Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun sovellusohje opintojen hyväksilukemisesta

Transkriptio

1 KTAK Liite 6 1 (11) Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun sovellusohje opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevat säännöt, jotka ovat tulleet voimaan Muutokset sääntöihin hyväksytty Aalto-yliopiston akateemisten asiain komiteassa (voimaan ). Aalto-yliopiston akateemisten asioiden komitean vahvistamia sääntöjä on tässä sovellusohjeessa täsmennetty Kemian tekniikan korkeakoulun osalta laatikoidun tekstein. 1. Johdanto 1.1 Ohjeiden tausta ja tarkoitus Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on kokouksessaan hyväksynyt Aaltoyliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt (jäljempänä OOS). Säännöt ovat tulleet voimaan OOS 36 :n mukaan Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa opintojen hyväksilukemisesta tarkemmat määräykset. Nämä ohjeet koskevat sekä perustutkintoihin että jatkotutkintoihin kuuluvien opintojen hyväksilukemista, ellei toisin mainita. Ohjeiden kohde on rajattu siten, että hyväksilukemista koskevissa ohjeissa käsitellään vain Aaltoyliopistossa opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden opintojen hyväksilukemista. Ohjeiden ulkopuolelle on rajattu aiemmin hankitun osaamisen huomioon ottaminen opiskelijavalinnan perusteena. 1.2 Hyväksilukemisen määrittely ja sitä koskevat linjaukset Hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin (Korkeakoulusanasto (2005). Suomessa korkeakouluissa vakiintuneet alakäsitteet ovat korvaaminen ja sisällyttäminen (OPM 2007:4). Tässä ohjeessa hyväksilukemisella tarkoitetaan lähinnä muualla suoritettujen opintojen hyväksymistä osaksi Aalto-yliopistossa suoritettavaa tutkintoa. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen tai muun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Tällöin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta, mutta opintojen on oltava tasoltaan tutkintovaatimusten mukaisia. Korvaaminen tarkoittaa tutkintovaatimuksiin kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla tai muulla osaamisella. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja sitä, että muut 1

2 KTAK Liite 6 2 (11) opinnot tai osaaminen ovat samantasoisia kuin korvattavat opinnot. Tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintoja korvattaessa edellytetään, että muualla suoritetut opinnot tai muu osaaminen vastaa laajuudeltaan korvattavia opintoja. Näissä yleisissä ohjeissa hyväksilukemisella tarkoitetaan sekä sisällyttämistä että korvaamista, ellei toisin mainita. Termiä korvaaminen käytetään silloin, kun halutaan erottaa, että kyse on nimenomaisesti korvaamisesta. Hyväksiluettavat opinnot on voitu suorittaa joko ennen meneillään olevia opintoja tai niiden aikana, esimerkiksi ulkomaanvaihdossa. Näin ollen näissä ohjeissa käytetään käyttää termiä muualla hankittu osaaminen. Hyväksilukemiseen (tunnustamiseen) liittyy läheisesti muualla hankitun osaamisen tunnistaminen. Tunnistaminen ei aina kuitenkaan johda osaamisen tunnustamiseen (korvaamiseen tai sisällyttämiseen). Tunnistaminen voi liittyä myös opinto-oikeuden saamisen edellytyksiin. Muualla hankitun osaamisen tunnustaminen on osa elinikäisen oppimisen politiikkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan on varauduttava aitoon elinikäiseen oppimiseen, johon kuuluu osaamisen päivittäminen ja sen tunnustaminen, että osaamista ei synny ainoastaan muodollisessa koulutuksessa. Olennaista on se, mitä osaamista opiskelijalla on, ei se, missä ja miten osaaminen on hankittu. (OPM 2007:4, s. 22) Ministeriön mukaan korkeakouluissa elinikäisen oppimisen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen kannalta keskeisiä työkaluja ovat osaamislähtöiset opetussuunnitelmat, henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) ja erilaiset osaamisen näyttämisen tavat. (OPM 2007:4 s.11 ja 22). Rehtorien neuvoston kannanoton mukaan yliopistotutkinto ei ole näyttötutkinto, eikä korkeakoulutukseen tule rakentaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa käytössä olevaa runsaasti resursseja vaativaa näyttötutkintojärjestelmää. Korkeakoulujen on kuitenkin edellytettävä näyttöä muuten kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen todentamiseksi. (Rehtorien neuvosto 2009 s. 2 & 22). 1.3 Opintojen hyväksilukemisen määrittely lainsäädännössä Hyväksilukeminen on uudessa yliopistolaissa (558/2009) nostettu lain tasolle. Nykyistä yliopistolain 44 :n 3 momenttia vastaava säännös on jo aiemmin sisältynyt tutkintoasetukseen (valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004). Yliopistolain säännöstä opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemisesta ei ole tarkemmin perusteltu esimerkiksi hallituksen esityksessä. Säännös ilmaisee lähinnä sen, että toimivalta päättää hyväksilukemisesta ja korvaamisesta on yliopistolla. (Miettinen ym s. 242.) Yliopistolain 44 :n 3 momentissa todetaan hyväksilukemisesta seuraavaa: 2

3 KTAK Liite 6 3 (11) Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. 1.4 Opintojen hyväksilukeminen Aalto-yliopistossa Aalto-yliopiston strategian mukaan opiskelijalta vaaditaan sitoutumista opintoihinsa, mutta hänestä myös välitetään. Yliopiston opetus perustuu sen koulutusalojen korkeatasoiseen tutkimukseen. Yliopistossa on innostava ja korkeatasoinen jatkuvaan uuden oppimiseen kannustava kulttuuri. Näin ollen jo suoritettujen ja suoritettavaan tutkintoon soveltuvien opintojen hyväksilukeminen siinä laajuudessa kuin tämän ohjeen kohdassa 2.3 todetaan, on perusteltua. Hyväksi lukemista koskevat periaatteet ovat sellaiset, että ne motivoivat opiskelijaa oppimaan lisää, eivät kertaamaan asioita, jotka hän jo osaa. Korvattujen opintojen asemesta ei vaadita lisäsuorituksia. Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden opintojen hyväksilukemiseen, mutta oppilaitosten ja korkeakoulujen käytännöt vaihtelevat. Myös Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen välillä määräykset ja käytännöt vaihtelevat. Tavoite on, että periaatteet ovat Aalto-yliopiston eri korkeakouluissa yhtenäiset. Opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu on varmistettava, vaikka hyväksilukemiseen liittyvissä prosesseissa voi olla Aalto-yliopiston korkeakoulujen välillä eroja. Aalto-yliopiston OOS 36 :n mukaan korkeakoulun päätöksellä opiskelija voi lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja tutkintoonsa sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opintoja voidaan hyväksilukea myös muuten osoitetulla osaamisella. Opinnäytettä ei voi hyväksilukea. Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännön 32 :n mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Korkeakoulu päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. 2. Yleiset ohjeet 2.1 Mitä opintoja voidaan sisällyttää ja korvata Hyväksilukea voidaan sellaisia opintoja, jotka tulevat osaksi suoritettavaa tutkintoa. Opiskelija voi hyväksilukea muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja, jotka täyttävät suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteet. Pääsääntöisesti koulutusohjelman tai vastaavan kokonaisuuden kannalta keskeiset syventävät opinnot (esimerkiksi 3

4 KTAK Liite 6 4 (11) opinnäytteen tekemisen kannalta) on suoritettava korkeakoulun vahvistaman opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelija voi hakea hyväksilukua vain sellaiseen tutkintoon, johon hänellä on voimassaoleva tutkinnonsuoritusoikeus kemian tekniikan korkeakoulussa. Opiskelija ei voi hakea ennakkopäätöstä tai arviota toissijaiseen opinto-oikeuteen liittyvään tutkintoon tai tutkintoon, johon hänellä ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta. Yliopistossa suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea sekä alempaan että ylempään perustutkintoon. Jatkotutkintoihin voidaan hyväksilukea jatko-opintoihin soveltuvia opintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja voidaan lähtökohtaisesti hyväksilukea vain alempaan perustutkintoon. Kuitenkin esimerkiksi nelivuotisesta bachelor-tutkinnosta tai ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan hyväksilukea opintoja myös maisteritason tutkintoon edellyttäen, että suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteet täyttyvät. Hakukelpoisuuden antavasta tutkinnosta ei pääsääntöisesti voi lukea hyväksi opintoja. Poikkeustapauksen voi muodostaa toisen vaiheen valinnoissa hakukelpoisuuden osoittava ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto edellyttäen, että se sisältää ylemmän korkeakoulututkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevantteja opintoja. Tietyn alan ammattikorkeakoulututkinnolla suoraan ylempään koulutusohjelmaan hyväksytyksi tullut ei voi sisällyttää tutkintoonsa kyseisen alan peruskursseja. Kaikissa tapauksissa opintoja hyväksiluettaessa tutkinto- tai koulutusohjelmakohtaisten osaamistavoitteiden on täytyttävä. Hyväksiluettavien opintojen on oltava korkeakoulun tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien kannalta relevantteja sekä soveltuvalta alalta. Yliopiston tai muun kotimaisen korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti suoritetut kieliopinnot (vieras ja toinen kotimainen kieli) voivat korvata toiseen tutkintoon vaadittavat kieliopinnot. Mikäli toiseen tutkintoon vaaditaan enemmän pakollisia kieliopintoja tai kieliopintoja useammissa kielissä tai niihin liittyy muuten korkeakoulun omia osaamistavoitteita, opiskelijan on suoritettava vaadittavat kieliopinnot. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa kieliopinnoissa esimerkiksi tentillä tai muulla opettajan tai arvioitsijan määräämällä tavalla. Mikäli opiskelija suorittaa korkeakoulussa ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon, eikä kieliopintoja ole sisältynyt hänen aiempaan korkeakoulututkintoonsa, kieliopinnot (toisessa kotimaisessa kielessä ja/tai vieraassa kielessä) on suoritettava. Muualla suoritettujen opintojen suorittamisajankohdan merkitys osaamistavoitteiden täyttymisen kannalta arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti yli 7 vuotta vanhat opinnot eivät kelpaa opintojen hyväksiluvun perusteeksi. Tätä tuoreempien opintojen osalta, opiskelijan velvollisuus on huolehtia riittävien selvitysten hankkimisesta. 4

5 KTAK Liite 6 5 (11) 2.2 Muuten osoitetun osaamisen hyväksilukeminen Sekä yliopistolain 44.3 :n että Aalto-yliopiston OOS:n 36 :n mukaan kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen lisäksi on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa myös muuten osoitettua osaamista. Korkeakoulut voivat päättää, miten niiden tutkintoihin on mahdollista lukea muuten kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista, ja antavat tarvittaessa tarkemmat ohjeet tällaisen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Tutkintoon soveltuvaa osaamista voi syntyä eri tavoin myös opintojen ulkopuolella, esimerkiksi luottamustoimissa. Yliopiston on mahdollista määrätä muuta osaamista tarkemmin siitä osaamisesta, joka syntyy yliopiston omassa toiminnassa. Ylioppilaskunnassa, taikka korkeakoulujen tai yliopiston hallintoelimissä aktiivisesti suoritetusta luottamustoimesta, joka on kestänyt vähintään vuoden, voidaan hyväksilukea suorituksia tutkintoon korkeakoulun päätöksen mukaan. Jotta tällaisessa toiminnassa hankittua osaamista voidaan hyväksilukea, on opiskelijan osoitettava esimerkiksi oppimispäiväkirjan avulla, mitä osaamista hän on saanut ja miten se vastaa suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteita. Työkokemus Opiskelija voi hakea opintoihinsa hyväksilukua sellaisen työkokemuksen perusteella, joka on hankittu ennen opiskeluoikeuden alkua. Hyväksiluku voi koskea joko tutkintoon kuuluvan harjoittelun tai kurssien tai niiden osien hyväksilukua. Yli 7 vuotta vanha työkokemus ei kelpaa hyväksiluvun perusteeksi. Kemian tekniikan korkeakoulussa samoista työtehtävistä ei voida myöntää sekä harjoittelu- että kurssipisteitä. Jos opiskelija haluaa suorittaa kurssisuorituksia yliopistossa tai muualla suorittamansa harjoittelun yhteydessä, harjoitteluaika ja kurssin tai sen osan suorittamiseen käytetty aika työtehtävistä tulee olla selvästi erotettu. Tätä kontrolloidaan Oppimispalveluissa, joista hyväksilukuun tarvittu esittelymenettely hoidetaan. Luottamustoimet Luottamustoimesta, joka on kestänyt vähintään vuoden, voidaan hyväksilukea suorituksia tutkintoon korkeakoulun päätöksen mukaan. Opiskelijat voivat hakea opintojen hyväksilukua työskentelystä yliopiston tai dekaanin asettamassa toimielimessä (yliopiston tai korkeakoulun akateeminen komitea tai koulutusneuvosto) tai Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan elimissä (edustajisto, hallitus). Hyväksilukua ei voi hakea poliittisen toiminnan, ammattiainekerhotoiminnan tai kiltatoiminnan perusteella. Tietyssä toimielimessä työskentelyn perusteella voi saada opintopisteitä vain kerran ja enintään 1 op toimikaudelta siten, että luottamistoimista tutkintoon voidaan sisällyttää enintään 2 op. Hyväksilukeminen edellyttää, että opiskelija on osallistunut aktiivisesti toimielimen kokouksiin (aktiivinen osanotto ja osallistuminen kokouksiin tätä voidaan kontrolloida ko. elimen puheenjohtajaa konsultoimalla). Lisäksi opiskelijan edellytetään pitävän toiminnastaan oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirjan avulla opiskelija kuvaa, mitä osaamista hän on toiminnallaan hankkinut; miten hän on osoittanut aktiivisuutta toimielimessä; miten hän voisi tulevaisuudessa hyödyntää hankkimaansa osaamista (työelämäyhteyksien havaitseminen); ja 5

6 KTAK Liite 6 6 (11) miten hankittu osaaminen vastaa tutkinnon osaamistavoitteita. Oppimispäiväkirjan hyväksyy toimielimen puheenjohtaja, ylioppilaskunnan toimielinten osalta koulutusohjelman johtaja. Koulutusohjelman johtaja antaa suoritusmerkinnät. Luottamustoimista myönnetyt opintopisteet kirjataan vaihtuvasisältöisen opinnon koodilla. Esimerkiksi materiaalitekniikan koulutusohjelmassa MT-0.C Muuten osoitetun osaamisen arvioimiseksi opiskelijan on todennettava osaamisensa. Todentamisen tarkoitus on osoittaa, mitä osaamista opiskelijalla on. Todentamisessa voidaan käyttää esimerkiksi todistuksia, tenttejä, portfolioita, esseitä, haastatteluja tai muita soveltuvia menettelyjä. Arvioitsija päättää, mikä menettely soveltuu parhaiten osaamisen todentamiseen. Osaamisen todentamisessa oleellista on, että opiskelija ei esitä pelkästään dokumenttia osaamisestaan, vaan myös osoittaa, mitä opintojen tavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esitetyn dokumentin pohjalta ja miten se vastaa tutkinnon osaamistavoitteita. 2.3 Hyväksiluettavien opintojen määrä Todistuksen myöntäminen Aalto-yliopiston korkeakoulusta edellyttää, että vähintään puolet opinnoista, mukaan lukien opinnäyte ja kypsyysnäyte, on suoritettu kyseisen opiskelijan koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti tai sen puuttuessa omassa korkeakoulussa. Hyväksiluettavien opintojen enimmäismäärät korkeakoulussa: Tekniikan kandidaatti: 90 op Diplomi-insinööri: 60 op Poikkeuksena ovat mm. erikseen sovitut kaksoistutkintoon johtavat koulutusohjelmat sekä jatkokoulutus, jolloin hyväksiluettavien opintojen määrä voi olla laajempi. Jatkotutkintoa varten voidaan hyväksilukea sellaisia opiskelijan ennen jatko-opintojen aloittamista suorittamia jatko-opintoihin soveltuvia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon, samoin kuin muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa tai muissa yliopistoissa suoritettavia jatko-opintoihin soveltuvia kursseja. Tutkintoihin ei voi hyväksilukea opinnäytteitä eikä kypsyysnäytteitä. Tämä koskee sekä perustutkintoja että jatkotutkintoja. 2.4 Menettely Hyväksilukemisen hakeminen Hyväksilukemisen hakeminen käynnistetään aina opiskelijan aloitteesta ja hyväksilukemisen hakeminen on opiskelijalle vapaaehtoista. Korkeakoulu antaa hakemuksen vireillepanosta tarkemmat ohjeet huomioiden sen, että opiskelija voi aina asioida korkeakoulussa esimerkiksi oppimispalveluissa (ns. yhden luukun periaate). 6

7 KTAK Liite 6 7 (11) Opiskelijan tulee käynnistää prosessi korkeakoulun Oppimispalveluissa oman koulutusohjelman opintojen suunnittelijan konsultaatiolla. Opintojen suunnittelija ohjeistaa hakemusprosessissa ja ohjaa tarvittaessa opiskelijan keskustelemaan arvioivan opettajan puheille. Vireillepanon yhteydessä tarkistetaan dokumenttien oikeellisuus, hyväksiluettavien opintojen määrä (ks. kohta 7), ja se, onko kyse sisällyttämisestä vai korvaamisesta. Hyväksilukemista on OOS 36.n mukaisesti haettava kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä osaamisen todentamiseksi tarpeelliset todistukset. Opiskelijalla on vastuu todentaa osaamisensa. Hakemukseen on liitettävä hyväksiluvun arvioimiseksi tarvittava määrä liitteitä esim. diplomeita, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, julkaisuja ja muita kirjallisia raportteja tai muita dokumentoituja osoituksia hankitusta osaamisesta. Opinnoilla hankittu osaaminen osoitetaan pääasiassa oppilaitoksen myöntämällä todistuksella tai opintorekisteriotteella. Opiskelijaa on ohjeistettava asianmukaisen ja riittävän dokumentaation esittämisessä ja ohjattava tarvittavan lisänäytön esittämiseen. Opinnoilla hankitun osaamisen osoittamiseksi opiskelijan tulee esittää oppilaitoksen myöntämä todistus tai opintorekisteriote sekä kurssikuvaukset ja tarvittaessa muuta aineistoa, kuten esimerkiksi muualla suoritetun kurssin oppimateriaali, laaditut työselostukset tms. Opiskelijalla on vastuu huolehtia arvioivan opettajan tarvitseman näytön hankkimisesta, häntä on ohjeistettava asianmukaisen ja riittävän dokumentaation esittämisessä ja ohjattava tarvittavan lisänäytön esittämiseen. Hyväksilukemista suositellaan haettavaksi mahdollisimman pian tutkinto-opintojen alkuvaiheessa HOPSin laatimisen yhteydessä. Jos osaaminen on hankittu tutkinto-opintojen aikana esimerkiksi ulkomaanvaihdossa, tulisi hyväksilukemista tällöinkin hakea mahdollisimman pian opiskelijavaihdon päättymisen jälkeen tai sen jälkeen kun opinnot on suoritettu tai osaaminen muuten hankittu. Kemian tekniikan korkeakoulu suosittaa, että hyväksilukemista haetaan mahdollisimman nopeasti opintojen aloittamisen yhteydessä tai muualla hankitun osaamisen suorittamisen jälkeen (esimerkiksi kv-vaihto-opiskelujakson jälkeen). Tässä yhteydessä opiskelijan tulee pääsääntöisesti laatia tai päivittää henkilökohtainen opintosuunnitelma opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi. Opintosuunnitelma laaditaan Oppimispalveluiden ohjeiden mukaisesti. Vasta opintonsa aloittaneen opiskelijan kohdalla opintosuunnitelma suositellaan laadittavaksi hyväksilukuprosessin yhteydessä, mikäli hyväksiluettavien opintojen määrä ratkaisevasti vaikuttaa ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun mallilukujärjestyksen toteuttamiseen. Opiskelijavaihtoon lähtiessään tai muuten suorittaessaan opintoja muualla, opiskelija tekee etukäteen suunnitelman (esimerkiksi learning agreement) siitä, mitä opintoja hän aikoo suorittaa ja miten ne voidaan hyväksilukea. Hyväksilukupäätös on tällöin pyrittävä tekemään suunnitelman mukaisena mahdolliset suunnitelman muutokset huomioiden. Suunnitelmaa voidaan täsmentää. Suunnitelma ei kuitenkaan välttämättä tarkoita päätöstä tai sopimusta hyväksilukemisesta. 7

8 KTAK Liite 6 8 (11) Suunnitelma ei kuitenkaan välttämättä tarkoita päätöstä tai sopimusta hyväksilukemisesta, esimerkiksi tutkinnon rakenne vahvistetaan vahvistetulla HOPSilla erikseen Päätös hyväksilukemisesta Hyväksilukemista koskevaa hakemusta käsiteltäessä on noudatettava hallintolain (434/2003) menettelyä koskevia vaatimuksia ja hyvän hallinnon periaatteita. Opiskelijalle on muun muassa HOPS -prosessin yhteydessä ja muutoinkin tarpeen mukaan kerrottava mahdollisuudesta hakea muualla hankitun osaamisen hyväksilukemista. Päätös tehdään HOPSin vahvistamisen yhteydessä. Tarvittaessa on kuitenkin oltava mahdollisuus myös sisällölliseen harkintaan, kuten opettajan lausunnon hankkimiseen. Erityisesti haettaessa korvaavuutta voidaan tarvita tarkempaa selvitystä siitä, täyttyvätkö korvaamisen edellytykset. Päätöksenteko järjestetään korkeakouluissa tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että turvataan opiskelijoiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä päätöksenteon johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys. Päätöksenteossa on otettava huomioon myös koulutusohjelman laadun varmistus ja tutkintojen osaamistavoitteiden toteutuminen. Päätös hyväksilukemisesta tehdään esittelystä. Esittely järjestetään korkeakoulun oppimispalveluista. Korkeakoulut antavat päätöksenteon järjestämisestä tarkemmat määräykset. Hyväksilukupäätöksen tekee koulutusohjelmajohtaja, pääaineesta vastaava professori tai opintoasiainpäällikön määräämä opintojen suunnittelija esittelystä. Kun hyväksilukupäätöksessä on otettava huomioon hyväksiluettavien opintojen sisältö, valmistelija pyytää tarvittaessa lausuntoa hyväksiluettavista opinnoista ko. kurssista tai opintokokonaisuudesta kurssin/opintokokonaisuuden vastuuopettajalta/vastuuprofessorilta. Korkeakoulun päätöksenteko on järjestetty siten, että opiskelijoiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä päätöksenteon johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys on turvattu. Päätöksenteossa on otettu huomioon myös koulutusohjelman laadun varmistus ja tutkintojen osaamistavoitteiden toteutuminen. Hyväksilukemista koskeva päätös annetaan kirjallisena ja siitä on käytävä ilmi päätöksen perustelut. Päätökseen haetaan muutosta siten kuin Aalto-yliopiston OOS 37 :ssä määrätään. Opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tekijältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli alkuperäinen hyväksilukupäätös on ollut virheellinen ja päätöksen tekemisestä on kulunut alle 5 vuotta, virheet korjataan hallintolaissa mainituin edellytyksin. Mikäli opiskelija haluaa päätöksen omassa asiassaan, niin hänen tulee tehdä kirjallinen hakemus hyväksilukuohjeistuksen mukaisesti. 8

9 KTAK Liite 6 9 (11) Hyväksiluvun merkitseminen opiskelijatietorekisteriin Päätöksessä kuvattu hyväksiluku merkitään opiskelijatietorekisteriin siten, kuin Aallon OOS:n 36 :ssä määrätään. Kurssin tai opintokokonaisuuden hyväksilukeminen merkitään opiskelijatietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä. Hyväksiluettujen opintojen alkuperäinen arvosana muunnetaan opiskelijan koulutusohjelmassa sovellettavaan, hyväksiluetussa kurssissa tai opintokokonaisuudessa käytettyyn arvosteluasteikkoon, jos vastaavuus on selkeästi osoitettavissa. Arvosanaksi merkitään hyväksytty, jos vastaavuus ei ole yksiselitteisesti osoitettavissa. Opiskelijalla on aina oikeus saada arvosanamerkinnäksi hyväksytty. Hyväksiluku merkitään opiskelijatietorekisteriin seuraavien periaatteiden mukaisesti: - korvaaminen: jos opintokokonaisuus korvaa Aalto-yliopiston tutkintoon kuuluvan suorituksen, merkitään se opiskelijatietorekisteriin siten, että siitä on näkyvissä alkuperäisen suorituksen paikka ja suoritusaika. Rekisteriin merkitään lisäksi, mikä oman korkeakoulun suoritus on korvattu. - sisällyttäminen: sisällytettävä opintokokonaisuus rekisteröidään muualla suoritettuina opintoina. Yksiselitteisesti osoitettavalla arvosteluasteikolla tarkoitetaan viisiportaista numeerista tai kirjallista asteikkoa. Viime kädessä päätöksen asteikon selvästi muutettavuudesta tekee koulutusohjelma. Opiskelijalla on aina oikeus saada arvosanamerkinnäksi "hyväksytty". Opiskelijan on hyvä huomioida, että moduulin tai vastaavan opintokokonaisuuden kokonaisarvosanaksi merkitään hyväksytty mikäli yli puolet moduulin kursseista on arvosanalla hyväksytty. Hyväksilukupäätökseen voi hakea oikaisua. Jo tehtyä arvosteluasteikkopäätöstä ei voi muuttaa jälkikäteen (esimerkiksi mikäli opiskelijalle on kirjattu hyväksiluku arvosanalla "hyväksytty", arvosteluasteikkoa ei voi vaihtaa enää numeeriseen arviointiin). Aalto-yliopistossa on käytössä yhteinen hyväksilukemisten kirjaustapa. Hyväksilukupäätöksestä opiskelijalle toimitetaan kopio ja alkuperäinen hakemus liiteaineistoineen säilytetään opiskelijan kansiossa valmistumiseen saakka. Arkistointi Hyväksilukupäätökseen liittyvät hakemukset ja liiteaineisto säilytetään opiskelijan kansiossa tutkinnon valmistumiseen asti Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Nämä määräykset tulevat voimaan Mikäli opiskelija on hakenut hyväksilukemista ennen , sovelletaan hakemishetkellä voimassa olleita hyväksilukemista koskevia määräyksiä. Aalto-yliopiston opintojen hyväksilukua koskeviin yleisiin ohjeisiin liittyvät, Kemian tekniikan korkeakoulua koskevat tarkennukset astuvat tämän sovellusohjeen myötä voimaan Muutokset sovellusohjeeseen on hyväksytty Kemian tekniikan 9

10 KTAK Liite 6 10 (11) ja ne tulevat voimaan. Mikäli opiskelija on hakenut hyväksilukemista ennen, sovelletaan hakemishetkellä voimassa olleita hyväksilukemista koskevia määräyksiä tai voimaan tulleita määräyksiä on opiskelijan eduksi. Nämä määräykset kumoavat aiemmat, Aalto-yliopiston korkeakoulujen vastaavista asioista annetut määräykset ja ohjeet sikäli, kuin ne ovat ristiriidassa näiden määräysten kanssa. Korkeakoulut antavat opintojen hyväksilukemisesta tarvittaessa tarkempia määräyksiä. 10

11 KTAK Liite 6 11 (11) Lähteet: Miettinen ym. 2009: Tarmo Miettinen Matti Muukkonen Matti Myrsky Teuvo Pohjolainen: Uusi yliopistolainsäädäntö, Lakimiesliiton kustannus, 2009 OPM 2007:4: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4: Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Rehtorien neuvosto 2009: Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto: Oppimisesta osaamiseen: Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, työryhmäraportti, maaliskuu