Liikuntalautakunta Sivu 1 / 42

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Liikuntalautakunta Sivu 1 / 42 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:30-20:45 Paikka Kamreerintie 3 B, 12 krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Henri Arteva, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Anitra Ahtola Pekka Eklund Pia Erlund Kaija Kalliola Tuija Kalpala Elvi Lyytikäinen Seppo Kallunki Kimmo Kyrölä Maila Lingman-Nukala, poissa klo Harri Mursu Matti Passinen Anders Wikholm, poissa klo , poistui klo Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko Mauri Johansson Raili Häme Markku Sistonen Hannele Junnila sivistystoimen johtaja liikuntajohtaja tiedotuspäällikkö liikuntapäällikkö sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Liikuntalautakunta Sivu 2 / 42 Allekirjoitukset Henri Arteva puheenjohtaja Junnila Hannele sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Harri Mursu Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Liikuntalautakunta Sivu 3 / 42 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 15 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 16 EPS ry:n oikaisuvaatimus liikuntatilojen vuokraavustuksesta 6 17 Tikka ry:n oikaisuvaatimus liikuntatilojen vuokraavustuksesta 7 18 Etelä-Espoon pallo ry:n oikaisuvaatimus Liikuntatoiminta- ja erityisryhmien avustus v (perusavustukset, liikuntatoiminta ja erityisryhmät) 20 6 Liikuntalautakunnan esitys Laaksolahden urheilupuiston 11 huoltorakennuksen ja jäähallin selvitystyön tekemiseksi 21 7 Liikuntalautakunnan lausunto Tapiolan koulun ja lukion 15 perusparannuksen hankesuunnitelmasta Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeet 21 vuosille / Liikuntalautakunnan esitys Liikuntalautakunnan lausunto Opinmäen 28 hankesuunnitelmasta 24 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Selvitys Tapiolan Urheilupuiston pysäköintipaikoista ja 34 pysäköintisuunnitelma 26 Valmistelukehoitus pallokenttien saniteettitiloista 35

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Liikuntalautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Liikuntalautakunta on kutsuttu koolle liikuntalautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä liikuntalautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle toimitetulla sähköisellä kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Liikuntalautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Harri Mursu.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Liikuntalautakunta Sivu 6 / / / EPS ry:n oikaisuvaatimus liikuntatilojen vuokra-avustuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Sistonen Markku, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liikuntajohtaja Mauri Johansson Liikuntalautakunta hyväksyy saapuneen EPS ry:n oikaisuvaatimuksen. Hyväksytyistä vuokrakuluista myönnetään avustusta 29% yhteensä 3279,90 euroa. Päätös Liikuntalautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus palloseura EPS ry on tehnyt oikaisuvaatimuksen liikuntajohtajan päätöksestä Liikuntapalvelut päätti hyväksyä oikaisuvaatimuksen, jotta yhdenvertaisuus lajien välillä toteutuu. Tiedoksi - Espoon Palloseuran Jalkapallo ry

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Liikuntalautakunta Sivu 7 / / / Espoon Tikka ry:n oikaisuvaatimus liikuntatilojen vuokra-avustuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Sistonen Markku, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liikuntajohtaja Mauri Johansson Liikuntalautakunta hyväksyy saapuneen Espoon Tikka ry:n oikaisuvaatimuksen. Hyväksytyistä vuokrakuluista myönnetään avustusta 29% yhteensä 1044,00 euroa. Päätös Liikuntalautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Oikaisuvaatimus_vuokra-avustus_Espoon Tikka Ry Espoon Tikka ry on tehnyt oikaisuvaatimuksen liikuntajohtajan päätöksestä Liikuntapalvelut päätti hyväksyä oikaisuvaatimuksen, jotta yhdenvertaisuus toteutuu. Tiedoksi - Espoon Tikka ry

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Liikuntalautakunta Sivu 8 / / / Etelä-Espoon Pallo ry:n oikaisuvaatimus Valmistelijat / lisätiedot: Sistonen Markku, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liikuntajohtaja Mauri Johansson Liikuntalautakunta hyväksyy saapuneen Etelä-Espoon Pallo ry:n oikaisuvaatimuksen. Hyväksytyistä vuokrakuluista myönnetään avustusta 29% yhteensä 1357,20 euroa. Päätös Liikuntalautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Tiedoksi Oikaisuvaatimus Paappa Etelä-Espoon Pallo ry on tehnyt oikaisuvaatimuksen liikuntajohtajan päätöksestä Liikuntapalvelut päätti hyväksyä oikaisuvaatimuksen, jotta yhdenvertaisuus lajienvälillä toteutuu. - Etelä-Espoon Pallo ry

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Liikuntalautakunta Sivu 9 / / / Liikuntatoiminta- ja erityisryhmien avustus v.2012 (perusavustukset, liikuntatoiminta ja erityisryhmät) Valmistelijat / lisätiedot: Sistonen Markku, puh. (09) Martin Pia, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Käsittely Päätös Liikuntajohtaja Mauri Johansson Liikuntalautakunta päättää myöntää liikuntatoiminta-avustusta liitteiden mukaisesti yhteensä euroa ja erityisryhmien liikuntatoimintaavustusta yhteensä euroa sekä hylätä avustusanomukset liitteessä mainituin perustein. Anders Wikholm ja Maila Lingman-Nukala poistuivat asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi Hallintolain 28 :n 5 kohdan perusteella. Esittelijä lisäsi asiaan liitteet: toimintavertailu ja toimintatiedot. Liikuntalautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Liikuntatoiminta-avustus esitys Liikuntatoiminta-avustus hylätyt Erityisryhmien liikuntatoiminta-avustus Toimintavertailu , esittelijän kokouksessa lisäämä liite 5 Toimintatiedot 2011, esittelijän kokouksessa lisäämä liite Liikuntalautakunta päättää vuosittain espoolaisten järjestöjen perusavustukset liikuntatoimintaan. Avustusta myönnetään toimintakertomuksen ja tilinpäätösten sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella kuluvan toimintakauden liikuntatoimintaa varten. Perusavustusta jaetaan liikuntatoiminta-avustuksena. Liikuntatoiminta-avustuksen valmistelussa on ensisijaisesti painotettu nuorten alle 20-vuotiaiden säännöllisessä harrastustoiminnassa olevien määrää. Sen lisäksi on huomioitu liikuntatoiminnan kulut, avustus voi olla korkeintaan 1/3 seuran liikuntatoimintaan käyttämistä menoista. Valmistelussa on arvioitu lisäksi lasten ja nuorten osallistumista kilpailutoimintaan, valmentajien ja ohjaajien määrää ja koulutusta, lasten ja nuorten liikuntatapahtumien ja leirien määrää sekä maahanmuuttajien aktivointia liikuntaan.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Liikuntalautakunta Sivu 10 / 42 Valmistelun lähtökohtana on ollut, ettei seuran, jonka toiminta on pysynyt vähintään ennallaan, liikuntatoiminta-avustus laske edellisestä vuodesta. Jakoperusteiden mukaan liikuntatoiminta-avustus voi nousta korkeintaan 20 % edellisen vuoden avustuksesta. Erityisryhmien liikuntatoiminta-avustuksen valmistelussa on otettu huomioon säännöllisessä harrastustoiminnassa olevien määrä sekä liikunnallisen harrastustoiminnan laajuus. Tiedoksi - hakijat

