Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:30-20:05 Tauot: klo ja klo Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Anitra Ahtola Jyri Airinen Jussi Honkaheimo Raakel Inkeri Maila Lingman-Nukala Seppo Kallunki Kari Pajunen Mervi Kukkonen, saapui klo jälkeen Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko Jaana Jalonen Alli Toivanen Martti Merra Merja Nordling Markku Sistonen Juha Hovinen Jetta Laajarinne Saini Ortia Paula Pullinen sivistystoimen johtaja, poistui klo kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja nuorisopalvelupäällikkö liikuntapalvelupäällikkö, poistui klo suunnittelupäällikkö, poistui klo markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava nuorisonohjaaja, henkilökunnan edustaja hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Pia Aarrekivi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 11 Pöytäkirjan tarkastajan valinta nuorisopalvelujen toimintakertomus vuodelta nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden 7 rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille sekä esitys kaavoituksessa huomioitavista liikuntaalueista 14 Nuori Espoo Suuntaamo - Espoon kaupungin 19 nuorisopalvelujen suunta tuleville vuosille Perusavustus liikuntatoiminta ja erityisryhmät Urheilijastipendin oikaisuvaatimus (pöydälle ) Koulutusavustuksen oikaisuvaatimus (pöydälle ) Teatteri Musta Aukon oikaisuvaatimus Matinkylän 29 monitoimitalon teatterisalin käyttövuorosta 19 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 31

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pia Aarrekivi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / nuorisopalvelujen toimintakertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Nina Taipale, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy liitteenä olevan liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintakertomuksen vuodelta Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 nuorisopalveluiden toimintakertomus 2015 Sivistystoimen lautakuntien johtosäännön 5 4 kohdan mukaan lautakuntien pitää tehdä esitys taloussuunnitelmaksi sekä hyväksyä käyttösuunnitelma ja toimintakertomus. Tiedoksi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / nuorisolautakunnan lausunto kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista vuosille sekä esitys kaavoituksessa huomioitavista liikuntaalueista Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Jarmo Ikävalko, puh Paul Ekblad, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää tekniselle lautakunnalle: 1 Hyväksyttäväksi liitteiden mukaiset liikuntarakenteiden (943) rakentamistarpeet vuosille Esitys on vuosien 2017 ja 2018 osalta hyväksytyn taloussuunnitelman mukainen. Mikäli Leppävaaran sprinttiladun rakentamista ei voida aloittaa vuonna 2016, tulee siihen varattu määräraha vuonna 2016 käyttää Etelä- Leppävaaran pallokentän (Säterinniitynkenttä) ja lähiliikunta-alueen rakentamiseen. 2 Liikuntarakenteet (943) määrärahaa tulee nostaa nykyisestä (1,2 M / vuosi). Määrärahan on oltava vähintään 3 M /vuosi, jotta nykyiset rakentamistarpeet tulevat kohtuudella täytettyä ja liikunta-alueiden kunto ei huonone, eikä palveluverkko merkittävästi supistu. Nykyisillä määrärahoilla esitettyjen hankkeiden toteutus vie yli 40 vuotta. 3 Merellisen Espoon venesatamien kunnossapitämiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Satamien huono kunto aiheuttaa jo nykyisellään vaaratilanteita. 4 Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet liikuntapalveluiden tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuurinkallio (hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski - Harmaakallio latureitit (hiihtoladulle oma pohja) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Malminhaka (yhteys Latokaskenniitty- Puolarmaari)

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / Kantokaski (yhteys Latokaskenniityltä ja Kantokasken koululta Keskuspuistoon) 6. Fallåker - Träskandanpuisto ja Pitkäjärveä kiertävät reitit 7. Karhuniitty - Pitkäniitty - Oittaa 8. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 9. Kilonpuisto 10. Joukinpelto - Kauklahdenväylä ja Latokaskennittyä kiertävät reitit 11. Malminmäentie- Malminkorvenportti 12. Tuohipuisto 13. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa - Kiiltokallionpuisto 14. Käärmesaarenpuisto 15. Friisinkallionportti 16. Pirttikorpi - Nissinlaakso Kohteet 1., 4., ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. Lisäksi liikunta- ja kiirehtii ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen valmistumista. Valmistumisen jälkeen voidaan pääosin seurata ko. suunnitelman rakentamisohjelmaa. 5 Urheilupuistojen kunnallistekniikan määrärahoilla toteutettaviksi: Espoonlahden urheilupuiston lisäpysäköintialueen rakentaminen vuonna 2016 Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet Säterinniityn lähiliikuntapuiston pysäköintialue ja tulevan pukutilarakennuksen kunnallistekniset työt Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueiden lisäys Latokaskenniityn urheilupuiston pysäköintialueet Äijänpellon frisbeegolf-alueen pysäköintialueet 6 Kaupunkitekniikan keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat. Seuraavia suunniteltavia laajoja (yleissuunnitelmatasoisia) liikunta-alueita ovat mm. Latokaskenniitty, Olarinniitty ja Laaksolahden urheilupuiston alue. Espoonlahden, Matinkylän ja Tapiolan urheilupuistojen yleissuunnitelmat tulee päivittää. Espoon lähiliikuntapaikkaohjelman tekeminen tulee aloittaa. 7 esittää lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle: Seuraavien liikunta-alueiden tilatarpeet on vahvistettava kaavoituksella tulevaisuuden liikuntapaikkojen turvaamiseksi: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet. Yleissuunnitelman mukainen urheilupuiston alue on noin puoliksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 36 asemakaavoittamattomalla alueella. Urheilupuistoon suunnitteilla olevan puku- ja pesutilarakennuksen kaavamuutos tulee aloittaa. Latokaskenniityn liikuntapuisto Gräsanniitty / Telaniitty (iso pallokenttä, huoltorakennus ja lähiliikunta-alue) Niittykummun pallokentän korvaava kenttä Finnoon alue / II vaiheen koulu (iso pallokenttä, huoltorakennus, lähiliikunta- ja skeittialueet) Viiskorven alue (liikuntapuisto) Perkkaan alue (iso pallokenttä, lähiliikunta- ja skeittialue) Keran/Kilon alue (liikuntapuisto sekä liikunta- ja skeittihalli) Espoonkartano (liikuntapuisto) Saunalahti (liikuntapuisto) Kaitaan koulun pallokentän lähiympäristön kehittäminen liikuntapuistoksi Espoon fisbeegolfkentät Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus Vanha- Espoon (Kanta-Espoon) jäähalli ja pallokenttä Pohjois-Espoon liikuntapalvelut (uima-, liikunta- ja jäähallit, liikuntapuistot sekä skeittialue) Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava nykyiset ja uudet tarpeelliset satamaalueet ja uimarannat. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureitit. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet. Myös ulkoilureitit metroasemilta uimarannoille ja liikuntapuistoihin tulee suunnitella. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Liikuntarakenteet sivu 1(2) 3 Liikuntarakenteet sivu 2(2) Kaupunkitekniikan keskus pyytää mennessä esitystä Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kunnallisteknisistä) investointitarpeista vuosille Koska liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" kahden ensimmäisen vuoden osalta, hankkeita on esitetty vuosille moninkertainen määrä nykyiseen määrärahaan verrattuna. Mikäli liikuntarakennemääräraha pysyy nykyisellä tasollaan, hankkeita on esityksessä yli 40 vuodeksi. Vuosittaista liikuntarakennemäärärahaa pienennettiin vuoden 2014 talousarvioneuvottelujen yhteydessä (1,5 M 1,2 M / vuosi).

