Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito. Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Julkaisu

2

3 Julkaisu Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2013

4 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1 Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpitoon liittyvät muut julkaisut Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä Keijo Koskinen Karelia ammattikorkeakoulu, Luovan talouden keskus Reiteistä Traileiksi -hanke Painosmäärä 250 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi kirjaamo@pohjois-karjala.fi Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi OF Pohjois-Karjala -hanke OF Pohjois-Karjala -hanke 4, 6, 50 Stovkvault 31 Stock.XCHNG 33 Keijo Penttinen 37 Painopaikka Kopijyvä Oy 2013 Julkaisu on saatavana myös internetistä: ISBN (koko teos, nid.) ISBN (osaraportti 1, nid.) ISBN (osaraportti 2, nid.) ISBN (osaraportti 3, nid.) ISBN (tiivistelmä, nid.) ISSN ISBN (koko teos, PFD) ISBN (osaraportti 1, PFD) ISBN (osaraportti 2, PFD) ISBN (osaraportti 3, PFD) ISBN (tiivistelmä, PFD)

5 Sisältö 1 Lähtökohtia Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön palveluajatus Reitistön näkyvyyden kehittäminen Maakunnallisen virkistysreitistön solmukohdat: Luontomatkailun palvelukeskittymät Ulkoilu- ja virkistysreitistön rakenne ja kehittämistarpeet Ulkoilureitistön käyttäjien näkökulma Reiteistä traileiksi -käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Maakunnalliset ulkoilun runkoreitit Vaellus- Ja pyöräilyreitit Maakunnalliset vaellusreitit Muut retkeilyharrastusta palvelevat reitit Maakunnalliseen monikäyttöreitistöön sisällytettävät pyöräilyreitit Itsenäiset pyöräilymatkailureitit Melontareitit ja melontakohteet Itsenäiset melontamatkailukohteet Aktiiviharrastajille tarkoitetut melontareititja kohteet Maakunnalliseen monikäyttöreitistöön sisällytettävät melontareitit Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön talvikäyttö Lähtökohtia Hiihtoretkeilyreitit Lumikenkäily Koiravaljakkoreitit Moottorikelkkailu-urat Muut virkistysreittien ja -palvelujen kehittämistarpeet Retkisatamat Ratsastusreitit Lintutornit Maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpidon kustannukset ja rahoitus Lähtökohtia Rahoitusmallin taustaa ja toimintaperiaatteet Yhteenveto ja pohdintaa...51 Lähteet...53 Liitetaulukot...55

6 4

7 1 Lähtökohtia Pohjois-Karjalan maakunnallisen eli Karjalan Kierros -nimellä tunnetun reitistökokonaisuuden perustamisen keskeinen tavoite oli yhdistää Pohjois-Karjalan keskeiset luonnonsuojelukohteet erityisesti kansallispuistot sekä valtion ylläpitämät virkistys- ja retkeilyaluekohteet toisiinsa maakunnallisen ulkoilureitistöverkoston välityksellä. Lähtökohdiltaan tämä toiminta-ajatus on ulkoilureitistön matkailukäyttö -näkökulmasta edelleen perusteltu. Yksittäiset vaellusreitit eivät muodosta riittävää vetovoimapotentiaalia sellaisinaan erityisesti siitä syystä, että vastaavankaltainen ulkoilureittitarjonta on valtakunnallisesti laajentunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Pohjois-Karjalan maakunnallinen erityispiirre ja keskeinen luontomatkailun resurssi on edelleen valtion ylläpitämien luonnonsuojelu- ja virkistysaluekohteiden muodostama keskittymä. Tämän keskittymän olemassaolo mahdollistaa paitsi monipuolisen ulkoilureittitarjonnan myös sen, että myös pitkien ulkoilun runkoreittien yhteyteen voidaan sisällyttää erämaisia highlight -osuuksia. (huom! kartassa 1 on esitetty suunnittelullinen lähtötilanne Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen vuoden 2005 mukaisesti. Osa karttaan merkityistä ulkoilureiteistä on lakkautettu). Matkailun näkökulmasta Pohjois-Karjalan vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että alueelle sijoittuvat valtion ylläpitämät luonnonsuojelu- ja virkistysaluekohteet ovat luonnonolosuhteiltaan vaihtelevia. Luonnon ominaispiirteiden vaihtelevuus lisää kokonaisuuden kiinnostavuutta ja samalla tarjoaa mahdollisuuksia varioida luontomatkailuun liittyvää aktiviteettitarjontaa. Käytännön ongelmia eri ulkoilumuotojen harrastajille sekä maakunnan aktiviteettimatkailualan yrityksille on aiheuttanut se, että nykyisten maakunnallisten ulkoilureittien käyttöoikeudet on pääsääntöisesti rajattu lähinnä patikointiin ja eräiltä osin myös hiihtoon. Ulkoilureittien perustamisvaiheessa nämä harrastukset olivat kansallisia valtalajeja ja toisaalta myös maanomistajatahojen näkökulmasta hyväksyttäviä ulkoilureittien käyttömuotoja. Erilaisten ulkoiluharrastusten kirjo on laajentunut viime vuosikymmeninä merkittävästi ja myös perinteisten harrastusmuotojen keskinäisessä suosiossa on tapahtunut muutoksia. Taulukossa 1 on esitetty tiivistelmä Metsäntutkimuslaitoksen vuosina toteuttaman Luonnon virkistyskäyttö -tutkimusprojektin (LVVI 1 ja LVVI 2) keskeisistä tuloksista. Tarkastelu on rajattu joko kokonaan tai osittain reitteihin tukeutuviin harrastusmuotoihin. Taulukosta on todettavissa, että suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on kasvattanut ulkoiluaktiviteettien harrastamista varttuneemman väestön piirissä. Kokonaan tai joiltain osin reitteihin tukeutuvista ulkoiluharrastuksista erityisesti lumikenkäily sekä melonta ovat kasvattaneet suosiotaan. Myös maastopyöräilyn, maastoratsastuksen sekä retkeilyn ja erävaelluksen suosio on lisääntynyt. Motorisoiduista harrastuksista moottorikelkkailun suosio osoittaa lievää laskua nuorempien ikäluokkien parissa, mutta on huomioitava, että tutkimusajankohdan suursäätila on saattanut vaikuttaa lajin harrastamismahdollisuuksiin. Mönkijäajelujen suosio on kasvanut viime vuosikymmenen aikana merkittävästi ja tämä kehitys on todettavissa myös ajoneuvojen rekisteröintitilastoista. 5

8 Taulukko 1 Suomalaisten ulkoilu- ja virkistysreitteihin tukeutuvat harrastukset ikäryhmittäin vuonna 2000 ja 2010 Ikäryhmä, harrastukseen osallistuneiden osuus (%) Harrastusmuoto Maastohiihto ladulla 30,2 28,4 36,8 37,6 39,3 41,1 18,0 32,0 Hiihtoretkeily (>20 km) 9,5 8,5 11,2 11,0 14,8 14,7 4,0 9,6 Patikointi (väh. 10km/0,5 päivää) 24,3 25,3 26,1 29,6 24,3 27,8 9,5 16,3 Retkeily, erävaellus 13,9 15,2 8,6 12,3 5,2 7,6 1,6 4,8 Melonta 9,9 14,2 6,8 13,3 3,3 7,9 0,8 2,7 Pyöräretkeily (väh. 30km/0,5 pv) 13,8 12,2 11,6 13,2 10,4 10,2 3,5 5,1 Maastopyöräily 10,4 12,4 6,2 11,0 3,5 5,1 1,5 2,8 Maastoratsastus 6,4 8,3 2,8 5,4 0,5 1,8 0,2 0,3 Lumikenkäily 0,6 5,9 0,6 4,7 0,2 4,2 0,1 2,2 Koiravaljakkoajelu 1,0 1,9 0,6 1,2 0,3 0,5 0,3 Moottorikelkkailu 16,4 14,7 2,3 10,8 7,0 8,9 3,8 4,5 Mönkijäajelu 2,7 12,0 1,4 9,1 0,6 4,9 0,2 2,2 Lähde: Luonnon virkistyskäyttö 2000, LVVI -tutkimus , Tilastot, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, 2001, METLA, ulkoilututkimus, MetINFO

9 2 Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön palveluajatus 2.1 Reitistön näkyvyyden kehittäminen Maakunnallisen ulkoilu- ja virkistysreitistön kehittämisessä huomioidaan reitistön käyttäjien esittämät toiveet olemassa olevan reitistön monikäyttöisyyden lisäämisestä sekä reittitarjonnan laajentamisesta tiettyihin harrastusmuotoihin liittyen. Reitistöllä harjoitettavia harrastusmuotoja ovat: patikointi, erävaellus, melonta, pyöräily, maastopyöräily, hiihtoretkeily sekä koiravaljakkoajelu. Reitistön monikäyttömahdollisuus tulee huomioida ulkoilureitteihin liittyvissä käyttöoikeussopimuksissa sekä ulkoilureittien toteuttamissuunnittelussa. Nykyisen reitistön perusongelmana on vaihtelevan huoltotason ohella se, että markkinoinnillisesta näkökulmasta tarkasteltuna reitistö ei ala mistään eikä pääty mihinkään. Reitistökokonaisuudella ei ole selkeitä fyysisten rakenteiden välityksellä näkyväksi tehtyjä lähtöpaikkoja tai päätepisteitä eikä reitistön kävijöillä ole mahdollisuutta saada dokumentaatiota mahdollisesta koko kierroksen tai sen osan läpikäynnistä. Kuten reitistön esisuunnitteluvaiheessa on todettu ( Karjalan kuumeesta Karjalan Kierrokseen, Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto 1988), markkinointimateriaalin tukena tulee olla vierailijoille jaettava Karjalan Kierros -diplomi tms. vastaava kirjallinen dokumentti, jonka prosessointiin kaikki reitistöön tukeutuvat palveluyritykset sitoutuvat. Opastuksen maakunnalliselle reitistölle tulee olla selkeästi toteutettu keskeisiltä liikenneasemilta ja neuvontapisteistä alkaen. Joensuussa näitä kohteita ovat Carelicum, rautatie- ja linja-autoasema sekä lentoasema. Keskeisinä ja reitistön markkinoinnissa esille nostettavina virallisina lähtöpaikkoina, jotka tulisi varustaa näkyvällä reitille sisäänmenoa osoittavalla opasterakennelmalla, toimisivat seuraavat kohteet: Lykynlammen ulkoilualue, Joensuu/Kontiolahti Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi Kolin kansallispuisto, Lieksa Ruunaan retkeilyalue, Lieksa Bomban/Hyvärilän matkailukeskus, Nurmes Valtimon kirkonkylä/puukari, Valtimo Kohteet tulee toteuttaa osana laajempaa maakunnallisen ulkoilureitistön rakenteiden parantamiseen keskittyvää kehittämishanketta. Maakunnallisten virkistyspalvelujen markkinointiin liittyvänä asiana on huomioitava se, että alkuperäinen Karjalan Kierros -ulkoilureitistö ei maantieteellisesti eikä sisällöllisesti kata kaikkea Pohjois-Karjalan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksiin liittyvää tarjontaa. Maakunnallinen virkistyspalvelukokonaisuus on tarkoitus tuoda jatkossa markkinoinnillisesti esiin teemallisesti laajemman ja samalla kansainväliseen viitekehykseen paremmin istuvan VisitKarelia Outdoors -tuotemerkin alla (Asiantuntijahaastattelut J. Tolvanen, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy & P. Huovinen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2013). Virkistyspalvelujen ja -reittien markkinointiin liittyviä toimenpide-esityksiä on tarkasteltu laajemmin Luontomatkailun mallimaakunta -esiselvityksessä. (Vuorjoki 2008). 7

10 2.2 Maakunnallisen virkistysreitistön solmukohdat: Luontomatkailun palvelukeskittymät Jäljempänä esiteltävät maakunnalliseen ulkoilu- ja virkistysreitistöön sisältyvät runkoreitit on määritelty osin käyttäjien esittämien näkemysten perusteella ja toisaalta huomioiden reitistön liikenteelliseen saavutettavuuteen sekä erilaisten tukipalvelujen saatavuuteen liittyvät näkökohdat. Pitkien runkoreittien erityisongelma on se, että niiden käyttömukavuus on asiakasnäkökulmasta sidoksissa erilaisten oheispalvelujen kuten kuljetus-, välinevuokraus- sekä majoitus- ja ravitsemispalvelujen saatavuuteen. Ulkoilureittien palveluvarustuksen sekä toimintojen suunnittelu ainoastaan omatoimisten erävaeltajien tarpeista lähtien rajaa reittien käyttäjäkunnasta pois ne asiakasryhmät, joilla olisi kiinnostusta ja mahdollisuuksia hyödyntää myös maksullisia palveluja. Osa maakunnalliseen virkistyspalvelukokonaisuuteen sisältyvistä ulkoilureiteistä on lähtökohtaisesti erävaellus tyyppiseen käyttöön parhaiten soveltuvia, mutta esimerkiksi välinevuokraamojen palveluja hyödyntämällä reittien käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus yhdistellä samaan retkeen eri harrastusmuotoja ja tämän välityksellä räätälöidä retkiohjelmaansa. Maakunnan aktiviteettimatkailuyritykset ovat pääosin pienehköjä yhden tai muutaman henkilön työllistäviä yksiköitä (ks. tietoruutu). Yritykset ovat pyrkineet ohittamaan kapasiteettirajoitteensa ja toisaalta kasvattamaan liiketoimintansa kustannustehokkuutta verkostoitumalla ja yhdistämällä voimavaransa. Kehityksen seurauksena maakuntaan on muodostunut paikallisia luonto- ja aktiviteettimatkailun palvelukeskittymiä, joiden palvelutarjontaan tukeutuen maakunnallisen ulkoilureittiverkoston monikäyttö -tavoitetta on mahdollista toteuttaa. Maakunnan alueen luonto- ja aktiviteettimatkailun palvelukeskittymät ovat pohjoisesta etelään lueteltuna seuraavat (kartta 1): 1. Puukari Salmenkylä Bomba&Hyvärilä, Valtimo Nurmes 2. Nurmijärvi Ruunaa, Lieksa 3. Puso Koli Vuonislahti, Lieksa Kontiolahti 4. Petkeljärvi Möhkö, Ilomantsi Osa vielä 2000-luvun alussa elinvoimaisilta näyttäytyneistä palvelukeskittymistä on sittemmin lakannut olemasta yrittäjätoiminnan hiipumisen seurauksena. Kehittämistoimenpiteiden kohteina olevia luonto- ja aktiviteettimatkailun potentiaalisia palvelukeskittymiä ovat (kartta 1): 1. Tolosenmäki Muljula Suoparsaari, Kitee 2. Outokumpu vanha kaivos Erä- ja luontokeskus, Outokumpu Kiteen Tolosenmäen ympäristöön sijoittuvan aktiviteettimatkailun palvelukeskittymän ytimen muodostavat alueelle sijoittuvat alan yritykset, jotka tukeutuvat osittain toiminnassaan lentokentän yhteyteen sijoittuvaan monitoimitoimikeskus AIMO:n. Kiteen kaupungin tuella perustettu harrastusjärjestövetoinen keskus tarjoaa monipuolisesti puitteita erilaisten aktiviteettien harjoittamiseen. Outokummun kaupunki puolestaan on tehnyt mittavia panostuksia vanhan kaivosalueen uusiokäyttöön perustuvan elämyksellisen matkailutoiminnan kehittämiseksi. Palvelukokonaisuuteen liittyy oleellisena osana luontoaktiviteettien harjoittamiseen tarkoitettu Erä- ja luontokeskus, joka sijoittuu kaupungin keskustan välittömään läheisyyteen. 8

11 Kartta 1 Karjalan Kierros -ulkoilu- ja virkistysreitistö

12 TIETORUUTU: Aktiviteettimatkailutoiminta Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aktiviteettimatkailualalle on luonteenomaista yritystoiminnan pienimittakaavaisuus ja sivutoimisuus. Tietyille tuotesektoreille on muodostunut yksittäisiä vahvoja yrityksiä tai useamman yrityksen muodostamia yhteistyöverkostoja. Edellä kuvatun kaltaisia liiketoiminnallisia keskittymiä on erityisesti Lieksassa. Tällä hetkellä liiketoiminnallisesti merkittävimpiä aktiviteettimatkailun osa-alueita ovat koskenlaskuretket, koiravaljakkosafarit, melontaretket sekä moottorikelkkailusafarit. Lisäksi maakunnassa toimii mm. hiihtovaelluksiin sekä lumikenkäretkiin erikoistuneita yrityksiä. Pohjois-Karjalassa toimialan yritykset eivät Lapin tavoin ole voineet tukeutua liiketoimintansa kehittämisessä suurten matkailukeskusten toimintaan, joten toimialan yritykset ovat tyypillisesti suhteellisen pieniä henkilöyrityksiä tai perhepiirissä toimivia pääomayhtiöitä. Vertailu Lappiin on toimintapuitteiden erilaisuuden vuoksi jossain mielessä epätarkoituksenmukaista, mutta se antaa kuvan mittakaavaeroista alueiden välillä. Ohjelmallisten aktiviteettien (TOL 79900) liiketoiminnallinen merkitys Lapissa ja Pohjois-Karjalassa v suhteessa majoitus- ja ravitsemistoimialaan Alue Ma-Ra Ohjelmapalveluyritykset Toimiala yht. milj. lkm Liikevaihto /yritys milj. P-K n ,5 Lappi n ,6 Lähteet: TEM toimialaraportti 10/2010 (Matkailun ohjelmapalvelut), TEM toimialaraportti 9/2010 (Matkailun yleisosa), Lapin Matkailutilastollinen vuosikirja 2011, Pohjois-Karjalan ELY keskus, Pohjois-Karjalan talouskatsaus 1/2011 sekä 2/2009 Taulukossa tehty tarkastelu perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisemien ohjelmapalveluja käsittelevien toimialaraporttien tietoihin sekä Lapin liiton tuottamiin matkailualan tilastollisiin seurantatietoihin. Ohjelmapalvelualan osalta tiedot ovat suuntaa-antavia johtuen toimintasektorin tilastollisen seurannan hajanaisuudesta ja osin aineiston vaikeasta tulkittavuudesta. Ongelmana on erityisesti se, että alalla sivutoimisesti harjoitettava liiketoiminta ei näy suoraan nykyisen toimialaluokituksen pääluokassa Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. vaan toiminta kirjautuu ao. yrityksen päätoimialan mukaan. Toisaalta kyseinen TOL luokka sisältää toimintasektoriin liittyviä oheispalveluita kuten matkavarauspalvelut sekä lomamökkien välityspalvelut, jotka vaikeuttavat alan mittakaavan hahmottamista. Taulukosta on todettavissa, että Lapin tilastoitu majoitus- ja ravitsemistoiminta on liiketoiminnalliselta laajuudeltaan noin kolminkertainen Pohjois-Karjalaan verrattuna. Toimintaympäristön eroavaisuudet tulevat selkeimmin esille ohjelmapalvelualan liiketoiminnan volyymia tarkasteltaessa. Lapissa ohjelmapalvelut muodostavat noin viidenneksen matkailualan ydintoiminnoista, kun Pohjois-Karjalassa vastaava osuus on noin 2 %. Lapin ohjelmapalveluyritykset ovat keskimäärin noin viisi kertaa suurempia kuin vastaavat yritykset Pohjois-Karjalassa. Jotta ohjelmapalvelualan suhteellinen merkitys saavuttaisi Pohjois-Karjalassa Lapin nykyisen tason, tulisi alan liiketoiminnan kasvaa noin kymmenkertaiseksi. Ilman matkailukeskusten vetoapua tällainen kasvu ei ole mahdollista. Lyhyen aikavälin kehittämistoiminnassa tulisi maakunnallisesti panostaa siihen, että ohjelmallisten aktiviteettien toimintapuitteet ovat reittien osalta järjestyksessä erityisesti nykyisillä matkailutoiminnan painopistealueilla. 10

13 3 Ulkoilu- ja virkistysreitistön rakenne ja kehittämistarpeet 3.1 Ulkoilureitistön käyttäjien näkökulma Reiteistä traileiksi -käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Reiteistä traileiksi -hankkeen puitteissa toteutettiin kaikille ulkoilureittien käyttäjille avoin sähköinen kysely loppuvuodesta Kysely oli kohdennettu maakunnallisen ulkoilureitistön kesäaikana tapahtuviin käyttömuotoihin ja kyselyyn vastasi 300 henkilöä. Käyttäjäpalautteen perusteella Pohjois-Karjalan pitkistä vaellusreiteistä tärkeimmät (kiinnostavimmat) ovat seuraavat (kartta 2): 1. Karhunpolku 2. Susitaival 3. Kolinpolku Nämä vaellusreitit keräsivät yli 50 % vastaajien maininnoista. Neljänneksi tärkeimmäksi vastaajat arvioivat UKK-reitin, joka keräsi 30 % maininnoista. Tulos oli tämä siitä huolimatta, että vastaajilla oli tiedossaan se, että UKK-reitin Nurmeksen osuus on lakkautettu. (Härkönen 2012). Edellä mainittuihin reitteihin kytköksissä olevista 2 3 päivän vaellusreiteistä kiinnostavimmiksi arvioitiin Herajärven Kierros (69 %) sekä Ruunaan Koskikierros (56 %). Muut kiinnostavimmiksi arvioidut reitit sijoittuvat Ilomantsiin. Taitajan Taival keräsi 26 % maininnoista ja Tapion Taival 22 %. (Härkönen 2012). Maakunnan alueen kiinnostavimmat lyhyet päiväretkeilyreitit sijoittuvat pääsääntöisesti Metsähallituksen ylläpitämien kansallispuistojen yhteyteen. Kansallispuistojen ulkopuolisista päiväretkeilyreiteistä kiinnostavimmiksi arvioitiin Kolvananuuron luontopolku (58 %) sekä Ala-Koitajoen erä- ja retkeilyreitti (34 %). (Härkönen 2012). Pyöräilyreiteistä kiinnostavimmiksi arvioitiin Kolin alueen pyöräilyreitit sekä Karhunpolun maastopyöräilyreitti. Muita kiinnostavia pyöräilyreittejä olivat Jaaman Kierros sekä Pielisen ja Pyhäselän kiertävät reitit. Pyöräilyreittien kehittämistarpeiden osalta eniten mainintoja saivat maastopyöräilyreitteihin liittyvät toiveet. (Härkönen 2012). Melontaan liittyvistä jokireiteistä Jongunjoki sekä Ruunaan koskireitti Lieksanjoella olivat selvästi kiinnostavimmat kohteet. Muita keskimääräistä enemmän kiinnostusta herättäneitä kohteita olivat koko Lieksanjoen reitti, Jänisjoki, Koitajoki (Ala- ja Ylä-Koitajoki) sekä Vaikkojoki. (Härkönen 2012). Vastaajille tarjotut vaihtoehdot olivat jokipainotteisia, joten osa melojien suosimista järvireiteistä tai järvi-jokivesistö -yhdistelmäreiteistä ei välttämättä ole noussut esiin kyselyn tuloksissa. Huomionarvoista on se, että 71 % kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa kiinnostunut yhdistelemään retkeensä useampia aktiviteetteja. Yli puolella vastaajista kiinnostavimmat yhdistelmäaktiviteetit olivat patikointi ja melonta. (Härkönen 2012). Edellä esitellyn virkistysreitistön käyttäjäkyselyn tulokset ilmaisevat aktiviteettien harrastajien, kuntalaisten sekä osin myös matkailualan yrittäjien ulkoilureitteihin liittyviä kiinnostuksenkohteita ja kehittämistoiveita. Vastauksista on havaittavissa, että maakunnan perinteiset ulkoilureitit ovat edelleen vastaajien suosiossa tai ainakin ne ovat helpoiten tunnistettavissa olevia kohteita. Ulkoilureittien muodostama maakunnallinen kokonaisuus vaikuttaa toiminnallisena perusideana saaneen käyttäjien hyväksynnän. 11

14 Kartta 2 Pohjois-Karjalan kärkireittikohteet käyttäjäkyselyn mukaan. 12

15 Seuraavassa tarkastelussa esitetään Reiteistä traileiksi -hankkeen näkemys Pohjois-Karjalan ulkoilu- ja virkistysreitistön toiminnallisesta rakenteesta ja palveluverkoston kehittämistarpeista perusteluineen. Tarkasteltaviin virkistysreitistön kehittämisteemoihin eivät sisälly mönkijäreitit. Hankkeessa tehdyn kehittämisstrategisen linjauksen mukaisesti erillistä maakunnallista mönkijäreitistöä ei ole tarkoituksenmukaista perustaa vaan harrastusmuodon reittitarpeet ratkaistaan paikallisina kysymyksinä. Mahdollisten mönkijöille tarkoitettujen pienoisreitistöjen toteuttaminen jää lajin harrastajien sekä matkailuyritysten vastuulle. 3.2 Maakunnalliset ulkoilun runkoreitit Vaellus- Ja pyöräilyreitit Maakunnalliset vaellusreitit Joensuun keskusta Jaamankangas (Jaaman Kierros) Kolin kansallispuisto (Kolinpolku /Herajärven Kierros) Joensuun keskusta Lykynlapi Käsämä (Kinttupolku) Yhteysvälit: Pituus: Käyttötarkoitusluokka: Käyttömuodot: Suomen Ladun tekninen vaativuustasoluokitus: Tavoitteellinen palvelutaso: Erityispiirteet: Joensuu keskusta Kolin kansallispuisto Joensuun keskusta Kuorinka 95 km + 36 km Paikallinen reitti: Jaaman Kierros, Kinttupolku Maakunnallinen reitti: Kolinpolku Valtakunnallinen reitti: Herajärven Kierros Pyöräilyreitti, vaellusreitti, maastopyöräilyreitti, hiihtovaellusreitti Kolinpolku: Puuttuu Jaaman Kierros: Puuttuu Herajärven Kierros: Puuttuu Kinttupolku: Puuttuu Päivävaellusreitti kevein varustein Hyvät yhteydet joukkoliikenteen keskeisimpiin palvelupisteisiin, Kolin polku on osa Pohjois-Karjalan kautta kulkevaa eurooppalaista E10-kaukovaellusreittiä Reitin palvelutason kehittäminen Maakuntakeskuksen vaikutuspiiriin sijoittuva Kolin polku rengasmaisine liitännäisosineen on maakunnan väestön ulkoilutarpeiden näkökulmasta tärkein ulkoilureitti (kartta 3). Reitin keskeistä merkitystä korostavat hyvä saavutettavuus sekä reitin varrelle sijoittuvat luonnonnähtävyyskohteet. Reitin alkuosa sijoittuu taajamaympäristöön ja haja-asutusalueelle. Tämä osa reitistä kulkee merkittävässä määrin teitä pitkin, joten suositeltavin kulkumuoto tällä reitin osalla on polkupyörä. Kolin polusta on sen sijainnin ja muun matkailupalvelutarjonnan puolesta parhaat mahdollisuudet kehittää päivävaellusreitti siten, että päivittäiset vaellusosuudet on mahdollista tehdä keveiden kantamusten kanssa reitin varrelle sijoittuviin palvelupisteisiin tukeutuen. Palvelukokonaisuuteen tulee yhdistää polkupyörän vuokrausmahdollisuus siten, että pyörän voi halutessaan jättää reitin varrelle sijoittuvaan palvelukohteeseen. 13

16 Kolin polkua ovat perinteisesti käyttäneet myös maastopyöräilijät, vaikkakaan reittiä ei ole sopimuksellisesti tähän tarkoitukseen osoitettu. Pyöräilijät ovat liikkuneet reitillä jokamiehenoikeuskäytäntöön tukeutuen. Reitin ulkoilullinen merkitys puoltaa sitä, että reitin tulevissa kehittämistoimenpiteissä huomioidaan monikäyttömahdollisuus sekä sopimusoikeudellisesti että reitin teknisessä toteutuksessa. Reitin keskivaiheille sijoittuva Kolvananuuron luonnonsuojelualue on vetovoimainen vierailukohde paitsi ulkoilureitin käyttäjille myös laajaa kiinnostusta herättävänä itsenäisenä luonnonnähtävyyskohteena. Kolvananuuron erityisluonteeseen liittyvä ongelmakohta on se, että kohteessa ei ole mahdollista leiriytyä. Ulkoilureitin laavut (Urkkalampi, Hautajärvi) sijoittuvat noin kahden kilometrin etäisyydelle luonnonsuojelualueen etelä- ja pohjoispuolelle. Molemmat laavut ovat autotieyhteyden varrella ja varsin suosittuja erilaisten ulkoilijaryhmien piirissä. Tästä syystä ne eivät kaikilta osin sovellu retkeilijöiden yöpymispaikoiksi vaan reitin keskivaiheille tulisi varustaa rauhallinen telttailualue retkeilijöiden käyttöön. Kolinpolku yhtyy Kiviniemen retkeilykeskuksen kohdalla Herajärven Kierrokseen, joka on valtakunnallisesti vetovoimainen vaellusreitti. Kiviniemessä on retkeilijöiden käytössä laavu sekä retkeilymajan tarjoamat palvelut. Ulkoilureitti päättyy Kolin kansallispuistoon. Nykyisen Kolin kansallispuistoon suuntautuvan ulkoilureitin vaihtoehdoksi esitetään ulkoilureittiyhteyttä Joensuun keskustan ja Lykynlammen kautta Liperin Käsämässä sijaitsevalle Kuorinkajärvelle. Reitin käyttömuotona on patikointi päiväretkivarustein. Alkuosa reitistä perustuu Jaaman Kierros -reittiin ja loppuosa Liperin kunnan toteuttamaan Käsämän Ylämyllyn harjualueella risteilevään Kinttupolku -nimellä tunnettuun polkuverkostoon. Reitin varteen sijoittuvia luonto- ja virkistyskohteita ovat Höytiäisen suiston lintutorni, Lykynlammen ulkoilukeskus ja Pärnävaaran urheilukeskus, Ison Mertalammen (pohjoispää) ja Leinosenlammen uimapaikat, Käsämän harjut sekä Kuoringan uimaranta-alue. Ilomantsin kirkonkylä (Parppeinvaara) Petkeljärven kansallispuisto (Taitajan Taival) Möhkö (Rajanpolku) Patvinsuon kansallispuisto (Susitaival) Ruunaan retkeilyalue (Suomun kierto/karhunpolku) Yhteysväli: Ilomantsin kirkonkylä Petkeljärven kansallispuisto Patvinsuon kansallispuisto Ruunaan retkeilyalue Pituus: 194 km ( ) Käyttötarkoitusluokka: Käyttömuodot: Paikallinen reitti: Rajanpolku Paikallinen/maakunnallinen reitti: Taitajan Taival Valtakunnallinen reitti: Susitaival Karhunpolku Pyöräilyreitti, vaellusreitti, maastopyöräilyreitti, koiravaljakkoreitti Suomen Ladun tekninen Susitaival: Tavoite 2013 vaativuustasoluokitus: Karhunpolku: Tavoite 2013 Taitajan Taival: Tavoite 2013 Rajanpolku: Tavoite 2013 Tavoitteellinen palvelutaso: Erityispiirteet: Taitajan Taival: Päivävaellusreitti kevein varustein Susitaival Karhunpolku: Vaativa eräretkeilyreitti, maastopyöräilymahdollisuus, koiravaljakkosafaritoiminnan runkoreitti Kulttuurimatkailukohteet: Parppeinvaaran runokylä, Möhkön ruukkimuseo luonnonnähtävyydet: Putkelanharjun Petkeljärven kansallispuiston harjualue, Patvinsuon kansallispuisto Muuta: Susitaipaleen autiokämpät, Ruunaan koskireitti ja riippusillat 14