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Liikuntalautakunta Sivu 11 / / / Liikuntalautakunnan esitys Laaksolahden urheilupuiston huoltorakennuksen ja jäähallin selvitystyön tekemiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Peltonen Kaisa, puh. (09) Ikävalko Jarmo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liikuntajohtaja Mauri Johansson Liikuntalautakunta esittää Tilakeskus-liikelaitokselle liitteen mukaisen Laaksolahden urheilupuiston huoltorakennuksen ja jäähallin selvitystyön kiireellistä käynnistämistä. Selvitystyössä on tutkittava, miten urheilupuiston huoltorakennus ja jäähalli voidaan sijoittaa toiminnallisesti mahdollisimman hyvin urheilupuiston alueelle. Käsittely Päätös Esittelijä lisäsi päätösehdotukseen ensimmäisen lauseen jäähalli-sanan eteen sanan kaksirataisen. Liikuntalautakunta Liikuntalautakunta päätti esittää Tilakeskus-liikelaitokselle liitteen mukaisen Laaksolahden urheilupuiston huoltorakennuksen ja kaksirataisen jäähallin selvitystyön kiireellistä käynnistämistä. Selvitystyössä on tutkittava, miten urheilupuiston huoltorakennus ja jäähalli voidaan sijoittaa toiminnallisesti mahdollisimman hyvin urheilupuiston alueelle. Liite 6 Laaksolahden urheilupuiston huoltorakennuksen ja jäähallin alustava tilaohjelma Selostus LAAKSOLAHDEN URHEILUPUISTO Laaksolahden urheilupuistossa sijaitsee urheilukenttä, uimaranta/avanto, kuntorata, jalkapallohalli, Laaksolahden tenniskeskus oy:n omistama tennishalli sekä kaksi jäähallia. Toinen jäähalleista on Espoon kaupungin omistama jäähalli (Arena), jonka yhteydessä sijaitsevat myös urheilupuiston ulkoalueiden puku- ja huoltotilat. Toinen halleista on Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n omistama Laaksolahden harjoitusjäähalli. Laaksolahden jäähallin lauhdelämpö johdetaan

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Liikuntalautakunta Sivu 12 / 42 urheilukentän alle, joten urheilukentän käyttökausi on lähes ympärivuotinen. Kesäisin uimarannan pukutiloina käytetään huoltorakennuksen pukutiloja. Talvisin avannon pukutiloina toimii kaksi parakkia, joissa ei ole suihku tai wc-tiloja. Laaksolahden jäähalli ja huoltorakennus (Arena) Laaksolahden jäähallin (Arena) nykyiset tilat: yksi jääkenttä 4 pukuhuonetta 2 tuomaripukuhuonetta kahvila teroitustila kokoustila seurojen toimistot 5 kuivaushuonetta henkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat varasto-/huoltotilat Valvomo n. 650 istumapaikan katsomo Verryttelytila Jäähalli on käytössä vuosittain n tuntia. Huoltorakennuksen nykytilat: 6 ulkoalueiden pukuhuonetta kuntosali 2 kuntosalin pukuhuonetta varasto-/ huoltotilat (3 koneen talli) Laaksolahden jäähallin (Arena) kunto Laaksolahden jäähallin kuntotutkimuksessa todetaan seuraavaa: Hallin osalta ei voida taata katon kestävän ensi eikä tulevien talvien lumikuormia. Hallin katon runkorakenteiden vakavista kantavuuteen liittyvistä puutteista, sokkeleiden kunnosta, hallin jääpinnan korkoerosta ympäristöön nähden sekä löydetyistä rakenteissa olevista mikrobivaurioista johtuen halliosa ehdotetaan