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 36 Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikuntaalueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet. esittää lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle tarvittavien aluevarausten huomioimista kaavoituksessa tulevia liikunta-alueita varten. LIIKUNTAPALVELUIDEN/SIVISTYSTOIMEN JA TEKNISEN KESKUKSEN (NYKYINEN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS) VÄLINEN SOPIMUS tekee Tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankeesityksen. Teknisen keskuksen (nykyinen kaupunkitekniikan keskus) katuja viherpalvelut laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hankeesitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Tekninen keskus (nykyinen kaupunkitekniikan keskus) sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä. LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT Liikuntarakenteet (943) -, liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)-, ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Lisäksi Tapiolan taseyksiköstä rahoitetaan Tapion kentän peruskorjaus ja kunnallistekniikan projektirakentamisen määrärahoista Keski-Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alueet (mm. pienpelikentät), yleisurheilualueet (mm. juoksusuora) ja skeittipaikka. Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikunta- ja lausuu niistä syksyisin. Liikuntarakenteet (943) Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakennemääräraha on vuosina ,2 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että määräraha sisältää urheilupuistojen ja keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2016 toteutetaan seuraavat kohteet: Nokkalan venesataman peruskorjaus ja laajennus valmistuu. Hanke on aloitettu vuonna Vuonna 2016 tehdään sähkö- ja

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 36 viemäritöitä, rakennetaan roskakatokset, tehdään kivetyksiä, rantareunaa ym. viimeistelytöitä. Etelä- Leppävaaran (Säterinniitynkenttä) pallokentän ja lähiliikuntaalueen rakentaminen aloitetaan. Hanke aloitetaan pallokentän rakentamisella. Jatkorakentamisen yhteydessä pallokenttä päällystetään tekonurmella ja sen ympärille rakennetaan mm. pienpelikenttiä (monitoimi- ja katukoriskenttä), pieni skeittialue ja kuntovälineitä. Koko alueen maanrakennustöitä tehdään jo vuonna Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Talvikävelyä varten rakennetaan omat reitit. Vuonna 2016 aloitetaan sprinttiladun rakentaminen. Sprinttilatu mahdollistaa vähimmissään SM-tason kilpailujen järjestämisen. Sprinttilatu on vapaassa kuntalaiskäytössä muutoin kuin kilpailujen aikana. Sprinttiladun rakentamisen aloittaminen vuonna 2016 on kuitenkin epävarmaa puuttuvien lupien vuoksi. Täten liikunta- ja esittää, että mikäli Leppävaaran sprinttiladun rakentamista ei voida aloittaa vuonna 2016, tulee siihen varattu määräraha vuonna 2016 käyttää Etelä- Leppävaaran pallokentän (Säterinniitynkenttä) ja lähiliikunta-alueen rakentamiseen. Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949) Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikunta- ja. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha (949) on vuosina ,5 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Vuonna 2016 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla mm: Suomenojan ja Nuottaniemen laitureiden uusiminen Tapiolan urheilupuiston tekonurmen ja aitojen uusiminen Matinkylän urheilupuiston siirrettävä tekojää Leppävaaran urheilustadionin moukari-/kiekonheittoalueen uusiminen Leppävaaran urheilupuiston kuntoiluvälinealue Hansavalkaman kentän pukukoppien asennus Suvelan pallokentän valaistus Oittaan lumetusputkien asennus Kattilaniemen leirikeskuksen ulkoalueiden kunnostus pallokenttien perusparannusta pallokenttien aitojen uusimista pallokenttien valojen uusimista ulkoilureittien peruskorjausta ja valojen uusimista ulkoilusaarien, uimarantojen ja ulkoilualueiden kunnostusta ulkoilureittien ja kuntoratojen kuntovälineitä ja viitoitusta

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 36 lähiliikuntapaikkojen/pienpelikenttien rakentamista ja korjausta. Alueellinen kunnallistekniikka (942) Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyy mm. urheilupuistojen kunnallistekniikka ja Kotiseudun ulkoilupolut. Urheilupuistojen kunnallistekniikka määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE Aiemmasta poiketen kaupunkitekniikan keskus pyytää 10 vuoden ( ) esitystä kunnallisteknisistä tarpeista. Alla on kuvaus liitteiden mukaisista ensimmäisten vuosien hankkeista. Esitys vuodelle 2017 Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Talvikävelyä varten rakennetaan erillisiä reittejä. Reitistöä laajennetaan siten, että myös hiihtotapahtumien aikaan osa latureitistöä ja kävelyreitit ovat käytössä. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu vuoteen 2019 saakka. Etelä- Leppävaaran (Säterinniityn) pallokentän ja lähiliikunta-alueen rakentamista jatketaan. Hanke aloitetaan vuonna Vuonna 2017 pallokenttä päällystetään tekonurmella ja sen ympärille rakennetaan mm. pienpelikenttiä (monitoimi- ja katukoriskenttä), pieni skeittialue ja kuntovälineitä. Mikäli Leppävaaran sprinttiladun rakentaminen ei käynnisty vuonna 2016, osa näistä toteutetaan jo vuonna Esitys vuodelle 2018 Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Talvikävelyä varten rakennetaan erillisiä reittejä. Reitistöä laajennetaan siten, että myös hiihtotapahtumien aikaan osa latureitistöä ja kävelyreitit ovat käytössä. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu vuoteen 2019 saakka. Matinkylän uimarannan perusparannus ja lähiliikunta-alueen rakentaminen aloitetaan. Hankkeeseen sisältyy mm. uimarannan laajennus sekä kuntoväline- ja pienpelialueet.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 36 Matinkylän skeittialueen perusparannus ja laajennus aloitetaan. Aluetta kehitetään lajin harrastajien kanssa yhteistyössä. Espoon skeittipaikkaohjelman mukaisesti mm. valaistusta, pintarakenteita ja välineistöä parannetaan sekä asennetaan mopoaita. Ulkoilusaarten palveluiden kehittäminen aloitetaan. Olemassa olevia huonokuntoisia rakenteita, esimerkiksi vanhoja keittokatoksia, ulkokäymälöitä ja laitureita uusitaan. Esitys vuosille Näiden vuosien esitykset ylittävät monin verroin nykyisen määrärahan. Hankkeita on kehykseen varatulla vuosittaisella määrärahalla yli 40 vuodeksi. Esityksessä on tärkeitä ja välttämättömiä hankkeita tasapuolisen liikuntatarjonnan takaamiseksi Espoossa. Esimerkiksi Olari ja Latokaski ovat vailla kunnollisia liikuntapalveluja. Jotta kasvavan Espoon liikuntapaikkojen määrä ja laatu pystytään pitämään samalla tasolla kuin nykyisin, on liikuntarakennemäärärahan oltava vähintään 3 M / vuosi. ESITYS ERILLISESTÄ MÄÄRÄRAHASTA VENESATAMIEN KUNNOSSAPITÄMISEEN Merellisen Espoon venesatamien kunnostamiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta ne ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren taloudellisen riskin. Kaupunki on vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Liikuntapalvelut on keskittynyt satamia suojaavien aallonmurtajalaitureiden uusimisiin ja on saanut ne pääosin kuntoon. Muiden laitureiden osalta nykyinen perusparannustaso ei ole, uusimistarve huomioiden, riittävä. Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja (minimissään n. 2-8 M ) ja niiden rahoittaminen vuotuisesta 1,2 M määrärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen. Sataman peruskorjaushanke kestää useita vuosia, joka ei ole taloudellisesti järkevää ja satama on poissa käytöstä pitkän aikaa.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 36 ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa. nuorisolautakunnan vuonna 2015 priorisoimista ulkoilureiteistä on toteutettu Harmaakallion ulkoilureitistö. esittää Kotiseudun ulkoilupolut - tai muulla määrärahalla toteutettaviksi seuraavat ulkoilureittiyhteydet liikuntapalveluiden tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuurinkallio (hiihtoladulle oma pohja Bosmalmista Kuurinniittyyn) 2. Vanttila Latokaski - Harmaakallio latureitit (hiihtoladulle oma pohja) 3. Suurpelto- Olarin kuntorata 4. Malminhaka (yhteys Latokaskenniitty- Puolarmaari) 5. Kantokaski (yhteys Latokaskenniityltä ja Kantokasken koululta Keskuspuistoon) 6. Fallåker - Träskandanpuisto ja Pitkäjärveä kiertävät reitit 7. Karhuniitty - Pitkäniitty - Oittaa 8. Olarin koulu - Olarin kuntorata (hiihtoladulle oma pohja) Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita. 9. Kilonpuisto 10. Joukinpelto - Kauklahdenväylä ja Latokaskennittyä kiertävät reitit 11. Malminmäentie- Malminkorvenportti 12. Tuohipuisto 13. Tapiolan urheilupuisto - Mankkaa - Kiiltokallionpuisto 14. Käärmesaarenpuisto 15. Friisinkallionportti 16. Pirttikorpi - Nissinlaakso Kohteet 1., 4., ovat parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisia tärkeimpiä kohteita. Kohteet ovat liikuntapalveluiden priorisoimia kohteita, joiden rakentaminen nähdään erittäin tärkeäksi ja kiireelliseksi. Näitä kohteita ovat esim. Keskuspuiston läpi menevät ulkoilureittiyhteydet. Näille reiteille halutaan rinnakkaisreitit hiihtoladuille, jotta ympärivuotinen liikkuminen (kävely/hiihto) pystytään toteuttamaan turvallisesti. Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisen reittiverkoston rakentamisen ohjelmointiprojekti on ollut käynnissä jo useamman vuoden ja valmistunee vuoden 2016 aikana. kiirehtii ko. ulkoilureittien yleissuunnitelman päivityksen valmistumista. Jatkossa raportin tuottamaa tietoa hyödynnetään rakentamisjärjestystä määritettäessä.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 36 Reittien rakentaminen priorisoidaan ja asetetaan tavoitteelliset rakentamisvuodet. Reitin tärkeydestä kertoo: 1. Yhdistääkö olemassa olevia reittejä toisiinsa 2. Onko osa seuturaittia 3. Onko osa laaturaittia 4. Lähellä asuvan väestön määrä 5. Kenen omistamalla maalla reitti sijaitsee (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 6. Sijaitseeko reitti asemakaavoitetulla alueella (vaikuttaa toteuttamisen realistisuuteen) 7. Toimiiko reitti koulureittinä 8. Toimiiko reitti latuna Ulkoilureitti on yleissuunnitelmassa esitetyn määritelmän mukaan puistossa tai metsässä kulkeva reitti, joka on osa laajempaa verkostoa. Ulkoilureitti on yleensä kivituhkapintainen ja se voi olla talvella latuna, kunnossapidetty, molempia tai ei kumpaakaan. Osa reiteistä on valaistu. Hiihtoladut ovat kapeimmillaan parin metrin levyisiä ns. metsälatuja ja niiden hoito tapahtuu moottorikelkoilla. Leveimmillään vaatimustaso on homogoloiduilla radalla jolla on mahdollista käydä kansainvälisen tason hiihtokilpailuja molemmilla hiihtotavoilla sekä sprintin ja massalähtöjen kilpailuja vapaalla hiihtotavalla. Tällöin radan leveys on 9 m. Ulkoilureiteillä ja yhdistelmäreiteillä ladun leveys on yleensä n. 4 m. Yhdistelmäreitit ovat reittejä joissa ulkoilureitin viereen tasataan alue hiihtolatua varten. Yhdistelmäreittien etuna on, että ne mahdollistavat talvisin turvallisen liikkumisen samoilla reiteillä niin kävellen, pyöräillen kuin hiihtäenkin. Yhdistelmäreittejä rakennetaan vilkkaimmille ulkoilureittiyhteyksille, kuten esim. Keskuspuistoon. ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA Espoonlahden urheilupuiston tulee lisätä pysäköintialueita yleissuunnitelman mukaisesti pesäpallokentän luoteispuolelle. Kaupunkitekniikan keskus on ilmoittanut rakentamisen toteutuvan vuonna Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset eteläreunan varapysäköintialueet tulee toteuttaa. Kentät toimivat myös kivituhkapintaisina pelikenttinä, kun pysäköinnille ei ole erityistarvetta. Kentät voidaan toteuttaa vaiheittain. Säterinniityn lähiliikuntapuistoa aloitetaan rakentamaan vuonna Myös pysäköintialueet tulee toteuttaa samassa aikataulussa kuin muu hanke. Suunnitelmiin esitetyn pukutilarakennuksen vaatimat kunnallistekniset työt (esim. viemäri-, putki- ja johtokaivannot) tulee toteuttaa.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 36 Olarinniityn / Ylismäentien pysäköintialueille tulee toteuttaa lisäpysäköintipaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Olarinniitylle suunnitellaan ulkoilukeskusta ja Ylismäentien varren pysäköintialueet ovat jo nyt liian pienet. Latokaskenniityn urheilupuiston yhteyteen tulee toteuttaa myös pysäköintialueet. Äijänpeltoon suunnitellun frisbeegolf-alueen pysäköintialueet tulee toteuttaa samanaikaisesti kentän rakentamisen kanssa. SUUNNITTELU Teknisen keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat, siten että hankkeiden toteutus ei niiden puutteen takia myöhästy. Uusia yleissuunnitelmatasoisia liikunta-alueita ovat ainakin Latokaskenniitty, Olarinniitty ja Laaksolahden urheilupuisto. Espoonlahden, Matinkylän ja Tapiolan urheilupuistojen yleissuunnitelmat kaipaavat päivitystä. Väestömäärät tulevat kasvamaan näillä alueilla metron ja siihen liittyvän asuntorakentamisen myötä huomattavasti. Tämä aiheuttaa lisätarpeita myös urheilupuistojen kenttien, urheiluhallien ja pysäköintialueiden toteutukseen. Espoon lähiliikuntapaikkaohjelman tekeminen tulee aloittaa. Tulee määritellä mikä on Espoolainen lähiliikuntapaikka. Espoon skeittipaikkaohjelma on valmistunut vuonna ESITYS KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNALLE/-KESKUKSELLE Liikuntapuistot, isot pallokentät ja liikuntahallit vaativat pinta-alaltaan isoja varauksia yhdyskuntarakenteessa. Näiden alueiden huomioiminen kaavoissa on äärimmäisen tärkeää, jotta niiden toteutus myöhemmin on mahdollista. Iso pallokenttä turva-alueineen vaatii n m 2 tilan ja pieni lähiliikuntapuisto (iso kenttä, pienpelikenttiä, kuntoväline- ja leikkialue) pysäköintialueineen n m 2 tilan. Olemassa olevien viiden ison urheilupuiston (Leppävaara, Tapiola, Espoonlahti, Matinkylä, Keski-Espoo) koot vaihtelevat n m 2 sisältäen kenttien, urheilurakennusten ja pysäköinnin alueet. Tulevaisuudessa halutaan varata alueita isojen urheilukenttien lisäksi myös vapaassa käytössä oleville lähiliikunta-alueille esim. palloilu-/oleskelunurmille, kuntovälinealueille ja pienkentille. esittää seuraavien kohteiden huomioimista kaavoituksessa: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman mukaiset alueet. Yleissuunnitelma on valmistunut Yleissuunnitelman

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 36 mukainen urheilupuiston alue on noin puoliksi asemakaavoittamattomalla alueella. Urheilupuistoon suunnitteilla olevan puku- ja pesutilarakennuksen kaavamuutos tulee aloittaa. Latokaskenniityn urheilupuisto. Latokaskenniitylle halutaan kehittää liikuntapuisto palvelemaan Nöykkiö- Latokasken yli asukasta. Suur-Espoonlahden alueen väestömäärä tulee kasvamaan huomattavasti metron ja siihen liittyvän asuntorakentamisen myötä. Latokaskenniityn urheilupuiston yleissuunnitelmatyö on aloitettu. Gräsanniitty / Telaniitty (iso pallokenttä, huoltorakennus ja lähiliikunta-alue). Kenttä on suunniteltu palvelemaan kouluja (Haukilahden koulu, Mattliden skola ym.) ja alueen asukkaita. Matinkylän suuralueella on vähiten isoja urheilukenttiä asukasta kohden Espoossa. Niittykummun pallokenttä jää Niittykummun metrokeskuksen ympäristön uuden rakentamisen alle. Alueelle tulee runsaasti uusia asukkaita. Korvaavan kentän sijaintia tutkitaan Gräsanojan suunnittelun yhteydessä. Finnoon alue / II vaiheen koulu. Finnoon alueen II vaiheen koulun läheisyyteen tulee toteuttaa asuinaluetta palveleva lähiliikuntapuisto (iso pallokenttä, huoltorakennus, lähiliikunta- ja skeittialueet). Viiskorven alue (liikuntapuisto). Vanhakartano- Röylän alue on Pohjois-Espoon suurin ja nopeimmin kasvava alue. Vanhakartano- Röylän alueella on vuonna 2024 ennusteiden mukaan lähes asukasta. Pohjois-Espoossa ei ole liikuntapuistoa. Perkkaan alue (iso pallokenttä, lähiliikunta- ja skeittialue) Perkkaan alueen kasvaessa tulee myös liikunta-alueet huomioida kaavoituksessa. Perkkaan alueella on vuonna 2024 ennusteiden mukaan yli asukasta. Mikäli alueelle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu, uuden ison pallokentän tarve kasvaa entisestään. Etäisyys Perkkaalta Leppävaaran urheilupuistoon on yli 3 km. Keran/Kilon alue (liikuntapuisto sekä liikunta- ja skeittihalli). Keran alueelle kaavoitetaan uusi asuinalue. Alueelle tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Alueelle tulevat yhtenäiskoulut vaativat isot pallokentät. Myös sisäliikuntatilalle ja esim. sisäskeitille on alueella tarpeen varata tilaa. Keran osayleiskaavaehdotuksen mukaan Keraan on tulossa noin uutta asukasta. Espoonkartano (lähiliikuntapuisto). Espoonkartanon kaavaalueella tulee huomioida liikunta-aluevaraukset. Saunalahti (lähiliikuntapuisto). Saunalahden alueen liikuntapalvelut rajoittuvat koulun pallokenttään. Alueen väestömäärä tulee kuitenkin kasvamaan huomattavasti. Kaitaan koulun pallokentän lähiympäristön kehittäminen lähiliikuntapuistoksi. Kaitaan ja Soukan väestömäärät tulevat kasvamaan metron ja siihen liittyvän asuntorakentamisen myötä huomattavasti. Kaitaan koulun pallokentän huoltorakennuksen vaatima rakennusoikeus on jo huomioitu kaavoituksessa.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 36 Espoon fisbeegolfkentät. Frisbeegolf on kasvava laji ja frisbeegolfradat tarvitsevat huomattavan tilavarauksen. Olisi syytä tutkia mihin Espoossa Frisbeegolfratoja voidaan toteuttaa. Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus vaatii kaavamuutoksen. Vanha- Espoon (Kanta-Espoon) jäähalli ja pallokenttä. Vanha - Espoosta puuttuu varaus jäähallille. Kanta-Espoossa (Espoon keskus) on niukasti liikunta-alueita Kirkkojärven pienehkön urheilupuiston lisäksi. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yhteydessä tulee osoittaa näille toiminnoille tilavaraukset. Pohjois-Espoon liikuntapalvelut (uima-, liikunta- ja jäähallit, liikuntapuistot sekä skeittialue). Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yhteydessä tulee osoittaa näille toiminnoille tilavaraukset. Kaavoituksessa on esitettävä veneiden talvisäilytysalueet Espoossa ja vahvistettava nykyiset ja uudet tarpeelliset satama-alueet ja uimarannat. Espoossa on tällä hetkellä yhteensä noin 6000 venepaikkaa erilaisissa satamissa. Kaupungin hallinnoimissa satamissa on yhteensä 4600 venepaikkaa, joista kaupungin paikkoja on noin 2300 ja kerhojen Kaupungin satamien talvisäilytysalueilla säilytetään talvisin noin 2400 venettä. Talvisäilytyskapasiteetti tullee huomattavasti vähenemään tulevan Finnoon sataman aluerakentamisen kautta. Veneiden määrä tulee Espoossa kasvamaan tulevaisuudessa ja siksi kaavoituksessa tulee varata jatkossa talvisäilytykseen alueita, joissa on tarjolla peruspalvelut; valot, vedet ja sähköt ja ne ovat aidattuja. Tuleva alue tarve on noin hehtaaria. Nykyiset ja suunnitellut satama-alueet ja uimarannat on vahvistettava myös asemakaavoin. Parhaillaan päivitettävän ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset ulkoilureittiyhteydet on huomioitava kaavoituksessa. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet. Myös ulkoilureitit metroasemilta uimarannoille ja liikuntapuistoihin tulee suunnitella. Liikunta-alueet halutaan toteuttaa mahdollisimman lähelle asukkaita ja kouluja. Tällöin ne ovat asukkaiden kävelleen saavutettavissa olevia lähiliikunta-alueita ja palvelevat myös alueen kouluja Tiedoksi - Torsti Hokkanen, Kaupunkisuunnittelukeskus - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö - Marianne Kaunio, Yleiskaavayksikkö - Harri Tanska, Kaupunkitekniikan keskus - Leena Ihalainen, Investoinnit - Esa Rauhala, Investoinnit - Salla Hänninen, Investoinnit - Petri Vainio, Investoinnit

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / / Nuori Espoo Suuntaamo - Espoon kaupungin nuorisopalvelujen suunta tuleville vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Merja Nordling, puh Marika Lostedt, puh Petra Sorvasto, puh Tero Luukkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra päättää nuorisopalvelujen suunnasta tuleville vuosille selostusosassa esitetyn Nuori Espoo Suuntaamon mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja teki Kukkosen ja Aarrekiven kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta edellyttää, että vuotiaille suuntautuvaa toimintaa ei lopeteta. Myös kerhotoiminta jatkuu huomioiden alueiden palvelutarjonnan ja mm. sosioekonomiset tarpeet. 2. Nuorisopalvelut toteuttaa tulevissa NuoriEspoo-suuntaamopäätöksissään positiivista diskriminaatiota eli huomioi, että eri alueilla on erilaisia tarpeita. Tavoitteena on luoda nuorille mahdollisuuksia osallistua heitä itseään kiinnostavien tapahtumien järjestämiseen. 3. Kouluyhteistyötä jatketaan, mutta nuorisonohjaajien työpanos keskitetään luokkalaisten nuorten parissa toimimiseen. Alakouluikäisten kohdennettuja pienryhmiä jatketaan tarpeen mukaan. 4. Nuorisopalveluiden henkilöstö otetaan mukaan tulevien muutosten valmisteluun ja heidän näkemyksensä myös huomioidaan tulevia päätöksiä valmisteltaessa. 5. Vaikutuksia seurataan ja lautakunnalle tuodaan ensimmäisen kerran arvio vaikutuksista loppukeväällä Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko lisäysehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 36 Päätös päätti 1 nuorisopalvelujen suunnasta tuleville vuosille selostusosassa esitetyn Nuori Espoo Suuntaamon mukaisesti ja 2 edellyttää, että vuotiaille suuntautuvaa toimintaa ei lopeteta. Myös kerhotoiminta jatkuu huomioiden alueiden palvelutarjonnan ja mm. sosioekonomiset tarpeet. 2. Nuorisopalvelut toteuttaa tulevissa NuoriEspoo-suuntaamopäätöksissään positiivista diskriminaatiota eli huomioi, että eri alueilla on erilaisia tarpeita. Tavoitteena on luoda nuorille mahdollisuuksia osallistua heitä itseään kiinnostavien tapahtumien järjestämiseen. 3. Kouluyhteistyötä jatketaan, mutta nuorisonohjaajien työpanos keskitetään luokkalaisten nuorten parissa toimimiseen. Alakouluikäisten kohdennettuja pienryhmiä jatketaan tarpeen mukaan. 4. Nuorisopalveluiden henkilöstö otetaan mukaan tulevien muutosten valmisteluun ja heidän näkemyksensä myös huomioidaan tulevia päätöksiä valmisteltaessa. 5. Vaikutuksia seurataan ja lautakunnalle tuodaan ensimmäisen kerran arvio vaikutuksista loppukeväällä Oheismateriaali Selostus - Suuntaamo ennakkoarviointilomake 2016 Espoon nuorisopalvelujen suunnan tarkastuksen tavoitteena on määritellä nuorisopalvelujen toimintalinjat vuonna 2014 valmisteuneen Nuori Espootarinan jalkauttamiseksi, huomioiden kaupunkitasoisen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) mukaiset realiteetit käytössä oleviin resursseihin liittyen. TATU-ohjelman myötä nuorisopalvelujen käytössä olevat resurssit tulevat lähivuosina suhteellisesti pienenemään mm. uusien toimipisteiden valmistumisen myötä. Lisärahaa tai työntekijäresursseja ei ole tiedossa. Nuori Espoo-tarinassa on määritelty nuorisopalveluiden keskeisimmät tehtävät seuraavasti: Tarjoamme kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa. Tarjoamme nuorille aikuisten aikaa arjessa. Toimintamme lähtökohtana ovat nuorten toiveet ja osallisuus. Työmme ytimessä on nuorten kohtaaminen ja me suuntaamme rohkeasti kohti tulevaa.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 36 Nuori Espoo Suuntaamossa määritellään nuorisopalvelujen suunta lähivuosille ja tarkennetaan kaupungin nuorisopalvelujen tehtävää espoolaisella nuorisotyön kentällä suhteessa muihin toimijoihin. Tavoitteena Suuntaamossa on vahvistaa esimerkiksi nuorisojärjestöjen asemaa poistamalla päällekkäisyyksiä nuorten harrastustarjonnan osalta. Nuorisopalvelujen tehtävänä on toimia pääsääntöisesti alueilla, joissa järjestöillä, seuroilla tai muilla toimijoilla ei ole harrastustoimintaa tietylle kohderyhmälle. Nuori Espoo Suuntaamon ensisijainen näkökulma on nuoren etu - Mahdollisimman kattava palveluverkko yhdessä kumppaneiden kanssa järjestettynä, Nuori Espoo -tarinan mukaisesti. Nuori Espoo Suuntaamo - Nuorisopalvelujen suunta tuleville vuosille Nuorisopalveluiden pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat nuoret. Nuorisotila- ja harrastustoimintaa tarjotaan pääasiassa 6-9-luokkalaisille sekä 17-vuotiaille toisen asteen opintoihin siirtyville nuorille. Toissijainen kohderyhmä on 9-28-vuotiaat suunnaten toimintaa palveluprosesseittain ikäryhmien ja alueellisten tarpeiden mukaisesti. Nuorisopalveluissa tarjotaan toimintaa nuorille ympäri vuoden, sisältäen kolme toimintakautta, jotka ovat kevät-, kesä- ja syyskausi. Toiminta-aika on pääsääntöisesti maanantaista lauantaihin sisältäen toiminnan suunnittelun ja valmistelun. Toiminnan painopiste on nuorten kohtaamisessa. Toiminnan strategia määritellään NuoriEspoo- tarinassa. Kesän toimintakausi on toukokuusta elokuuhun. Toimintaa järjestetään myös heinäkuussa. Painopistealue on päivätoiminnassa. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat 9-17-vuotiaat nuoret. Kouluyhteistyön pääasiallinen kohderyhmä on 6-7-luokkalaiset. Tarpeen mukaan kouluyhteistyön kohderyhmänä ovat myös 5-8-luokkalaiset. Kouluyhteistyötä toteutetaan pääsääntöisesti vuoden 2016 kouluyhteistyömallin mukaisesti. Johtopäätökset Tämä vaihtoehto (Suuntaamo ennakkoarviointilomake 2016, vaihtoehto 1) vastaa talouden, toiminnan vetovoimaisuuden ja toimintaympäristön muutoksiin, toteuttaa Espoon arvoja ja on vaikutuksiltaan sukupuolineutraali. Nuori Espoo Suuntaamo -prosessi Nuori Espoo Suuntaamo -prosessissa on kuultu yhteensä 715:n nuorisotiloilla käyvän nuoren, seitsemän Nuorisovaltuuston jäsenen sekä kaikkien Keski- ja Pohjois-Espoon 8.-luokkalaisten nuorten näkemyksiä (ManiMiitti-prosessi). Lisäksi Nuori Espoo Suuntaamossa on hyödynnetty Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen vuonna 2015 julkaisemaa Nuoret Keskiössä -raporttia, jossa työntekijät haastattelivat satunnaisotannalla

