Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Muistio 4/ (3) PoSoTe Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä / 4. kokous Aika tiistai klo Paikka Osallistujat Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone Osallistujaluettelo 1 Katsaus sote- tilanteeseen Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi ajankohtaiset sote- tilanteesta. Hallitus linjasi kärkihankkeitaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun aikataulua linjattiin myös. Päätös itsehallintoalueiden määrästä tulee lokakuun loppuun mennessä. Mahdollisesti tässä päätöksessä otettaisiin kantaa myös itsehallintoalueiden keskuskaupunkeihin. Aluerajoihin kuitenkaan tässä vaiheessa ei otettaisi kantaa. Samaan aikaan linjataan myös rahoituksen perusratkaisua joka tässä vaiheessa tarkoittaa sitä millä tavoin rahoitus itsehallintoalueille kerätään. Vuoden loppuun mennessä tehdään linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta sekä vaalien periaatteesta. Vuoden 2016 huhtikuussa järjestämislaki lähtee lausuntokierrokselle ja hallituksen esitys eduskuntaan lokakuussa Sote- järjestämislaki astuisi voimaan heinäkuussa 2017 jolloin olisi mahdollista perustaa aluksi väliaikaiset valmisteluorganisaatiot alueille. Vaalit olisivat aikana jolloin valmisteluorganisaatio/muutoshallinto siirtyisi kohti pysyvää tilaa. Järjestämisvastuu siirtyisi 2019 alusta järjestämisalueille. Sote- alueiden määrä voi myös vaikuttaa olennaisesti koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatioon. Kun aluemäärää on nyt pohdittu 9-12 välille, voi olla tarvetta myös erva- tyyppiseen tasoon jolle tulisi tehtäviä joita tulisi miettiä suuremmalla alueella kuin itsehallintoalue. Hallituksen asettamalle hyvinvoinnin ja terveyden painopistealueelle kohdistetaan 130 miljoonaa euroa. Tämä summa sisältää myös sote- uudistuksen kustannukset. Tulevat kokeilut menevät hallituksen kärkihankkeiden kautta ja näin ollen korvannevat Kaste-ohjelma tyyppisen ohjauksen. Sote- valmistelu eri puolilla maata vaihtelee paljon. Pohjois-Suomen alueella mm. on lopetettu keskustelut kuntayhtymän rakentamisesta ja keskitytty yhteistyön sekä luottamuksen rakentamiseen eri toimijoiden kanssa. Tässä vaiheessa voi olla myös viisasta odottaa lokakuun lopussa tulevaa tietoa alueiden määrästä. Sote- uudistus nähdään sosiaali- ja terveysministeriössä ennen kaikkea sote- palvelurakenneuudistuksena, kun taas valtiovarainministeriössä painottuu itsehallintouudistuksen tematiikka. 2 Moniammatillinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien näkökulmasta Marko Korhonen alusti kuntien näkökulmasta terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen. Korhosen ansiokas esitys on muistion liitteenä. Työryhmän keskustelussa tuotiin muun muassa esiin, että työllisyyden edistämisellä on keskeinen rooli kuntalaisten hyvinvointiin sekä kuntatalouden näkökulmasta. Yliopistoissa olisi hyvä olla myös opintoja yrittäjyydestä jotta valmistuvilla olisi valmiuksia myös omaan yritystoimintaan. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 Muistio 4/ (3) Katsaus järjestöjen kehittämistoimintaan Päivi Kiiskinen alusti järjestöjen kehittämiskumppanuudesta. Kiiskisen järjestön kehittämistoimintaa ja vahvaa kumppanuutta loistavasti avaava esitys on muistion liitteenä. Työryhmän keskustelussa tuotiin esiin muun muassa, että Soste on kattojärjestö joka auttaa alueen moninaisen järjestökentän mahdollisuuksia vahvistaa osaamistaan ja edesauttaa erilaisten kumppanuuksien syntymisessä julkisen sektorin kanssa. Keskustelussa nousi esiin myös se, että monitoimijainen kehittäminen on myös yrityskentälle tärkeää ja yrittäjät tekevät vahvaa yhteistä kehittämistä myös jo nyt yliopistojen ja kuntien kanssa. Lääkäriseura Duodecim on myös hyvä esimerkki yhdistystoiminnasta, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. 4 Innokylä: hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö Anna-Mari Juutinen alusti Innokylän mahdollisuuksista edistää KTK-ryhmän työskentelyä kokousten välillä verkossa sekä koota ja tunnistaa KTK kokonaisuuden yhteisiä intressejä. Työryhmän keskustelussa tuotiin esiin, että työryhmän tavoitteiden kirkastaminen edelleen on tärkeää. Sen sijaan KTK- toimintamallin rakentaminen tässä vaiheessa voi olla haasteellista. Isona kysymyksenä nousi esiin se, että sopiiko Innokylä työvälineeksi ryhmän työskentelyyn nyt, kun moni reunaehto on vielä auki. Innokylän hyödyntäminen jää nyt tässä vaiheessa vielä mietintään. 5 Muut asiat Muita asioita ei ollut. 6 Seuraavat kokoukset Seuraava kokous on klo Petteri Paronen puheenjohtaja Jouko Miettinen sihteeri Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Muistio 4/ (3) Osallistujaluettelo: ( x ) Petteri Paronen (Kuo), kaupunginjohtaja pj. ( x ) Jorma Penttinen (KYS), johtajaylilääkäri, vpj. ( x ) Marko Korhonen (Lapinlahti) kunnanjohtaja ( ) Ari Sopanen (Kaavi), kunnanjohtaja ( ) Petri Kangasperko (J-koski), kaupunginjohtaja ( ) Veli-Matti Kosma (UEF), professori ( ) Jukka Mönkkönen (UEF), rehtori ( x ) Mervi Vidgren (Savonia), rehtori, varalla ( ) Mikko Vuoristo (Savonia) vararehtori ( x ) Jouko Miettinen (Kuopio), sihteeri ( ) Merja Miettinen (KYS), hallintoylihoitaja ( x ) Tarja Kauppila (ISO), johtaja ( ) Merja Sahlström (Ysavo), kehittämispäällikkö / ( ) Jarno Rieppo (Ysavo) avovastaanottojen ylilääkäri ( ) Kati Kantanen (S-järvi), hoito- ja vanhustyön johtaja ( x ) Heikki Helve (Kuo), kehittämisjohtaja /KIO toimitusjohtaja ( x ) Simo Kokko (KYS), ylilääkäri ( x ) Päivi Kiiskinen (Soste) ( x ) Tarja Arbélius, Savon Yrittäjät, varalla ( ) Yrjö Ronkainen, Savon Yrittäjät ( x ) Petro Julkunen (Juko), varalla ( ) Christina Snellman, (Tehy) ( ) Markku Tervahauta (Kuopio) Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