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Liikuntalautakunta Sivu 13 / 42 purettavaksi ja uudelleen rakennettavaksi. Toisena vaihtoehtona on purkaa koko kattorakenne ja tehdä uusi vanhoille perustuksille. Tässä vaihtoehdossa kaikki muu jäävä peruskorjattaisiin. Vaihtoehto olisi todennäköisesti kalliimpi kuin kokonaan uudelleenrakentaminen. Lisäksi rakennuksen toiminnalliset heikkoudet jäisivät likimain ennalleen. Huolto-osalla ei ole yksittäisiä vakavia, osan täydelliseen uusimiseen tai korjaamiseen johtavia puutteita tai vaurioita. Sitä vastoin ongelmat jakautuvat pääosin laaja-alaisesti seuraavasti: Huolto-osalla esiintyy paikallisia alapohjan ja seinien liittymärakenteissa olevia mikrobivaurioita. Vauriot ovat korjattavissa, mutta se edellyttäisi laajamittaista rakenteiden avaamista, uusimista ja vaurioitumisen syyn poistamista. Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi uusia. - Lähes kaikki pinnat tulisi peruskorjata. Rakennusosan toiminnallisuudessa on huomattavia puutteita. Kokonaisuutena ehdotetaan myös huolto-osan purkamista ja uudelleenrakentamista, jolloin rakennuksen vikojen ja haittojen lisäksi toiminnalliset seikat saadaan korjattua. Purkaminen antaa myös mahdollisuuden suunnitella uusi rakennus ilman vanhan huolto-osan säilyttämisen tuomia rajoituksia on tehty Arvio kattokaarien kantavuudesta. Tässä arviossa todetaan seuraavaa: Edellyttäen, että kaarien kuntoa seurataan säännöllisesti, voidaan katolle sallia enintään 1,0 kn/m 2 (100 kg/m 2 ) lumikuorma. Tämä vastaa n. 35 cm paksuista lumikerrosta (lumen paino keväällä). Tätä paksumpi lumikerros on aina syytä poistaa katolta turvallisuussyistä. Kantavuusarvio tulee tehdä vuosittain. Arvio on voimassa vuoden kerrallaan. Talvella 2011/2012 liikuntapalvelujen henkilöstö on tilannut lumenpoiston heti, kun lunta on kertynyt vähintään 20 cm jäähallin katolle. Lumenpoisto tilattiin 3 kertaa. Kattorakenteiden kantavuus on tutkittava uudelleen kesällä Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n Laaksolahden harjoitusjäähalli Kiekkoilun Tuki ry:n Laaksolahden harjoitusjäähalli on otettu käyttöön 1998, ja sen maanvuokrasopimus päättyy Halli on rakennettu ensin kevytrakenteisena ja se on eristetty ja varustettu ilmastoinnilla kondenssikuivaimineen vuonna Samana vuonna harjoitusjäähalliin rakennettiin pukutilat sosiaali- ja kuivaustiloineen, sekä neuvottelutila joukkueiden käyttöön. Harjoitusjäähalli on ollut vuosittain Kiekkoilun Tuki ry:n jäsenseurojen käytössä keskimäärin 42 viikkoa, noin 2500 jäätuntia. Päivisin harjoitusjäähalli on ollut koulujen ja päiväkotien käytössä noin 900 jäätunnin ajan. Harjoitusjäähalliin rakenteiden ja teknisten laitteiden käyttöikä tulee lähitulevaisuudessa vastaan. Se edellyttää Kiekkoilun Tuki ry:ltä mittavat peruskorjaukset, mikäli harjoitusjäähallin käyttöä halutaan jatkaa vuokrasopimuksen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Liikuntalautakunta Sivu 14 / 42 loppuun saakka. Tällä hetkelläkin Laaksolahden jäähallien kylmäenergian tehot ovat riittämättömät, mikä on aiheuttanut syksyisin ongelmia Laaksolahden jäähallien käytössä. Liikuntapalvelut ja Kiekkoilun Tuki ry ovat neuvotelleet ratkaisusta, että mikäli uusi halli toteutetaan kaksirataisen hallina, ja sen valmistuminen ajoittuu vuosiin , voi Kiekkoilun Tuki ry:n harjoitusjäähallin ajaa tarvittaessa alas ja uusi kaksiratainen halli voidaan näin sijoittaa myös nykyisen harjoitusjäähallin paikalle. TILATARPEIDEN SOVITTAMINEN LAAKSOLAHDEN URHEILUPUISTOSSA Laaksolahden urheilupuiston liikuntatilat ovat rakentuneet vuosien saatossa eri lajien tilatarpeiden kasvaessa. Nykyään sekä urheilukenttää että jäähalleja käytetään lähes ympärivuotisesti. Tämä aiheuttaa puku- ja huoltotilojen määrään kasvupainetta. Aiemmin mitoitus on perustunut toimintojen jakaantumiseen kesä- ja talvikausiin. Urheilupuistoa palvelevassa huoltorakennuksessa ja jäähallissa on vaurioita ja se ei vastaa nykyisiä käyttö- ja huoltotilatarpeita. Teknisen tilan sijainti on huono. Ulkokenttien ja uimarannan/avannon pukuhuoneille, huolto- ja kalustotiloille sekä kuntosalille tarvitaan omat tilansa. Lauhdelämpö tulee johtaa myös jatkossa urheilukentän alle. Laaksolahden jäähalli (Arena) on nyt elinkaarensa päässä ja sitä uhkaa käyttökielto syksyllä Espoon Kiekkoilun Tuen harjoitusjäähalli on muutaman vuoden sisällä elinkaarensa päässä ilman mittavaa peruskorjausta. Jo nykyinen käyttö osoittaa, että Laaksolahden urheilupuistoon tarvitaan kaksi jääkenttää myös jatkossa tyydyttämään alueen jääurheilutarpeet huomioiden sekä ringette, taitoluistelu että jääkiekko. Jääkenttien sijoittamista samaan jäähalliin puoltaa se, että sama henkilökunta ja jääkone voivat hoitaa kahta jääkenttää. Hallien yhdistäminen luo mahdollisuuden myös puuttuvan lähiliikunta-alueen sijoittamiseen urheilupuistoon. Liitteessä on esitetty Laaksolahden urheilupuiston huoltorakennuksen ja jäähallin alustava huonetilaohjelma. Alustava tilaohjelma sisältää kahden jääkentän jäähallin ja huoltorakennuksen. Selvitystyössä on tutkittava, miten urheilupuiston huoltorakennus ja jäähalli voidaan sijoittaa toiminnallisesti mahdollisimman hyvin urheilupuiston alueelle ja vaatiiko tämä asemakaavamuutoksen. Tiedoksi - Reijo Ahtiainen, Talonsuunnittelu - Arja Lukin, Talonsuunnittelu

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Liikuntalautakunta Sivu 15 / / / Liikuntalautakunnan lausunto Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Peltonen Kaisa, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liikuntajohtaja Mauri Johansson Liikuntalautakunta toteaa lausuntonaan Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelmasta: 1 Koko asemakaavan mukainen VU- alue tulee peruskorjata painumattomaksi ja aidata kolmilankaverkkoaidalla. VU- alueen eteläpääty tulee asfaltoida. Myös pallokentän ja asfaltoidun pienpelialueen välissä on oltava aita. Asfaltoidulle alueelle voidaan sijoittaa pienpelikenttiä ja talvisin jääkiekkokaukalo. 2 Koska liikuntasali on jo nyt matala, ei liikuntasalin vapaata korkeutta voida nykyisestä alentaa esim. kiinnittämällä valaisimia tai esitystekniikkaa salin kattoon. 3 Liikuntatilojen kulunvalvonta ja muu automatiikka tulee suunnitella siten, että liikuntaseurat voivat käyttää itsenäisesti liikuntatiloja pääsemättä muualle kouluun. 4 Liikuntavälinevarastoihin pitää päästä kulkemaan suoraan liikuntasalista. Varastojen ovien tulee olla riittävän leveät esim. liukuovet. 5 Liikuntasalin rajaviivat ja varusteet tulee suunnitella yhteistyössä Sivistystoimen/Liikuntapalveluiden kanssa. 6 Yläkoulun ja lukion piha-alueille pienpelikenttien lisäksi sopivia välineitä ovat mm. pingispöydät ja frisbeegolf-korit. Käsittely Kalliola teki Kyrölän ja Aarrekiven kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Liikuntalautakunta katsoo, että peilisalin luovuttaminen musiikkikäyttöön hankaloittaa liikuntatuntien järjestämistä koululla

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Liikuntalautakunta Sivu 16 / 42 olennaisesti. Liikuntalautakunta edellyttääkin, että peilisali säilytetään liikuntatuntien käytössä ja musiikinopetukselle etsitään käyttöön sopivia tiloja läheltä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kalliolan ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Liikuntalautakunta Liikuntalautakunta totesi lausuntonaan Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelmasta: 1 Koko asemakaavan mukainen VU- alue tulee peruskorjata painumattomaksi ja aidata kolmilankaverkkoaidalla. VU- alueen eteläpääty tulee asfaltoida. Myös pallokentän ja asfaltoidun pienpelialueen välissä on oltava aita. Asfaltoidulle alueelle voidaan sijoittaa pienpelikenttiä ja talvisin jääkiekkokaukalo. 2 Koska liikuntasali on jo nyt matala, ei liikuntasalin vapaata korkeutta voida nykyisestä alentaa esim. kiinnittämällä valaisimia tai esitystekniikkaa salin kattoon. 3 Liikuntatilojen kulunvalvonta ja muu automatiikka tulee suunnitella siten, että liikuntaseurat voivat käyttää itsenäisesti liikuntatiloja pääsemättä muualle kouluun. 4 Liikuntavälinevarastoihin pitää päästä kulkemaan suoraan liikuntasalista. Varastojen ovien tulee olla riittävän leveät esim. liukuovet. 5 Liikuntasalin rajaviivat ja varusteet tulee suunnitella yhteistyössä Sivistystoimen/Liikuntapalveluiden kanssa. 6 Yläkoulun ja lukion piha-alueille pienpelikenttien lisäksi sopivia välineitä ovat mm. pingispöydät ja frisbeegolf-korit. 7 Liikuntalautakunta katsoi, että peilisalin luovuttaminen musiikkikäyttöön hankaloittaa liikuntatuntien järjestämistä koululla olennaisesti. Liikuntalautakunta edellyttääkin, että peilisali säilytetään liikuntatuntien käytössä ja musiikinopetukselle etsitään käyttöön sopivia tiloja läheltä. Liite 7 Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelma

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Liikuntalautakunta Sivu 17 / 42 Oheismateriaali - Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman liitteet - Tapiolan koulun lausunto perusparannuksen hankesuunnitelmasta - Tapiolan lukion henkilökunnan lausunto peruskorjauksen hankesuunnitelmasta - Suur-Tapiolan väestöennuste Selostus TIIVISTELMÄ HANKESUUNNITELMASTA Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus on yksi Espoon kiireellisistä peruskorjauskohteista. Rakennus on todettu niin huonokuntoiseksi, että mahdollisten terveyshaittojen vuoksi koulun, lukion ja aikuislukion toiminta on siirretty toisiin tiloihin syyslukukauden alusta alkaen. Tapiolan koulun ja lukion, alun perin Tapiolan yhteiskoulun, on valmistunut kahdessa vaiheessa 1958 ja Alkuperäisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jorma Järvi. Rakennusta on laajennettu vuosina ja Rakennuksessa on tehty lisäksi myöhempiä peruskorjauksia ja tilamuutoksia. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen tarveselvityksen. Espoon kaupunginvaltuusto on ottanut peruskorjaukseen kantaa talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä : Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus toteutetaan kiireellisenä vuosina Tapiolan koulua ja lukiota ei pureta, koska se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Rakennus korjataan niin, että tilat vastaavat nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia. Tämä merkitsee nykyistä pienempää oppilasmäärää. Tapiolan koulussa on kuluvana lukuvuonna 377 oppilasta ja lukiossa 557 opiskelijaa. Peruskorjauksen suunnittelu perustuu oppilasmitoitukseen, jossa koulussa on 5 luokkasarjaa ja noin 376 oppilasta. Lukion vuosittainen sisäänotto alenee 160 opiskelijaan, jolloin laskennallinen opiskelijamäärä on 480. Espoon aikuislukiolle ei varata tiloja Tapiolan koulu- ja lukiorakennuksesta. Hankesuunnitelma on laadittu Tilakeskus-liikelaitoksen talonsuunnittelussa ja sen tekemiseen ovat osallistuneet mm. koulun ja lukion rehtorit ja opettajia sekä sivistystoimen edustajia. Perusparannuksen tavoite on terveellinen ja turvallinen sekä energiatehokkuudeltaan nykyistä parempi rakennus, jossa voidaan toteuttaa nykyaikaista peruskoulu- ja lukio-opetusta. Koulun ja lukion opetus- ja muut tilat järjestetään ja varustetaan nykyistä toimivammiksi. Vaurioituneet rakenteet korjataan ja uusitaan, LVIAS- järjestelmät uusitaan

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Liikuntalautakunta Sivu 18 / 42 kokonaan, rakennuksen lämmöneristävyyttä ja tiiviyttä sekä energiatehokkuutta parannetaan. Hankesuunnitelman mukaan peruskorjataan alkuperäinen liikuntasaliosa ja viimeisin laajennusosa, jossa on auditorio, keittiö, ruokasali, koulun hallintotilat sekä auloja ja joitakin luokkatiloja. Muut osat puretaan ja rakennetaan uudelleen. Uusia ilmanvaihdon konehuoneita toteutetaan laajennuksina, muita laajennuksia ei tehdä. Esisuunnitelman mukaan koulu- ja lukiorakennukseen tulee uusi pääsisäänkäynti, josta aukeaa näkymä kirjaston läpi sisäpihalle. Sisäpihan ja välituntialueiden käytettävyyttä parannetaan. Opetustila -alueiden purkaminen ja rakentaminen uudelleen tuo mahdollisuuden suunnitella opetus- ja muita tiloja nykyaikaisiksi ja toimiviksi, vaikka rakennuksen muoto säilyy entisellään. Myös terveyshaitat saadaan paremmin poistettua. Koulun ja lukion rehtoreilta on pyydetty lausunnot hankesuunnitelmaluonnoksesta. Erityisesti pyydettiin kantaa pienen liikuntasalin, ns. peilisalin muuttamisesta musiikin opetustiloiksi. Koska rakennusta ei voi laajentaa, on tilojen käytössä tehtävä valintoja. Koulun rehtorin ja lukion henkilökunnan lausunnot ovat samansuuntaisia. Niissä on nostettu esiin huoli luokkatilojen koosta ja määrästä sekä toivomus, että rakennusta laajennettaisiin. Peilisalin muuttamista opetustiloiksi vastustetaan, mutta lukion henkilökunta pitää sitä mahdollisena tietyin ehdoin. SISÄLIIKUNTATILAT Liikuntasali Iso liikuntasali on edelleen kahteen osaa jaettava. Liikuntasalin lattia uusitaan ja salin valaistus ja äänentoisto uusitaan. Sali varustetaan esitystekniikalla ja induktiosilmukalla. Liikuntasali on muodoltaan pitkä ja kapea. Vapaan suorakulmion muotoisen tilan koko on. n. 15,8 x 32,5 m. Liikuntasalin muoto on huono salin poikittaiskäyttöön (salin ollessa jaettuna kahdelle ryhmälle) ja esim. koripallon pelaamiseen nykyisillä kenttäviivoilla. Turva-alueet kenttäviivojen ulkopuolella jäävät suosituksia pienemmiksi. Liikuntasalin pitkällä sivulla on katsomoportaat. Katsomoportaiden poistamista on selvitetty rakennesuunnitelmista ja todettu, että portaiden purkaminen tai siirtäminen tarkoittaisi huomattavan laajaa välipohjarakenteen purkamista ja uudelleen rakentamista, jolloin panos-tuotos suhde on erittäin huono. Lausunnon perustelu Koska liikuntasali on jo nyt matala erikoisen kattorakenteen vuoksi, ei liikuntasalin vapaata korkeutta voida nykyisestä alentaa esim. kiinnittämällä valaisimia tai esitystekniikkaa salin kattoon. Liian matala tila