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 36 yhteensä 1012 nuorta ympäri kaupunkia. Prosessiin osallistettiin nuorten lisäksi koko nuorisopalvelujen henkilöstö, liikunta- ja nuorisopalvelujen johtoryhmä, liikunta- ja, svenska rum -lautakunta, svenska bildningstjänster -tulosyksikön johtoryhmä, nuorisojärjestöt sekä lasten ja nuorten hyvinvointityön asiantuntijaryhmä. Nuorten ja ammattilaisten kuulemisen lisäksi prosessin aikana on tarkasteltu huolellisesti nuorisopalvelujen toimintatilastoja kolmen vuoden aikajanalla. Svenska rum-lautakunta käsittelee Suuntaamoa toukokuun kokouksessaan. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / / Perusavustus liikuntatoiminta ja erityisryhmät 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh Christina Franck, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra päättää myöntää liitteiden mukaisesti perusavustukset 2016: liikuntatoiminta-avustusta yhteensä euroa ja erityisryhmien liikuntatoiminta-avustusta yhteensä euroa. Lisäksi lautakunta päättää hylätä liitteissä mainitut hakemukset, jotka eivät täytä avustusten jakoperusteita. Käsittely Asia käsiteltiin 11 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja liitteissä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 4 Perusavustus Perusavustus 2016 toimintavertailu 6 Perusavustus 2016 hylätyt 7 Erityisryhmät 2016 päättää vuosittain espoolaisten järjestöjen perusavustukset liikuntatoimintaan. Avustukset on kuulutettu haettavaksi mennessä. Avustusta myönnetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella kuluvan toimintakauden liikuntatoimintaa varten. Perusavustusta jaetaan liikuntatoiminta-avustuksena. Liikuntatoiminta-avustuksen valmistelussa on ensisijaisesti painotettu nuorten alle 20-vuotiaiden säännöllisessä harrastustoiminnassa olevien määrää, tämän lisäksi on huomioitu liikuntatoiminnan harjoituksista aiheutuneet kulut. Avustus voi olla enintään 1/3 seuran liikuntatoimintaan

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 36 käyttämistä menoista. Lisäksi valmistelussa on arvioitu valmentajien ja ohjaajien määrää. Avustuksen myöntäminen edellyttää, että seurassa/yhdistyksessä on vähintään 20 alle 20-vuotiasta säännöllisessä harjoitustoiminnassa olevaa. Suurin ehdotettu avustus on euroa ja pienin ehdotettu avustus on 200 euroa. Erityisryhmien liikuntatoiminta-avustuksen valmistelussa on otettu huomioon säännöllisessä harrastustoiminnassa olevien määrä sekä liikunnallisen harrastustoiminnan laajuus. Suurin ehdotettu avustus on euroa ja pienin ehdotettu avustus on 200 euroa. Tiedoksi - Hakijat

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / Urheilijastipendin oikaisuvaatimus (pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hylkää Tikkurilan Judokat ry:n oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein. nuorisopalvelujen johtajan tekemä päätös urheilijastipendeistä on tehty oikeassa järjestyksessä eikä päätöksentekijä ole ylittänyt toimivaltaansa. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Oikaisuvaatimus, Tikkurilan Judokat ry Tikkurilan Judokat ry on tehnyt oikaisuvaatimuksen nuorisopalvelujen johtajan päätöksestä Tikkurilan Judokat ry:n hakemus on saapunut kaupungille myöhässä, Päätöshistoria Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hylkää Tikkurilan Judokat ry:n oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein. nuorisopalvelujen johtajan tekemä päätös urheilijastipendeistä on tehty oikeassa järjestyksessä eikä päätöksentekijä ole ylittänyt toimivaltaansa. Käsittely

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 36 Puheenjohtaja ehdotti asian jättämistä pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijä

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / / Koulutusavustuksen oikaisuvaatimus (pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hylkää Espoo Basket Team ry:n oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein. nuorisopalvelujen johtajan tekemä päätös koulutusavustuksesta on tehty oikeassa järjestyksessä eikä päätöksentekijä ole ylittänyt toimivaltaansa. Käsittely Airinen ja Aarrekivi ehdottivat Lingman-Nukalan ja puheenjohtajan kannattaman, että oikaisuvaatimus hyväksytään. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi oikaisuvaatimuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus päätti hyväksyä Espoo Basket Team ry:n tekemän oikaisuvaatimuksen koskien liikunta- ja nuorisopalvelujen johtajan päätöstä Oikaisuvaatimus, Espoo Basket Team ry Espoo Basket Team ry on tehnyt oikaisuvaatimuksen nuorisopalvelujen johtajan päätöksestä Koulutusavustus on tarkoitettu espoolaisten urheiluseurojen juniori valmentajien ja ohjaajien koulutuskuluihin. Koulutusavustusta myönnetään valmennuskursseihin. Espoo Basket Teamin valmentajat ovat osallistuneet valmennusseminaariin, seminaarien ei katsota kuuluvan valmentajakursseihin. Päätöshistoria

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 36 Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hylkää Espoo Basket Team ry:n oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein. nuorisopalvelujen johtajan tekemä päätös koulutusavustuksesta on tehty oikeassa järjestyksessä eikä päätöksentekijä ole ylittänyt toimivaltaansa. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti asian jättämistä pöydälle seuraavaan kokoukseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijä

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / / Teatteri Musta Aukon oikaisuvaatimus Matinkylän monitoimitalon teatterisalin käyttövuorosta Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh Antti Hovilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hylkää saapuneen Teatteri Musta Aukko ry:n oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein. Liikuntapalvelupäällikön päätös on tehty oikeassa järjestyksessä eikä päätöksentekijä ole ylittänyt toimivaltaansa. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Oikaisuvaatimus, Teatteri Musta Aukko ry Teatteri Musta Aukko on hakenut käyttövuoroa Matinkylän monitoimitalon teatterisalista ajalle keskiviikoksi klo sekä sunnuntaiksi klo Käyttövuorot on myönnetty liikuntapalvelupäällikön päätöksellä liikunta- ja nuorisolautakunnan käyttöperiaatteiden mukaisesti. Hakemuksesta poiketen Teatteri Musta Aukon keskiviikon käyttövuoro on myönnetty klo Perustelut hakemuksesta poikkeavaan käyttövuoroon ovat: Teatterisaliin on hakenut käyttövuoroa keskiviikolle myös Rytmimusiikkiopisto Tauko klo marssirumpu soiton opetusta varten. Aikaisemmin musiikkiopiston käyttövuoro on ollut klo Nyt käyttövuoroa on tarkoitus siirtää musiikkiopiston hakemuksen mukaisesti, koska on huomattu, että soiton opetuksesta aiheutuu huomattavaa meteliä, joka häiritsee monitoimitalon henkilökunnan lepotauon pitämistä klo Henkilökunnan lepotauon ajankohdan muuttaminen ei ole mahdollista ilman monitoimitalon aukiolojen muuttamista. Rytmimusiikkiopisto Tauon käyttövuoroa muuttamalla hakemuksen mukaiseksi taataan henkilökunnalle mahdollisuus viettää lakisääteinen rauhallinen lepotauko.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / 36 nuorisolautakunnan käyttövuorojen jakoperusteiden mukaisesti nuorisotalot, nuorisotilat, monitoimitalot, leirikeskukset ym. erityistoimitilat on tarkoitettu ensisijaisesti nuorisotoimintaan ja nuorisotyötä varten. Rytmimusiikkiopisto Tauko antaa taiteen perusopetuksen mukaista musiikinopetusta lapsille ja nuorille. Kahden tai useamman samanarvoisen hakijan anoessa samaa käyttövuoroa, pyritään asia ensin ratkaisemaan neuvottelemalla ja sen jälkeen tarvittaessa arpomalla. Kyseessä ei ole samanarvoiset hakijat. Rytmimusiikkiopisto Tauko kuuluu ryhmään 1 - espoolaiset varhaisnuorisoja nuorisoyhdistykset ja -järjestöt sekä nuortentoimintaryhmät - taiteen perusopetus lapsille ja nuorille. Teatteri Musta Aukko kuuluu ryhmään 3 - muut käyttäjät - muu kulttuuritoiminta. Tiedoksi - Teatteri Musta Aukko

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra ei käytä kuntalain 51 mukaista ottooikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Liikuntapalvelupäällikön päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 9 / Uimahallien kesävuorot ajalle ja Leppävaaran maauimalan rata 9 vuorot ajalle Liikuntapalvelupäällikön päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 10 / Nuorisotilojen käyttövuorojen hakukausi ( mennessä) Liikuntapalvelupäällikön päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 11 / Tapiolan koulun käyttövuorot ajalle nuorisopalvelujen johtajan päätöspöytäkirja (henkilöstöasiat) 2 / Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen mukaisen määräaikaisen henkilökohtaisen lisän maksaminen sivistystoimen liikuntaja nuorisopalveluissa ajalla Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 32 / 36 Kunnallisvalitus ( 16-18) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 33 / 36 Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallintooikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla.