Moottoripyörien ja veneiden ajoneuvoveroehdotuksista
|
|
- Aino Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas: Moottoripyörien ja veneiden ajoneuvoveroehdotuksista 1 Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausunnolle luonnokset hallituksen esityksiksi veneveroksi ja kevyiden moottoripyörien ajoneuvoveroksi sekä niihin liittyviksi lainmuutoksiksi. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä. Lausuntopyynnöt on lähetetty liikenne- ja viestintäministeriölle, oikeusministeriölle, Poliisihallitukselle, Rajavartiolaitokselle ja Veronmaksajain keskusliitto ry:lle. Lisäksi veneverosta pyydetään lausunto Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ltä ja Venealan Keskusliitto Finnboat ry:ltä sekä moottoripyörien ajoneuvoverosta MPkauppiaat ry:ltä, Suomen motoristit Ry:ltä ja Teknisen kaupan liitto Ry:ltä. Lausuntoa ei ole pyydetty esimerkiksi vero-oikeuden professoreilta. Koska kuitenkin luonnokset on julkaistu mm. ministeriön kotisivulla netissä ja aihepiirin tutkijana olen kiinnostunut liikenteen verotuksesta, olen kirjoittanut tämän lausunnon toivoen siinä esitetyn kritiikin huomioon ottamista asian käsittelyssä. 2 Ylellisyysveroista haittaveroihin Vanhoja ylellisyysverotyyppisiä veroja ovat olleet palvelijoista kannetut verot. Englannissa vuodesta 1777 alkaen palvelusväestä kannettu vero koski vain miespuolisia palvelijoita, lukuun ottamatta lyhyttä aikaa vuoden 1785 jälkeen, jolloin verotettiin myös palvelijattaria, jos näitä oli enemmän kuin kaksi. Ruotsi-Suomessa määrättiin vuonna 1789 maksettavaksi veroa eli ylellisyysmaksuja (öfverflödsavgifter) tarpeettomista palvelijoista, kuten kamari- ynnä muista palvelijoista, joita pidettiin yli arvojärjestyksen perusteella määrätyn luvun; maksu oli 4 8 riikintaaleria. Kotipapin pitämisestä oli maksettava 12 riikintaaleria ja kokista 10 riikintaaleria. Peruukkia pidetään kauneudellisten, tyylillisten, uskonnollisten tai kulttuuristen syiden vuoksi. Peruukkien käyttäjinä on ollut sekä naisia että miehiä. Peruukeilla on suojauduttu auringolta, niillä on peitelty kaljua ja niillä on viestitty arvovaltaa ja asemaa. Rooman keisarikunnan luhistuttua peruukit jäivät Länsi-Euroopassa pois tuhanneksi vuodeksi palatakseen 1500-luvulla. Ranskassa kuninkaat ottivat peruukin käyttöön 1620-luvulla.
2 2 Peruukkeja alettiin 1600-luvulla käyttää myös Englannin tuomioistuimissa, joka traditio on jatkunut meidän päiviimme luvulla yleistyivät erityisesti miesten valkopuuteroidut peruukit. Etenkin naisten peruukeista tuli 1700-luvulla suuria, jopa metrin korkuisia. Peruukkien käyttöoikeudesta kannettiin valtiontaloudellisista syistä Preussissa vuosina vuotuista veroa. Peruukkivero löysi ylellisyysverona tiensä jo vuonna 1710 myös Ruotsi-Suomeen. Monet ovat nähneet peruukit yläluokan tuhlailuna. Peruukkien hyvät ajat päättyivät Ranskan vallankumoukseen 1700-luvun lopulla. Isossa-Britanniassa oli myös vuonna 1795 säädetyllä puuteriverotuksella kohtalokkaat seuraukset peruukeille. Hiuspuuteria käyttävän oli hankittava leimaverotoimistosta verollinen puuterinkäyttölupa. Kuningasperhe palvelijoineen oli kuitenkin verosta vapautettu. Veroa ei tarvinnut maksaa myöskään esimerkiksi pienituloisten pappien. Vuonna 1716 annetulla asetuksella Ruotsi-Suomeen säädettiin vero mm. hienoille puvuille. Korkein maksu meni kulta- ja hopeavaatteista, kukallisista ja vastaavista silkkikankaista sekä ulkomaisesta sametista. Ruotsi-Suomessa pidettiin 1700-luvun alussa pönkkähametta merkkinä ylellisyyshimosta. Ylellisyysasetus vuodelta 1731 oikeutti vain ylhäisimmät naiset käyttämään kyseistä vaatekappaletta. Kun käytännössä kävi vaikeaksi tehdä tarkkaa eroa ylhäisen ja alhaisen naisen välillä, niin määrättiin, että jokaisen naisen, joka tahtoi esiintyä tässä pukineessa, oli suoritettava valtiolle yhden taalerin vero. Kysymyksessä oli siis välitön kulutusvero. Elokuvaverotus ja muukin huviverotus nähtiin myös ylellisyysverotuksena, mutta sillä oli selvästi kulttuuripoliittisiakin tavoitteita. Myös makeisveroa 1920-luvun puolivälissä säädettäessä korostettiin makeisten olevan yleensä ylellisyystavaroita. Liikenteen nykyiset kulutusverot voidaan jakaa ajallisesti eri kohdistumisvaiheisiin seuraavasti: 1) ajoneuvon hankinta (tulli ja ajoneuvon arvonlisävero) 1 2) ajoneuvon käyttöönotto (autovero) 2 3) ajoneuvon käytettävissäolo (ajoneuvovero) 3 4) ajoneuvon käyttö (polttoainevero ja polttoaineen arvonlisävero) Aurovero kuului ennen EU-jäsenyyttämme tähän ryhmään. Koska ajoneuvon käyttöönotto ja rekisteriin merkitseminen ovat samaa vaihetta, puhutaan myös rekisteröintiverosta. Käytettävissäolovaiheen vero kohdistuu ajoneuvoihin, jotka ovat rekisterissä ja joita ei ole ilmoitettu poistetuiksi liikennekäytöstä. Käyttövaiheen veroja olisivat myös kaavaillut kilometriverot. Ajoneuvon käyttövaiheeseen kuuluisivat myös auto- ja ajoneuvoveron tilalle liikenneministeriössä suunnitellut asiakasmaksut, joilla katettaisiin liikenneväylien rakentamisen ja ylläpidon kustannukset.
