Espoon kaupunki Pöytäkirja 14

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille ja esitys kaavoituksessa huomioitavista liikuntaalueista Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh Paul Ekblad, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteiden mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille Esitys on vuosien 2015 ja 2016 osalta hyväksytyn talousarvion mukainen. 2 Liikuntarakenteet (943) määrärahaa tulee nostaa nykyisestä (1,2 M / vuosi). Määrärahan on oltava vähintään 2 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja liikunta-alueiden kunto ei huonone eikä palveluverkko merkittävästi supistu. 3 Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) määrärahaa tulee nostaa nykyisestä (1,2 M / vuosi). Määrärahan on oltava vähintään 1,5 M /vuosi, jotta liikuntapaikkojen kunto ja varustelutaso säilyvät nykyisellä tasolla. 4 Merellisen Espoon venesatamien ja uimarantojen kunnostamiseen esitetään omaa erillistä vuosimäärärahaa 5 Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet tärkeysjärjestyksessä: 1. Olari- Puolarmaari latureitti (hiihtoladulle kävelytiestä eroava oma linjaus) 2. Vanttila Latokaski latureitti (hiihtoladulle oma linjaus) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Tillinmäki- Harmaakallio (puuttuvat osuudet) 5. Latokaskenniitty- Puolarmaari 6. Fallåker - Träskandanpuisto

2 Sivu 2 / 2 7. Lugnet - Iso Maantie 8. Nupurintie - Pitkäniitty- Karhuniitty 9. Painiitty- Äijänpelto 10. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma linjaus) sekä Ylismäentien pysäköintialue - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma linjaus) 11. Keskuspuisto- Kuurinniitty (hiihtoladulle oma linjaus) 6 Muilla alueellisen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Espoonlahden urheilupuiston lisäpysäköintialue Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueiden lisäys Tapiolan urheilupuiston kakkosnurmen (harjoituskenttä) ja Barona - areenan välisen ojan putkitus 7 Esitysten mukaisista hankkeista tulee tehdä riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat. 8 esittää lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle: Seuraavien liikuntapuistojen / isojen pallokenttien tilatarpeet on vahvistettava kaavoituksella: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet Latokaskenniityn liikuntapuisto Matinkylän suuralue (iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue) Niittykummun pallokentän korvaava kenttä Vanha- Espoon / Bembölen alue Finnoon alue (iso pallokenttä, huoltorakennus, lähiliikunta- ja skeittialueet) Viiskorven alue Perkkaan alue (iso pallokenttä ja lähiliikunta-alue) Keran/Kilon alue Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava yleiskaavojen mukaiset satama-alueet. Käsittely Päätös Esittelijän estyneenä ollessa esittelijänä toimi liikuntapalvelupäällikkö Jarmo Ikävalko. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite

3 Sivu 3 / 3 3 Liikuntarakenteet sivu 1(3) 4 Liikuntarakenteet sivu 2(3) 5 Liikuntarakenteet sivu 3(3) Selostus Tekninen keskus pyytää mennessä esitystä Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista Koska liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" kahden ensimmäisen vuoden osalta, hankkeita on esitetty vuosille moninkertainen määrä nykyiseen määrärahaan verrattuna. Mikäli liikuntarakennemääräraha pysyy nykyisellä tasollaan, hankkeita on esityksessä n. 35 vuodeksi. Vuosittaista liikuntarakennemäärärahaa pienennettiin vuoden 2014 talousarvioneuvottelujen yhteydessä (1,5 M 1,2 M / vuosi) Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet. esittää lisäksi kaupunkisuunnittelukeskukselle tarvittavien aluevarausten huomioimista kaavoituksessa tulevia liikunta-alueita varten. LIIKUNTAPALVELUIDEN/SIVISTYSTOIMEN JA TEKNISEN KESKUKSEN VÄLINEN SOPIMUS tekee Tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankeesityksen. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja - ennusteet liikuntalautakunnan hanke-esitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Tekninen keskus sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä. LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT Liikuntarakenteet (943) -, liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)-, ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikunta- ja lausuu niistä syksyisin. Liikuntarakenteet (943)

4 Sivu 4 / 4 Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakennemääräraha on vuosina ,2 M / vuosi. Ko. määräraha oli vuonna ,5 M. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että määräraha sisältää urheilupuistojen ja keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2014 toteutetaan seuraavat kohteet: Matinkylän ison urheilukentän uusi tekonurmi, yleisurheilun suorituspaikkojen ja beachvolley - kentän peruskorjaus ja lisäpysäköintialueen rakentaminen. Hanke valmistuu suunnitelmien mukaisesti kesäkuussa. Kentän lämpöputkisto uusitaan. Hanke on aloitettu vuonna Nokkalan venesataman peruskorjaus ja laajennus. Perusparannustyöt aloitettiin kolmevuotisena projektina Työt jatkuvat kesään Vuonna 2014 viimeistellään aallonmurtajan jatke ja koneladottu louheverhous, rakennetaan valmiiksi aallonmurtajan arkkulaituri ja betonilaatta hankausparruineen sekä venekiinnikkeineen. Lisäksi rakennetaan alueen vesi-, viemäri- ja hulevesiputkisto. Keski-Espoon tekonurmen uusiminen ja lauhdelämmön talteenotto. Viereisen tekojääkentän lauhdelämpö johdetaan kentän alle rakennettavaan lämpöputkistoon. Kentän käyttöä pystytään näin jatkamaan kauemmin syksyllä ja aloittamaan aiemmin keväällä. Koska liikuntarakennemääräraha pieneni talousarvioneuvottelujen yhteydessä, ei suunniteltuja yleisurheilun suorituspaikkoja pystytä toteuttamaan. Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Liikuntapaikkojen perusparantamisraha (949) on vuosina ,2 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikuntalautakunta liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Vuonna 2014 toteutetaan perusparantamismäärärahalla mm: Olarin koulun kentän muutos hiekkatekonurmikentäksi. Kenttää laajennetaan ja sille tehdään sekä pesäpallon että jalkapallon kenttärajat. Leppävaaran taaimmaisen pallokentän tekonurmimaton vaihto. venesatamien kunnostusta (mm. laitureita uusitaan) pallokenttien perusparannusta (mm. rakennetaan/ kunnostetaan aitoja ja valoja) ulkoilureittien ja kuntoratojen kuntovälineitä ja viitoitusta ulkoilusaarien, uimarantojen ja ulkoilualueiden kunnostusta

5 Sivu 5 / 5 Alueellinen kunnallistekniikka (942) Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyy mm. urheilupuistojen kunnallistekniikka ja Kotiseudun ulkoilupolut. Urheilupuistojen kunnallistekniikka määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisen reittiverkoston rakentamisen ohjelmointiprojekti on käynnissä ja valmistuu vuoden 2014 aikana. Reittien rakentaminen priorisoidaan ja asetetaan tavoitteelliset rakentamisvuodet. Reitin tärkeydestä kertoo: 1. Yhdistääkö olemassa olevia reittejä toisiinsa 2. Onko osa seuturaittia 3. Onko osa laaturaittia 4. Lähellä asuvan väestön määrä 5. Kenen omistamalla maalla reitti sijaitsee (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 6. Sijaitseeko reitti asemakaavoitetulla alueella (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 7. Toimiiko reitti koulureittinä 8. Toimiiko reitti latuna Jatkossa raportin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää rakentamisjärjestystä määritettäessä. ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE Alla on kuvaus liitteiden mukaisista ensimmäisten vuosien hankkeista. Esitys vuodelle 2015 Nokkalan venesataman peruskorjausta ja laajennusta jatketaan. Hanke on aloitettu vuonna Vuonna 2015 rakennetaan uusi veneiden ylösvetoluiska tukirakenteineen, uusitaan kaikki valopylväät ja sähköpisteet, viimeistellään alueen vesihuoltolinjat, rakennetaan veneiden septitankin tyhjennysasema, rakennetaan uusi venepukkiaitaus, uusitaan osa venelaitureista ja rakennetaan yksi uusi laituri. Alue maisemoidaan ja viimeistellään hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Tapiolan kakkosnurmi muutetaan tekonurmikentäksi. Tapiolan urheilupuistossa on yksi täysimittainen ulkotekonurmi. Stadion ja harjoituskenttä (kakkosnurmi) ovat luonnonnurmia, jotka ovat F.C. Hongan miesten ja naisten edustusjoukkueiden käytössä. Seuran junioriharrastajamäärään nähden Tapiolassa on vähemmän tekonurmia kuin esim. Espoonlahdessa tai Leppävaarassa. Tapion tekonurmikenttä on

6 Sivu 6 / 6 Tapiolan koulun, kentän ja huoltorakennuksen rakennustyömaiden vuoksi suljettuna todennäköisesti kaksi vuotta. Luonnonnurmen vaihtaminen tekonurmeksi lisää kentän käyttötunteja merkittävästi. Stadionin nurmi säilytetään toistaiseksi luonnonnurmena, sillä sitä pidetään Suomen parhaana luonnonnurmena, ja se on vain 5 vuotta vanha. Harjoituskentän nurmi sen sijaan vaihdetaan tekonurmeksi. Leppävaaran latuverkoston laajentaminen ja kävelyreittien rakentaminen aloitetaan. Latuverkostoa laajennetaan n. 5 km. Talvikävelyä varten rakennetaan omat reitit. Kuntokiharalle tehdään uusi asfaltoitu yhteys rullaluistelua ja hiihtoa varten. Reittien valaistusta parannetaan. Hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Esitys vuodelle 2016 Tapiolan kakkosnurmen muutostyö tekonurmikentäksi jatkuu. Hanke aloitetaan vuonna Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Hanke aloitetaan vuonna Etelä- Leppävaaran (Säterinniityn) pallokentän ja lähiliikunta-alueen rakentaminen aloitetaan. Ruusutorpan koulun rakentamisen yhteydessä rakentamatta jäänyt koulun pallokenttä toteutetaan Säterinniitylle. Samaan yhteyteen on suunniteltu mm. monitoimikenttää, kuntovälinepistettä ja pientä skeittialuetta. Alueen tarkempi suunnittelu on tekemättä. Esitys vuosille Näiden vuosien esitykset ylittävät monin verroin nykyisen määrärahan. Hankkeita on kehykseen varatulla vuosittaisella määrärahalla n. 35 vuodeksi. Esityksessä on tärkeitä ja välttämättömiä hankkeita tasapuolisen liikuntatarjonnan takaamiseksi Espoossa. Esimerkiksi Etelä- Leppävaara, Olari ja Latokaski ovat vailla kunnollisia liikuntapalveluja. Jotta kasvavan Espoon liikuntapaikkojen määrä ja laatu pystytään pitämään samalla tasolla kuin nykyisin, on liikuntarakennemäärärahan oltava vähintään 2 M / vuosi. ESITYS LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN (949) Liikuntatoimi hoitaa ja perusparantaa määrärahojen puitteissa yli 140 pallokenttää 5 isoa urheilupuistoa, joissa useita kenttiä ja urheilusuorituspaikkoja useita lähiliikuntapaikkoja noin 200 km ulkoilureittejä ja hiihtolatuja 21 uimarantaa 10 venesatamaa, joissa n. 8 km laituria ja n venepaikkaa

7 Sivu 7 / 7 veneväyliä ulkoilusaaria leirintäalueen ulkoilualueet sekä maalla että merellä. Perusparantamismäärärahan on oltava vähintään 1,5 M /vuosi, jotta liikuntapaikkojen määrä ja kunto säilyvät nykyisellä tasolla. ESITYS ERILLISESTÄ MÄÄRÄRAHASTA VENESATAMIEN JA UIMARANTOJEN KUNNOSTAMISEEN Merellisen Espoon venesatamien ja uimarantojen kunnostamiseen esitetään omaa erillistä vuosimäärärahaa. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat ja uimarannat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta ne ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren taloudellisen riskin, jonka osoitti viime kevään Laajalahden laiturin tuhoutuminen myrskyssä. Laiturin hajoaminen tapahtui onneksi ennen purjehduskauden alkua, eikä veneitä ollut laiturissa. Kaupunki on vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Liikuntapalvelut on keskittynyt satamia suojaavien aallonmurtajalaitureiden uusimisiin ja on saanut ne pääosin kuntoon, mutta muiden laitureiden osalta nykyinen perusparannustaso ei ole, uusimistarve huomioiden, riittävä. Espoon uimarannat ovat erittäin kovassa käytössä ja niistä tulee runsaasti palautetta. Uimarantojen puku- ja huoltorakennukset ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Ne eivät täytä nykyisiä tarpeita niin käytön kuin ulkoasun suhteen. Uimarantojen palvelutasoa voidaan parantaa toteuttamalla rannoille esim. beachvolley- kenttiä tai muita lähiliikunta-alueita. ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisista ulkoilureiteistä tulee Kotiseudun ulkoilupolut tai muulla määrärahalla toteuttaa kiireisimpinä kohteina: 1. Olari- Puolarmaari latureitti (hiihtoladulle kävelytiestä eroava oma linjaus) 2. Vanttila Latokaski latureitti (hiihtoladulle oma linjaus) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Tillinmäki- Harmaakallio (puuttuvat osuudet) 5. Latokaskenniitty- Puolarmaari 6. Fallåker - Träskandanpuisto

8 Sivu 8 / 8 7. Lugnet - Iso Maantie 8. Nupurintie - Pitkäniitty- Karhuniitty 9. Painiitty- Äijänpelto 10. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma linjaus) sekä Ylismäentien pysäköintialue - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma linjaus) 11. Keskuspuisto- Kuurinniitty (hiihtoladulle oma linjaus) Liikuntapalvelut katsoo näiden reittien toteutuksen olevan kiireellisimpiä. ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA Espoonlahden urheilupuiston tulee lisätä pysäköintialueita yleissuunnitelman mukaisesti pesäpallokentän luoteispuolelle. Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet tulee toteuttaa. Kentät toimivat myös kivituhkapintaisina pelikenttinä, kun pysäköinnille ei ole erityistarvetta. Kentät voidaan toteuttaa vaiheittain. Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueille tulee toteuttaa lisäpysäköintipaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Olarinniitylle suunnitellaan ulkoilukeskusta ja Ylismäentien varren pysäköintialueet ovat jo nyt liian pienet. Tapiolan urheilupuiston kakkosnurmen (harjoistukenttä) ja Barona - areenan välisen ojan putkitus. Tapiolan urheilupuiston kakkosnurmi peruskorjataan tekonurmikentäksi. Kakkosnurmi on kuitenkin kapea, pelialue on 55 metriä leveä johtuen stadionin katsomosta. Siksi kenttää tulee leventää siten, että parkkipaikan ja kentän välinen oja putkitetaan, kenttää levennetään ja parkkialuetta pienennetään. SUUNNITTELU Teknisen keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat, siten että hankkeiden toteutus ei niiden puutteen takia myöhästy. ESITYS KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE/-KESKUKSELLE Liikuntapuistot ja isot pallokentät vaativat pinta-alaltaan isoja varauksia yhdyskuntarakenteessa. Näiden alueiden huomioiminen kaavoissa on äärimmäisen tärkeää. Iso pallokenttä turva-alueineen vaatii n m 2 tilan. Olemassa olevien viiden urheilupuiston (Leppävaara, Tapiola, Espoonlahti, Matinkylä, Keski-Espoo) koot vaihtelevat n m 2 sisältäen kenttien, urheilurakennusten ja pysäköinnin alueet. Tulevaisuudessa halutaan varata alueita isojen urheilukenttien lisäksi

