TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä seudun eri toimijoiden keskinäistä verkottumista. Yhdistys toteuttaa Hämeenlinnan seutukunnalla eli Linnaseudulla Linnan Liiteri nimistä maaseudun kehittämisohjelmaa, jonka rahoituksesta Leader -varoin on tehty sopimus Maa- ja metsätalousministeriön kanssa Yhdistys toteuttaa myös omia hankkeita maaseudun kehittämiseksi. 2. Painopistealueet 2013 Vuosi 2013 oli yhdistyksen kolmastoista kokonainen toimintavuosi. Vuoden 2013 painopisteitä olivat: Linnaseudun kehittämisohjelman vuosille laatiminen Kylätoiminnan kehittäminen Linnaseudun alueella Yhdistyksen ja asukaslähtöisen toimintatavan tunnetuksi tekeminen Yhdistyksen oman kehittäjäroolin vahvistaminen Linnaseudulla Maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen edistäminen Osallistuminen seudulliseen ja valtakunnalliseen maaseutupoliittiseen keskusteluun Kehittämishankkeiden monipuolinen rahoittaminen kuluvan ohjelmakauden viimeisistä rahoista 3. Hanketoiminta Vuonna 2013 Linnaseudun hallitus käsitteli yhteensä 13 rahoitushakemusta. Näistä hakemuksista 11 kappaletta oli yhdistysten tai yleishyödyllisten yritysten hakemia hanketukihakemuksia ja 2 yritysten hakemia yritystukia. Yksi käsittelyssä ollut yhteisöllinen investointi vedettiin hakijan toimesta pois kesken käsittelyn. Linnaseudun hallitus päätti puoltaa rahoitusta kaikille käsittelyssä loppuun saakka olleille hanketuille ja yrityshankkeille. Rahoitetuista hanketuista kaikki yhteisölliset hankkeet kuuluivat toimintalinjalle 3. Myös molemmat yrityshankkeet kuuluivat toimintalinjalle 3. Rahoituksen saaneista hanketuista 5 oli kehittämishankeita ja 5 oli investointeja. Yksi rahoitettu hanketuki oli elinkeinollinen kehittämishanke. Yrityshankkeista molemmat olivat yrityksen investointeja. Vaikka rahoitettujen yhteisöllisten hankkeiden kirjo on, hakijoiden erilaisia taustoista johtuen, hyvinkin laaja, voidaan kuluneen ohjelmakauden rahoitetuista hankkeista poimia muutamia paljon kysyttyjä rahoituskohteita. Kuluneen ohjelmakauden linja on myös jatkunut vuonna Lukumääräisesti eniten rahoitettiin kylätalojen ja muiden yhteisöllisten kokoontumistilojen pieniä

2 remontointeja ja laitehankintoja. Myös järvien ja muiden vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä sekä pienimuotoisia kunnostuksia kysyttiin ja myös rahoitettiin useampia. Kaikki hallituksen puoltamat hakemukset eivät saaneet ELY-keskuksen virallista rahoituspäätöstä vuoden 2013 aikana. Virallinen päätös siirtyi vuodelle 2014 molempien yritysrahoitusten hakemuksissa. Virallisen päätöksen viivästyminen tulevalle vuodelle aiheutui toisen hakemuksen kohdalla siitä, että yrittäjä ei saanut kaikkia tarvittavia viranomaislupia riittävän ajoissa ja toisen hakemuksen osalta siitä, että Linnaseudun rahoituskehys loppui vähän kesken. Vaikka vuoden 2013 kehystä jäi vähän käyttämättä, oli koko kehys siis jo hallituksen päätöksin sidottu. Ja vähän ylikin. Linnaseudun hallitus on kauden alussa linjannut yhteisöllisiin hankkeisiin kohtuullisen matalat tukiprosentit. Yhteisöllisiin investointeihin myönnetään ohjelmakauden alussa tukea 50 % ja kehittämishankkeisiin 70 %. Mataliin tukiprosentteihin päädyttiin koska alkukaudesta myönnettävillä hankkeilla ei haluttu vaarantaa vaadittavan omarahoituksen kertymistä. Pääosa omarahoituksestahan tulee kertymään yritysten hakemista rahoituksista ja koska Linnaseutu ei edellisellä ohjelmakaudella rahoittanut POMO+ -ryhmänä yrityksiä, ei nyt voitu varmasti tietää paljonko yritykset tulevat hakemaan hankerahoitusta. Samalla päätettiin, että ohjelmakauden edetessä tukiprosentit tarkistetaan ja niitä mahdollisesti nostetaan kertyneen omarahoituksen mukaan. Vuoden 2010 aikana ryhdyttiin hakijoita ohjeistamaan korkeammille tukiprosenteille, niin että yhteisöllisiin investointeihin myönnettiin 70 %:n tukia ja kehittämishankkeisiin %:n tukia. Vuosina noudatettiin edellisen vuoden linjaa. Joskin kauden lopulla, rahoituskehyksen alkaessa loppua, ryhtyi hallitus keskustelemaan isompien yhteisöllisten hankkeiden tukiprosentin alentamisesta. Vaikka vuonna 2013 rahoitettujen yhteisöllisten hankkeiden tukiprosentit olivat edelleen lähellä maksimi tasoa, oli vuoden loppuun mennessä omarahoitusta kertynyt niinkin hyvin, että keskimääräinen tukiprosentti on noin 55 %. Keskimääräistä tukiprosenttia on laskenut suuri yritysrahoitusten määrä sekä myös suhteellisen suuri investointien osuus yhteisöllisissä hankkeissa. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkien rahoitettujen hankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä lähes 6,5 miljoonaa euroa. Kaikki rahoituksen saaneet hankkeet toteuttavat hyvin sekä Linnaseudun omaa ohjelmaa että Manner-Suomen maaseutuohjelmaa. Useat hankkeet ovat saaneet hyvin palstatilaa paikallisissa lehdissä. Linnaseudun hallitus päätti vuonna 2009 rahoittaa alueelta kylä- ja historiankirjojen kirjoittamista koordinointihankkeen avulla. Vaikka koordinointihanke koettiin työlääksi ja byrokraattiseksi on se ainoa keino rahoittaa pieniä hankkeita. Tämän takia keväällä 2011 ryhdyttiin kokoamaan koordinointihanketta kylien ja yhdistysten pienille investoinneille. Linnaseudun hallitus päätti hakea hanketta ja koordinointiosan päätös saatiin ELYstä huhtikuussa Koordinaatiohankkeissa rahoitetaan alahankkeina yhteensä 12 kirjaa ja 25 pientä investointia. Kirja-alahankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä euroa ja tuki alahankkeille on yhteensä euroa. Investointi-alahankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä euroa ja tuki alahankkeille on yhteensä euroa. Vuoden 2012 loppuun mennessä, eli hankkeiden päättyessä oli valmiiksi tulossa vain neljä kirjaa sekä 18 pikkuinvestointia. Täten hankkeille haettiin jatkoaikaa vuoden 2013 kesään. Koska alahankkeita oli vielä keväällä 2013 niin paljon toteuttamatta, päätettiin molempien hankkeiden toteusaikaa jatkaa vuoden 2013 loppuun. Lähes kaikki keskeneräiset alahankkeet ilmoittivat kyllä

3 saavansa hankkeen toteutetuksi vuoden 2013 kesään, mutta uskoivat mahdollisen jatkoajan parantavan toteutuksen laatua. Jatkoajoista huolimatta yksi kirja ja yksi investointi jäi toteutumatta. Hankkeet jäänevät toteutumatta kirjan osalta lähinnä siksi, että hakijakylässä on huomattu urakan olevan liian iso toteutettavaksi. Investointihankkeen keskeytymisen syyksi ilmoitettiin myös kylän yhteishengen hiipuminen. Koordinointihanke olisi kohtuullisesti hallinnoitavissa, mikäli kaikki alahankkeet etenisivät samaa tahtia. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Tällöin kaikki muut alahankkeet odottavat sen viimeisimmän hanketoteuttajan viimeisintäkin puuttuvaa liitettä. Ehkäpä jopa useita viikkoja tai kuukausia. Kaikki alahankkeet ovat kuitenkin lähteneet, omalla aikataulullaan, käyntiin ja ovat hakijalleen erittäin tervetulleita. Linnaseudun toimintaraha aloitettiin vuoden 2008 alusta. Hankkeen varat ( ) loppuivat loppuvuodesta Uuden toimintarahan ( ) hakemus jätettiin ELYkeskukseen syksyllä 2011, joten vuodet 2012 ja 2013 on toimittu jälkimmäisen toimintarahan turvin. Linnaseutu haki oman rahoituskehyksen viimeisistä rahoista rahoituksen ohjelmakauden vaihdosajaksi. Hämeen ELY-Keskus hyväksyi hankkeen syksyllä hankkeen kustannusarvio on ja tuki Hankkeen voimin tullaan pitämään toimintaa yllä Linnaseudun toimistolla ohjelmakausien vaihtuessa. Toimintarahaa jatkettiin kestämään vuoden 2014 loppuun ja sillä rahoituksella tullaan tekemään Linnaseudun virallinen hankehallinto. Uudella ohjelamkausien vaihdosajan hankkeella tullaan valmistelemaan tulevan ohjelmakauden ohjelmaa sekä tiedottamaan siitä ja muusta Linnaseudun toiminnasta. Uudesta hankkeesta tullaan palkkaamaan kaikki Linnaseudun kolme työntekijää. Eli erillistä kylien kehittämishanketta ei tulevaisuudessa tulla tarvitsemaan. Paitsi myöntöpuolella, on Linnaseutu toiminut tehokkaasti myös maksupuolella. Vuoden 2013 loppuun mennessä virallisen hankepäätöksen saaneista hankkeista on maksettu jo liki 77 %, mikä on huomattavasti paljon enemmän kuin mitä toimintaryhmillä on valtakunnallisesti maksettuna. Loppumaksun on jättänyt vuoden 2013 loppuun mennessä 65 yhteisöllistä hanketta ja 40 yritysrahoitusta. Yhteisöllisiä hankkeita on rahoitettu yhteensä 85 kappaletta, eli niistä on noin 75 % jättänyt loppumaksuhakemuksen. Yritysrahoituksia on myönnetty yhteensä 54 kappaletta, joten niistäkin on päättynyt noin 75 %. 4 Yhdistys 4.1 Säännöt Linnaseutu ry:n säännöt on laadittu yhdistystä perustettaessa, vuonna 2000 ja sääntöjä on tarkennettu vuonna alkavalle ohjelmakaudelle sääntöjä tullaan muuttamaan siten että sääntöihin lisätään Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman vaatimat hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Samalla sääntömuutoksella voidaan tehdä pieniä kosmeettisia korjauksia nykyisiin sääntöihin. Näitä korjauksia ovat esimerkiksi vuoden 2009 kuntaliitoksessa lakanneiden kuntien nimien poistaminen säännöistä.

4 4.2 Jäsenet Yhdistyksellä oli vuoden lopulla 83 jäsentä: 51 yhdistystä/yritystä, 29 yksityishenkilöä ja 3 kuntaa. Yksityisistä jäsenistä naisia oli 19 ja miehiä 10. Alle 25 vuotiaita henkilöjäseniä ei ollut lainkaan. 4.3 Henkilöstö ja toimisto Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkoi MMM Jussi Pakari ja osa-aikaisena talouspäällikkönä kauppatieteen maisteri Kirsi Koskue. Linnaseudun Pitäjäpiiri -hankkeen kyläkoordinaattorina jatkoi tradenomi AMK Johanna Henttinen. Linnaseudulla oli vuonna 2013 toimisto osoitteessa Pannujärventie 7, TUULOS. Samassa osoitteessa sijaitsee myös Hämeen Kylät ry:n toimitilat, joten yhteistyö maakunnallisen kylien yhteenliittymän kanssa on päivittäistä. Tilaan ollaan oltu tyytyväisiä sekä toiminnallisesti, että taloudellisesti. 4.4 Hallitus Linnaseudun hallitukseen on perinteisesti kuulunut kaksi edustajaa kustakin 8 kunnasta eli yhteensä 16 henkilöä. Hallituksen kokoonpanossa on noudatettu maa- ja metsätalousministeriön toimintaryhmiltä vaatimaa kolmikantaperiaatetta. Kolmikantaperiaatteen mukaisesti 1/3 hallituksen jäsenistä tulee edustaa kuntia (5), 1/3 edustaa yhdistyksiä (5) ja 1/3 yksityisiä henkilöitä (6). Hallituksen jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kolmen vuoden mittaisia hallituskausia saa peräkkäin olla korkeintaan kaksi, tämän jälkeen hallituspaikka on jätettävä uusille ehdokkaille. Viime vuosina on keskusteltu hallituksen jäsenmäärän pienentämisestä sekä suhteuttamisesta kuntien asukasluvun, eli kuntien maksaman kuntarahan, mukaisiksi. Yhdistyksen voimassaolevien sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu 8-16 jäsentä. Tätä vaihteluväliä hyväksikäyttäen Linnaseudun hallitus päätti kokouksessaan linjata hallituksen jäsenmääräksi tulevaisuudessa 11 (1+10) henkilöä. Hallituspaikat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti alueen kuntien kesken, eli: Hattula 2, Hämeenlinna 6 ja Janakkala 3 paikkaa. Lisäksi Hämeenlinnan paikat jakautuisivat 1/pitäjä, eli vanha kunta. Tätä linjaustahan eivät yhdistyksen säännöt määrää, eikä se siten velvoita vuosikokouksia, mutta näin saataisiin edustus alueellisesti mahdollisimman tasapuoliseksi. Kolmikantaa sekä hallituksen jäsenten kiertoa tullaan myös tulevaisuudessa noudattamaan. Lisäksi tämän raportin kohdassa 2.1 mainittuja tarvittavia sääntömuutoksia ryhdytään toteuttamaan jotta hallituksen jäsenille saadaan vaaditut henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus kokoontui päätösvaltaisena 7 kertaa vuoden aikana. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisaktiivisuus varsinaisissa kokouksissa oli 69 %. Hallituksen toiminnan tukena toimi tiimejä, joihin kuului myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä.

5 Hallituksen 2013 kokoonpano: osall.kok. Hattula Outi Pohjanvirta yksityishenkilö 5 Tomi Pietiläinen yhdistysedustaja 3 Hämeenlinna Jouni Lehtonen (pj) yksityishenkilö 6 Anja-Maija Huhdanperä-Ketonen yhdistysedustaja 3 Timo Kärkkäinen kuntaedustaja 6 Antti Leinikka kuntaedustaja 5 Tarja Majuri kuntaedustaja 0 Anne H. Nieminen yhdistysedustaja 7 Anne Nieminen yhdistysedustaja 6 Sirpa Palviainen yksityishenkilö 4 Reijo Saksa kuntaedustaja 6 Pirjo Sandelius kuntaedustaja 6 Sirkka Saukkola yksityishenkilö 6 Janakkala Tarja Forsström yhdistysedustaja 5 Kalevi Virtanen yksityishenkilö Vuosikokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Hämeen Mokian tiloissa, Hauholla Kokoukseen osallistui 12 henkilöä. Syyskokous pidettiin Klemolan Willa Göösissä, Janakkalassa. Kokoukseen osallistui 20 henkilöä. 4.6 Tiimit Vuonna 2013 ainoina toimineina tiimeinä olivat Linnaseudun kylätiimi ja kotiseututiimi. Kylätiimiin kuuluivat puheenjohtaja Elisa Göös, sihteeri Johanna Henttinen, muut jäsenet Hannukkala Leena, Iso-Mustajärvi Mona, Keino Sinikka, Kopra Seppo, Lehtonen Jouni, Souru Marja Leena, Virtanen Kalevi ja Lindqvist Ari (ELY-keskuksen edustaja). Kylätiimi kokoontui vuonna 2013 yhteensä kolme kertaa (6.2, 7.6. ja 17.9.). Kylätiimi toimi Linnaseudun kylähankkeen projektiryhmänä seuraten hankkeen etenemistä ja osallistuen hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden suunnitteluun sekä hyväksyen hankkeen raportoinnit. Kokouksissa käsiteltiin myös yleisiä alueen ajankohtaisia kylätoimintaan liittyviä asioita. Kotiseututiimiin kuuluivat edustajat kaikista Linnaseudun alueella toimivista kotiseutuyhdistyksistä. Kotiseututiimillä oli tapaamisia vuonna 2013 kolme kertaa (27.3, ja ). Lisäksi tiimin jäsenet tapasivat toisiaan monissa tapahtumissa. Sekä osallistujina että järjestäjinä. Tapaamisilla pyritään lisäämään kotiseutuyhdistysten toimintaa ja kotiseutuyhdistysten välistä yhteistyötä.

6 5. Viestintä ja koulutustoimenpiteet Toiminnanjohtaja on käynyt yrittäjille suunnatuissa tilaisuuksissa kertomassa Leader-rahoituksen mahdollisuuksista rahoittaa mikroyrityksiä. Tilaisuuksiin on päästy pääasiassa Kehittämiskeskus Oy Hämeen vinkeistä. Kylähankkeen projektipäällikkö on kiertänyt paljon kylien yhdisten tilaisuuksia esitellen hankerahoitusmahdollisuuksia ja rahoitettuja hankkeita. Leader-rahoituksesta tiedottaminen on koettu hankalaksi, koska päättyvän kauden rahat ovat olleet pitkälti sidottu ja uuden kauden säännöistä ei niiden keskeneräisyyden ja puutteen takia ole juurikaan voinut kertoa. Tiedottaminen on siten ollut lähinnä jo rahoitetuista hankkeista ja menneen kauden onnistumisista kertomista. Linnaseudun hallitustyöskentely on perinteisesti aloitettu vajaan päivän mittaisella tutustumis- ja koulutuspäivällä. Tilaisuuteen on kutsuttu Linnaseudun hallitus ja henkilökunta. Tammikuussa pidetyn koulutuspäivän keskeisimpiä aiheita olivat Linnaseudun rahoitusmahdollisuudet, uuden ohjelmakauden valmistelu ja ohjelman laatiominen uudelle ohjelmakaudelle. 6. Arviointitoimet Linnaseutu ei toteuttanut varsinaista, laajaa, ulkopuolisen toimijan toteuttamaa, oman toiminnan arviointia. Pitäjäpiiri -hankkeen toimesta vuonna 2012 tehtyä numeerista analyysi koko kuluneen ohjemakauden aikana Linnaseudun rahoittamista hankkeista jatkettiin ja täydennettiin vuoden 2013 rahoitustapahtumilla. Analyysissa hankkeet jaoteltiin tomenpiteen, kohdealueen, hakijatahon ja hankkeen koon mukaan, sekä ristiintaulukoitiin saadut tulokset. 7. Linnaseudun muu toiminta Linnaseudun koko toiminnan ajan Linnaseudun kärkihankkeena on ollut yhdistyksen itsensä hallinnoima kylähanke. Vuoden 2012 keväällä alkanut Pitäjäpiiri-hanke on laajentanut toimintaansa perinteisestä kylien kehittämistä kotiseutuyhdistysten työn kehittämiseen ja yhdistysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Pitäjäpiiri -hankkeessa tullaan kylien kehittämisen lisäksi keskittymään kotiseututyöhön sekä erityisesti Linnaseudun oman toiminnan tuloksien analysointiin. Toiminnan tulosten tutkimista hyödynnetään ohjelmakauden suunnittelussa. Ohjelmakauteen ryhdyttiin valmistautumaan laatimalla MMM:n ohjeistuksen mukaisesti ohjemakauden ohjelman ensimmäinen versio, joka toimitettiin ministeriöön kesällä Ohjelmaa varten on järjestetty yleisön kuulemistilaisuuksia; kyläiltoja, seminaari sekä kohdennettuja ideointitilaisuuksia. 8. Talous Tilinpäätös- ja tase liitteenä. Linnaseutu ry Hallitus