5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KOKEMUKSIA KIELIKYLPYPÄIVÄKODISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KOKEMUKSIA KIELIKYLPYPÄIVÄKODISTA"

Transkriptio

1 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KOKEMUKSIA KIELIKYLPYPÄIVÄKODISTA Saara Lilja ja Essi Sarnola Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Lilja, Saara & Sarnola, Essi. 5 6-vuotiaiden lasten kokemuksia kielikylpypäiväkodista. Helsinki, kevät 2008, 60 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) ja sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 5 6-vuotiaiden lasten kokemuksia kielikylvystä Honey Monsters -päiväkodissa. Lisäksi tavoitteena oli pohtia lapsilähtöisyyttä kielikylpymenetelmässä. Tavoitteena oli myös lapsen äänen kuuleminen ja lapsilta saadun tiedon arvostaminen. Tutkimus toteutettiin huhtikuun 2008 aikana espoolaisessa Honey Monsters - kielikylpypäiväkodissa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja sitä varten haastateltiin viittätoista 5 6-vuotiasta päiväkodin lasta. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja niissä selvitettiin lasten kokemuksia sekä näkemyksiä kielikylvystä. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Aineisto jaettiin kahteen yläteemaan, joihin molempiin muodostui alateemoja. Tutkimusta varten lapsia myös sadutettiin. Sadut koottiin kansioksi, johon päiväkodin lapsilla oli mahdollisuus tutustua. Tätä kautta lasten rooli tutkimuksessa pyrittiin tekemään heille näkyvämmäksi. Tuloksista ilmeni, että yleisesti ottaen lapset viihtyivät kielikylpypäiväkodissa ja pitivät englannin kielen puhumisesta. Kolmasosa lapsista ei kuitenkaan aina tullut mielellään päiväkotiin. Tulosten mukaan useimmat lapset halusivat puhua päiväkodissa suomea. Lähes kaikki lapset kertoivat ymmärtävänsä aikuisten englanninkielistä puhetta. Lasten oli kuitenkin vaikea selittää, miksi aikuiset puhuivat englantia. Opinnäytetyöhön on sisällytetty myös erillinen lapsidiakoniaa käsittelevä osuus, jossa pohditaan lapsilähtöisyyden ja lapsidiakonian yhteyttä. Asiasanat: diakonia, kielikylpy, kvalitatiivinen tutkimus, lapsilähtöisyys, lapsitutkimus

3 ABSTRACT Lilja, Saara and Sarnola, Essi. Language immersion in a day care centre: 5 6-year-old children s experiences. 60 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to examine 5 6-year-old children s experiences of language immersion in a day care centre. In addition this study had an objective to contemplate language immersion from the children s point of view. This was a qualitative study. The material of this study was collected by interviewing 15 children in a day care centre located in Espoo. It was a private day care centre where a total immersion programme was used. All the interviews were theme interviews and they were analysed thematically. Results of the study showed that most of the children liked speaking English and in their opinion they understood English language. On the other hand, the children wanted to speak Finnish and used mainly Finnish when playing with each other. According to the study results almost all the children enjoyed their time in the day care centre. This study also includes a deliberation on diaconal work with children. Keywords: diaconal work, children, language immersion

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LAPSILÄHTÖINEN VARHAISKASVATUS Lapsikeskeisyys Lapsilähtöisyys Lapsitutkimuksen näkökulmia KIELIKYLPY Kielikylpy Suomessa Englanninkielinen kielikylpy Lapsen kielen ja kommunikointitaitojen kehitys TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Honey Monsters -päiväkoti ja päiväkodin lapset Honey Monsters -päiväkodin tilat ja henkilökunta TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Laadullinen tutkimus Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Teemahaastattelu Erityispiirteet lapsen haastattelemisessa Haastatteluiden toteutus Tutkimuksen kulku ja aineiston keruu Sadutus ja sen toteutus tutkimuksessa Aineiston analysointi TYÖN TULOKSET Lasten kokemuksia kielikylvystä Lapsen englannin kielen käytön mielekkyys Lapsen selitys aikuisten englannin kielen käytölle Lasten mielipide aikuisten puhekielestä Lasten keinoja ymmärtää aikuisten englanninkielistä puhetta Lasten kommunikointi suomen ja englannin kielellä...34

5 6.2 Lasten kokemuksia päiväkodista Lasten viihtyvyys päiväkodissa Lasten turvallisuuden tunne päiväkodissa Tulosten esitteleminen työelämäyhteistyötaholle LAPSIDIAKONINEN NÄKÖKULMA Lapsidiakonian periaatteet Lapsidiakonian toteuttaminen seurakunnan ulkopuolella Lapsidiakonian ja lapsilähtöisyyden yhteyden välistä pohdintaa POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätökset Kehittämis- ja jatkotutkimusehdotukset Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys Eettisyys lapsia haastateltaessa Tutkimusprosessiin liittyvää pohdintaa Ammatillinen kasvu...50 LÄHTEET...52 LIITE 1: Opinnäyteyhteistyösopimus LIITE 2: Haastattelulupakirje LIITE 3: Haastattelukysymykset

6 1 JOHDANTO Valitsimme tutkimuksemme aiheeksi lasten kokemukset kielikylpypäiväkodista. Olemme molemmat kiinnostuneita kielikylvystä kasvatusmenetelmänä, ja erityisesti meitä kiinnostaa kielikylpy lapsen näkökulmasta. Mielestämme oli mielenkiintoista tutkia, millaisia kokemuksia lapsilla oli vieraskielisestä päiväkodista. Varhaisessa täydellisessä kielikylpymenetelmässä lapsille puhutaan koko ajan vierasta kieltä. Voimme kuvitella, että lapselle herää monenlaisia tunteita, kun aikuiset puhuvat jatkuvasti vierasta kieltä. Olimme kiinnostuneita kielikylpymenetelmän lapsilähtöisyydestä, ja meillä molemmilla oli myös jonkin verran käytännön kokemusta kielikylpypäiväkodeista. Tutkimuksemme tavoitteena on saada tietoa siitä, miten 5 6-vuotiaat lapset kokevat englanninkielisen kielikylvyn espoolaisessa Honey Monsters -päiväkodissa. Tutkimuksemme tavoitteena on myös lapsen äänen kuuleminen ja lapsilta saadun tiedon arvostamisen lisääminen päivähoidossa. Aiheemme on mielestämme ajankohtainen, koska päivähoidossa korostuu yhä enemmän lapsilähtöisyys arvona ja asenteena. Toivomme, että tutkimuksemme herättelisi myös päiväkodin henkilökuntaa miettimään kielikylvyn lapsilähtöisyyttä. Tutkimuksemme on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksemme on toteutettu haastattelemalla viittätoista Honey Monsters -kielikylpypäiväkodin lasta. Tutkimusta tehdessämme kiinnitimme erityistä huomiota käyttämäämme tutkimusmenetelmään, jolla tutkimme lasten kielikylpykokemuksia. Tutkimusta tehdessämme meillä oli koko ajan kantavana ajatuksena lapsen kunnioittaminen ja arvostaminen.