3 3 Ajoneuvojen erityisverojen yhteydessä viitattiin 1950-luvun alkuun asti fiskaalisten näkökohtien lisäksi ylellisyysveronäkökohtiin. Nykyisin veroja ei enää juuri ainakaan viranomaiskielessä puolustella avoimesti ylellisyysnäkökohdilla. Sen sijaan saatetaan vaatia esimerkiksi vahingollisen kulutuksen verottamista. Ylellisyysverojen paikalle ovat ainakin puheessa tulleet haittaverot erityisesti ympäristöveroina ja terveysveroina. 3 Aikaisemmista veneveroehdotuksista ja aikaisemmista moottoripyörien ajoneuvoveroista Lausunnolla olevissa esitysluonnoksissa ei kerrota mitään aikaisemmista veneveroehdotuksista tai moottoripyörien aikaisemmasta ajoneuvoverotuksesta. Myös niistä on kuitenkin syytä olla selvillä. 5 Moottoriajoneuvojen käytettävissäolovaiheeseen liittyvän vuotuisen ajoneuvoveron juuret ulottuvat Suomessa 1920-luvulle. Veroa perusteltiin valtion varaintarpeella ja sillä, että autojen käyttö lisäsi teiden ja siltojen kunnossapitokustannuksia. Verolla oli myös ylellisyysveropiirteitä. Ensimmäistä ajoneuvoverolakia koskevaa esitystä käsiteltäessä pohdittiin myös, eikö vastaavan veron alaisiksi olisi säädettävä huvitarkoituksiin käytetyt moottoriveneet (ks. HE 43/1920 ja HE 32/1921 niihin liittyvine mietintöineen). Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Ilm. Kovero totesi vuonna 1932 kirjassaan Ylellisyysverotus: Ylellisyysverotuksemme lisääminen olisi etusijassa suotavaa muun verotuksen (tarpeellisempaan kulutukseen kohdistuvan ja rikkausverotuksen) lieventämiseksi. Mitä erikoisesti rikkausverotukseen tulee, on se meillä nykyisessä korkeudessaan, kun myöskin kunnallisverotus on otettava huomioon, suureen pääomaköyhyyteemme katsoen epäilemättä arveluttava. Mikäli kuitenkaan verotusta ei muuten voida järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla, on välttämätöntä ryhtyä supistamaan julkisten talouksiemme suuresti kasvaneita menoja. Uusina mahdollisina verotusobjekteina Kovero mainitsi ampuma-aseiden lisäksi mm. nopeakulkuiset huvialukset. Vuotuista veneveroa on Suomessa pohdittu kohta sata vuotta, mutta tieliikenteen ajoneuvoveroa vastaavaa veroa ei vesialuksilla vielä ole. Siihen, ettei veneveroa ole säädetty, on varmaan jokin syy! Vuotuinen ajoneuvovero tuli siis Suomen verojärjestelmään 1920-luvulla, ja veroa perusteltiin valtion varaintarpeella ja tietaloudellisilla näkökohdilla. Tietaloudelliset seikat näkyivät paitsi ajoneuvon painon ottamisessa veron perusteeksi myös siinä, että vero perittiin korotettuna, jos ajoneuvon alla ei ollut kumisia ilmarenkaita. Vuotuista veroa oli autojen lisäksi suoritettava 5 Ks. Linnakangas Juanto, Verojen historia Synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio (2016).
4 4 moottoripyöristä. Sivuvaunullisen moottoripyörän vero oli korkeampi kuin sivuvaunuttoman. Bensiinikäyttöiset ajoneuvot vapautettiin vuotuisesta verosta 1960-luvun puolivälissä, mutta bensiinin polttoaineveroa vastaavasti korotettiin. Dieselajoneuvoilla vuotuinen vero säilyi. Dieselkäyttöisten autojen veromäärä riippui erityisesti ajoneuvon painosta, mutta moottoripyörien vero oli kiinteämääräinen (72 mk). Vuoden 1989 alusta moottoripyörät vapautettiin vuotuisesta verosta. Tätä perusteltiin sillä, että ajoneuvorekisterissä oli enää vain kaksi muuta kuin bensiinikäyttöistä moottoripyörää, joten veron kantaminen niistä aiheutti huomattavasti veron tuottoa suuremmat kustannukset. 6 4 Sipilän hallituksen ohjelman kirjaus Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa Ratkaisujen Suomi ( ) on kohta yrittämistä, työn tekemistä ja työllisyyttä tukevasta veropolitiikasta. Veropäätöksiä on kuvattu liitteessä, ja siinä mm. on kirjaus: "Asetetaan vuotuinen vero rekisteröidyille veneille ja moottoriajoneuvoille + 50 milj. euroa." 5 Tavoitteet ja vaikutukset valtiovarainministeriön esitysluonnoksissa 5.1 Tavoitteena valtion verotulojen lisääminen Veneveroa koskeva valtiovarainministeriössä laadittu esitysluonnos kuuluu tavoitteiden osalta kokonaisuudessaan seuraavasti: "Esityksen tavoitteena on hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen mukaisesti ottaa käyttöön veneistä kannettava vero valtion verotulojen lisäämiseksi. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa venerekisterin käytettävyys myös verotuksen tarpeisiin." Moottoripyörien ajoneuvoveron osalta tavoite ilmaistaan vieläkin lyhyemmin: "Esityksen tavoitteena on hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen mukaisesti ottaa kevyille moottoriajoneuvoille käyttöön vero valtion verotulojen lisäämiseksi." Esitettyjen verojen tavoitteet ovat siis puhtaasti fiskaalisia. Tavoitteena on ainoastaan lisätä valtion verotuloja. Mitään muita tavoitteita ei sanota olevan. Ainoana perusteena valtion verotulojen lisäämiseksi veneitä ja moottoripyöriä verottamalla esitetään hallitusohjelmaan sisältyvä kirjaus. Mitään muita perusteluja ei esitetä, ei esimerkiksi tarvetta tai halua vähentää veneiden ja moottoripyörien käyttöä liikenteessä. 6 Linnakangas Juanto, Tieliikenneverot (2000) s. 412.
