituksessa. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet. Myös ulkoilureitit metroasemilta uimarannoille ja liikuntapuistoihin tulee suunnitella. Liikunta-alueet halutaan toteuttaa mahdollisimman lähelle asukkaita ja kouluja. Tällöin ne ovat asukkaiden kävelleen saavutettavissa olevia lähiliikunta-alueita ja palvelevat myös alueen kouluja Tiedoksi - Torsti Hokkanen, Kaupunkisuunnittelukeskus - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö - Marianne Kaunio, Yleiskaavayksikkö - Harri Tanska, Kaupunkitekniikan keskus - Leena Ihalainen, Investoinnit - Esa Rauhala, Investoinnit - Salla Hänninen, Investoinnit - Petri Vainio, Investoinnit

13 Sivu 13 / 13