7 7 2 LAPSILÄHTÖINEN VARHAISKASVATUS Lapsilähtöisessä kasvatusnäkemyksessä kasvattajat tekevät kasvatukseen liittyviä valintojaan ja ratkaisujaan lapsikohtaisesti. Erityisesti pienten lasten kasvatuksessa painotetaan lasten tasapainoista kehittymistä. Lapsilähtöisessä kasvatuksessa ammattikasvattaja valitsee lapselle kasvatustavoitteita havaintojen ja keskustelujen perusteella. Tällä pyritään turvaamaan lapsen tasapainoinen kehitys. Lapsen kasvatuksen lopputuloksen kannalta merkittävää on toisaalta myös se, mitä lapsi pystyy itsestään kasvattajalleen viestimään. Lapsilähtöinen kasvatusnäkemys pyrkii kuitenkin irti aikuisen valta-asemasta kasvatustapahtumassa. Lapsilähtöisen kasvattajan on osattava antaa lapsen kasvaa, mutta hänen on myös tarvittaessa kyettävä kasvattamaan lasta. (Hytönen 2008, 6, ) 2.1 Lapsikeskeisyys Ennen 1980-lukua lapsikeskeinen teoria näyttäytyi joko historiantutkimuksen näkökulmasta tai implisiittisesti pedagogisessa tausta-ajattelussa. Implisiittisyydellä tarkoitetaan sitä, että lapsikeskeisyys välittyi lähinnä alimpien luokkien opettajien kasvatuskäytännöistä. (Hytönen 1997, 132.) Myöhemmin lapsikeskeisyydestä eriytyi lapsilähtöisyys omanlaiseksi ajattelutavakseen (Kinos & Luoma 2001, 48). Karl Bruhnin mukaan 1900-luvun lapsikeskeinen pedagogiikka voidaan kuvitteellisesti jakaa aktiivisuus-, vapaus- ja sosiaalipedagogiseen linjaan. Käytännössä nämä kietoutuvat kuitenkin yhteen. (Hytönen 1997, 11.) Aktiivisuuspedagogit korostivat lapsen omatoimisuutta ja aktiivisuutta. Vapauspedagogiikan idea perustui lasten kunnioittamiseen ja lasten laajaan toiminnan vapauteen. Sosiaalipedagoginen ajattelu puolestaan painotti kasvatuksen sosiaalista näkökulmaa. (Kinos & Luoma 2001, 48.)

8 8 Lapsikeskeisen pedagogiikan ensimmäisenä edustajana voidaan pitää Jean Jacques Rousseauta, jonka vaikutus näkyy 1900-luvun alkuvuosikymmenten lapsikeskeisessä kasvatusajattelussa ja jonkin verran myös 1900-luvun lopun lapsikeskeisissä suuntauksissa. Rousseaun mukaan lapsi tulee nähdä ainutkertaisena yksilönä. Rousseaun mielestä lasta ei tule pakottaa sellaiseen, mistä hän ei ole luonnostaan kiinnostunut. (Hytönen 1997, ) Mielestämme voidaankin kysyä, voiko lapsi olla pitkäkestoisesti kiinnostunut vieraasta kielestä, kuten kielikylpymenetelmässä voitaisiin olettaa, vai onko silloin kyse lähinnä mielenkiinnosta uusien asioiden oppimiseen. Rousseaun pedagogiikassa kasvattajan tulee olla vaikuttamatta liikaa lapsen kehitykseen eikä hän myöskään saa asettaa lapselle tarpeettomia rajoja (Hytönen 1997, 16). 2.2 Lapsilähtöisyys Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa käytiin läpi pedagogisen hämmennyksen vaihetta 1980-luvulla. Tästä seurasi pedagogista keskustelua ja kasvatuskäytäntöjen uudelleenmuotoutumista. Lapsilähtöinen varhaiskasvatus nousi omaksi ajattelutavakseen lukujen taitteessa lapsikeskeisen käsitteen rinnalle. Erityisesti 1990-luvun alkupuoli oli lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen laajenemisen aikaa. Lapsikeskeisyys ja lapsilähtöisyys olivat käsitteinä kuitenkin vielä toisinaan epämääräisiä, vaikka monien päiväkotien kasvatuskäytännöissä ne saivatkin kannatusta. (Kinos 2002, 119.) Lapsilähtöisyyden juuret ovat syvällä historiassa. Vielä nykyäänkin Johan Amos Comeniuksen ( ), Jean Rousseaun ( ), Johan Heinrich Pestalozzin ( ) ja Friedrich Fröbelin ( ) pedagogiset ajatukset vaikuttavat lapsilähtöisyydessä. Erilaiset vaihtoehtopedagogiikat ovat lähihistoriassa vaikuttaneet lapsilähtöiseen kasvatukseen, ja yksi suurimmista vaikuttajista on ollut Reggio Emilia -pedagogiikka. (Kinos & Luoma 2001, 48.) Reggio Emilia on Pohjois-Italiassa sijaitseva kaupunki, jossa kehitettiin tämä erityinen päivähoidon pedagogiikka. Reggio Emilia -pedagogiikan oppi-isänä pidetään Loris Malaguzzia. Kyseisessä pedagogiikassa lapsi nähdään perimän ja ympäristön yhteistuloksena. Lapsi on kykenevä kommunikoimaan ulkomaail-

9 9 man kanssa heti syntymästään lähtien, eikä lapsen kehitystä voi ennustaa lineaarisesti, koska siihen vaikuttaa hänen lähiympäristönsä lisäksi koko maailma. (Liimola & Voutilainen 1993, 9, 34.) Lapsilähtöisen kasvatuksen taustalla vaikuttavat myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen uusimmat painotukset. Niissä korostetaan hoidon, huolenpidon ja suojelun lisäksi lasten osallisuutta, osallistumista ja vaikuttamista. Sopimuksessa painotetaan myös lasten yhteiskunnallisen aseman näkyvyyden lisäämistä ja yhteiskunnallisten voimavarojen jakaantumista tasapuolisesti. (Kinos 2002, 125.) Lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen keinoin voidaan lisätä kansalaisten aktiivisuutta ja vaikuttavuutta omaan elämäänsä. Lapsilähtöisessä pedagogiikassa aikuinen ja lapsi nähdään tasavertaisina toimijoina. Siinä missä lapsikeskeisyydessä lapsuus nähdään aikuisuuteen valmistautumisena ja aikuinen oppimisen ohjaajana, näkee lapsilähtöisyys aikuisen oppimisen tukijana. Lapsilähtöisessä varhaiskasvatuksessa aikuinen auttaa lasta tutkimaan ja ihmettelemään. Aikuisen roolia määrittää Vygotskin teoria lähikehityksen vyöhykkeestä. (Kinos 2002, ) Lähikehityksen vyöhykkeellä tarkoitetaan lapsen kehitystason ja potentiaalisen kehitystason välistä etäisyyttä. Aikuisen tulisi olla tietoinen lapsen sellaisesta kehityksestä, joka on vasta kypsymäisillään, ja taidoista, joihin hän yltää aikuisen tukemana tai yhteistyössä osaavampien lasten kanssa. Vygotskin mukaan kasvatus on hyödyllistä vain silloin, kun se kulkee kehityksen edellä. (Hännikäinen & Rasku-Puttonen 2001, ) 2.3 Lapsitutkimuksen näkökulmia Viimeisen parin vuosikymmenen aikana lasten tutkiminen kvalitatiivisin menetelmin on lisääntynyt lapsuuden tutkimuksessa käytyjen keskustelujen myötä. Keskusteluissa on painotettu näkemystä lapsista aktiivisina sosiaalisina toimijoina. (Alasuutari 2005, 145.) Sosiologinen lapsuustutkimus onkin tuonut esille lasten oman äänen kuulemisen ja lapsilta saadun tiedon arvokkuuden (Ritala- Koskinen 2001, 65). Sosiologinen lapsuustutkimus syntyi viimeisten 20 vuoden

