TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä seudun eri toimijoiden keskinäistä verkottumista. Yhdistys toteuttaa Hämeenlinnan seutukunnalla eli Linnaseudulla Linnan Liiteri nimistä maaseudun kehittämisohjelmaa, jonka rahoituksesta Leader -varoin on tehty sopimus Maa- ja metsätalousministeriön kanssa Yhdistys toteuttaa myös omia hankkeita maaseudun kehittämiseksi. 2. Painopistealueet 2014 Vuosi 2014 oli yhdistyksen neljästoista kokonainen toimintavuosi. Vuoden 2014 painopisteitä olivat: Linnaseudun kehittämisohjelman vuosille laatiminen Kylätoiminnan kehittäminen Linnaseudun alueella Yhdistyksen ja asukaslähtöisen toimintatavan tunnetuksi tekeminen Yhdistyksen oman kehittäjäroolin vahvistaminen Linnaseudulla Maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen edistäminen Osallistuminen seudulliseen ja valtakunnalliseen maaseutupoliittiseen keskusteluun Kehittämishankkeiden monipuolinen rahoittaminen kuluvan ohjelmakauden viimeisistä rahoista 3. Hanketoiminta Alkuvuosi 2014 toimittiin ikään kuin ohjelmakauden jatkoajalla. Käytettävissä ollut rahoitus muodostui edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneistä rahoista ja aikaisemmin ohjelmakaudella rahoitettujen, mutta vajaasti toteutuneiden hankkeiden käyttämättä jääneistä rahoista. Käytettävissä ollut rahoituskehys oli siis todella rajallinen. Myös rahoittavat hankkeet oli hyvin tarkasti rajattu. Rahoitusta voitiin myöntää vain yritysrahoituksille sekä niin sanottujen uusien haasteiden yhteisöllisille hankkeille. Nämä uusien haasteiden hankkeet olivat hankkeita, joiden tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Vaikka Linnaseudun rahoittamien yhteisöllisten hankkeiden kirjo on ollut, hakijoiden erilaisia taustoista johtuen, hyvinkin laaja, saatiin nopealla aikataululla aktivoitua muutama toimija hakemaan uusiin haasteisiin sopivia hankkeita. Vuonna 2014 käytössä olleen rahoituskehyksen pienuudesta ja rajallisista käyttökohteista johtuen koko kuluneen vuoden ajan isolle osaa hakijoista on jouduttu vastaamaan kielteisesti ja mikäli mahdollista pyydetty odottamaan alkavan kauden rahoituksia.

2 Vuonna 2014 Linnaseudun hallitus käsitteli yhteensä 6 rahoitushakemusta. Näistä hakemuksista kaksi oli yhdistysten hakemia hanketukihakemuksia ja 4 yritysten hakemia yritystukia. Yksi käsittelyssä ollut yrityksen investointi vedettiin hakijan toimesta pois jo kesken käsittelyn. Linnaseudun hallitus päätti puoltaa rahoitusta kaikille käsittelyssä loppuun saakka olleille hanketuille ja yrityshankkeille. Rahoitetuista hanketuista molemmat yhteisölliset hankkeet kuuluivat toimintalinjalle 3. Myös kaikki yrityshankkeet kuuluivat toimintalinjalle 3. Rahoituksen saaneista hanketuista molemmat olivat niin sanottuja uusiin haasteisiin kuuluvia investointeja. Yrityshankkeista kaikki olivat yrityksen investointeja. Kolmesta päätöksen saaneesta yritysrahoituksesta kaksi toteutui normaalisti, mutta yksi päätöksen saanut rahoitus jäi kokonaan toteutumatta: Yrittäjä toteutti suunnitellun investoinnin mutta ei koskaan hakenut siihen maksatusta. Kaikki hallituksen puoltamat hakemukset saivat ELY-keskuksen virallisen rahoituspäätöksen ennen jatkoajan määräajan päättymistä, eli kesäkuun 2014 loppua. Jatkoajan kehystä jäi muutama tuhat euroa käyttämättä koska muutama neuvotteluissa ollut yrityshanke jäi toteutumatta kiireellisen aikataulun vuoksi. Linnaseudun hallitus on kauden alussa linjannut yhteisöllisiin hankkeisiin kohtuullisen matalat tukiprosentit. Yhteisöllisiin investointeihin myönnettiin ohjelmakauden alussa tukea 50 % ja kehittämishankkeisiin 70 %. Mataliin tukiprosentteihin päädyttiin koska alkukaudesta myönnettävillä hankkeilla ei haluttu vaarantaa vaadittavan omarahoituksen kertymistä. Pääosa omarahoituksestahan tulee kertymään yritysten hakemista rahoituksista ja koska Linnaseutu ei edellisellä ohjelmakaudella rahoittanut POMO+ -ryhmänä yrityksiä, ei nyt voitu varmasti tietää paljonko yritykset tulevat hakemaan hankerahoitusta. Samalla päätettiin, että ohjelmakauden edetessä tukiprosentit tarkistetaan ja niitä mahdollisesti nostetaan kertyneen omarahoituksen mukaan. Vuoden 2010 aikana ryhdyttiin hakijoita ohjeistamaan korkeammille tukiprosenteille, niin että yhteisöllisiin investointeihin myönnettiin 70 %:n tukia ja kehittämishankkeisiin %:n tukia. Vuosina noudatettiin edellisen vuoden linjaa. Joskin kauden lopulla, rahoituskehyksen alkaessa loppua, ryhtyi hallitus keskustelemaan isompien yhteisöllisten hankkeiden tukiprosentin alentamisesta. Vaikka vuonna 2014 rahoitettujen yhteisöllisten hankkeiden tukiprosentit olivat edelleen lähellä maksimi tasoa, oli kauden loppuun mennessä omarahoitusta kertynyt niinkin hyvin, että rahoitettujen hankkeiden keskimääräinen tukiprosentti on vain noin 51 %. Keskimääräistä tukiprosenttia on laskenut suuri yritysrahoitusten määrä sekä myös suhteellisen suuri investointien osuus yhteisöllisissä hankkeissa. Vuoden 2014 rahoitusten jälkeen kaikkien rahoitettujen hankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä noin 5,2 miljoonaa euroa. Linnaseudun toimintaraha aloitettiin vuoden 2008 alusta. Hankkeen varat ( ) loppuivat loppuvuodesta Uuden toimintarahan ( ) hakemus jätettiin ELY-keskukseen syksyllä 2011, joten vuodet 2012 ja 2013 on toimittu täysin jälkimmäisen toimintarahan turvin. Vuodeksi 2014 Linnaseutu haki oman rahoituskehyksen viimeisistä rahoista rahoituksen ohjelmakauden vaihdosajaksi. Hämeen ELY-Keskus hyväksyi hankkeen syksyllä Hankkeen kustannusarvio on ja tuki Hankkeen voimin pidettiin toimintaa yllä Linnaseudun toimistolla ohjelmakausien vaihtuessa. Toimintarahaa jatkettiin kestämään vuoden 2014 loppuun ja sillä rahoituksella tehtiin Linnaseudun virallinen hankehallinto. Ohjelmakausien vaihdosajan hankkeella valmisteltiin tulevan ohjelmakauden ohjelmaa sekä tiedotettiin siitä ja muusta Linnaseudun toiminnasta. Hankkeesta palkattiin osittain kaikki Linnaseudun kolme työntekijää. Erillistä kylien kehittämishanketta ei vuodelle 2014 erikseen haettu.

3 4 Yhdistys 4.1 Säännöt Linnaseutu ry:n säännöt on laadittu yhdistystä perustettaessa, vuonna 2000 ja sääntöjä on tarkennettu vuonna alkavalle ohjelmakaudelle sääntöjä muutettiin siten että sääntöihin lisättiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vaatimat hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Samalla sääntömuutoksella tehtiin pieniä kosmeettisia korjauksia nykyisiin sääntöihin. Näitä korjauksia olivat vuoden 2009 kuntaliitoksessa poistuneiden kuntien nimien poistaminen säännöistä. 4.2 Jäsenet Yhdistyksellä oli vuoden lopulla 85 jäsentä: 52 yhdistystä/yritystä, 30 yksityishenkilöä ja 3 kuntaa. Yksityisistä jäsenistä naisia oli 20 ja miehiä 10. Alle 25 vuotiaita henkilöjäseniä ei ollut lainkaan. 4.3 Henkilöstö ja toimisto Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkoi MMM Jussi Pakari ja osa-aikaisena talouspäällikkönä kauppatieteen maisteri Kirsi Koskue. Linnaseudun kyläkoordinaattorina jatkoi tradenomi AMK Johanna Henttinen. Linnaseudulla oli vuonna 2014 toimisto osoitteessa Pannujärventie 7, TUULOS. Samassa osoitteessa sijaitsee myös Hämeen Kylät ry:n toimitilat, joten yhteistyö maakunnallisen kylien yhteenliittymän kanssa on päivittäistä. Tilaan ollaan oltu tyytyväisiä sekä toiminnallisesti, että taloudellisesti. 4.4 Hallitus Linnaseudun hallitukseen on perinteisesti kuulunut kaksi edustajaa kustakin 8 kunnasta eli yhteensä 16 henkilöä. Hallituksen kokoonpanossa on noudatettu maa- ja metsätalousministeriön toimintaryhmiltä vaatimaa kolmikantaperiaatetta. Kolmikantaperiaatteen mukaisesti 1/3 hallituksen jäsenistä tulee edustaa kuntia (5), 1/3 edustaa yhdistyksiä (5) ja 1/3 yksityisiä henkilöitä (6). Hallituksen jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kolmen vuoden mittaisia hallituskausia saa peräkkäin olla korkeintaan kaksi, tämän jälkeen hallituspaikka on jätettävä uusille ehdokkaille. Viime vuosina on keskusteltu hallituksen jäsenmäärän pienentämisestä sekä suhteuttamisesta kuntien asukasluvun, eli kuntien maksaman kuntarahan, mukaisiksi. Yhdistyksen voimassaolevien sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu 8-16 jäsentä. Tätä vaihteluväliä hyväksikäyttäen Linnaseudun hallitus päätti kokouksessaan linjata hallituksen jäsenmääräksi tulevaisuudessa 11 (1+10) henkilöä. Hallituspaikat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti alueen kuntien kesken, eli: Hattula 2, Hämeenlinna 6 ja Janakkala 3 paikkaa. Lisäksi Hämeenlinnan paikat jakautuisivat 1/pitäjä, eli vanha kunta. Tätä linjaustahan eivät yhdistyksen säännöt määrää, eikä se siten velvoita vuosikokouksia, mutta näin saataisiin edustus alueellisesti mahdollisimman

4 tasapuoliseksi. Hallituksen toivomaa linjausta lähdettiin heti toteuttamaan, niin että syksyllä 2013 pidetyssä syyskokouksessa Linnaseudun hallituksen erovuoroisten tilalle ei enää valittu uusia jäseniä. Täten hallituksen jäsenmäärä oli vuonna jäsentä. Hallituksen pienentämistä jatkettiin myös vuoden 2014 syyskokouksessa, jossa päätettiin hallituksen 2015 jäsenmääräksi vain 13 henkilöä. Kolmikantaa sekä hallituksen jäsenten kiertoa tullaan myös tulevaisuudessa noudattamaan. Lisäksi vuoden 2014 syyskokouksessa valittiin vuoden 2015 hallitukselle henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus kokoontui vuonna 2014 päätösvaltaisena 7 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisaktiivisuus varsinaisissa kokouksissa oli 70 %. Hallituksen toiminnan tukena toimi tiimejä, joihin kuului myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Hallituksen 2014 kokoonpano: osall.kok. Hattula Outi Pohjanvirta yksityishenkilö 3 Tomi Pietiläinen yhdistysedustaja 4 Hämeenlinna Jouni Lehtonen (pj) yksityishenkilö 7 Timo Kärkkäinen kuntaedustaja 6 Antti Leinikka kuntaedustaja 4 Tarja Majuri kuntaedustaja 2 Anne Nieminen yhdistysedustaja 6 Anne H. Nieminen yhdistysedustaja 5 Marjo Nieminen yksityishenkilö 4 Sirpa Palviainen yksityishenkilö 4 Reijo Saksa kuntaedustaja 6 Pirjo Sandelius kuntaedustaja 6 Janakkala Tarja Forsström yhdistysedustaja 5 Osmo Tokeensuu kuntaedustaja 5 Kalevi Virtanen yksityishenkilö Vuosikokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Kataloisten seurantalolla, Lammilla Kokoukseen osallistui 19 henkilöä. Syyskokous pidettiin Hämeenlinnan kumppanuustalossa, Hämeenlinnassa. Kokoukseen osallistui 13 henkilöä. 4.6 Tiimit Vuonna 2014 toimineina tiimeinä olivat Linnaseudun kylätiimi ja kotiseututiimi. Kylätiimiin kuuluivat puheenjohtaja Elisa Göös, sihteeri Johanna Henttinen, muut jäsenet Hannukkala Leena, Iso-Mustajärvi Mona, Keino Sinikka, Kopra Seppo, Lehtonen Jouni, Souru Marja Leena, Virtanen Kalevi ja Lindqvist Ari (ELY-keskuksen edustaja). Kylätiimi kokoontui vuonna 2014 yhteensä neljä kertaa (19.3, ja 2.9.). Kylätiimi on edellisinä vuosina toiminut

5 Linnaseudun kylähankkeen projektiryhmänä seuraten hankkeen etenemistä ja osallistuen hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden suunnitteluun sekä hyväksyen hankkeen raportoinnit. Nyt kun varsinaista kylähanketta ei ollut kokouksissa käsiteltiin lähinnä yleisiä alueen ajankohtaisia kylätoimintaan liittyviä asioita. Kotiseututiimiin kuuluivat edustajat kaikista Linnaseudun alueella toimivista kotiseutuyhdistyksistä. Kotiseututiimillä oli tapaamisia vuonna 2014 kolme kertaa (18.2, ja 7.10.). Kotiseututiimi toteutti kotiseututyöstä kertovan moniaistisen tilan Lisäksi tiimin jäsenet tapasivat toisiaan monissa tapahtumissa. Sekä osallistujina että järjestäjinä. Tapaamisilla pyritään lisäämään kotiseutuyhdistysten toimintaa ja kotiseutuyhdistysten välistä yhteistyötä. 5. Viestintä ja koulutustoimenpiteet Leader-rahoituksesta tiedottaminen on koettu hankalaksi, koska päättyneen kauden rahat ovat olleet pitkälti sidottu ja uuden kauden säännöistä ei niiden keskeneräisyyden ja puutteen takia ole juurikaan voinut kertoa. Tiedottaminen on siten ollut lähinnä jo rahoitetuista hankkeista ja menneen kauden onnistumisista kertomista. Vuoden aikana julkaistiin Linnaseudun tiedotuslehti, Kotikylä-lehti, sekä hanke-esite. Esite toteutettiin hämäläisten Leader-ryhmien ja Hämeen ELY-keskuksen yhteisessä tiedotushankkeessa. Omia tiedotustilaisuuksia ei juurikaan ole edellä mainitusta syystä järjestetty, mutta pyydettäessä ovat toiminnanjohtaja ja kyläkoordinaattorit käyneet muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa kertomassa Leader-rahoituksesta ja Linnaseudusta. Toiminnanjohtaja on lähinnä käynyt yrittäjille suunnatuissa tilaisuuksissa kertomassa Leader-rahoituksen mahdollisuuksista rahoittaa mikroyrityksiä. Tilaisuuksiin on päästy pääasiassa Linnan Kehitys Oy:n vinkeistä. Kyläkoordinaattori on kiertänyt paljon kylien ja yhdistysten tilaisuuksia esitellen hankerahoitusmahdollisuuksia ja rahoitettuja hankkeita. Linnaseudun hallitustyöskentely on perinteisesti aloitettu vajaan päivän mittaisella tutustumis- ja koulutuspäivällä. Tilaisuuteen on kutsuttu Linnaseudun hallitus ja henkilökunta. Helmikuussa pidetyn koulutuspäivän keskeisimpiä aiheita olivat Linnaseudun rahoitusmahdollisuudet, uuden ohjelmakauden valmistelu ja ohjelman laatiminen uudelle ohjelmakaudelle. 6. Arviointitoimet Linnaseutu ei toteuttanut varsinaista, laajaa, ulkopuolisen toimijan toteuttamaa, oman toiminnan arviointia. Pitäjäpiiri -hankkeen toimesta vuonna 2012 tehtyä numeerista analyysi koko kuluneen ohjemakauden aikana Linnaseudun rahoittamista hankkeista jatkettiin ja täydennettiin vuoden 2014 rahoitustapahtumilla. Analyysissa hankkeet jaoteltiin tomenpiteen, kohdealueen, hakijatahon ja hankkeen koon mukaan, sekä ristiintaulukoitiin saadut tulokset. 7. Linnaseudun muu toiminta Linnaseudun koko toiminnan ajan Linnaseudun kärkihankkeena on ollut yhdistyksen itsensä hallinnoima kylähanke. Vuoden 2012 keväällä alkanut ja helmikuussa 2014 päättynyt Pitäjäpiiri -

6 hanke keskittyi kylien ja kotiseututyön kehittämisen lisäksi erityisesti Linnaseudun oman toiminnan tuloksien analysointiin. Toiminnan tulosten tutkimista hyödynnetään ohjelmakauden suunnittelussa. Ohjelmakauteen ryhdyttiin valmistautumaan laatimalla MMM:n ohjeistuksen mukaisesti ohjelmakauden strategia, joka toimitettiin ministeriöön syksyllä Strategiaa varten järjestettiin yleisön kuulemistilaisuuksia; kyläiltoja, seminaari sekä kohdennettuja ideointitilaisuuksia. Vuonna 2013 jatkettiin ohjelmatyötä edelleen MMM:n ohjeiden mukaisesti. Ohjelman Paikallista aikaa ensimmäinen versio jätettiin ministeriölle kesäkuussa Ministeriö antoi palautteen ohjelmista vuoden 2013 lopulla. Saadun palautteen perusteella ohjelmaa täsmennettiin ja täydennettiin siten että lopullinen ohjelma käsiteltiin Linnaseudun hallituksessa ja jätettiin ministeriölle kesäkuussa Talous Tilinpäätös- ja tase liitteenä. Linnaseutu ry Hallitus