Käypä hoito -suositus. Olkapään jännevaivat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Olkapään jännevaivat"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä Julkaistu Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisnä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sisältö Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaperäinen tauti (tendinopatia). Jänteen läpäisevä repeämä voi kehittyä rappeuman myötä tai syntyä äkillisessä tapaturmassa joko rappeutuneeseen tai terveeseen jänteeseen. Olkapään jännevaivojen riskiä suurentavat olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuvat olkavarren kohoasennot työssä tai vapaa-aikana. Jännevaivojen esiintyvyys kasvaa selvästi iän myötä. Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman aleneminen. Olkapään vaivojen diagnostiikka perustuu esitietoihin ja kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa diagnostiikkaa täydennetään kuvantamisilla, joista ensisijainen on natiiviröntgenkuvaus. Tapaturman jälkeen tarvitaan aina röntgenkuvaus. Rappeumaperäiset jännevaivat hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu, ellei alkuvaiheen omahoito lievitä oireita. Kirurgista hoitoa harkitaan läpäisevissä kiertäjäkalvosimen jännerepeämissä; tapaturmaperäisissä repeämissä heti alkuvaiheessa, ja rappeumaperäisissä repeämissä etenkin työikäisillä potilailla, mikäli asianmukainen konservatiivinen hoito ei tuota tulosta. 2 Suosituksen tavoitteet ja rajaukset Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa olkapään jännevaivojen kliinistä ja radiologista diagnostiikkaa yhtenäistää konservatiivista hoitoa ja kirurgisen hoidon kriteereitä vähentää olkapään jännevaivoista aiheutuvaa haittaa ja työkyvyttömyyttä tehostamalla niiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Suositus käsittelee olkapään jännevaivoja täysi-ikäisillä potilailla. Seuraavia asioita voidaan sivuta jännevaivojen yhteydessä, mutta niitä ei varsinaisesti käsitellä: nivelrikko, jäätynyt olkapää, olkanivelen epävakaus, olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) vaivat, olkapään murtumat ja niiden jälkitilat, kasvaimet ja tulehdukselliset nivelsairaudet. Kohderyhmät Suosituksen kohderyhmänä ovat olkapään sairauksia ja vammoja hoitavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityissektorin työntekijät. Määritelmiä Olkapään anatomiaa Olkapään kiertäjäkalvosin (rotator cuff) on neljän lapaluun lihaksen lavanaluslihas (m. subscapularis), ylempi lapalihas (m. supraspinatus), alempi lapalihas (m. infraspinatus), pieni liereälihas (m. teres minor) jänteiden muodostama kokonaisuus, joka kiinnittyy olkaluun yläosaan, keskittää sen lapaluun nivelmaljaan, tukevoittaa olkaniveltä ja osallistuu nivelen hallintaan ja liikkeisiin nosto- ja kiertoliik- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

3 keissä. Ks. kuvat olkapään luurakenteet (KUVA 1) olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet edestä (KUVA 2) ja olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet takaa (KUVA 3). Kiertäjäkalvosimen rakenteeseen ja toimintaan liittyy läheisesti hauislihaksen (m. biceps brachii) pitkän pään jänne. Sen yläosa kulkee olkanivelen sisällä ja kiinnittyy lapaluun nivelmaljan yläosaan. Hauislihaksen toiminta liittyy kyynärvarren supinaatioon ja kyynärnivelen koukistukseen. Jänteen tarkka merkitys olkapään toiminnan kannalta on epäselvä. Olkavarren liikkeiden aikana olkaluun pää liukuu lapaluun nivelmaljassa ja samalla kiertyy siten, että kiertäjäkalvosimen lisäksi olkaluun yläosan rakenteet (iso ja pieni olkakyhmy) ja olkalisäkkeen alainen limapussi mahtuvat olkalisäkkeen (akromion) ja korakoakromiaaliligamentin ali. Olkalisäke-solisluunivel (AC-nivel) Olkalisäke (akromion) Olkaluu Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KUVA 1. Olkapään luurakenteet. Olkalisäkkeen alainen limapussi (bursa subacromiale) Ylempi lapalihas (m. supraspinatus) Hauislihaksen (m. biceps brachii) pitkän pään jänne Jännevaivojen terminologiaa Impingement, ahdas olka -oireyhtymä, hankausoireyhtymä, pinneoireyhtymä, kipukaarioireyhtymä m. supraspinatuksen jänteen ärsytys, johon mahdollisesti liittyy mekaaninen kontakti jänteen ja lapaluun välillä. Tilaan voi liittyä myös olkalisäkkeen alaisen limapussin tulehdus (subakromiaalinen bursiitti). Kiertäjäkalvosinjänteen kontaktilla olkalisäkkeeseen ei ole selvää syysuhdetta olkapään kipuun [1, 2]. Edellä mainitut pinnettä, ahtautta, hankausta tms. ilmaisevat termit voivat siten olla olkapään kivuissa harhaanjohtavia. Kiertäjäkalvosinjänteiden kipuun voi liittyä lyhytaikainen aktiivinen tulehdus, inflammaatio (tendiniitti). Jännevaivat ovat kuitenkin usein kroonisia ja radiologisesti nähdään tendinoosimuutoksia. Kliinisessä työssä näistä tulisi käyttää oiretta kuvaavaa nimitystä tendinopatia [3, 4]. Ks. TAULUK- KO 1. Olkapään jännekalkilla tarkoitetaan röntgenkuvassa erottuvan kalkin kertymistä jän- Korakoakromiaaliligamentti Korakoklavikulaariligamentit Korppilisäke Solisluu Lapaluun nivelmalja Lavanaluslihas (m. subscapularis) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KUVA 2. Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet edestä. Olkalisäkkeen alainen limapussi (bursa subacromiale) Ylempi lapalihas (m. supraspinatus) Alempi lapalihas (m. infraspinatus) Pieni liereälihas (m. teres minor) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KUVA 3. Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet takaa. 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS TAULUKKO 1. Jännevaivojen terminologiaa. -iitti Tendiniitti Tenosynoviitti Bursiitti -oosi Kudoksen tulehdustila, histologisesti sisältää aktiiveja tulehdussoluja Jänteen tulehdus Jännetupen tulehdus Olkapäässä jännetuppi on vain hauiksen pitkän pään jänteellä Limapussin tulehdus Olkapäässä useimmiten olkalisäkkeen tai hartialihaksen alaisen limapussin tulehdus (subakromiaalinen tai subdeltoideaalinen bursiitti) osis (kreik.) = taudin vaihe, jonkin kehittyminen tai muodostuminen 4 Tendinoosi -patia Tendinopatia Jänteen degeneraatio-, rappeumamuutokset (ilman histologisia merkkejä aktiivista tulehduksesta) Histologinen tai radiologinen diagnoosi Voi olla kliinisesti oireetonkin pathos (kreik.) = sairaus, tautitila (myös kärsimys, tuntemus) Jänteen oireinen sairaus Kliininen diagnoosi teeseen tai sen ympärille. Ks. KUVA 4. Jännekalkki voi liittyä olkapään kipuun, mutta se voi olla myös täysin oireeton. Olkalisäkkeen alainen kipu Koska kivun tarkempi lähde ja etiologia jäävät usein avoimiksi, termiä olkalisäkkeen alainen kipu voidaan käyttää yleisnimityksenä kattamaan kaikki seuraavat tilat: tendinopatia, impingement, ahdas olka oireyhtymä, hankausoireyhtymä, pinneoireyhtymä, kipukaarioireyhtymä ja bursiitti. KUVA 4. Kookas jännekalkki. Kiertäjäkalvosimen repeämän määritelmiä Repeämän taustalla voi olla rappeuma tai tapaturma. Rappeumaperäinen repeämä syntyy yleensä ilman tunnistettavaa syytä tai rasituksen, pieni-energiaisen vamman tai raajan äkkiliikkeen yhteydessä. Tapaturmaperäisessä (traumaattisessa) repeämässä aiemmin hyväkuntoinen jänne repeää vammassa, jonka energia vastaa vähintään kaatumista seisomakorkeudelta hartian päälle tai ojennetun raajan varaan. Tapaturma voi aiheuttaa myös aiemmin rappeutuneeseen jänteeseen repeämän tai aiemman repeämän äkillisen suurenemisen. Läpäisevä repeämä (läpirepeämä): koko jänteen paksuuden käsittävä repeämä, joka yhdistää nivelontelon ja olkalisäkkeen alaisen tilan toisiinsa Totaali repeämä: kyseessä olevan jänteen koko kiinnitysalueen (antero-posteriorisuunnassa) käsittävä repeämä Massiivi repeämä: laaja, vähintään kahden kiertäjäkalvosinlihaksen jänteen kiinnittymisalueen kattava totaalirepeämä [5] Osittainen repeämä (osarepeämä, ei-läpäisevä repeämä): repeämä, joka ei ulotu koko jänteen paksuuden läpi, voi käsittää jänteen ylä- tai alapinnan Kiertäjäkalvosinartropatia: tilanne, johon liittyy massiivinen kiertäjäkalvosimen repeämä, olkaluun nouseminen ylös olkalisäkkeen alapintaa vasten sekä olkanivelen nivelrikkomuutokset. Ks. KUVA 5. ICD-10-tautiluokitus ei kaikilta osin vastaa nykykäsitystä olkapään jännevaivojen etiologiasta, ja se sisältää osin ristiriitaisia ja päällekkäisiä diagnooseja, joita ei kliinises- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

5 KUVA 5. Kiertäjäkalvosinartropatiassa olkaluun pää on noussut ylös lähelle olkalisäkettä (tai siihen kiinni) ja glenohumeraalinivelessä on nivelrikkomuutoksia. Tällä potilaalla on todettavissa myös lapaluun nivelmaljan yläosan ja olkalisäkkeen syöpymistä. sä työssä voida erottaa toisistaan. Olkapään jännevaivojen hoitotuloksia mittamaan on kehitetty useita, sekä olkapäävaivoille spesifisiä että yleisiä kipua tai elämänlaatua kuvaavia mittareita. Epidemiologia Olkapään jännevaivojen esiintyvyys Olkapään jännevaivojen yleisyyttä kuvaavat luvut vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten jännevaiva on määritelty. Väestötutkimuksissa määrittely on yleensä tehty oireiden ja kliinisten löydösten perusteella, ilman kuvantamistutkimuksia. Terveys tutkimuksessa edellisen kuukauden aikana olkapään vaivoja oli potenut kuudesosa miehistä ja lähes neljäsosa naisista [6]. Jännevaivoja oli noin 2 %:lla työikäisestä väestöstä [7, 8]. Olkapään jännevaivojen esiintyvyyden muutoksista väestötasolla ei ole luotettavia tutkimuksia. Väestötutkimusten perusteella vaivojen määrä kasvaa iän myötä siten, että esiintyvyys alkaa selvästi lisääntyä noin 40 ikävuoden jälkeen [9 11]. Jännevaivoja esiintyy naisilla hieman yleisemmin kuin miehillä, ja niitä on enemmän oikealla kuin vasemmalla [12]. Kaikkiaan 1990-luvun alussa yleislääkäreiden vastaanotolle ilmaantui noin 15 uutta olkapään jännevaivapotilasta tuhatta henkeä kohti vuodessa [13]. Kuvantamistutkimuksilla kiertäjäkalvosinrepeämiä on todettu oireisten potilaiden lisäksi jopa kolmanneksella oireettomista [9]. Repeämien esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Läpäiseviä repeämiä on valikoimattomassa väestössä todettu noin neljänneksellä 60-vuotiaista ja puolella 80-vuotiaista [14]. Olkapään jännekalkkien esiintyvyys on suurimmillaan vuoden iässä. Useimmiten kalkit sijaitsevat supraspinatuksessa tai subscapulariksessa. Olkakipuisilla potilailla niitä on todettu vajaalla 10 %:lla. Toisaalta jännekalkkeja on raportoitu yleisesti myös oireettomassa väestössä [15 17]. Etiologia, altistavat tekijät Jännevaivan (tendinopatia) syyt voidaan jakaa jänteen sisäisiin (intrinsic) ulkopuolisiin (extrinsic) mekanismeihin [18]. Ks. KUVA 6. Sisäiset ja ulkopuoliset tekijät voivat esiintyä yhdessä. Jänteen ulkopuoliset mekanismit Äkillinen suuri voima (kaatuminen, olkanivelen sijoiltaanmeno) tai pitkään jatkuva toistuva kuormitus voivat johtaa jänteen kudosvaurioon. Suoraksi ojennettu yläraaja muodostaa pitkän vipuvarren, joten kädessä kannateltava pienikin taakka tai pelkkä ojennetun yläraajan paino voi aiheuttaa suuren kuormituksen jännerakenteisiin [19]. Terve jänne vaurioituu vain suuren kuormituksen vuoksi. Jänne voi vaurioitua pienemmälläkin kuormituksella, jos jänteen kestävyys ja paranemistaipumus ovat heikentyneet. Jännevaiva voi liittyä myös nivelen yliliikkuvuuteen (hyperlaksiteetti) etenkin nuorilla. Toistuva ääriasennoissa tapahtuva kuormitus voi johtaa lapaluun nivelmaljan ja kiertäjäkalvosimen alapinnan väliseen mekaaniseen kontaktiin ja jänteen vaurioitumiseen (internal impingement). Tämä on tyypillis- 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kiertäjäkalvosimen tendinopatia Jänteen ulkoiset mekanismit Ylirasitus Olkalisäkkeenalainen pinne Olkanivelen sisäinen pinne Anatomiset ja biomekaaniset tekijät Jänteen verenkierto Olkalisäkkeenalainen reakt. luumuutos Olkalisäkkeen muoto Olkasolisnivelen reaktiivinen luumuutos Lapaluun kinematiikka Olkaluun kinematiikka Rintalihaksen pituus Lavan lihasten toiminta Rintarangan asento /liikkuvuus Nivelkapselin pituus/ mukautuvuus Jänteen sisäiset mekanismit Jännebiologia Jänteen mekaaniset ominaisuudet PG, GAG, kollageenipitoisuus Jännekuormitus, jäykkyys Kiertäjäkalvosimen lihasten toiminta Jänteen morfologia Jänteen paksuus, epäsäännölllisyys Geneettinen alttius Kollageenit, muut tekijät Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KUVA 6. Tendinopatian patogeneesi. Lähde [18]. PG = proteoglykaanit GAG = glukosaminoglykaanit 6 tä tietyissä urheilulajeissa (esim. heittolajit, mailapelit ja uinti). Anatomiset ja biomekaaniset tekijät: Supraspinatusjänne saattaa joutua kontaktiin olkalisäkkeen ja korakoakromiaaliligamentin kanssa, kun jännerakenteet ja niiden kiinnityskohdat olkaluuhun (iso ja pieni olkakyhmy) liukuvat olkalisäkkeen alaisessa tilassa olkavarren nostoliikkeiden aikana. Lapaluun ja olkaluun yhteistä liikettä (lapaolka- eli skapulohumeraalirytmi) häiritsevät tekijät voivat johtaa olkalisäkkeen alaisen tilan toiminnalliseen ahtautumiseen. Lapaa kiertävien lihasten vaillinainen toiminta, rintalihasten kireys, rintarangan kyfoosi ja huono liikkuvuus voivat muuttaa skapulohumeraalirytmiä ja aiheuttaa rakenteiden toiminnallista puristumista. Olkalisäkkeen muodon vaihtelu sekä korakoakromiaaliligamenttiin liittyvä reaktiivinen luumuutos (osteofyytti) saattavat ahtauttaa olkalisäkkeen alaista tilaa. Olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) nivelrikkoon voi liittyä tilaa ahtauttavia luisia muutoksia. Näiden löydösten syysuhde oireisiin on epäselvä. Jänteen sisäiset tekijät Jänteen kestävyys riippuu sen sisäisestä rakenteesta (kollageenisäikeet ja muut valkuaisaineet sekä jännesolut eli tenosyytit). Mekaaniset tekijät vaikuttavat kudoksen aineenvaihduntaan ja rakenteeseen. Kudos muovautuu siihen kohdistuvan mekaanisen kuormituksen mukaiseksi eli vahvistuu sopivalla kuormituksella ja heikkenee kuormituksen puuttuessa. Geneettiset tekijät ohjaavat aineenvaihduntaa sekä korjausprosesseja kudosvaurion jälkeen. Tulehduksen yhteydessä nämä korjausprosessit voivat häiriytyä ja jänteen rakenne muuttua [18]. Jänteen rappeuma heikentää sen lujuutta ja vaurioiden paraneminen hidastuu. Ikääntymismuutosten ohella jänteen kestävyyteen vaikuttaa verenkierto. Supraspinatuksen jänteessä on lähellä kiinnityskohtaa alue, jossa verisuonitus on muuta jännettä vähäisempää. Niukka verenkierto ilmeisesti altistaa jänteen heikentymiselle ja hidastaa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

7 vaurioiden paranemista. Jänteen kalkkikertymän tarkka syy ja mekanismi sekä kehittyminen oireita antavaksi tilaksi ovat tuntemattomia. Taustalla ajatellaan olevan vaskulaarisia tekijöitä, toistuvia traumoja tai tenosyyttien nekroosia ja solun sisäistä kalkin kertymistä [15 17]. Altistavat tekijät Jännevaivojen riskiä suurentavat olkapäätä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuvat olkavarren kohoasennot. Näyttö näiden vaaratekijöiden yhteydestä jännevaivoihin (erityisesti työhön liittyvästi) on vahva [20]. Kuormitukselle (voima, toistuvuus, kesto) ei ole yksiselitteisiä työsuojelullisia rajaarvoja. Työn ohella harrastukset voivat kuormittaa olkapäätä. Yksilöllisistä vaaratekijöistä olkapään jännevaivojen riskiä suurentavat ikääntyminen, naissukupuoli, diabetes ja metabolinen oireyhtymä [8, 21 23]. Jänteitä heikentävät taudit, kuten tulehdukselliset reumasairaudet, todennäköisesti lisäävät jännevaivojen riskiä, mutta tutkimusnäyttö asiasta on vähäistä. Tupakointi heikentänee kiertäjäkalvosinta [24, 25]. Diabetes ja kilpirauhasen sairaudet näyttävät altistavan jänteiden kalkkikertymille [15, 26]. Kliininen kuva ja luonnollinen kulku Noin puolet uusista olkakivuista paranee 2 3 kuukauden aikana ilman erityisiä hoitoja. Jännevaivoihin liittyvät oireet ja löydökset vaihtelevat ajan myötä. Jopa 40 %:lla olkakipuisista oireet ovat kestäneet yli vuoden. Vaiva voi siis kroonistua, vaikka oireet usein aaltoilevat [12, 13, 27]. Olkapään jännekalkkiin voi joskus liittyä äkillinen, erittäin kova, oireiltaan niveltulehdusta tai akuuttia kihtikohtausta muistuttava tilanne, joka yleensä helpottuu noin viikon kuluessa [28]. Kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä tapaturman tai jänteen rappeuman seurauksena. Näitä mekanismeja ei voida täysin erottaa toisistaan, koska rappeuman heikentämä jänne repeää herkemmin myös tapaturman yhteydessä [29]. Hoitolinjan valinnan kannalta on tarpeen erottaa, onko repeämän taustalla merkittävä tapaturma vai ei. Tapaturmaperäiset repeämät Kiertäjäkalvosinjänteen repeämä on todettavissa suurella osalla olkapäänsä tapaturmaisesti loukanneista, jotka eivät pysty loitontamaan aiemmin oireetonta yläraajaansa vaakatason yläpuolelle vamman jälkeen (kun röntgenkuva on normaali) [30]. Jännerepeämän mahdollisuus on siten aina huomioitava tapaturman jälkeen, ellei raajan nostokyky palaudu muutaman viikon kuluessa. Tapaturmaperäisen repeämän akuutit oireet ovat kipu ja raajan nosto- tai kiertoliikkeen heikkous tai puute [30]. Läpäisevän, tapaturmaperäisen repeämän luonnollisesta kulusta ei ole kunnollisia tutkimuksia. Pienessä potilasjoukossa on todettu, että osa repeämistä kasvaa kooltaan seurannassa, mutta toisaalta nuorilla potilailla osa pienistä repeämistä voi umpeutua ja oireet hävitä [30]. Rappeumaperäiset jännevaivat Jänteen rappeuma voidaan ymmärtää jatkumoksi, jossa jänteen rappeumaperäinen tauti (tendinoosi, tendinopatia) voi edetä repeämäksi [18]. Rappeumaperäisen jännevaivan eri muotoja (tendinopatia tai repeämä) ei useinkaan voida erottaa toisistaan oireiden perusteella. Molempiin tiloihin voi ajoittain lisäksi liittyä olkalisäkkeen alaisen limapussin tulehdus (bursiitti). Oireet: Kiertäjäkalvosimen rappeumaperäinen tauti on usein oireeton, vaikka jänteessä olisi repeämäkin [9, 31 34]. Oireilevan rappeumaperäisen jännevaivan tyyppioire on levossa tai rasituksessa (erityisesti vaakatason yläpuolisissa liik- 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 keissä) ilmenevä kipu. Kipu paikantuu usein olkapään ulkosivulle ja olkavarren yläosan alueelle. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat myös aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman heikkeneminen [31, 35]. Rappeumaperäisen läpäisevän repeämän luonnollinen kulku: Rappeumaperäiset kiertäjäkalvosinjänteen repeämät eivät ilmeisesti korjaannu jänteen rakenteen osalta [36, 37]. Osalla repeämistä on taipumus kasvaa, ja osa oireettomista repeämistä muuttuu ajan mittaan oireisiksi [33, 35, 37 41]. Repeämän koon kasvulla ja oireilun kehittymisellä ei ole suoraa syysuhdetta [41]. Repeämän koko ei muutoinkaan suoraviivaisesti korreloi kivun voimakkuuden kanssa, ja oireiden kehittymiseen vaikuttavat ilmeisesti useat tekijät [42]. Jänteen totaalirepeämissä lihas atrofioituu (lihasmassa vähenee; muutos voi olla palautuva) ja edelleen rasvoittuu (palautumaton ilmiö) [43]. Pitemmälle edetessään tämä heikentää toipumisennustetta, vaikka jänne korjattaisiin [44]. Osalla kiertäjäkalvosinrepeämäpotilaista olkaluu siirtyy ylöspäin (superiorinen migraatio), mikä kaventaa olkaluun ja olkalisäkkeen välistä tilaa [45, 46]. Tätä tapahtuu lähinnä isoissa repeämissä, ja erityisesti repeämän ulottuessa infraspinatuksen alueelle [46]. Olkaluu voi siirtyä olkalisäkkeen alapintaan saakka ja olkaniveleen voi kehittyä nivelrikkomuutoksia, jolloin puhutaan kiertäjäkalvosinartropatiasta [47]. Ks. KUVA 5. Rappeumaperäisten läpäisevien kiertäjäkalvosinrepeämien oireet lievittyvät konservatiivisessa hoidossa vähintään tyydyttävästi %:lla potilaista [48 51]. Kliinisen päätöksenteon haasteena on tunnistaa leikkauksesta mahdollisesti hyötyvät potilaat. Jännekalkin koon, muodon ja oireilun välillä ei ole selvää yhteyttä [52, 53]. Jännekalkki hajoaa ja oireet lievittyvät yleensä ajan myötä itsestään ilman mitään hoitotoimenpiteitä. Hauislihaksen pitkän pään jänne (bicepsjänne) Oireilun taustalla voi olla esimerkiksi tendinoosi, osittainen repeämä tai osittainen tai täydellinen sijoiltaanmeno jänteen normaalilta kulkureitiltä olkaluun yläosan uurteesta (sulcus) [54]. Biceps-jänteen vaivojen diagnostiikassa ja hoidossa huomio on aina kiinnitettävä myös muihin olkapään rakenteisiin, koska hauisjänteen patologia on yleinen löydös kiertäjäkalvosimen repeämän yhteydessä ja sitä tavataan myös esimerkiksi nivelrikon ja olkanivelen epävakauden yhteydessä [54 56]. Biceps-jänteen spontaani katkeaminen olkapäässä, jossa on kiertäjäkalvosinrepeämä, helpottaa usein olkapään kipua [54]. Ehkäisy Keskeinen jännevaivojen syntyyn vaikuttava tekijä on liian suuri mekaaninen kuormitus suhteessa jänteen kestokykyyn. Ks. suosituksen kohta Etiologia. Oireisen vaurion (tendinopatia) syntyä, oireiden pahentumista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan siten ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä. Heikko kiertäjäkalvosimen lihaksisto ei kykene tukemaan olkaniveltä riittävästi, jolloin haitallinen kuormitus kasvaa. Hyvän lihasvoiman ja koordinaation ylläpito taas ehkäisee haitallista kuormitusta ja toisaalta vahvistaa rakenteita. Ehkäisy on usein mahdollista toteuttaa pienemmillä toimenpiteillä kuin olkapääsairauksien hoidot. Tasokas tutkimusnäyttö ehkäisyn vaikuttavuudesta kuitenkin puuttuu. Haitallisen mekaanisen kuormituksen vähentäminen Toistuva suuri mekaaninen kuormitus voi johtaa jänteiden vaurioitumiseen. Pitkään jatkuva taakkojen käsittely kohotetuin suorin käsin kaukana vartalosta lisää olkapää- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