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Liikuntalautakunta Sivu 19 / 42 estää esim. erilaisten pallopelien (mm. sulkapallo, koripallo, lentopallo) pelaamisen. Liikuntavälinevarastoihin tulee olla kulku suoraan liikuntasalista. Nykyisin joudutaan kulkemaan käytävän kautta. Aiemmin salin yhteydessä oleviin liikuntavälinevarastoihin on varastoitu mm. tuoleja. Tuoleille on etsittävä muuta säilytystilaa esim. näyttämön sivuilla olevat ylätasanteet. Liikuntatilojen kulunvalvonta ja muu automatiikka (sähkölukot, kamerat, salissa kuuluva ovikello, liiketunnistimella toimivat valot ym.) tulee suunnitella siten, että liikuntaseurat pystyvät käyttämään liikuntatiloja itsenäisesti ilman pääsyä muualle kouluun, silloin kun vahtimestari ei ole paikalla. Liikuntasalin rajaviivat ja varusteet tulee suunnitella yhteistyössä Sivistystoimen/liikuntapalveluiden kanssa. Peilisali Lukion musiikin opetustilat sijoitetaan entisen ns. peilisalin paikalle. Liikuntatilojen väheneminen korvataan ulkopuolelta vuokrattavilla liikuntatiloilla. Peilisali korvataan vuokraamalla pitkäaikaisella sopimuksella liikunnan opetusta varten käyttöaikaa Tapiolan muista liikunta-halleista, joissa on mahdollisuudet mm. palloilulajeihin nykysääntöjen mukaan mitoitetuilla kentillä. ULKOLIIKUNTA-ALUEET Tapion kentällä sijaitseva liikuntakenttä peruskorjataan kivituhkapintaiseksi koulukäytön tavanomaiseen tasoon (liikuntakenttä ja pituushyppypaikka). Nykyisin kenttä on tekonurmipintainen. Pienpelikentät toteutetaan koulun omalle tontille. Ne soveltuvat mm. sählyn, jalkapallon, koripallon ja lentopallon pelaamiseen. Pihaa käytetään myös opetukseen Lausunnon perustelu Tapion kentällä on pahoja painumia. Painumien vuoksi kentälle on jouduttu tekemään pikakorjauksia, esim. väliaidan eteläpuoleinen asfalttikenttä on muutettu kivituhkapintaiseksi. Koko asemakaavan mukainen VU- alue tulee peruskorjata painumattomaksi ja aidata kolmilankaverkkoaidalla. VUalueen eteläpääty tulee asfaltoida. Myös varsinaisen pallokentän ja asfaltoidun pienpelialueen välissä on oltava aita. Asfaltoidulle alueelle voidaan sijoittaa pienkenttiä ja talvisin kaukalo. Tulevalle Tapiolan keskusaltaan tekojäälle ei tule kaukaloa. Tapion kentän huoltorakennuksen peruskorjaus on investointiohjelmassa vuodella Huoltorakennuksen ja kentän perusparannustöiden ajoitus tulee suunnitella siten, ettei kumpikaan rakennustyömaa riko mahdollisesti jo valmiita rakenteita.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Liikuntalautakunta Sivu 20 / 42 Yläkoulun ja lukion piha-alueille pienpelikenttien lisäksi sopivia välineitä ovat mm. pingispöydät ja frisbeegolf-korit. Tiedoksi - Arja Lukin, Talonsuunnittelu - Juha Hovinen, Talonsuunnittelu - Kaisu Toivonen, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Liikuntalautakunta Sivu 21 / / / Liikuntalautakunnan esitys kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Peltonen Kaisa, puh. (09) Ekblad Paul, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liikuntajohtaja Mauri Johansson Liikuntalautakunta esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteiden mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille Esitys on vuosien 2013 ja 2014 osalta hyväksytyn talousarvion mukainen. 2 Liikuntarakenteet (943) - määrärahan on oltava vähintään 2 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja hankekokonaisuudet pystytään toteuttamaan riittävän nopeasti ja taloudellisesti. 3 Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) - määrärahan on oltava vähintään 1,5 M /vuosi, jotta liikuntapaikkojen määrä ja kunto säilyvät nykyisellä tasolla. 4 Kotiseudun ulkoilupolut tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet: Tillinmäki- Harmaakallio v Monikko- Äijänpelto v Lähderanta Laaksolahden kuntorata v Karhuniitty- Rajakorpi v Olari - Puolarmaari ulkoilureitin leventäminen (hiihtoladulle oma pohja) v Vanha Lillhemtintie - Olarin kuntorata ulkoilureitti v Heiniemi - Lähderanta ulkoilureitti v Vanttila - Latokaski ulkoilureitin leventäminen (hiihtoladulle oma pohja) v Suomenlahdentie - rantaraitti ulkoilureitti v Fallåker - Träskandanpuisto ulkoilureitti ulkoilureittiyhteyden aloitus v.2013 Fallåker - Träskandanpuisto ulkoilureitti ulkoilureittiyhteyden jatko v.2014

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Liikuntalautakunta Sivu 22 / 42 Kirkkokatu- Tuomarila v Lugnet - Iso Maantie v Nupurintie Pitkäniitty- Karhuniitty v Painiitty- Äijänpelto v Muilla alueellisen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Keski-Espoon urheilupuiston pysäköintialueet ja muu kunnallistekniikka vuonna 2012 Leppävaaran uimahallin ja maauimalan vaatimat autopaikat ja ajoyhteydet vuonna 2012 Oittaan ulkoilukeskukseen suunnitelmien mukaiset pysäköintialueet Espoonlahden urheilupuiston lisäpysäköintialueet ja uimahallin pysäköintialueen perusparannus Matinkylän urheilupuiston varapysäköintialueen korvaavat pysäköintipaikat Majakka yhdistys ry:n kulttuurikeskuksen rakentamisen alkaessa. 6 Esitysten mukaisista hankkeista tulee tehdä riittävän ajoissa tarpeelliset suunnitelmat. Käsittely Lingman-Nukala teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että vuodelle 2013 suunniteltu Matinkylän vanhan hiekkatekonurmen ja yu-alueen peruskorjaus siirretään myöhemmäksi ja Kauklahden yu-kentän peruskorjaus aikaistetaan vuodelle Kyrölä vastusti ehdotusta, joka kannattamattomana raukesi. Päätös Liikuntalautakunta Liikuntalautakunta esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteiden mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille Esitys on vuosien 2013 ja 2014 osalta hyväksytyn talousarvion mukainen. 2 Liikuntarakenteet (943) - määrärahan on oltava vähintään 2 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja hankekokonaisuudet pystytään toteuttamaan riittävän nopeasti ja taloudellisesti. 3 Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) - määrärahan on oltava vähintään 1,5 M /vuosi, jotta liikuntapaikkojen määrä ja kunto säilyvät nykyisellä tasolla. 4

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Liikuntalautakunta Sivu 23 / 42 Kotiseudun ulkoilupolut tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet: Tillinmäki- Harmaakallio v Monikko- Äijänpelto v Lähderanta Laaksolahden kuntorata v Karhuniitty- Rajakorpi v Olari - Puolarmaari ulkoilureitin leventäminen (hiihtoladulle oma pohja) v Vanha Lillhemtintie - Olarin kuntorata ulkoilureitti v Heiniemi - Lähderanta ulkoilureitti v Vanttila - Latokaski ulkoilureitin leventäminen (hiihtoladulle oma pohja) v Suomenlahdentie - rantaraitti ulkoilureitti v Fallåker - Träskandanpuisto ulkoilureitti ulkoilureittiyhteyden aloitus v.2013 Fallåker - Träskandanpuisto ulkoilureitti ulkoilureittiyhteyden jatko v.2014 Kirkkokatu- Tuomarila v Lugnet - Iso Maantie v Nupurintie Pitkäniitty- Karhuniitty v Painiitty- Äijänpelto v Muilla alueellisen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Keski-Espoon urheilupuiston pysäköintialueet ja muu kunnallistekniikka vuonna 2012 Leppävaaran uimahallin ja maauimalan vaatimat autopaikat ja ajoyhteydet vuonna 2012 Oittaan ulkoilukeskukseen suunnitelmien mukaiset pysäköintialueet Espoonlahden urheilupuiston lisäpysäköintialueet ja uimahallin pysäköintialueen perusparannus Matinkylän urheilupuiston varapysäköintialueen korvaavat pysäköintipaikat Majakka yhdistys ry:n kulttuurikeskuksen rakentamisen alkaessa. 6 Esitysten mukaisista hankkeista tulee tehdä riittävän ajoissa tarpeelliset suunnitelmat. Liite 8 Liikuntarakenteet , 1(3) sivu 9 Liikuntarakenteet , 2(3) sivu 10 Liikuntarakenteet , 3(3) sivu Selostus Tekninen keskus pyytää mennessä esitystä Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista Koska liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" kahden

