Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry ORGANISAATIOMUUTOKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry ORGANISAATIOMUUTOKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA koiravaljakot laturetkeily lumikenkäily moottorikelkkailu veneily & retkisatama maastopyöräily melonta patikointi Hyväksytty yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa xx.xx.2016

2 1. YHDISTYKSEN TARKOITUS Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry:n tarkoituksena on turvata ja kehittää toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistysmahdollisuuksia sekä Pohjois-Karjalan matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan koordinoimalla maakuntakaavassa osoitettujen seudullisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoa sekä tarvittaessa osallistumalla jäsenkuntien tai suoraan yhdistyksen hallinnassa olevien seudullisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoon. Yhdistys voi myös hankkia virkistysaluekohteiden ja virkistysreittien käyttöoikeuksia sekä ostaa alueita virkistyskäyttötarkoituksiin. Toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökohdat sekä maakunnan eri osien elinvoimaisuuden tukeminen. 2. PÄÄTAVOITTEET VUODELLE Uudistetun organisaatiorakenteen sisäänajo Toimintakauden keskeisimmät tavoitteet liittyvät yhdistyksen uudelleenorganisoinnin toteuttamiseen hallinnollisen päätöksentekoprosessin puitteissa. Tarkoituksena on saada yhdistyksen laajennettuun toimenan liittyvät toimielimet perustetuiksi ja käynnistämään suunnittelutoimenpiteet vuotta 2017 silmälläpitäen. Osana toiminnan uudelleenorganisointia yhdistyksen hallitus laatii toiminnan suunnittelun perustaksi yhdistyksen pitkän aikavälin toimintastrategian. Strategiassa määritellään toiminnan suuntaviivat ja painopistealueet, yhdistyksen rahoitusjärjestelmä sekä investointiohjelmaan liittyvät tavoitteet. Vuosia koskevassa toimintasuunnitelmassa on huomioitu, että uudistetun organisaation toiminta on tarkoituksenmukaista käynnistää vaiheittain mm. siitä syystä, että maakunnallisten moottorikelkkaurien ylläpitoon on olemassa toiminnallisesti valmis hoito-organisaatio kun taas ulkoilureitteihin liittyvä vastaava järjestelmä joudutaan rakentamaan alusta alkaen Maakunnallisesti ylläpidettävän virkistyspalveluverkoston määritteleminen Yhdistyksen tarkoituksena on koordinoida sekä tarvittaessa osallistua maakunnallisesti vetovoimaisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoon. Tavoitteena on toisaalta mahdollistaa palvelujen käyttäjille turvallinen ja luvatun mukainen virkistyskokemus ja toisaalta tukea maakunnan matkailuyritysten pyrkimyksiä hakea liiketoiminnalleen uusia kasvumahdollisuuksia luontoelämyksiä tuotteistamalla. Yhdistyksen jäsenkunnilla on mahdollisuus sopia järjestelyistä, joilla vastuu seudullisessa käytössä olevien virkistyspalvelukohteiden ylläpidosta ao. kunnan alueella siirtyy Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistykselle. [1]

3 Jaosten perustamisen yhteydessä perustetaan myös alueelliset hoitopoolit alla esitetyn aluejaon mukaisesti: ITÄINEN HOITOALUE: LÄNTINEN HOITOALUE: ETELÄINEN HOITOALUE: Valtimo, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi Liperi, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Juuka Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Hoitoaluejaon välityksellä pyritään siihen, että tietyt toiminnallisesti samaan palvelukokonaisuuten kuuluvat reitit ja/tai kohteet ylläpidetään yhtenä kokonaisuutena yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja laatukriteerien mukaisesti. Hoitoalueet voivat sopia toimialueensa puitteissa mm. peruskorjausinvestointien priorisoinnista ja investointien toteutusaikataulusta. Yhteissuunnittelun välityksellä on mahdollista sopia mm. resurssien keskittämisestä vuorotteluperiaatteen pohjalta laajempien täydennysinvestointien toteuttamiseksi. Jaoskohtaisiin toimenpidesuunnitelmiin tulee sisällyttää hoitoalueittainen selvitys millaisella kenttäorganisaatiolla käytännön ylläpitotoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. Jaosten alle voidaan perustaa tarpeen mukaan erityisiä työryhmiä, jotka tarkentavat toiminnan suunnittelua oman hoitoalueensa puitteissa. Yhdistyksen maastoliikennejaoksen toimintasuunnitelman perustana on nykyisen hallintorakenteen puitteissa laadittu moottorikelkkailu-uraston ylläpitoa koskeva toimintasuunnitelma vuodelle 2017 (Liite 4.). Varsinaisesta kenttätoiminnasta vastaavat hoito-organisaatiot voivat muodostua kolmannen sektorien toimijoiden, yksityisten yritysten sekä yhdistyksessä työsuhteessa toimivien henkilöiden muodostamista tiimeistä. Tarkoituksenmukaisuusharkinnassa huomioidaan järjestelmän kustannustehokkuus sekä mahdollisuuksien mukaan myös työllisyysnäkökohdat. 3. VARSINAISEN TOIMINNAN TAVOITTEET Yhdistyksen jäsenet Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry:n jäsenkunnat (tilanne ) on lueteltu taulukossa 1. Suunnitelman lähtökohtana oletetaan, että kaikki maakunnan kunnat liittyvät yhdistyksen jäseniksi vuoden 2017 alusta lukien. Yhdistyksen yhteisöjäseniin kuului vuoden 2015 lopussa 38 yritysjäsentä ja 10 yhdistysjäsentä. Yhdistyksellä ei ole tukijäseniä. Jäsenluettelo on esitetty liitteessä 3. [2]

4 3.2. Toiminnan tuotot Tärkeimmät tuottolähteet yhdistyksen toiminnalle ovat jäsenkunnilta perittävät jäsen- ja toimintamaksut sekä moottorikelkkailu-uraston käyttäjiltä perittävät käyttömaksut. Muita rahoituslähteitä ovat mm. kunta- ja yhteisöjäsenten liittymismaksut sekä vapaaehtoisuuteen perustuvat tukijäsenmaksut. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot muodostuvat ajanjaksolla seuraavasti: Taulukko 1. Talousarvio : Varsinaisen toiminnan tuotot Varsinainen toiminta (tuotot) Talousarvio 2017 Talousarvio 2018 Jäsenmaksutuotot 1 - kunnat - muut Liittymismaksut Käyttömaksut Toimintamaksut Tukijäsenmaksut Karttamyynti yms Muut tuotot YHTEENSÄ ) Vuoden 2017 kuntien jäsenmaksun maksuperusteena markkinointimaksu Jäsenmaksu Yhdistys on aiemmin perinyt jäsenkunnilta vapaaehtoista markkinointimaksua, jolla on tuettu yhdistyksen hallinnon toimintaa sekä moottorikelkkailu-uraston markkinointia. Vuosittainen maksutulokertymä on ollut noin euroa. Yhdistyksen talousarviossa vuodelle 2017 on budjetoitu markkinointimaksun tuotoksi euroa. Vuodesta 2018 lähtien yhdistyksen rahoitusta uudistetaan siten, että markkinointimaksu korvataan kuntien jäsenmaksulla, jonka maksuperuste on sidottu kuntien väestömäärään. Perusteena kaikkia kuntia koskevan maksun käyttöönotolle on mm. se, että aiempi käytäntö ei ole mahdollistanut riittävien resurssien osoittamista yhdistyksen hallintoasioiden hoitoon. Suunnitelmassa on pidetty vuosien 2017 sekä 2018 osalta lähtökohtana sitä, että Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta saadaan hallinnollisena tukena eli käytännössä sihteeripalveluna 2 työpäivää per kuukausi suuruinen resurssi. Päävastuun hallintoasioista kantaa uuden organisaation sisäänajovaiheessa OTO-periaatteella toimiva hallitus. Vuoden 2018 osalta tavoitteeksi on asetettu se, että yhdistyksen juoksevista asioista vastaa erikseen palkattu asiamies. Toimi perustetaan osa-aikaisena 50 %:n työajalla. Tavoitteena on, että osa asiamiehen palkoista kertyy jatkossa hanketoiminnan tai erilaisten toimeksiantojen välityksellä. [3]

5 Yhdistyksen talousarviossa on kuntien jäsenmaksuperusteena vuodelle 2018 käytetty tasoa 0,20 per asukas. Kuntien jäsenmaksun tuottotavoite on euroa. Yhteisöja tukijäsenten jäsenmaksuperusteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pohjois-Karjalan kuntien väestö v ja arvioitu markkinointimaksun tuotto v sekä kuntien jäsenmaksun tuotto v Kunta Väestö Markkinointimaksu v Jäsenmaksu v Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Valtimo Liperi Tohmajärvi YHTEENSÄ Liittymismaksu Osa yhdistyksen jäsenkunnista sekä yhdistykseen kuulumattomista kunnista on tukenut yhdistyksen toimintaa talousarvion ulkopuolisilla maksusuorituksilla, jotka on käytetty moottorikelkka-uraston käyttöoikeussopimusten uudistamisesta aiheutuneisiin menoihin. Talousarviossa on huomioitu nämä ylimääräiset maksuerät siten, että yhdistyksen liittymismaksua ei peritä niiltä kunnilta, jotka osallistuneet tai jotka aikovat osallistua moottorikelkkailu-urien käyttöoikeussopimusten rahoittamiseen. Yleisperiaatteena on, että yhdistyksen liittymismaksua ja jäsenmaksua ei peritä päällekkäin samana vuonna. Muutoin liittymismaksujen osalta noudatetaan yhdistyksen kokouksen vahvistamia linjauksia seuraavasti: - kuntajäsenet 1,5 kertaa kulloinkin voimassaoleva kuntien jäsenmaksu - kelkkakerhot 4 per jäsen, alle 50-jäsenen kerhon minimimaksu safariyritykset 100 per yrityksen omistuksessa tai hallinnassa oleva moottorikelkka tai mönkijä 100 per yrityksen liiketoimintakäytössä olevien koiravaljakoiden (8-koiraa) lukumäärä - muut yhteisöjäsenet 200 per jäsen - tukijäsenet/yhteisöt 100 per jäsen - tukijäsenet/ 10 per jäsen yksityishenkilöt Taulukossa 3. on esitetty kootusti yhdistyksen talousarvion pohjana olevat yhteisö- ja tukijäsenten maksutuottoihin liittyvät tavoitteet. [4]

6 Taulukko 3. Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry:n arvioidut yhteisö- ja tukijäsenten jäsenmaksu- ja liittymismaksutuotot v sekä v Jäsentyyppi Jäsenmaksu v Jäsenmaksu v Maksuperuste Liittymismaksu v Liittymismaksu v Harrastusyhdistykset alle 50 jäsentä jäsentä yli 100 jäsentä Yritysjäsenet suuret (> 5 milj. ) keskikokoiset (1-5 milj. ) pienet (> 1-0,1 milj. ) mikroyritykset (>0,1 milj. ) Tukijäsenet -yhteisöt yksityishenkilöt YHTEENSÄ Toimintamaksu Toimintasuunnitelmassa varaudutaan siihen, että yhdistyksen ylläpitovastuulle siirtyy erillisillä jäsenkuntien kanssa solmittavilla toimeksiantosopimuksilla liitteessä 2. esitetty palveluverkosto (alustava suunnitelma). Edellytyksenä on, että toiminnan kohteena olevan palveluverkoston käyttöoikeudet ovat sopimuksellisesti voimassa ja että yhdistyksellä on valmiudet ottaa vastuu tehtävästä. Virkistyspalvelujen ylläpidon vaatimat taloudelliset resurssit on arvioitu Reiteistä Traileiksi-hankkeessa koottujen kuntakohtaisten seurantatietojen pohjalta (Liite 1.). Ylläpidon kustannusraamia pyritään kontrolloimaan kohteiden systemaattisella kulujen seurannalla sekä reittikohtaisen palvelutaso- / hoitoluokituksen käyttöönotolla. Moottorikelkkailu-urilla käytössä oleva hoitoluokitus määrittää sen kuinka usein tiettyjä ajouria lanataan. Ulkoilureittien palvelutasoluokituksella puolestaan määritellään mm. se millaisella taukopaikkaverkostolla eri reitit varustetaan. Talousarviossa on varauduttu siihen, että uusi toimintamalli käynnistyy vaiheittain, jonka myötä myös toimintamaksujen periminen käynnistyy viimeistään vuonna Toimintamaksulla koottava resurssi kohdennetaan suunnitelmakaudella kokonaisuudessaan ulkoilujaoksen vastuualueen menoihin. Toimintamaksun suuruuteen vaikuttaa ao. kunnan väestömäärä sekä kunnan alueelle sijoittuvan virkistyspalveluinfrastruktuurin laajuus (Taulukko 4.). Maksun tuottotavoitteeksi vuodelle 2018 on asetettu euroa. [5]

7 Taulukko 4. Virkistyspalvelujen ylläpidon kustannusraami ja rahoitusosuudet kunnittain (ilman Joensuuta) Virkistyspalvelukohteen sijaintikunta Ylläpidon 1 kustannusraami ( ) Kunnallinen rahoitusosuus perusmaksu 0,50 / asukas Kunnallinen rahoitusosuus reittilisä 2 50 / km Toimintamaksu v yhteensä Muu / yksityinen rahoitusosuus Ilomantsi Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo YHTEENSÄ ) Virkistyspalvelukohteiden laskennalliset ylläpitokustannukset ilman moottorikelkkailu-urien ylläpidon kustannuksia 2) Kunnan alueella sijaitsevien vaellus-, melonta- sekä veneilyreittien yhteispituus kilometreinä. Veneilyreittien osalta laskelmassa on huomioitu yhteysvälit Koli-Lieksa, Pyhasaari-Liperi kk sekä Puhos-Paksuniemi Moottorikelkkailu-urien käyttömaksut Moottorikelkkailu-urien käyttömaksujen määräytymisperusteet on esitetty liitteessä 3. Talousarviossa on asetettu maksujen tuottotavoitteeksi vuoden 2017 osalta euroa (Alv 0%) ja vuodelle 2018 yhteensä euroa (Alv 0%). Maksukertymässä on huomioitu viime vuosien moottorikelkkailun näkökulmasta poikkeuksellisen lyhyet talvisesongit. Talousarviossa on varauduttu siihen, että kelkkaurien vuosittaisista käyttömaksutuotoista osa rahastoidaan moottorikelkkailu-urien käyttöoikeussopimuskorvausten maksua varten. Talousarvion lähtökohtana on, että vuonna 2017 maksutuotoista pystytään rahastoimaan euroa ja vuonna euroa Muut tuotot Yhdistys voi eri sopimuksesta ottaa vastatakseen esimerkiksi yksityisten matkailuyritysten hallinnassa olevien reittien ja näihin liittyvien rakenteiden ylläpidon. Sopimuksen solmimisen ehtona on, että kohteita ja reittejä koskevat käyttöoikeussopimukset ovat voimassa. Yhdistys voi harkintansa mukaan säätää ylläpitämiensä kulku-urien käytön tai niihin liittyvien rakenteiden käytön joko osittain tai kokonaan maksulliseksi. Yhdistyksen hallinnassa olevien taukopaikkojen liiketoimintakäyttö on aina maksullista. Yhdistyksen jäsenyritykset voivat vuokrata em. kohteita alennettuun hintaan. Vuokranmaksun perusteet määritellään vuosittain jaosten toimintasuunnitelmien valmistelun yhteydessä. [6]

8 Yhdistyksen ylläpitämissä kohteissa otetaan suunnitelmakauden kuluessa käyttöön mobiililaitteilla maksettavissa oleva vapaaehtoinen polttopuumaksu. Maksun suuruus määritellään vuosittain jaosten toimintasuunnitelmien valmistelun yhteydessä. Vuokraustoiminnan sekä polttopuumaksun tuottotavoitteeksi vuodelle 2018 on asetettu euroa. Vuosi 2017 on järjestelmän sisäänajoa ilman tuottotavoitetta. Muita tuottoja yhdistys saa mm. reittikarttojen myynnistä sekä tukijäsenten jäsenmaksuista. Yhdistyksellä ei tällä hetkellä ole suunnitelmallista otetta tukijäsenten värväystoimintaan. Suunnitelmakaudelle on asetettu tavoitteeksi saada tukijäsenverkostoon vuonna yhteisöjäsentä ja 100 yksityishenkilöä. Vuodelle 2018 tavoitteena on saada verkosto laajennettua merkittävästi. Tavoitteeksi on asetettu henkilötukijäsenten lukumäärän nosto 300:n ja yhteisötukijäsenten määrä 50:n, jolloin maksujen vuosituotto olisi yhteensä euroa. Tuotot kohdennetaan maksuperusteen mukaan joko maastoliikenne- tai ulkoilujaokselle. [7]

9 3.3. Toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut koostuvat hallinnosta, erilaisten virkistysreittien ja niihin liittyvien rakenteiden ylläpidosta, sidosryhmäverkoston kontaktoinnista ja markkinoinnista sekä käyttöoikeussopimuskorvausten maksusta maanomistajille. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan kustannukset muodostuvat ajanjaksolla seuraavasti: Taulukko 1. Talousarvio : Varsinaisen toiminnan kulut Varsinainen toiminta (kulut) Talousarvio 2017 Talousarvio 2018 Hallinto- ja toimisto Kehittämistehtävät (asiamies) Moottorikelkkailu-urien hoito Muiden virkistyspalvelukohteiden hoito Markkinointi ja tiedotus Käyttöoikeussopimuskorvaukset (käyttötalous) Käyttöoikeussopimuskorvaukset (rahasto) YHTEENSÄ Hallinto- ja toimistokulut Yhdistyksen toimintaa koordinoi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Vuoden 2017 osalta yhdistys tukeutuu hallinnon järjestelyissä OTO-periaatteella työskentelevän maakuntasuunnittelijan asiantuntija-apuun sekä tarvittaessa ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin. Yhdistys ostaa erilaiset hallintoon liittyvät tukipalvelut kuten kopiointi-, postitus- ja kokouspalvelut maakuntaliitolta. Kirjapito-, palkkahallinto- yms. palvelut yhdistys ostaa ulkopuoliselta kirjapitoyhtiöltä. Hallinnon kuluihin mukaan lukien hallitustyöskentelyyn on varattu vuodelle euroa. Kustannukset katetaan jäsenmaksutuotoilla. Mahdolliset yhdistyksen hanketoiminnan valmisteluun ja/tai toteuttamiseen liittyvät työtehtävät eivät kuulu maakuntaliiton vastuulle vaan yhdistys vastaa näihin liittyvistä kustannuksista itse. Kehittämistehtäviin liittyviin palkkoihin tai palkkioihin on varattu vuodelle euroa. Suunnitelmassa on varauduttu siihen, että vuoden 2018 alusta lukien yhdistyksen juoksevia asioita sekä erilaisia kehittämistehtäviä ryhtyy hoitamaan yhdistykselle valittava asiamies. Toimi perustetaan osa-aikaisena siten, että perustyöaika on 50 %. Osa-aikaisen asiamiehen palkkamenoihin on varattu vuodelle euroa. [8]

10 Virkistyspalvelukohteiden ylläpito Moottorikelkkailu-urasto Yhdistyksen ylläpitovastuulla olevan moottorikelkkailu-uraston laajuus on noin km, josta noin 500 km sijoittuu järvialueille. Maastoliikennejaoksen toimintasuunnitelmassa (liite 4.) on vuodelle 2017 varattu euroa (alv 0 %) moottorikelkkailu-urien talvi- ja kesähuollon toteuttamiseen. Vuodelle 2018 toimintaan on varattu euroa (alv 0 %). Ulkoilureitit ja muut virkistyspalvelukohteet Yhdistyksen ulkoilureitteihin liittyvät ylläpitovastuut täsmentyvät vuoden 2016 aikana laadittavassa ulkoilujaoksen toimintasuunnitelmassa. Talousarviossa on varauduttu siihen, että ulkoilureittien hoitotoiminta käynnistyy pienimuotoisesti vuonna Toiminnan rahoitukseen käytetään kuntien jäsenmaksuilla (markkinointimaksu) sekä yksityishenkilöiden ja yhteisöjen jäsenmaksuilla tai tukijäsenmaksuilla kerrytettyjä varoja. Vuoden 2018 alusta lukien toiminta tukeutuu kunnilta perittävään toimintamaksuun ja ylläpidon kohteena oleva virkistyspalveluverkosto sijoittuu eri puolille maakuntaa. Varojen alueellisen kohdentamisen perusteena on maakunnan sisäinen hoitoaluejako. Vuodelle 2017 toimintaan on varattu euroa ja vuodelle euroa Käyttöoikeussopimuskorvaukset Maakunnallisen moottorikelkkailu-uraston käyttöoikeussopimusten uusiminen jatkuu koko suunnitelmakauden ajan. Moottorikelkkailu-uraston vaikutuspiirissä on noin yksityistä maanomistajaa. Talousarvion taustalaskelmien mukaan heille osoitettavien käyttöoikeuskorvausten yhteissumma on 15-vuoden sopimuskaudelta yhteensä noin euroa. Maksujen kunnittainen erittely on esitetty liitteessä 5. Talousarviossa on huomioitu maksujen kustannusvaikutus osittaisena siten, että yhdistys varautuu rahoittamaan Metsähallitukselle sekä metsäyhtiöille vuosittain tilitettävän euron suuruisen sopimuskorvauksen. Pääosa varoista otetaan maastoliikennejaoksen investointirahasto-osuudesta. Tarvittaessa täydennysrahoitukseen käytetään myös jäsenmaksuja. Talousarvio pohjautuu oletukseen, että vuonna 2017 jäsenmaksutuotoista maksetaan sopimuskorvauksia euroa. Rahastoon siirrettyjä varoja toimintaan käytetään vuonna euroa ja vuonna euroa Tiedotustoiminta Suunnitelmallinen tiedotustoiminta on keskeisessä roolissa yhdistyksen tunnettuuden lisäämisessä sekä julkisuusn rakentamisessa. Yhdistyksen tiedotustoiminnan tavoitteena on rakentaa yhdistykselle näkyvä yhteiskuntavastuullisen toimijan imago, joka vahvistaa myönteistä asenneilmapiiriä eri sidosryhmien piirissä ja synnyttää myös ulkoilun harrastajissa halun osallistua toiminnan tukemiseen. Virkistyspalvelujen käyttäjien näkökulmasta oleellista on, että ylläpidettävästä virkistyspalveluverkostosta julkisuuteen annettu tieto on ajantasaista ja paikkansapitävää. [9]

11 Suunnitelmakaudella keskeisimpiä tavoitteita on laatia yhdistykselle osana strategista suunnittelua myös viestintästrategia. Toisena painopisteenä on toteuttaa yhdistykselle uudet web-sivut ja tähän tukeutuen linkittyä toiminnan näkökulmasta tarpeellisiksi katsottaviin kansallisiin portaaleihin ja sosiaalisen median kanaviin. Toteutusvastuu yhdistyksen sidosryhmäviestinnästä ja muusta yhdistyksen tiedotuksesta on yhdistyksen asiamiehellä. Yhdistyksen jaokset hoitavat viestintästrategian linjausten mukaisesti itsenäisesti tiedotuksellista yhteydenpitoa harrastajakenttään. Maastoliikennejaokselle keskeisin kanava on ollut kelkkareittien infosivusto Virkistyspalvelukohteisiin liittyvää informaatiota jakaa tahollaan myös Karelia Expert Matkailupalvelu Oy mm. outdoors.visitkarelia.fi portaalin välityksellä. Eri sivustojen roolia ja tarpeellisuutta koskevat linjaukset määritellään viestintästrategiassa. Tiedotukseen varataan vuodelle euroa ja vuodelle euroa. 4. INVESTOINTIRAHASTO Yhdistyksen investointirahasto otetaan käyttöön vaiheittain. Rahaston varoja hyödynnetään toiminnan käynnistysvaiheessa mm. hanketoiminnan omarahoitusosuuksiin tai ulkoilureittien peruskorjausmenoihin. Rahaston alla hallinnoidaan myös moottorikelkkailuurien käyttöoikeussopimuskorvauksiin tarkoitettuja varoja. Rahastoa ei kerrytetä säännöllisillä kiinteillä kuntajäsenten vuosimaksuilla vaan maksun tarpeellisuus arvioidaan erikseen. Toimintapolitiikkana on, että rahaston varoista saatavaa hyötyä pyritään kasvattamaan systemaattisella hankkeistuksella. Mm. tästä syystä yhdistyksen linjana on, että päätös investointirahaston kartuttamiseen kohdennettavan kuntien toimintamaksun perimisestä tehdään pääsääntöisesti koko maakuntaa koskevana. [10]

12 Liite 1 Taulukko 1. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston tavoitteellinen laajuus ja ylläpidon ohjeelliset yksikkökustannukset Reittityyppi / kohdetyyppi Osuus (euroa) Hoito- Ohjeellinen reitistön maakunnallinen kustannus laajuus (km) / rahasto / km/yks. kohdemäärä (kpl) Monikäyttö-ulkoilureitit Taajamien lähialueet Matkailupainotteiset reitit Erävaellusreitit 100 Moottorikelkkailu-urat Laturetkireitit Melontareitit Pyöräretkeilyreitit Retkisatamat Lintutornit ja oheisrakenteet YHTEENSÄ ) Talviaikaiset keskimääräiset kunnossapitokustannukset tavoitetilanteessa. Mitoituksessa on huomioitu kelkkailun harrastajien omavastuu osuus. 2) Maakuntakaavaan mukainen uraverkosto. Urien kokonaismäärässä ovat mukana vielä toistaiseksi rakentamatta olevat yhteydet. 3) Sisältää kuntarahoituksen keskimäärin 1 per asukas yht sekä tukijäsenmaksutuloja tms. yksityisrahoitusta Lähde: Reiteistä Traileiksi-hanke, Osaraportti 1 [11]

13 Liite 2 Taulukko 2. A Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston kärkikohteet. Ylläpidon kustannusraami ja rahoitusosuudet kunnittain Palveluosion Reitti / kohde km/ Ylläpidon ylläpidon kpl kustannusvastuukunta raami ( ) Ilomantsi Ulkoilureitti Parppeinvaara- Taitajan Taival, Rajan polku-susitaival Ala-Koitajoen melontareitti Pyöräilyreitti Parppeinvaara- Petkeljävi-Möhkö (UUSI reitti) Pyöräilyreitti Koli-Pamilonkoski- Parppeinvaara (UUSI reitti) Tetrin Kierto laturetkireitti Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Juuka Pyöräilyreitti Puukari- Paalasmaa-Koli (UUSI reitti) Vaikkojoen melontareitti Tuopanjoki (UUSI reitti) Kolin valaistu latu (osa) Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Kitee Retkisatamat: Ahoniemi,Hoikka luoto,kattilasaari,rajasaari Lintutornit: Hovinlampi, Päätyeenlahti, Juurikkajärvi Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Kontiolahti Kolin polku Herajärven Kierros Jaaman Kierros Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ ) UUSI reitti on esitetty merkityksessä tiettyyn käyttötarkoitukseen varustelematon tai puutteellisesti varusteltu reitti. 2) Kelkkailu-urien ylläpidon kustannusraami sisältää kelkkailun harrastajien omavastuuosuuden. Kelkkailu-urien rahoitusosuuden laskenta perustuu nykyiseen kuntien markkinointimaksu käytäntöön ja sen mukaisiin maksuluokkiin. 3) Kontiolahden kunnan hoitovastuun piiriin kuuluva osuus. [12]

14 Taulukko 2. B Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston kärkikohteet. Ylläpidon kustannusraami ja rahoitusosuudet kunnittain Palveluosion Reitti / kohde km/ Ylläpidon ylläpidon kpl kustannusvastuukunta raami ( ) Lieksa Karhunpolku Jongunjoen melontareitti Häähnijoen melontareitti Pyöräilyreitti Valtimo-Paalasmaa- 1 Koli (UUSI reitti) Pyöräilyreitti Ruunaa - satama/ Timitranniemi (UUSI reitti) Pyöräilyreitti satama-kontiovaara- Patvinsuo (UUSI reitti) Pyöräilyreitti Koli-Pamilonkoski- Parppeinvaara (UUSI reitti) Kolin valaistu latu (osa) Retkisatamat: Mustasaari, Liklamo Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Liperi Ulkoilureitti Lykynlampi-Käsämä- Kuorinka (UUSI reitti) Taipaleenjoen melontareitti (UUSI reitti) Retkisatamat: Suur-Saari,Linnakallio, Tikankaivanto, Laakkeensaari Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Nurmes Karhunpolun jatko (UUSI reitti) Valtimojoen melontareitti (Puukari-Aronsalmi/UUSI reitti) Punaisen langan laturetkireitti Pyöräilyreitti Puukari- Paalasmaa-Koli (UUSI reitti) Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Outokumpu Särkiselän melontareitti Pyöräilyreitti Vanha kaivos- Särkiselkä (UUSI reitti) Lintutornit: Sysmäjärvi (2) Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ ) Esitetyt pyöräilyreitit liittyvät nykyisen maakunnallisen vaellusreitistö -painotteisen kokonaisuuden matkailullisen toiminnallisuuden kehittämiseen. [13]

15 Taulukko 2. C Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston kärkikohteet. Ylläpidon kustannusraami ja rahoitusosuudet kunnittain Palveluosion Reitti / kohde km/ Ylläpidon ylläpidon kpl kustannusvastuukunta raami ( ) Polvijärvi Rauanjoen melontareitti (UUSI reitti) Lintutorni: Solanlampi Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Rääkkylä Piimäjoen melontareitti (UUSI reitti) Lintutornit: Vuoniemi, Jouhtenuslampi Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Tohmajärvi Jänisjoen melontareitti (alaosa) Lintutornit: Sääperi, Hopeakallio, Peijonniemenlahti Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ Valtimo Talonpojan Taival Valtimojoen melontareitti (Puukari-Aronsalmi/UUSI reitti) Punaisen langan laturetkireitti Pyöräilyreitti Valtimo-Vuokko- Paalasmaa-Koli (UUSI reitti) Ulkoilu- ja virkistyspalvelut Kelkkaurat (maareitit) YHTEENSÄ [14]