9 Sivu 9 / 9 myös vapaassa käytössä oleville lähiliikunta-alueille esim. palloilu- /oleskelunurmille, kuntovälinealueille ja pienkentille. esittää seuraavien kohteiden huomioimista kaavoituksessa: 1. Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet. Yleissuunnitelma on valmistunut Yleissuunnitelman mukainen urheilupuiston alue on noin puoliksi asemakaavoittamattomalla alueella. 2. Latokaskenniityn liikuntapuisto. Latokaskenniitylle halutaan kehittää liikuntapuisto palvelemaan Nöykkiö- Latokasken yli asukasta. Etäisyys Latokaskesta Espoonlahden urheilupuistoon on yli 3 km. 3. Matinkylän suuralue. Matinkylän suuralueella on vähiten isoja urheilukenttiä asukasta kohden Espoossa. Alueelle on suunnitteilla uusi yhtenäiskoulu, jolloin uuden ison pallokentän tarve kasvaa entisestään. 4. Niittykummun pallokenttä jää Niittykummun metrokeskuksen ympäristön uuden rakentamisen alle. Alueelle tulee runsaasti uusia asukkaita. Pallokentälle on etsittävä alueelta korvaava paikka. 5. Vanha- Espoon / Bembölen alue. Vanha - Espoosta puuttuu liikunta-aluevaraus Kirkkojärven pienehkön urheilupuiston lisäksi. Bembölen (Karvasmäki, Järvenperä, Högnäs, Karhusuo, Kunnarla) alueella on vuonna 2023 ennusteiden mukaan yli asukasta. Etäisyys esim. Järvenperästä ja Karhusuolta Keski-Espoon urheilupuistoon on yli 3 km. 6. Finnoon alue. Finnoolle kaavoitettavien uusien asuinalueiden ja koulujen yhteyteen tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Etäisyys Finnoosta Espoonlahden ja Matinkylän urheilupuistoihin on yli 2 km. 7. Viiskorven alue. Vanhakartano- Röylän alue on Pohjois-Espoon suurin ja nopeiten kasvava alue. Vanhakartano- Röylän alueella on vuonna 2023 ennusteiden mukaan lähes asukasta. Pohjois- Espoossa ei ole liikuntapuistoa. 8. Perkkaan alue. Perkkaan alueen kasvaessa tulee myös liikuntaalueet huomioida kaavoituksessa. Perkkaan alueella on vuonna 2023 ennusteiden mukaan yli asukasta. Alueelle on suunnitteilla uusi yhtenäiskoulu, jolloin uuden ison pallokentän tarve kasvaa entisestään. Etäisyys Perkkaalta Leppävaaran urheilupuistoon on yli 3 km. 9. Keran alueelle kaavoitetaan uusi asuinalue. Alueelle tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Nuijalan ja Kuninkaisten tilastoalueilla on vuonna 2023 ennusteiden mukaan yhteensä yli asukasta Liikunta-alueet halutaan toteuttaa mahdollisimman lähelle asukkaita ja kouluja. Tällöin ne ovat asukkaiden kävelleen saavutettavissa olevia lähiliikunta-alueita ja palvelevat myös alueen kouluja.

10 Sivu 10 / 10 Espoossa on tällä hetkellä yhteensä noin 6000 venepaikkaa erilaisissa satamissa. Kaupungin hallinnoimissa satamissa on yhteensä 4400 venepaikkaa, joista kaupungin paikkoja on noin 2400 ja kerhojen Kaupungin satamien talvisäilytysalueilla säilytetään talvisin noin 3400 venettä. Talvisäilytyskapasiteetti tulee huomattavasti vähenemään tulevan Finnoon sataman aluerakentamisen kautta. Osa kapasiteetin vähenemisestä voidaan korvata Finnooseen rakennettavilla veneiden korkeavarastointitiloilla, mutta näiden lisäksi tulee olla tarjolla myös uusia talvisäilytysalueita, joissa veneitä säilytetään talvisäilytyskentillä. Veneiden määrä tulee Espoossa kasvamaan tulevaisuudessa ja siksi kaavoituksessa tulee varata jatkossa talvisäilytykseen alueita, joissa on tarjolla peruspalvelut; valot, vedet ja sähköt ja ne ovat aidattuja. Tuleva alue tarve on noin hehtaaria. Yleiskaavoissa esitetyt satama-alueet on vahvistettava myös asemakaavoin. Tiedoksi - Harri Tanska, Tekninen keskus - Meiri Siivola, Asemakaavayksikkö - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö - Lotta Kari-Pasonen, Asemakaavayksikkö - Olli Pitkänen, Asemakaavayksikkö - Leena Kaasinen, Asemakaavayksikkö - Liisa Ikonen, Asemakaavayksikkö - Sirpa Sivonen-Rauramo, Asemakaavayksikkö - Liisa Paavola, Talousyksikkö - Jarkko Roine, Katu- ja viherpalvelut - Gunnar Kokko, Katu- ja viherpalvelut - Leena Ihalainen, Katu- ja viherpalvelut - Pirjo Sirén, Katu- ja viherpalvelut - Petri Vainio, Katu- ja viherpalvelut - Hannu Lehtikankare, Katu- ja viherpalvelut

11 Sivu 11 / 11