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Liikuntalautakunta Sivu 24 / 42 ensimmäisen vuoden osalta, hankkeita on esitetty vuosille moninkertainen määrä nykyiseen määrärahaan verrattuna. Mikäli määräraha pysyy nykyisellä tasollaan, hankkeita on esityksessä yli 40 vuodeksi. Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet. LIIKUNTAPALVELUIDEN/SIVISTYSTOIMEN JA TEKNISEN KESKUKSEN VÄLINEN SOPIMUS Liikuntalautakunta tekee Tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankeesityksen. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja - ennusteet liikuntalautakunnan hanke-esitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Tekninen keskus sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä. LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT Liikuntarakenteet (943) - ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Liikuntapaikkojen perusparantamisraha (949) on vuosina ,0 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikuntalautakunta liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikuntalautakunta lausuu niistä syksyisin. Liikuntarakenteet (943) Vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakennemääräraha on vuonna ,9 M. Vuoden 2012 menoihin sisältyy Keski- Espoon urheilupuiston tekojääkentän jäähdytyslaitteisto. Vuonna 2013 määräraha on 1,2 M ja vuosina M /vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että määräraha sisältää urheilupuistojen ja keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2012 toteutetaan seuraavat kohteet: Keski-Espoon urheilupuiston tekojääputkisto- ja laitteisto sekä luonnonnurmen peruskorjaus tekonurmikentäksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Liikuntalautakunta Sivu 25 / 42 Espoonlahden urheilupuiston skeittialueen peruskorjaus Iso Vasikkasaaren wc-tilat ja niiden viemäröinti Alueellinen kunnallistekniikka (942) Talousarvion mukaan alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyy mm. urheilupuistojen kunnallistekniikka ja Kotiseudun ulkoilupolut. Urheilupuistojen kunnallistekniikka määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallisteknikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. Vuonna 2012 toteutetaan seuraavat ulkoilureittikohteet: Tillinmäki- Harmaakallio Monikko- Äijänpelto Lähderanta Laaksolahden kuntorata Karhuniitty- Rajakorpi ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE Alla on kuvaus liitteiden mukaisista ensimmäisten vuosien hankkeista. Esitys vuodelle 2013 Matinkylän hiekkatekonurmi peruskorjataan kumirouhetekonurmikentäksi. Samalla kenttää ympäröivät yleisurheilualueet peruskorjataan. Hanke on jaettu kahdelle vuodelle. Ulkoilusaari Gåsgrundetiin vedetään kesävesiyhteys Isosta Lehtisaaresta. Lähiliikunta-alueista toteutetaan Leppävaaran urheilupuiston lähiliikuntaalueita yleissuunnitelman mukaisesti. Nokkalan venesataman laajennus aloitetaan yleissuunnitelman mukaisesti. Yleissuunnitelma sisältää nykyiseen venesatamaan esitetyt uudet laiturit ja maapuolen laajennusosat sataman itäosalla. Vuonna 2013 hanke aloitetaan maa-alueiden rakentamisella. Esitys vuodelle 2014 Matinkylän tekonurmen ja yleisurheilualueen peruskorjausta jatketaan. Nokkalan venesataman laajennusta jatketaan. Keski-Espoon urheilupuiston tekojään lauhdelämpö johdetaan viereisen tekonurmikentän alle. Samalla kentälle hankitaan uusi kumirouhematto.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Liikuntalautakunta Sivu 26 / 42 Esitys vuosille Näiden vuosien esitykset ylittävät monin verroin nykyisen määrärahan. Hankkeita on kehykseen varatulla vuosittaisella määrärahalla yli 40 vuodeksi. Esityksessä on tärkeitä ja välttämättömiä hankkeita tasapuolisen liikuntatarjonnan takaamiseksi Espoossa. Esimerkiksi Etelä- Leppävaara, Olari ja Latokaski ovat vailla kunnollisia liikuntapalveluja. ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisista ulkoilureiteistä tulee Kotiseudun ulkoilupolut tai muulla määrärahalla toteuttaa vuosina : 1) Olari - Puolarmaari ulkoilureitin leventäminen (hiihtoladulle oma pohja) v ) Vanha Lillhemtintie - Olarin kuntorata ulkoilureitti v ) Heiniemi - Lähderanta ulkoilureitti v ) Vanttila - Latokaski ulkoilureitin leventäminen (hiihtoladulle oma pohja) v ) Suomenlahdentie - rantaraitti ulkoilureitti v ) Fallåker - Träskandanpuisto ulkoilureitti ulkoilureittiyhteyden aloitus v ) Fallåker - Träskandanpuisto ulkoilureitti ulkoilureittiyhteyden jatko v ) Kirkkokatu- Tuomarila v ) Lugnet- Iso Maantie v ) Nupurintie Pitkäniitty- Karhuniitty v ) Painiitty- Äijänpelto v ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA Keski-Espoon urheilupuiston pysäköintialueet ja muu kunnallistekniikka tulee toteuttaa samanaikaisesti huoltorakennuksen ja tekojään kanssa vuonna Leppävaaran uimahallin ja maauimalan vaatimat autopaikat ja ajoyhteydet tulee toteuttaa vuonna Oittaan ulkoilukeskukseen suunnitellut pysäköintialueet tulee toteuttaa. Espoonlahden urheilupuiston tulee lisätä pysäköintialueita yleissuunnitelman mukaisesti pesäpallokentän luoteispuolelle. Uimahallin pysäköintialue on suunniteltava ja peruskorjattava siten, että saadaan maksimimäärä parkkipaikkoja esim. tasoeroja poistamalla ja paikkojen uudella sijoittelulla. Valtuusto on hyväksynyt Matinkartanonristin asemakaavan. Tavoitteena on muuttaa osa asemakaavalla osoitetusta katualueesta sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueesta Y-korttelialueeksi Suomen