10 10 aikana irrottautumalla kehityspsykologian viitekehyksestä (Kyrönlampi- Kylmänen 2007, 25). Kehityspsykologista tutkimusta on kritisoitu muun muassa siitä, että se heijastaa enemmän tutkijoiden kuin lasten kokemuksia ja näkemyksiä (Woodhead & Faulkner 2008, 11 13). Varsinkin länsimaissa lapsiin on ryhdytty suhtautumaan tasa-arvoisemmin kuin ennen. Lapset nähdään yksilöinä, joilla on oma arvonsa. Halutaan kuulla, mitä lapsilla on sanottavana, ja heidän sanomansa otetaan vakavasti. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 128.) Uudenlainen ajattelu puoltaa sitä, että lapsuutta voidaan tutkia melko samoilla menetelmillä kuin aikuistenkin sosiaalista ja kulttuurista elämää (Ritala-Koskinen 2001, 66). Yhtenä lapsitutkimuksen keskeisistä tutkimuskohteista pidetään lapsen kokemusmaailmaa. Sternin (1992) mukaan kokemusmaailma on sisäinen asia, josta kertoessaan lapsi ikään kuin muuntaa kokemusmaailmaan kuuluvat havainnot, tunteet ja mielentilat ulkoisiksi toiminnoiksi. Lapsi ja lapsuus käsitteinä ovat kuitenkin kulttuurisidonnaisia. Lapsella voidaan tarkoittaa ihmistä, joka on vasta kasvamassa ja kehittymässä kohti aikuisuutta. Toisaalta voidaan ajatella, ettei käsitteellä lapsi viitata ainoastaan ihmisen biologiseen ikään vaan sen voidaan ajatella olevan osa ihmisen inhimillistä ominaisuutta. Lapsuus ei siis pääty aikuisuuden alkaessa, vaan aikuisuus tulee lapsuuden rinnalle. Lapsitutkimuksen lähtökohdaksi on yhä enemmän vakiintunut käsitys, ettei ole olemassa abstraktia erillistä lasta, vaan lapsuutta voidaan tutkia ja ymmärtää vain lapselle ja aikuiselle yhteisten merkitysjärjestelmien kautta. (Kortesluoma & Hentinen 1995, )

11 11 3 KIELIKYLPY Kielikylpy sai alkunsa Kanadassa 1960-luvulla, kun vanhemmat olivat tyytymättömiä perinteisen kielenopetuksen tuloksiin (Lähde 2002, 28). Kanadassa on käytössä useita erilaisia kielikylpyohjelmia ja opetusohjelmat ovat levinneet moniin muihinkin maihin (Laurén 2002, 41 43). Euroopassa vieraskielinen kasvatus- ja opetuskäytännöt vaihtelevat paljolti maahan, alueeseen, historiaan, lapsiin, opettajiin tai henkilökuntaan liittyvien tekijöiden perusteella (Hartiala 2002, 11). Kaikille kielikylpymuodoille on yhteistä se, että kielikylpykieltä käytetään muiden kuin kieliaineiden opetuksessa. Kielikylvyn aloitusiän perusteella voidaan erottaa varhainen, viivästetty ja myöhäinen kielikylpy ja kielikylvyn opetuksen määrän perusteella osittainen ja täydellinen kielikylpy. (Laurén 2000, ) Osittainen kielikylpytoiminta voidaan toteuttaa esimerkiksi vieraskielisinä aamupiiri-hetkinä, ruokailutilanteiden yhteydessä tai vastaavasti erillisenä opetustuokiona. Opetettavan kielen käyttöasteeseen vaikuttaa myös hoitohenkilökunnan kulttuurilliset ja kielelliset taustat. Edellä mainittujen seikkojen perusteella osittaisen kielikylvyn toiminta päiväkodissa voidaan jaotella esimerkiksi 10- tai vaikkapa 90-prosenttiseksi toteutetun vieraskielisen toiminnan määrän perusteella. (Hartiala 2002, 23, ) Varhaisessa kielikylvyssä taas kaikki toiminta päiväkodissa ja koulun ensimmäisellä luokalla tapahtuu kielikylpykielellä. Viivästetyssä kielikylvyssä opetus alkaa koulun neljännellä tai viidennellä luokalla, kun oppilaat ovat 9 10-vuotiaita. Myöhäinen ohjelma alkaa vastaavasti neljä vuotta myöhemmin. (Laurén 2000, ) Kanadassa parhaiten on menestynyt varhainen täydellinen kielikylpy, joka alkaa päiväkoti-iässä lasten ollessa 3 6-vuotiaita. (Laurén 2000, 42). Lasten äidinkielinen identiteetti on vahva, mutta kyky omaksua uusi kieli on tallella. Parhaiten kielikylpy toteutuu, kun enemmistökielinen lapsi saa opetusta vähemmistökielellä, jolloin ympäristö tukee äidinkielen kehitystä riittävästi. (Lähde 2002, 28.) Honey Monsters -päiväkodissa, jossa tutkimme lasten kielikylpykokemuksia, noudatetaan varhaista täydellistä kielikylpyä (Honey Monsters -päiväkoti 2008).

12 12 Lähteen (2002, 28) mukaan tutkimustulokset viittaavat siihen, että kielikylpylasten äidinkielen taidot kehittyvät vähintään yhtä hyviksi kuin niin sanotuissa normaaleissa päiväkodeissa olevien lasten. Kielikylvyn ideana on, että henkilökunta käyttää mahdollisimman paljon kielikylpykieltä, mutta ymmärtää kuitenkin lapsen äidinkieltä, ja lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään millä kielellä tahansa. Kielitaidon oletetaan syntyvän kielen käytön kautta. Siksi kielikylpymallissa kielen oppiminen integroidaan muuhun toimintaan. Kielikylpymalli on erityinen opetusmenetelmä, jossa hyödynnetään keskustelua ja ryhmätyöskentelyä. (Hiidenmaa 2003, ) 3.1 Kielikylpy Suomessa Suomessa kielikylpyä on toteutettu pitkälti varhaisen täydellisen kielikylvyn periaatteen mukaan (Laurén 2000, 40). Kanadalaisen mallin mukainen kielikylpy saapui Suomeen Christer ja Ulla Laurénin tutustuttua ohjelmaan 1970-luvun lopulla Kanadassa. Vaasassa poliittisesti aktiivinen naisjoukko teki aloitteen kielikylvyn aloittamisesta Suomessa. Tämän jälkeen kielikylpy onkin levinnyt myös muualle Suomeen usein juuri vanhempien aloitteesta. (Vaasan yliopisto 2006.) Kielikylpypäiväkodit voivat olla sekä tavallisia kunnallisia että yksityisiä päiväkoteja, eikä lapsia valikoida taidollisin perustein, sillä lapset eivät yleensä osaa opetettavaa kieltä (Lähde 2002, 28). Valintakriteereinä voidaan kuitenkin joissakin päiväkodeissa käyttää muun muassa sisarussuhdetta, lapselle opetettavan kielen kielellistä ja kulttuurista taustaa, lähialuetta, ilmoittautumisjärjestystä tai yleistä sopivuutta kielikylpyohjelmaan (Hartiala 2002, 19). Honey Monstersissa suositellaan puheterapeutin puoltavan lausunnon hankkimista ennen kuin lapsi osallistuu päivähoitoon (Kurki, Iivi, henkilökohtainen tiedonanto ). Suomessa toimivat ruotsinkieliset kielikylpypäiväkodit ovat usein kunnallisia. Suurin osa muunkielisestä kielikylpytoiminnasta tapahtuu yksityisissä päiväkodeissa tai vastaavanlaisissa päivähoitopaikoissa, esimerkiksi kulttuuri- tai vanhempainyhdistysten omistamissa tai perustamissa toimipaikoissa. Kunnat voivat

