Virkistysreitistöjenkehittäminen Pohjois-Karjalassa kokemuksia reitistöjenylläpidosta ja uuden toimintamallin rakenne ja tavoitteet

Transkriptio

1 1 Virkistysreitistöjenkehittäminen Pohjois-Karjalassa kokemuksia reitistöjenylläpidosta ja uuden toimintamallin rakenne ja tavoitteet Keijo Koskinen Karelia Ammattikorkeakoulu

2 VALTION YLLÄPITÄMÄT VIRKISTYSPALVELUKOHTEET POHJOIS-KARJALASSA 2 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014

3 Pohjois-Karjala reitistöjen eldorado 3 Ulkoilu- ja virkistysreitistöt Vaellus- ja retkeilyreitit - sis. Metsähallituksen ylläpitämät 500 km Melonta- ja vesiretkeilyreitit - Sisältää joki- ja järvimelontareittejä Moottorikelkkailu-urat urat - Maalla n km - Jäällä n. 500 km km km 900 km km Pyöräilyreitit - Valtakunnalliset reitit n km - Paikalliset reitit n km - Maastopyöräilyreitit n. 70 km km

4 4

5 Reiteistä Traileiksi hankkeen keskeiset tavoitteet 5 Suunnitella maakunnallinen toimintamalli erilaisten maakunnallisesti (= matkailullisesti) merkittävien kuntien ylläpitovastuulla olevien virkistyspalvelukohteiden ylläpidolle Kärkireittien määrittely Luoda nykyistä paremmat toimintapuitteet maakunnan aktiviteettimatkailuyrityksille ja tämän välityksellä tukea yritysten mahdollisuuksia tuotteistaa maakunnan luonto- ja virkistyspalvelukohteita pitkäjänteisesti ja vientimarkkinoihin suuntautuen

6 PALVELUAJATUS?? 6 MAAKUNNALLISET VIRKISTYSPALVELUT - Julkinen palvelu, jonka - Matkailukäyttöä painotpuitteissa voidaan ennalta taen suunniteltu ja varussovittujen pelisääntöjen teltu palvelukokonaisuus, mukaisissa raameissa jota ylläpidetään osittain harjoittaa myös matkailuun matkailuun liittyvillä liittyvää elinkeinotoimintaa liiketoimintatuloilla ja joka samalla palvelee yleisiä virkistystarpeita

7 PALVELUAJATUS?? 7 ULKOILU Ulkoilureitti Jokamiehenoikeudet, kunnallinen liikuntapalvelu Omatoimisuus, omavaraisuus Hyöty paikallis- ja aluetaloudelle vähäinen MATKAILU Luontomatkailureitti Kaupalliset palvelut, maksavat asiakkaat Aktiivinen tuotekehitysote, oheispalvelutarjonta Paikallistaloudelliset vaikutukset merkittäviä, positiivinen vaikutus aluetalouteen

8 PALVELUAJATUS?? 8 Asiakkaat? Tuote? Laatu? Kokemus? oman maakunnan väestö matkailijat perinnetieto ajantasainen reiteistä informaatio aktiiviharrastajat aloittelijat

9 PALVELUAJATUS?? 9 monikäyttöisyys monipuolisuus - Useampi aktiviteetti - Useamman aktiviteetin samalla kulku-uralla kokemismahdollisuus Talvikäyttö: saman reitistökokonaikoiravaljakot m-kelkkailu suuden puitteissa laturetkeily patikointi, melonta, Kesäkäyttö: maastopyöräily, pyöräily, patikointi maastopyöräily koiravaljakot, laturetkeily, kelkkaurat?? moottorikelkkailu Ylläpidon rahoitus kestävällä tavalla!?

10 Aktiviteettimatkailu 10 Ohjelmallisten aktiviteettien (TOL 79900) liiketoiminnallinen merkitys Lapissa ja Pohjois-Karjalassa v suhteessa majoitus- ja ravitsemistoimialaan (Huom! Tilastoitu volyymi) Alue Ma-Ra Ohjelmapalveluyritykset Toimiala yht. milj. lkm liikevaihto /yritys milj P-K n ,5 Lappi n ,6

11 Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistysry 11 Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää pohjoiskarjalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä hankkimalla käyttöoikeuksia, varustamalla sekä ylläpitämällä seutukaavassa osoitettuja tai muutoin seudullisiin tarpeisiin tarkoitettuja moottorikelkkailu-uria uria ja niiden liitännäisalueita. Yhdistys voi tarvittaessa osallistua myös seudullisten ulkoilureittien ja virkistysalueiden mukaan lukien virkistysveneilyä palvelevien retkisatamien toteuttamiseen ja ylläpitoon

12 Uusi toimintamalli - lähtökohtia 12 Toimitusmenettely juridinen perustamiskustannus n. 1,5 M Kerralla valmis /pysyvyys Ilmainen julkinen palvelu Ylläpidon rahoitus?? (mm. lainsäädännön rajoitteet) Sopimusperusteinen reitistö juridinen perustamiskustannus n. 0,45 M Jatkuva säätäminen Osittain maksullinen - liiketoimintakäyttö - moottorikelkkailu Vapaaehtoistyön hyödyntäminen!!??

13 Uusi toimintamalli - lähtökohtia 13 Hankkeen esittämän maakunnallisen virkistyspalveluverkoston toiminnallisessa rakenteessa on pyritty huomioimaan eri harrastusmuotojen tarpeet, seutukunnittaiset erityispiirteet sekä alueellinen tasapuolisuus Rahoitusmallin perustana oleva maakunnallinen virkistyspalveluverkosto on ohjeellinen tarkennukset kuntien esitysten pohjalta!

14 Uusi toimintamalli - lähtökohtia 14 Kuntien vaatimuksesta tarkennettuun käynnistämissuunnitelmaan sisällytetty myös maanomistajakorvausten rahoitussuunnitelma (taulukossa kelkkailu-uria koskeva kustannusraami) MAKSULUOKKA km ha /ha (Vuosi) (15 v) Metsätalousmaa Tilakohtainen tie Peltomaa Joutomaa YHTEENSÄ

15 Uusi toimintamalli - lähtökohtia 15

16 Tilanne NYT: Kuntien keskimääräinen panostus ulkoilu- ja virkistysreitistön ( pitkät reitit ) ylläpitoon 0,75 0,85 euroa / asukas / vuosi (Huomioitu kelkkailu-urien ylläpitoon välillisesti tehty panostus sekä tietyt toiminta-avustukset paikallisille yhdistys muotoisille ulkoilureittien ylläpitoon osallistuville toimijoille) Hankkeessa suunniteltu rahoitusmalli: Kuntien ylläpitovastuulle kuuluvan maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpidon laskennallinen kustannustaso keskimäärin 1 euro / asukas / vuosi (Huomioitu varaus peruskorjauksiin) yht Rahoitusmallin periaatteet 16

17 Rahoitusmallin 17 Tilanne NYT: periaatteet Yksityistä rahoitusta hyödynnetään laajemmassa mittakaavassa vain moottorikelkkailu-urien ylläpidossa uraluvat n / vuosi Hankkeessa suunniteltu rahoitusmalli: Kelkkailu-urien rahoitusjärjestelmä säilytetään entisellään, muiden virkistyspalvelujen osalta liiketoimintakäyttöön maksullisuuden periaate sekä lahjanluonteisen rahoituksen mahdollistaminen tavoitetaso / kertymä n / vuosi

18 Rahoitusmallin periaatteet 18 Tavoitteellisen virkistyspalveluverkoston ylläpidon rahoitustarve on noin euroa vuodessa (sisältäen ulkoilureitit, moottorikelkkailu-urat, osia retkisatama- ja lintutorniverkostosta) Summasta noin puolet on pyrittävä kokoamaan yksityisluonteisista rahoituslähteistä tai rahassa mitattavissa olevien työsuoritteiden muodossa

19 Rahoitusmallin 19 periaatteet Resurssien kohdentamisen perusteena eri harrastusmuotojen vaatiman palveluverkoston osalta on kyseisen harrastuksen valtakunnallisessa ulkoilututkimuksessa (METLA) mitattu suosio perusteiden tasapuolisuus Kuntien vastuulla olevan rahoituksen ( ) kohdentuminen: - Ulkoiluaktiviteetit 85 % - Moottorikelkkailu 15 %

20 Rahoitusmallin periaatteet 20 Osa vuosittaisesta perusrahoituksesta kanavoidaan investointirahastoon Tavoite: % / vuosi Käyttökohteet: Hankkeiden omarahoitus, peruskorjausten suora rahoitus, korvaukset maanomistajille Korvamerkintä seutukunta / kuntatasolla

21 Rahoitusmallin periaatteet 21 Ulkoilureittien rahoituksen liikkuvat osat kompensaatioerät: Kuntien keskinäisten vastuuerojen kohtuullistaminen Yksityisrahoitteinen avustus kunnille, joiden keskimääräinen kustannustaso maakunnallisten virkistyspalvelujen toimintapuitteisiin ylittää tason 1,5 euroa /asukas/vuosi Ilomantsi, Lieksa, Valtimo Kerroinmallin epäjohdonmukaisuuksien oikaisu harkinnanvarainen yksityisrahoitteinen avustus, ylläpito-organisaation hallituksen päätökseen perustuen, myöntämisvaltuus euroa / vuosi

22 Taulukko 1. Suomalaisten ulkoilu- ja virkistysreitteihin tukeutuvat harrastukset ikäryhmittäin vuonna 2000 ja Ikäryhmä, harrastukseen osallistuneiden osuus (%) Harrastusmuoto Maastohiihto ladulla 30,2 28,4 36,8 37,6 39,3 41,1 18,0 32,0 - Hiihtoretkeily (>20 km) 9,5 8,5 11,2 11,0 14,8 14,7 4,0 9,6 - Patikointi (väh. 10km/0,5 päivää) 24,3 25,3 26,1 29,6 24,3 27,8 9,5 16,3 - Retkeily, erävaellus 13,9 15,2 8,6 12,3 5,2 7,6 1,6 4,8 - Melonta 9,9 14,2 6,8 13,3 3,3 7,9 0,8 2,7 - Pyöräretkeily (väh. 30km/0,5 pv) 13,8 12,2 11,6 13,2 10,4 10,2 3,5 5,1 - Maastopyöräily 10,4 12,4 6,2 11,0 3,5 5,1 1,5 2,8 - Maastoratsastus 6,4 8,3 2,8 5,4 0,5 1,8 0,2 0,3 - Lumikenkäily 0,6 5,9 0,6 4,7 0,2 4,2 0,1 2,2 - Koiravaljakkoajelu 1,0 1,9 0,6 1,2 0,3 0,5-0,3 - Moottorikelkkailu 16,4 14,7 12,3 10,8 7,0 8,9 3,8 4,5 - Mönkijäajelu 2,7 12,0 1,4 9,1 0,6 4,9 0,2 2, Lähde: Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Luonnon virkistyskäyttö 2000, LVVI tutkimus , Tilastot, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, 2001., METLA, ulkoilututkimus, MetINFO 2012.

23 Taulukko 2. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpito: Rahoituksen kohdentamisen periaatteet Harrastusmuoto Harrastuksen Osuus (euroa) Käyttökohde / (tilanne LVVI 2 v.2010, suosio maakunnallisesta virkistystoiminnan Itä-Suomen suuralue) %/mitoitusluku ylläpitorahastosta osa-alue - Patikointi (väh. 10km/0,5 pv) 26,0 23, (taajamien vaikutusalueille sijoittuvat reitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Retkeily, erävaellus 10,5 9, (ulkoilun runkoreitit) - Maastopyöräily 7,6 6, (ulkoilun runkoreitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Maastoratsastus 5,0 4, (matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Koiravaljakkoajelu 1,4 1, (ulkoilun runkoreitit) Ulkoilureittiharrastukset MONIKÄYTTÖ -ULKOILUREITIT - Moottorikelkkailu 17,1 15, Moottorikelkkailu-urat - Hiihtoretkeily (>20 km) 14,4 12, Laturetkireitit - Melonta 12,9 11, Melontareitit - Pyöräretkeily (väh.30km/0,5 pv) 9,3 8, Pyöräretkeilyreitit - Matkaveneily 9,0 8, Retkisatamat - Lintujen tarkkailu Maakunnallinen lintutorniverkosto 113,2 100, Karelia AmkKeijo Koskinen

24 Taulukko 3. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston laajuus Reittityyppi / kohdetyyppi Osuus (euroa) Hoito- Ohjeellinen reitistön maakunnallinen kustannus laajuus (km)/ rahasto / km/yks. kohdemäärä (kpl) Monikäyttö-ulkoilureitit Taajamien lähialueet Matkailupainotteiset reitit Erävaellusreitit 100 Moottorikelkkailu-urat Laturetkireitit Melontareitit Pyöräretkeilyreitit Retkisatamat Lintutornit ja oheisrakenteet YHTEENSÄ ) Talviaikaiset keskimääräiset kunnossapitokustannukset tavoitetilanteessa. Mitoituksessa on huomioitu kelkkailun harrastajien omavastuu osuus. 2) Maakuntakaavaan mukainen uraverkosto. Urien kokonaismäärässä ovat mukana vielä toistaiseksi rakentamatta olevat yhteydet. 24 Karelia AmkKeijo Koskinen 2014

25 Hyödyt / tavoitteet 25 Palvelurakenteiden säilyminen (monipuolistuminen) ja tasalaatuisuus (turvallisuusnäkökohdat) EU rahoituksen hyödyntäminen matkailuyritysten toimintapuitteiden kehittäminen Matkailukäytön tehostuminen ja liiketoiminnallisten tuottojen kasvu kerroinvaikutukset aluetalouteen Maakunnan profiloituminen osaavana, käyttäjälähtöisten virkistyspalvelujen tuottajana asumisviihtyvyys, terveydelliset ja sosiaaliset hyvinvointivaikutukset

26 Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja Asianomainen kunta ylläpitää yksin alueelleen sijoittuvat reitistöt 2. Kunta ylläpitää pääosan reiteistä ja joitain kohteita tai reitistönosiaon osoitettu toimeksiantosopimuksella esim. kyläyhdistyksen, metsästys-tai urheiluseuran tms. tahon hoidettavaksi 3. Kunnan ja matkailuyritysten tai harrastusjärjestön kanssa muodostettu reittipooli ylläpitää tiettyyn harrastusmuotoon liittyvää reitistöä Karelia Amk Keijo Koskinen 2014

27 Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja Paikallinen matkailuyhdistys hoitaa yhteistyössä kunnan kanssa matkailullisesti tärkeät virkistysreitit (malli suuret matkailukeskukset ) 5. Kuntien yhteisellä sopimuksella perustettu virkistysalueyhdistys (säätiö) koordinoi maakunnallisesti virkistysreitistöjenja virkistysaluekohteiden ylläpitoa Maakuntaorganisaatio voi jakaa toiminta-avustuksia peruskunnille, joiden vastuulla käytännön toteutus on Karelia Amk Keijo Koskinen 2014

28 Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja Kunta vastaa joko yksin tai toimeksiantosopimuskumppanien välityksellä yleiseen virkistys-käyttöön tarkoitettujen reittien ja kohteiden ylläpidosta ja matkailuyritykset sekä eri harrastusjärjestöt hoitavat oman toimintansa kannalta tarpeelliset reitistöt ja kohteet Toimintaan saatetaan saada ao. kunnalta avustuksia Karelia Amk Keijo Koskinen 2014

29 29

30 30

31 31

32 32