17 Reitin palvelutason kehittäminen Ilomantsiin sijoittuva maakunnallinen ulkoilun runkoreitistö muodostuu 1 2 päivän vaellukseen soveltuvasta Taitajan Taipaleesta sekä viikkovaellukseen soveltuvasta Susitaipaleesta (kartta 3). Susitaival on yksi Pohjois-Karjalan perinteikkäimmistä erävaellusreiteistä. Petkeljärven kansallispuiston ja Möhkön välisen yhdysreitin välityksellä ( Rajanpolku ) reittikokonaisuus kytkee toisiinsa kaksi maisematyypiltään omanlaistaan kansallispuistoa. Susitaival on tyypillisesti omavaraiselle ja erätaidoiltaan kokeneemmalle vaeltajalle sopiva reitti. Ilomantsin kirkonkylältä alkavasta yhdysreitistä huolimatta Susitaival näyttäytyy markkinoinnillisesti maakunnallisesta kokonaisuudesta irrallaan olevaksi korpitaipaleeksi, jonka saavutettavuus on erityisesti maakunnan ulkopuolelta saapuvalle vierailijalle haasteellinen. Reitin rakenteiden kunnostuksen ohella keskeisin kehittämiskohde on saada Susitaipaleelle ja sen liitännäisreittien muodostamalle kokonaisuudelle selkeästi erottuva lähtöpaikka Ilomantsin kirkonkylältä Parppeinvaaralta. Alkuosa reitistä tulee toteuttaa monikäyttöreittinä siten, että Ilomantsin kirkonkylältä voi lähteä reitille joko patikoiden tai vaihtoehtoista reittiä polkupyörällä Petkeljärven kansallispuistoon tai Möhköön. Paikalliset matkailuyritykset sitoutetaan tukemaan reitin käyttöä majoitus- ja ravitsemispalvelujen, välinevuokrauksen sekä tarvittaessa myös kuljetuspalvelujen (henkilö- /varustekuljetukset) järjestämisen välityksellä. Kuljetuspalvelujen on toimittava myös Patvinsuon kansallispuistosta takaisin Ilomantsiin ja edelleen Joensuuhun ulkoilureitin käyttäjien toiveiden mukaisesti. Ilman toimivia tukipalveluja reittikokonaisuuden käyttötarkoitusluokka jää paikalliseksi. Susitaival -reitin vetovoimaisuutta tulee kasvattaa ulkoilureitin käyttömuotoja laajentamalla. Pyöräilyn harrastajien näkemyksen mukaan reitti sopisi tietyin kehittämistoimenpitein myös maastopyöräilyreitiksi. Yhdessä Karhunpolun ja Valtimolle kulkevien yhdysreittien välityksellä maakunnan itäosaan on mahdollista luoda yli 300 kilometrin pituinen, luonnonolosuhteiltaan erämainen maastopyöräilyn runkoreitti. Toinen sekä yksityisiä harrastajia että aktiviteettimatkailuyrityksiä palveleva kehittämistoimenpide on koiravaljakkoajelun liittäminen osaksi reitin käyttömuotoja. Maakunnan koiravaljakkosafaritoiminnan painopiste on nykyisin (2012) Lieksassa, jossa toimii kuusi alan yritystä. Safariyrityksillä on käytössään yrityskohtaisia reittejä ja osittain toiminta tukeutuu yhteiskäytössä oleviin reitteihin kuten Karhunpolkuun. Valjakkokäyttöön soveltuvan reittiverkoston laajentaminen tarjoaa yrityksille lisää mahdollisuuksia ohjelmatarjonnan monipuolistamiseen. Huomionarvoista on, että valtaosa yritysten asiakaskunnasta on ulkomaalaisia matkailijoita, jotka saapuvat maakuntaan pitkäkestoisen aktiviteettiohjelman houkuttelemina. Ohjelmatarjonnan monipuolistaminen turvaa osaltaan tuotteen säilymistä vetovoimaisena. Reittikokonaisuuden opastuksellisten lähtö- ja päätepaikkojen tulisi sijaita palvelukeskittymien yhteydessä. Nykyinen kuntarajoihin sitoutunut kehittämisajattelu johtaa siihen, että Susitaival -reitin pohjoinen päätepiste ja toisaalta Karhunpolun eteläinen lähtöpaikka sijoittuvat Patvinsuon kansallispuistoon, jonka palvelutaso on perusvarustelutasoinen ja liikenteellinen saavutettavuus Pohjois-Karjalan luontokohteiden heikoimpia. Viikkovaellus -reitti näkökulmasta edellä mainitunkaltainen Ruunaalle ulottuva kokonaisuus on ylipitkä, mutta maastopyöräilyreittinä yhteysväli soveltuu 2 3 päivän retkien kohteeksi. Koko yhteysvälin soveltuvuus vaellusreitti -käyttöön edellyttää sitä, että Möhkön tai laajemmin Ilomantsin sekä Ruunaan aktiviteettimatkailuyritykset pystyvät tarjoamaan erilaisia tukipalveluja reitin käyttäjille. Herajärven Kierroksen kävijätutkimuksen (Juvonen & Heinonen 2012) perusteella käyttäjien määrittelemiä tärkeimpiä vaellusreittien oheispalveluja ovat eväspalvelut sekä kuljetuspalvelut. Paikalliset matkailuyrittäjät sekä retkeilyn harrastajat (Karjalan Retkeilijät ry 2013) ovat nostaneet esille tarpeen täydentää Susitaipaleeseen tukeutuvaa runkoreitistöä perustamalla yhdysreitti Särkkäjärveltä Taitajan Taipaleelle Mekrijärven eteläpuolelle. Yhdysreitin pituus olisi noin 15 kilometriä ja sen välityksellä saataisiin alueelle muodostettua noin 80 kilometrin pituinen rengasreitti, jonka vaikutuspiiriin jäisivät kaikki alueen keskeisimmät matkailukohteet ja näihin sijoittuvat palvelut. Yhdysreitin toteuttamismahdollisuuksia on arvioitu erillisen suunnittelutoimeksiannon puitteissa. 15

18 Ruunaan retkeilyalue Aittokoski (Ruunaan koskikierros/karhunpolku Mujejärven virkistysalue (Koivujoen polku) Peurajärven retkeilykalastusalue (Saramon jotos) Hiidenportin kansallispuisto Puukari/Valtimo (Talonpojan Taival, UKK-reitti) Yhteysväli: Ruunaan retkeilyalue Aittokoski Puukari/Valtimon kirkonkylä Pituus: 151 km (60+91) Käyttötarkoitusluokka: Käyttömuodot: Paikallinen reitti: UKK-reitti (Valtimo) Paikallinen/maakunnallinen/ valtakunnallinen reitti: Talonpojan Taival Maakunnallinen/ valtakunnallinen reitti: Karhunpolku Vaellusreitti, maastopyöräilyreitti, koiravaljakkoreitti Suomen Ladun tekninen Talonpojan Taival: Tavoite 2013 vaativuustasoluokitus: Karhunpolku: Tavoite 2013 Tavoitteellinen palvelutaso: Erityispiirteet: Talonpojan Taival: Päivävaellusreitti kevein varustein Karhunpolku: Vaativa eräretkeilyreitti, maastopyöräilymahdollisuus, koiravaljakkosafaritoiminnan runkoreitti Karhunpolku: Ruunaan luontotalo, Karhunkaataja Väinö Heikkisen kotitalo Kaksinkantajassa, talvisodan taistelualue Änäkäisessä Talonpojan Taival: Murtovaaran talomuseo, Hiidenportin kansallispuisto Reitin palvelutason kehittäminen Karhunpolun Ruunaan retkeilyalueen pohjoispuolinen osuus suuntautuu osin Jongunjoen rantaviivaa myötäillen Aittokoskelle ja sieltä edelleen Lieksa-Kuhmo tien varressa olevalle Teljon sillalle (kartta 3). Aittokoskelta Teljoon suuntautuvalla reittiosalla (12 km) on erityistä merkitystä siksi, että Teljon silta on melontaretkien keskeinen lähtöpaikka, joten vaeltajien on mahdollista toteuttaa paluukyyti esimerkiksi Ruunaalle tai Lieksaan melomalla. Maakunnallisen vaellusreitin päätepisteenä harvaan asutun alueen keskelle sijoittuva maantiesilta ei kuitenkaan ole asiakasnäkökulmasta erityisen käyttäjäystävällinen ratkaisu. Karjalan Kierroksen yhdysreitteihin lukeutunut Aittokoskelta luoteeseen suuntautunut Koivujoen polku on lakkautettu reitin ylläpitäjänä toimineen Nurmeksen kaupungin toimesta. Perusteluna on ollut reitin erittäin vähäinen käyttö. Samasta syystä on lakkautettu pääosa Saramon jotos vaellusreitistä. Ainoastaan Mujejärven virkistysalueen ja Peurajärven retkeilykalastusalueen välinen yhdysreitti on päätetty toistaiseksi säilyttää. Edellä mainittujen reittien kohtalo on konkreettinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, jos ulkoilureiteillä ei ole tukenaan tuotteistamisesta ja tukipalveluista vastaavia aktiviteettimatkailualan toimijoita. Tiettyjen yksittäisten ulkoilureittien toiminta-ajatus saattaa ajan myötä kadota esimerkiksi paikallisen yrittäjätoiminnan hiipumisen vaikutuksesta. Nurmes Valtimo -alueelle sijoittuvan reitistön osan vähäinen käyttö viestii myös siitä, että tämän reittijakson merkitystä osana maakunnallista reitistökokonaisuutta ei ole saatu markkinoinnillisesti suuren yleisön tietoisuuteen. Ulkoilureittejä on tuotu julkisuudessa esille lähinnä kunnallisessa viitekehyksessä eikä ajatusta maakunnallisesta kokonaisuudesta ole viety palvelujärjestelmätasolla riittävän syvälle. Pitkien yhdensuuntaisten ja pääsääntöisesti asumattomilla alueilla kulkevien vaellusreittien tekeminen houkutteleviksi on erittäin haasteellista. Maakunnallisen monikäyttöreitistön pitäisi synnyttää kävijöissä ajatus siitä, että tiettynä vuonna läpikäydyn reittijakson jatkeeksi otetaan seuraavina vuosina kohteeksi toinen kokonaisuuteen sisältyvä vaellusreitti tai että reitistölle tullaan uudelleen kokeilemaan jotain vaihtoehtoista kulkumuotoa kuten melontaa tai maastopyöräilyä. Nykyinen Karhunpolku toimii myös maastopyöräilyreittinä. Pyöräilijöiden näkökulmasta ongelmal- 16

19 lista on se, että tietyille maasto-osuuksille suunnitellut kiertoreitit on toteutettu metsäautotieverkostoon tukeutuen, joka on pyöräilijöiden näkökulmasta epätoivottava ratkaisu. Reitin maastopyöräilykäyttöön liittyvänä kehittämistoimenpiteenä tulee olla se, että osuuksilla joilla reitin yhteiskäyttö patikointiin ja pyöräilyyn ei ole ympäristönsuojelullisista tai maaston pinnanmuotojen vuoksi mahdollista, pyöräilyreitille pyritään löytämään kovapohjaisen tien sijasta polkumainen kulku-ura. Nurmes Valtimo alueen osalta ulkoilureitistöihin liittyvä keskeinen kehittämistoimenpide on se, että lakkautettu 21 kilometrin pituinen Koivujoen polku (Aittokoski Mujejärven virkistysalue) saadaan maakunnallisen ulkoilureitistöjen ylläpitojärjestelmän välityksellä palautettua osaksi maakunnallista runko-reitistöä (kartta 3). Samassa yhteydessä tulee nykyinen Karhunpolku linjata uudelleen siten, että reitin pohjoinen lähtöpaikka asemoituu joko Hiidenportin kansallispuistoon tai Peurajärven retkeilykalastusalueelle. Karhunpolulla on jo tunnettuutta ulkoilun harrastajien keskuudessa, joten tätä voimavaraa on perusteltua hyödyntää maakunnan pohjoisosaan sijoittuvan reitistönosan markkinoinnissa. Samalla tulee selvittää mahdollisuudet perustaa uudelle yhteysvälille Valtimolle asti ulottuva soveltuvin osin vaellusreittiin tukeutuva maastopyöräilyreitti. Talonpojan Taival -reitin varrelle sijoittuu ainutlaatuinen Murtovaaran talomuseo. Talomuseota voi pitää yhtenä maakunnallisen ulkoilureitistön keskeisimmistä kiinnekohdista kulttuurimatkailun viitekehyksessä. Ilomantsin Parppeinvaaran runokylästä alkava ulkoilun runkoreitti sulkee sisäänsä Möhkön ruukkimuseon sekä reitin varrelle jäävät pohjoiskarjalaiseen savotta- ja uittokulttuuriin liittyvät pienkohteet sekä sotahistoriaan liittyvät erityiskohteet päättyen asutus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän talomuseon kautta Valtimolla sijaitseviin talonpoikaisia perinteitä vaaliviin maaseutumatkailuyrityksiin. Matkailijoita kiinnostavat tuotteet tai käyntikohteet vaativat tuekseen aitoon perinteeseen pohjautuvan kehyksen eräänlaisen tarinan. Kyseisellä reitistökokonaisuudella sellainen on olemassa, mutta sen tekeminen näkyväksi ulkoilureitin käyttäjille vaatii teeman nostamista nykyistä paremmin esille sekä maakunnallisen reitistökokonaisuuden markkinoinnissa että ulkoilureitistön kohdeopastuksissa Muut retkeilyharrastusta palvelevat reitit Tärkeimpiä perinteiseen Karjalan Kierros -reitistöön sisältyneitä Pielisen länsipuolelle sijoittuvia vaellusreittejä ovat olleet Patvinpolku sekä UKK-reitti. Patvinpolku rakennettiin 1990-luvulla Kolinpolun ja Patvinsuon kansallispuiston väliseksi yhdysreitiksi. Reitti erkanee Kolinpolulta Kolvananuuron luonnonsuojelualueen kohdalla ja alkuperäisessä muodossaan linjautui Uimaharjun ja Kivilahden kautta Patvinsuolle. Osalla matkaa reitti yhtyy Kaltimon Kierto -reittiin (kartta 1). Valtakunnallinen UKK-reitti on osa Euroopan kaukovaellusreitistöä (E10). UKK-reitti linjautuu Kolin ja Vuokatin kautta Savukosken Tulppioon. Perinteikäs vaellusreitti on Pohjois-Karjalan alueella muuttanut muotoaan aikojen kuluessa eikä kaikilta osin enää vastaa retkeilijöiden näkemystä kiinnostavasta retkikohteesta. Patvinpolku -vaellusreittiä koskevat toimenpidesuositukset Ilomantsin kunta on lakkauttanut oman osuutensa Patvinpolku -vaellusreitistä vuonna Perusteluna oli reitin vähäinen käyttö. Reittiä koskevana suositusluonteisena toimenpide-esityksenä on, että Joensuun kaupunki määrittelee, onko lähivirkistyskäytön näkökulmasta perusteltua säilyttää vanhan reitin muodostama yhteys Kaltimon Kierto -retkeilyreitiltä Kolvananuuroon ja toisaalta Uimaharjun taajamaan. Esityksessä on varauduttu siihen, että myös Patvinsuon kansallispuistoon suuntautuva reittiosa on tarvittaessa mahdollista ottaa uudelleen käyttöön osana Joensuun kaupungin liikuntapaikkaverkkoa. Retkeilyn harrastajat (Joensuun Latu ry 2013) ovat esittäneet, että Patvinpolku tulisi linjata uudelleen siten, että se suuntautuisi Uimaharjusta Ala-Koitajoelle ja edelleen Hiiskosken ja Palokankaan kautta Ilomantsin Isonpalonkankaalle, jossa reitti yhtyisi Susitaival -vaellusreittiin. Reitti sijoittuisi pääosalla matkaa harjumaastoon ja sen varrelle jäisi luonnonnähtävyys- ja kalastuskohteena tunnettu Ala-Koitajoki, jonka varrella kulkee suosittu retkeilyreitti. 17

20 UKK-reittiä koskevat toimenpidesuositukset UKK-reittiin (kartta 1) liittyvät keskeiset ongelmat liittyvät reittilinjauksen epätasaisuuteen paikoin reitillä on maisemallisesti edustavia kohteita ja toisin paikoin pitkiä maantiellä kulkevia reittiosuuksia. Lisäongelmia aiheuttaa se, että Nurmeksen kaupunki on lopettanut omalle alueelleen sijoittuvan reittiosan ylläpidon vuonna Perusteluna on ollut reitin vähäinen käyttö. Tästä poiketen Valtimon kunnan läpi sekä Juuan kunnan alueella kulkevat reittiosuudet on pidetty kunnossa. UKK-reitin toiminnallinen uudelleenarviointi esitetään tehtäväksi seuraavien periaatteiden pohjalta: Valtimon kirkonkylältä pohjoiseen suuntautuvaa reittiosaa kehitetään ja ylläpidetään valtakunnallisena reittinä. Reitin rinnakkaiskäyttömahdollisuus maastopyöräilyreittinä tulee selvittää. Nurmeksen Porokylän ja Valtimon kirkonkylän välille sijoittuva reittiosa ylläpidetään tarkoituksenmukaiselta osin kunnan paikallisena lähivirkistysreittinä. Nurmeksen kaupungin Salmenkylään ja Juuan kunnan rajalle Louhivaaran-Penttilänvaaran ympäristöön sijoittuva reittiosa ylläpidetään paikallisena reittinä kylän ja sen vaikutuspiiriin sijoittuvien matkailuyritysten toimesta. Juuan kunnan alueelle sijoittuvaa reittiosaa Nunnanlahti Suurivaara sekä jatkoyhteyttä Kopravaaraan kehitetään ja ylläpidetään Kolin matkailualueeseen sisältyvänä valtakunnallisena vaellusreittinä (kartta 3). Muilta osin nykyinen UKK-reitti ylläpidetään soveltuvin osin kunnan paikallisena lähivirkistysreittinä. Karjalan Kierros -reitistökokonaisuuteen sisältyvä yhteysväli Valtimo/Puukari Nunnanlahti/Koli muutetaan pyöräilyreitiksi (kartta 4). Perusteluna on se, että Pielisen ranta-aluetta myötäilevä pyöräilyreitti on maisemallisesti kiinnostava ja voi luontevasti tukeutua alueen matkailupalveluyritysten tuottamiin tukipalveluihin. Yhteysvälin highlight kohteita ovat Paalasmaan saaristo sekä Ukko-Koli. Esitettyyn pyöräilyreitistöön sisällytetään Bomban Hyvärilän matkailukeskuksesta Salmenkylään kulkeva yhdysreitti. Euroopan kaukovaellusreitin E10-linjaus Euroopan kaukovaellusreittiverkoston kehittämistä ohjaa ja valvoo Euroopan Vaellusliitto (European Ramblers Association, ERA/EWV). Suomesta järjestöön kuuluu Suomen Latu. Euroreittien tarkoitus on hyödyntää eri valtioiden alueelle muodostuneita eri teemaan liittyviä vaellus- tai patikointireittejä ja yhdistää näistä Euroopan mittakaavaisia kokonaisuuksia. Kaukovaellusreitillä ei tarkoiteta sitä, että tietyn reitin on kuljettava yhtenäisenä polkureittinä Euroopan läpi vaan sitä, että tietylle yhteysvälille saadaan muodostettua pääosin vaellus- ja muista kävelyreiteistä muodostuva kulkuväylä. Suomessa asiaa on lähestytty pääasiassa siten, että tavoitteeksi on asetettu yhtenäisen vaellukseen tarkoitettu polkureitin perustaminen tietyn maakunnan läpi. Tämän toteutusmalli johtaa helposti siihen, että osa reiteistä perustetaan sellaisille alueille, joilla niille ei ole luontaista kysyntää. (ERA 2012, Suomen Latu 2012). Pohjois-Karjalan maakunnallisen ulkoilureitistön näkökulmasta on luontevaa tukeutua tiettyjen yhteysvälien osalta pyöräily- tai melontareitteihin, jotta maakunnallisen reitistökokonaisuuden toiminannallinen yhtenäisyys voidaan turvata. E10-kaukovaellusreittistatuksen säilyttämisen näkökulmasta ongelmallista on tällä hetkellä se, että UKK-reitin sekä Patvinpolun osittaisen lakkauttamisen ja Koivujoen polun lakkauttamisen jälkeen maakunnan vaellusreittiverkosto ei enää ole fyysisesti yhtenäinen. Huomionarvoista on, että Euroopan kaukovaellusreittien peruskriteerit on hahmoteltu Keski-Euroopan luonnonolosuhteisiin peilaten, josta käytännössä puuttuu Pohjois-Karjalan luonnonmaiseman peruselementti eli suurjärvet. Euroopan Vaellusliiton linjauksissa on kuitenkin todettu mm. merialueita ylittävät lauttamatkat ymmärrettäviksi reitin yhtenäisyyden katkaiseviksi etapeiksi, joten tätä taustaa vasten myös Pohjois-Karjalan olosuhteisiin liittyvät vesistönylitykset voivat sisältyä euroreitin linjaukseen. Mikäli maakunnallisena tavoitteena pidetään sitä, että E10-reitti pyritään pitämään yhtenäisenä vaellusreittinä ja reunaehtona on se, että UKK-reitti on osittain poistettu käytöstä, on perusteltua toteuttaa reitin linjaus maakunnan itäosan reitteihin tukeutuen. Reitin linjaus olisi pohjoisesta etelään kuljettaessa seuraava (kartta 3): Puukari/Valtimo kk Hiidenportti Peurajärvi Mujejärvi Ruunaa Lieksa Koli Joensuu. Ruunaa Lieksa yhteysväli 18

21 Kartta 3 Kärkireitit: vaellusreitit. 19

22 toteutettaisiin opastuksellisesti ohjeellisena kävelyreittinä ja reittiin sisältyisi Kolin ja Lieksan välinen autolauttamatka. Reitin käyttäjillä tulee olla halutessaan mahdollisuus tukeutua Ruunaan retkeilyalueen ja Lieksan keskustan välisessä siirtymisessä taksipalvelun ohella melonta- tai pyöräilyreitti -vaihtoehtoon. 1 Pohjois-Karjalan erityispiirteenä voi pitää sitä, että E10-reitille on osoitettavissa koko maakunnan läpi kulkeva vesiretkeilyreitti -vaihtoehto. Matkailijat voivat kiinnostuksensa mukaan liikkua tietyillä etapeilla vaihtoehtoisesti joko patikoiden, meloen tai pyöräillen. Maakunnan eteläosassa, jossa tarjolla ei ole vaellusreittiä, E10-reitin linjaus voi tukeutua pyöräilymatkailu -reitistöön Maakunnalliseen monikäyttöreitistöön sisällytettävät pyöräilyreitit Maakunnallinen vaellusreitistö ei eräiden reitistönosien lakkauttamisen jälkeen muodosta fyysisesti yhtenäistä rengasmaista polkuverkostoa, jollaiseksi Karjalan Kierros -reitistö aikanaan perustettiin. Suomalaisten luontoharrastusten monipuolistumisen myötä ulkoilureitistön monikäyttöisyys on noussut keskeiseksi suunnittelutavoitteeksi. Reitistökokonaisuuden toiminnallisuuden säilyttämiseksi esitetään perustettaviksi neljä maakunnalliseen kokonaisuuteen liittyvää pyöräilyreittiä. Reittilinjaukset on suunniteltu siten, että ne tukeutuvat aktiviteettimatkailuun erikoistuneiden ja muiden matkailuyritysten muodostamiin palvelukeskittymiin. Reitistön tuotteistamiseen sitoutuneiden yritysten roolina on tuottaa palvelujärjestelmään erilaiset välttämättömät tukipalvelut kuten polkupyörän vuokraus sekä kuljetuspalvelut. Maakunnalliseen ulkoilureitistöön sisällytetään seuraavat pyöräilyreitteinä toteuttavat yhdysreitit (kartta 4.): 1. Puukari/Valtimo kk/bomba Salmenkylä Vuokko Paalasmaa Juuka Nunnanlahti Koli 130 km 2. Koli (autolauttayhteys) Lieksa Ruunaa 30 km 3. Koli (autolauttayhteys) Lieksa Pankakoski Kontiovaara Patvinsuo 50 km 4. Koli Herajoki Uimaharju Pamilonkoski Luhtapohja Ilomantsi kk 100 km 5. Parppeinvaara Petkeljärvi Möhkö 30 km Itsenäiset pyöräilymatkailureitit Maakunnan kautta linjautuu etelä pohjoissuunnassa kaksi Euroopan pyöräilymatkailun runkoreittiä eli EuroVelo 11 sekä Iron Curtain Trail (EuroVelo 13). Ennakoitavissa on, että jatkossa vain rautaesirippureitti (ICT) sijoittuu maakunnan alueelle (Asiantuntijahaastattelu R. Ruusunen 2012). Pohjois-Karjala on mm. lukuisten sotahistoriallisten nähtävyyskohteidensa vuoksi luontainen kohde tämänkaltaiselle pyöräilymatkailun teemareitille (kartta 4). EuroVelo-reittien lisäksi maakunnan alueella kulkee 10 valtakunnallista pyöräilymatkailureittiä. Mainittujen reittien käyttötarkoitus ja matkailullinen merkitys on jäänyt osittain epäselväksi. Reittien linjauksia ollaan parhaillaan uudelleenarvioimassa valtakunnallisen työryhmän toimesta ja ennakoitavissa on, että nykyinen reitistö tulee karsiutumaan merkittävästi (Asiantuntijahaastattelu R. Ruusunen 2012). Nykyisistä paikallisista pyöräilymatkailukäyttöön soveltuvista reiteiteistä tunnetuin on Joensuun ja Kontiolahden alueelle sijoittuva Jaaman Kierros. Reitti kulkee pääosalla matkaa kevyen liikenteen väylillä sekä kangasmaastoon sijoittuvilla hiekkateillä. Reitti soveltuu luonteeltaan enemmän kuntourheiluun kuin varsinaiseksi pyöräilymatkailureitiksi. Reiteistä traileiksi -käyttäjäkyselyn (Här- 1 Retkeilyn harrastajat (Joensuun Latu 2012) ovat nostaneet esille sen näkökohdan, että mikäli Lieksan ja Kolin välinen autolauttayhteys syystä tai toisesta ei enää olisi käytettävissä E10-reitti katkeaisi uudelleen. Tästä syystä Patvin polku -vaellusreitti olisi perusteltua säilyttää osana maakunnallista runkoreitistöä. 20

23 könen 2012) tulosten perusteella on perusteltua harkita merkittyjen pyöräilymatkailureittien toteuttamista Pielisen ja Pyhäselän ympäri kulkeville yhteysväleille sekä Kolin ympäristöön nykyisten ohjeellisten reittien pohjalta ( Kartta 4 Kärkireitit: pyöräilyreitit. 21

24 3.2.2 Melontareitit ja melontakohteet Itsenäiset melontamatkailukohteet Pohjois-Karjalan alueella on lukuisia melontareiteiksi sopia jokivesistöjä sekä järvistä ja jokivesistöistä muodostuvia vesistöreittejä, joihin tukeutuen melonnan harrastajien on mahdollista toteuttaa pidempikestoisia retkiä maakunnan alueella. Huomionarvoista kuitenkin on se, että suuremmat ja tuulelle alttiina olevat vesistöt eivät sovellu aloittelevien harrastajien retkikohteiksi. Sitä vastoin esimerkiksi merialueilla retkeilemään tottuneille harrastajille myös Pohjois-Karjalan suurjärvien muodostamat vesistöreitit ovat sopivia harrastuspaikkoja. Melontareitteihin liittyvän matkailuneuvonnan ja kohdeopastuksen tulee olla erityisen huolella toteutettua, jotta tietyn taitotason omaavat harrastajaryhmät voidaan ohjata heille sopivimpaan kohteeseen. Maakunnan alueelle sijoittuvat melontaretkeilyyn liittyvät tärkeimmät kohteet ja reitit voidaan luokitella käyttäjäryhmän perusteella kolmeen pääkategoriaan jotka ovat: 1. Paikallisen väestön lähivirkistykseen soveltuvat kohteet ja reitit 2. Kiertomatkaileville perheryhmille tai muille satunnaisesti melontaa harrastaville tarkoitetut kohteet ja reitit 3. Aktiiviharrastajia palvelevat erityiskohteet sekä muut luonnonolosuhteiltaan vaativat reitit. Periaatteessa kaikki Pohjois-Karjalan melontakohteet ovat maakunnan oman väestön saavutettavissa muutaman tunnin kulkuetäisyydellä. Käyttäjäkyselyn perusteella (Härkönen 2012) tärkeimpinä lajia harrastavien kohteina nousevat esiin seuraavat jokivesistöjen melontareitit (kartta 2): 1. Jongunjoki 2. Lieksanjoki (ml. Ruunaan koskireitti) 3. Koitajoki (Ylä-Koitajoki & Ala-Koitajoki) 4. Jänisjoki 5. Vaikkojoki Pohjois-Karjalan suurin joki eli Pielisjoki on matkailullisesti suhteellisen vähän tunnettu ja hyödynnetty melontareittinä. Jokireittiin liittyvät järviosuudet ovat usein tuulisia, joten kokemattomille melojille reitti saattaa huonon sään sattuessa olla liian vaativa. Joen alaosa Lehmosta Utraan tai Pekkalan sillan tasalle soveltuu ohjatusti myös perhematkailukäyttöön ja on matkailukäytön näkökulmasta erittäin hyvin saavutettavissa oleva kohde. Edellisten lisäksi maakunnan alueella on useita virtaamaltaan pienehköjä paikallisten harrastajien suosimia kohteita, jotka pääsääntöisesti ovat kulkukelpoisia lähinnä kevättulvien aikaan. Näillä pienkohteilla ei ole laajempaa matkailullista merkitystä, koska toimintasesonki on yleensä liian lyhyt kohteiden kaupallistamisen näkökulmasta. Välinevuokraustoiminnan kannalta myös nämä kohteet ovat merkityksellisiä. Tunnetuimpia pääasiassa paikallisessa käytössä olevia kohteita ovat seuraavat: Valtimonjoki, Saramonjoki Juuanjoki, Viekinjoki, Häähnijoki,Valamajoki Haapajoki Kiskonjoki, Rauanjoki, Taipaleenjoki Nivanjoki Lotokanjoki, Venejoki Kiteenjoki Valtimo Nurmes Juuka Lieksa Ilomantsi Polvijärvi Liperi Joensuu, Kontiolahti Kitee 22