13 13 myös ostaa kielikylpypalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta ostopalveluina. Suomessa pyritään järjestämään vieraskielistä varhaiskasvatuksellista toimintaa koko väestölle eikä niinkään erityisryhmille. Hartialan tutkimuksen mukaan kielikylpylasten kielelliset ja kulttuuriset taustat ovat monimuotoisia ja joukossa on sekä opetettavaa kieltä äidinkielenään puhuvia että syntyperäisiä suomalaisia. (Hartiala 2002, 11, 18, 21.) Kanadalaista kielikylpyopetusmenetelmää on mukautettu Suomen oloihin (Laurén 2000, 43). Aini-Kristiina Hartiala on tutkinut vieraskielistä eli CLILtoimintaa (Content and Language Integrated Learning) suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. CLIL on Euroopan komission ja muiden asiantuntijatahojen käyttämä yleisnimitys, jolla tarkoitetaan sisällön ja kielen yhdistävää oppimista. Vieraskielisestä opetuksesta ja toiminnasta käytetään myös muita nimityksiä, esimerkiksi kielikylpyä. (Hartiala 2002, 4.) Suurin osa Hartialan (2002, 19) tutkimuksessa mukana olleista 90 päiväkodista tarjoaa vieraskielistä toimintaa 3 6-vuotiaille tai ainakin 4 6-vuotiaille. Meitä ihmetytti Hartialan (2002, 20) tutkimuksessa mukana olleet kolme päiväkotia, joissa kielikylpy-toimintaa tarjottiin 1 2-vuotiaille lapsille. Tämän ikäiset lapset ovat vasta oppimassa omaa äidinkieltään. Lisäksi tällainen toiminta on ristiriidassa kielikylpyopetusmenetelmän periaatteen kanssa, jonka mukaan lasten tulisi hallita oma äidinkielensä ennen kielikylpyyn osallistumista. Yleensä kielikylpypäiväkodeissa on keskimäärin lasta toimipaikkaa kohden ja pienryhmien koko vaihtelee lapsen välillä. Käytännössä kielikylpypäiväkodeissa kielen opetus voidaan toteuttaa pienryhmissä tai kierrettävissä toimipisteissä, jolloin jokaisella toimipisteellä on esimerkiksi oma teemansa. Yleensä lapset on jaettu pienryhmiin ikätasonsa perusteella eikä edistymisen ja taitojen perusteella. Yhteenvetona todettakoon, että lasten määrä, ryhmäkoot, ryhmän toiminnan yleiset puitteet määräytyvät lähinnä päiväkodin yleisen toiminnan organisoinnista käsin eivätkä niinkään kielikylpytoiminnan perusperiaatteista tai sisällöstä johtuvista periaatteista. (Hartiala 2002, 20.)

14 Englanninkielinen kielikylpy Hartialan (2002,21) tutkimuksen mukaan vanhemmat laittavat yleensä lapsensa englantia vieraana kielenä käyttävään päiväkotiin, jotta lapsi pääsisi kosketuksiin kielen kanssa mahdollisimman varhain. Useimmiten vanhemmat toivovat, että lapsi saisi valmiuksia englannin kielen käyttöön tulevaisuudessa. Hartialan (2002, 21) mukaan yli 90 %:lla Suomen englanninkielisten päiväkotien lapsista on täysin suomalainen kieli- ja kulttuuritausta. Osalla näiden päiväkotien lapsista on puolestaan jo jonkin verran aiempaa kielellistä ja kulttuurista kokemusta englannin kielestä. Lapset ovat saattaneet asua englanninkielisessä maassa esimerkiksi vanhempien työn takia, jolloin vanhemmat toivovat, että kielikylvyn avulla lapset säilyttäisivät ja syventäisivät jo opittua kielitaitoaan. Hartialan (2002, 21) tutkimuksesta käy myös ilmi, että vain muutamalla englanninkielisten päiväkotien lapsista on syntyperäinen englanninkielinen perhetausta. Näiden lasten vanhemmilla on usein luonnollisesti vieraan kielen syntyperäinen puhujatausta. Kulttuurinen sidos toisen tai molempien vanhempien kotimaahan on näillä lapsilla usein vahva. (Hartiala, 2002, 21.) Englanninkielisissä päiväkodeissa henkilökunta voi olla monenlaisesta kieli- ja kulttuuritaustasta. He voivat olla syntyperäisiä englanninkielen puhujia, joilla ei ole suomen kielen taitoa tai syntyperäisiä englannin kielen puhujia, jotka ymmärtävät suomen kieltä, mutta eivät käytä sitä kielikylpy-ympäristössä. Henkilökunta voi olla myös syntyperäisiä englannin kielen puhujia, joilla on hyvä suomen kielen taito, mutta he eivät kuitenkaan käytä suomen kieltä työssään, tai suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä, jotka käyttävät vain suomea. Englanninkielisten päiväkotien työntekijät saattavat olla myös suomea äidinkielenään puhuvia, mutta käyttävät englantia päivittäisissä rutiineissa. Vaihtoehtoisesti he voivat olla suomea äidinkielenään puhuvia, joilla on hyvä englannin kielen taito, ja he käyttävät molempia kieliä lasten kanssa työskennellessään. (Hartiala 2002, ) Verrattuna joihinkin muihin Euroopan maiden kielikylpypäiväkoteihin Suomessa ei päiväkodeissa yleensä työskentele varsinaisia kieltenopettajia, vaan vieraan kielen opetus on lastentarhanopettajien tai muiden ei-kieltenopettajien käsissä

15 15 (Hartiala 2002, 17). Olemme molemmat kiinnostuneita työskentelystä englanninkielisissä päiväkodeissa ja mielestämme suomenkielisten työntekijöiden englannin kielen taitoa tulisikin pyrkiä jatkuvasti kehittämään ja ylläpitämään. Joissakin englanninkielisissä päiväkodeissa toteutetaan kielestä riippumatta periaatetta yksi henkilö yksi kieli, mutta osassa sama aikuinen voi käyttää molempia hallitsemiaan kieliä tilanteen mukaan (Hartiala 2002, 24). Lähes jokaisessa Hartialan (2002, 24) tutkimuksessa mukana olleessa päiväkodissa oli syntyperäisiä englannin kielen puhujia, joilla oli ulkomailla hankittua alan koulutusta tai lastentarhanopettajan tutkintoa vastaava tutkinto. Useat päiväkodit painottavatkin juuri syntyperäisen kielen puhujan antamaa kieli- ja kulttuurimallia (Hartiala 2002, 24). 3.3 Lapsen kielen ja kommunikointitaitojen kehitys Äidinkielen hallinta on lapselle merkittävää monestakin syystä. Kielen avulla lapsi jäsentää havaintomaailmaansa, hankkii ja saa tietoja sekä tutustuu ympäristöönsä. Kielellä on myös tärkeä rooli käyttäytymisen kontrolloijana sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja ajatusten ja tunteiden viestimisessä. Kielen omaksuminen edellyttää, että lapsi oppii äidinkielensä äänteistön, sanaston sekä ne säännöt, joiden mukaisesti sanoja tavutetaan ja yhdistellään lauseiksi. Kielen rakenneosien eli foneemien, morfeemien, sanojen ja lauseiden hallinta on välttämätöntä, jotta lapsi voi viestiä kielellisesti kaikkien ymmärtämällä tavalla. Keskimäärin viiden vuoden iässä lapset hallitsevat äidinkielensä perusrakenteet ja niiden käyttöä koskevat säännöt. Kielen kehitys jatkuu kuitenkin läpi koko lapsuuden ja nuoruuden. (Lyytinen 1998, 105.) Lapset käyttävät sanojen oppimisessa ja kielen tulkinnassa hyväkseen vuorovaikutuskumppaninsa antamia vihjeitä huomion suunnasta ja intentiosta. Lapsen kielenkäyttö on myös sidoksissa ympäristöönsä. 3 4-vuotiaan lapsen puhe muistuttaa jo paljon aikuisen kieltä, mutta vaikkapa leikkiessä samalla kielellisellä tasolla olevat lapset käyttävät keskusteluissaan yksinkertaisempia kielellisiä rakenteita. (Pöyhtäri & Vuontisjärvi 2000.) Iän myötä lapsi oppii yhä paremmin

16 16 ilmaisemaan syyseuraussuhteiden sekä sosiaalisten tapahtumien ymmärtämistä. Aikuisten antamat kielelliset mallit ovat tärkeitä lapsen kielen kehityksen prosessissa, sillä keskustellessaan itseään kielellisesti kehittyneemmän aikuisen kanssa lapsi voi oppia sekä uusia sanoja että kieliopillisia seikkoja. (Pöyhtäri & Vuontisjärvi 2000.) Pöyhtärin ja Vuontisjärven (2000) mukaan aikuiselta vaaditaan kykyä tunnistaa lapsen kielellisen kehityksen taso ja tietynlaista herkkyyttä havaita lapsen mielenkiinnon kohteita, jotta hän voisi tukea lapsen kielellistä kehitystä. Oivia keinoja lapsen kielen kehityksen tukemiseen ovatkin kielenkäytön mallien antaminen eri tilanteissa ja kertomusten kertominen sekä ymmärrystä lisäävien kysymysten esittäminen. Näin sanoille voidaan antaa laajempia merkityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa havaitut viiveet kehityksessä ennustavat ongelmia myös kehitykselle tulevaisuudessa. Lapsi omaksuu kommunikoinnin perusmallit aikuisten ja lasten yhteisen toiminnan myötä. Hoitotoimissa sosiaalinen vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä auttaa lasta tulkitsemaan tilanteessa esiintyvää kieltä. Aluksi lapselle on tärkeää kosketus ja näköhavaintoon perustuva vuorovaikutus, mutta puheen merkitystä lapselle ei voi kuitenkaan liikaa korostaa. Lapsi oppii kuulemansa puheen avulla, vaikka ei ymmärtäisikään sen sisältöä. Lapsen mahdollisuudet toimia vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa monipuolistuvat, kun sanavarasto laajenee ja lapsi omaksuu kielen sääntöjärjestelmän. (Lyytinen 1998, ) Kielikylpypäiväkodeissa kielen osaamisen merkityksen voi havaita vuorovaikutustilanteissa siitä, miten lapsi ottaa kontaktia aikuiseen. Jos lapsen vieraan kielen hallinta on vielä heikkoa, hän ei ehkä herkästi ota kontaktia aikuiseen, joka ei hallitse lapsen äidinkieltä. Keskeistä aikuisten ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa on se, kuinka paljon aikuisilla on aikaa ja mahdollisuuksia osallistua lapsen toimintaan (Lyytinen 1998, 121).

17 17 4 TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Olimme molemmat kiinnostuneita tutkimaan lapsia, jotka ovat varhaisessa täydellisessä kielikylvyssä, ja erityisesti meitä kiinnosti englanninkielinen kielikylpy. Mielestämme varhainen täydellinen kielikylpy on mielenkiintoinen menetelmä lapsen kokemuksen kannalta, koska siinä aikuiset puhuvat koko ajan vierasta kieltä. Toteutimme tutkimuksemme yhdessä Espoossa sijaitsevan yksityisen Honey Monsters -päiväkodin kanssa. Honey Monsters on englanninkielistä kielikylpyä tarjoava päiväkoti, jossa noudatetaan varhaista täydellistä kielikylpymenetelmää (Honey Monsters 2008). Helsingin alueen kunnalliset kielikylpypäiväkodit ovat kaikki ruotsinkielisiä, ja siksi päädyimme etsimään yhteistyökumppania yksityisistä päiväkodeista. Osittain yhteistyöhömme Honey Monsters -päiväkodin kanssa vaikutti se, että siellä päivähoitoa saavat lapset ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Toivoimme, että haastateltavien lasten äidinkieli olisi suomi, jotta haastatteluista saadut tulokset olisivat luotettavampia ja haastateltavien joukko olisi yhtenäisempi. Ajattelimme, että lapset voisivat kokea tulevansa paremmin ymmärretyiksi omalla äidinkielellään, ja tämän takia päädyimme haastattelemaan heitä suomen kielellä. Suomen kielen käyttö haastattelutilanteissa lisäsi mielestämme lasten tasaarvoista asemaa tulla ymmärretyksi ja kohdatuksi tutkimuksessa. 4.1 Honey Monsters -päiväkoti ja päiväkodin lapset Päiväkodilla on kaksi toimipistettä. Yksi toimipiste sijaitsee Espoon Tuomarilassa ja toinen Olarissa. Päiväkodin toimintaa valvoo Espoon kaupunki. (Honey Monsters 2008.) Tutkimuksessamme olemme haastatelleet Tuomarilassa sijaitsevan päiväkodin lapsia. Toimintamenetelmänä Honey Monsters päiväkodeissa on Kanadasta peräisin oleva varhainen, täydellinen kielikylpymenetelmä (Honey Monsters 2008).

18 18 Honey Monsters -päiväkodit on tarkoitettu 4 6-vuotiaille lapsille, joiden äidinkieli on suomi. Lisäksi perusedellytyksenä päivähoidolle on, että lapsen äidinkieli on taitotasoltaan vastaavaa kuin hänen ikäisellään normaalistikin. Tuomarilan toimipisteessä on yhteensä 42 päivähoitopaikkaa. (Honey Monsters 2008.) Kuten olemme jo aiemmin maininneet, päiväkoti suosittelee perheitä hankkimaan puheterapeutilta lausunnon ikätasoisesta suomenkielen taidosta ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidon (Kurki, Iivi, henkilökohtainen tiedonanto ). Valtaosa tutkimustamme varten haastatelluista lapsista on ollut Honey Monsters - päiväkodissa nelivuotiaasta lähtien (Kurki, Iivi, henkilökohtainen tiedonanto ). Vanhempainkannatusyhdistys perusti Honey Monsters -päiväkodin vuonna Perheet liittyvät Honey Monsters -kannatusyhdistykseen silloin, kun heidän lapsensa aloittavat päiväkodissa. Kannatusyhdistys päättää muun muassa budjetista ja hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman. Päiväkodin toiminta rahoitetaan päivähoitomaksuilla, mutta yhdistys on voittoa tavoittelematon. Päiväkodin johtaja vastaa päiväkodin päivittäisestä toiminnasta kannatusyhdistyksen hallituksen määrittämissä puitteissa. (Honey Monsters 2008.) 4.2 Honey Monsters -päiväkodin tilat ja henkilökunta Opinnäytetyömme yhteydessä olemme tutustuneet päiväkodin Espoon Tuomarilassa sijaitsevaan toimipisteeseen. Päiväkodin tilat on jaettu leikki- ja työpisteiksi ja kuhunkin leikkiin tai työhön kuuluvat välineet on sijoitettu siihen liittyvään paikkaan. Päiväkodin Tuomarilan tiloissa on monien muiden lisäksi esimerkiksi taide- ja kotileikkipiste. Lapset valitsevat työ- ja leikkipaikkoja oman kiinnostuksensa mukaan, mutta opettajat ohjaavat myös monipuoliseen leikkipaikkojen käyttöön. Henkilökunta pyrkii kiertelemään eri pisteissä ja tuomaan lasten leikkeihin kielikylpykieltä. Leikki- ja työpisteissä leikitään yleensä pienryhmissä. (Honey Monsters 2008.) Honey Monsters -päiväkodin henkilökunta koostuu äidinkieleltään englanninkielisistä natiiveista ja äidinkieleltään suomenkielisistä, englantia erittäin hyvin tai-

19 19 tavista lastentarhanopettajista ja lastenhoitajista. Työkieli lasten kanssa on englanti, mutta henkilökunnan toivotaan puhuvan lasten vanhemmille suomea. Kaikissa lapsiryhmissä työskentelee aina vähintään yksi englanninkielinen natiivi. Koko henkilökunnalla on oma koulutussuunnitelmansa, joka perustuu henkilökohtaiseen kehityssuunnitelmaan. Kaikille vakinaisille työntekijöille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua kielikylpyteorian ohjelmissa. Yhdistys kustantaa täydennyskoulutusta kielikylvyn lisäksi myös muissa asiakokonaisuuksissa. (Honey Monsters 2008.)

