Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. TERVE-SOS 2015, Jyväskylä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Transkriptio

1 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä TERVE-SOS 2015, Jyväskylä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

2 Taustatietoa kunta-alalla tutkijana, kuntaomisteisenkuntoutussäätiön toimitusjohtajana, maakuntaliiton ja kuntien johtotehtävissä vuodesta -97 lähtien Lapinlahden kunnanjohtaja v lähtien yhteiskuntatieteiden tohtori, pääaineina yleinen sosiaalipolitiikka ja taloustieteet Sote-tuotantoaluettaPohjois-Savossa valmistelevien työryhmien (valmistelu, tutkimus ja kehittäminen, talous ja rahoitus) jäsen Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja Suomen Kuntaliiton asettaman valtakunnallisen kuntarakenne- ja sote-uudistuksen seurantaryhmän jäsen

3 Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995). Terveyden edistäminen pitää sisällään niitä toimintoja, joilla pyritään muuttamaan yksilön terveyskäyttäytymistä sekä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita. Hyvinvoinnin edistämisenjohtoryhmänä toimii kunnan johtoryhmä.

4 MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA? Lähtökohta: väestölliset tekijät ja kotitalouden rakenteet (ikärakenne, huollettavat jne,) vaikuttavat merkittävästä hyvinvointijohtamisen painopisteisiin. Miten maailman terveimmistä lapsista tulee sairaimmat kolmekymppiset? Onko meillä maailman hyvähampaisimmat huostaanotetut lapset? Lapinlahdella pienituloisuutta, yksinäisyyttä, pitkittynyttä työttömyyttä, heikko huoltosuhde, yksinhuoltajuutta Toisaalta hyvä koulutustaso, terveydentila lapsilla ja nuorilla, hyvä asumisen taso ja ympäristö, vähän koulutuksen ulkopuolelle joutuvia, hyvä ikääntyneiden toimeentulo

5 Terveyden osalta painopisteen tulisi olla työja toimintakykyisyyden parantamisessa ja toisaalta kuntoutuksessa ja oikeantasoisessa ja -aikaisessa hoitoon pääsyssä. Keskeneräinen potilas on kallein. Sairaudet, työkyvyttömyys ja hoidosta syrjäytyminen ovat pahoinvointia lisääviä tekijöitä.

6 Kunta voi edesauttaa hyvään perus-ja ammattikouluttautumiseenja sitä kautta hyvään työllistymiseen. Asuminen tai sen puutteet vaikuttavat hyvinvointiin. Syrjäinen asuminen, slummiutuminen, asunnon heikko laatu ja pienuus, asunnottomuus tai jopa laitoshoitoon joutuminen vaikuttavat mm. sosiaalisiin suhteisiin, ystävyys-ja naapuriverkostoon, perhesuhteisiin tai yksinäisyyteen.

7 Talous ja työelämä sekä sosiaaliturvaovat aivan keskeisiä osallisuuden tai syrjäytymisen osatekijöitä. Työttömyys tai vajaatyöllisyys, vajeet tuloissa, ylivelkaantuneisuus ja heikko sosiaaliturva ovat aivan keskiössä hyvinvoinnista puhuttaessa. Työllisyyden edistäminen on nostettava elinkeinojen kehittämisen rinnalle osaksi kaupunkien ja kuntien talouden perustaa turvaavaa strategista suunnittelua

8 Kunta voi vaikuttaa yhteiskuntaan osallistumisessa, lähidemokratiassa, järjestötoimintaan aktivoimisessa. Osallistumattomuus ylipäänsä mihinkään on ongelma. Kunta voi vaikuttaa kulttuuriin, harrastuksiin ja hyvinvointiaedistäviin vapaa-ajan toimintoihin.

9 Keskeiset opit ja evästykset Kunnallisen hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työttömän työvoiman työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen. edistetään työllisyyttä, kehitetään palveluja, kunnostetaan ympäristöä jatuetaan yrittäjyyttä

10 Lapinlahden kunnan linjaukset Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollistamalla ja tukemallakuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista sekä edistäen yksilö-ja yhteisötasolla väestön hyvinvointia, työllisyyttä ja kouluttautumista Kuntalaisten kiinnostus omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy, mm. maksuttomat liikuntapaikat, liikunnallinen ap- ip-toiminta. Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla

11 Kuntalaiset tekevät yli 70% terveydestään itse. Omatoimisuuden tukeminen on kustannustehokkuuden avain. Väestön omatoimisuuden kasvu 5%:lla pienentää 25% sairaanhoidon kustannuksia. (prof. emer. Esko Kumpusalo) 10 vuodessa suomalaiseen terveydenhuoltoon on lisätty 1,4 miljardia rahaa. Tästä potista 75% on mennyt erikoissairaanhoitoon ja 1 % terveyskeskuksiin.

12 Pahin skenaario sote-uudistuksesta Järjestelmää ollaan rakentamassa kaikista vaikeimman ja moniongelmaisen asiakkaan hoitoketjusta lähtien. Tämän asiakkaan saumattoman palveluketjun turvaamisen hintana voi olla muiden hyvinvointia edistävien elämänalojen ja palveluiden integraation katkeaminen. Sote-integraatiossasuunta on peruspalveluista erikoispalveluihin. Suunta ohjaa toimintaa. Suunnan tulisi olla peruspalveluista omatoimisuuteen ja terveyttä tukevaan yhdyskuntarakenteeseen.

13 Tavoitteena on täydellinen integraatio sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tavoite on kannatettava, mutta lähtökohta on erikoistumispalveluvetoinen, jota vauhdittaa lääketieteen teknologian ja erikoisalojen määrittämä kysyntälähtöisyys Entäs sosiaali,-opetus,-ja kulttuuritoimen ymmärtäminen kokonaisuudeksi?

14 Esimerkkinä työllistyminen Työttömyys vaarantaa terveyden: Muita sosiaaliryhmiä huonompi terveydentila, muita useammin yksinäisyyttä, tarpeettomuutta, arkuutta, liikajuomista ja syömistä, ongelmien kieltämistä, talousvaikeuksia, ihmissuhteiden menettämistä ja vähäistä yhteiskuntaan osallistumista Terveys-toimeentulo-liikunta-koulutuskuntoutus-välityömarkkinat-työnhakutyöllistyminen integraatio