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Liikuntalautakunta Sivu 27 / 42 Majakka yhdistys ry:n kulttuurikeskusta varten. Matinkylän urheilupuiston varapysäköintialueen korvaavat pysäköintipaikat on toteutettava Majakka yhdistys ry:n kulttuurikeskuksen rakentamisen alkaessa. ESITYS LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN (949) Liikuntatoimi hoitaa ja perusparantaa määrärahojen puitteissa yli 120 koulu-/pienkenttää 5 isoa urheilupuistoa, joissa useita kenttiä ja urheilusuorituspaikkoja useita lähiliikuntapaikkoja noin 200 km ulkoilureittejä ja hiihtolatuja 21 uimarantaa 10 venesatamaa, joissa n. 8 km laituria ja n venepaikkaa veneväyliä ulkoilusaaria leirintäalueen ulkoilualueet sekä maalla että merellä. Perusparantamismäärärahan on oltava vähintään 1,5 M /vuosi, jotta liikuntapaikkojen määrä ja kunto säilyvät nykyisellä tasolla. SUUNNITTELU Esitysten mukaisista hankkeista tulee tehdä riittävän ajoissa tarpeelliset suunnitelmat. Tiedoksi - Jouko Vehkakoski, Tekninen keskus - Liisa Paavola, Talousyksikkö - Harri Tanska, Katu- ja viherpalvelut - Gunnar Kokko, Katu- ja viherpalvelut - Leena Ihalainen, Katu- ja viherpalvelut - Pirjo Sirén, Katu- ja viherpalvelut - Petri Vainio, Katu- ja viherpalvelut

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Liikuntalautakunta Sivu 28 / / / Liikuntalautakunnan lausunto Opinmäen hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Peltonen Kaisa, puh. (09) Ikävalko Jarmo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Liikuntalautakunta toteaa lausuntonaan Opinmäen hankesuunnitelmasta: 1 Liikuntahalli on esitetty suunnitelmassa toiseen kerrokseen. Tämä vaikeuttaa pukuhuoneiden ja kulkuväylien suunnittelua. Kulkuväylät liikuntahalliin, pukuhuoneisiin ja katsomoon on suunniteltava siten, että ne ovat selkeät ja ettei liikuntahalliin kulkeudu likaa. Suunnitelmassa 2 pukuhuonetta on ensimmäisessä kerroksessa ja 4 pukuhuonetta toisessa kerroksessa. 2 Autopaikkoja on rakennettava liikuntahallin alueellinen käyttö huomioiden riittävä määrä. Pienempää pallokenttää voidaan käyttää pysäköintiin vain erityistapauksissa. Pysäköintialueet ja kulkuväylät on suojattava riittävän korkealla aidalla kentiltä mahdollisesti lentäviltä palloilta/kiekoilta. 3 Ainakin osa koulutiloista on suunniteltava siten, että niissä voi tilapäisesti majoittua urheiluturnausten ym. aikana. 4 Liikuntahallin lattia on korkealaatuinen aluejoustava puulattia. Liikuntahallin hyvästä akustiikasta on huolehdittava. 5 Liikuntahallin päätyseinille on sijoitettava käsipallon ja futsalin vaatimat kiinteät päätyverhot. 6 Liikuntahallin varaston/varastojen on pääosin oltava mieluummin yhtenäistä kuin väliseinin jaettua tilaa. Varastoon/varastoihin on oltava riittävän leveät kulkuväylät. Päätös Liikuntalautakunta

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Liikuntalautakunta Sivu 29 / 42 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 11 Opinmäki hankesuunnitelma huonetilaohjelma Selostus Tilakeskus liikelaitoksen Talonsuunnittelu on pyytänyt sivistystoimen lautakuntien lausuntoa Opinmäen hankesuunnitelmasta. Jotta hankkeen kokonaisaikataulu ei vaarantuisi, niin lausunto on pyydetty käsiteltäväksi sivistystoimen lautakunnissa mennessä. TARVESELVITYS Liikuntalautakunta on hyväksynyt Opinmäen 1.- vaiheen tarveselvityksen Lisäksi liikuntalautakunta on ehdottanut ison liikuntasalin yhteyteen pukuhuoneiden määräksi kahdeksaa (8) kuuden sijasta. Hankesuunnitelmassa on esitetty 4 pukuhuonetta toiseen kerrokseen ja 2 pukuhuonetta ensimmäiseen kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen pukuhuoneet palvelevat erityisesti ulkokenttien käyttäjiä. TIIVISTELMÄ HANKESUUNNITELMASTA Opinmäen rakennuttaa KOy Opinmäen Kampus niminen Espoon kaupungin kokonaan omistama kiinteistöyhtiö. Opinmäki rakennetaan Suurpeltoon. Espoon kaupunki järjesti Opinmäen suunnittelusta välillä yleisen suunnittelukilpailun. Opinmäen suunnittelun toimeksianto annettiin kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijöille. Opinmäki rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tila Espoon kansainväliselle koululle ja suomenkieliselle peruskoululle, suomen- ja englanninkielisen päivähoidon tilat sekä Matinkylän suuralueen liikuntahalli. Kuntalaiskäyttöä varten tulee kirjasto sekä kahvila; kaikki Opinmäen tilat palvelevat myös kuntalaisia. Toisessa vaiheessa rakennetaan omat tilat nuorisopalveluille, työväenopistolle ja asukaspuistolle. Tämä hankesuunnitelma koskee Opinmäen 1. vaihetta. Kiinteistön käyttäjinä 1. rakennusvaiheessa ovat suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköt, liikuntapalvelut sekä kaupunginkirjasto. Englanninkielisen päivähoidon toteuttaa yksityinen palveluntuottaja. Hankkeen kustannustavoitteeksi on asetettu 50 M ( alv 0 ) ja sisäisen vuokran suuruudeksi noin 4,3 M /vuodessa ( alv 0 ). Sisäisen vuokran