5 5 5.2 Taloudelliset vaikutukset Venevero Valtion verotulot Venerekisterissä olevien vesikulkuneuvojen lukumäärän perusteella veroa kertyisi ehdotetuilla veroperusteilla noin 19 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2017 alkaen. Tuotosta vajaat miljoona euroa kertyisi purjeveneistä. Verotuoton arvioidaan kuitenkin jäävän edellä mainittua pienemmäksi, koska on oletettavaa, että vesikulkuneuvoja tullaan jättämään rekisteröimättä tai poistamaan venerekisteristä veron välttämistarkoituksessa. Vesikulkuneuvo voitaisiin myös laillisesti poistaa vesiliikennekäytöstä, jolloin siitä ei tarvitsisi maksaa veroa seuraavilta verokausilta. Lisäksi moottorin vaihtaminen veron alarajaa pienemmäksi poistaisi vesikulkuneuvon veron piiristä. Jos oletetaan, että rekisteristä tai muuten veron alaisuudesta poistuisi esimerkiksi 10 % vesikulkuneuvoista, vuotuinen verotuotto jäisi alle 17 miljoonaan euroon. Oletusta 10 %:n rekisteripoistumasta voidaan pitää varovaisena arviona, joten verotuotto saattaa jäädä ennustettua alhaisemmaksi. Aktiivisesti käytössä olevien veneiden määrää jotenkin kuvaa vakuutettujen veneiden määrä, joka oli vuonna 2015 noin Tämä on vain runsaat 80 % rekisteröityjen veneiden määrästä. Lisäksi veron periminen 12 kuukauden liukuvalta jaksolta saattaa osaltaan vähentää verotuottoa. On mahdollista, että joidenkin veneiden osalta veroa ei tule kannetuksi jokaisena kalenterivuotena, vaikka venettä käytettäisiin joka vuosi. Kun otetaan huomioon veneiden vähäinen käyttömäärä, voi olla mahdollista ajoittaa veneiden käyttö ajankohtaan, jona edellisenä kalenterivuonna alkanut verokausi ei ole vielä päättynyt. Tällä voi olla pieni vaikutus veneveron tuottoon. Venevero vähentäisi kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, minkä voidaan arvioida vähentävän arvonlisäverokertymää noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa olettaen, että kotitalouksien kulutus vähenee veron määrän verran Veneilyn kustannukset Venevero koskisi noin puolta rekisteröidyistä vesikulkuneuvoista. Moottoritehoon perustuvan veron määrä vaihtelisi 100 ja 300 euron välillä. Mediaanivero olisi 175 euroa vuodessa. Suurin veron määrä eli 300 euroa kannettaisiin noin 10 %:lta rekisteröidyistä veneistä. Veron piiriin tulevista vesikulkuneuvoista noin puolet olisi perämoottoriveneitä. Tyypillisesti niiden hinta uutena on arviolta euroa. Sisä- tai sisäperämoottoriveneiden hinta uutena vaihtelee arviolta euron välillä. Uusien veneiden kauppa on kuitenkin melko vähäistä venekantaan
6 6 suhteutettuna. Vesikulkuneuvoja on ensirekisteröity tällä vuosikymmenellä vuodessa. Keskimäärin veneitä on rekisteröity vuosittain noin 900 vähemmän kuin vielä 2000-luvun alkupuolella. Osaltaan tämä selittynee yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisellä. Käytettyjä veneitä myydään vuosittain arviolta Niiden keskihinta on euroa. Venerekisterin mukaan veneiden keski-ikä on 23 vuotta. Venekanta on siten varsin iäkästä ja myös melko vähäarvoista. Veneilyn vuosittaiset kustannukset vaihtelevat huomattavasti. Veneilijöille tehdyn kyselyn perusteella aktiivisesti veneilyä harrastavilla veneiden vuosittaiset käyttökustannukset saattavat olla noin euroa, mutta useimmilla veneilijöillä kustannukset jäänevät selvästi tätä alhaisemmaksi. Veneveron määrää voi suhteuttaa esimerkiksi keskimääräiseen veneiden vakuutusmaksuun, joka oli 170 euroa vuonna Rekisterissä olevista vesikulkuneuvoista vero kannettaisiin vuoden pituiselta jaksolta riippumatta siitä, kuinka paljon ajoneuvoa käytetään vesiliikenteeseen. Vesikulkuneuvojen käyttö on vahvasti kausiluonteista, joten käyttöpäiviin suhteutettuna veron määrä olisi suhteellisen korkea. Esimerkiksi autojen ajoneuvovero on päivää kohden keskimäärin 0,67 euroa. Veneilyä harrastetaan keskimäärin 6 15 päivänä vuodessa, joten venevero olisi 7 50 euroa päivältä eli moninkertainen autojen veroon verrattuna. Ajoneuvoveron kaltainen verokauden keskeyttäminen liikennekäytöstä poistolla ei olisi vesikulkuneuvojen osalta mahdollinen. Verolta vältyttäisiin vain, jos vesikulkuneuvo olisi poistettuna vesiliikenteestä verokauden alkaessa. Vero koskisi myös niitä viranomaisten käytössä olevia vesikulkuneuvoja, jotka ovat rekisterissä. Tämä lisäisi jonkin verran viranomaisten kustannuksia. Lisäksi veron piiriin tulisivat esimerkiksi pelastustoimintaan meri- ja järvialueilla käytettävät pelastusveneet, joten vero lisäisi myös vapaaehtoisen pelastustoiminnan kustannuksia. Yhteensä edellä mainittuja veneitä arvioidaan olevan yli Moottoripyörien ajoneuvovero Valtion verotulot Moottoripyörien ajoneuvoveron arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lähtien. Tuottoarvio on laskettu olettaen, että liikennekäytöstä ilmoitetaan poistetuksi veron takia 10 % veronalaisista moottoriajoneuvoista. On kuitenkin mahdollista, että poisto kattaa huomattavasti suuremmankin määrän ajoneuvoja, jolloin verotuotto jää tätä pienemmäksi. Vertailukohtana voidaan käyttää vuoden 2015 aikana vakuutettujen moottoripyörien lukumäärää, joka oli noin 15 % pienempi kuin verotuottoarvion pohjana käytetty moottoripyörien lukumäärä. Osa moottoripyöristä on myös ollut vakuutettuna vain hyvin lyhyen aikaa, joten on mahdollista, että
7 7 liikennekäytöstä poistuu yli 15 % veron piiriin lukeutuvista ajoneuvoista. Ehdotetulla verolla ei ole merkittäviä vaikutuksia muiden verolajien tuottoihin. Jos autoveronalaisten ajoneuvojen myynti tai maahantuonti veron käyttöönoton seurauksena vähenee, myös ensirekisteröinnin yhteydessä kertyvä autoverotuotto voi vähentyä. Vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan valtiontalouden kannalta vähäinen, sillä L-luokan ajoneuvojen vuotuinen autoverotuotto on noin 12 miljoonaa euroa. Ehdotetun veron voidaan lisäksi arvioida vähentävän arvonlisäverokertymää, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pienenevät. Voidaan olettaa, että kotitalouksien yleinen kulutus vähenee veron määrän verran, jolloin arvonlisäverokertymä pienenisi noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa Moottoripyöräilyn kustannukset Rekisterissä olevista veronalaisista ajoneuvoista vero kannettaisiin etukäteen 12 kuukauden pituiselta jaksolta riippumatta siitä, kuinka paljon ajoneuvoa käytetään liikenteeseen. Varsinkin moottoripyörien käyttö on vahvasti kausiluonteista, joten käyttöpäiviin suhteutettuna veron määrä olisi suhteellisen korkea. Esimerkiksi autojen ajoneuvoveron perusvero on päivää kohden keskimäärin 0,67 euroa. Jos moottoripyörää käytetään esimerkiksi päivää vuodessa, veron määrä olisi 2,5 5 euroa varsinaista käyttöpäivää kohden. Moottoripyörän liikennekäytöstä poisto kesken verokauden ei vaikuttaisi veroon samalla tavoin kuin se vaikuttaa autojen ajoneuvoverotuksessa. Verolta vältyttäisiin vain, jos moottoripyörä olisi poistettuna liikennekäytöstä tai rekisteristä verokauden alkaessa. Veron käyttöönotto lisäisi veronalaisten moottoriajoneuvojen käytön kustannuksia. Veron määrää voi suhteuttaa moottoripyörien hintaan, joka oli vuonna 2015 verotettujen uusien moottoripyörien osalta keskimäärin runsaat euroa. Hintavaihtelu on suuri, sillä veron ulkopuolelle jäävien uusien kevytmoottoripyörien keskimääräinen hinta oli alle euroa, kun taas yli 125-kuutioisten moottoripyörien keskihinta oli yli euroa. Moottoripyöräkanta on kuitenkin melko vanhaa, keski-iältään noin 12 vuotta, ja käytettyjen moottoripyörien hinnat ovat selvästi alhaisempia. Käytettyjen moottoripyörien hinnat ovat tyypillisesti alimmillaan noin euroa. 