9 hän kohdistuvaa kuormitusta, jota voidaan vähentää ergonomisin keinoin. Jännevaiva saattaa oireilla vain joissakin liikkeissä, kuten kipukaari-alueella ( :n loitonnus). Monia työssä ja vapaaaikana tarvittavia tehtäviä voidaan opetella tekemään siten, että kivulias liike vältetään. Työkalujen, -tekniikan ja -menetelmien muutokset sekä apuvälineet voivat olla avuksi. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna työfysioterapeuttia tai toimintaterapeuttia. Työtä voidaan räätälöidä siten, että haitallinen kuormitus vähenee tai poistuu. Ks. sähköiset tausta-aineistot ja sekä Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien Käypä hoito -suosituksen tausta-aineistot Miten toistoliikkeitä vähennetään työssä, Miten käden voiman käyttöä vähennetään työliikkeissä, Lämpöolojen terveysvaikutukset; kylmä ja Tärisevä työkalu. Yleisesti työ edistää terveyttä enemmän kuin siitä poissaolo [57]. Oireet saattavat olla levon jälkeen työvuoron alussa poissa mutta ilmaantua useiden tuntien kuormituksen jälkeen. Työajan lyhentäminen on mahdollista esimerkiksi osasairauspäivärahan avulla [58]. Joihinkin urheilulajeihin liittyy suuria olkapäähän kohdistuvia voimia. Liikuntaan liittyviä vammautumisia voidaan ehkäistä huomioimalla niiden riski valmennuksessa ja liikunnan ohjauksessa. Muuta ehkäisyssä huomioitavaa Sopivasti annosteltu kuormitus lisää jänteiden kestävyyttä. Monipuolinen liikunta jo lapsena ja kasvuiässä luo siten perustan liikuntaelinten rakenteiden kestävyydelle. Liikunta lisää kudosten kestävyyttä myös aikuisilla ja hidastaa iän myötä tapahtuvaa heikentymistä. Olkapään jännevaivoja ehkäisevän liikunnan tulee sisältää harjoitteita, joilla parannetaan hartian alueen liikkuvuutta ja kiertäjäkalvosimen ja lapaluun lihashallintaa. Myös hyvä ryhti ja keskivartalon hallinta ovat tärkeitä olkapään optimaalisen toiminnan kannalta. Diabetes ja lihavuus suurentavat jännevaivojen riskiä. Niiden ehkäisyssä keskeisiä ovat terveelliset ravintotottumukset ja sairauden hyvä hoito. Tupakointi todennäköisesti suurentaa jännevaivojen riskiä, joten sen välttäminen vähentänee myös olkapään jännevaivoja. Nukkumista ja päivittäisiä toimia häiritsevä kipu johtaa olkapään käyttämättömyyteen sekä siihen liittyvään lihasten heikkenemiseen ja liikkeiden rajoituksiin. Varhain aloitettu riittävä kivun hoito ehkäisee kiputilan kroonistumista. Psyykkinen stressi pahentaa ja pitkittää kiputiloja. Olkasairauksia hoitavien tulee huomioida biologisen vaurion lisäksi kivun bio-psykososiaalinen luonne eli kipuun vaikuttavat yksilön kokemukset ja yhteisön kulttuuri. Katastrofiajattelu tai kivun pelko voi johtaa potilasta välttämään vähäistäkin epämukavuutta aiheuttavaa toimintaa, kuten hoidossa tarpeellisia kuntoutusliikkeitä. Potilasta tulisikin rohkaista tekemään pienestä kivusta huolimatta normaaleja toimiaan [59]. Diagnostiikka Kliininen tutkiminen Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu, joka paikantuu olkapään tai olkavarren yläosan ulkosyrjän alueelle. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman heikkeneminen. Diagnostiikan kulmakivet ovat esitiedot ja kliiniset tutkimushavainnot. Periaatteet esitetään KUVASSA 7. Esitiedot: Kerättäviä tietoja ovat ikä, perussairaudet, pääoire ja milloin se esiintyy, oireen alkusyy, oiretta pahentavat ja helpottavat tekijät, toimintakyky (työ- ja vapaa-aikana) ja toteutetut hoidot. On tärkeää tunnistaa vakavat ja kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet (varoitusmerkit) ja huomioida oireiden pitkittymisen 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Anamneesi Ikä Oireet ja kesto Oireiden syy Toteutetut hoidot Aikaisemmat sairaudet Kliininen tutkimus Inspektio Palpaatio Akt. ja pass. liikeradat Lihasvoimat Stabiliteetti Kuvantaminen ja muut tutkimukset Natiivirtg (ensisijainen) Kaikukuvaus MK (artrografia) ENMG KUVA 7. Kliinisen tutkimuksen ja diagnostiikan periaatteet. 10 riskitekijät. Ks. VUOKAAVIO ja sähköinen tausta-aineisto. Kliiniset tutkimushavainnot: Tarvittavia tutkimuksia ovat olkapään ja lapaluun inspektio, palpaatio, aktiivisten ja passiivisten liikelaajuuksien testaaminen sekä voimien ja nivelen stabiliteetin testaaminen ylävartalo paljaana. Ks. TAULUKKO 2, sähköinen tausta-aineisto ja suositukseen liittyvät videot Terveysportista (vaatii käyttöoikeuden). Kliiniset jännetestit Jännetesteillä pyritään todentamaan potilaan oireet kuormittamalla jännettä aktiivisten ja passiivisten liikkeiden aikana. Olkapään kliinisten testien osuvuus vaihtelee tutkimusmenetelmien, kohderyhmien ja vertailututkimusten mukaan. Yksittäisten testien ohella suositellaan testiyhdistelmiä, koska niillä päästäneen parempaan osuvuuteen diagnostiikassa. Positiivinen löydös useammassa kliinisessä testissä varmistaa kiertäjäkalvosimen jännevaiva -diagnoosia, mutta selkeää tieteellistä näyttöä minkään yksittäisen testiyhdistelmän paremmuudesta ei ole [60, 61]. * Olkapään kliinisten testien osuvuus on vaihtelevaa [60, 62 64] A. * Kliinisten testien osuvuus saattaa vaihdella kiertäjäkalvosintendinopatian diagnostiikassa sen vakavuusasteen mukaan [65 67] C. * Olkapään kliinisten testien osuvuus saattaa vaihdella, mutta niistä on hyötyä ahdas olka -oireyhtymän varmentamisessa ja sen poissulkemisessa [68, 69] C. * Olkapääongelmien kliinisten testien toistettavuus lienee heikkoa [70, 71] C. Diagnostiikassa voi olla apua puudutetestistä [72]. Tilanne, jossa olkalisäkkeen alle pistetty puudutusaine parantaa olkanivelen liikkeitä ja voimaa, viittaa enemmän tendinopatiaan kuin jänteen repeämään. Vastaavasti tilanne, jossa puudutteella ei ole vaikutusta, viittaa joko jännerepeämään tai johonkin kokonaan muuhun, ei-jänneperäiseen vaivaan. Jännetestien tekemistä on tarkemmin kuvattu sähköisessä tausta-aineistossa. Ks. myös videot Terveysportista (vaatii käyttöoikeuden). Diagnostiikkaa täydennetään tarvittaessa kuvantamistutkimuksilla sekä neurofysiologisilla tutkimuksilla (ENMG). Olkanivelen natiiviröntgenkuva on ensisijainen kuvantamistutkimus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

11 Anamneesi ja status Kyllä Varoitusmerkit Ei Systeemiset oireet (kuume ym.) Kova säteilevä kipu, laaja sensorinen tai motorinen puutos Sisäelinheijastekipu Merkittävä tapaturma huono voima/loitonnus < 60 Ei merkittävää tapaturmaa akuutti huono voima/liikelaajuus RTG Konservatiivinen hoito Fysioterapia Kipulääke Lämpö/kylmä Muut Kuvantamistutkimukset Pitkäkestoisessa oireessa RTG kaikilta UÄ tarvittaessa MK vain erikoissairaanhoidossa Ei jännevaiva Murtuma, sijoiltaanmeno, tuumori Normaali löydös Nivelrikko tai kiertäjäkalvosinartropatia Vaste kohtuullisessa ajassa (useita kk) HYVÄ Päivystys-/kiireellinen jatkohoito Kiireellinen lähete ortopedille leikkausharkintaan HUONO Kiireetön lähete ortopedi/fysiatri Ei jatkohoitoja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim VUOKAAVIO. Olkapään jännevaivan diagnostiikassa pyritään aluksi toteamaan tai sulkemaan pois päivystys- tai kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet (varoitusmerkit). Varoitusmerkkien puuttuessa käynnistetään konservatiivinen hoito. Kuvantaminen Kuvantamisen tarve arvioidaan yksilöllisesti esitietojen ja tutkimushavaintojen perusteella. Kuvantamislöydös suhteutetaan aina oireisiin ja kliinisiin tutkimuslöydöksiin. Diagnostinen kuvantaminen ohjaa jännevaivan hoidon valintaa ja sulkee pois muuta olkanivelen patologiaa (rustorenkaan ja nivelsiteiden vauriot, nivelrikko tai muu rustovaurio, neoplastiset tai verenkierrolliset luumuutokset ja luutrauma). Ensisijainen kuvantamistutkimus on olkapään natiiviröntgenkuva. Kiertäjäkalvosin ei näy röntgenkuvauksessa. Ks. KUVA 8. Tutkimuksen tarkoituksena on näyttää merkittävät olka- ja olkalisäke-solisluunivelen degeneratiiviset muutokset, sulkea pois muuta luupatologiaa ja löytää mahdollinen luinen avulsiofragmentti (esim. ison olkakyhmyn murtuma). Röntgenkuvaus myös paljastaa pehmytosakalkit. Ks. KUVA 4. * Lisäksi se saattaa epäsuorasti viitata kiertäjäkalvosinpatologiaan paljastamalla reaktiiviset muutokset olkavarren päässä ja olkalisäkkeessä (akromion) tai jo nivelkuoppaansa nähden ylös nousseen olkaluun pään (olkalisäkkeen alainen tila madaltuu, massiivinen repeämä). Ks. KUVAT 5 JA 9. Kiertäjäkalvosinrepeämä voidaan suoraan osoittaa usealla eri kuvantamismenetelmällä. Sopiva menetelmä voidaan valita paikallisesti sovittujen käytäntöjen ja saatavilla olevien resurssien mukaan seuraavien perusperiaatteiden pohjalta: Kokeneen radiologin käsissä kaikukuvauksen (ultraäänitutkimus, UÄ) sensitiivisyys ja spesifisyys ovat ilmeisesti hyviä kiertäjäkalvosimen repeämien toteamisessa [73] B. Tutkimuksen osuvuus on hyvä läpäisevissä repeämissä, samaa luokkaa kuin magneettikuvauksen (MK) 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS TAULUKKO 2. Olkapään kliininen tutkiminen. Ylävartalo paljaana Havainto tai testi Tulkinta jännevaivassa Inspektio Lihasten surkastuminen Ylempi ja alempi lapalihas voivat surkastua kroonisen jännerepeämän, kivun aiheuttaman käyttämättömyyden tai hermovaurion seurauksena Hauiksen pitkän pään jänteen repeämässä ilmenee Kippari-Kallen hauis Kivun sijainti Potilaan ilmoitus, palpaatio Kiertäjäkalvosinvaivassa kipu tuntuu usein olkalisäkkeen alapuolella, myös alempana olkavarren sivulla Hauisjännevaivassa kipu tuntuu usein edessä tai hauislihaksen alueella Liikelaajuus Aktiivinen ja passiivinen Loitonnus (astetta) Ulkokierto alhaalla (astetta etuasennon yli) Sisäkierto (nikamataso, johon peukalo ylettyy selän takana), kyky työntää käsi taakse irti selästä (lift off) Nosto etukautta (astetta) Supraspinatuksen tendinopatiassa aktiivi- ja passiiviliikkeen rajoittuminen on yleensä kivusta johtuvaa Laajassa repeämässä aktiiviliike on huomattavasti rajoittunut, passiiviliike on täysi Liikelaajuus voi laajassakin repeämässä olla normaali Laajassa infraspinatusrepeämässä aktiiviliike rajoittuu mutta passiiviliike on täysi Aktiiviliike rajoittuu subscapularisrepeämässä ja joskus hauisjänteen vaivassa Liikelaajuus rajoittuu merkittävästi vain laajassa jännerepeämässä Voima Loitonnus Heikentynyt voima viittaa supraspinatusrepeämään Pienessä supraspinatusrepeämässä voima olla normaali Jos läpirepeämää ei ole, voiman heikkeneminen johtuu kivusta Ulkokierto Sisäkierto Heikentynyt voima liittyy infraspinatusrepeämään, usein myös supraspinatusrepeämään Heikentynyt voima on kivusta johtuvaa, jos ei ole läpirepeämää Heikentynyt voima viittaa subscapularisrepeämään Jos läpirepeämää ei ole, voiman heikkeneminen johtuu kivusta Testit kuvataan tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa (www.käypähoito.fi). 12 ja magneettiartrografian (MK-artrografia). Ei-läpäisevissäkin repeämissä kaikukuvauksen osuvuus on MK:n luokkaa. Ks. KUVAT 10, 11 ja 12. Kokemuksen ja harjaantumisen merkitys on kaikukuvauksessa suuri. Diagnostiikassa saavutettiin parempi osuvuus, jos tutkimuksen tekijänä oli tuki- ja liikuntaelinradiologi eikä kliinikko tai yleisradiologi [73]. MK-artrografian spesifisyys ja sensitiivisyys ovat hyviä kiertäjäkalvosimen repeämän tutkimisessa [74] A. MK-artrografiassa nivelen sisään ruiskutettava kontrastiaine parantaa MK:n herkkyyttä ja tarkkuutta oleellisesti kuitenkin vain ei-läpäisevissä repeämissä [75]. Sekä MK että kaikukuvaus paljastavat jänteen tendinoosimuutokset myös sil- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

13 KUVA 8. Normaali olkapään röntgenkuva. KUVA 9. Voimakkaasti madaltunut olkalisäkkeen alainen tila. Olkaluun pää on noussut lähelle olkalisäkkeen alapintaa supraspinatus- ja infraspinatusjänteiden repeämien vuoksi. loin, kun repeämää ei vielä ole. MK-artrografia on kuitenkin monipuolisin tutkimusmenetelmistä; se näyttää kiertäjäkalvosinpatologian ohella hyvin myös luisen avulsion, tuoreen osittaisenkin lihasjänneliitoksen repeämän, rustorenkaan ja nivelsiteiden (labrumligamenttikompleksi) vammat, nivelen tulehdusmuutokset, luun ja pehmytosien kasvaimet sekä murtumat ja luuruhjeet esimerkiksi nivelen sijoiltaanmenon jäljiltä. Varjoainetehosteinen tietokonetomografia (TT-artrografia) on ilmeisesti lähes yhtä hyvä kuin MK-artrografia kiertäjäkalvosimen repeämän toteamisessa [75, 76] B. TT-artrografiaa voidaan käyttää kiertäjäkalvosimen repeämän diagnostiikassa MK-artrografian sijaan [75, 76], jos MK ei onnistu potilaan ahtaanpaikan kammon tai muun vasta-aiheen (kehonsisäinen hoitolaite tai vierasesine) vuoksi. Kokonaan granulomatoottisen kudoksen täyttämät krooniset läpäisevät repeämät saattavat TT-artrografiassa jäädä näkymättä, samoin jänteen sisäiset tai ulkopinnan repeämät, jotka puolestaan MK-artrografiassa näkyvät signaalimuutoksensa perusteella [75]. Erotusdiagnostiikka Erotusdiagnostiikan tavoitteena on erottaa olkapään jännevaivat muista spesifisistä olkapääsairauksista ja tunnistaa vakavat, kiireellistä tutkimusta ja hoitoa edellyttävät sairaudet. Olkaperäiset syyt: Olkanivelen löysyys ja epävakaus ovat tavallisia olkaoireen aiheuttajia nuorilla, ja ne voivat johtaa jännevaivaan. Keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla potilailla tavallisia olkakivun aiheuttajia jännevaivojen ohella ovat jäätynyt olkanivel, olkanivelen nivelrikko sekä olkalisäke-solisluunivelen kiputilat. Nämä voivat esiintyä myös yhdessä jännevaivan kanssa. Jäätyneeseen olkapäähän ja olkanivelen nivelrikkoon liittyy usein selvä olkanivelen liikerajoitus ja ääriasentoihin liittyvä kipu. Näihin diagnooseihin viittaavat esimerkiksi selvä passiivinen liikerajoitus (erityisesti ulkokierto ala-asennossa) tai röntgenkuvassa näkyvät nivelrikkomuutokset (osteofyytit tai nivelraon kaventuma). Olkapään ulkopuoliset syyt Kaularankaperäiseen kipuun liittyy usein kipua hartiassa ja kipusäteilyä olkavarren yläosaa pidemmälle. Infektio-oireet, hellittämätön tai paheneva kova leposärky tai sairastettu pahanlaatuinen kasvain voivat viitata vakavaan sairauteen. Oireen syy selvitetään kiireellisesti tai päivystyksellisesti. 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 Sydän- tai sappiperäiset kivut voivat tuntua myös olkapäässä. KUVA 10. Normaali supraspinatusjänne koronaalikuvassa magneettikuvauksessa (nuolet). KUVA 11. Tendinoottisen supraspinatusjänteen (nuolet) kiinnityskohdalla ulkopinnan repeämä magneettikuvauksessa (tähti). KUVA 12. Jänteen ulkopinnan repeämä aksiaalisessa kaikukuvauksessa (nuolet, sama repeämä kuin KUVAS- SA 11). Hoito Hoidon tavoite ja periaatteet Hoidon tavoitteena on lievittää olkapään kipua ja palauttaa tai ylläpitää toiminta- ja työkyky. Akuutin kivun hyvällä hoidolla pyritään estämään kivun kroonistuminen. Ks. Facultas-tietokannan artikkeli Krooninen kipu Potilaan ominaisuudet huomioidaan (ikä ja toiminnalliset vaatimukset). Hoitolinjan ja kiireellisyyden arvioinnissa voidaan käyttää apuna TAULUKKOA 3 ja VUO- KAAVIOTA. Lääkkeetön hoito Omahoidon ohjaus Olkapääkivun hoito on alkuvaiheessa pääasiassa omahoitoa, jos vaaran merkkejä ei ole todettavissa. Ks. VUOKAAVIO ja sähköinen tausta-aineisto. Omahoidon aloittaminen ei edellytä kuvantamistutkimuksia, ellei kivun alkamiseen liity tapaturmaa. Omahoidon ohjauksella on vaikutusta kipuun ja toimintakykyyn olkapääsairauksien hoidossa [77]. Omahoidon ohjauksen antaa lääkäri, fysioterapeutti tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Ohjauksen tarkoituksena on parantaa potilaan ymmärrystä olkavaivastaan ja esittää konkreettisia keinoja vaivan lievittämiseksi. Ohjattavia keinoja ovat esimerkiksi kuormituksen säätely, liikehoidot, työasennon ja ryhdin korjaus, kylmä- ja lämpöhoidot sekä kipulääkitys. Kroonistuneessa olkapääkivuissa korostuvat henkilökohtaiset selviytymiskeinot ja oireiden hyväksyminen. Potilasta rohkaistaan käyttämään oireilevaa raajaa kivun sallimissa rajoissa. Lämpö ja kylmä Sekä lämpö- että kylmähoitoa on käytetty olkapääkipujen hoidossa yleisesti. Kylmä lievittää kipua ja vähentää turvotusta Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

15 TAULUKKO 3. Hoitolinjan valinnan periaatteet olkapään jännevaivoissa. Ensisijaisesti konservatiivinen hoito Leikkaushoitoa harkittava Jänteessä ei läpäisevää repeämää Tendinopatia Epäspesifinen olkalisäkkeen alainen kipu Osittainen repeämä Jänteessä läpäisevä repeämä Pieni läpäisevä repeämä (< 1 cm), jos aktiiviset liikelaajuudet ovat täydet Rappeumaperäinen repeämä iäkkäällä Merkittävät nivelrikkolöydökset natiiviröntgenkuvassa Olkaluun ja olkalisäkkeen välinen tila merkittävästi madaltunut natiiviröntgenkuvassa Revenneen jänteen pää lapaluun nivelmaljan tasalla tai mediaalisemmin magneettikuvassa Revenneen jänteen lihaksessa merkittävä rasva-atrofia magneettikuvassa Tapaturmaperäiset, läpäisevät repeämät (paitsi pienet repeämät, jos aktiiviset liikelaajuudet ovat täydet) Rappeumaperäiset repeämät etenkin työikäisillä, jos asianmukainen konservatiivinen hoito ei ole tuottanut tulosta ja inflammaatiota kudoksissa [78]. Kylmähoito jäämurskepakkauksella pyyhkeessä 10 minuutin hoitojaksoina on tehokas keino akuutin kivun hoidossa. Hoito tulee toteuttaa useita kertoja päivässä akuutin tapaturman jälkeen [79]. Olkapääleikkauksen jälkeen kylmähoito lievittää kipua erityisesti ensimmäisten 2 vuorokauden aikana, mutta se voi myöhemminkin edistää toipumista [80]. Luotettava tutkimusnäyttö lämpöhoidon tehosta olkapääkivuissa puuttuu [81] D. Lämpöhoito voi tulla kyseeseen kroonisessa kivussa, sillä se lisää vasodilataatiota, lievittää lihaskireyttä ja nostaa kipukynnystä. Jännekalkin murskaus ja huuhtelu Olkapään jännekalkin murskaus ja huuhtelu ultraääniohjauksessa pistetyn neulan avulla: Luotettava tutkimustieto olkakalkin huuhteluhoidosta puuttuu [82, 83] D. Jännekalkkia poistetaan paikallispuudutuksessa saman tai toisen neulan kautta keittosuolaliuoksella. Tulehdusreaktion rauhoittamiseksi toimenpiteen jälkeen voidaan laittaa vielä glukokortikoidia olkalisäkkeen alle [82 85]. Olkakalkin hoito neulahuuhtelulla ja glukokortikoidiruiskeella saattaa olla tehokkaampaa kuin pelkkä glukokortikoidiruiske [82]. Akupunktuuri Akupunktuuri saattaa vähentää kipua lyhytaikaisesti olkapään jännevaivoissa [86 94] C. Neuloittaminen Jänteen neuloittamisella (dry needling) tarkoitetaan toimenpidettä, jossa jänteen tendinoosi paikannetaan ultraäänitutkimuksella ja vaurioitunut jännealue lävistetään paikallispuudutuksen jälkeen neulalla yleensä kertaa. Jänteen neulottamistoimenpiteen tehosta kiertäjäkalvosimen tendinopatian tai pienen repeämän hoidossa ei ole luotettavaa näyttöä [95]. Lääkehoito Tulehduskipulääkkeet lievittänevät olkapääkipua lyhytaikaisesti [96, 97] B. Paikalliset kipuvoiteet lievittävät kipua sekä akuuteissa että kroonisissa kipuoireissa. Paikallisten kipulääkkeiden systeemiset haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta paikallinen lievä ihoärsytys on tavallista [98 100]. Olkapäävaivoissa paikallisia kipulääkevoiteita ei ole juurikaan tutkittu. Parasetamoli on ensisijainen kipulääke, jos potilaan kivut eivät ole voimakkaat. Parasetamolia tulee käyttää riittävän suu- 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 rina annoksina. Kipulääkkeen valinnassa on otettava huomioon ruoansulatuskanavaan kohdistuvien haittavaikutusten sekä sydänja verisuonitapahtumien vaara ja lääkeallergiat. Olkalisäkkeen alaisesta glukokortikoidiruiskeesta voi olla lyhytaikaista apua tendinopatian akuutissa ja subakuutissa vaiheessa (< 8 viikon oireet) [101]. Glukokortikoidiruiske ei ilmeisesti ole suun kautta otettua kipulääkettä tai fysioterapiaa tehokkaampaa [97, ] B. Ruiskeen haittavaikutuksista tendinopatioissa yleisimpiä ovat ihoatrofia (9 %) ja lisääntynyt kipu (8 %). Jännerepeämät ovat harvinaisia [103]. Satunnaistetun hoitotutkimuksen perusteella terapeuttinen harjoittelu ja glukortikoidiruiske on tehokkaampaa kuin pelkkä harjoittelu kuuteen viikkon asti, mutta ei sen jälkeen [105]. Hyaluronaatista ei ilmeisesti ole hyötyä kiertäjäkalvosimen sairaustiloissa [ ] B. Hyaluronaatti-injektio ei eroa kivun helpotuksessa ja toimintakyvyn paranemisessa lumehoidosta [108]. Myöskään leikkauksen yhteydessä injisoidusta hyaluronaatista ei ollut hyötyä kivun helpotuksessa tai toimintakyvyn paranemisessa lumeeseen verrattuna [107]. Runsasverihiutaleisesta plasmasta ei liene hyötyä kiertäjäkalvosimen tendinopatian hoidossa tai uusintarepeämän estossa [95, ] C. Fysioterapia Terapeuttinen harjoittelu Fysioterapeutin ohjaama ja valvoma harjoitteluterapia on tehokas hoitomuoto olkapään pinnepotilailla [ ] A. Terapeuttisen harjoittelun tavoitteena on pehmytkudosten paranemisprosessin edesauttaminen, mahdollisen tulehduksen ja kivun lievitys, olkapään, lavan ja keskivartalon lihasvoimien, asennon ja hallinnan parantaminen sekä olkanivelen normaalin liikkuvuuden palauttaminen. Lapaluun kinematiikka voi muuttua olkapään tendinopatiassa, jolloin erityisesti olkavarren etuelevaatiossa lapaluun taaksepäin kallistuminen, ylöspäin kiertyminen ja ulkokierto voivat olla poikkeavia [118]. Terapeuttisella harjoittelulla pyritään vaikuttamaan myös lapaluun asentoon ja hallintaan olkanivelen liikkeissä spesifisten harjoitteiden yhteydessä [117]. Ks. myös videot Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifejä harjoitteita Terveysportista (vaatii käyttöoikeuden). Terapeuttisessa harjoittelussa käytetään fysioterapeutin ohjaamana aktiivisia ja toiminnallisia menetelmiä. Perusperiaatteisiin kuuluvat riittävän pitkä hoitojakso ja harjoitteiden progressio yksilöllisesti. Terapeuttinen harjoittelu voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai pienryhmissä fysioterapeutin vastaanotolla harjoitussalilla tai potilaan lähiympäristössä. Potilasta rohkaistaan harjoittelemaan säännöllisesti itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan terapiajakson aikana ja sen jälkeen. Terapeuttinen harjoittelu lievittää kipua lyhyellä aikavälillä (6 12 viikkoa) ja parantaa toimintakykyä olkapään jännevaivoissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä (yli 12 viikkoa). Terapeuttisen harjoittelun positiivisesta vaikutuksesta myös voimaan ja elämänlaatuun on lisäksi kohtalainen näyttö lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä puolestaan todettiin niukka näyttö harjoittelun vaikutuksesta kipuun muttei elämänlaatuun [116]. Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuutta todennäköisesti lisää valittavien liikkeiden spesifisyys olkapään kiertäjäkalvosimen ja lapaa stabiloivien lihasten osalta [117]. Harjoitteiden suorittamisessa on hyvä huomioida jarruttavan (eksentrisen) lihastyön osuus. Manuaalinen terapia Lisähyötyä harjoitteluterapiaan saatetaan saada erilaisista manuaalisista tekniikoista, joilla pyritään hoitamaan varsinkin olka- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

17 pään takaosan rakenteiden ja pienen rintalihaksen (m. pectoralis minor) kireyksiä sekä rintarangan rajoittunutta liikkuvuutta [117]. Kinesioteippaus Kinesioteipillä saattaa olla positiivista, lyhytaikaista vaikutusta olkanivelen kinematiikkaan ja kipuun [ ] C. Elastisella kinesioteipillä pyritään vaikuttamaan yleisesti koettuun kipuun, hermoja lihastoimintaan ja potilaan kokemaan haittaan. Kinesioteippauksella saattaa terapeuttiseen harjoitteluun yhdistettynä olla positiivista, lyhytaikaista lisävaikutusta olkanivelen ja lapaluun kinematiikkaan ja kipuun [119]. Fysikaaliset laitehoidot Ultraäänihoidosta ei ole hyötyä kiertäjäkalvosinsairauksissa [122] A. Ultraäänihoito ei ollut lumehoitoa tehokkaampaa kivun helpotuksessa tai toimintakyvyn paranemisessa [122]. Muiden fysikaalisten hoitomuotojen (sähkö, laser) vaikuttavuudesta olkapään pinnepotilaille on julkaistu hyvin vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia tai systemaattisia katsauksia [123]. Mitään selvää näyttöä näiden hoitomuotojen hyödyllisyydestä ei ole. Korkeaenerginen sokkiaaltoterapia (ESWT) ilmeisesti vähentää kipua ja parantaa olkapään toimintakykyä vain jännevaivoissa, joihin liittyy kalkkeutumia [124, 125] B. ESWT:n ja artroskooppisen kirurgian tuloksissa ei liene eroa kalkkiolkapään hoidossa [ ] C. Elektroiontoforeesista (ionien kuljettaminen kohdekudokseen sähkövirran avulla) etikkahappoa käyttäen ei ole hyötyä niissäkään jännevaivoissa, joihin liittyy kalkkikertymä [129, 130]. Kirurginen hoito Olkalisäkkeen avarrusleikkaus ei tuota lisähyötyä fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa [ ] A. Avarrusleikkauksen ja pelkän olkalisäkkeen alaisen puhdistusleikkauksen (bursektomia) tuloksissa ei ole todettu eroja [138, 139]. Leikkaushoitoa voidaan poikkeustapauksissa harkita erikoislääkärin harkinnan mukaan, ellei asianmukaisesti ja pitkäkestoisesti toteutettu konservatiivinen hoito tuota riittävää helpotusta kipuun. Olkalisäkkeen avarrus ei ilmeisesti estä kiertäjäkalvosinrepeämän syntyä [36, 140]. Fyysisesti aktiivisen potilaan tapaturmaperäinen kiertäjäkalvosinrepeämä, johon liittyy merkittävä voiman heikkeneminen, on leikkaushoidon aihe. Tapaturmaperäisen kiertäjäkalvosimen repeämän varhainen korjaus saattaa johtaa myöhäiskorjausta parempaan tulokseen [ ] C. Tapaturmaperäistä repeämää ei kuitenkaan voida luotettavasti erottaa kroonisesta rappeumaperäisestä repeämästä, johon liittyy oireiden äkillinen paheneminen. Pienten ja keskikokoisten kiertäjäkalvosinrepeämien hoidossa ohjattu aktiivinen fysioterapia saattaa johtaa samanlaiseen lopputulokseen kuin kirurginen hoito yhdistettynä fysioterapiaan [144, 145] C. Kiertäjäkalvosinkorjausta voidaan harkita rappeumaperäisessäkin tilanteessa, jos kyse on vaikeasta kivusta tai toiminnallisesta vaivasta eikä konservatiivinen hoito riittävästi helpota oireita kohtuullisessa ajassa. Kiertäjäkalvosinkorjaukselle ei voida määrittää yläikärajaa, koska ikääntyneidenkin kiertäjäkalvosinrepeämän korjaus saattaa johtaa samanlaiseen tulokseen kuin nuoremmilla [143, ]. Luotettava tutkimusnäyttö asiasta kuitenkin puuttuu. Kiertäjäkalvosinkorjauksen hyvät tulokset heikkenevät usein pitkäaikaisseurannassa [149], ja jänteen uudelleenrepeämät ovat yleisiä [150, 151]. Uusiutunut repeämä ei välttämättä aiheuta oireita tai kliinisesti merkittävää kivun ja toimintakyvyn muutosta [150]. Työntekijän työtapaturmavakuutus on ilmeisesti yhteydessä heikompaan kiertäjä- 17

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 18 kalvosimen leikkauksenjälkeiseen koettuun toipumiseen [98, ] B. Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksessa vapautetaan revennyt jänne kiinnikkeistä, verestetään jänteen kiinnittymisalue luuhun ja kiinnitetään jänne takaisin anatomiselle paikalleen. Artroskooppisesti tehty kiertäjäkalvosinkorjaus tai olkalisäkkeen avarrus johtanee avotoimenpiteitä vastaaviin kliinisiin tuloksiin [ ] B. Kiertäjäkalvosimen artroskooppinen korjausleikkaus yhden ankkuririvin menetelmällä ei eroa kliinisissä tuloksissa kahden ankkuririvin menetelmästä [ ] A. Kiertäjäkalvosinkorjauksen liitännäistoimenpiteet: Olkalisäkkeen avarruksella ei ilmeisesti saavuteta lisähyötyä kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen yhteydessä [ ] B. Kiertäjäkalvosinjänteen korjauksen yhteydessä tehty hauisjänteen kiinnitys ei tuottane jänteen katkaisua parempaa tulosta potilaan toipumisessa [170, 171] C. Olkalisäke-solisluunivelen nivelrikon vuoksi tehtävän solisluun lateraalipään poiston hyöty kiertäjäkalvosinkorjauksen liitännäistoimenpiteenä on kyseenalainen [172]. Rappeumaperäisen rustorenkaan vaurion kiinnittäminen ei ole perusteltua potilaalla, jolla ei ole olkanivelen epävakautta. Massiivisen kiertäjäkalvosinrepeämän keinotekoinen vahvistaminen (augmentaatio) korjausleikkauksen yhteydessä ei tuottane parempaa tulosta kuin korjausleikkaus ilman augmentaatiota [113, 173, 174] C. Kiertäjäkalvosimen repeämien leikkauksen yhteydessä annettu runsasverihiutaleinen plasma (PRP) ei paranna leikkaustuloksia [175]. Kiertäjäkalvosinrepeämän korjausleikkaukseen ei kannattane ryhtyä, jos röntgentutkimuksessa olkanivelessä todetaan merkittävä nivelrikko [176, 177] MK:ssa näkyy, että revenneen jänteen pää on vetäytynyt lapaluun nivelmaljan tasolle tai revenneen jänteen lihaksessa on selvä rasva-atrofia (> 2 Goutallierin luokituksessa) [178] röntgenkuvassa havaitaan merkittävästi kaventunut olkalisäkkeen alainen tila (olkaluun pää on noussut lähelle olkalisäkettä). Ks. KUVA 9. Löydös viittaa laajaan, korjauskelvottomaan supra- ja infraspinatusjänteiden repeämään [178, 179]. Korjauskelvottomassa kiertäjäkalvosinrepeämässä suositellaan ohjattuja hartialihaksen (m. deltoideus) harjoitteita [180]. Vaikeaoireisessa tilanteessa voidaan myös harkita seuraavia toimenpiteitä, vaikkei luotettavaa näyttöä tehosta ole: * Massiivisen kiertäjäkalvosinrepeämän osittainen korjaus saattaa johtaa pelkkää puhdistusleikkausta parempaan lopputulokseen [181, 182] D. * Latissimus dorsi (leveä selkälihas) -jännesiirre saattaa parantaa olkapään ulkokiertoa supra- ja infraspinatusjänteet käsittävässä repeämässä [183]. * Käänteistekonivel saattaa parantaa toimintakykyä ja lievittää kivuliaisuutta [ ]. Nuoremmilla potilailla käänteistekonivelen käyttöön on kuitenkin syytä suhtautua pidättyvästi, koska sen pitkäaikaistuloksia ei tunneta. Hauislihaksen pitkän pään jänne (bicepsjänne): Biceps-jänne voidaan tarvittaessa vapauttaa kiinnityskohdastaan (tenotomia) tai kiinnittää kulkureitilleen olkaluun etuosaan (tenodeesi). Molemmilla edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa parannusta potilastyytyväisyydessä ja toiminnallisten mittareiden tuloksissa [54, ]. Tenodeesiin liittyy useammin leikkauksen jälkeistä hauiksen seudun kipua ja tenotomiaan hauislihaksen muodonmuutos ( Kippari-Kallen lihas ) [187, 188]. Isoissa korjauskelvottomissa kiertäjäkal- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

19 vosinrepeämissä, joihin liittyy bicepsjänteen patologiaa, sekä tenotomia että tenodeesi saattavat helpottaa oireita [190, 191]. Tenotomia vaikuttaa olevan hyvin siedetty myös nuorilla aktiivisilla potilailla, eikä se aiheuta merkittäviä toimintavajeita [192]. Jännekalkin kirurgista poistoa puoltavaa näyttöä ei ole, joskin kontrolloimattomissa potilassarjoissa leikkauksella on saatu myönteisiä tuloksia kroonisissa vaivoissa [ ]. Olkapään jännekalkin poistomenetelmä ei vaikuttane hoitotulokseen, mutta tieto taudin luonnollisesta kulusta puuttuu [195, 196] C. Kuntoutus leikkauksen jälkeen Kuntoutukseen pitää panostaa jo ennen leikkausta, koska hyvä lihaskunto ja liikkuvuus ennen leikkausta edistävät toipumista. Leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa olkapään toimintakyky, liikelaajuus ja lihasvoima vaarantamatta korjatun jänteen paranemista. Kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkaus: Olkapään kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeen raaja tuetaan kantositeeseen 3 4 viikoksi. Ensimmäisen 6 viikon aikana tehdään vain kevyitä heiluriliikkeitä ala-asennossa ja avustettuja nostoliikkeitä vaakatasoon saakka. Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeinen aggressiivinen mobilisaatio ei ilmeisesti paranna olan leikkauksen jälkeistä liikkuvuutta, mutta pitkä immobilisaatio (6 viikkoa) saattaa kuitenkin lisätä kivuliaisuutta ja huonontaa olan liikkuvuutta lyhyessä seurannassa [ ] B. Välitön ohjattu passiivinen liikeharjoittelu ei tuottane parempaa toiminnallista lopputulosta kuin lyhytaikainen immobilisointi ja heiluriharjoitteet kiertäjäkalvosimen leikkauksen jälkeen [197, 198, 203, 204] C. Aktiiviset nostoliikkeet aloitetaan yleensä 6 viikon kohdalla. Liikelaajuusharjoitteet ovat tuolloin ensisijaisia, ja kuormitusta lisätään asteittain. Valvottu harjoittelu leikkauksen jälkeen saattaa tuoda hyötyä ohjattuun omatoimiseen harjoitteluun verrattuna, mutta luotettava tutkimusnäyttö asiasta puuttuu [202, 205, 206] D. Abduktiolastan käytöstä ei ole osoitettu olevan hyötyä kantositeen käyttöön verrattuna. Jännevaivan puhdistusleikkaus (ei jänteen kiinnityksiä tms.): Passiivinen ja aktiivinen liikuttelu sallitaan yleensä alusta alkaen täysillä liikelaajuuksilla kivun sallimissa rajoissa. Kantosidosta käytetään tarvittaessa muutamia päiviä kivun hoitona. Erityisryhmät Alaraajahalvaantuneet Alaraajahalvaantuneilla, yläraajoja liikkumiseen tarvitsevilla on huonompi olkapäiden toimintakyky ja enemmän olkapääkipuja ja kiertäjäkalvosimen repeämiä verrattuna ikä- ja sukupuolivakioituihin, normaalisti liikkuviin henkilöihin [207]. Tämä on todennäköisesti seurausta paitsi pyörätuolikelauksen aiheuttamasta rasituksesta myös toistuvasta yläasentoihin kurottelusta jokapäiväisessä elämässä. Olkapäävaivojen ehkäisyssä tulee huomioida sekä olkapään kuntoutus että tarvittavat apuvälineet ja elinympäristön muokkaus toistuvien ylöspäin kurotteluiden vähentämiseksi. Kiertäjäkalvosimen repeämän korjaus voi johtaa hyvään lopputulokseen, mutta leikkauksen jälkeisiin rajoituksiin ja kuntoutukseen sitoutuminen on oleellista [208]. Reumaatikot Reumaatikoiden olkapääongelmissa pelkästään jänteisiin kohdistuvat vaivat ovat varsin harvinaisia, joten myös jännevaivoihin liittyvää tutkimustietoa on niukasti. Reumaatikoilla kiertäjäkalvosimen repeä- 19

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 män korjaus saattaa auttaa kipuun, mutta toiminnallisuuden paraneminen on vähäistä [209]. Pelkän puhdistusleikkauksen vaikutus kipuun on vaihtelevaa [210]. Lihavuus Lihavuus saattaa altistaa olkapään tendinopatialle [8, 211]. Lihavuuden vaikutuksesta kiertäjäkalvosimen repeämän korjauksen toiminnalliseen tulokseen on ristiriitaista tietoa [212, 213]. Tupakointi Tupakointi suurentaa kiertäjäkalvosimen repeämän riskiä todennäköisesti jänteen kiinnityskohdan verenkiertoa vähentävän vaikutuksensa takia [24]. Tupakoinnin määrällä ja kiertäjäkalvosimen repeämän koon välillä on myös todettu yhteys [25]. Tupakointi näyttää heikentävän myös kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaustulosta [214]. Hoidon porrastus Oireeton jännesairaus ei vaadi omahoidon lisäksi muuta hoitoa. Konservatiivinen hoito toteutetaan ensisijaisesti perusterveyden- tai työterveyshuollossa. Anamneesi ja kliininen tutkimus riittävät useimmiten diagnoosin tekoon ja hoidon käynnistämiseen. Röntgenkuvan (alle 6 kuukautta vanhan) tulee olla käytettävissä ennen potilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon. Kaikukuvaus voi tuoda käyttökelpoista lisäinformaatiota. Magneettikuvaus tehdään vain olkasairauksien hoitoon perehtyneen erikoislääkärin lähetteestä. Fysioterapialähetettä tulee harkita pitkittyneissä kiputiloissa (viimeistään oireiden kestettyä 4 6 viikkoa). Terapeuttisen harjoittelun pitää olla säännöllistä ja riittävän pitkäkestoista (yli 3 kuukautta) ennen kuin sen tuloksellisuutta voidaan arvioida. Kiireellinen lähete (kiireellisyys 8 30 vuorokautta) ortopedille tehdään, kun kyseessä on tuore, traumaattinen kiertäjäkalvosimen repeämä (merkittävä trauma, passiivinen liike normaali mutta aktiivinen liike voimakkaasti rajoittunut) työkyvyttömyys, joka jatkuu asianmukaisesta pitkäkestoisesta (noin 3 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta. Ks. suosituksen kohta Työkyvyn arviointi. Ei-kiireellinen lähete (kiireellisyys yli 30 vuorokautta) ortopedille tai fysiatrille tehdään, jos asianmukaisesti toteutetusta pitkäkestoisesta (3 6 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta * kipu ja liikerajoitus eivät helpotu riittävästi * työ- ja toimintakyky ovat merkittävästi heikentyneet. Aktiivista konservatiivista hoitoa (fysioterapia mukaan luettuna) tulee jatkaa myös erikoissairaanhoitoon lähetetyillä potilailla konsultaatiota odotettaessa. Lähetettä ortopedille ei tehdä, jos potilas ei ole halukas leikkaushoitoon. Toiminta- ja työkyky, kuntoutus Toiminta- ja työkyky Toimintakyvyn arviointi Toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi perustuu potilaan omaan arvioon toimintakyvystään, kliinisen tutkimuksen tuloksiin ja tarvittaessa toimintakyvyn tarkempiin arviointeihin ja mittauksiin. Vaikeissa toiminta- ja työkykyongelmissa ja niihin liittyvässä toimintakyvyn laaja-alaisessa arvioinnissa voidaan käyttää pohjana WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF) [215]. Luokitus huomioi toiminnallisen terveydentilan arvioinnissa paitsi ruumiin rakenteet ja kehon toiminnot myös Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Voimaharjoittelu. Vammojen ennaltaehkäisy sekä kuntouttaminen

Voimaharjoittelu. Vammojen ennaltaehkäisy sekä kuntouttaminen Voimaharjoittelu Vammojen ennaltaehkäisy sekä kuntouttaminen ANNA TUOMINEN NAPRAPAATTI (AMK) FYSIOTERAPIA ASKELEET YHTEENVETO Urheiluvammojen yleisiä syitä sekä teoriaa Tyypillisimmät vammat ja vammojen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan!

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Suomen Nivelyhdistys ry Tervetuloa Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Nivelrikko mikä se on ja mitä se meille merkitsee?! Esko Kaartinen Ortopedi Miksi nivelrikosta ylipäätänsä pitää väkeä valistaa?

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Avoleikkauksella korjattu rotator cuff-ruptuura uusiutuu lähes aina 20 vuoden seurannassa

Avoleikkauksella korjattu rotator cuff-ruptuura uusiutuu lähes aina 20 vuoden seurannassa Avoleikkauksella korjattu rotator cuff-ruptuura uusiutuu lähes aina 20 vuoden seurannassa Martti Vastamäki, Martina Lohman, Niclas Borgmästars Tieteellinen Tutkimus ORTON, HUS Radiologia, Vaasan KS Olkanivelen

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Heikki Arola LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri Ylilääkäri, työterveys Pirkanmaa ja Kanta-Häme, Terveystalo Käypä hoito -suositus Esitykseni

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Lonkkanivelrikon riskitekijöitä

Lonkkanivelrikon riskitekijöitä Lonkan nivelrikko on tavallisin lonkan ja nivusen alueen kipua aiheuttava sairaus. Kivun lisäksi se rajoittaa toimintakykyä eikä sen etenemistä kyetä estämään tai parantamaan enää taudin syntymisen jälkeen.

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 Sinikka Jaatinen Lari Lautamäki Marja Lehtoranta Juha Salminen Sari Salo Maija Sarja Leena Tenhu Minna Tornberg 2

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot