SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO)
|
|
- Jorma Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Päivitetty SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO) SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET: KANSALLINEN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE Kari Jokela, Säteilyturvakeskus Sisko Salomaa, Säteilyturvakeskus Jukka Juutilainen, Itä-Suomen yliopisto Maila Hietanen, Työterveyslaitos Yhteenveto Matkapuhelimien sähkömagneettisten (SM) kenttien mahdollisia haittavaikutuksia koskevan kansallisen tutkimusohjelman päätyttyä vuonna 2012 esitetään perustettavaksi uusi tutkimusohjelma, jossa tutkimusta laajennetaan käsittämään myös alle 100 khz sähkö- ja magneettikentät. Tutkimuksen päätarkoituksena on saada uutta tietoa SMkenttien pitkäaikaisvaikutuksista ja arvioida nykyisten altistumisrajojen biologisia perusteita. Uusien SM-kenttiä tuottavien teknologioiden aiheuttamien terveysriskien arviointi on osa tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä, kun päätetään uusien teknologioiden käyttöönotosta ja vastataan viestinnän keinoin huoliin kenttien vaikutuksista. SM-kenttien tutkimus tulisi ottaa huomioon osana biolääketieteen tutkimusstrategiaa ja luoda kansallinen rahoitusinstrumentti tämän yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusalueen kattamiseksi. Lähivuosien tutkimuksen tavoitteena on saada entistä luotettavampaa tietoa matkapuhelimien vaikutuksesta pään alueen sairauksiin ja aivojen toimintaan, arvioida eri väestöryhmien altistumista pien- ja välitaajuisille magneettikentille ja selvittää niiden yhteyttä sairastavuuteen sekä tutkia magneettikuvauslaitteiden kenttien fysiologisia ja solutason vaikutuksia.
2 2 Tausta Suomessa käynnistettiin vuonna 1994 TEKESin rahoituksella ensimmäinen laaja matkapuhelimien sähkömagneettisten (SM) kenttien vaikutuksia koskeva kansallinen tutkimusohjelma, johon osallistuivat Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Säteilyturvakeskus (STUK), Työterveyslaitos (TTL) sekä Kuopion yliopisto (nyk. Itä-Suomen yliopisto). Tätä kolmevuotista tutkimushanketta seurasi neljä likimain samanmittaista tutkimusohjelmaa, joihin osallistuivat myös Helsingin yliopisto, Turun yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Tutkimusohjelmat oli tarpeen käynnistää, koska matkapuhelimista oli tullut merkittävin väestöä radiotaajuisille SM-kentille altistava lähde eikä kenttien epäillyistä terveyshaitoista ollut riittävästi tietoa. Kuitenkin terveyshaittojen mahdollisuus aiheuttaa edelleen huolestumista myös suomalaisten keskuudessa. Matkapuhelimien radiotaajuinen säteily on kuitenkin vain osa laajempaa sähkömagneettisten kenttien biologisiin ja terveydellisiin vaikutuksiin liittyvää problematiikkaa. Taulukkoon 1 on tiivistetty keskeisimpiä SM-kenttien terveyshaittoja taajuusalueittain. Pientaajuusalue kattaa taajuudet Hz ja välitaajuusalue taajuudet 300 Hz-10 MHz. Sähkömagneettisten kenttien uusia sovelluksia käytetään mm. langattomassa viestinnässä, radiotaajuisessa tunnistuksessa (RFID) sekä energian siirrossa ja materiaalien käsittelyssä. Langattomassa viestinnässä trendinä on heikkotehoisten radiolähettimien lisääntyminen, joka voi hieman lisätä radiotaajuista taustasäteilyä. Biologisesti merkittävä altistuminen määräytyy kuitenkin kehon välittömässä läheisyydessä olevista radiolaitteista (matkapuhelin ), joiden säteilyominaisuuksia on jo nyt terveydellisistä syistä rajoitettu. Matkapuhelimien käyttö puheen välittämiseen ei myöskään enää merkittävästi lisäänny. Langattomaan viestintään käytetyt modulaatiotekniikat tuottavat kuitenkin uusia monimutkaisempia aaltomuotoja, joiden biologinen vaikutus ei joidenkin havaintojen mukaan ole aivan sama kuin yksinkertaisemmilla lähetteillä. Radiotaajuinen tunnistus (RFID) on voimakkaasti lisääntymässä ja voi paikoittain lisätä radiotaajuista taustasäteilyä. Voimakasta, kudoksia kuumentavaa radiotaajuista säteilyä on alettu käyttää myös kosmetiikassa. Tähän voidaan kuitenkin vaikuttaa viranomaisvalvonnalla rajaamalla altistumisrajat ylittävien laitteiden käyttö terveydenhuollon piiriin.
3 3 Taulukko 1. Sähkö- ja magneettikenttien biologisia vaikutuksia ja terveyshaittoja. Staattiset magneettikentät ja magneettikuvaus 0-1 Hz Todennetut vaikutukset Huimaus, pahoinvointi, makuaistimukset, silmien kohdistus häiriintyy. Epäselviä vaikutuksia Keskittymis- ja huomiokyvyn häiriintyminen, lyhytaikaismuistin heikentyminen, genotoksisuus. Pientaajuiset ja välitaajuiset sähkö ja magneettikentät 1 Hz -1O MHz Hermojen sähköstimulaatio, näköaistimukset, luunmurtumien paraneminen nopeutuu. Pientaajuusalueella: lasten leukemian lisääntyminen voimalinjojen lähellä, suurentunut Alzheimerin taudin riski, akuutin altistumisen vaikutukset aivojen toimintaan, heikkojen kenttien vaikutuksia selittävät mekanismit. Välitaajuusalueella: karsinogeenisuus, genotoksisuus, lisääntymisterveydelliset vaikutukset ( ym. terveysriskien arvioinnin tarvitsemat perustiedot), hermostovaikutukset). Radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät 10 MHz -100 GHz Paikallinen lämpeneminen, palovammat, hypertermia, harmaakaihi, siittiöiden väheneminen, sikiönkehityksen häiriöt, mikroaaltopulssien aiheuttama kuuloaistimus. Mahdollinen syöpäriski, vaikutukset keskushermoston toimintaan (paikalliseen verenkiertoon, glukoosiaineenvaihduntaan, aivojen sähköiseen toimintaan, kognitioon), pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset kehittyvään elimistöön (lasten altistuminen), vaikutukset miesten fertiliteettiin, heikkojen kenttien vaikutuksia selittävät mekanismit, modulaatiospesifiset vaikutukset. Langattomassa viestinnässä sähkömagneettisia kenttiä tarvitaan informaation välittämiseen, mutta tehon siirto sinällään ei ole tärkeää. Langattoman tehon siirrossa ja materiaalien kuumennuksessa sen sijaan tarvitaan usein suuria tehoja, jonka vuoksi laitteen käyttäjän tai sivullisten altistuminen hajakentille on huomioitava. Matkapuhelimien akkujen lataus välitaajuisella magneettikentällä lyhyellä etäisyydellä on jo käytössä ja sähköautojen akkujen lataus kehitteillä.. Tehon siirto mikroaalloilla on myös mahdollista. Metalliteollisuudessa käytetään hyvin suuritehoisia induktiokuumentimia ja
4 4 valokaariuuneja, joissa voimakas magneettikenttä lämmittää metalleja. Uudet hitsaustekniikat ovat teollisuudessa merkittävä välitaajuisten magneettikenttien lähde. Induktiokuumennus ruuan valmistukseen on yleistynyt ravintoloissa ja kodeissa. Sähköenergian siirto voimajohtoja myöten on perinteistä tekniikkaa. On kuitenkin huomioitava, että energia ei etene johdoissa, vaan niitä ympäröivissä sähkö- ja magneettikentissä. Uudet ydinvoimalaitokset sekä energian tuotannon hajautuminen aiheuttavat lähivuosina tarpeita rakentaa uusia voimajohtoja. Niiden rakentaminen aiheuttaa huolta magneettikenttien vaikutuksista lähistöllä asuvaan väestöön. Voimajohtojen ja lasten leukemian yhteys on edelleenkin selvittämättä. Ympäristön sähkömagnetisoituminen lisää periaatteessa ihmisten altistumista hyvin erityyppisille kentille. Tieto- ja tietoliikennetekniikan nopean kehityksen myötä ihmiset ovat huomanneet, että elinympäristöön ilmestyy uusia sähkömagneettisen säteilyn ja kenttien lähteitä, joiden haitallisuudesta terveydelle esitetään julkisuudessa monenlaisia väitteitä. Voidaan olettaa, että julkisen keskustelun myötä huoli sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista lisääntyy entisestään. Matkapuhelimien säteilytutkimusohjelmien myötä Suomeen on kehittynyt maailmanlaajuisestikin huomattava asiantuntijaverkosto, joka on merkittävästi lisännyt tietoa SMkenttien biologisista vaikutuksista. Tutkimustulokset on julkaistu korkeatasoisissa julkaisusarjoissa ja niitä siteerataan paljon. Tutkimuksen jatkuvuus ja sen mukana korkeatasoinen kansallinen asiantuntemus on kuitenkin vaarassa rapautua, koska tutkimusohjelmien TEKES-rahoitus päättyi uusimman WIRECOM-ohjelman jälkeen vuonna TEKES on ilmoittanut syyksi uuden rahoitusstrategisen linjauksen, jossa rahoitusta suunnataan aiempaa enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä välittömästi hyödyntäviin hankkeisiin. Matkapuhelinohjelmien päättymisen jälkeen on selvä tarve laatia uusi strategia sekä toimintaohjelma sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia koskevalle tutkimukselle. Seuraavassa esitettävä tutkimusstrategia ja - ohjelma on laadittu Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) johtoryhmän toimeksiannosta.