20 20 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää 5 6-vuotiaiden lasten kokemuksia kielikylvystä. Aloitimme tutkimuksen tekemisen miettimällä, miten lapsilta voitaisiin saada tietoa heidän kokemuksistaan. Lisäksi meitä mietitytti kielikylpymenetelmän lapsilähtöisyys. Päädyimme tekemään kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen, koska aiheenamme olivat lasten kokemukset. 5.1 Laadullinen tutkimus Laadullisen tutkimuksen tekeminen on perusteltua silloin, kun halutaan saada tietoa esimerkiksi ihmisten elämyksistä, kokemuksista, käyttäytymisestä, käsityksistä, ajatuksista tai tavoiteltaessa ilmiön olennaisinta ydintä (Krause & Kiikkala 1996, 77 78). Näin ollen tutkimus on kokonaisvaltaista tiedonhankintaa ja aineisto kerätään luonnollisissa, todenmukaisissa tilanteissa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 155). Laadullisissa tutkimuksissa tutkija on kiinnostunut subjektiivisista merkityksistä (Krause & Kiikkala 1996, 77). Laadullisen tutkimuksen aineiston hankinnassa käytetään metodeja, joilla tutkittavien näkökulmat ja ääni pääsevät esille. Tällaisia metodeja ovat esimerkiksi teemahaastattelu ja osallistuva havainnointi. Tutkittava joukko valitaan myös tarkoituksenmukaisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 155.) Monesti laadullisessa tutkimuksessa paneudutaan melko pieneen määrään tapauksia ja pyritään analysoimaan niitä mahdollisimman perusteellisesti. Näin ollen tutkijan asema on erilailla keskeinen kuin tilastollisessa tutkimuksessa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla on vapaus suunnitella melko joustavasti tutkimuksen kulkua ja toteutusta. (Eskola & Suoranta 1998, )

21 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksemme tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten 5 6-vuotiaat lapset kokevat kielikylvyn Honey Monsters -päiväkodissa. Lisäksi tavoitteenamme oli tutkia, miten lapsilähtöisyys näkyy kielikylpymenetelmässä. Olemme asettaneet tutkimuksellemme seuraavat kolme tutkimuskysymystä: 1. Miten 5 6-vuotias lapsi kokee kielikylvyn Honey Monsters -päiväkodissa? 2. Millaisia kokemuksia lapsilla on englannin kielen käytöstä ja englanninkielisestä ympäristöstä? 3. Miten lapsi viihtyy päiväkodissa? 5.3 Teemahaastattelu Päätimme kerätä tutkimusaineiston käyttäen teemahaastattelumenetelmää, koska halusimme tutkia tiettyjä kielikylpyyn liittyviä teemoja. Teemahaastattelun etuna on, että yksityiskohtaisten kysymysten sijaan haastattelu etenee tiettyjen keskeisten teemojen varassa. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä, missä haastattelun aihepiirit eli teema-alueet ovat kaikille samat. Teemahaastattelusta puuttuu kuitenkin strukturoidulle lomakehaastattelulle ominainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Kysymykset tai niiden muoto ja järjestys eivät kuitenkaan ole täysin vapaat niin kuin syvähaastattelussa. Teemahaastattelun lähtökohtana on, että kaikkia tutkittavan kokemuksia, ajatuksia, uskomuksia ja tunteita voidaan tutkia tällä menetelmällä. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 48.) 5.4 Erityispiirteet lapsen haastattelemisessa Vaikka lasten haastatteleminen on lisääntynyt lapsuustutkimusten piireissä 1990-luvulta lähtien, on lapset silti nähty tutkimuksissa erityisryhmänä, jota ei

22 22 voida tutkia kuten aikuisia. Usein aikuisia, esimerkiksi vanhempia tai opettajia, on kuultu lasten itsensä sijaan tutkittaessa lasten kokemuksia ja omaa elämää. (Ritala-Koskinen 2001, ) Lasten haastatteleminen tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden saada tietoa lasten subjektiivisista kokemuksista (Kortesluoma & Hentinen 1995, 119). Tutkimushaastattelulla voidaan saada tietoa lapsen kognitiivisesta kehityksestä ja toisaalta myös lapsen kokemusmaailmasta, johon kuuluu elämykset, kokemukset ja mieltymykset (Hirsjärvi & Hurme 2008, 128). Lisäksi lapsia voidaan haastatella esimerkiksi todistuksellisiin ja terapeuttisiin tarkoituksiin. Tällaisia haastatteluja varten on olemassa teoreettista ja haastattelun mikrotaitoihin liittyvää kirjallisuutta. (Ritala-Koskinen 2001, ) Aikuiselle voi olla vaikeaa tavoittaa lapsen tunteita ja kokemista. Aikuisten taipumus ajatella järjellisesti ja loogisesti voivat haitata ja jopa estää lapsen kokemusmaailman ymmärtämistä. Tyypillisiä lapsuuden piirteitä ovat tunteet, tarpeet, totuudellisuus, yksinkertaisuus ja ihmettely, mutta niitä ei tarvitse rajata aikuisuuden ulkopuolelle. Mahdollisuus tavoittaa lapsen kokemus löytyy aikuisessa itsessään olevasta lapsesta. Toki myös aikuisen tiedot ja kokemukset lapsista ja lapsuudesta yleensä voivat auttaa lapsen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa. (Kortesluoma & Hentinen 1995, 121.) Lasten haastattelussa ei ole kyse pelkästään haastattelun läpiviemisestä tutkijan ja tutkittavan välisenä puheena. Puheen lisäksi tarvitaan myös muita menetelmiä ja ennen kaikkea tutkijan joustavuutta ja luovuutta. Haastatteluissa voidaan käyttää esimerkiksi piirtämistä, avoimien tarinoiden kirjoittamista ja jonkinlaista roolileikkiä. (Ritala-Koskinen, 2001, ) Haastattelemisessa on pohjimmiltaan kyse haastattelijan ja haastateltavan välisestä vuorovaikutuksesta ja keskinäisestä ymmärryksestä. Lapsia haastateltaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kysymysten muotoilemiseen. Lapset eivät ole välttämättä tottuneet haastattelun tyyppisiin vastavuoroisiin dialogeihin, joissa vastaukset eivät ole oikein tai väärin. Lapsille esitetyt kysymykset eivät myöskään voi olla liian abstrakteja, vaan niiden tulisi mieluummin olla konkreettisia. (Ritala-Koskinen 2001, ) Pienillä lapsilla on taipumus vastata kyllä, vaikka he eivät tietäisikään vastausta. Yhtenä keinona varmistaa, että lapsi on