5.3 Vaikutukset yritystoiminnalle Venevero Suomessa veneiden valmistuksessa, korjaustoiminnassa ja vuokrauksessa sekä veneiden ja niiden varaosien ja tarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupassa toimii Tilastokeskuksen tilinpäätöstilaston mukaan vajaat 800 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on runsaat 600 miljoonaa euroa ja
8 8 jotka työllistävät yhteensä noin henkeä. Suomalaisen venevalmistuksen arvosta noin 70 % menee vientiin. Veneiden viennin arvo oli ulkomaankauppatilastojen mukaan noin 190 miljoonaa euroa vuonna 2015, kun kotimaan myynnin arvo oli alan tietojen perusteella noin 80 miljoonaa euroa. Veneilyyn liittyvät matkailupalvelut esimerkiksi vierasvenesatamissa tuovat lisätuloja myös niille rannikon, saaristomeren ja sisävesien kunnille, joihin matkaveneily kohdistuu voimakkaimmin. Esitysluonnoksessa todetaan, että veron käyttöönotto voi vähentää uusien veneiden myyntiä tai siirtää veneiden hankintaa pienempiin ja edullisempiin veneisiin. Vero lisää veneilyn kustannuksia, joten sillä voi olla vaikutusta veneilyn määrään ja veneilyyn liittyvien oheispalveluiden käyttöön. Lisäksi veneilyn vähentymisen ja veneiden mahdollisen hinnanlaskun seurauksena kauppiaiden myynti- ja vaihtovarastoissa olevien veneiden arvo saattaa jossain määrin laskea. Veron käyttöönotto voi esitysluonnoksen mukaan siten johtaa venealan kannattavuuden ja yleisten toimintamahdollisuuksien lievään heikentymiseen ja jopa työpaikkojen menetykseen Moottoripyörien ajoneuvovero Tilastokeskuksen tilinpäätöstilaston perusteella Suomessa toimii moottoripyörien sekä niiden osien ja varusteiden myynnissä, huollossa ja korjauksessa noin 300 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa ja jotka työllistävät yhteensä runsaat 800 henkeä. Lisäksi moottoripyöräilyyn liittyvää varustemyyntiä harjoitetaan muun vähittäiskaupan piirissä. Esitysluonnoksessa todetaan, että veron käyttöönotto voi vaikuttaa negatiivisesti moottoripyörien hankintaan ja käyttöön sekä niihin liittyviin palveluihin, millä voi olla vaikutusta alan yleisiin toimintaedellytyksiin. Lisäksi kauppiaiden myynti- ja vaihtovarastoissa olevien ajoneuvojen arvo saattaa jossain määrin laskea. Käyttäytymismuutoksista alalle aiheutuvia vaikutuksia on vaikea arvioida määrällisesti. Yritysten omistuksessa on noin 5 % veron piiriin tulevista moottoripyöristä. Veron suoranaiset vaikutukset yrityksille jäisivät kuitenkin pieniksi, sillä moottoripyörien ja muiden L- luokan ajoneuvojen käyttö yritysten liiketoiminnassa on vähäistä, eikä esimerkiksi myyntivarastossa olevista moottoripyöristä tarvitsisi maksaa veroa ennen kuin ne otetaan liikennekäyttöön. 5.4 Ympäristövaikutukset Venevero Veneilyn lähiympäristössä ilmeneviä ympäristövaikutuksia ovat esimerkiksi meluhaitat, roskaaminen ja pakokaasuyhdisteet. Lisäksi veteen pääsevät öljyt ja jätteet sekä veneenpohjien maalauksessa käytettävät myrkylliset maalit ovat haitallisia ympäristölle. Huviveneliikenteen
9 9 ilmastomuutokseen vaikuttavat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2015 noin tonnia. Määrä sisältää myös veneveron ulkopuolelle jäävien huviveneiden päästöt. Kotimaan vesiliikenteen kokonaishiilidioksidipäästöt olivat noin tonnia ja ulkomaan vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella noin 2,3 miljoonaa tonnia. Merenkulkulaitoksen vuonna 2005 julkaisemassa tutkimuksessa huviveneilyn päästöistä arvioitiin aiheutuvan yhteensä noin 10 miljoonan euron suuruiset taloudelliset haitat vuodessa. Merkittävin osatekijä arviossa oli ilmastonmuutokselle annettu painoarvo. Loput päästökustannukset olivat seurausta terveydelle ja luonnolle aiheutuvista haitoista. Veneilyn päästöjen osuus Suomen liikenteen päästökustannuksista on kuitenkin hyvin pieni. Venevero olisi tavoitteeltaan valtiontaloudellinen, ei ympäristönäkökohtiin perustuva. Tästä huolimatta veron pääasiallisena perusteena olevan moottoritehon voi katsoa yleisellä tasolla liittyvän polttoaineen kulutukseen ja siten veneen ominaishiilidioksidipäästöihin. Jos veneilysuoritteen määrä veneveron takia alenee, voi sillä olla vähäinen vaikutus veneilyn ympäristöhaittojen vähenemiseen Moottoripyörien ajoneuvovero Vero olisi tavoitteeltaan valtiontaloudellinen eikä ympäristönäkökohtiin perustuva. Veron käyttöönotto ei tukisi moottoriajoneuvokannan uusiutumista vähäpäästöisempään suuntaan. Veron piiriin tulevien moottoriajoneuvojen päästöjen osuus tieliikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä on kuitenkin vain noin prosentin suuruusluokkaa, eikä päästöperusteisella vero-ohjauksella siten olisi saavutettavissa kovin merkittävää vaikutusta. Toisaalta myös ehdotettu valtiontaloudellisin perustein kannettava tasavero saattaisi jonkin verran vähentää hiilidioksidipäästöjä, jos vero vähentäisi liikenteen kokonaissuoritteen määrää. Tältä osin vaikutuksen tieliikenteen kokonaishiilidioksidipäästöihin voi kuitenkin olettaa jäävän vähäiseksi. Moottoripyöräilystä aiheutuu hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös terveydelle haitallisia päästöjä sekä meluhaittaa. Veron vaikutus näidenkin ulkoishaittojen vähentämiseksi jäisi vähäiseksi. 5.5 Vaikutukset viranomaistoimintaan Veneveron ja moottoripyörien ajoneuvoveron kantaisi Liikenteen turvallisuusvirasto. Uusien verojen käyttöönotto edellyttää sen tietojärjestelmiin kertaluonteisia muutoksia, joista aiheutuu kustannuksia. Kertaluonteista lisätyötä aiheutuu myös asiakkaiden opastamisesta sekä ohjeistuksen ja lomakkeiden laatimisesta, joka vaatisi ensimmäisenä vuonna arviolta yhden henkilötyövuoden.
10 10 Liikenteen turvallisuusvirasto on saanut valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen yhteydessä lisärahoitusta vuodelle 2017 veneveron ja kevyiden moottoriajoneuvojen veron kustannuksiin miljoona euroa. Tästä pääosa kuluu tietojärjestelmätyöhön. Vuotuisten veronkantokustannusten arvioidaan olevan joitakin satoja tuhansia euroja. Venerekisterilakiin ehdotetut muutokset vaatisivat joitakin muutoksia sekä nykyisen vesikulkuneuvorekisterin käytäntöihin että järjestelmiin, erityisesti uusien rekisteri-ilmoitusten käyttöönoton myötä. Veroa valvoisivat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Valvontaa toteutettaisiin lähinnä näiden viranomaisten muiden valvontatoimenpiteiden yhteydessä. 5.6 Tuloerot ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset Venevero Esitysluonnoksessa asiaa tarkastellaan melko laajasti tuloerojen kannalta. Venerekisterin ja verotusaineiston perusteella arvioiden veneiden omistus on selvästi yleisempää ylemmissä tuloluokissa. Veron piiriin kuuluvista veneistä lähes 60 % kuuluu kahteen ylimpään tulodesiiliin lukeutuville omistajille, ja yli 80 % veneiden omistajista kuuluu hyvätuloisimpaan puoliskoon väestöstä, kun tuloluokkien rajat on laskettu yli 18-vuotiaan väestön tulojen mukaan. Esityksessä kuitenkin todetaan, että verotusaineistolla ei voida muodostaa selkeitä kotitalouksia, joista tulonjakovaikutusarvioissa tavanomaisesti käytettyä gini-indikaattoria lasketaan. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksessa nämä tiedot ovat saatavilla, mutta aineisto on haastatteluluonteensa vuoksi epätarkempi ja sisältää runsaasti myös muita kuin veron piiriin ehdotettavaksi kuuluvia veneitä. Kulutustutkimuksen aineistosta ilmenee kuitenkin verotusaineiston tapaan, että moottori- ja purjeveneiden omistaminen on selvästi yleisempää ylemmissä tuloluokissa. Ylimmän tulokymmenyksen kotitalouksilla veneiden omistus on yli kaksi kertaa yleisempää kuin kotitalouksilla keskimäärin ja lähes 10 kertaa yleisempää kuin alimman tulokymmenyksen kotitalouksilla. Veneveron vaikutus gini-kertoimella mitattuna olisi kulutustutkimuksen aineistosta laskettuna vähemmän kuin -0,01. Vaikka lukuun liittyy edellä mainituista syistä epävarmuuksia, kuvaa se kohtuullisella tavalla muutoksen suuntaa ja vaikutuksen kokoa. Vaikutus olisi siis mittaluokaltaan varsin pieni, mutta progressiivinen eli suurituloisiin kotitalouksiin voimakkaammin kohdentuva. Vaikutuksen vaimeus johtuu enemmän veron taloudellisen vaikutuksen pienuudesta kuin sen kohdentumisesta. Esitysluonnoksessa arvioidaan, että veron käyttöönotto ja venerekisterilain muutokset johtavat ajan myötä venerekisterin tietojen nykyistä tehokkaampaan päivittymiseen, millä olisi positiivisia vaikutuksia rekisterin käyttökelpoisuuteen erityisesti
11 11 vesiliikenneturvallisuustarkoitukseen, johon se on alun perin säädetty. Toisaalta todetaan, että vero voi merkitä vesikulkuneuvojen poistoa rekisteristä veron välttämistarkoituksessa, koska vesiliikenteen valvontamahdollisuudet erityisesti sisävesillä ovat vähäiset. Veroa saatetaan myös pyrkiä kiertämään vaihtamalla tai poistamalla moottorin tehomerkinnät. Jos vesikulkuneuvojen verotus saa aikaan vesikulkuneuvojen aiheetonta poistoa venerekisteristä, pidetään mahdollisena, että rekisterin tietosisällön luotettavuus kärsii eikä rekisteriä voitaisi enää pitää luotettavana tilastoinnin työkaluna. Sanktioksi ehdotetulla lisäverolla pyritään kuitenkin vähentämään väärinkäytöksiä Moottoripyörien ajoneuvovero Esitysluonnoksessa asiaa arvioidaan laajasti tuloerojen kannalta ja todetaan, että ajoneuvoliikennerekisterin ja verotusaineiston perusteella arvioiden moottoripyörien omistus on keskittynyt ylempiin tuloluokkiin. Kolme neljäsosaa moottoripyörien omistajista kuuluu hyvätuloisimpaan puoliskoon työikäisestä väestöstä, ja selvästi yli puolella moottoripyöristä omistaja kuuluu kolmeen ylimpään tulodesiiliin lukeutuville omistajille, kun tuloluokkien rajat on laskettu työikäisen väestön tulojen mukaan. Muiden ajoneuvoluokkien jakauma omistajien tuloluokittain muistuttaa moottoripyörien jakaumaa. Veron ulkopuolelle jäävien kevytmoottoripyörien ja kevyiden nelipyörien omistus on sen sijaan hieman enemmän keskittynyt myös alimpaan tulodesiiliin. Tämä voi esitysluonnoksen mukaan osittain selittyä sillä, että nämä ajoneuvot ovat ajokorttivaatimusten takia tyypillisesti nuorten käytössä. Esitysluonnoksessa todetaan, että verotusaineistolla ei kuitenkaan voida muodostaa selkeitä kotitalouksia, joista tulonjakovaikutusarvioissa tavanomaisesti käytettyä gini-indikaattoria lasketaan. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksessa nämä tiedot ovat saatavilla, mutta aineisto on haastatteluluonteensa johdosta epätarkempi ja sisältää runsaasti myös muita kuin veron piiriin ehdotettavaksi kuuluvia moottoripyöriä. Kotitalouskohtaisessa tarkastelussa moottoripyörien omistus on jakautunut tasaisemmin eri tuloluokkiin lukuun ottamatta aivan alimpia tuloluokkia, jolloin gini-kertoimella mitattuna ehdotettu vero olisi tuloeroja lisäävä. Vaikutus gini-kertoimeen olisi kuitenkin varsin pieni, vähemmän kuin 0,01. Vaikka lukuun liittyy edellä mainituista syistä epävarmuuksia, kuvaa se kohtalaisesti muutoksen suuntaa ja vaikutuksen kokoa. Veron vaikutus korostuu sellaisten kotitalouksien osalta, joilla on käytössä useampia moottoripyöriä. Esitysluonnoksessa asiaa tarkastellaan myös miesten ja naisten välisen tasa-arvon kannalta. Yksityishallinnassa olevien moottoripyörien sekä L5- ja L7-luokan ajoneuvojen haltijoista noin 90 % on miehiä, joten ehdotettu vero kohdistuisi selvästi enemmän miehiin.
12 12 Esitysluonnoksessa todetaan, että veron käyttöönotto tehostaa rekisteritietojen päivittymistä. Toisaalta vero voi merkitä moottoriajoneuvojen poistoa liikennekäytöstä veron välttämistarkoituksessa. Sanktioksi ehdotetulla lisäverolla pyritään kuitenkin vähentämään väärinkäytöksiä. 5.7 Kansainväliset näkökohdat Veneet Venerekisterilain mukaan rekisteröintivelvollisuus koskee moottorilla varustettuja huviveneitä, huvialuksia, vuokraveneitä, vesiskoottereita ja muita vesikulkuneuvoja, joiden moottoriteho on moottorin valmistajan ilmoituksen mukaan vähintään 15 kilowattia, sekä moottorilla tai purjeella varustettuja vesikulkuneuvoja, joiden rungon pituus on valmistajan ilmoituksen mukaan vähintään 5,5 metriä. Rekisteriin voidaan merkitä myös muu vesikulkuneuvo. Rekisteröintivelvollisuudesta vapaita ovat alus- ja kalastusrekisteriin merkittävien alusten lisäksi Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen omistuksessa tai hallinnassa olevat vesikulkuneuvot sekä pelkästään kilpailukäytössä olevat vesikulkuneuvot. Rekisteröitävää vesikulkuneuvoa ei saa käyttää vesiliikenteessä ennen kuin se on merkitty rekisteriin. Kuitenkin sellaista tilapäisesti Suomessa olevaa vesikulkuneuvoa, jonka omistajalla tai haltijalla ei ole kotikuntaa tai kotipaikkaa Suomessa, saa käyttää Suomessa venerekisteriin merkitsemättä. Tämän enempää ei veneveroesitysluonnoksessa tarkastella kansainvälisiä kysymyksiä Moottoripyörät Esityksen mukainen veronalaisuus edellyttäisi, että ajoneuvo on merkitty tai sen pitäisi olla merkitty ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa laissa tarkoitettuun rekisteriin. Veron ulkopuolelle jäisivät ne ulkomailla rekisteröidyt ajoneuvot, joita ei ole velvollisuus rekisteröidä Suomessa. Tarkemmat säännökset ulkomailla rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon väliaikaisesta tai tilapäisestä käytöstä Suomessa sisältyvät ajoneuvolain perusteella annettuun valtioneuvoston asetukseen ajoneuvojen rekisteröinnistä (893/2007). Tuossa asetuksessa on useita säännöksiä tilanteista, joissa ajoneuvoa saa käyttää Suomessa rekisteröimättä. Asetuksen 42 koskee ETA-valtioissa rekisteröityjä ajoneuvoja, joista on suoritettava autoveroa. Koska L3-, L4-, L5- ja L7-luokan ajoneuvot ovat autoveron alaisia, säännös koskee niitä. Suomessa vakituisesti asuva henkilö saa käyttää tällaista ETA-valtiossa rekisteröityä ajoneuvoa täällä autoverolaissa tarkoitettuun ajoneuvon verottomaan käyttöön oikeuttavan ajan ja sitä seuraavan seitsemän päivän ajan. Ajoneuvon kuljettajan tulee tällöin osoittaa ajoneuvon veroton
13 13 käyttöoikeus liikennettä valvovalle viranomaiselle autoverotusta hoitavan veroviranomaisen vahvistamalla käyttöönottoilmoituksella. Asetuksen 43 :ssä määritellään Geneven ja Wienin tieliikennettä koskeviin yleissopimuksiin (SopS 11/1959 ja SopS 30/1986) liittyneessä muussa valtiossa kuin Suomessa vakinaisesti asuvan luonnollisen henkilön oikeus käyttää ajoneuvoa Suomessa rekisteröimättä. Tällainen henkilö saa tilapäisesti käyttää Suomessa omaa tarvettaan varten maahan tuomaansa sopimusvaltiossa rekisteröityä L-luokan tai siihen rinnastettavan luokan ajoneuvoa enintään yhden vuoden maahantulopäivästä. Tämän enempää ei moottoripyörien ajoneuvoveroesitysluonnoksessa tarkastella kansainvälisiä kysymyksiä. 6 Johtopäätökset Esitettyjen verojen ainoaksi perusteeksi on esitetty hallitusohjelman kohta, jonka mukaan valtion verotulojen lisäämiseksi 50 miljoonalla eurolla vuodessa säädetään ajoneuvovero. Verotulojen lisääminen on tietysti hyväksyttävä tavoite varsinkin alijäämäisten budjettien aikana. Esityksiä valmisteltaessa on nyt kuitenkin selvinnyt, että kyseisillä veroilla ei voida saavuttaa tuota tavoitetta. Verotuotto jäisi hallitusohjelmassa mainittua selvästi alemmaksi. Esitetyt verot myös heikentäisivät yritystoimintaa ja työllisyyttä ja olisivat siten jopa ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Kyseiset verot ovat entisaikojen ylellisyysverojen sukulaisia. Ne eivät ole nyt oikea ja tehokas keino valtion verotulojen lisäämiseksi. Verotulojen lisäämistavoite saavutetaan paljon paremmin ja veronmaksukykyisyyttä kunnioittaen esimerkiksi valtion tuloverotusta ylemmissä tuloluokissa minimaalisesti tiukentamalla. Varallisuusveroa ei ole mieltä synnyttää uudelleen ainoastaan veneiden ja moottoripyörien verolle panemiseksi. Esitetyt veneiden ja moottoripyörien verot eivät olisi myöskään oikeasuhtaisia, koska ne olisivat käyttöpäiviä kohden laskettuna moninkertaisia verrattuna autojen ajoneuvoveroon. Esitykset herättävätkin epäilyjä perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamisesta. Voidaan myös kysyä, onko ajoneuvojen luokittelussa verollisiin ja verottomiin mielivaltaisuutta. Vakava puute lainvalmistelussa on nyt se, että esitysluonnoksiin ei sisälly minkäänlaista oikeusvertailua veneiden eikä moottoripyörien ajoneuvoverotuksesta. Ei kerrota edes sitä, onko esimerkiksi Virossa ja muissa naapurimaissamme vastaavia veroja. Mikäli maakohtaiset erot ovat suuria, voi syntyä myös EU-oikeudellisia ongelmia. Hallituksen ei pitäisi antaa lausunnolla olevia esityksiä eduskunnalle, vaan koko hankkeesta olisi luovuttava. Jos luopumista ei hallitusohjelman vuoksi pidetä mahdollisena, esityksiin olisi lisättävä ainakin oikeusvertaileva osa sekä analyysi perustuslakimme ja EU-oikeuden vaatimuksista.
14 14 Mikäli esitykset eduskunnalle annetaan, olisi harkittava perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämistä. Tasapuolisuuden vuoksi veromääriä olisi alennettava olennaisesti, vaikkapa kolmannekseen nykyehdotuksista. Mutta silloin esityksillä ei olisi mitään valtiontaloudellista merkitystä ja eduskunnan tulisi jo sillä perusteella hylätä esitykset. Jos taas tavoitteena on haittavero, siis jos halutaan myös vähentää ajoneuvojen hankintaa ja käyttöä ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi, perustelut olisi kirjoitettava aivan uusiksi. Veromääriä pitäisi silloin vaikuttavuuden lisäämiseksi myös selvästi nostaa ja verollisten ajoneuvojen piiriä laajentaa esimerkiksi mopoautoihin ja kilpaveneisiin. Tällainenkin vero voisi synnyttää perustuslaillisia kysymyksiä siitä huolimatta, että perustuslakivaliokunnan linjaukset vuoden 2016 lopulla (eläketulon lisävero, metsälahjavähennys) antavat hallitukselle ja eduskunnalle varsin suuren vapauden veropolitiikkansa harjoittamiseen.
Hallituksen esitys eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta
LUONNOS 16.12.2016 VM139:00/2016 1(37) Hallituksen esitys eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
Suomen Motoristit ry - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin
1 (6) 13.11.2018 - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin vaatii moottoripyörien autoveron alentamista verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi,
Veron arvioidaan lisäävän valtion vuotuisia verotuottoja noin 25 miljoonalla eurolla.
1(20) LUONNOS 9.12.2016 VM140:00/2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen verosta ja laiksi ajoneuvoverolain 21 ja 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 44/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikenteen tietojärjestelmästä
Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma
Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1990 vp. - HE n:o 129 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan henkilöautoista kannettavan varsinaisen
Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 /
Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 / 17.11.2016 Autoverolain muutos 1.1.2017 Laki autoverolain muuttamisesta (561/2016) Vientipalautus (säännösmuutos)
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 125/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi autoverolain muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely
EDUSKUNNAN VASTAUS 125/2007 vp Hallituksen esitys laiksi autoverolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi autoverolain muuttamisesta (HE 147/2007 vp). Valiokuntakäsittely
Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy
Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen
Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä
10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen
HE 108/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia. Henkilön
HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,
Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011
Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen
Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa
Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010
Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön
1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.
1980 vp. n:o 125 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 :n muuttamisesta. ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ. Esityksessä ehdotetaan taksiauton ja invalidien
Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä
10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen
HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ajoneuvoliikennerekisteristä
HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito
HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun
HE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
U 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta
U 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta Liikenne- ja viestintävaliokunta 12.9.2017 Markus Teräväinen VM/VO Direktiivin nykyinen sisältö Eurovinjettidirektiivissä
SMOTO MP2016-tutkimus
SMOTO MP2016-tutkimus Suomalaisen motoristin profiili Moottoripyöräily Suomessa MP-ajoneuvoveron vaikutus moottoripyöräilyyn SMOTO, Jari Kielinen Suomalaisen motoristin profiili SMOTO MP2016-tutkimus 2
Vakuutustiedot REKIssä
Vakuutustiedot REKIssä Vakuutusalan prosessi-info 29.3.2006 Hanna Hakanen Vakuutus REKIssä Voimassaoleva liikennevakuutus todennetaan rekisteröinnin yhteydessä kolmella vaihtoehtoisella tavalla automaattinen
1993 vp - HE 146 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 146 HaHituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoainesta annetun lain liitteenä olevan taulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi polttoainesta
Moottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa. SMOTOn tutkimus 2018
Moottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa SMOTOn tutkimus 2018 Suomalainen motoristi 2018 Omistaa keskimäärin 1,6 moottoripyörää Ajomäärä keskimäärin 7200
Tieliikennteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus - Vares-info
Tieliikennteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus - Vares-info 24.11.2015 Esa Aaltonen Reijo Jälkö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Muutoksen tavoitteet VAkuuttaminen ja REkisteröinti Sähköiseksi Asiointi
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen verosta ja laiksi ajoneuvoverolain 21 ja 57 :n muuttamisesta
Lausunto 1 (6) Valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Merja Sandell PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntönne VM140:00/2016 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen
VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
Autoveron sopeuttaminen pakokaasupäästöjen
Autoveron sopeuttaminen pakokaasupäästöjen mittaustavan muutokseen Hallituksen esitys autoverolain liitteen muuttamisesta HE 276/218 vp Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 7.12.218 Hanna Kalenoja Tieliikenteen
Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
MOPOT, MOOTTORIPYÖRÄT JA MOPOAUTOT TILAKUVA JA KEINOJA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEEN
Suppea analyysi Hanna Strömmer Arviointipalvelut 1(11) 24.11.2017 MOPOT, MOOTTORIPYÖRÄT JA MOPOAUTOT TILAKUVA JA KEINOJA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEEN LÄHTÖKOHTIEN KUVAUS JA TYÖN TOTEUTTAMISTAPA Analyysi on
Liikenneverotus Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Liikenneverotus 23.03.2017 Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Esityksen rakenne Liikenneverotuksen rakenne, tasot ja toiminta Verotuotot Ajoneuvokannan kehitys Yhteenveto verojärjestelmästä
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi
Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset
1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten
HE 34/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta. toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ry
HE 34/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ry 1 Lain myönteiset ja kielteiset vaikutukset vientipalautuksen helpottaminen on
VENEALAN KESKUSLIITTO FINNBOAT RY Käenkuja 8 A Helsinki
VENEALAN KESKUSLIITTO FINNBOAT RY 11.1.2017 Käenkuja 8 A 47 00500 Helsinki 0207 669 340 www.finnboat.fi Valtiovarainministeriön vero-osastolle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle
HE 118/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia. Kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotettaisiin
Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta
Oikeusministeriö Lausuntopyyntö 17.03.2017 OM 17/41/2016 Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta Johdanto Hallituksen 11.9.2015 hyväksymissä hallituksen
HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman
Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko
Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus Leila Juanto Petri Saukko TALENTUM Helsinki 2014 Kahdeksas, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad
Turvallisuus-ja kemikaaliviraston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi vesiliikennelaiksi ja eraiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lausunto 1(4) Turvallisuus-ja 9.8.2018 8164/00.00.01/2018 Liikenne-ja viestintaministerio kirjaamo(slvm.fi Lausuntopyyntonne 20.6.2018, diaarinumero LVM/1832/03/2016 Turvallisuus-ja n lausunto luonnoksesta
HE 170/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain liitteen muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolakia siten, että henkilö- ja pakettiautojen
Valtiovarainvaliokunnan verojaosto HE 178/2017 vp - Autoverolain muutosesitys
Valtiovarainvaliokunnan verojaosto HE 178/2017 vp - Autoverolain muutosesitys 14.2.2018 Suomen Taksiliitto ry Timo Koskinen timo.koskinen@taksiliitto.fi 040 570 9070 Autoverolain muutos vääristäisi henkilökuljetusten
Autoverolain muutokset 1.4.2009 30.3.2009 1
Autoverolain muutokset 1.4.2009 30.3.2009 1 Tärkeimmät muutokset Luovutaan kantamasta autoverolle arvonlisäveroa (ns. elv) ajoneuvojen verotus ei kuitenkaan kevene, koska autoveroa korotetaan autoverolle
Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset
Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa Kimmo Patrakka Erityisasiantuntija Merenkulun tutkimusseminaari 2.4.207 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tutkimuksen rakennustapa
HE 129/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lentoliikenteen valvontamaksusta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
HE 26/2019 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljyjätemaksusta annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi öljyjätemaksusta annettu laki. Esitys liittyy valtion
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan liikenteessä
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 185/2008 vp. Hallituksen esitys laeiksi autoverolain, arvonlisäverolain ja ajoneuvolain 60 :n muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 185/2008 vp Hallituksen esitys laeiksi autoverolain, arvonlisäverolain ja ajoneuvolain 60 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi autoverolain, arvonlisäverolain
Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että
Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia
HE 109/2015 vp: Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista. Ville Räisänen Trafi. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
HE 109/2015 vp: Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista Ville Räisänen Trafi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Liikenteen turvallisuusvirasto Uusi huvivenedirektiivi Huvivenedirektiivi
HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014
HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden
HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
Miten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme?
Miten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme? Liikenne- ja maankäyttöpäivät 8.10.2019 Tenure track professori Heikki Liimatainen 3.10.2019 2 1.
1) Moottoripyörien hankinnan ja omistamisen verotuksesta tulee siirtyä aidosti päästöpohjaisen käytön verotukseen
Valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Merja Sandell Snellmanninkatu 1 A, Helsinki PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö: VM140:00/2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevyiden moottoriajoneuvojen
Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys
1 (8) Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys Tässä selvityksessä tarkastellaan vain lakisääteisiä eläkkeitä. Eläkkeensaajien muita tuloja, esimerkiksi ansiotuloja, yksityisistä eläkevakuutuksista
Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:
Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Aro-Yhtymä Oy, Nissan Europe (valmistaja) ja Simetron Group
Tilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä
Liikennekäytöstäpoisto ja poiston aikaiset muutokset
Päiväys/Datum/Date 17.2.2010 Ohje / Auto-, rahoitus- ja vakuutusalan rekisteröintitehtävien suorittajat Dnro/Dnr/Ind.no. Viite/Referens/Ref TRAFI/3034/03.04.03.01/2010 Sisältöalue: Ajoneuvojen rekisteröinti
HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia
Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
Esityksessä ehdotetaan auto- ja moottoripyöräverosta. Ruosteenestokäsittelystä myönnettyä vähennystä koskevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi
1992 vp- HE 345 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan auto- ja moottoripyöräverosta
1983 vp. - HE n:o 81. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
1983 vp. - HE n:o 81 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että verovapaista maastohenkilöautoista
HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2013, 2. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä väheni vuoden 2013 toisella neljänneksellä Vuoden 2013 toisella neljänneksellä kuorma-autoilla
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu
Autoveron vientipalautus
Autoverotuksen asiakasohje 13 Autoveron vientipalautus www.tulli.fi 1.1.2015 Korvaa elokuussa 2014 julkaistun ohjeen Autoveron vientipalautus Tämä ohje koskee vientipalautuksen hakemista, kun Suomessa
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 1. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät tammi maaliskuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
Liikennekäytöstäpoisto ja poiston aikaiset muutokset
Päiväys/Datum/Date 17.2.2010 Ohje / Katsastustoimipaikkojen rekisteröintitehtävien suorittajat Dnro/Dnr/Ind.no. Viite/Referens/Ref TRAFI/2996/03.04.03.01/2010 Sisältöalue: Ajoneuvojen rekisteröinti Toimivallan
HE 71/2008 vp. lisäksi myös muihin puolustusvoimien virkoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman
HE 71/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puolustusvoimista annetun lain
Voimassa: Toistaiseksi
1 (6) Antopäivä: 16.9.2015 Voimaantulopäivä: 21.9.2015 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: TRAFI/23887/03.04.03.02/2013 Soveltamisala: Rekisteröintitehtävien
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus
liikennettä. Tässä liikenteessä olevilta ajoneuvoilta ei kannettaisi tullia tai muita veroja ajoneuvojen tullessa harjoittamaan Suomen sisäistä
1994 vp- HE 77 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden väliaikaisesti maahan tuotujen ajoneuvojen tullittomuudesta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö
HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.
HE 75/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta
Tieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (henkilöautojen verotus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 5 päivänä
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista
Huviveneilyssä käytettyjen polttoaineiden verollisuus ja polttoainemaksu
Valmisteverotuksen asiakasohje 27 Huviveneilyssä käytettyjen polttoaineiden verollisuus ja polttoainemaksu www.tulli.fi Helmikuu 2013 Huviveneilyssä käytettyjen polttoaineiden verollisuus ja polttoainemaksu
Liikennekäytöstäpoisto ja poiston aikaiset muutokset
Ohje 1 (6) Antopäivä: 24.10.2012 Voimaantulopäivä: 1.11.2012 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa ohjeen TRAFI/2996/2010 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen
1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Moottoriajoneuvokanta 2017
Liikenne ja matkailu 2018 Moottoriajoneuvokanta 2017 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2017 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.
Moottoriajoneuvokanta 2015
Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.
HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää,
HE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.
HE 170/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Suomen Vientiluotto Oy