5 5 Miksi tutkimusta tarvitaan? SM-kenttien tutkimuksesta on selkeästi käytännön hyötyä yhteiskunnalle. Hyvä tutkimuspohja on edellytys sille, että altistumisen raja-arvot on asetettu oikealle tasolle ja viranomaisvalvonta on asiantuntevaa. Korkeatasoinen asiantuntemus mahdollistaa sen, että suomalaiset tutkijat pääsevät vaikuttamaan kansainvälisiin suosituksiin ja EU:n direktiiveihin, jotka käytännössä määrittelevät turvallisuustason. Kun altistumisrajat ja tieto kenttien biologisista vaikutuksista perustuvat tieteelliseen tutkimukseen, voidaan luotettavasti arvioida kenttien aiheuttamia riskejä ja suhteuttaa niitä muihin työ- ja ympäristöterveysriskeihin. Asiantuntemusta voidaan hyödyntää riskiviestinnässä tavoitteena se, että sähkömagneettisten kenttien riskeistä vallitsee realistinen käsitys ja ihmisillä on riittävästi tietoa siitä miten riskejä voidaan hallita omilla ja yhteiskunnan keinoilla. Se edistää terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Osallistuminen yhteisiin tutkimusohjelmiin yhtenäistää tutkijakunnan käsitystä SM-kenttien haitallisuudesta terveydelle. Sähkö- ja magneettikenttiä koskeva eurooppalainen työsuojeludirektiivi tuli voimaan vuoden 2013 aikana. Direktiivin altistumisrajat perustuvat akuutteihin vaikutuksiin, joita alkaa esiintyä vasta suhteellisen korkeilla altistumistasoilla. Rajat on asetettu nykyisen tiedon perusteella turvallisille tasoille, mutta niiden biologiset ja fysikaaliset perusteet on edelleenkin varmistettava korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen keinoin. Mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittava ja tarvitaan myös varmentavaa lisätietoa siitä, ovatko nykyisten rajojen taustalla olevat vaikutukset kuten hermostimulaation ja fysiologisesti merkittävien lämpövaikutusten esiintymisen kynnystasot arvioitu oikein. Eräs keskeinen säteilyturvallisuutta ja sen valvontaa koskeva tutkimusala on laskennallinen dosimetria, jossa lasketaan kehon sisällä vaikuttavat sähkö- ja magneettikentät. Altistumisen perusrajat on asetettu kehon sisäisille kentille, joiden mukaan altistuminen on määritettävä, kun SM-kenttiä tuottava laite on lähellä kehoa. Tällaiset sovellukset lisääntyvät kaiken aikaa langattomassa viestinnässä, monissa biometrisissä mittauksissa ja jopa kosmetiikassa. Kehon sisäisten kenttien tarkka yhteys ulkoisiin kenttiin on varmistettava dosimetrisella tutkimuksella.
6 6 Soveltavan suojelupainotteisen tutkimuksen lisäksi on tärkeää ylläpitää suunnattua tieteellistä perustutkimusta, jossa sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia tutkitaan uusilla menetelmillä ja haetaan vastauksia siihen millä fysikaalisilla ja biologisilla mekanismeilla kentät vaikuttavat kudoksiin. Tämä tutkimus sopii parhaiten yliopistoihin, joilla on laaja-alaista tietoa fysiologisista ja biologisista tutkimusmenetelmistä. Tiivis yhteistyö sähkömagneettisten kenttien turvallisuuteen liittyvää tutkimustyötä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten kuten Säteilyturvakeskuksen ja Työterveyslaitoksen kanssa on kuitenkin hyvin tarpeellista, koska niillä on pitkäaikaista kokemusta alan monitieteisestä tutkimuksesta ja käytännön suojelutarpeista, jotka voivat ohjata tutkimushypoteesien asettelua. Tutkimuslaitokset voivat myös tarjota palveluja teknisistä koejärjestelyistä ja dosimetriasta. Se on noussut keskeiseksi laatutekijäksi erityisesti kokeellisissa tutkimuksissa in vivo ja in vitro. Korkeatasoisen perustutkimuksen kautta saadaan syvällisin tietämys sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia koskevien tutkimusten kriittiseksi arvioimiseksi. On myös tärkeää, että tutkijakunnalla säilyy yhtenäinen näkemys biosähkömagnetiikan eri tutkimusalojen ( biologia, epidemiologia sekä altistumis- ja riskinarviointi) menetelmistä ja niiden tieteellisyydestä. Tutkimusohjelma Biosähkömagneettisissa tutkimuksissa eräänä pääongelmana on ollut se, että positiivisia havaintoja on ollut hyvin vaikea toistaa ja tilastollinen vaihtelu on suurta. On epäiltävissä, että tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että altistustasot on usein asetettu väestöä koskevien altistumisrajojen tuntumaan niin matalalle, että tutkittavan biologisen vasteen havaintoraja ei ylity. Olisikin suositeltavaa aloittaa altistukset niin suurelta tasolta, että tutkittava endpoint saadaan paremmin esiin ja sen jälkeen pienentää asteittain altistusta. Näin saadaan käsitys annos-vastesuhteesta ja siitä kynnystasosta, jolla kyseessä oleva vaikutus voidaan havaita luotettavasti. Tällä tiedolla on keskeinen merkitys asetettaessa altistumisrajoja. Sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia koskevia tutkimuksia on syytä jatkaa riskinarvioinnin kannalta keskeisimmillä tutkimuslinjoilla. Tutkimusten painopistettä tulee kuitenkin siirtää nykyistä enemmän alle 10 MHz taajuisiin kenttiin. Näillä sähkömag-
7 7 neettisen spektrin alueilla on enemmän kuin radiotaajuuksilla viitettä siitä, että biologisesti merkittäviä vaikutuksia voi esiintyä altistumisrajojen alapuolella. Lisäksi radiotaajuisten kenttien vaikutuksia on viime vuosina tutkittu paljon. Sähkömagneettisten kenttien epäillyistä terveyshaitoista käydään julkisuudessa paljon keskustelua. Kohteena ovat olleet erityisesti matkapuhelimet, tukiasemat, WLAN- lähettimet ja monet sähkölaitteet. Jotkin ihmiset tuntevat kenttien haittaavan vakavasti terveyttään. Tämän sähköherkkyyden ja yleisemmin sähkömagneettisista kentistä aiheutuvan huolestuneisuuden laajuutta ja muutostrendejä on tarpeen selvittää kyselytutkimuksella, jotta voidaan arvioida kuinka merkittävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä on kyse. Kyselyn voisi luontevimmin sisällyttää osaksi laajempaa ympäristöyliherkkyyksien kokemista koskevaa kyselyä. Liitteeseen I on koottu konkreettisia ehdotuksia sähkö- ja magneettikenttien terveyshaittoja ja biologisia vaikutuksia koskeviksi tutkimuskohteiksi lähivuosina ja liitteessä II on linkkejä EU:n ja WHO:n suosituksiin alan tutkimustarpeista. Rahoitus Kansallinen tutkimusrahoitus tulee varmistaa, jos Suomessa halutaan jatkaa merkittävää tutkimusta alalla. Tällä hetkellä tilanne on se, että tutkimus joudutaan pääosin kustantamaan omin budjettivaroin, jotka ovat voimakkaasti vähenemässä. Rahoituksen vähenemisen myötä STUK on päättänyt lopettaa mekanismeihin kohdistuvan säteilybiologisen tutkimuksen ja esittää sen siirtämistä yliopistoihin. Kokeelliseen ja epidemiologiseen tutkimukseen voidaan yrittää hakea lisärahoitusta Suomen Akatemialta (SA), Työsuojelurahastolta (TSR), EU:n tutkimusohjelmista, muista kansainvälisen tutkimuksen lähteistä sekä valtion tutkimuslaitoksia ja niiden rahoitusta koskevassa (TULA)- raportissa kuvatuista strategiseen tutkimukseen mahdollisesti osoitettavista määrärahoista. Valvontaa, turvallisuutta ja viestintää koskeviin soveltaviin tutkimuksiin ja selvityksiin on ehkä saatavissa tukea Työsuojelurahastolta ja Valtioneuvoston päätöksenteon tukemiseen varattavista määrärahoista. STM on lausunnossaan TULA-raportista ( ) linjannut, että tietovarannot, biolääketiede ja nanoteknologia vaativat tu-
8 8 ekseen kansallisia TKI-strategioita. SM-kenttien tutkimus tulisi ottaa huomioon osana biolääketieteen kansallista strategiaa ja luoda kansallinen rahoitusinstrumentti tämän yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusalueen kattamiseksi. Seuraavassa on yhteenveto tutkimuksen rahoitusta koskevista toimenpiteistä: SA: Käynnistetään neuvottelut tieteellisen tutkimusohjelman rahoituksesta (STUK, TTL, Itä-Suomen yliopisto, ja muut kiinnostuneet tahot) EU: Haetaan aktiivisesti rahoitusta eri ohjelmista ja pyritään vaikuttamaan suoraan EUvirkamiehiin ja päättäjiin TSR: Tehdään yhteinen pitkän ajan rahoitussuunnitelma joka sisältää tutkimusrahoituksen lisäksi kehitysmäärärahat, joista neuvotellaan ja sovitaan yhteistyössä EK:n ja SAK:n edustajien kanssa Ministeriöt: neuvotellaan rahoitusmahdollisuuksista useiden ministeriöiden kanssa
9 9 Liite I. Tutkimusohjelma Sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat ja biologiset vaikutukset Radiotaajuiset sähkö- ja magneettikentät Kansainvälinen syövän tutkimusjärjestö IARC luokitteli vuonna 2011 matkapuhelimien säteilyn syöpäriskiluokkaan 2B eli mahdolliseksi karsinogeeniksi pääasiassa epidemiologisen tutkimuksen perusteella, mutta luokitus on toistaiseksi varsin kiistanalainen eivätkä kaikki asiantuntija-arviot tue syöpäepäilyjä. Epidemiologisen tutkimuksen jatkaminen on tärkeää, koska sillä on hyvin suuri painoarvo arvioitaessa lisääkö matkapuhelimien käyttö aivosyöpiä, pään alueen syöpiä tai neurologisia sairauksia. Päättyneissä suomalaisissa matkapuhelimen tutkimusohjelmissa havaittiin muutoksia koehenkilöiden aivojen verenkierrossa ja glukoosiaineenvaihdunnassa sekä todettiin eläinkokeissa ja viljellyissä aivosoluissa vaikutuksia, jotka saattaisivat perustua yhteiseen mekanismiin. Tulosten toistettavuus on tärkeää varmistaa ja selvittää tarkemmin annos-vastesuhdetta lähtemällä työntekijöitä koskevasta paikallisen ominaisabsorptionopeuden altistumisrajan tasolta (10 W/kg) alaspäin. Kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn toimikunta ICNIRP on aloittanut radiotaajuisia kenttiä koskevien ohjearvojen uudistamistyön. Siihen liittyen keskeinen kysymys on onko nykyinen ohjearvo 10 W/kg työntekijöille riittävän turvallinen. Viranomaisvalvonnan ja riskiviestinnän kannalta on tarpeellista, että uuden radiotaajuus - (RF) teknologian kuten langattoman energian siirron aiheuttama altistuminen tunnetaan hyvin. Siihen tarvittava tutkimus- ja selvitystyö on ensisijaisesti valvovien viranomaisten ja niitä tukevien tutkimuslaitosten vastuulla. Amplitudimodulaatiolla eli kantoaallon nopealla vaihtelulla voi olla biologista merkitystä, joka ei selity kudoksen lämpenemisellä. Tiedetään, että hyvin voimakas ja kapea mikroaaltopulssi aiheuttaa pienen, mutta nopean lämpenemisen johdosta häiriöllisen kuuloilmiön. Kuuloilmiön esiintymiseksi tarvittavan pulssitehotiheydestä ja ominaisabsorptionopeudesta tarvitaan lisää tietoa pulssirajojen uudistamiseksi. Myös muista mahdollisista modulaatiospesifisistä vaikutuksista on saatu viitteitä erityisesti kokeissa, joissa on
10 10 tutkittu vaikutuksia aivojen toimintaan. Näiden havaintojen toistettavuutta ja mekanismeja voidaan tutkia vertaamalla amplitudimoduloidun radiotaajuuskentän vaikutuksia jatkuvan kentän vaikutukseen. Tällä on merkitystä uuden monimutkaisia modulaatiomuotoja hyödyntävän langattoman viestintäteknologian turvallisuuden varmistamisessa. Seuraavassa on yhteenveto suositelluista tutkimuskohteista taajuusalueella 10 MHz- 300 GHz: kohorttipohjainen epidemiologinen tutkimus matkapuhelimien säteilyn, pään alueen syöpien, neurologisten sairauksien, aivoverenkierron häiriöiden ja subjektiivisten oireiden välisestä yhteydestä, matkapuhelimien vaikutukset aivojen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan sekä kognitioon. uuden teknologian aiheuttama altistuminen radiotaajuiselle säteilylle (mm. langaton viestintä ja energiansiirto) modulaatiospesifiset vaikutukset in vivo ja in vitro. paikalliselle ominaisabsorptionopeudelle asetetun työhygieenisen raja-arvon (10 W/kg) turvallisuuden varmistaminen. Pientaajuiset ja välitaajuiset sähkö- ja magneettikentät (1Hz-10 MHz) Ulkoinen muuttuva sähkö- ja magneettikenttä indusoivat ihmisen kehoon sisäisen sähkökentän, joka on keskeisin kudosten toimintaan vaikuttava altistumistekijä erityisesti alle 100 khz taajuuksilla. Sisäinen sähkökenttä muuttaa solukalvojen jännitteitä, mikä voi häiritä hermosolujen toimintaa stimuloitumalla sähköisesti soluja. Yksittäisen hermosolun stimulaatiomekanismit tunnetaan hyvin, mutta on myös hyviä todisteita siitä, että keskushermoston toiminta voi häiriintyä sellaisilla sisäisen sähkökentän tasoilla, jotka ovat selvästi yksittäisen hermosolun stimulaatiotason alapuolella. Tiedetään hy-
11 11 vin, että magneettikenttä aiheuttaa Hz taajuuksilla näköaistimuksia (magnetofosfeeneja), jotka ovat peräisin verkkokalvolle indusoituvasta sähkökentästä. Nämä ovat ne keskeisimmät biologiset vaikutukset, joiden ehkäisemiseksi nykyiset magneettikentän perusrajat on asetettu (sähkökentän osalta joudutaan rajoittamaan myös ulkoista sähkökenttää häiritsevien kipinäpurkausten välttämiseksi). On kuitenkin viitteitä siitä, että suhteellisen heikko magneettikenttä voi jopa hermostimulaatio- ja fosfeenitason alapuolella aiheuttaa biologisesti merkittäviä vaikutuksia, joiden mekanismeja ei tunneta. Näiden selvittäminen on perustutkimuksen tehtävä. Vuoden 1978 jälkeen on suoritettu lukuisia epidemiologisia tutkimuksia, joissa useimmissa on havaittu yhteys voimajohtojen magneettikenttien ja lasten leukemian esiintymisen välillä. Näiden havaintojen perusteella IARC luokitteli v.2002 voimajohtojen kentät luokan 2 B mahdolliseksi karsinogeeniksi. Tämä epidemiologinen yhteys näyttää vahvemmalta kuin matkapuhelimien kohdalla, mutta yhteyden kausaalisuus on edelleenkin epävarma. Vaikka epidemiologiset havainnot ovatkin varsin yhdenmukaisia, vaihtoehtoisia selityksiä voivat olla mm. sekoittavat tekijät ja valikoitumisharha. Mekanismeja ei myöskään tunneta, eikä karsinogeenisuudelle löydy vahvaa tukea biologisista tutkimuksista. Käytännössä suurimmatkin voimajohtojen lähellä sijaitsevat magneettikentät ovat suhteellisen pieniä, korkeintaan muutamia mikrotesloja, ja esimerkiksi yli 0.4 µt kentille altistuvien määrä on pieni. Entisiä parempi testi leukemiaepäilyille voitaisiin saada tutkimalla syöpien esiintyvyyttä sellaisissa asumisympäristöissä, joissa 50 Hz magneettikentät ovat voimakkaampia, altistuvien määrä on suurempi, ja voidaan välttää valikoitumisharhaa ja sekoittavia tekijöitä. Tällainen tilanne löytyy sellaisista asunnoista, joiden välittömässä läheisyydessä on kiinteistömuuntamo. Suomesta ei kuitenkaan saada tarpeeksi lasten leukemiatapauksia tällaisissa asunnoissa. Tilastollisen voiman lisäämiseksi on suunnitteilla kansainvälinen yhteistutkimus. Joissakin epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu viitteitä Alzheimerin taudin yhteydestä 50 Hz magneettikenttiin. Epätavallisen voimakkaille magneettikentille esimerkiksi työpaikallaan altistuvat (hitsaajat, sähkötyöntekijät) ovat sopiva kohde epidemio-
12 12 logiselle tutkimukselle. Uusilla aivotutkimusmenetelmillä kuten PET voidaan myös selvittää vaikutuksia aivojen toimintaan. Sähkö- ja magneettikenttiä koskevan työsuojeludirektiivin voimaantuloa varten on tarpeen kartoittaa niiden työntekijäryhmien altistuminen, joiden arvioidaan ylittävän altistumisen enimmäisarvot. Tämän tiedon perusteella voidaan laatia ohjeet turvalliselle työskentelylle. Välitaajuusalueella 300 Hz-10 MHz turvallisuusongelmana ovat magneettikentät magneettikuvauslaitteiden, hitsauslaitteiden, induktioliesien, teollisuuden induktiokuumentimien, metallinpaljastimien ja varashälyttimien läheisyydessä. Välitaajuisille magneettikentille on ominaista se, että ne ovat usein pulssimaisia ja niillä on helpompi aiheuttaa kudokseen suurempia sähkökenttiä kuin 50 Hz magneettikentillä. Pulssimaisilla magneettikentillä voidaan edistää luunmurtumien parantumista, mutta edelleenkään ei tiedetä mihin magneettipulssiterapian biologis-fysikaalinen mekanismi perustuu. Tässä on tarvetta biologisia ja fysikaalisia vaikutusmekanismeja valottaville eläin- ja soluviljelmätutkimuksille. Kaiken kaikkiaan välitaajuisen magneettikenttien vaikutuksista on varsin vähän epidemiologista ja kokeellista tietoa. Kokeellisissa tutkimuksissa on saatu joitakin viitteitä välitaajuisten magneettikenttien sikiön- ja alkionkehitykseen kohdistuvista vaikutuksista, mutta tutkimustietoa on vähän. Mahdollinen tutkimuskohde on varashälyttimien magneettikenttien vaikutus lähellä työskentelevien kassatyöntekijöiden raskauteen. Sähköasemilla ja joissakin voimajohtotöissä työntekijät altistuvat yli 10 kv/m sähkökentille. Kehon pinnalle indusoituvat sähkökentät voivat aiheuttaa ihon pinnalle yli 200 kv/m sähkökentän. Ihon pinnalle muodostuva pintavaraus kompensoi sähkökentän niin, että ihon alaosissa ja ihon alaisissa kudoksissa esiintyvä sähkökenttä on perinteisesti oletettu biologisesti merkityksettömäksi. Tätä ei kuitenkaan ole varmistettu dosimetrisilla tutkimuksilla. Seuraavassa on yhteenveto suositelluista tutkimuskohteista taajuusalueella 1 Hz- 10 MHz:
13 13 lasten leukemian esiintyminen kiinteistömuuntamoiden läheisyydessä, varashälyttimen läheisyydessä tehtävän kassatyön vaikutukset kassatyöntekijöiden raskauteen, perustutkimusta pientaajuisten ja välitaajuisten (mukaan luettuna pulssimaisten) kenttien vaikutuksista ja mekanismeista, 50 Hz magneettikenttien akuutit vaikutukset aivotoimintaan sekä mahdollinen Alzheimerin taudin riski, työntekijöiden altistuminen voimakkaille magneettikentille alle 100 khz taajuuksilla, 50 Hz sähkökentän tunkeutuminen iholla. Altistuminen voimakkaalle magneettikentälle sähköautojen akkujen langattomassa latauksessa. Staattinen magneettikenttä ja magneettikuvaus Voimakkaan staattisen magneettikentän vaikutuksista on vähän tietoa verrattuna ajan funktiona muuttuvan magneettikentän vaikutuksiin. Tämä on tärkeä tutkimuskohde, koska magneettikuvauksessa käytetään yhä voimakkaampia kenttiä. Niille altistuvat kuvattavat potilaat, hoitohenkilökunta sekä laitteiden teknisestä tutkimuksesta, huollosta ja kunnossapidosta vastaavat työntekijät. Magneettikuvauslaite on ainutlaatuinen monimutkaisten SM-kenttien lähde, sillä voimakkaan staattisen magneettikentän lisäksi altistumista aiheuttavat laajalla taajuusalueella kuvanmuodostuksessa tarvittavat gradientti- ja RF-kentät. Liikkuminen magneettikentässä lisää oleellisesti työntekijöiden altistumista. Liikkuminen indusoi kehoon voimakkaita sähkökenttiä, jotka aiheuttavat huimausta ja muita aistimuksia sekä mahdollisesti voivat lievästi häiritä henkistä suorituskykyä. Hyvin voimakkailla (yli 7 T) magneettikentillä voi olla myös suoraa fysiologista vaikutusta. Työsuojelun kannalta staattinen magneettikenttä on ongelmallisempi monissa huolto- ja kunnossapitotöissä kuin gradientti- ja RF-kentät, koska sitä ei voida sammuttaa töiden aikana. Liikeinduktion dosimetria, altistumisen määrittäminen sekä fysiologisten vaikutusten mekanismit vaativat uutta tutkimusta.
14 14 Vaikutukset geenien toimintaan (mitattuna esim. erilaisilla omiikka-teknologioilla) sekä mahdolliset genotoksiset vaikutukset ovat sopivia tutkimuskohteita in vitro ja in vivo. Työntekoa vaikeuttavista aistimuksista ja neurokognitiivisia vaikutuksista on tarpeen saada lisätietoa. Epidemiologisia tutkimuksia voimakkaan magneettikentän mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista potilailla ja työntekijöillä suositellaan tehtäväksi erityisesti, jos esimerkiksi genotoksisuustutkimuksista saadaan viitteitä siitä, että terveydelle haitalliset pitkäaikaisvaikutukset voisivat olla mahdollisia. Seuraavassa on yhteenveto suositelluista tutkimuskohteista staattisen magneettikentän vaikutuksista taajuusalueella 0-1 Hz: laskenta- ja mittausmenetelmien kehittäminen staattisessa magneettikentässä liikkuvaan ihmiseen kohdistuvan altistumisen määrittämiseksi, magneettikuvauslaitteiden kentän genotoksiset vaikutukset ja vaikutukset geenien toimintaan in vitro ja in vivo, mahdollinen epidemiologinen tutkimus syöpien, lisääntymisterveydellisten haittojen ja neurodegenratiivisten sairauksien esiintymisestä magneettikuvatuilla potilailla ja työntekijöillä, akuutit neurokognitiiviset vaikutukset ja aistimukset magneettikuvauksissa.
15 15 Liite II. WHO:n ja EU:n suosituksia sähkömagneettisten kenttien terveyshaittoja koskevasta tutkimuksesta
SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
LisätiedotIONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR
IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA
LisätiedotSähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset
Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta
LisätiedotSähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät 1 Tarina Kotona on useita sähkömagneettisten kenttien lähteitä: Perhe Virtanen on iltapuuhissa. Rouva Virtanen laittaa keittiössä ruokaa ja
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT
Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten
LisätiedotSM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat
SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan
LisätiedotVoimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi
Lisätiedot3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'
3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotPIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT
ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotPIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1
Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus
LisätiedotTurvallinen työskentely tukiasemien lähellä
Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotVOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan
VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon
LisätiedotVoimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan
Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI
Soterko päivä: Riskinhallinta, lainsäädännön soveltaminen ja varovaisuusperiaate. Työterveyslaitos 28.9.2012. SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Kari Jokela (FI asiantuntija, STUK) 1 Suomen direktiivitiimi
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä
MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotTo i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a
S ä h k ö m a g n e e t t i s e t k e n t ä t To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Heidi Nyberg, Kari Jokela, Sisko
LisätiedotRiskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia
Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet
Lisätiedot= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotLauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta
LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotNanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015
Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali
LisätiedotMatkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa
Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Maks. lämmönnousu aivojen pinnalla on 0,3 astetta, kun SAR-arvo on 2 W/kg (STM:n enimmäisarvo). T ρ C = k 2 T wcbt + ρsar t jos veren lämmönkuljetus
LisätiedotKosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,
LisätiedotOpiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen
Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit
LisätiedotSädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS
Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen
LisätiedotSähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano
Orbis Oy 9.6.2016 Sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano Kari Jokela (ICNIRP), Reetta Orsila(STM) 1 Sisältö ICNIRP SM kenttien kytkeytyminen kehoon EMF- direktiivi ja
LisätiedotSydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä
Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä 1 Työterveyslaitos Turvalliset uudet teknologiat Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Kirjoittajat: Maria Tiikkaja,
LisätiedotSähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6
Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus
LisätiedotNanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen
Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotAED Plus. Trainer2. Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien
AED Plus Trainer2 Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien VAROITUS Lääkinnällisissä sähkölaitteissa vaaditaan sähkömagneettisuuteen
LisätiedotSähkömagneettisten kenttien vaarat. Tarua vai totta.
Ostrobotnia 18.1. 2017 Sähkömagneettisten kenttien vaarat. Tarua vai totta. Kari Jokela Säteilyturvakeskus (tutk. prof, eläkkeellä) ICNIRP (PG-HF) Sisältö Sähkömagneettisten kenttien tunnetut vaikutukset
LisätiedotN:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.
N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotSähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät
Sähköverkko 1(6) Esa Niemelä 27.8.2013 Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät Sähkön siirto ja jakelu Suomessa Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, sähkön siirto- ja jakeluverkoista
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotSTUKin tutkimustoiminta
STUKin tutkimustoiminta, professori, STUK syöpälääkäri TYKS TENK/TUKIJA seminaari 20.3.2012 1 STUKin tutkimus ja kehitystoiminta tukee koko keskuksen missiota: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisen, yhteiskunnan,
LisätiedotMatkapuhelimet ja tukiasemat
Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelin on yhä useammalle ihmiselle henkilökohtainen viestintäväline, jota käytetään yhä enemmän. Uutta viestintätekniikkaa käyttävät niin vaarit ja mummot kuin lapsenlapsetkin.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotEMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla
1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen
LisätiedotAjankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta
Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotLaura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila
7 UV- säteilyn altistumisrajat Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Johdatus UV-säteilyn altistumisrajoihin... 256 7.2 Väestön altistumisrajat... 257 7.3 Työntekijöiden altistumisrajat...
LisätiedotSOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa
SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö
LisätiedotIonisoimaton säteily ja ihminen
Ionisoimaton säteily ja ihminen SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa,
LisätiedotHormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä
Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotOIKAISUJA. (Euroopan unionin virallinen lehti L 159, 30. huhtikuuta 2004)
24.5.2004 L 184/1 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotAjankohtaista tiedepolitiikassa
Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus
LisätiedotKEHAPA2-Projektin tulokset
KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset
LisätiedotESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA
MUISTIO 1137106 v. 2 1(8) 12.06.2017 2388/2017 ESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
LisätiedotMRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja
MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden
LisätiedotSähkömagneettiset kentät työympäristössä
Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Opaskirja työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi Maila Hietanen Patrick von Nandelstadh Tommi Alanko TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 14 Työterveyslaitos
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
Lisätiedot2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä
1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotKliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi
Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja
LisätiedotSäteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilylakiluonnos Säteilyturvakeskus Säteilylakiluonnos Parantaa säteilyturvallisuutta Kaikkien säteilyaltistustilanteiden huomioiminen Oikeutusperiaatteen käyttöön tarkennuksia Toiminnan harjoittajan
LisätiedotMATKAPUHELINTEN SÄTEILY, TERVEYSRISKI JA VAROVAISUUSPERIAATE
MATKAPUHELINTEN SÄTEILY, TERVEYSRISKI JA VAROVAISUUSPERIAATE Dariusz Leszczynski, PhD, DSc Dosentti, Helsingin yliopisto Staff Writer, The Washington Times Communities KUKA OLEN... Kaksi tohtorintutkintoa
LisätiedotRiskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 27.11.2018 Tatu, OH2EAT 1 / 15 Esimerkkejä häiriöiden ilmenemisestä Ylimääräinen taustakohina radiovastaanottimessa Muut sähkölaitteet häiriintyvät
LisätiedotAumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.
Kirjallisuusviitteet Adato Energia Oy. 2001. Sähkö ja Kaukolämpö 2001. 64 s. Ahlbom A., Feychting M., Koskenvuo M., Olsen J.H., Pukkala E., Schulgen G., Verkasalo P. 1993. Electromagnetic fields and childhood
LisätiedotTutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS
eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla. 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus 1 Esityksen sisältö SM-direktiivin
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotIlmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 4.5.2005 KOM(2005) 189 lopullinen 1992/0449 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO
30. 7. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 199/59 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO NEUVOSTON SUOSITUS, annettu 12 päivänä heinäkuuta 1999, väestön sähkömagneettisille kentille
LisätiedotVäestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa
/ ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU
Lisätiedot4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn.
SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ 4 in1 SÄHKÖKENTTÄSUOJA VALKOINEN MAALI ANTISTAATTINEN PINNOITE POHJAMAALI NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen
LisätiedotMatkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus
Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Esityksen sisält ltö u Aivokasvaimet u Muut syövät u Neurologiset
LisätiedotSÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN
9 SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN Kari Jokela, Leena Korpinen, Maila Hietanen, Lauri Puranen, Laura Huurto, Harri Pättikangas, Tim Toivo, Ari-Pekka Sihvonen, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto...
LisätiedotIonisoimaton säteily ja ihminen
Ionisoimaton säteily ja ihminen S ÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa, langattomassa
LisätiedotKansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010
Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu
LisätiedotRADIOTAAJUISTEN KENTTIEN JA SÄTEILYN VAIKUTUKSET
7 RADIOTAAJUISTEN KENTTIEN JA SÄTEILYN VAIKUTUKSET Jukka Juutilainen, Dariusz Leszczynski, Reetta Nylund, Päivi Heikkinen, Maila Hietanen, Christian Haarala Björnberg, Anssi Auvinen, Hannele Huuskonen,
LisätiedotTerveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Terveyden edistäminen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Lähtökohta Suomi johtavia maita sisäilmahaittojen tutkimuksessa ja ehkäisyssä Silti sisäilmaan liitetty keskustelu,
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
Lisätiedot