POHJOIS-KARJALAN VIRKISTYSREITISTÖYHDISTYS RY

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN VIRKISTYSREITISTÖYHDISTYS RY Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry ja sen kotipaikka on Joensuu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistysmahdollisuuksia sekä Pohjois-Karjalan matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan koordinoimalla maakuntakaavassa osoitettujen seudullisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoa sekä tarvittaessa osallistumalla jäsenkuntien tai suoraan yhdistyksen hallinnassa olevien seudullisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoon. Virkistyspalvelukohteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ja jatkossa sekä erilaisia virkistysreittejä että virkistysalueita ja niihin sisältyviä palveluvarustuksia ja rakenteita. Yhdistyksen toiminta pitää sisällään koiravaljakot, melonnan, moottorikelkkailun, mönkijät, pyöräilyn, retkeilyn ja veneilyn sekä muun sellaisen toiminnan, joka edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Yhdistys voi hankkia virkistysreittien ja virkistysalueiden käyttöoikeuksia sekä ostaa alueita virkistyskäyttötarkoituksiin. Yhdistyksen toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökohdat sekä maakunnan eri osien elinvoimaisuuden tukeminen. 3 Yhdistyksen jäsenet ovat kuntajäseniä, yhteisöjäseniä sekä tukijäseniä. Yhdistyksen kuntajäseniä ovat yhdistykseen liittyneet Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat. Yhdistyksen yhteisöjäseniksi voivat liittyä rekisteröidyt pohjoiskarjalassa toimivat koiravaljakko-, melonta-, moottorikelkkailu-, mönkijä-, pyöräily-, retkeily- ja veneily-yhdistykset sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat edistää yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista. Yhdistyksen tukijäseniksi voivat liittyä sekä pohjoiskarjalaiset että ei-pohjoiskarjalaiset oikeuskelpoiset yhteisöt sekä yksityiset henkilöt, jotka haluavat edistää yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Jäsen voi erota yhdistyksestä koska tahansa, mutta jäsen vapautuu sääntöjen mukaisista velvoitteistaan eroamisilmoitusta seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. 4 Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, jossa on 8 varsinaista ja 4 varajäsentä. Varsinaisista jäsenistä 5 valitaan jäsenkuntien ja 3 rekisteröityjen yhdistysten ja oikeustoimikelpoisten yhteisöjen piiristä. Varajäsenistä 2 valitaan jäsenkuntien ja 2 rekisteröityjen yhdistysten ja oikeustoimikelpoisten yhteisöjen piiristä. Hallituksen jäsenten toimikausi on 2 vuotta, kahden vuosikokouksen välinen aika. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jaosten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Hallitus ottaa sihteerin ja muut yhdistyksen tarvitsemat toimihenkilöt. Yhdistyksellä tulee olla toiminnanjohtaja tai asiamies.

2 Hallituksessa ovat pysyvinä asiantuntijajäseninä edustettuina Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Metsähallitus, MTK Pohjois-Karjala, Metsäteollisuus ry sekä Karelia Expert Matkailupalvelu Oy. Asiantuntijajäsenillä on kokouksissa puheoikeus. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään 2 hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen äänivaltaisista jäsenistä, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan luettuina, on läsnä. Varajäsenet saavat olla mukana hallituksen kokouksissa, mutta äänioikeus heillä on vain varsinaisten jäsenten poissa ollessa. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen tehtäviin kuuluu vahvistaa jaosten valmistelemat vastuualuekohtaiset toimintasuunnitelmat. 5 Yhdistyksen hallitukselle alisteisia pysyviä toimielimiä ovat maastoliikennejaos, ulkoilujaos sekä kehittämisjaos. Yhdistyksen jaosten jäseniä ovat kuntajäsenet sekä yhteisöjäsenet. Kussakin jaoksessa on 9 varsinaista jäsentä, joista kullekin on nimetty henkilökohtainen varajäsen. Yhdistykseen kuuluvat kunnat nimeävät kuhunkin jaokseen 5 edustajaa seutukunnittain siten, että Joensuun seutukunnasta valitaan 3 edustajaa, Pielisen-Karjalan seutukunnasta 1 edustaja ja Keski-Karjalan seutukunnasta 1 edustaja. Jaosten muut edustajat valitaan yhteisöjäsenten piiristä. Yhdistyksen hallituksen asiantuntijajäsenet voivat halutessaan osallistua jaosten työskentelyyn. Jaokset toteuttavat oman budjettiraaminsa puitteissa yhdistyksen toimintasuunnitelmassa niille osoitettuja tehtäviä. Maastoliikennejaoksen tehtävänä on valmistella maakunnallisen moottorikelkkailu-uraston ja muunlaista maastoliikennettä palvelevien reittien ylläpitoon liittyvä pidemmän aikavälin toimintasuunnitelma sekä vuositason ylläpidon toimenpidesuunnitelma. Maastoliikennejaos vastaa oman vastuualueensa virkistyspalvelukohteiden ylläpidon käytännön organisoinnista. Lisäksi jaos vastaa muista hallituksen osoittamista tehtävistä. Jaoksen puheenjohtajana toimii yhdistyksen hallituksen edustaja. Ulkoilujaoksen tehtävänä on valmistella seudullisten ulkoilureittien sekä veneilyä ja vesiretkeilyä palvelevan retkisatamaverkoston ylläpitoon liittyvä pidemmän aikavälin toimintasuunnitelma sekä vuositason ylläpidon toimenpidesuunnitelma. Ulkoilujaos vastaa oman vastuualueensa virkistyspalvelukohteiden ylläpidon käytännön organisoinnista. Lisäksi jaos vastaa muista hallituksen osoittamista tehtävistä. Jaoksen puheenjohtajana toimii yhdistyksen hallituksen edustaja. Kehittämisjaoksen tehtävänä on arvioida yhdistyksen palvelujärjestelmän toimivuutta ja tehdä esityksiä ongelmakohtien poistamiseksi. Lisäksi jaos vastaa yhdistyksen markkinoinnista sekä koordinoi yhdistyksen hanketoiminnan suunnittelua hallituksen ohjeistuksen mukaan. Jaoksen puheenjohtajana toimii yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Jaosten kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. 6 Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä hallituksen jäsenen tai sihteerin kanssa tai ne henkilöt, jotka hallitus on siihen oikeuttanut, aina kaksi yhdessä.

3 7 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle helmikuun kuluessa. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle maaliskuun kuluessa. 8 Yhdistyksen toiminnan rahoitus: Yhdistyksen toiminta rahoitetaan kuntajäseniltä perittävillä liittymismaksulla, jäsenmaksulla, toimintamaksulla sekä yhteisöjäseniltä ja tukijäseniltä perittävillä jäsenmaksuilla. Osa toiminnan vaatimasta rahoituksesta kootaan virkistyspalvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Maksujen suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous. Liittymismaksu: Kuntajäsenten sekä yhteisöjäsenten liittymismaksu vahvistetaan vuosittain. Jäsenmaksu: Kuntajäsenten jäsenmaksu vahvistetaan vuosittain. Maksuperusteena on sovittu yksikköhinta per asukas. Väestötietona käytetään kunnan edellisen vuoden viimeisen päivän väestömäärää. Kuntajäseniltä perittävät liittymismaksut ja jäsenmaksut kohdennetaan toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti yhdistyksen hallintokuluihin sekä virkistyspalvelukohteiden käyttöoikeuksien hankintakuluihin tai kohteiden investointimenoihin. Osa maksutuotoista voidaan rahastoida tulevia investointeja varten. Rahastointia koskeva ohjeistus sisällytetään yhdistyksen toimintasuunnitelmaan. Toimintamaksu: Kuntajäsenten toimintamaksu määritellään vuosittain. Maksun suuruuteen vaikuttaa kunnan alueelle sijoittuvien seudullisten virkistyspalvelukohteiden määrä ja ylläpidon tarve. Toimintamaksut kohdennetaan toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti virkistyspalvelukohteiden varustamiseen ja ylläpitoon. Osa toimintamaksutuotoista voidaan rahastoida tulevia investointeja varten. Rahastointia koskeva ohjeistus sisällytetään yhdistyksen toimintasuunnitelmaan. Yhteisöjäsenten jäsenmaksu: Yhteisöjäsenet suorittavat vuosittain yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruus voi vaihdella riippuen jäsenen liiketoiminnan laajuudesta. Yhteisöjäsenten jäsenmaksutuotot voidaan kohdentaa maksajan tahdonilmaisuun perustuen joko maastoliikennejaoksen toiminta-alueen menoihin tai ulkoilujaoksen toiminta-alueen menoihin. Tukijäsenten jäsenmaksu: Tukijäsenet suorittavat vuosittain yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun, joka on yhtä suuri kaikille tukijäsenille. Tukijäsenten jäsenmaksutuotot voidaan kohdentaa maksajan tahdonilmaisuun perustuen joko maastoliikennejaoksen toiminta-alueen menoihin tai ulkoilujaoksen toiminta-alueen menoihin. Moottorikelkka-uraston käyttömaksut: Moottorikelkkailu-uraston ylläpitoon vuosittain tarvittavat välttämättömät varat kootaan urien käyttäjiltä perittävillä käyttömaksuilla. Osa käyttömaksutuotoista voidaan rahastoida moottorikelkkailu-uraston tai muiden maastoliikennereittien kehittämiseen liittyviä investointeja varten. Rahastointia koskeva ohjeistus sisällytetään yhdistyksen toimintasuunnitelmaan.

4 Investointirahasto: Yhdistyksellä on talousarvion ulkopuolinen investointirahasto, jota kartutetaan mm. jäsen- ja toimintamaksuilla sekä käyttömaksuista ja muista lähteistä saatavilla tuloilla. Investointirahaston varat kohdentuvat maksuperusteen mukaan joko maastoliikennejaoksen tai ulkoilujaoksen vastuualueille. Rahaston varoja käytetään yhdistyksen hallinnassa tai hoitovastuulla olevien virkistyspalvelukohteiden varustamiseen ja ylläpitoon sekä uusien virkistysalueiden maanhankintaan toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. Muu rahoitus: Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi toimeenpanna rahankeräystä, arpajaisia sekä vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia. Yhdistys voi solmia jäsenkuntien kanssa virkistyspalvelukohteiden kunnossapitoon liittyviä erillisiä sopimuksia, joiden korvausperusteet sovitaan tapauskohtaisesti. Hallitus voi ottaa yhdistyksen käyttöön lainaa yhdistyksen kokouksen päättämin rajoituksin. Yhdistys voi osallistua hanketoimintaan, joiden rahoitus neuvotellaan osapuolten kanssa erikseen. 9 Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään 14 päivää ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle. 10 Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua. Ylimääräinen kokous pidetään kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta, taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Yhdistyksen kokouksissa kullakin kuntajäsenellä on viisi ääntä ja yksi lisä-ääni kutakin alkavaa edellisen vuoden viimeisen päivän väestömäärästä todettua asukasta kohti. Kullakin yhteisöjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni. Tukijäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide. 11 Yhdistyksen vuosikokouksessa on esitettävä 1. tilinpäätös 2. toimintakertomus 3. toiminnantarkastajan lausunto

5 päätettävä 4. tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta 5. vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 6. hallituksen jäsenten lukumäärästä 7. hallituksen jäsenten palkkioista ja matkakustannusten korvausten perusteista 8. toiminnantarkastajan palkkioista valittava 9. hallituksen jäsenet 10. jaosten yhteisöjäset 11. toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja vahvistettava 12. toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio 13. kuntajäsenen liittymismaksun ja vuosittain suoritettavan jäsenmaksun suuruus 14. kuntajäsenen toimintamaksun suuruus 15. yhteisöjäsenen ja tukijäsenen jäsenmaksun suuruus 16. kuntajäsenten esitykset jaoksiin nimitettävistä edustajista käsiteltävä 17. muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 12 Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän yhdistyksen kokouksen määräämällä tavalla 13 Muissa kohdin noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.