23 23 ymmärtänyt kysymyksen, on esittää sama kysymys eri muodossa. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 130.) Lasten haastattelut ovat kestoltaan suhteellisen lyhyitä. Varsinkin pienten lasten keskittymiskyky on vielä rajallinen. Lasten ja nuorten käyttäytymistä haastattelutilanteissa ei voi tietää etukäteen. He voivat kiinnostua myös muista asioista haastattelun aikana. Tutkijan haasteena onkin käyttää luovuutta, jotta haasteltavan mielenkiinto saataisiin takaisin käsiteltävään aiheeseen. Lapsille tarjottu omaehtoinen tekeminen esimerkiksi piirtäminen tai muovaileminen voi joissakin tilanteissa auttaa haastattelun etenemistä. Fyysisillä puitteilla on keskeinen merkitys haastateltaessa lapsia. Lapsen osallistumista voi helpottaa vaihtamalla välillä paikkaa esimerkiksi pöydän äärestä lattialle. (Ritala-Koskinen 2001, ) Haastatteluiden toteutus Ennen haastattelemisen aloittamista kävimme päiväkodissa pitämässä luku- ja leikkituokion 5 6-vuotiaille lapsille. Osallistuimme kahteen eri aamupiiriin, joissa esittelimme itsemme ja kerroimme, miksi olimme tulleet päiväkotiin. Lapsilla oli myös mahdollisuus esittää meille kysymyksiä. Aamupiirien jälkeen pidimme kaksi erillistä, mutta sisällöltään melko samanlaista tuokiota. Luimme aluksi suomenkielisen aisteihin liittyvän kirjan, koska tiesimme päiväkodin toimintakauden teemana olevan aistit. Luettuamme kirjan keskustelimme lasten kanssa hieman aisteista ja leikimme muutamaa aisteja harjoittavaa leikkiä. Tämä tutustumiskäynti toteutettiin eräänä tiistaina huhtikuussa 2008 ja varsinaiset haastattelut aloitimme seuraavana torstaina. Kävimme päiväkodissa kolmena päivänä haastattelemassa lapsia. Heti tutustumiskäynnistä lähtien puhuimme lapsille suomea, koska tiesimme haastattelukielen olevan suomi. Halusimme käyttää vain yhtä kieltä lasten kanssa ja henkilökuntakin oli kanssamme samaa mieltä siitä, että olisimme lapsille suomenkielisiä aikuisia. Lasten kuullen puhuimme myös henkilökunnalle suomea mahdollisuuksien mukaan. Osalla henkilökunnasta ei ollut kuitenkaan

24 24 riittävää suomen kielen puhetaitoa. Monet lapset olivat ihmeissään ja innoissaan, kun puhuimme suomea. Ennen kuin veimme haastattelulupakirjeet (LIITE 2) päiväkotiin, olimme työstäneet haastattelukysymyksiä (LIITE 3) ja haastattelun kulkua. Pohdimme, miten toteuttaisimme haastattelun ja löysimmekin Lappeenrannassa tehdyn tutkimuksen, jossa oli haastateltu lapsia. Tässä tutkimuksessa lapsen kokemuksia päivähoidosta oli selvitetty pelin avulla. Peliin kuului värillisiä kysymyskortteja, noppa ja temppukorttipussi (Lappeenrannan kaupunki 2007, 6.) Käytimme mallina Lappeenrannan kaupungin tekemää tutkimusta suunnitellessamme omaa tapaamme haastatella lapsia. Kantavana ajatuksena läpi työn oli lapsen kunnioittaminen ja kuunteleminen. Halusimme, että haastattelutilanne olisi lapselle miellyttävä kokemus ja siksi ajatus haastattelun naamioimisesta peliksi tuntui hyvältä. Olimme laatineet teemahaastattelurungon valmiiksi ennen varsinaisia haastatteluja. Kuuden ensimmäisen haastattelun jälkeen lisäsimme kuitenkin vielä kolme kysymystä, jotta saisimme lisää vastauksia tutkimuskysymyksiimme. Nämä kysymykset käsittelivät lähinnä englannin kielen käyttöön liittyviä kokemuksia. Lopulta haastattelukysymyksiä (LIITE 3) oli yhteensä 16 kappaletta. Olimme etukäteen jaotelleet kysymykset neljään eri teemaan sen perusteella, mitä niissä kysyttiin. Meillä oli mahdollisuus haastatella 19:a 5 6-vuotiasta Tuomarilan toimipisteen lasta, koska halusimme nauhoittaa jokaisen haastattelun. Päädyimme kuitenkin haastattelemaan vain viittätoista lasta, koska osa haastatteluluvan saaneista lapsista ei ollut paikalla päiväkodissa haastattelupäivinä. Tarkasteltuamme saamaamme haastatteluaineistoa emme uskoneet, että neljällä lisähaastattelulla olisi ollut kovin suurta merkitystä tutkimusten tulosten kannalta. Haastattelimme lapsia vuorotellen, yhtä kerrallaan. Jokaisen haastattelun alussa pyysimme lapselta lupaa haastatella häntä ja kerroimme myös haastattelun kulusta ja tarkoituksesta. Kaikki haastatellut lapset suostuivat haastatteluun. Tämän jälkeen lapset saivat aloittaa pelin heittämällä värinoppaa. Nopan silmä

25 25 osoitti, minkä värisen kortin lapsi nostaisi. Haastattelija luki lapsen nostamasta kortista kysymyksen. Peli jatkui näin aina viimeiseen haastattelukysymyskorttiin asti. Koska värinopassa oli myös yksi temppumerkki, saivat lapset toisinaan tehdä myös pieniä temppuja haastattelukysymysten välissä. Temput olivat melko helppoja motorisia taitoja harjoittavia tehtäviä. Haastattelut toteutettiin pienessä tietokonehuoneessa kahden kesken lapsen kanssa. Haastatteluhuone oli lapsille entuudestaan tuttu paikka, johon päädyimme päiväkodin johtajan suosituksesta. Haastattelutilanteessa haastateltava ja haastattelija istuivat pienen pöydän ääressä. Pöydällä oli tarvittavat pelivälineet ja nauhuri. Kerroimme lapsille aina nauhurista ja halutessaan lapsi sai myös kuunnella omaa nauhoitustaan. Vain muutama lapsi arasteli hieman nauhuria, mutta suurin osa lapsista lähes unohti sen olemassaolon. Haastattelutilanteet kestivät aina viidestätoista minuutista tuntiin. Valtaosa haastatteluista tehtiin kuitenkin noin kahdessakymmenessä minuutissa. Mielestämme lapset jaksoivat keskittyä alle puolen tunnin haastatteluihin hyvin. Mitä pidemmäksi haastattelu venyi, sen levottomammaksi lapsi tuli. Olimme etukäteen miettineet keinoja, joilla saisimme toteutettua haastattelut ottaen huomioon lapsen keskittymiskyvyn. Yhdistelimme muun muassa samaan teemaan kuuluvia kysymyksiä. Valtaosa haastatteluista sujui hyvin ja keskeytyksettä. Muutaman kerran joku avasi haastatteluhuoneen oven kesken haastattelun ja pari kertaa huoneessa puhelin alkoi soida. Emme voineet siirtää puhelinta, mutta puhelimeen vastattiin yleensä melko nopeasti päiväkodin muissa tiloissa. Monet lapsista pitivät siitä ajatuksesta, että heitä haastateltaisiin. Lasten innostus luultavasti helpotti meidän tutkimustyötämme Tutkimuksen kulku ja aineiston keruu Syksyllä vuonna 2006 aloitimme opinnäytetyömme teoriaosuuden työstämisen. Siinä vaiheessa meille molemmille oli selvää, että halusimme opinnäytetyön

26 26 liittyvän varhaiskasvatukseen ja kielikylpyyn. Etsimme mahdollisia työelämän yhteistyökumppaneita ja päädyimme keväällä 2007 ottamaan yhteyttä puhelimitse espoolaisen Honey Monsters -päiväkodin johtajaan. Puhelinkeskustelussamme sovimme tapaamisesta päiväkodin johtajan kanssa ja tapasimme hänet ensimmäisen kerran keväällä Tällöin kävimme keskusteluja työn toteuttamisesta. Päiväkodin johtaja oli avoin tutkimuksemme aihepiirille ja sovimme alustavasti yhteistyöstä. Alkusyksystä 2007 teimme tutkimuslupahakemuksen, jonka liitimme opinnäyteyhteistyösopimukseen (LIITE 1). Tällöin yhteistyö virallisesti alkoi. Pian tämän jälkeen toinen meistä lähti kansainväliseen vaihtoon kolmeksi kuukaudeksi. Tänä aikana keskustelimme sähköpostitse jonkin verran toistemme kanssa opinnäytetyöstä ja pohdimme muun muassa eri vaihtoehtoja työn toteuttamiseksi. Vuoden 2008 alussa kansainvälisen vaihdon päätyttyä aloimme jälleen aktiivisesti työstää opinnäytetyötämme. Aiheeksemme varmistui lasten kielikylpykokemusten selvittäminen teemahaastatteluiden avulla. Lisäksi päädyimme saduttamaan lapsia, jotta aineistomme olisi monipuolisempi ja lapsilähtöisempi. Aluksi ajattelimme, että olisimme pyytäneet lapsia kertomaan sadun päiväkodistaan, jolloin aineistomme olisi koostunut haastatteluista ja saduista. Tutustuttuamme sadutuksen teoriaan ymmärsimme, ettei aihesadutus olisi mahdollista. Karlssonin (2003, 12) mukaan aihesadutus on saduttamista yhdessä sovitusta aiheesta. Aihesadutuksessa kertoja tekee aloitteen siitä, mistä haluaa kertoa, ei siis saduttaja. Emme kuitenkaan halunneet luopua sadutuksesta kokonaan, koska halusimme työstämme jäävän konkreettisen, myös lapsille aukeavan tuotoksen. Koska tutkimuksessamme pääroolissa olivat lasten haastattelut, halusimme antaa lapsille tunteen siitä, että he ovat olleet osallisina tutkimuksen teossa. Tämän tunteen vahvistamiseksi päätimme koota saduista kansion, johon lapset voisivat jälkikäteen tutustua yhdessä vanhempiensa tai päiväkodin henkilökunnan kanssa. Olimme molemmat myös innokkaita oppimaan sadutuksen uutena menetelmänä, jota voisimme hyödyntää tulevaisuudessa lasten kanssa työskenneltäessä.

27 27 Helmikuussa 2008 laadimme haastattelulupakirjeen (LIITE 2), jonka menimme päiväkotiin jakamaan 5 6-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tutkimuksemme tekoaikaan tämän ikäisiä lapsia Tuomarilan Honey Monsters -päiväkodissa oli yhteensä 29. Jaoimme haastatteluluvat kaikkien näiden lasten vanhemmille. Haastattelulupakirjeessä kerroimme työstämme ja käyttämästämme aineistonhankintamenetelmästä. Kirjeen lopussa oli haastattelulupa, jolla vanhemmat saattoivat suostua tai kieltäytyä lapsensa haastattelemisesta. Lisäksi pyysimme saada lupaa nauhoittaa tekemämme haastattelut. Vanhemmilla oli viikko aikaa palauttaa lastensa haastatteluluvat päiväkotiin. Määräaikaan mennessä haastattelulupia oli palautunut 24 kappaletta. Palautuneista luvista yhdessä oli kieltäydytty haastattelusta kokonaan ja yhdessä luvassa oli suostuttu haastatteluun, mutta kieltäydytty lapsen haastattelun nauhoittamisesta. Olimme kysyneet haastatteluluvissa myös lasten ikää varmistaaksemme heidän kuuluvan haluttuun tutkimusryhmään. Palautuneiden haastattelulupien joukossa olikin kolme lasta, jotka olivat jo täyttäneet seitsemän vuotta. Lopulta meillä oli mahdollisuus haastatella 19:a 5 6-vuotiasta lasta, koska halusimme nauhoittaa jokaisen haastattelun. Koimme, että haastatteluiden nauhoittaminen oli tärkeää tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi. 5.5 Sadutus ja sen toteutus tutkimuksessa Lähes jokaisen haastattelun päätteeksi sadutimme lapsia. Ainoastaan yksi lapsi ei halunnut kertoa satua, joten emme sitä häneltä vaatineet. Käytimme sadutusmenetelmää, jotta aineistomme olisi ollut monipuolisempi ja lapsilähtöisempi. Vaikka sadutusmenetelmästä ei tullutkaan kovin keskeinen työmme tulosten kannalta, olemme silti halunneet esitellä työssämme sadutuksen teoriaa. Mielestämme sadutus on hyvä työväline lasten kanssa työskenneltäessä ja tulemme varmasti käyttämään sitä sosionomeina. Sadutus on menetelmä, jonka avulla lapset, nuoret ja myös aikuiset saavat muokata ajatuksiaan tarinaksi. Sen tarkoituksena on olla vastavuoroista kuuntelua, kerrontaa ja toisen ajatusten vakavasti ottamista ja samalla myös yhdessä

28 28 tekemistä. Tarve menetelmän kehittämiseen syntyi ajatuksesta kuulla ja osallistaa lapsia ja nuoria yhä enemmän. Sadutuksen avulla voidaan saada tietoa lasten kulttuurista ja kokemuksista. Pidempään käytettynä sadutus voi johtaa osallistavan toimintakulttuurin syntyyn, jolloin lapsella on sanavaltaa vaikkapa päiväkodin toiminnan suunnittelemisessa. (Karlsson 2003, 9 13.) Säännöllisellä sadutuksella esimerkiksi voidaan saada enemmän apua toiminnan suunniteluun, kun lapset harjaantuvat saduttamaan yksin sekä ryhmässä (Karlsson 2003, 70). Menetelmä antaa lapselle myös arvokkaan mahdollisuuden esittää omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan ilman toisen arviointia ja tulkintaa (Karlsson 2003, 10). Toisaalta sen avulla voidaan käsitellä myös harmittavia ja vaikeita asioita. Sadun avulla lapsi voi käsitellä esimerkiksi traumaattisia kokemuksiaan ja antaa aikuiselle vinkkejä siitä, miten trauman käsitteleminen etenee. (Salmela 2004, ) Tällaisissa tilanteissa tulee esille myös aikuisen eettinen vastuu. Varsinkin ammattikasvattajan tulisi tiedostaa, että lapsen satua pitää kunnioittaa tarinana. Joskus lapsen kertomista tarinoista voi nousta huoli, mutta tilanteet sekä lapset ovat erilaisia. Ei ole yhtä tapaa toimia hankalissa tilanteissa, sillä toisinaan lapsi voi kaivata keskustelua kertomastaan ja toisinaan sellainen ei tule kysymykseen. (Karlsson 2003, 137.) Lapsia voidaan saduttaa kahden kesken aikuisen kanssa, pienessä tai suuressa ryhmässä tai yksitellen muiden lasten ollessa läsnä. Sadutus ei vaadi monimutkaisia välineitä, vaan sitä voi tehdä missä vaan. (Karlsson 2003, 69.) Käytännössä Karlssonin (2003, 44) mukaan sadutusmenetelmässä saduttaja sanoo lapselle tai lapsiryhmälle: Kerro satu, sellainen kuin itse haluat. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat. Aikuinen ei anna sadulle aihetta eikä tee lisäkysymyksiä. Aikuinen kirjaa sadun sana sanalta niin kuin lapsi sen kertoo. Samalla aikuinen osoittaa ilmeillään ja eleillään kuuntelevansa lapsen satua. Lopuksi aikuinen lukee sadun lapselle,

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot