Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta

Transkriptio

1 Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 Jyry Eronen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Heikki Ovaskainen, Metsäteho Oy

2 Pienpuun käyttö kasvanut voimakkaasti Pienpuun käyttö energialaitoksissa on yli kymmenkertaistunut 2000-luvulla Suomessa. Erityisen nopeaa kasvu oli vuosina Kemera-tuet ovat vauhdittaneet pienpuun korjuuta energiakäyttöön. Osin pienpuun kasvanutta energiakäyttöä selittää myös kuitupuun ohjautuminen energiantuotantoon. Käyttö energialaitoksissa, TWh 8 Pienpuu 7 Hakkuutähteet Kannot 6 Järeä, (lahovikainen) runkopuu Lähde: Luonnonvarakeskus 2015b. Puun energiakäyttö Tilastojulkistus Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 2

3 Nuorten metsien kunnostusmäärät laskussa 2000-luvun alussa nuorten metsien kunnostuksia tehtiin yli hehtaaria/vuosi. Vuonna 2014 nuorten metsien kunnostuspinta-ala jäi alle hehtaariin. Syitä supistuviin kunnostusmääriin: Työlajin kohonneet yksikkökustannukset (vuonna 2014 keskimäärin 393 /ha). Nuorten metsien kunnostuksilla, joista on korjattu energiapuuta, eli energiapuuharvennuksilla heikentynyt korjuujälki. Pinta-ala, ha Pinta-ala Kustannukset Lähde: Luonnonvarakeskus 2015a. Nuorten metsien kunnostusten pinta-alat hehtaareina; Nuorten metsien kunnostusten kustannukset. Tilastopalvelu Kustannukset, /ha Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 3

4 Energiapuuharvennusten korjuujälki heikko Suomen metsäkeskuksen mukaan nuorten metsien kunnostushakkuiden, eli energiapuuharvennusten korjuujälki on heikentynyt hälyttävästi 2000-luvulla. Puustovauriot ovat merkittävin yksittäinen syy heikkoon korjuujälkeen. Vuonna 2014 korjuujäljen kokonaisarvosanaparannus johtui todennäköisesti arviointikriteereiden muutoksesta, ei korjuujäljen todellisesta parantumisesta. Osuus energiapuuharvennuksista, % Lähteet: Suomen metsäkeskus Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset; Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuun laatu. Virheellinen Huomautettavaa Hyvä Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 4

5 Puustovauriot = Runkovauriot + Juurivauriot Runkovaurio Juurivaurio Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 5

6 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli: Selvittää nuorten metsien kunnostushakkuilla työskentelevien metsäkoneenkuljettajien subjektiivisia laatunäkemyksiä ja Löytää korjuujälkeä heikentäviä ja toisaalta parantavia tekijöitä. Tutkimuksessa kerättiin näkemyksiä pienpuun korjuuseen liittyvistä työvaiheista; Tietoa kerättiin ennen korjuuta toteutettavista työvaiheista (1) sekä korjuun aikaisista työvaiheista (2). 1 2 puukauppa leimikon suunnittelu hakkuuta valmistelevat toimenpiteet hakkuu lähikuljetus tienvarsivarastointi haketus hakkeen kuljetus käyttöpaikalle Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 6

7 Aineisto ja menetelmät Aineisto kerättiin verkkopalvelimella toteutetulla kyselytutkimuksella lokakuussa Kysely suunnattiin metsäkoneenkuljettajille, joilla oli työkokemusta nuorten metsien kunnostushakkuilta eli energiapuuharvennuksilta. Kyselyyn kertyi yhteensä 25 hyväksyttyä vastausta, eli aineisto jäi suppeaksi Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 7

8 Vastaajien näkemys leimikon suunnittelun laadusta nuorten metsien kunnostushakkuilla Varottavien kohteiden merkitseminen Huono Kohtalainen Siirtymisreittien merkitseminen Tyydyttävä Kohteen puutavaralajikertymä vastaa mahdollista ennakkoarviota Hyvä Erinomainen Merkitsemiseen on käytetty riittävän näkyviä merkintöjä, esimerkiksi heijastavia kuitunauhoja Varastopaikkojen merkitseminen Leimikoiden rajauksen toteutus Osuus vastaajista Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 8

9 Ennakkoraivauksien laatu hakkuukoneenkuljettajien kokemana Raivattu puusto ei ole painunut metsäpohjaan Ei juuri koskaan Leimikon näkyvyyttä muuten heikentävää pienpuustoa ei ole raivattu tarpeeksi Harvoin Noin puolella kerroista Hakattavan puuston tyvien läheisyydestä on raivattu liian vähän pientä puustoa, eikä näkymä tyvellä ole parantunut tarpeeksi Useimmiten Lähes aina Olen toiminut kohteella, jossa ennakkoraivaus on toteutettu juuri ennen hakkuuta, eikä raivattu puusto ole vielä ehtinyt painumaan metsäpohjaan Olen joutunut toimimaan kohteella, jolla olisi ollut ennakkoraivauksen tarve osalle alueesta, mutta sitä ei oltu tehty Olen joutunut toimimaan kohteella, jolla olisi ollut ennakkoraivauksen tarve koko alueelle, mutta sitä ei oltu tehty. 29 Osuus vastaajista Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 9

10 Työturvallisuutta nuorten metsien kunnostushakkuilla heikentävät Puutteelliset maastomerkinnät, esimerkiksi sähkölinja, jyrkänne tai vastaava on jätetty merkitsemättä Ei juuri koskaan Harvoin Noin puolella kerroista Huonosti tehdyt maastomerkinnät, esimerkiksi liian harva nauhoitus Useimmiten Lähes aina Puutteellinen tai huonosti tehty ennakkoraivaus Työmaan huono näkyvyys Osuus vastaajista Metsätehon tuloskalvosarja 1/

11 Hakkuukoneenkuljettajien suhtautuminen hakkuutyön omavalvontakeinoihin Käytän hyvän metsänhoidon suosituksia työni tukena En juuri koskaan Harvoin Mittaan ajourien välejä esimerkiksi mittanauhalla tai puomin avulla Noin puolella kerroista Useimmiten Lähes aina Mittaan ajourien leveyttä esimerkiksi mittakepillä tai vastaavalla Seuraan työni jälkeä mittaamalla runkolukua esimerkiksi koneen puomin avulla Seuraan työni jälkeä mittaamalla ajoittain pohjapinta-aloja relaskoopin avulla Osuus vastaajista Metsätehon tuloskalvosarja 1/

12 Kuormatraktorinkuljettajien kokemukset tienvarsivarastoinnin laadusta Saan työmaaohjeet varastopaikkoihin liittyen Ei juuri koskaan Harvoin Varastopaikkojen sijoittelu on suunniteltu siten,ettei niiden alle jää isoja kiviä, ojia tai suuria kantoja Noin puolella kerroista Useimmiten Varastopaikat on hakattu ja raivattu sopivan kokoisiksi korjattavan puutavaran määrään nähden Lähes aina Varastopaikat on oikeasti mahdollista sijoitella työmaaohjeiden mukaisiin paikkoihin Työmaaohjeiden mukaiset varastopaikat ovat yleensä avoimilla ja tuulisilla paikoilla Osuus vastaajista Metsätehon tuloskalvosarja 1/

13 Suhtautuminen nuorten metsien kunnostushakkuilla työskentelyyn kohtalaisen positiivista Vastausvaihtoehto Osuus vastaajista, % Vastaajat, hlöä Esimerkki tutkimuksessa käytettyjen taustamuuttujaparien muodostamisesta. Työskentelen nuoren metsän hoitokohteilla erittäin mielelläni. Nuoren metsän hoitokohteet ovat mukavaa vaihtelua En juuri välitä, millaisilla hakkuilla työskentelen Työskentelen mieluummin järeämmän puuston kohteilla. Pyrin välttämään työskentelyä nuoren metsän hoitokohteilla Positiivinen tai neutraali suhtautuminen, ryhmä 1 (N 17) Negatiivinen suhtautuminen, ryhmä 2 (N 8) Metsätehon tuloskalvosarja 1/

14 Nuorten metsien kunnostushakkuilla työskentelyyn suhtautuminen & Ennakkoraivauksen ja työohjeiden laadun kokeminen Raivattu puusto ei ole painunut metsäpohjaan Varastopaikkoja koskevat ohjeet ovat riittäviä tai selkeitä Lähes aina Useimmiten Noin puolilla kerroista Harvoin 5 % 10 % 10 % 14 % 14 % 5 % 29 % Ryhmä 1, Positiivinen tai neutraali suhtautuminen nmhkohteisiin (n 15) Ryhmä 2, Negatiivinen suhtautuminen nmhkohteisiin (n 6) Lähes aina Useimmiten Noin puolilla kerroista Harvoin 20 % 28 % 8 % 20 % 12 % 12 % Ryhmä 1, Positiivinen tai neutraali suhtautuminen nmhkohteisiin (n 17) Ryhmä 2, Negatiivinen suhtautuminen nmhkohteisiin (n 8) Ei juuri koskaan 14 % Ei juuri koskaan Vastaajat kpl / Osuus vastaajista, % Vastaajat kpl / Osuus vastaajista, % Metsätehon tuloskalvosarja 1/

15 Kokemukset koulutuksen laadusta & Työohjeiden laadun kokeminen Siirtymisreittejä ja mahdollisia kokoojauria koskevat ohjeet ovat riittäviä tai selkeitä Puuvalintaan ja harvennusvoimakkuuteen liittyvät ohjeet ovat riittäviä sekä selkeitä Lähes aina Useimmiten Noin puolilla kerroista 8 % 4 % 13 % 8 % 21 % Ryhmä 1, Pitävät saamaansa koulutusta hyvänä tai erinomaisena (n 13) Ryhmä 2, Pitävät saamaansa koulutusta huonona, kohtalaisena tai tyydyttävänä (n 11) Lähes aina Useimmiten Noin puolilla kerroista 4 % 4 % % 20% 20 % Ryhmä 1, Pitävät saamaansa koulutusta hyvänä tai erinomaisena (n 13) Ryhmä 2, Pitävät saamaansa koulutusta huonona, kohtalaisena tai tyydyttävänä (n 12) Harvoin 8 % 17 % Harvoin 20 % Ei juuri koskaan 4 % 17 % Ei juuri koskaan 4 % 4 % Vastaajat kpl / Osuus vastaajista, % Vastaajat kpl / Osuus vastaajista, % Metsätehon tuloskalvosarja 1/

16 Muita havaintoja pienpuun korjuutyön laadusta (1/2) Kuormatraktorinkuljettajat olivat pääsääntöisesti vain noin puolilla kerroista tyytyväisiä kokopuun katkontaan siinä suhteessa, ettei metsätraktorin kuormatilan ylittävä latvaosa kolhi jäljelle jäävää puustoa. Kokeneimmat metsäkoneenkuljettajat, joilla oli yli kaksi vuotta kokemusta nuorten metsien kunnostuskohteilla työskentelystä, kokivat useammin, että ennakkoraivaus oli toteutettu juuri ennen hakkuuta, eikä raivattu puusto ollut ehtinyt painua maahan Metsätehon tuloskalvosarja 1/

17 Muita havaintoja pienpuun korjuutyön laadusta (2/2) Muutama koneenkuljettaja nosti esille myös, että metsänomistajien varomaton liikkuminen työkoneiden läheisyydessä on merkittävä turvallisuusriski Metsätehon tuloskalvosarja 1/

18 Uusia & Wanhoja laatuongelmia Tutkimustuloksista löytyi ennalta tunnettuja, mutta myös vähemmän tunnettuja laatua heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksessa merkittävimmät tunnistetut laatuongelmat liittyivät: Leimikon suunnittelussa havaittuihin heikkouksiin. Ennakkoraivausten puutteellisuuteen. Ennakkoraivauksen laatuun ja ajoitukseen. Työturvallisuusnäkökulmiin. Tienvarsivarastoinnin toteutukseen. Hakkuutyön omavalvontakeinojen käyttöön. Ohjeistuksien puutteellisuuden kokemiseen erityisesti niiden kuljettajien keskuudessa, jotka kokivat koulutuksensa laadullisesti heikoksi Metsätehon tuloskalvosarja 1/

19 Jatkotutkimustarpeita (1/2) Ennakkoraivauksen laatutekijöitä tulisi kehittää olemassa olevan uuden tutkimustiedon pohjalta (Eronen 2015, Kärhä 2015). Puunkorjuun suunnittelun laatutekijöiden vaikutus metsäkoneenkuljettajien työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen tulisi ottaa tarkasteluun. Kuinka paljon metsäenergialiiketoiminnan tuloksesta menetetään heikon tienvarsivarastoinnin vuoksi? Metsätehon tuloskalvosarja 1/

20 Jatkotutkimustarpeita (2/2) Ovatko puunkorjuun laatujohtamisen keinot ja välineet 2000luvulla? Voidaanko esimerkiksi omavalvonnan avulla saavuttaa parannuksia korjuun laadunhallinnassa? Lisäksi tarkastelun alle pitäisi ottaa puunkorjuun laatutekijöiden mittaaminen nykytekniikan avulla ja raportoinnin uudistamismahdollisuudet Metsätehon tuloskalvosarja 1/

21 Viitteet Eronen, J Metsäkoneenkuljettajien laatukäsityksiä nuorten metsien kunnostuksiin liittyen. Metsätieteen pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto. 94 s. Kärhä, K Alikasvoksen ennakkoraivaus ja ensiharvennuspuun korjuu. TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja -yrittäjyys 1/2015 (781). 8 s. Luonnonvarakeskus. 2015a. Tilastopalvelu. Nuoren metsän kunnostukset. [Verkkodokumentti] Luonnonvarakeskus. 2015b. Puun energiakäyttö Tilastojulkistus. [Verkkodokumentti] Metsäkeskus. Julkiset palvelut Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset. [Verkkodokumentti] Metsäkeskus. Julkiset palvelut Energiapuun korjuun laatu. Tiedote. [Verkkodokumentti] Metsätehon tuloskalvosarja 1/