4 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

5 Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995). Terveyden edistäminen pitää sisällään niitä toimintoja, joilla pyritään muuttamaan yksilön terveyskäyttäytymistä sekä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita. Hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä toimii kunnan johtoryhmä.

6 MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA? Lähtökohta: väestölliset tekijät ja kotitalouden rakenteet (ikärakenne, huollettavat jne,) vaikuttavat merkittävästä hyvinvointijohtamisen painopisteisiin. Miten maailman terveimmistä lapsista tulee sairaimmat kolmekymppiset? Onko meillä maailman hyvähampaisimmat huostaanotetut lapset? Lapinlahdella pienituloisuutta, yksinäisyyttä, pitkittynyttä työttömyyttä, heikko huoltosuhde, yksinhuoltajuutta Toisaalta hyvä koulutustaso, terveydentila lapsilla ja nuorilla, hyvä asumisen taso ja ympäristö, vähän koulutuksen ulkopuolelle joutuvia, hyvä ikääntyneiden toimeentulo

7 Kunta voi hyvinvointijohtamisella vaikuttaa koko elämänkaareen hyvinvointia ja osallisuutta edistävällä tavalla tai syrjäytymistä ja pahoinvointia lisäävällä tavalla Kunnan keskeiset tehtävät näiltä osin Asuminen Varhaiskasvatus Peruskoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aika Työllistäminen Elinkeinojen kehittäminen

8 Terveyden osalta painopisteen tulisi olla työja toimintakykyisyyden parantamisessa ja toisaalta kuntoutuksessa ja oikeantasoisessa ja -aikaisessa hoitoon pääsyssä. Keskeneräinen potilas on kallein. Sairaudet, työkyvyttömyys ja hoidosta syrjäytyminen ovat pahoinvointia lisääviä tekijöitä.

9 Kunta voi edesauttaa hyvään perus- ja ammattikouluttautumiseen ja sitä kautta hyvään työllistymiseen, alkaen päivähoidosta aikuiskoulutukseen. Asuminen tai sen puutteet vaikuttavat hyvinvointiin. Syrjäinen asuminen, slummiutuminen, asunnon heikko laatu ja pienuus, asunnottomuus tai jopa laitoshoitoon joutuminen vaikuttavat mm. sosiaalisiin suhteisiin, ystävyys- ja naapuriverkostoon, perhesuhteisiin tai yksinäisyyteen.

10 Talous ja työelämä sekä sosiaaliturva ovat aivan keskeisiä osallisuuden tai syrjäytymisen osatekijöitä. Työttömyys tai vajaatyöllisyys, vajeet tuloissa, ylivelkaantuneisuus ja heikko sosiaaliturva ovat aivan keskiössä hyvinvoinnista puhuttaessa. Työllisyyden edistäminen on nostettava elinkeinojen kehittämisen rinnalle osaksi kaupunkien ja kuntien talouden perustaa turvaavaa strategista suunnittelua

11 Kunta voi vaikuttaa yhteiskuntaan osallistumisessa, lähidemokratiassa, järjestötoimintaan aktivoimisessa. Osallistumattomuus ylipäänsä mihinkään on ongelma. Kunta voi vaikuttaa kulttuuriin, harrastuksiin ja hyvinvointia edistäviin vapaa-ajan toimintoihin.

12 Keskeiset opit ja evästykset Kunnallisen hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työttömän työvoiman työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen. edistetään työllisyyttä, kehitetään palveluja, kunnostetaan ympäristöä ja tuetaan yrittäjyyttä

13 Lapinlahden kunnan linjaukset Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollistamalla ja tukemalla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista sekä edistäen yksilö- ja yhteisötasolla väestön hyvinvointia, työllisyyttä ja kouluttautumista Kuntalaisten kiinnostus omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy, mm. maksuttomat liikuntapaikat, liikunnallinen ap- ip -toiminta. Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla

14 Kuntalaiset tekevät yli 70% terveydestään itse. Omatoimisuuden tukeminen on kustannustehokkuuden avain. Väestön omatoimisuuden kasvu 5%:lla pienentää 25% sairaanhoidon kustannuksia. (prof. emer. Esko Kumpusalo) 10 vuodessa suomalaiseen terveydenhuoltoon on lisätty 1,4 miljardia rahaa. Tästä potista 75% on mennyt erikoissairaanhoitoon ja 1 % terveyskeskuksiin.

15 Esimerkkinä työllistyminen Työttömyys vaarantaa terveyden: Muita sosiaaliryhmiä huonompi terveydentila, muita useammin yksinäisyyttä, tarpeettomuutta, arkuutta, liikajuomista ja syömistä, ongelmien kieltämistä, talousvaikeuksia, ihmissuhteiden menettämistä ja vähäistä yhteiskuntaan osallistumista Terveys-toimeentulo-liikunta-koulutuskuntoutus-välityömarkkinat-työnhakutyöllistyminen integraatio

16 Esimerkki kunnan hyvinvointityöstä Lapinlahden kunta on liikunta- ja kulttuuripitäjä Valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa yhtenä kehittämisen kohteena on mainittu hyvinvoinnin edistäminen mm. liikunnan osalta TERVIS-hankkeessa kunnan hyvinvointityön kohteeksi valittiin liikunnan edistäminen: TAVOITE Elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen -> arjessa liikkumista tulee edistää ja kehittää

17 Tavoitteet hyvinvointityölle Kuntalaiset huolehtivat omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä Ammattilaiset vahvistavat hyvinvoinnin edistämisen osaamista ja käyttävät vaikuttavaksi todettuja työmenetelmiä Kunnassa ja yhteistoiminta-alueilla on toimiva hyvinvointijohtamisen ja terveyden edistämisen koordinaatio ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kesken Elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen, toiminnallinen arki (arkiliikunta / omaehtoinen liikkuminen) Pidetään tavoitteet riittävän yksinkertaisina, jotta toteutus turvataan Aluksi kohteena lapset ja nuoret, myöhemmin työikäiset ja ikäihmiset

