Turvallisuuspalaverit työmaan arjessa

Transkriptio

1 Turvallisuuspalaverit työmaan arjessa Tarja Mäki, DI, KM Tutkija, Mittaviiva Oy Anssi Koskenvesa, DI Johtava tutkija, Mittaviiva Oy Rakennusyrityksillä on erilaisia yrityskohtaisia ja alalla vakiintuneita palaverikäytäntöjä, joilla pyritään varmistamaan tiedonkulku aliurakoitsijan ja pääurakoitsijan edustajien välillä ja siten edistämään hankkeen turvallista toteutusta. Osittain palaverikäytännöt vastaavat lakisääteisiin vaatimuksiin, kuten vaatimukseen työntekijöiden perehdyttämisestä. Osittain ne ovat yrityskohtaisia hyviksi koettuja käytäntöjä, joilla yrityksen toimintatapaa ja turvallisuuskäytäntöjä pyritään välittämään toisen yrityksen työntekijöille sekä samalla varmistamaan turvallinen ja tehokas työskentely työmaalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välisiä turvallisuuspalavereja, joiden tavoitteena on välittää pääurakoitsijan toimintamalleja ja odotuksia työn turvallisesta toteutuksesta aliurakoitsijoille. Artikkelissa tarkastellaan perehdytystilaisuuksia, tehtävän aloituspalavereja sekä työnaikaisia työturvallisuuspalavereja sellaisina kuin ne tämän päivän rakennustyömailla esiintyvät. Artikkeli perustuu Päätoteuttajan turvallisuuskulttuurin välittyminen aliurakoitsijoille osana työmaan turvallisuussuunnittelua ja -johtamista -tutkimukseen. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Talonrakennusteollisuus ry sekä tutkimukseen osallistuneet yritykset. Aineiston analyysin ja tutkimustulosten toivotaan tarjoavan pohjan keskustelulle siitä, miten nykyinen turvallisuuspalaverikäytäntö palvelee turvallisuuden varmistamista, sekä miten pääurakoitsijan sekä aliurakoitsijan välistä turvallisuusyhteistyötä ja työmaiden palaverikäytäntöjä tulisi kehittää. Analyysissa tarkastellaan mm. sitä, millaista vuorovaikutusta palavereissa esiintyy ja mitkä teemat tai palaverit lisäävät vuorovaikutusta ali- ja pääurakoitsijan välillä. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla turvallisuuspalavereja (N = 14) rakennustyömailla sekä haastattelemalla rakennushankkeiden pää- ja aliurakoitsijoiden työnjohtoa ja työntekijöitä (N = 15). Haastattelukysymyksissä käytiin läpi mm. sitä, miten aliurakoitsijoiden työturvallisuus työmaalla varmistetaan ennen työn aloitusta, mitä haasteita tähän liittyy sekä millaista turvallisuusyhteistyö työmaalla on työn aikana. Kaikki tutkimusaineisto on tallennettu nauhoittamalla ja ääninauhat on litteroitu. Litteroinnin yhteydessä aineistosta poistettiin kaikki tunnisteet yksittäisiin henkilöihin, yrityksiin ja työmaihin. Haastatteluaineisto analysoitiin ATLAS.ti-analyysiohjelmaa apuna käyttäen. Haastatteluaineiston analyysin aikana aineistoon koodattiin aineistolähtöisesti kuka puhui, millä työmaalla ja mistä aiheesta. Havainnointiaineisto litteroitiin vastaavalla tavalla ja litteroidusta aineistosta analysoitiin esiin mm. eri osapuolten aktiivisuutta palaverikeskusteluissa sekä käsiteltyjä tai sivuutettuja (esim. turvallisuussuunnitelma aloituspalaverissa) aiheita. Tarkasteltiin myös aiheita ja tilanteita, jotka johtivat yhteiseen keskusteluun aliurakoitsijan ja pääurakoitsijan edustajien välillä. Vuorovaikutuksen aktiivisuutta tutkittiin tarkastelemalla eri osapuolten puheen jakautumista palavereissa. Kunkin osapuolen käyttämien sanojen lukumäärä laskettiin ja tätä verrattiin koko keskustelussa käytettyjen sanojen määrään. Tutkimustulokset Aloituspalaverit Aloituspalaverit olivat tyypillisesti noin tunnin mittaisia palavereja. Kaikki tutkimusaineistossa esiintyvät aloituspalaverit noudattivat ennalta laaditun esityslistan kulkua. Esityslistojen sisällöt olivat eri työmailla hyvin toistensa kaltaisia. Turvallisuusasiat eivät olleet erityisen keskeisessä roolissa puheessa, vaan puhe keskittyi työn un, toteutukseen ja urakkarajoihin. Kaikissa palavereissa kuitenkin puhuttiin turvallisuudesta, ja turvallisuutta käsittelevät keskustelunaiheet olivat niitä, joihin myös aliurakoitsija osallistui. Aloituspalaverit olivat hyvin pääurakoitsijavetoisia. Aliurakoitsijoiden puhe palavereissa rajoittui lyhyisiin vastauksiin pääurakoitsijan kysymyksiin. Muutoin he pääasiassa kuuntelivat hiljaa pääurakoitsijan puhetta. Aloituspalaverien välillä oli myös eroja. Aloituspalaveri 1 poikkesi muista siinä, että siellä käytiin paljon keskustelua aliurakkaa koskevista työtavoista ja työvälineistä. Aliurakoitsijan käyttämät työtavat ja -menetelmät kiinnostivat pääurakoitsijaa, ja tämä esitti aliurakoitsijoille hyvinkin yksityiskohtaisia kysymyksiä työstä ja turvallisuudesta. Tässä pa- 162

2 Taulukko 1. Havaintoja aloituspalavereista. Aloituspalaveri 1 Aloituspalaveri 2 Aloituspalaveri 3 Aloituspalaveri 4 Koodi N7 N9 N11a N27 Kesto 00:53:59 01:07:11 00:16:35 1:19:39 Aihe Maalaustyö VSS-betonirakenteet Puheen määrä, sanoja Puheen jakautuminen Aiheet, joista puhuttiin Lihavoituna aiheet, jotka herättivät erityisesti keskustelua Kuvaus Alakattotyö Purkutyö Pääurakoitsija 65 %/ Aliurakoitsija 35 % sopimus tuotantonopeus ja työjärjestyssuunnitelmat laadunvarmistus työnaikaiset tarkastukset työnaikaiset suojaukset työturvallisuus ja tulityöt työturvallisuussuunnitelma perehdyttäminen jätteiden käsittely Ratkovat yhdessä ongelmia, pohtivat kehitysvaihtoehtoja, pääurakoitsija kysyy jos asia on vieras itselle, aliurakoitsija keskustelee aktiivisesti. Pääurakoitsija 84 %/ Aliurakoitsija 16 % urakkasopimus, urakkarajat työvaiheiden toteutus liittyvät työt ja ongelmat turvallisuusasiat yhteistoiminta työmaalla suunnitelmat, Ratun käyttö Pääurakoitsijan edustaja käy läpi työnkulkua detaljitasolla, ikään kuin opettaa tekijälle miten pitää tehdä. Pu esittää ratkaisuja joihinkin esiinnousseisiin ongelmiin, Au edustaja myötäilee, on samanmielinen pu:n kanssa. Pu vakuuttaa luottavansa au:hun. Itse työntekijä ei sano sanaakaan. Pu tsemppaa ottamaan turvallisuuden vakavasti. laverissa aliurakoitsijan ja pääurakoitsijan edustajat pohtivat myös yhdessä sitä, miten työturvallisuus työmaalla kannattaisi hoitaa. Pääurakoitsijan aktiivisen kyselemisen vuoksi palaverin luonne oli huomattavasti vuorovaikutteisempi kuin muissa palavereissa. Pääurakoitsija 96 %/ Pääurakoitsija 78 %/ Aliurakoitsija 4 % Aliurakoitsija 22 % urakkarajat urakkasopimus mestan vastaanotto laatu- ja turvallisuusjärjestelmät suunnitelmat perehdyttäminen työjärjestysmuutokset, tiedottaminen rakennesuunnittelu vastuuhenkilöt suunnitelmat työryhmä laadunvarmistus riskit jätteiden käsittely työturvallisuus työturvallisuus laatuvaatimukset työn tarkastaminen seuraava työvaihe osallistumaan urakoitsijapalaveriin laskut allekirjoitus Pu käy lyhyesti listan läpi asioita, ystävällisessä hengessä ja omalla tyylillään. Toteaa etteivät kaikki asiat ole relevantteja. Korostaa työmaakierrosta, nokkamiesten roolia palavereissa. Pu joustaa suojalasien käytöstä. Ainoat asiat joihin au puuttuu ovat uskaltaako jättää kamat työmaalle ja kysyä onko porrashuoneissa liimattava villa. Muuten pelkkää joo, joo kommenttia. Tää on vähän tämmöistä tyhjänpäiväistä lörinää osa. Pu käy palaverilistaa läpi välillä hyvin teknistä keskustelua ja yhdessä työn suunnittelua, keskustelua tulee melko vähän. Pu:n mukaan keskustelua on vähän silloin kun asiat ovat niin vaikeita että ne on joutunut jo edeltä suunnittelemaan huolella. Pu: Mut miten miehet hoitaa oman suojauksen, koska eihän ne pysty käyttää mitään maskeja? Au: No niillä on ne moottoroidut. Pu: Mut entäs silmät? Au: Ohan niillä, ostettiin just tällaset kypärät. Pu: Mut millä hitolla ne käyttää tota? Au:... Siis onhan niil siin maskissa se kalvojuttu, että siitä saa sen kalvon pois. (koodi N7) 163

3 Turvallisuusaiheet, joihin aliurakoitsijat osallistuivat aloituspalavereissa aktiivisesti, koskivat muun muassa työnaikaisia suojauksia ja tarkastuksia, työturvallisuutta yleensä, perehdyttämistä, jätteiden käsittelyä sekä yhteistoimintaa työmaalla. Eräässä palaverissa mikään asia ei noussut yhteiseen keskusteluun, ja samaisessa palaverissa myös turvallisuusasiat kuitattiin hyvin lyhyesti, todeten että Tää on vähän tämmöstä tyhjänpäivästä lörinää osa näistä. (koodi N11, pu-tj) Vaikka aliurakoitsijan työturvallisuussuunnitelma on keskeinen osa työn suunnittelua ja sillä pyritään varmistamaan aliurakoitsijan työn turvallinen toteutus, sen rooli aloituspalavereissa ei ollut kovin keskeinen. Kaikissa palavereissa sitä ei käsitelty ollenkaan. Yhdessä palaverissa sitä kysyttiin, ja kun se oli vielä tekemättä, pääurakoitsijan työnjohto teki selväksi, että aliurakan turvallisuussuunnitelma tulee laatia ja toimittaa tiettyyn päivään mennessä, sekä että siihen tulee paneutua kunnolla. Mä haluun sit että näihin on paneuduttu ihan kunnolla, että käydään sit yhdessä läpi ku ootte tehny. Tää on vaan teijän ja teijän miesten parhaaks. (koodi N7, pu-tj) Haastateltavat eivät pitäneet aloituspalavereja ensisijaisesti työturvallisuuspalavereina. He totesivat, että toki aloituspalaverit ovat tärkeitä yhteistyön kannalta, mutta niissä keskitytään enemmän muihin asioihin kuin työturvallisuuteen. Työturvallisuutta kerrottiin käsiteltävän palavereissa aliurakoitsijan työturvallisuussuunnitelman muodossa, jonka rooli havainnoiduissa palavereissa oli kuitenkin hyvin vähäinen. Haastatellut totesivat, että turvallisuussuunnitelmien taso ja niiden merkitys työnteon turvallisuudelle viime kädessä onkin vähäinen. Haastatellut totesivat myös, että suunnitelma tehtiin joskus vain, koska se oli pakko tehdä, ei sen vuoksi että sillä varmistettaisiin aidosti työn turvallisuutta. Laadittu suunnitelma jäi sopimuksen liitteeksi ilman että sitä hyödynnettiin työssä mitenkään. Toki siinä alotuspalaverin yhtenä aiheena on työturvallisuus ja riippuen työkohteesta tai työurakasta niin siihen täytyy enemmän tai vähemmän olla tämmönen työturvallisuussuunnitelma tehty. (koodi N5) No siel on hyviä ja sit on huonoja. Et kaikki ei välttämäti nää niitä omia riskejään tai sitte otetaan vaan ylimalkasesti niitä, ku periaattees siel ois aika paljo niitä (riskejä).... Se on selvä, että kaikille se ei oo se asian vieminen paperille niin selvää että. (koodi N1) Mutta ne (turvallisuussuunnitelmat) on heikkotasosia. useinkin aliurakoitsijat tekee sen (turvallisuussuunnitelman) sopimuksen liitteeks ja vaan sillai että se on jonkun ajatelma. Se ei o käyny sitä läpi ihan oikeesti sen oman porukkansa kanssa. Sitä me haluttas työmaallakin enemmän, et se ihan oikeesti palvelis niitten töitä. (koodi N5) Perehdytystilaisuudet Perehdytystilaisuuksien pituudet vaihtelivat 10 minuutista 38 minuuttiin. Kaikissa tilaisuuksissa asiat käytiin läpi valmiin perehdytyslomakkeen avulla. Toisin kuin aloituspalaverissa yhdessäkään perehdytystilaisuudessa ei esiintynyt keskustelua perehdyttäjän ja perehdytettävän välillä. Tilaisuudet olivat täysin perehdyttäjävetoisia. Perehdytettävät eivät nostaneet yhdessäkään palaverissa yhtään keskusteluaihetta esille, vaan ainoastaan vastailivat perehdyttäjän esittämiin kysymyksiin hyvin lyhyesti. Kysymykset ja vastaukset liittyivät enimmäkseen aliurakoitsijan henkilötietoihin ja työkokemukseen, eivät esimerkiksi työturvallisuuteen eivätkä työmaan riskeihin. Ensimmäisessä perehdyttämistilaisuudessa perehdyttäjä totesi olevan turhaa että kokeneet työntekijät käyvät läpi joitain asioita. Hän kertoi haastattelussakin, että kaikkia asioita ei kannata käydä läpi kaikkien kanssa ja että varsinainen perehdyttäminen tapahtuu sitten työmaakierroksella. Hän viittasi yrityksen turvallisuusaineistoon humoristisella lausahduksella, josta käy ilmi, ettei hän uskonut aineiston kiinnostavan aliurakoitsijaa. Tärkeimmät rakennuskoneet ja käyttösäännöt, niitä on ehkä turha ruveta sulle luennoimaan. (koodi N11b, pu-tj) Yrityksen turvallisuusaineisto löytyy täältä kopista, varmaan haluut hirveesti lukea sitä. (koodi N11b, pu-tj) Toisessa perehdyttämistilaisuudessa aliurakoitsijan työnjohtaja perehdytti omaa työntekijäänsä. Tilaisuus keskittyi lomakkeen täyttöön, jossa pääurakoitsija auttoi ulkomaalaista työntekijää kädestä pitäen. Työntekijä vastaili lyhyesti esitettyihin kysymyksiin, mutta ei muutoin osallistunut keskusteluun. Kolmannessa perehdyttämistilaisuudessa pääurakoitsijan edustaja perehdytti useaa työntekijää yhtä aikaa. Kukaan perehdytettävistä ei osallistunut keskusteluun, ja pääurakoitsijan edustajakin vaikutti kyllästyneeltä. Lopussa hän totesi sarkastisesti, että kaikki on varmaan selvää, kun kenelläkään ei ollut mitään kysyttävää. 164

4 Taulukko 2. Havaintoja perehdytystilaisuuksista. PER1 PER2 PER3 Koodi N11b N17 N25 Kesto 00:10:00 00:38:03 00:25:23 Aihe Alakattotyö Purkutyö LVI-asennus Puheen määrä, sanoja Puheen jakautiminen Tilaisuuden / keskustelun luonne Pääurakoitsija 99,8 % / Aliurakoitsija 0,2 % Pääurakoitsija kävi lyhyesti läpi, asiat listalta. Niistä (työkoneista) on turha ruveta sulle luennoimaan. Jousti henkilökohtaisten suojainten käytöstä. Työmaakierros pidettiin palaverin jälkeen. Aliurakoitsija-työnjohto 99 % / Aliurakoitsija 1 % Aliurakoitsijan työnjohto opasti kädestä pitäen miten lomake täytetään: nimi, työtehtävä yms. Työntekijä täytti itse lomakkeen. Työnjohto korosti, että aina suojaimet päällä, ja kävi asiat lyhyesti läpi listan mukaan. Lupasi antaa työmaan turvallisuusaineiston työntekijälle. Työntekijä myönteli. Työmaakierros pidettiin palaverin jälkeen. Pääurakoitsija 98 % / Aliurakoitsija 2 % Pääurakoitsija kävi kyllästyneen oloisesti läpi listan asioita. Kukaan aliurakoitsijoista ei osallistunut keskusteluun mitenkään. Pääurakoitsija totesi, että tiedätte miten toimitaan netistä löytyy käyttöturvallisuus-tiedotteet. Työmaa-kierroksesta totesi, että katotaan tarvitaanko me sitä vielä kiertää. Perehdyttämisestä puhuttiin haastatteluissa paljon. Perehdyttäminen nähtiin keskeisenä turvallisuustoimena. Perehdyttämiskäytännöt ja niiden vaikutus turvallisuuteen saivat kuitenkin myös voimakasta kritiikkiä osakseen. Yksi aliurakoitsijan edustaja kommentoi, että pääurakoitsija pesee kätensä vastuusta perehdyttämisen avulla. Kun nimet ovat paperissa ja aliurakoitsijalle on annettu kaikki tarvittava tieto, niin sen jälkeen pääurakoitsija ei mielestään ole mistään vastuussa. Se tuntuu väliltä siltä että jotkut pääurakoitsijat pesee kätensä siitä että kun se tulee ja sattuu, että he ei oo missään vastuussa. Että sit otetaan se lappu minkä olet allekirjoittanut että olet saanut perehdyttämiskoulutuksen ja näin poispäin. (koodi N24) Osa haastatelluista ei pitänyt tärkeänä itse perehdyttämistilaisuutta, vaan sitä että käytännössä työn ohessa turvallisuutta valvotaan. Se (perehdyttäminen) on semmonen välttämätön paha, laitetaan ne rastit ruutuun miettimättä sitä mikä se siinä ois se tärkee juttu. työturvallisuutta ei saa jättää sen perehdyttämisen varaan, vaan se pitää ottaa esille jossain muussa tai sitten siinä käytännössä. (koodi N5) Varsinkin ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla koettiin, että perehdyttäminen nykyisellään ei riitä varmistamaan turvallisuutta, koska viestin perille menosta ei ole takeita. Työskentelyä ja sitä, onko turvallisuusasiat ymmärretty niin kuin perehdyttämistilaisuudessa on tarkoitettu, pitää seurata työn edetessä. Sanotaan että mä ymmärrän ja sit ku tulee ongelmia et ei ookkaan ymmärtäny Voi perehdytystilantees sanoo että ymmärrän ja sit jos jotain tapahtuu ni sanoo et en ymmärtäny. (koodi N1) Työturvallisuusvartti Työturvallisuusvartti on työmaalla viikoittain pidettävä palaveri, jossa keskitytään työmaan ajankohtaisiin turvallisuusasioihin työmaalla. Aineistossa oli mukana vain yksi havainnoitu palaveri, mutta erityislaatuisuutensa vuoksi se ansaitsee tulla otetuksi esiin analyysissa. Palaveri kesti noin puoli tuntia, ja paikalle oli kokoontunut työmaan työnjohtoa, työntekijöitä sekä toisen työmaan työnjohtoa. Kaikkiaan työturvallisuusvartti oli muiden palaverien tapaan työnjohtovetoinen: työnjohdon puhetta oli 84 % ja työntekijöiden puhetta 16 %. Palaverissa käytiin läpi edellisen TR-mittauksen tuloksia ja turvallisuutta koskevia esimerkkejä sekä omalta että joltain toiselta työmaalta. Seuraavaksi käsiteltiin sattunutta läheltä piti -tilannetta. Työntekijä kertoi tapahtuneesta, ja työnjohto antoi positiivista palautetta työntekijöille sekä kertasi kaikille ohjeita siitä, miten tilanteessa tuli menetellä. Läheltä piti -tilanne käytiin läpi keskustellen: työnjohdon edustajat kyselivät ja työntekijä kertoi tapahtuneesta. Seuraavaksi palaverin vetäjä kävi läpi yrityksen pääkonttorilta tullutta tiedotetta, joka liittyi lähinnä talven tuloon varautumiseen. Lopuksi työnjohto pyysi työntekijöitä esittämään työturvallisuushavaintoja, joiden tekemisestä oli 165

5 Kuva 1. Työmaan toimivat turvallisuuskäytännöt. annettu pääkonttorilta ohjeet. Lyhyen hiljaisuuden jälkeen yksi työntekijöistä esitti valaistuksen riittävyyteen liittyvän ongelman. Siitä käytiin pitkä keskustelu, jossa työntekijät kertoivat tilanteesta, kysyivät toimintatavoista ja ehdottivat ratkaisuja useaan otteeseen. Työntekijät käyttivät yhteensä 10 puheenvuoroa, mikä oli harvinaisen aktiivista keskusteluun osallistumista verrattuna muihin palavereihin. He kysyivät toimintatavoista ja haastoivat työnjohdon vastaamaan, mutta tuottivat myös itse ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Työturvallisuusvartteja kuvattiin haastatteluissa vapaamuotoisemmiksi kuin esimerkiksi perehdyttämistilaisuuksia. Tilaisuudessa kerrottiin mm. tarjottavan kahvia. Mestarit pitivät hyvänä turvallisuusvarttien osalta säännöllisyyttä ja sitä, että otetaan esiin myös niitä hyviä asioita, joissa ollaan onnistuttu. Se on yleensä semmonen vapaa tilaisuus että siellä käydään niinku läpi se viikottainen työturvallisuustarkastustilanne ja sit sielt tulee näit puutekirjauksia. (koodi N1) Johtopäätökset Alan eri tahot ovat tehneet pitkäjänteistä työtä työmaiden turvallisuuden parantamiseksi. Isot yritykset ovat työturvallisuuden varmistamisessa pidemmällä, pienet seuraavat perässä pienellä viiveellä. Keskeisiä tilanteita, joissa turvallisuuskulttuuria välitetään, ovat perehdyttämistilanteet, työturvallisuusvartit sekä erilaiset työmaan palaverit, joissa käsitellään turvallisuusasioita. Niiden rinnalle tai niiden ohi nousee päivittäinen valvonta, aktiivinen puuttuminen turvallisuusrikkeisiin ja -puutteisiin sekä palautteen anto työntekijöille tai heidän työnjohdolleen. Tämän tutkimuksen mukaan työmaapalaverit vaikuttavat tilaisuuksilta, joissa vain harvoin käydään keskustelua tai pohditaan vuorovaikutteisesti työhön liittyviä turvallisuusasioita. Valtaosa havainnoiduista palavereista oli pääurakoitsijan tai perehdyttäjän yksinpuhelua höystettynä muutamilla pääurakoitsijan kysymyksillä ja aliurakoitsijan lyhyillä vastauksilla. Poikkeuksia tähän toki löytyi. Niitä edustivat työn aikana pidettävät palaverit, kuten työmaan turvallisuusvartti. Haastateltujen mukaan työnjohto pitää turvallisuutta tärkeänä, ja he ovat motivoituneita tekemään työtä sen eteen. Nykyiset palaverikäytännöt eivät sen sijaan tunnu täysin palvelevan työturvallisuustyötä. Osa palaverien asialistoilla käsiteltävistä asioista koetaan itsestään selvyyksiksiltä, ja samalla keskeiset asiat jäävät kenties keskustelematta. Työnjohto uskookin turvallisuusasioiden hoitamisessa enemmän jokapäiväiseen valvontaan kuin palavereihin. Lähteet [1] Mäki T. & Koskenvesa A. Päätoteuttajan turvallisuuskulttuurin välittyminen aliurakoitsijoille osana työmaan turvallisuussuunnittelua ja -johtamista. Helsinki