Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset

Transkriptio

1 Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa Kimmo Patrakka Erityisasiantuntija Merenkulun tutkimusseminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

2 Tutkimuksen rakennustapa Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli kuvata numeerisilla faktoilla veneilyä Suomessa ja täydentää kuvausta laadullisella aineistolla. Aineisto kerättiin satunnaisotannalla tehdystä puhelinhaastattelututkimuksesta, aktiiviveneilijöille suunnatusta internet-kyselystä 2 sekä veneilyn viranomaisten ja sidosryhmien vastauksista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 2300 vastaajaa. Tulosten käsittelyn lähtökohta oli Taloustutkimuksen raportti, jossa arvioitiin veneilymäärät maakunnittain eri venetyypeillä. Tämän perusteella muu tutkimusaineisto on yleistetty muodostamaan kokonaiskuvan Suomen veneilymarkkinoista. Tuloksia vertailtiin vuoden 2005 raporttiin 3 sekä Ruotsin ja Norjan tilastoihin. Tässä tutkimuksessa veneellä tarkoitettiin moottoroituja vesikulkuneuvoja (vesiskootteri, moottorivene ja purjevene). Moottoroimattomat veneet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Taloustutkimus (206). Veneilytutkimuksen lähtöaineisto, Trafi. 2 Trafi (206). Trafin tekemän Webropol-työkalun avulla toteutetun internet-kyselyn lähtöaineisto. 3 Räsänen Jukka, Järvi Tuuli, Mäkelä Kari, Rytkönen Jorma, Hentinen Markku, Hänninen Saara, Tervonen Juha (2005): Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa, Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2005, Helsinki. Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 Veneiden määrä on ollut kasvussa ja veneilypäivien määrä laskussa Suomessa arvioidaan olevan,6 miljoonaa vesikulkuneuvoa. Vuonna 206 suurin tyyppiryhmä kaikista moottoroiduista veneistä oli enintään 20 hv:n moottorilla varustetut perämoottoriveneet (54 %). Eniten vesikulkuneuvoja oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Asukasmäärään suhteutettuna eniten veneitä oli Pohjanmaalla sekä Keski- ja Itä- Suomessa. Suomalaiset veneilivät keskimäärin 7 päivänä veneilykaudella 206. Veneilyyn käytetty aika väheni hieman viime vuosiin verrattuna Liikenteen turvallisuusvirasto 3

4 Suomalainen venekanta on jonkin verran kasvanut viimeisten 2 vuoden aikana Eri venetyyppien määrä Suomessa (Vuonna 206 sisäperämoottoriveneet on yhdistetty sisämoottoriveneiden ryhmään) Venetyyppi Muutos Soutuvene % Kevytpurjevene % Kanootti/kajakki % Muu vene, ei moottoria Vesiskootteri % Enintään 20 hv perämoottori % Yli 20 hv perämoottori % Sisäperämoottoriveneet Sisämoottorivene % Moottoripurjehtija % Purjevene % Yhteensä % Räsänen ym. (2005): Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa, Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2005, Helsinki. 2 Taloustutkimus (206). Veneilytutkimuksen lähtöaineisto, Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto 4

5 Suomessa on keskimäärin 2 moottoroitua venettä sataa asukasta kohti Etelä-Karjala 5 kpl Etelä-Pohjanmaa 0 kpl Etelä-Savo Kainuu 6 kpl 6 kpl Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 9 kpl 9 kpl Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala 7 kpl 4 kpl 3 kpl 2 kpl 9 kpl 8 kpl Pohjois-Pohjanmaa 6 kpl Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Keskimäärin 3 kpl 3 kpl 5 kpl kpl kpl 2 kpl Veneiden lukumäärä sataa yli 5-vuotiasta asukasta kohti eri maakunnissa (venettä sataa asukasta kohti) Trafi (206). Trafin tekemän Webropol-työkalun avulla toteutetun internet-kyselyn lähtöaineisto. Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 Kaikkien moottoroitujen veneiden keskipituus on 5,4 m ja keski-ikä 9,5 vuotta Veneiden keskipituudet Venetyyppi Keskipituus (m) Enintään 20 hv perämoottori 4,8 Yli 20 hv perämoottori 5,6 Sisämoottorivene 8,2 Purjevene 0, Keskimäärin 5,4 Veneiden keski-ikä Venetyyppi Keski-ikä (vuotta) Vesiskootteri 7,0 Enintään 20 hv perämoottori 8,5 Yli 20 hv perämoottori 7,8 Sisämoottorivene 28,6 Purjevene 26,5 Yhteensä 9,5 Taloustutkimus (206). Veneilytutkimuksen lähtöaineisto, Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto 6

7 Veneissä on keskimäärin 6 vuotta vanha ja keskiteholtaan 36 hv:n moottori Moottorin teho Venetyyppi Keskimääräinen teho (hv) Vesiskootteri 86,8 Enintään 20 hv perämoottori 6,7 Yli 20 hv perämoottori 50,0 Sisämoottorivene 47,0 Purjevene 22,6 Keskimäärin 36,0 Moottorin ikä Moottorin keskiikä Venetyyppi (vuotta) Vesiskootteri 6,5 Enintään 20 hv perämoottori 5, Yli 20 hv perämoottori 5,3 Sisämoottorivene 23,9 Purjevene 6,4 Yhteensä 6, Moottorityypeistä suosituimpia ovat 2- ja 4-tahtiset bensiinimoottorit. Taloustutkimus (206). Veneilytutkimuksen lähtöaineisto, Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto 7

8 Suomalaiset käyttävät veneitä pääasiassa lyhyisiin päiväretkiin Veneilijät käyttivät veneitä mökkimatkoihin (20 %), lyhyisiin päiväretkiin (69 %) sekä usean päivän tai viikon mittaisiin matkoihin ( %). Loma-aikoina veneitä käytettiin selvästi useammin kuin loma-aikojen ulkopuolella. Loma-aikana yli puolet veneili vähintään viikoittain ja kaikkiaan 77 % veneili vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Keskimäärin 4 % kaikista veneilijöistä yöpyi veneilymatkoilla. Kolme neljästä veneili kotisatamansa läheisyydessä, ja vilkkain kotisataman ulkopuolinen veneilyalue oli Saaristomeri. Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 Suomalaista veneilijää ei voi lokeroida Suomalaiset veneilijät omistavat itse pääosan veneistään (80 %). Kahdella kolmasosalla veneilijöistä on yli 20 vuoden veneilykokemus, ja vain noin joka kymmenennellä kokemusta on alle viisi vuotta. Iäkkäämmät veneilijät veneilevät useimmiten nuorempia ikäryhmiä pienemmillä veneillä. Aktiiviveneilijöistä 40 %:lla on jokin veneilytutkinto. Ulkomailla tai suuremmilla veneillä veneilevät ovat useimmiten suorittaneet jonkin veneilytutkinnon. Noin 5 % veneilijöistä kuuluu johonkin veneilyseuraan Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 40 % aktiiviveneilijöistä on suorittanut jonkin veneilytutkinnon 5-24 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 75 vuotta Yhteensä 48 % 37 % 34 % 34 % 4 % 45 % 55 % 40 % 52 % 63 % 66 % 66 % 59 % 55 % 45 % 60 % Tutkinto Ei tutkintoa Vähintään yhden veneilytutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin Trafi (206). Trafin tekemän Webropol-työkalun avulla toteutetun internet-kyselyn lähtöaineisto. Liikenteen turvallisuusvirasto 0

11 Veneilyn turvallisuus on parantunut Raportoitujen veneilyonnettomuuksien määrä on viimeisten 0 vuoden aikana pysynyt ennallaan, vaikka venemäärä on kasvanut. Kuolemaan johtaneiden veneilyonnettomuuksien määrä on vähentynyt 57:stä 40:een ( ). Poliisin ja rajavartiolaitoksen puhallutuskokeissa sallitun alkoholimäärän ylittävien veneilijöiden määrä on laskenut. Suuri osa veneilijöistä käyttää pelastusliivejä tai muita kelluntavälineitä aina tai vähintään joskus Liikenteen turvallisuusvirasto

12 Vaikka veneiden määrä on kasvanut, raportoitujen veneilyonnettomuuksien määrä on pysynyt ennallaan Vesiliikenneonnettomuudet alustyypeittäin vuosina Alustyyppi Vuosi Kauppa-alus Rahtialus Kalastusalus Matkustaja-alus Muu kauppa-alus Huvialus Moottorivene Purjevene Soutuvene / -jolla Kanootti / kajakki Kumivene / RIB Purjejolla Purjelauta Vesiskootteri Muu huvialus Yhteensä Trafi ja Tilastokeskus ( ). Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 205. Saatavilla: Liikenteen turvallisuusvirasto 2

13 Veneilykuolemat ovat vähentyneet ja alkoholin rooli on aiempaa pienempi Kuolemaan johtaneiden vesiliikenneonnettomuuksien syyt vuosina Onnettomuuden syyt Vuosi Inhimillinen tekijä Ei tunnettuja inhimillisiä tekijöitä 4 Toimintavirhe Huollon laiminlyönti tai polttoaineen loppuminen Sairaus Alkoholi Ilkivalta Yhteensä Ympäristötekijä Ei tunnettuja ympäristötekijöitä Sääolosuhteet Jääolosuhteet 3 2 Yhteensä Tekninen vika Ei tunnettuja teknisiä vikoja Aluksen rakenteiden pettäminen 2 3 Tekninen vika ohjauslaitteissa tai kuljetuskoneistossa 2 Yhteensä Trafi ja Tilastokeskus ( ). Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 205. Saatavilla: Liikenteen turvallisuusvirasto 3

14 Aktiivisista veneilijöistä yli puolet käyttää pelastusliivejä Vesiskootteri 00 % kpl 5-24 vuotta 67 % 3 % 9 % Enintään 20 hv perämoottori 70 % 28 % kpl vuotta vuotta 54 % 56 % 34 % 40 % 2 % Yli 20 hv perämoottori 58 % 37 % kpl vuotta 55 % 44 % Sisämoottorivene 38 % 56 % kpl vuotta 70 % 30 % Purjevene 69 % 3 % kpl vuotta yli 75 vuotta 32 % 7 % 68 % 28 % Yhteensä 63 % 34 % kpl Yhteensä 63 % 34 % Aina Joskus En koskaan Aina Joskus En koskaan Pelastusliivien käyttö venetyypeittäin Pelastusliivien käyttäminen ikäryhmittäin Trafi (206). Trafin tekemän Webropol-työkalun avulla toteutetun internet-kyselyn lähtöaineisto. Liikenteen turvallisuusvirasto 4

15 Ympäristötietoisuus on lisääntynyt veneilijöiden keskuudessa Veneilyn ympäristövaikutukset huomioidaan hyvin. Yhä useammat veneet on varustettu nykyaikaisin jätehuoltoa tukevin järjestelmin, ja vanhemmissakin veneissä jätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Eliönestomaaleja käytetään keskimäärin 0,2 litraa venettä kohti. Veneilystä aiheutuu tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä vastaa noin 0,2 % koko Suomen hiilidioksidipäästöistä ja noin 4 % kaikista vesiliikenteen päästöistä Liikenteen turvallisuusvirasto 5

16 Veneilyn vuosittaiset taloudelliset vaikutukset ovat satoja miljoonia Elinkeinoelämä. Veneiden valmistuksen, vene- ja varustekaupan sekä huoltotoiminnan liikevaihto oli 627 milj. euroa, minkä lisäksi veneily luo runsaat taloudelliset kerrannaisvaikutukset. Veneiden viennin arvo oli noin 200 milj. euroa ja tuonnin noin 40 milj. euroa. Veneilijät. Vesikulkuneuvojen ylläpitoon käytettiin 30 milj. euroa, polttoaineisiin noin 80 milj. euroa ja venepaikkoihin noin milj. euroa. Julkinen sektori. Veneily tuottaa verotuloja arviolta 76 milj. euroa vuodessa, mistä pääosa on polttoaineveroja sekä arvonlisäveroja. Veneilyllä on myös muita taloudellisia vaikutuksia, mm. valmistuksen alihankintaa, tapahtumia ja palveluita, joita ei tilastoida. Laitteet ja tarvikkeet, veneen huolto, venesatamapaikka, talvisäilytys sekä vesillelasku ja nosto Liikenteen turvallisuusvirasto 6

17 Johtopäätökset ja suositukset Veneistä ja veneilytaidosta huolehditaan Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Veneilyn turvallisuus on parantunut ja ympäristötietoisuus on lisääntynyt. Veneilyyn panostetaan rahallisesti, ja veneilyyn liittyvillä toimialoilla on havaittavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Kokonaiskuva veneilyn vaikutteista ja vaikutuksista on sirpaleinen. Veneilyn tilastoinnin laajuudessa ja yksityiskohtaisuudessa on kehittämistä. Veneilijöiltä tulevan aineiston keräämisen tapaan ja suuntaamiseen sekä kyselyn sisältöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Avoimeksi jää edelleen kysymys, miksi suomalaiset haluavat viettää vapaa-aikaa veneillessä sekä millaisia viihtyvyyttä ja terveyttä edistäviä vaikutuksia käyttäjät saavat veneilystä Liikenteen turvallisuusvirasto 7

18 Liikenteen turvallisuusvirasto Kumpulantie 9, Helsinki PL 320, 000 Helsinki Puhelin Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.