18 SHVK / Painopistealue 1, kuntalaisten osallisuutta lisätään, tehtyjä toimenpiteitä Palaverit/yhteistyö eri hallintokuntien edustajien kanssa -> toimijoilta kerätty tietoa nykytilasta, ajatuksia ja ideoita toimintojen kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen (hallinto, tekninen toimi, opetus- ja varhaiskasvatus, atk, liikuntatoimi ) Osallistuttu kunnassa tapahtumiin kyseisellä teemalla: esim. Toukotaika, Hyvän mielen messut, Armaan päivä, Tervis-hankkeen tempaukset Liikunta-/palvelukyselyn kuntalaisille keväällä 2014 toimintojen kehittämistä varten Kysely yläluokkalaisille keväällä 2015

19 SHVK / Painopistealue 2, palvelujen saatavuutta edistetään, terveyseroja kavennetaan Ammattilaisille järjestetään koulutuksia ja työpajoja uusien ideoiden ja työmenetelmien käyttöönottamiseksi. Jaetaan hyviä käytäntöjä: Neuvokas perhe malli otettiin käyttöön 2014 (neuvolat, ravitsemusterapia, fysioterapia), osallistuttu koulutuksiin 2014 (terveydenhoitajat, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, Tervis-kehittäjä) Verkkopuntari painonhallintamenetelmän käyttöönotto >, osallistuttu koulutuksiin 2014 (osallistujia fysioterapiasta, vastaanotoilta, neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta) Sähköisen palvelukartan ja palveluoppaan kehittäminen v Tavoitteena lisätä kuntalaisten/käyttäjien tietoa käytettävissä olevista palveluista, edistää yhteistyötä ja ehkäistä päällekkäistä tekemistä. Kootaan eri palveluntuottajien kuten järjestöjen, yhdistysten, seurojen, seurakunnan, yritysten, ja yhteisöjen tuottamat palvelut oppaaseen Selvitetään vaativuustasot, kenelle ryhmä/toiminta on suunnattu Opasta voi käyttää toiminnan tukena esim. koulussa ja varhaiskasvatuksessa, kotona, sosiaali- ja terveydenhuollossa Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen: esim. latuja pellolle ja jäälle, luistelupaikkoja, nuotiopaikkoja, luontopolkuja ja kevyen liikenteen väyliä eri puolille pitäjää

20 SHVK / Painopistealue 3, turvallisuutta ja elämänlaatua kehitetään Yhteistyö esim. teknisen toimen kanssa (korjauslinkki, reitit, liikuntapaikat, ympäristösuunnittelu/huolto, ) Säännöllinen tiedottaminen hyvinvointiin liittyvistä asioista Palveluiden saatavuuden keskittäminen ja yhteen kasaaminen (palvelukartta ja opas), tiedon saanti ja käyttö helpottuu Kuntalaisia tuetaan vastuuseen omasta hyvinvoinnista ja käyttämään sähköisiä verkkopalveluja (mm. Hyvinvointipolku).

21 Järjestöt kehittämiskumppaneina PoSoTe Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä Erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen

22 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä 66 kuntaa, kuntayhtymää tai järjestöä Jäsenjärjestöjen kautta 1,3 miljoonaa jäsentä Perustettu 2012 järjestöjen kattojärjestöksi Toiminnan rahoittaja Raha-automaattiyhdistys (RAY)

23 Sosiaali- ja terveysjärjestöt 1,3 miljoonaa jäsentä vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista työllistettyä

24

25 Eri osa-alueiden painoarvo järjestöjen toiminnassa Asiantuntijuus Vaikuttamistoiminta Ehkäisevä työ Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta Palveluntuottaminen 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 13.

26 Eri toimintamuotojen painoarvo paikallisyhdistyksissä Harrastus- ja virkistystoiminta Vapaaehtoistoiminta Vertaistoiminta Tiedonvälitys Asiantuntijuus Ohjaus ja neuvonta Ehkäisevä työ Vaikuttamistoiminta Palveluntuottaminen Koulutus Hankkeet, projektit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 2.

27 Yhdessä tehty hyvä elämä -kaikille Vapaaehtoistyön kanavia Vapaaehtoisia 0,5 miljoonaa henkilötyövuotta Apu eri elämäntilanteisiin Ryhmätoiminta Neuvonta Yhteisöt ja verkostot Vertaistuen tarjoajia Keskinäinen tuki samassa tilanteessa oleville Asiantuntijoita Laajaa tutkimustoimintaa Ammatillinen asiantuntijuus Kokemusasiantuntijuu Päätöksenteko Lainsäädäntö Valmistelu Edunvalvoija ja vaikuttajia Uudet toimintamallit Palvelumuotoilu Hankkeet ja projektit Pysyvät toiminnot Kumppaneita ja kehittäjiä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta-alueet Työnantajia ja työllisyyden edistäjiä Palveluiden tuottajia 18% sosiaalipalveluista 5% terveyspalveluista Erityisryhmät, erityistä tukea tarvitsevat Yli henkilön työnantajia > kolmas sektori kasvussa Erittäin merkittäviä osatyökykyisten työllistäjiä

28 Kehittämistoimintaa Pohjois-Savossa RAY:n avustusta Pohjois-Savoon (27,23 / asukas) - 65 järjestöä ja 97 kohdetta Terveyden edistämisen määrärahoista tuettavia hankkeita - Mm. Miten puhua kannabiksesta- hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja mallintaa toimintatapoja kannabisehkäisyyn yläkouluihin ja 2. asteen oppilaitoksiin. (Ehyt ry) - Savoton Savo (Savon Sydänpiiri) ESR-hankkeet, Kake-hankkeet, Kaste-hankkeet

29 RAY avusteista kehittämistoimintaa mm. Kehitysvammaisten henkilöiden aseman kehittämiseen terveydenhuollon palvelujen käyttäjinä (Tepa ) SAVAS Aikuissosiaalityön asiakkaiden elämäntapojen muutokseen tukemiseen Kuopiossa (Terve elämä - aikuissosiaalityön asiakkaiden elämäntapojen muutoksen tukeminen, ) Huoltoliitto ry Pitkäaikaisasunnottomien palvelumallien kehittämiseen (PAAVOverkostokehittäjät -projekti ) Y-säätiö Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen asunnottomien palveluja suunniteltaessa ja tuotettaessa (Omat Avaimet ) Vailla Vakinaista asuntoa ry

30 Käytänteiden ja mallien kehittämiseen läheisverkoston kartoittamiseksi sekä läheisten osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelussa (LÄHEMMÄS ) Pesäpuu ry Ravitsemusta tukevan järjestelmän luomiseen muistisairaitahoitaville omaisille ja ammattihenkilöstölle ( Elä unoha evväitä ) Pohjois-Savon Muisti ry Syvästi syrjäytyneille ja elämänhallinnan kanssa kamppaileville päihdeongelmaisille tarkoitettujen lyhyen tähtäimen toimintamallien kehittämiseen (Miten selvitä seuraavaan päivään -projekti ) Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry Kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöiden ja väkivallalla vakavasti oireilevien nuorten aikuisten auttamiseen ja asiantuntijaverkoston luomiseen (Aggredi Kuopio ) Kuopion Setlementti Puijola ry Tietoa ja työkaluja pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja nuoren sisaruksen tukemiseen. (Erityinen sisaruus ) Rinnekotisäätiö

31 Yhteistyössä hyvinvointia rakentaen Kunnalla ja järjestöillä tavoitteena kuntalaisten hyvinvointi Järjestö on tasavertainen hyvinvoinnin toteuttaja yhdessä muiden toimijoiden kanssa Järjestöt tuottavat palvelujärjestelmää rikastuttavia innovaatioita. Järjestöt todentavat hyvinvointiin tehtyjen panostusten kannattavuutta. Vapaaehtoisten, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä löydetään parhaat tavat edistää kuntalaisten hyvinvointia

32 Yhdessä tehty hyvä elämä - kaikille Kiitos!