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Liikuntalautakunta Sivu 30 / 42 kohdistamisesta ja sen jyvittämisestä eri tulosyksiköiden ja eri toimijoiden kesken ei ole vielä sovittu. Hankkeen on määrä valmistua toukokuussa 2015 ja rakennus otetaan käyttöön elokuussa Liikenne ja paikoitus Suurpellossa painotetaan julkisen liikenteen merkitystä ja Opinmäkeen saavutaan eri tavoin - jalan, pyörätuolilla, lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa, autolla, mopolla, pyörällä. Liikuntakentille järjestetään kenttien kausittaiseen ylläpitoon liittyvä turvallinen huoltoajoneuvoyhteys. Autopaikkoja tulee sijoittaa tontille asemakaavan mukaan vähintään 1 ap / 200 km2. Lähtökohtana on kuitenkin, että henkilökunnalle ja muille käyttäjille osoitetaan 100 autopaikkaa Opinmäen tontilla. Polkupyörä- ja mopopaikkoja varataan riittävä määrä koulun tontille. Suunnittelutavoitteet Tavoitteena on, että kaikkia tiloja voidaan käyttää tarpeiden mukaan tai rajata pois käytöstä iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Opinmäen arkipäivän ohella tiloissa järjestetään suuria tapahtumia ja juhlia ja myös pienempiä tapaamisia ja tilaisuuksia. Kuntalaiskäytössä oleviin tiloihin on selkeät kulkuyhteydet sisäänkäynneiltä ja rakennuksen pääaulasta eli tapahtumatorilta. Kuntalaiskäytön tiloista tulee voida tarvittaessa sulkea käynti rakennuksen muihin tiloihin. Liikuntatiloihin (molemmat salit, pukuhuoneet ja katsomo) sekä nuorisotiloihin tulee olla lisäksi omat sisäänkäynnit. Suunnittelussa huomioidaan mm. turvallisuuden, poistumisteiden ja valvonnan kannalta tilapäisen majoittumisen mahdollisuus luokkatiloissa esim. suurten liikunta- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä. Ruokasali toimii myös liikuntakilpailuiden ja muiden tapahtumien oheistilana. Liikuntahallin aulasta tulisi olla yhteys ruokasaliin. Kuntalaiskäyttöä varten tehdään ruokasalin läheisyyteen minikeittiö. Liikuntatilojen suunnitteluohjeet Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutetaan suuri liikuntahalli aputiloineen. Tilat muodostavat kokonaisuuden, johon on oma sisäänkäynti auloineen. Liikuntahallin aulasta on sisäyhteys koulun tapahtumatorille, jolloin näitä voi käyttää oheistiloina esimerkiksi liikuntakilpailuiden ja muiden isojen tapahtumien yhteydessä.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Liikuntalautakunta Sivu 31 / 42 Liikuntahallin tulee olla jaettavissa kolmeen yhtä suureen osaan, joista kuhunkin on käynti käytävän kautta puku- ja pesutiloista sekä varastoista. Liikuntakäytössä oleva vapaa sisätila on vaakamitoiltaan 25 m x 44 m ja vapaa korkeus vähintään 13 m. Tämän lisäksi liikuntahallissa tulee olla katsomo noin henkilölle. Katsomo voidaan sijoittaa esimerkiksi pukuhuonetilojen yläpuolelle. Ainakin kahden pukuhuoneen ja ulkovälinevaraston tulee sijaita ensimmäisessä kerroksessa. Sisäliikuntatilojen pukuhuonetilat palvelevat myös ulkoliikuntatiloja. Liikuntasalin varastojen tulee olla salin välittömässä yhteydessä ja ainakin yhteen varastoon tulee olla 3 m leveä kulkuväylä. Päiväkodin ja alakoulun käytössä on oma 140 m 2 liikunta- ja musiikkisali (korkeus 4 m). Toisessa rakennusvaiheessa toteutetaan pienempi liikuntasali (korkeus 7 m) aputiloineen. Sali tulee sijoittaa ensimmäisessä vaiheessa toteutettavien liikuntatilojen läheisyyteen. Ulkoalueiden suunnittelutavoitteet Kilpailualueelle sijoitetaan kaksi suurikokoista kenttää ulkoliikuntaa varten. Kenttien koot ovat 45 m x 70 m ja 67 m x 103 m. Kentät aidataan ja valaistaan. Pituushyppypaikka tulee rakentaa jommankumman suuren kentän yhteyteen niitä rajaavien teräslankaverkkoaitojen ulkopuolelle. Talvisin ainakin toinen kentistä jäädytetään luistinradaksi. Suuremmalla kentällä on mahdollista järjestää myös lasten ja nuorten turnauksia. Pienempää kenttää voidaan käyttää suurten tapahtumien esim. koulun juhlien tai liikuntahallissa järjestettävien turnausten aikana tilapäisenä parkkipaikkana. Tämän johdosta pienemmälle pallokentälle tulee järjestää ajoyhteys. Sisäliikuntatilojen pukuhuonetilat palvelevat myös ulkoliikuntatiloja. Välituntipihoille sijoitetaan lisäksi katukoris (asfalttia x 21-32m) ja monitoimikenttä (hiekkatekonurmea x 23-36m). Monitoimikenttä aidataan kolmilankaverkkoaidalla. Lisäksi pihalle sijoitetaan kiipeily-, kuntoilu-, leikki- ym. välineitä. Ulkoalueiden suunnittelussa on huomioitava kevyen liikenteen kulkureitti tontilta luoteeseen puistoraitille. Pysäköintialueiden sijoituksessa huomioidaan kulkureitit mm. liikuntahalliin ja urheilukentille. Koulun kaikki piha-alueet ovat kuntalaisten käytössä koulun ja päiväkodin toimintaaikojen ulkopuolella. LAUSUNNON PERUSTELUT Opinmäkeen rakennetaan Matinkylän suuralueen liikuntahalli. Hallissa on n. 400 hengen katsomo. Suunnittelukilpailun voittaneessa ehdotuksessa Mäkin opin liikuntahalli on sijoitettu toiseen kerrokseen. Tämä ei ole liikuntahallin ja sen oheistilojen kannalta paras ratkaisu. Esimerkiksi osa pukuhuoneista joudutaan sijoittamaan eri kerrokseen kuin liikuntahalli.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Liikuntalautakunta Sivu 32 / 42 Liikuntahalliin ei saa kulkeutua ulkokenkien mukana likaa. Kulkuväylät ulko-ovilta pukuhuoneisiin, pukuhuoneista liikuntahalliin ja ulko-ovilta katsomoon täytyy suunnitella siten, että ulkokengillä ei kuljeta samoja käytäviä, kuin saliin sisäkengillä tai paljasjaloin kulkiessa. Liikuntahalliin tulee sekä oma sisäänkäynti, että käynti pääoven kautta. Molempia sisäänkäyntejä käytettäessä tulee huolehtia siitä, että kulkuväylät saliin, pukuhuoneisiin ja katsomoon ovat selkeät, eikä niistä pääse muualle kouluun. Autopaikkoja on rakennettava riittävä määrä liikuntahallin alueellinen käyttö huomioiden. Pienempää pallokenttää voidaan käyttää pysäköintiin vain erikoistapauksissa. Pysäköintialue on esitetty suunnitelmassa ison pallokentän päädyn taakse. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita pallon/kiekon lentäessä parkkipaikalle. Kentät ja pysäköintialueet on suunniteltava siten, että vaaratilanteilta vältytään. Suunnittelutavoitteisiin on kirjattu, että suunnittelussa huomioidaan mm. turvallisuuden, poistumisteiden ja valvonnan kannalta tilapäisen majoittumisen mahdollisuus luokkatiloissa esim. suurten liikunta- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä. Jatkosuunnittelussa täytyy selvittää, mitä tämä vaatii esim. paloturvallisuuden kannalta. Matinkylän suuralueen liikuntahallin lattia on korkealaatuinen aluejoustava puulattia. Liikuntahallin hyvästä akustiikasta on huolehdittava. Liikuntahallin päätyseinille on sijoitettava käsipallon ja futsalin vaatimat kiinteät päätyverhot. Liikuntahallin varaston/varastojen on oltava mieluummin yksi suuri tila kuin useampi pienempi. Tässä tilassa on lukittavia kaappeja. Varastoon/varastoihin on oltava riittävän leveät kulkuväylät, jotta esim. kaikki voimisteluvälineet, kärryt ja tolpat pystytään helposti siirtämään varastoon. Tiedoksi - Mauri Johansson, Liikuntapalvelujen tulosyksikkö - Arja Lukin, Talonsuunnittelu - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Kaisu Toivonen, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö