MTK uudelle vuosisadalle -järjestöremontti

Transkriptio

1 MTK uudelle vuosisadalle -järjestöremontti Selvitystyö Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä

2 Toimintaympäristön muutos Jäseninä olevien maatilojen (ja jäsenten) kokonaislukumäärä laskee Tilarakenne muuttuu Yleinen kiinnostus perinteiseen yhdistystoimintaan vähenee Uuden teknologia mahdollistaa uudenlaisen yhteydenpidon ja tiedonhankinnan Yhteisöllisyys muuttuu Vaikuttamismahdollisuuksien arvioidaan yleisesti heikentyneen Jäsenten odotukset jäsenmaksuilla saatavista hyödyistä kasvavat Maatalouden heikko kannattavuus vaikeuttaa jäsenmaksujen korotusmahdollisuuksia => Yhdistystason toimintaedellytysten heikkeneminen uhkaa myös liittoja Metsäorganisaatiossa tehty uudistus => TARVITAAN SELVITYS JA TOIMENPIDE-EHDOTUS

3 Selvityksen tavoitteet Millaista edunvalvonta- ja järjestötoimintaa tarvitaan tulevaisuudessa paikallis- ja aluetasolla? Millaista yhdistystason toimintaa voidaan harjoittaa tilanteessa, jossa aktiivisten jäsenten lukumäärä on vähäinen? Kuinka varmistetaan paikallisten yhdistysten taloudelliset toimintaedellytykset? Kuinka paikallinen toiminta tulisi organisoida tulevaisuudessa? Kuinka turvataan MTK:n vaikuttamismahdollisuudet aluetasolla, mikäli liittotason taloudelliset resurssit eivät riitä ylläpitämään nykyistä henkilöstömäärää eikä mahdollisuutta yhdistysten maksamien jäsenmaksujen nostamiseen käytännössä ole? Kuinka aluetason toiminta tulisi organisoida tulevaisuudessa ja kuinka valtionhallinnon muutokset vaikuttavat tähän?

4 Vastuunjako Keskusliitossa hankkeesta toteutuksesta vastaa Perttu Pyykkönen ja työhön osallistuvat lisäksi Heikki Laurinen, Matti Voutilainen ja Susanna Palkkimäki Hankkeen ohjausryhmänä toimii MTK:n johtokunta

5 Selvityksen toteutus ja aikataulu I Nykytilan kartoitus yleisellä tasolla 9 11 / 2016 II Toiminnan yksityiskohtainen tarkastelu esimerkkiliitoissa 12/2016 3/2017 III Vaihtoehtoisten toimintamallien laadinta ja testaus 4 10 / 2017 IV Ehdotus kehittämisohjelmaksi 11/2017

6 Nykytilan kartoitus Jäsenyhdistysten jäsenmäärä- ja maksut sekä niiden kehitys eri alueilla Taloudellinen tilanne niiltä osin kuin se on mahdollista jäsenrekisterin ja keskusliiton tilastojen perusteella Tarkasteluun kytketään arvio maatalouden rakennekehityksestä koko maan tasolla Mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä?

7 Yksityiskohtainen tarkastelu esimerkkiliitoissa Taustatyötä osiossa I pyritään tekemään mahdollisimman kattavasti koko Suomen osalta hyödyntäen/laventaen Yrjö Ojaniemen v laatimaa simulointimallia Valittu kolme MTK-liittoa lähemmän tarkastelun kohteeksi P-K, Uusimaa ja E-P Kootaan liitoissa/yhdistyksissä oleva tieto yhdistysten taloudesta ja toiminnan nykytilasta Toteutetaan ao. liitoille ja yhdistyksille suunnattu kysely/haastattelu Täydennetään em. asioita myös muille MTK-liitoille (toimihenkilöt, puheenjohtajat) suunnatulla kyselyllä

8 Jäsentilojen muutos Tilojen lkm Peltoa, ha Metsää, ha Peltoa keskim. ha/tila Metsää keskim. ha/tila Maatilat, joilla peltoa Puhtaat metsätilat ,3 53,5 43,3 55,0 41,9 41,8 Yhteensä ,1 50,4 32,2 51,6

9 Poistuman syyt 1. Maatalouden luontainen rakennekehitys - Osuus arviolta noin tilaa - Selittää noin puolet maataloutta harjoittavien jäsenten määrän vähenemisestä 2. Puhtaiden metsätilojen siirtyminen pelkästään mhy-jäseniksi 3. Myös peltotiloja mhy-jäseniksi 4. Aktivoituminen jäsenrekisterin päivittämisessä - Poistettu pitkään maksamattomana olleita jäseniä 5. Jäsenkato: tyytymättömyys, taloustilanne

10 Rakennekehitys Tilamäärän väheneminen voi jopa kiihtyä TNS Gallupin ennuste on, että tilojen määrä vähenee tilasta tilaan Saman vauhdin jatkuessa vuonna 2025 tiloja olisi noin Suhteutettuna MTK:n jäsentilojen määrään tarkoittaisi tämä, että meillä olisi maataloutta harjoittavia jäseniä vuonna 2025 noin

11

12 Jäsenmaksut jatkossa Perusmaksujen osuus väistämättä alenee rakennekehityksen myötä Tilakoko kasvaa => jäsenmaksukatto puree, ellei niitä nosteta Edunvalvonnan teho ja jäsenpalvelut ratkaisevat järjestäytymisasteen

13 Jäsenmaksun vaihtelu yhdistyksittäin Keskimääräiset maksuperusteet: Perusmaksu 39 Pelto-ha 3,55 Metsä-ha 0,51 Katto 474 Jäsenmaksu ha peltoa, 50 ha metsää tilan jäsenmaksu eri yhdistyksissä Jäsenmaksu 2016

14 Yhteenveto MTK-yhdistysten tilanteesta Yhdistysten omaan toimintaan jäävä osuus jäsenmaksuista pienentynyt koko ajan Rakennekehitys ja muu jäsenkato Ongelmat suurimmat siellä, missä jäsenmaksujen korotus edelleen lisäisi maan eri osien välisiä eroja jäsenmaksutasossa Ellei mitään tehdä, eikä keskusliiton ja MTK-Liittojen osuuksia karsita, yhdistyksille ei jää enää juuri mitään Yhdistystoiminnan aktiivisuus vaihtelee suuresti Ei aina kyse rahasta, vaan aktiivisten ihmisten löytämisestä Yhdistysbyrokratia (ml. jäsenrekisteri) jonkinmoinen ongelma Mhy-yhteistyön eriparisuus haastaa

15 Yhteenveto MTK-Liittojen tilanteesta Yhdistysten tilanne heijastuu väistämättä myös MTK-liittojen talouteen, jotka etenkin tässä taloustilanteessa varovaisia korottamaan omia jäsenmaksujaan Pääosin hyvin suoraviivaisesti noudatettu Keskusliiton jäsenmaksujen muutostahtia Lähtökohtatilanne hyvin erilainen maan eri osissa (toimihenkilömäärä, oma varallisuus, metsän ja mhy-yhteistyön rooli jne.) MTK-Liittojen edunvalvonnan taso uhkaa erkaantua maan eri osissa Resurssit joudutaan jo nyt miettimään hyvin tarkasti Jos vain 1-2 henkilöä, jää väistämättä katvealueita (myös työyhteisön puute) Osaamista paljon, myös päällekkäistä

16 Välipäätelmiä jatkotyöhön Yhteistyötä organisaation eri osien välillä lisättävä Jäsenten ja luottamushenkilöiden roolia järjestötyössä lisättävä ja selkeytettävä => yrittäjäjärjestö, joka hyödyntää kansalaisjärjestöjen toimintamalleja Edellyttää todennäköisesti, että jäsenmaksujärjestelmä rakennettava kokonaan uusiksi ja mietittävä myös muita tapoja rahoittaa edunvalvonta- ja järjestötyötä Otettava huomioon jäsenten erilaiset tarpeet ja harkittava erilaisia jäsenyyksiä sekä paikallistason yhdistystoiminnan suuntaamisen ja jäsenpalveluiden kehittämisen että jäsenmaksuperusteiden näkökulmasta

17 Yhteistyön lisääminen Yhteiset resurssit Työn ja osaamisen jakoa Työyhteisöjä Kentän kiertoa Liittojen, liittojen ja mhy:en, liittojen ja keskusliiton välille Edellyttää reviirien varjelun vähentymistä

18 Jäsenten ja luottamushenkilöiden osallistaminen Jaetaan vastuita luottamushenkilöille ja myös jäsenille Jäsenet ja luottamushenkilöt voivat tehdä samaa työtä kuin toimihenkilöt Rakennetaan malleja: Projektityöhön Tempauksiin Osa-aikatyöhön Kokouksiin, seurantaan Ja niistä raportointiin Kytketään nuorten toiminta tiiviimmin järjestötyöhön ja edunvalvontaan

19 Jäsenmaksuremontin tavoitteet Jäsenten näkökulma Samanlainen tila maksaa suunnilleen samanlaista jäsenmaksua koko Suomessa Ei saa olla mahdollisuutta yhdistysshoppailuun Kestää rakennemuutoksen (ha/ey suhteen muutos, oy, lkm väheneminen niin maa- kuin metsätaloudessa) Harkittava erilaisia jäsenyyksiä (mm. erilaisia maksuluokkia erilaisille eduilla, kannattajajäsenyyksiä jne.) Yhdistysten näkökulma Palkitsee aktiivisuudesta Mahdollistaa rahoitukseen vaikuttamisen omista lähtökohdista

20 Jäsenmaksuremontin tavoitteet MTK-Liittojen näkökulma Mahdollistaa perusedunvalvonnan maakunnissa suunnilleen samantasoisena koko Suomessa MTK-Keskusliiton näkökulma Mahdollistaa riittävän edunvalvonnan valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla Edesauttaa järjestöllisen yhtenäisyyden rakentamista MTK-Jäsenrekisterin näkökulma Maksuperusteita olennaisesti vähemmän (kustannussäästö) Yksi jäsenrekisteri Mahdollistaa maksuperusteiden saamisen rekistereistä (esim. Y-tunnuksen avulla)

21 Johtokunnan linjaus jatkotyöksi Organisaatiouudistusselvitystä jatketaan hakemalla uusia toimintamalleja yhteistyön tiivistämiseen ja jäsenten osallistamiseen edunvalvontatyöhön Taloustyöryhmä velvoitetaan hakemaan ja arvioimaan kokonaan uudenlaisia jäsenmaksumalleja ja selvittämään niiden toteuttamisedellytykset Jäsenpalveluvaliokuntaa kannustetaan kehittämään jäsenpalveluita ottamalla huomioon toimintaympäristön muutos ja jäsenten elinkeinotoiminnan muutokset ja yrityskoon kasvu sekä tarkastelemaan organisaation rahoitusta tästä näkökulmasta (so. ml. sekä jäsenmaksut, muu jäsenrahoitus ja muut vaihtoehtoiset rahoituslähteet)